52005PC0318

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.07.2005

KOM(2005) 318 lopullinen

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valukappaleiden tuonnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT EHDOTUKSEN TAUSTA |

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Ehdotus koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä ’perusasetus’, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 8. maaliskuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004, soveltamista tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valukappaleiden tuontia koskevassa menettelyssä. |

Yleistä Ehdotuksen viitekehyksenä on perusasetuksen täytäntöönpano, ja se on tulosta tutkimuksesta, joka tehtiin perusasetuksessa säädettyjen sisältöä ja menettelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. |

Ehdotuksen alalla voimassa olevat säännökset Ehdotuksen alalla ei ole voimassa olevia säännöksiä. |

Johdonmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa Ei sovelleta. |

ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Asianomaisten osapuolten kuuleminen |

Perusasetuksen säännösten mukaisesti menettelyn osapuolilla on jo tutkimuksen kuluessa ollut tilaisuus puolustaa etujaan. |

Asiantuntemuksen hankkiminen ja käyttäminen |

Ulkopuoliselle asiantuntemukselle ei ollut tarvetta. |

Vaikutusten arviointi Ehdotus on tulosta perusasetuksen soveltamisesta. Perusasetuksessa ei säädetä yleisestä vaikutusten arvioinnista, mutta siihen sisältyy kattava lista edellytyksistä, jotka on arvioitava. |

EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

Tiivistelmä ehdotetuista toimista Komissio aloitti 30. huhtikuuta 2004 polkumyynnin vastaisen menettelyn tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valukappaleiden tuonnin yhteydessä. Menettelyn tarkoituksena on tutkia, tapahtuiko tuonti Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä ja aiheutuiko siitä vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tutkimuksessa todettiin, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia valukappaleita tuotiin polkumyynnillä, mikä aiheutti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tästä syystä pääteltiin, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa on otettava käyttöön polkumyynnin vastaiset toimenpiteet. Jäsenvaltioita kuultiin lopullisten tullien käyttöönottoa koskevasta ehdotuksesta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto antaa liitteenä olevan ehdotuksen asetukseksi, joka olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 29. heinäkuuta 2005. |

Oikeusperusta Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22. joulukuuta 1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 8. maaliskuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 |

Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tämän vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus noudattaa suhteellisuusperiaatetta seuraavista syistä: |

Toimien muoto on kuvattu edellä mainitussa perusasetuksessa, eikä mahdollisuutta kansalliseen päätöksentekoon anneta. |

Vaatimusta, jonka mukaan yhteisölle, kansallisille hallituksille, alue- ja paikallisviranomaisille, talouden toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen ja hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja oltava oikeassa suhteessa ehdotuksen tavoitteeseen, ei sovelleta. |

Säädöslajin valinta |

Ehdotettu säädöslaji: asetus. |

Muut säädöslajit eivät tule kyseeseen seuraavista syistä: Muut säädöslajit eivät soveltuisi, koska perusasetuksessa ei jätetä valinnanvaraa asian suhteen. |

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon. |

1. Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valukappaleiden tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96[1], jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

(1) Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30 päivänä huhtikuuta 2004 julkaistulla ilmoituksella[2] polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien valukappaleiden tuonnissa.

(2) Menettely aloitettiin EUROFONTEn, jäljempänä ’valituksen tekijä’, maaliskuussa 2004 tekemän valituksen johdosta. Valitus tehtiin niiden tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia valukappaleiden kokonaistuotannosta yhteisössä. Valitukseen sisältyi alustava näyttö mainitun tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta, ja näyttö katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3) Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, valituksessa mainituille yhteisön tuottajille, kaikille muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4) Eräät valituksen tekijän edustamat yhteisön tuottajat, tutkimuksessa yhteistyössä toimineet yhteisön tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat, tavarantoimittajat ja käyttäjiä edustavat järjestöt esittivät näkökantansa. Niille asianomaisille osapuolille, jotka olivat edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet tulla kuulluiksi ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin siihen tilaisuus.

1. Otanta, markkinatalouskohtelu ja yksilöllinen kohtelu

(5) Koska tutkimuksessa oli osallisena suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia, yhteisön tuottajia ja tuojia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(6) Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ja niiden edustajia, yhteisön tuottajia ja tuojia ilmoittautumaan ja toimittamaan sille menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa pyydetyt tiedot. Komissio otti lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin vientiä harjoittavien tuottajien järjestöihin ja Kiinan viranomaisiin. Nämä osapuolet eivät vastustaneet otantamenetelmän käyttöä.

(7) Yhteensä 33 kiinalaista viejää/tuottajaa, 24 yhteisön tuottajaa ja 15 tuojaa vastasi otantaa koskevaan kyselylomakkeeseen määräajassa ja toimitti pyydetyt tiedot.

(8) Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti myös lomakkeet tällaisten pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisyrityksille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaiken kaikkiaan 21 yritystä pyysi markkinatalouskohtelua perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla ja 3 yritystä pelkästään yksilöllistä kohtelua perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan nojalla.

(9) Vientiä harjoittavia tuottajia koskevan otoksen valinta tehtiin sen jälkeen, kun yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia kiinalaistuottajia ja Kiinan viranomaisia oli kuultu asiasta. Vientiä harjoittavia tuottajia koskevan otoksen valinta perustui sellaiseen yhteisöön suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään (joko yrityskohtaisesti tai keskenään etuyhteydessä olevien yritysten muodostamana ryhmänä tarkasteltuna), joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, sekä siihen, aikoivatko asianomaiset yritykset pyytää markkinatalouskohtelua. Otokseen valittiin vain sellaisia yrityksiä, jotka aikoivat pyytää markkinatalouskohtelua, sillä siirtymätalouksien tapauksessa muita yrityksiä koskeva normaaliarvo määritetään vertailumaana käytettävän kolmannen maan hintojen tai laskennallisen normaaliarvon perusteella. Tämän perusteella valittiin seitsemän vientiä harjoittavan tuottajan edustava otos. Otantaa koskevaan kyselyyn saatujen vastausten perusteella kyseisten seitsemän yrityksen osuus kaikkien yhteistyössä toimineiden tuottajien viennistä oli noin 50 prosenttia.

(10) Yhteisön tuottajia koskeva otos valittiin perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineita tuottajia kuullen ja niiden suostumuksella käyttäen perusteena suurinta mahdollista edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää yhteisössä. Otokseen valittiin tämän perusteella viisi yhteisön tuottajaa. Komissio lähetti kyselylomakkeen valituille viidelle yritykselle, joista neljä palautti sen kaikilta osin täytettynä asetetussa määräajassa. Yksi yritys toimitti vastaukset jatketun määräajan jälkeen, mistä syystä se jätettiin menettelyn ulkopuolelle.

(11) Tuojia koskeva otos valittiin perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineita tuojia kuullen ja niiden suostumuksella käyttäen ensisijaisena perusteena suurinta edustavaa yhteisöön suuntautuvan tuonnin määrää ja toissijaisena perusteena maantieteellistä jakaumaa. Kaikkiaan 15 yrityksestä kahdella todettiin olevan niihin etuyhteydessä olevia tuotantokumppaneita Kiinassa; niitä ei siis valittu otokseen, koska ne olisi otettava tutkimuksen kohteeksi vientiä harjoittavia tuottajia koskevan otannan yhteydessä. Lopulta valittiin neljä tuojaa, joista kolme palautti kyselylomakkeen kaikilta osin täytettynä.

(12) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäynnit tehtiin seuraaviin otokseen valittujen yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottajat

- Saint Gobain PAM, Ranska,

- Saint Gobain, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Norford, Ranska, ja siihen etuyhteydessä oleva kauppayhtiö Norinco, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Cavanagh, Irlanti,

- Fudiciones Odena, Espanja;

b) Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa

- Zibo Benito Metalwork Co. Ltd.,

- Benito Tianjin Metal Products Co. Ltd.,

- Qingdao Benito Metal Products Co. Ltd.,

- Shandong Huijin Stock Co. Ltd.,

- Shijiazhuang Transun Metal Products Co. Ltd.,

- Changan Cast Limited Company of Yixian Hebei,

- Shanxi Yuansheng Casting and Forging Industrial Co. Ltd.;

c) Vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevat tuojat yhteisössä

- Fundicio Ductil Benito, S.L,

- Mario Cirino Pomicino S.p.A;

d) Etuyhteydettömät tuojat yhteisössä

- Hydrotec, Saksa,

- Peter Savage, Yhdistynyt kuningaskunta.

(13) Niille vientiä harjoittaville kiinalaistuottajille, joille ei ehkä myönnetä markkinatalouskohtelua, on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella. Seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

- Carnation Industries Ltd., Intia.

(14) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välistä aikaa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon arvioinnissa tarvittava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi ajanjakson tammikuusta 2000 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Yleistä

(15) Valukappaleet muodostuvat yleensä maahan upotettavasta kehyksestä ja kannesta tai ritilästä, joka sijaitsee jalankulkijoiden ja/tai ajoneuvojen käyttämän pinnan myötäisesti ja johon kohdistuu suoraan jalankulku- ja/tai ajoneuvoliikenteen paino ja iskut. Kehys sijoitetaan suoraan betonista tai tiilestä tehdyn maanalaisen käytävän päälle, johon kulku tapahtuu kehyksen kautta.

(16) Valukappaleiden tarkoituksena on peittää maanalainen käytävä, ja niiden on kestettävä moottoriajoneuvo- ja/tai jalankulkuliikenteen kuormitus. Kannen tai ritilän on pysyttävä kiinni kehyksessä melusaasteelta sekä ihmisille ja ajoneuvoille aiheutuvilta vahingoilta välttymiseksi. Valukappaleiden tarkoituksena on varmistaa sekä henkilöiden pääsy maanalaisiin käytäviin että niiden silmämääräinen tarkastelu helposti ja turvallisesti.

(17) Valukappaleiden muoto ja mittasuhteet vaihtelevat. Ne on suunniteltu vastaamaan mitoiltaan sitä käytävää, jonka ne peittävät ja johon kulku tapahtuu niiden kautta. Kehykset ovat yleensä pyöreitä tai neliön tai suorakaiteen muotoisia. Kansia ja ritilöitä on saatavilla kaikenmallisina, muun muassa pyöreinä sekä kolmion, neliön ja suorakaiteen muotoisina.

(18) Valukappaleet tehdään suomu- tai pallografiittivaluraudasta. Ne valmistetaan rautaromusta, koksista, harkkoraudasta, hiilijauheesta, kalkkikivestä, piiraudasta ja magnesiumista, joiden määrä vaihtelee valmistustavasta ja lopputuotteen tyypistä riippuen eli siitä, tehdäänkö suomu- vai pallografiittivalurautaa. Valukappaleita valmistettaessa rauta voidaan sulattaa joko sähkösulatusuunissa tai kupoliuunissa. Tuotantoprosessi on samankaltainen, tehtiin valukappaleet sitten suomu- tai pallografiittivaluraudasta. Merkittävin ero pallografiittivaluraudasta valmistettaessa on, että sulaan lisätään magnesiumia, jolloin se reagoi raudan sisältämän hiilen kanssa ja raudan rakenne muuttuu suomumaisesta pallomaiseksi. Suomugrafiittivaluraudasta valmistettaessa ei tehdä näin. Kun sulamisprosessi on valmis, rautasula kaadetaan joko käsin tai koneellisesti muottiin.

2. Tarkasteltavana oleva tuote

(19) Tarkasteltavana oleva tuote on tietyt Kiinasta peräisin olevat muokattavaksi soveltumattomasta valuraudasta valmistetut tavarat tai niiden osat, joita käytetään peittämään maan pinnalla tai maan alla olevia järjestelmiä ja/tai toimimaan kulkuväylänä tällaisiin järjestelmiin, myös työstetyt, päällystetyt, maalatut tai muita materiaaleja sisältävät, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja jotka tavallisesti luokitellaan CN-koodeihin 7325 10 ja 7325 10, joskus myös CN-koodiin 7325 10 99. Nämä CN-koodit kattavat tuotteen eri esittämismuodot (mukaan luettuina tarkastuskaivojen kannet, viemärinkannet ja tarkastuslaatikot). Kaikki nämä esittämismuodot todettiin riittävän samankaltaisiksi, jotta niitä voitiin tässä menettelyssä pitää yhtenä tuotteena. On huomattava, että maanalaisten palopostien katsotaan olennaisesti poikkeavan tarkastuslaatikoista käyttötarkoituksensa ja rakenteensa vuoksi ja sen vuoksi niiden ei katsota kuuluvan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(20) Valukappaleiden tuotannossa Kiinassa käytetään pääasiassa kupoliuunia, kun taas yhteisön tuotannonala käyttää sulattamiseen pääasiassa sähkösulatusuunia. Kiinalainen tuotantoprosessi eroaa EU:n tuotantoprosessista lisäksi siinä, että kiinalaiset tuottajat käyttävät lähinnä käsikaavausta kun taas EU:n tuottajat käyttävät konekaavausta. Valukappaleet tehdään suomu- tai pallografiittivaluraudasta. Ne valmistetaan rautaromusta, koksista, harkkoraudasta, hiilijauheesta, kalkkikivestä, piiraudasta ja magnesiumista, joiden määrä vaihtelee valmistustavasta ja lopputuotteen tyypistä riippuen eli siitä, tehdäänkö suomu- vai pallografiittivalurautaa. Valukappaleita valmistettaessa rauta voidaan sulattaa joko sähkösulatusuunissa tai kupoliuunissa. Tuotantoprosessi on samankaltainen, tehtiin valukappaleet sitten suomu- tai pallografiittivaluraudasta. Merkittävin ero pallografiittivaluraudasta valmistettaessa on, että sulaan lisätään magnesiumia, jolloin se reagoi raudan sisältämän hiilen kanssa ja raudan rakenne muuttuu suomumaisesta pallomaiseksi. Suomugrafiittivaluraudasta valmistettaessa ei tehdä näin. Kun sulamisprosessi on valmis, rautasula kaadetaan joko käsin tai koneellisesti muottiin. Kiinassa valukappaleita tehdään sekä suomu- että pallografiittivaluraudasta.

(21) Suomu- ja pallografiittivaluraudan ero on siinä, että ensiksi mainittu tehdään suomugrafiitista; tuloksena on jäykempi aine, ja valukappaleen massa on niin suuri, että kappale pysyy sen ansiosta paikallaan. Pallografiittivalurauta on pallografiittia, josta tehty tuote on joustavampi ja siten ergonomisempi, mutta se on kiinnitettävä paikoilleen lukituslaitteella.

(22) Kuten edellä on esitetty, tutkimuksessa ilmeni, että suomu- ja pallografiittivaluraudan välisistä eroista huolimatta kaikenlaisilla valukappaleilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet, niitä kaikkia käytetään periaatteessa samoihin tarkoituksiin, ja niitä kaikkia voidaan pitää saman tuotteen eri lajeina.

(23) Näin ollen tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin olevat, Yleistä -osassa kuvatut valukappaleet.

3. Samankaltainen tuote

(24) Tarkasteltavana olevan tuotteen ja toisaalta Intiassa tuotettujen ja myytyjen valukappaleiden välillä ei havaittu eroja; Intiaa käytettiin vertailumaana normaaliarvon määrittämiseen Kiinaa varten.

(25) Tarkasteltavana olevan tuotteen ja toisaalta yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamien ja myymien valukappaleiden välillä ei myöskään havaittu eroja.

(26) Eräät osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tuottamat ja yhteisön markkinoilla myytävät valukappaleet eivät ole samankaltaisia tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa. Ne väittivät erityisesti, että Euroopassa käytettävät standardit perustuvat EN 124 -standardeihin, kun taas kansalliset standardit kylläkin pitävät sisällään EN 124 -standardit, mutta niissä on lisävaatimuksia, minkä johdosta eri maiden kotimarkkinoilla myytävät tuotteet eroavat selvästi toisistaan. Lisäksi eräät osapuolet väittivät, että ne jakelevat GATIC-nimistä tuotetta, joka on kaupallinen vaihtoehto tavanomaisille tienpäällysteille ja jota käytetään kapeilla erillismarkkinoilla, joilla tekniset hankemääräykset edellyttävät korkeita toimintavaatimuksia. Ne väittivät, että kyseinen tuote on perustuotetta täydentävä tuote eikä sitä voida pitää korvaavana tuotteena. Tästä syystä esitettiin pyyntö, että GATIC-tuotetta ei sisällytettäisi tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään.

(27) Ensimmäisen väitteen osalta huomautetaan, että yhteisön markkinoilla myytäessä niin samankaltaisen tuotteen kuin tarkasteltavanakin olevan tuotteen on täytettävä sekä EN 124 -standardit että kansalliset standardit. Tämä siis ratkaisee samankaltaisen tuotteen määritelmään sovellettavat vaatimukset, joita ovat tuotteen fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet sekä käyttötarkoitukset. Yhteisön tuotannonalan tuottamat ja yhteisön markkinoilla myytävät valukappaleet tehdään suomu- tai pallografiittivaluraudasta, ja niiden fyysisten ja teknisten perusominaisuuksien sekä käyttötarkoitusten todettiin olevan samat kuin tarkasteltavana olevalla tuotteella. Kansallisten standardien erot eivät nekään vaikuta samankaltaisen tuotteen määritelmään, koska tuotteiden välillä ei voida tehdä selvää eroa niiden fyysisten, teknisten ja kemiallisten ominaisuuksien, käyttötarkoituksen tai käyttäjien käsityksen osalta. Tuotteen fyysiset ja tekniset ominaisuudet määräytyvät tarkoituksen, asennuksen ja sijainnin mukaan, ja niistä tärkeimpiä ovat liikenteen aiheuttaman kuormituksen kesto, joka määritetään niin kutsutulla kuormitusluokalla, kannen ja ritilän paikallaanpysyvyys kehyksessä sekä kulun turvallisuus ja helppous. Tuote voi olla suomu- tai pallografiittivalurautaa, ja tarkastuskaivon kansi ja/tai kehys voidaan täyttää betonilla tai muilla aineilla. Tuotteen käyttötarkoituksesta mainittakoon, että valukappaleiden kannet ja kehykset toimivat liittymänä maanalaisten verkkojen ja tienpinnan välillä. Myös GATIC-tuotteella on kaikki edellä mainitut ominaisuudet, joten sitä ei voi erottaa tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Tästä syystä hylättiin väite, jonka mukaan GATIC-tuote ei kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään.

(28) Eroja ei myöskään todettu vietyjen tuotteiden ja toisaalta viejän kotimarkkinoilla tuotettujen ja myytyjen valukappaleiden välillä.

(29) Tästä syystä päätellään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että tässä tutkimuksessa kaikenlaiset Kiinassa tuotetut ja Kiinan kotimarkkinoilla myytävät valukappaleet, Intiassa tuotetut ja myytävät valukappaleet samoin kuin yhteisön tuotannonalan tuottamat ja yhteisön markkinoilla myytävät valukappaleet ovat tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa samankaltaisia tuotteita.

C. POLKUMYYNTI

1. Otanta

(30) Asianomaisten yritysten suuren määrän takia päätettiin soveltaa otantaa koskevia perusasetuksen 17 artiklan säännöksiä; otokseen valittiin Kiinan viranomaisten kuulemisen perusteella ne seitsemän yritystä, joiden EU:hun suuntautuneen viennin määrä oli suurin.

(31) Myöhemmässä analyysissä kävi ilmi, että alun perin valituista seitsemästä yrityksestä yhdelle voitaisiin myöntää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukainen markkinatalouskohtelu ja kolmelle perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukainen yksilöllinen kohtelu.

(32) Tästä syystä otantaa koskevia säännöksiä on sovellettu seuraavasti. Kyseiselle yhdelle yritykselle, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, vahvistettua yksilöllistä polkumyyntimarginaalia sovellettiin myös niihin otokseen kuulumattomiin yrityksiin, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu. Niihin yrityksiin, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu mutta jotka eivät kuuluneet otokseen, sovellettiin kolmelle otokseen valitulle yritykselle, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, vahvistettujen polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa.

2. Markkinatalouskohtelu

(33) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla normaaliarvo määritetään Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa 2 artiklan 7 kohdan 1–6 alakohdan mukaisesti niille tuottajille, joiden todettiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(34) Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(1) liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinaolosuhteiden perusteella ja ilman valtion puuttumista asiaan;

(2) kirjanpito tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, ja sitä sovelletaan kaikkeen toimintaan;

(3) aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole;

(4) konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat oikeusvarmuuden ja vakauden;

(5) valuuttakurssit muunnetaan markkinahintaan.

(35) Tässä tutkimuksessa 21 vientiä harjoittavaa kiinalaistuottajaa ilmoittautui ja pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua. Kaikki markkinatalouskohtelupyynnöt käytiin läpi. Koska yritysten määrä oli niin suuri, tarkastuskäynti tehtiin vain seitsemän yrityksen toimitiloihin. Muiden yritysten toimittamat tiedot tutkittiin tarkoin ja, jos niissä havaittiin puutteita tai epäselvyyksiä, yritysten kanssa käytiin laajaa kirjeenvaihtoa. Sellaisia pyynnön esittäneen yrityksen tytäryhtiöitä tai muita siihen Kiinassa etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka tuottavat ja/tai osallistuvat tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin (vientiin tai kotimarkkinoille), pyydettiin myös täyttämään lomake, jolla markkinatalouskohtelua pyydetään. Näin tehtiin, koska markkinatalouskohtelu voidaan myöntää vain, jos kaikki keskenään etuyhteydessä olevat yritykset täyttävät edellä esitetyt vaatimukset.

(36) Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksi niistä seitsemästä vientiä harjoittavasta kiinalaistuottajasta, joiden tiloihin tehtiin tarkastuskäynti, täytti kaikki markkinatalouskohtelun edellytykset. Muut kuusi pyyntöä oli hylättävä jäljempänä esitetyssä taulukossa listatuista syistä.

(37) Jäljellä olevat 14 yritystä analysoitiin yksitellen, ja sen perusteella pääteltiin, että niistä kymmenelle ei pitäisi myöntää markkinatalouskohtelua. Kyseisistä kymmenestä yrityksestä kolme ei toiminut täydessä yhteistyössä tutkimuksessa joko siitä syystä, että ne eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja määräajassa, tai siksi, että kyseessä oli kauppayhtiö, johon etuyhteydessä olevat tuotantoyhtiöt eivät toimineet yhteistyössä. Vaatimukset, joita muut seitsemän näistä kymmenestä yrityksestä eivät täyttäneet, esitetään niin ikään jäljempänä olevassa taulukossa. Loput neljä yritystä osoittivat asianmukaisesti, että ne täyttivät markkinatalouskohtelun viisi edellytystä.

(38) Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona, miltä osin kunkin niistä yrityksistä, joille markkinatalouskohtelua ei myönnetty, katsottiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut viisi vaatimusta. On huomattava, että vaikka yritys 3 täytti kaikki vaatimukset, sille ei voida myöntää markkinatalouskohtelua, koska se on liikesuhteessa yrityksiin 1 ja 2, jotka eivät täyttäneet kaikkia markkinatalouskohtelun edellytyksiä.

Yritys | Vaatimus |

2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäinen luetelma-kohta | 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan toinen luetelma-kohta | 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmas luetelma-kohta | 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan neljäs luetelma-kohta | 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan viides luetelma-kohta |

1 | Ei täytä | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää |

2 | Ei täytä | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää |

3 | Täyttää | Täyttää | Täyttää | Täyttää | Täyttää |

4 | Ei täytä | Täyttää | Ei täytä | Täyttää | Täyttää |

5 | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää | Täyttää |

6 | Ei täytä | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää |

7 | Täyttää | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää |

8 | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää | Täyttää |

9 | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää | Täyttää |

10 | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää | Täyttää |

11 | Ei täytä | Ei täytä | Täyttää | Täyttää | Täyttää |

12 | Täyttää | Täyttää | Ei täytä | Täyttää | Täyttää |

13 | Ei täytä | Täyttää | Täyttää | Täyttää | Täyttää |

Lähde: Yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien todennetut kyselyvastaukset.

(39) Tämän perusteella markkinatalouskohtelu myönnettiin seuraaville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille:

(1) Shijiazhuang Transun Metal Products Co. Ltd.,

(2) Shaoshan Huanqiu Castings Foundry,

(3) Fengtai Handan Alloy Casting Co. Ltd.,

(4) Shanxi Jiaocheng Xinglong Casting Co. Ltd.,

(5) Tianjin Jinghai Chaoyue Industrial and Commercial Co. Ltd.

3. Yksilöllinen kohtelu

(40) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niille maille, joihin sovelletaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohtaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa täyttävänsä kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt yksilöllisen kohtelun edellytykset.

(41) Markkinatalouskohtelua pyytäneet 21 vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi myös yksilöllistä kohtelua, mikäli niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Kolme muuta vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi ainoastaan yksilöllistä kohtelua.

(42) Niistä 16 yrityksestä, joille ei pyynnöstä huolimatta myönnetty markkinatalouskohtelua, viiden todettiin täyttävän kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt yksilöllisen kohtelun edellytykset. Muista yrityksistä kolme ei toiminut täydessä yhteistyössä tutkimuksessa joko siitä syystä, että yritys ei toimittanut pyydettyjä tietoja määräajassa, tai siksi, että kyseessä oli kauppayhtiö, johon etuyhteydessä olevat tuotantoyhtiöt eivät toimineet yhteistyössä, kuten 37 kappaleessa jo kerrottiin.

(43) Loput kahdeksan yritystä, jotka pyysivät mutta eivät saaneet markkinatalouskohtelua, eivät täyttäneet perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan c alakohdan ensimmäisessä virkkeessä asetettua vaatimusta. Näin ollen niille ei voida myöntää yksilöllistä kohtelua.

(44) Niistä kolmesta yrityksestä, jotka pyysivät ainoastaan yksilöllistä kohtelua, kaksi lakkasi toimimasta yhteistyössä menettelyn alkuvaiheessa. Kolmannen hakijan todettiin olevan kauppayhtiö, ja siihen etuyhteydessä olevat tuotantoyritykset eivät toimineet yhteistyössä. Tästä syystä kyseisille kolmelle yritykselle ei voida myöntää yksilöllistä kohtelua.

(45) Näin ollen pääteltiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä seuraaville viidelle yritykselle:

(1) Shandong Huijin Stock Co. Ltd.,

(2) Changan Cast Limited Company of Yixian Hebei,

(3) Shanxi Yuansheng Casting and Forging Industrial Co. Ltd. ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Shanxi Yuansheng Industrial Co. Ltd.,

(4) Botou City Simencum Town Bai fo Tang Casting Factory,

(5) Hebei Shunda Foundry Co. Ltd.

(46) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat markkinatalouskohtelun/yksilöllisen kohtelun määritelmää. Kyseiset osapuolet eivät kuitenkaan toimittaneet uusia tietoja, jotka olisivat johtaneet eriäviin päätelmiin. Näin ollen väitteet hylättiin.

4. Normaaliarvo

4.1 Normaaliarvon määrittäminen sille vientiä harjoittavalle tuottajalle, jolle markkinatalouskohtelu myönnettiin

(47) Ensiksi komissio määritti, oliko kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kokonaismyynti kotimarkkinoille edustavaa suhteessa sen yhteisöön myydyn kokonaisviennin kanssa. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti katsottiin edustavaksi, jos sen kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön myynnin kokonaismäärästä.

(48) Tutkimuksessa todettiin, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti oli paljon vähemmän kuin 5 prosenttia vastaavasta yhteisöön suuntautuneen viennin määrästä.

(49) Näin ollen normaaliarvo määritettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä viejän viemien tuotelajien tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Koska tässä tapauksessa ei ollut toista kiinalaisyritystä, jolle olisi myönnetty markkinatalouskohtelu, päätettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti käyttää vertailumaalle vahvistettuja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Sitä ennen komissio varmisti, että näin vahvistettu voiton määrä oli kohtuullinen eikä ylittänyt sen tuottajan, jolle markkinatalouskohtelu myönnettiin, kotimarkkinamyynnistään saamaa voittoa.

4.2 Normaaliarvon määrittäminen niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua

a) Vertailumaa

(50) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niille yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin vertailumaan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella. Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Norjaa vertailumaana normaaliarvon määrittämisessä Kiinalle ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Eräät vientiä harjoittavat kiinalaistuottajat ja yhteisön tuojat vastustivat ehdotusta ja perustelivat näkökantansa, jonka mukaan Norja ei ole sopiva vertailumaa ja että sen sijaan olisi valittava Intia. Tutkimuksen jälkeen komission yksiköt totesivat, että tuotelajivalikoiman, kotimarkkinamyynnin määrän, kotimarkkinoilla vallitsevan kilpailun, raaka-aineiden saatavuuden ja tuotantoprosessin osalta Intia soveltuikin Kiinalle paremmin vertailumaaksi kuin Norja. Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin tästä havainnosta, eikä niistä yksikään esittänyt vastalauseita. Näin ollen komissio pyysi täyttä yhteistyötä yhdeltä intialaistuottajalta, joka suostui siihen.

b) Normaaliarvon määrittäminen

(51) Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti ja markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan tuottajalta saatujen todennettujen tietojen pohjalta eli Intian kotimarkkinoilla maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella. Tutkimuksessa todennettiin edellä 47 kappaleessa esitettyä menetelmää noudattaen, että nämä liiketoimet i) tapahtuivat tavanomaisessa kaupankäynnissä ja ii) olivat edustavia. Tutkimus paljasti joitakin eroja intialaisten ja kiinalaisten valmistajien tuotantoprosessissa: kiinalaiset käyttävät yksinkertaisempia laitteita ja kuluttavat vähemmän energiaa. Intian kotimarkkinahintoja oikaistiin tästä syystä alaspäin määrällä, jonka katsottiin ottavan huomioon nämä erot. Tarvittaessa kyseisiä hintoja oikaistiin, jotta vertailu kyseisten kiinalaistuottajien yhteisöön viemiin tuotelajeihin olisi tasapuolista.

(52) Normaaliarvoksi vahvistettiin yhteistyössä toimineen intialaistuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailtaan kotimarkkinamyynnissä veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

5. Vientihinta

(53) Tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella. Näin toimittiin niiden kolmen otokseen valitun yrityksen osalta, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu.

(54) Jos yhteisöön suuntautunut vientimyynti tapahtui etuyhteydessä olevan tuojan välityksellä, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti kyseisen etuyhteydessä olevan tuojan ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailtaan veloittamien jälleenmyyntihintojen perusteella. Oikaisut tehtiin kaikkien tuonnin ja kyseisen etuyhteydessä olevan tuojan toimesta tapahtuneen jälleenmyynnin välissä aiheutuneiden kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä kohtuullisen voittomarginaalin osalta. Näin toimittiin sen ainoan yrityksen osalta, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, ja niiden kolmen otokseen valitun yrityksen osalta, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua.

6. Vertailu

(55) Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannusten, palkkioiden ja pankkimaksujen osalta, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(56) Kävi ilmi, että arvonlisäveron palautus on pienempi vientimyynnin kuin kotimarkkinamyynnin osalta. Tämän eron huomioon ottamiseksi vientihintoja oikaistiin sen mukaan, mikä oli vienti- ja kotimarkkinamyynnin arvonlisäveron palautusprosenttien välinen ero eli 2 prosenttia vuoden 2003 ja 4 prosenttia vuoden 2004 osalta.

7. Polkumyyntimarginaali

7.1. Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu tai yksilöllinen kohtelu

a) Markkinatalouskohtelu

(57) Sen ainoan yrityksen tapauksessa, jolle markkinatalouskohtelu myönnettiin, tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin yhteisöön viedyn lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan yhteisöön viedyn tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetyn mukaisesti.

(58) Niihin neljään yritykseen, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu mutta joita ei valittu otokseen, sovellettiin edellä mainitulle otokseen valitulle yritykselle vahvistettua polkumyyntimarginaalia perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

b) Yksilöllinen kohtelu

(59) Niiden kolmen otokseen valitun yrityksen tapauksessa, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, vertailumaalle vahvistettu painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin yhteisöön vietäessä veloitetun vientihinnan painotettuun keskiarvoon perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetyn mukaisesti.

(60) Niille kahdelle otokseen kuulumattomalle yritykselle, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, polkumyyntimarginaali vahvistettiin edellä tarkoitetuille otokseen valituille yrityksille, joille oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, määritetyn polkumyyntimarginaalin painotetun keskiarvon tasoisena.

(61) Sen mukaisesti yksilölliset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

Shijiazhuang Transun Metal Products Co. Ltd. | 0,0 % |

Shaoshan Huanqiu Castings Foundry | 0,0 % |

Fengtai Handan Alloy Casting Co. Ltd. | 0,0 % |

Shanxi Jiaocheng Xinglong Casting Co. Ltd. | 0,0 % |

Tianjin Jinghai Chaoyue Industrial and Commercial Co. Ltd. | 0,0 % |

Shanxi Yuansheng Casting and Forging Industrial Co. Ltd. | 18,6 % |

Botou City Simencum Town Bai fo Tang Casting Factory | 28,6 % |

Hebei Shunda Foundry Co. Ltd. | 28,6 % |

Changan Cast Limited Company of Yixian Hebei | 31,8 % |

Shandong Huijin Stock Co. Ltd. | 37,9 % |

7.2 Koko maata koskeva polkumyyntimarginaali

(62) Kaikkiin muihin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Tätä varten laskettiin seuraava suhdeluku. Osoittaja on niiden yhteistyössä toimineiden yritysten yhteisöön suuntautuneen viennin määrä, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua. Nimittäjä on Kiinasta peräisin olevan yhteisöön suuntautuneen viennin Eurostatin tietoihin perustuva kokonaismäärä, josta on vähennetty niiden yritysten vientimäärät, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu tai yksilöllinen kohtelu. Tämän mukaisesti yhteistyössä toimimisen aste määritettiin 22 prosentiksi, mitä pidetään alhaisena jopa tarkasteltavana olevan tuotteen kaltaiselle hajanaiselle tuotannonalalle.

(63) Koko maata koskeva polkumyyntimarginaali määritettiin muiden vientiä harjoittavien tuottajien vientimäärälle seuraavasti:

(64) Yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten vientimäärän osalta polkumyynnin taso määritettiin niiden kahden tuoteluokan perusteella, joiden osalta niille otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, oli määritetty korkeimmat marginaalit.

(65) Niille yhteistyössä toimineille yrityksille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, laskettiin tutkinnallisista syistä yksilöllinen nimellismarginaali 55 kappaleessa esitettyä menetelmää noudattaen.

(66) Lopuksi laskettiin edellä mainittujen yksilöllisten nimellismarginaalien perusteella koko maata koskeva polkumyyntimarginaali käyttämällä painotuskertoimena kunkin viejäryhmän eli yhteistyössä toimineiden ja yhteistyöstä kieltäytyneiden viejien CIF-arvoa.

(67) Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 47,8 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

a) Yhteisön tuotanto

(68) Tutkimuksen kuluessa todettiin, että valukappaleita ovat valmistaneet neljä valitukseen osallistunutta ja otokseen valittua yhteisön tuottajaa sekä viisi muuta yhteisön tuottajaa, jotka tukivat valitusta.

b) Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(69) Valituksen tehneiden yhteisön tuottajien ja valitusta tukeneiden yhteisön tuottajien, jotka vastasivat otantaa koskevaan kyselyyn ja toimivat tutkimuksessa yhteistyössä, osuus samankaltaisen tuotteen yhteisön tuotannosta on yli 60 prosenttia. Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

(70) Yksi valitukseen osallistunut yritys lopetti yhteistyön välittömästi tutkimuksen vireillepanon jälkeen. Toinen otokseen valittu yritys toimitti vastaukset kyselyyn määräajan jo umpeuduttua. Yksi valitusta tukenut yritys peruutti tukensa välittömästi vireillepanon jälkeen. Tästä syytä näitä kolmea yritystä ei sisällytetty yhteisön tuotannonalan määritelmään.

(71) Eräät osapuolet väittivät, että valituksen tehneistä yrityksistä kahta suurinta ei pitäisi sisällyttää yhteisön tuotannonalan määritelmään, koska ne toivat valtavia määriä Kiinasta peräisin olevia valukappaleita. Tässä yhteydessä on huomautettava, että vaikka vakiintuneena käytäntönä on jättää tuontia harjoittavat yhteisön tuottajat yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle, jos ne joko ovat suojassa polkumyynniltä tai hyötyvät siitä, niitä ei jätetä määritelmän ulkopuolelle, jos todetaan, että yhteisön tuottajien oli tilapäisesti ja hyvin rajoitetusti pakko turvautua tuontiin, koska hinnat yhteisön markkinoilla olivat alentuneet. Tässä tapauksessa näiden kahden yrityksen tutkimusajanjaksolla tapahtuneen tuonnin osuus niiden kokonaistuotannosta oli alle 3,5 prosenttia, ja tuonti suuntautui vain tietyille yhteisön alueille, joilla polkumyynnillä Kiinasta tapahtuneen tuonnin vaikutukset olivat erityisen voimakkaat. Määrien pienuus huomioon ottaen näitä kahta yhteisön tuottajaa voidaan pitää yhteisön tuotannonalan määritelmään kuuluvina perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan merkityksessä. Tämän perusteella väite hylättiin.

E. VAHINKO

a) Alustavat huomiot

(72) Vahingon arvioiminen on tehty yhteisön tuotannonalaa koskevaan otokseen sisältyvien tietojen perusteella. Tuotantoa, kapasiteettia ja sen käyttöastetta, tuottavuutta, myyntiä, markkinaosuutta, työllisyyttä ja kasvua koskevia kehityssuuntauksia arvioitiin yhteisön tuotannonalan tasolla. Tältä osin kaikilta yhteistyössä toimineilta yhteisön tuottajilta pyydettiin lisätietoja kyselylomakkeella, jollainen lähetettiin kaikille otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille yhteisön tuottajille. Kaikkiaan viisi otokseen kuulumatonta yritystä vastasi kyselyyn, ja niiden toimittamat tiedot otettiin huomioon. Muut jätettiin menettelyn ulkopuolelle yhteistyöstä kieltäytyneinä. Hintoja, kannattavuutta, kassavirtaa, pääoman saantia, investointeja, varastoja, sijoitetun pääoman tuottoa ja palkkoja koskevia kehityssuuntauksia arvioitiin otokseen valituilta yhteisön tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella.

(73) Vahinkoanalyysi osoitti, että polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ei esiintynyt yhteisön markkinoilla tasaisesti. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä oli suuri 14 jäsenvaltiossa, mutta sitä ei toistaiseksi esiintynyt Ranskan markkinoilla. Samaan aikaan kahden otokseen valitun ranskalaistuottajan painotuskerroin oli yhteisön tuotannonalan kokonaistilanteessa erityisen korkea, koska niiden valukappaleiden tuotanto ja myynti Ranskassa vastasi noin 36:ta prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaistuotannon ja -myynnin määrästä. Tämän erityistilanteen ja yhteisön tuotannonalaa kokonaisuudessaan koskevan vahinkoanalyysin perusteella katsottiin tarkoituksenmukaiseksi esittää analyysi tiettyjen indikaattoreiden kehityssuuntauksista tarkastelun kohteena olevilla yhteisön markkinoilla eli yhteisön markkinoilla Ranskaa lukuun ottamatta, jäljempänä ’EU-14’.

b) Todettavissa oleva yhteisön kulutus

(74) Valukappaleiden todettavissa oleva kulutus yhteisössä määritettiin yhteistyössä toimineiden tuottajien ja muiden yhteisön tuottajien tuotantolukujen perusteella lisäämällä niihin tuonti ja vähentämällä niistä vienti. Käytetyt tiedot olivat peräisin Eurostatilta, kunkin jäsenvaltion markkinoiden kokoa ja kehittymistä tarkastelujaksolla koskevat tiedot puolestaan valituksen tekijältä.

(75) Näin laskettuna valukappaleiden todettavissa oleva kulutus yhteisön markkinoilla pysyi melko vakaana noin 580 tuhannessa tonnissa koko tarkastelujakson, lukuun ottamatta pientä laskua vuonna 2002. Valukappaleiden markkinat ovat riippuvaisia kysynnästä, johon vaikuttaa vesihuoltoalan suhteellinen dynamismi, mikä puolestaan on sidoksissa kunkin jäsenvaltion yleiseen talouskehitykseen.

Todettavissa oleva kulutus yhteisössä | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Tonnia | 584 000 | 597 000 | 568 000 | 577 000577 000 | 578 750 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 102 | 97 | 99 | 99 |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset, valitus, Eurostat.

c) Tarkasteltavana olevasta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(76) Asianomaisen Kiinasta peräisin olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä saatiin vähentämällä Eurostatin luvuista määrä, jota ei tuotu polkumyynnillä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi voimakkaasti 122 511 tonnista vuonna 2000 tutkimusajanjakson aikaiseen 179 755 tonniin eli 47 prosenttia.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Tuonnin määrä (tonnia) | 122 511 | 149 329 | 163 135 | 181 400 | 179 755 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 122 | 133 | 148 | 147 |

(77) Tarkastelujaksolla Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin osuus yhteisön markkinoilla kasvoi 21,0 prosentista vuonna 2000 tutkimusajanjakson aikaiseen 31,1 prosenttiin. Näin ollen polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi sekä absoluuttisesti että suhteessa yhteisön kulutukseen (yli 10 prosenttiyksikköä).

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Markkinaosuus | 21,0 % | 25,0 % | 28,7 % | 31,4 % | 31,1 % |

d) Todettavissa oleva kulutus EU-14:ssä

(78) Valukappaleiden todettavissa oleva kulutus EU-14:ssä määritettiin vähentämällä koko yhteisön kulutuksesta kulutus Ranskassa. Valukappaleiden todettavissa oleva kulutus EU-14:ssä pysyi vakaana hieman yli 460 tuhannessa tonnissa koko tarkastelujakson.

Todettavissa oleva kulutus EU-14:ssä | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Tonnia | 464 000 | 480 000 | 458 000 | 462 000 | 462 500 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 103 | 99 | 100 | 100 |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset, valitus, Eurostat.

e) Tarkasteltavana olevasta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus EU-14:ssä

(79) Asianomaisen Kiinasta peräisin olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä laskettiin vähentämällä Kiinasta tuotuja kokonaismääriä koskevista Eurostatin luvuista muulla kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrät ja Ranskaan tuodut määrät. Ranskaan tuotujen määrien vähentämisen katsottiin riittäväksi polkumyynnillä EU-14:ään tapahtuneen tuonnin määrittämisessä, koska valituksen tehneiden tuottajien toimittamien tietojen mukaan polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ei esiintynyt Ranskan markkinoilla merkittävissä määrin. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi voimakkaasti 119 818 tonnista vuonna 2000 tutkimusajanjakson aikaiseen 171 946 tonniin eli 44 prosenttia.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Tuonnin määrä (tonnia) | 119 818 | 145 509 | 158 323 | 172 886 | 171 946 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 121 | 132 | 144 | 144 |

(80) Tarkastelujaksolla Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin osuus EU-14:n markkinoilla kasvoi 25,8 prosentista vuonna 2000 tutkimusajanjakson aikaiseen 37,2 prosenttiin. Markkinaosuus kasvoi hieman enemmän kuin tarkastelujaksolla todettu koko yhteisön markkinaosuus.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Markkinaosuus | 25,82 % | 30,31 % | 34,57 % | 37,42 % | 37,18 % |

f) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

i) Tuontihinnat

(81) Tarkasteltavana olevaa tuontia koskevien hintatietojen, jotka perustuivat Eurostatin tilastoihin tuontimääristä ja tuonnin arvosta, mukaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset CIF-hinnat laskivat vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 11 prosenttia. Lasku oli erityisen jyrkkä vuonna 2003 ja tutkimusajanjaksolla.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Hinnat (euroa/tonni) | 548 | 560 | 531 | 486 | 489 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 102 | 97 | 89 | 89 |

Lähde: Eurostat.

ii) Hinnan alittavuus ja hintojen aleneminen

(82) Tutkimusajanjakson hintojen alittavuuden tason laskemiseksi otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien myymien samankaltaisten tuotteiden hintoja verrattiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoihin yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksona etuyhteydettömiin asiakkaisiin sovellettavien, valukappaleiden eri tuotelajien hintojen painotetun keskiarvon perusteella, johon eivät sisälly alennukset eivätkä verot. Yhteisön tuotannonalan hinnat oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle. Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat määritettiin CIF-hintoina, joihin oli tehty asianmukaiset oikaisut tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(83) Jotkut yhteistyössä toimineet tuojat väittivät, että tarkasteltavana olevan tuotteen myynti, jossa yhteisön tuottajat myyvät sitä julkisen tarjouskilpailun kautta, olisi jätettävä pois laskettaessa hinnan alittavuutta, koska viranomaisille tapahtuvaan myyntiin voi sisältyä palveluita ja takuita sekä muita lisäkustannuksia, joiden takia tarjouskilpailun kautta myydyt tuotteet ovat objektiivisesti tarkasteltuina erilaisia kuin tavanomaisten kauppaneuvottelujen kautta myydyt tuotteet. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin huomattava, että tämän väitteen tueksi ei esitetty todennettua näyttöä, joka osoittaisi hintaerojen johtuvan tarjouskilpailuista ja muista kauppaneuvotteluista. Lisäksi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien tarjouskilpailujen kautta tapahtuvan myynnin määrän prosenttiosuus tutkimusajanjaksona oli erittäin alhainen eikä sillä sinänsä voinut olla merkittävää vaikutusta hinnan alittavuutta koskeviin laskelmiin. Tämän perusteella väite hylättiin.

(84) Tuotelajien määrittelyssä otettiin huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen valmistukseen käytetty raaka-aine (suomu- tai pallografiittivalurauta, johon joko on tai ei ole lisätty betonia), tarkasteltavana olevan tuotteen käyttö (tarkastuskaivojen kannet, viemärinkannet ja tarkastuslaatikot), koko, erilaiset lisävarusteet sekä yhdenmukaisuus eurooppalaisten EN 124 -standardien kanssa.

(85) Tehty vertailu osoitti, että Kiinasta peräisin olevat tarkasteltavana olevat tuotteet myytiin tutkimusajanjakson aikana yhteisössä huomattavasti yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla marginaalin vaihdellessa 31 prosentista 60 prosenttiin (ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista).

g) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(86) Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

i) Tuotantokapasiteetti, tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste

(87) Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi hiukan tarkastelujaksolla, mikä johtui pikemminkin olemassa olevan kapasiteetin uudelleenjärjestelyistä kuin uusien investointien aiheuttamasta kasvusta. Samalla ajanjaksolla yhteisön tuotannonala vähensi tuotantoaan seitsemällä prosenttiyksiköllä ja kapasiteetin käyttöastettaan yli kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Tuotantokapasiteetti (tonnia) | 295 287 | 295 987 | 302 487 | 303 487 | 303 487 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 100 | 102 | 103 | 103 |

Tuotanto (tonnia) | 244 983 | 236 042 | 211 495 | 217 151 | 227 100 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 96 | 86 | 89 | 93 |

Tuotantokapasiteetin käyttöaste | 83,0 % | 79,7 % | 69,9 % | 71,6 % | 74,8 % |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset.

(88) Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti lisääntyi EU-14:ssä samalla tavoin kuin yhteisön tasolla. Sen tuotanto ja tuotantokapasiteetin käyttö laskivat kuitenkin jyrkemmin eli 14 prosenttiyksikköä.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Tuotantokapasiteetti (tonnia) | 188 287 | 188 987 | 191 737 | 191 987 | 191 987 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 100 | 102 | 102 | 102 |

Tuotanto (tonnia) | 169 749 | 168 624 | 140 969 | 140 834 | 145 819 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 99 | 83 | 83 | 86 |

Tuotantokapasiteetin käyttöaste | 90,2 % | 89,2 % | 73,5 % | 73,4 % | 76,0 % |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset.

ii)Myynnin määrä, markkinaosuus ja kasvu

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Myynti (tonnia) | 249 053 | 237 632 | 211 706 | 221 250 | 224 545 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 95 | 85 | 89 | 90 |

Markkinaosuus | 42,6 % | 39,8 % | 37,3 % | 38,3 % | 38,8 % |

(89) Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä laski 10 prosenttia, minkä seurauksena sen markkinaosuus pieneni 3,8 prosenttiyksikköä tarkastelujaksona samalla kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä lisääntyi 47 prosenttia ja sen markkinaosuus 10,1 prosenttia.

(90) EU-14:ssä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski runsaammin (5,4 prosenttia), kun sen myynti väheni huomattavasti (-17 prosenttia) tarkastelujaksona.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Myynti (tonnia) | 151 987 | 143 367 | 123 504 | 126 896 | 126 492 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 94 | 81 | 83 | 83 |

Markkinaosuus | 32,76 % | 29,87 % | 26,97 % | 27,47 % | 27,35 % |

iii) Työllisyys ja tuottavuus

(91) Yhteisön tuotannonalan työllisyys laski 13 prosenttia tarkastelujaksona. Yhteisön tuotannonalan tuottavuus mitattuna tuotantotonneina työntekijää ja vuotta kohti kasvoi 133 tonnista vuonna 2000 141 tonniin tutkimusajanjaksolla. Tämä työntekijäkohtaisen suoritteen kasvu johtuu pääasiassa yhteisön tuotannonalan pyrkimyksistä järkiperäistää tuotantoaan ja selvitä lisääntyvästä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Henkilöstön määrä | 1 843 | 1 783 | 1 721 | 1 657 | 1 610 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 97 | 93 | 90 | 87 |

Tuottavuus: tuotanto/työntekijä | 133 | 132 | 123 | 131 | 141 |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset.

(92) Samoin EU-14:ssä yhteisön tuotannonalan työllisyyden taso laski tarkastelujaksona, mutta lasku oli jyrkempi eli 16 prosenttia. Sen tuottavuus kasvoi 132 tonnista vuonna 2000 135 tonniin tutkimusajanjaksolla.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Henkilöstön määrä | 1 290 | 1 238 | 1 187 | 1 128 | 1 084 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 96 | 92 | 87 | 84 |

Tuottavuus: tuotanto/työntekijä | 132 | 136 | 119 | 125 | 135 |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset.

iv) Varastot

(93) Yhteisön tuotannonalan varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 16 prosenttia. Varastojen kertyminen johtuu siitä, että myynnin taso laski nopeammin kuin tuotannon taso.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Vaihto-omaisuus | 33 815 | 36 964 | 37 510 | 37 455 | 39 375 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 109 | 111 | 111 | 116 |

v) Myyntihinnat ja kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät

(94) Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien keskimääräiset nettomyyntihinnat pysyivät käytännöllisesti katsoen muuttumattomina. Tästä vakaudesta huolimatta on kuitenkin huomattava rautaromun, joka on tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannusten merkittävin kustannustekijä vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, hinnassa tapahtunut merkittävä, 34 prosentin nousu. Tässä yhteydessä on huomattava, että kaikki muutokset rautaromun hinnassa vaikuttavat suoraan ja täysimääräisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksiin, koska rautaromu on tärkein tuotantopanos tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoprosessissa. Yhteisön tuotannonala ei näin ollen voinut siirtää tätä kustannusten nousua myyntihintoihin, mikä olisi ollut kohtuudella odotettavissa ilman polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamia paineita ja kun otetaan huomioon, että keskimääräiset tuontihinnat muista maista olivat merkittävästi korkeammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Keskimääräinen myyntihinta (euroa/tonni) | 1 131 | 1 157 | 1 153 | 1 141 | 1 153 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 102 | 102 | 101 | 102 |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset.

(95) Samanlainen vakaus oli nähtävissä EU-14:ssä yhteisön tuotannonalan keskimääräisissä nettomyyntihinnoissa.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Keskimääräinen myyntihinta (euroa/tonni) | 1 056 | 1 070 | 1 053 | 1 031 | 1 048 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 101 | 100 | 98 | 99 |

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset.

vi) Kannattavuus

(96) Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien yhteisön markkinoilla tapahtuneesta nettomyynnistä saama tuotto ennen veroja laski 12,1 prosentista vuonna 2000 9,9 prosenttiin tutkimusajanjaksona, mikä tarkoittaa 18 prosentin laskua tarkastelujaksona. Lasku oli vielä voimakkaampaa vuoteen 2002 asti. Sen jälkeen kannattavuus kehittyi melko myönteisesti, mikä ensi näkemältä osoitti yhteisön tuotannonalan tiettyä valmiutta toipua vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että sama suuntaus oli nähtävissä useissa osoittimissa kuten tuotannossa, kapasiteetin käyttöasteessa, tuottavuudessa ja myynnin määrässä.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Kannattavuus | 12,1 % | 10,5 % | 8,1 % | 9,4 % | 9,9 % |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 87 | 67 | 78 | 82 |

Lähde: Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien vastaukset kyselylomakkeeseen.

(97) Kannattavuus EU-14:ssä laski vuoden 2000 9,4 prosentista 5,3 prosenttiin tutkimusajanjaksolla, mikä tarkoittaa 44 indeksipisteen laskua tarkastelujaksolla. Vaikka vuoden 2002 jälkeen on tapahtunut positiivista kehitystä, kannattavuus ei ole palautunut vuoden 2000 tasolle, mitä pidetään asianmukaisena tasona tämänkaltaiselle teollisuudenalalle.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Kannattavuus | 9,4 % | 5,9 % | 1,0 % | 4,3 % | 5,3 % |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 63 | 11 | 46 | 56 |

Lähde: Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien vastaukset kyselylomakkeeseen.

vii) Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(98) Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tekemien investointien taso laski tarkastelujaksona puolella eli 12 miljoonasta eurosta noin 6 miljoonaan euroon.

(99) Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien sijoitetun pääoman tuotto, joka ilmaisee niiden prosenttimääräisen tuloksen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon sijoitettujen varojen keskimääräisestä nettokirjanpitoarvosta tilikauden alussa ja lopussa ennen veroja, oli vuosina 2000 ja 2001 positiivinen, mikä osoitti niiden kannattavuuden heikentymisen. Vuoden 2001 jälkeisellä jaksolla kehitys oli samansuuntaista kuin kannattavuudessa, mutta vuonna 2002 oli havaittavissa laskua, josta toivuttiin vuonna 2003 ja tutkimusajanjaksolla.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Investoinnit (tuhatta euroa) | 12 091 | 10 989 | 6 497 | 6 496 | 6 124 |

Indeksi 1999 = 100 | 100 | 91 | 54 | 54 | 51 |

Sijoitetun pääoman tuotto | 32,4 % | 29,0 % | 23,7 % | 30,1 % | 33,9 % |

Lähde: Otokseen valitun yhteisön tuotannonalan kyselylomakevastaukset.

viii) Pääoman saanti

(100) Ei ole mitään merkkejä siitä, että yhteisön tuotannonalalla kokonaisuudessaan olisi ollut vaikeuksia saada pääomaa.

ix) Kassavirta

(101) Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien liiketoiminnan nettokassavirta vähentyi tarkastelujaksolla.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Kassavirta (tuhatta euroa) | 51 162 | 40 295 | 39 517 | 41 955 | 40 824 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 79 | 77 | 82 | 80 |

Kassavirta ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta | 19 % | 16 % | 17 % | 18 % | 17 % |

Lähde: Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien vastaukset kyselylomakkeeseen.

(102) Myös EU14:ssä otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien liiketoiminnan nettokassavirta vähentyi tarkastelujaksolla. Tämä väheneminen oli kuitenkin vielä voimakkaampaa kuin prosenttiosuutena liikevaihdosta ilmaistun nettokassavirran vähentyminen (4 prosenttia) suhteessa kyseisten tuottajien toimiin koko yhteisön alueella.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Kassavirta (tuhatta euroa) | 23 869 | 18 081 | 13 468 | 15 724 | 15 556 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 76 | 56 | 66 | 65 |

Kassavirta ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta | 17 % | 13 % | 12 % | 13 % | 13 % |

Lähde: Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien vastaukset kyselylomakkeeseen.

x) Palkat

(103) Työntekijöiden keskipalkka nousi 9 prosenttia tarkastelujaksona. Palkat pysyivät vakaina vuosina 2000 ja 2001, mutta ne nousivat 2 prosenttia vuonna 2002 ja edelleen 5 prosenttia ja 2 prosenttia vuonna 2003 ja tutkimusajanjaksona. Kun otetaan kuitenkin huomioon työllisyyden lasku, otokseen valittujen yhteisön tuottajien kokonaispalkkasumma pysyi melko vakaana tarkastelujaksona.

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | Tutkimusajanjakso |

Palkka työntekijää kohti (euroina) | 42 470 | 42 504 | 43 474 | 45 336 | 46 203 |

Indeksi 2000 = 100 | 100 | 100 | 102 | 107 | 109 |

Lähde: Otokseen valittujen yhteisön tuotannonalan tuottajien kyselylomakevastaukset.

xi) Polkumyyntimarginaalin suuruus

(104) Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutuksen yhteisön tuotannonalaan voidaan todeta olevan huomattava, kun otetaan huomioon Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja hinnat.

xii) Aiemmasta polkumyynnistä toipuminen

(105) Yhteisön tuotannonala ei ollut toipumassa aiemman vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

h) Vahinkoa koskevat päätelmät

(106) Edellä mainittuja tekijöitä tutkittaessa kävi ilmi, että vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat huomattavasti. Itse asiassa tuonnin määrä kasvoi 47 prosenttia tarkastelujaksona, ja sen markkinaosuus oli noin 31 prosenttia tutkimusajanjaksona. On huomattava, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti oli noin 80 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista yhteisöön tutkimusajanjaksona ja alitti merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat (jopa 57 prosenttia). Lisäksi muut vahingon osoittimet kuten tuotanto (-7 prosenttia), kapasiteetin käyttöaste (-10 prosenttia), myynnin määrä (-10 prosenttia), investoinnit (-49 prosenttia) ja työllisyys (-13 prosenttia) kehittyivät tarkastelujaksolla kielteisesti.

(107) Samaan aikaan yhteisön tuotannonala menetti osan markkinaosuudestaan. Itse asiassa tarkasteltavana oleva tuonti lisäsi markkinaosuuttaan kolme kertaa enemmän kuin yhteisön tuotannonala menetti sitä tarkastelujaksolla. Tämän vuoksi voidaan kohtuudella päätellä, että Kiinasta peräisin oleva tuonti on ominut yhteisön tuotannonalan menettämän markkinaosuuden lisäksi markkinaosuuden myös muilta eurooppalaisilta valimoilta, jotka ovat joko lopettaneet toiminnan tai ovat ryhtyneet tuojiksi/myyjiksi.

(108) Edellä esitetty negatiivinen yleiskuva näkyi vain osittain yhteisön tuotannonalan kannattavuudessa. Voitto laski absoluuttisina lukuina mitattuna 18 prosenttia. Kannattavuus (voitto prosentteina myyntituloista) laski 12,1 prosentista 9,9 prosenttiin. Koska hinnan alittavuus oli merkittävä, olisi vahingon voinut odottaa olevan suurempi. Kannattavuus itsessään ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

(109) Yhteisön tuotannonalalla oli valittavanaan, ryhtyäkö tiukkaan hintakilpailuun kiinalaisen tuonnin kanssa vai yrittääkö säilyttää hinnat suunnilleen perinteisellä tasolla. Hintojen alentaminen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kanssa kilpailemisen edellyttämässä määrin olisi tarkoittanut niiden selvästi suurempaa alentamista kuin yhteisön tuottajat olisivat harkinneet kannattavuutensa säilyttääkseen. Vaikka yhteisön tuottajat alensivat hintoja jonkin verran, ne eivät pyrkineet polkumyynnillä tapahtunutta tuontia vastaavaan hintatasoon. Näin ollen ne suostuivat laskemaan määriä ja pyrkivät sitten kustannuksia pienentämällä korvaamaan määrän vähentymisen. Voitto prosentteina myyntituloista ei laskenut niin jyrkästi, mutta myynnin määrä ja markkinaosuus pienentyivät.

(110) EU-14:n tilanteen erillisanalyysi osoitti lisäksi, että yhteisön yleistasolla tutkimusajanjaksolla ilmennyt suhteellisen korkea kannattavuus johtui pääasiassa tiettyjen otokseen valittujen yritysten erityisen hyvästä tuloksesta yhden jäsenvaltion eli Ranskan markkinoilla, joilla oli polkumyynnillä tapahtunutta tuontia vain vähän. Otokseen valittujen yritysten taloudellinen tilanne, joka johtui niiden toiminnasta EU-14:n alueella, jossa polkumyynnillä tapahtunutta tuontia oli erityisen paljon, kehittyi selkeän kielteisesti ja kannattavuustasot olivat laskeneet alle 6 prosenttiin. EU-14:ssä muista vahingon osoittimista suurin osa kuten tuotanto (-14 prosenttia), kapasiteetin käyttöaste (-14 prosenttia), myynnin määrä (-17 prosenttia), investoinnit (-56 prosenttia), työllisyys (-16 prosenttia) ja kassavirta (-45 prosenttia) kehittyi tarkastelujaksolla kielteisesti.

(111) Yhteisön tuotannonala kokonaisuudessaan menetti markkinaosuutta tarkastelujaksolla samaan aikaan, kun polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi merkittävästi sekä määrältään että markkinaosuudeltaan. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman lisääntyvän paineen vuoksi yhteisön tuotannonala päätyi parantamaan tuottavuuttaan vähentämällä työntekijöitä. Samanaikaisesti oli vähennettävä investointeja, joissa tapahtui jyrkkä lasku. Tämä heijastui tiettyjen osoittimien kehitykseen tarkastelujaksolla. Kannattavuus samoin kuin myynnin ja tuotannon määrä vähentyivät rajusti ajanjaksolla 2000–2002 ja kehittyivät sen jälkeen tutkimusajanjaksoon asti sangen myönteisesti. Ensimmäisestä jaksosta voidaan kohtuudella olettaa, että jatkuvasti lisääntyvän polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama lisääntyvä paine johti yhteisön tuotannonalan toiminnan ja tulosten vähentymiseen. Toisella jaksolla näiden osoittimien suhteellinen parantuminen osoittaa, että yhteisön tuotannonala pyrki tasapainottamaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin negatiivisia vaikutuksia lyhyen aikavälin taloudelliseen tilanteeseensa rationalisoimalla tuotantolaitoksiaan, mikä lisäsi kapasiteetin käyttöastetta, sekä vähentämällä investointeja ja työntekijöitä, mikä madaltaa tuotantokustannuksia. Tämä kuitenkin vaarantaa yhteisön tuotannonalan pitkän aikavälin taloudellisen tilanteen, koska se menettää markkinaosuuttaan eikä tee pitkän aikavälin tuottavuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ja parantamisen edellyttämiä investointeja.

(112) Edellä esitetyn perusteella ja huolimatta siitä, että Ranskan markkinoilla ei vielä näytä esiintyvän rajua polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, voidaan päätellä, että kokonaisuutena ottaen yhteisön tuotannonala on kärsinyt merkittävää vahinkoa. Se on kärsinyt voimakkaasta hintapaineesta, myynnin määrä on laskenut (-10 prosenttia), samoin markkinaosuus (-3,8 prosenttia), ja sen on täytynyt vähentää tuotantoa (-7 prosenttia). Tietty kannattavuustaso on säilynyt mutta se ei ole riittävä pitkän aikavälin investointien tekemiselle. Sen kokonaistilanne osoittaa merkkejä voimakkaasta huonontumisesta. Tämän perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonala on kärsinyt perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F. SYY-YHTEYS

a) Johdanto

(113) Tehdäkseen päätelmänsä yhteisön tuotannonalaa kohdanneen vahingon syystä komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutusta ja seurauksia kyseisen tuotannonalan tilanteeseen. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle merkittävän vahingon, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsota johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

b) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(114) Tarkastelujaksolla Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi huomattavasti sekä määrältään (47 prosenttia) että markkinaosuudeltaan (21,0 prosentista vuonna 2000 31,1 prosenttiin tutkimusajanjaksolla).

(115) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmat koko tarkastelujakson ajan. Lisäksi Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti paineen, joka pakotti yhteisön tuotannonalan säilyttämään omat hintansa käytännössä vakaina, vaikka raaka-aineiden hinnat olivat nousseet merkittävästi. Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat selvästi alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, ja hinnan alittavuuden marginaali vaihteli 31 prosentista 60 prosenttiin. Tältä osin olisi huomattava, että valukappaleiden markkinat ovat kilpaillut ja avoimet. Näin ollen tällaisella markkinahintojen laskulla on kielteinen vaikutus, ja se ohjaa kauppaa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin.

(116) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia kuvaa myös se, että monet yhteisön tuottajat ovat päättäneet lopettaa omat tuotantolaitoksensa ja ryhtyä valukappaleiden tuojiksi.

(117) Kaiken kaikkiaan polkumyynnillä tapahtuneen Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kattoi kokonaan yhteisön tuotannonalan vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana menettämän 3,8 prosenttiyksikön markkinaosuuden.

(118) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden vähentymisen kanssa samanaikaisesti tapahtui paljon muuta kielteistä kehitystä yhteisön tuotannonalan taloudellisessa tilanteessa tuotannon, tuotantokapasiteetin käyttöasteen, myynnin, investointien ja työllisyyden osalta.

(119) Lisäksi yhteisön tuotannonalan kannattavuustaso laski 12,1 prosentista vuonna 2000 9,9 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tämä yhdessä sen kanssa, että yhteisön tuotannonala ei polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi kyennyt torjumaan raaka-aineiden hinnannousun vaikutuksia korottamalla hintojaan, johti siihen, että rationalisoinnista ja tuottavuuden parantamisesta huolimatta yhteisön tuotannonala kärsi vahingosta. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuuden kasvu ja hintojen aleneminen tapahtuivat samaan aikaan kun yhteisön tuotannonalan olosuhteet muuttuivat huomattavasti.

(120) Jotkut yhteistyössä toimineista tuojista väittivät, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin lisääntynyt määrä johtuu suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen lisääntyneestä kysynnästä ja yhteisön tuotannonalan kielteinen kokonaiskehitys puolestaan johtuu valukappaleiden kysynnän heikentymisestä televiestintämarkkinoilla vuonna 2002. Nämä markkinat olivat kehittyneet huippuunsa ennen vuotta 2002 ja vääristäneet vahinkoanalyysin, koska vuodet 2000 ja 2001 olivat poikkeuksellisen hyviä. Vuoden 2002 jälkeisenä aikana yhteisön tuotannonalan tulokset ovat parantuneet, mikä viittaa tuotannonalan tervehtyneen.

(121) Tässä suhteessa olisi ensinnäkin huomattava, että tutkimus ei osoittanut kysynnän kasvaneen vaan pikemmin kulutuksen olleen melko vakaata, kun taas tuonti kasvoi jatkuvasti tarkastelujaksona. Televiestintämarkkinoiden vaikutus vuonna 2002 ei vaikuttanut tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin, joka vakaasti lisääntyi polkumyyntihintaan. Väitteen tueksi ei myöskään esitetty mitään näyttöä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonala olisi kärsinyt merkittävästä vahingosta tarkastelujaksolla. Tämän perusteella kyseiset väitteet hylättiin.

c) Muiden tekijöiden vaikutukset

Tuonti muista kolmansista maista

(122) Tuonti muista kolmansista maista vähentyi 70 600 tonnista 49 000 tonniin vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, ja sen markkinaosuus laski samaan aikaan 12 prosentista 8,5 prosenttiin. Suurin osa tästä tuonnista oli peräsin Puolasta, Tšekistä ja Intiasta. Eurostatin tietojen perusteella kolmansista maista tuotujen valukappaleiden keskihinnat olivat huomattavasti korkeampia kuin Kiinasta peräisin olevien polkumyynnillä tuotujen tuotteiden hinnat (ero oli 12 prosenttia vuonna 2000 ja 55 prosenttia tutkimusajanjaksolla). Muista maista peräisin olevan tuonnin hinnat kasvoivat lisäksi keskimäärin 16 prosenttiyksikköä tarkastelujaksona. Näin ollen tämä tuonti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Muiden yhteisön tuottajien toiminta

(123) Yhteisön muiden tuottajien tuotannosta ja myynnin määrästä on todettava, että niiden markkinaosuus oli noin 18,5 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujakson aikana niiden myynti väheni jyrkästi määrällisesti (21 prosenttia) ja ne menettivät huomattavan markkinaosuuden (4,9 prosenttiyksikköä). Muiden yhteisön tuottajien hintojen ei todettu olevan alempia kuin yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien hinnat. Tämän vuoksi voidaan kohtuudella päätellä, että muiden yhteisön tuottajien valmistamat ja myymät tuotteet eivät aiheuttaneet yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(124) Asianomaiset osapuolet eivät tuoneet esille eikä tutkimuksen aikana havaittu muita tekijöitä, jotka olisivat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle tänä aikana.

d) Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(125) Yhteisön tuotannonalan heikko tilanne vallitsi samaan aikaan, kun tuonti Kiinasta kasvoi jyrkästi ja kyseisen tuonnin hintojen alittavuus oli huomattavaa.

(126) Koska kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus pieneni tarkastelujakson aikana ja keskimääräiset hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin tutkimusajanjaksolla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat, päätellään että nämä tekijät eivät todennäköisesti ole minkäänlaisena uhkana yhteisön tuotannonalan tilanteelle.

(127) Näin ollen päätellään, että Kiinasta peräisin oleva tuonti on aiheuttanut perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

G. YHTEISÖN ETU

(128) Komissio arvioi perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto yleisesti yhteisön edun vastaista. Yhteisön etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli yhteisön tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien edut.

(129) Arvioidakseen yhteisön etua komissio tutki, mitä todennäköisiä vaikutuksia polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla tai käyttöönotosta luopumisella olisi asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin. Komissio pyysi tietoja yhteisön tuottajien ja tuojien lisäksi kaikilta asianomaisilta osapuolilta, joita asian tiedettiin koskevan, kuten käyttäjiltä ja kuluttajajärjestöiltä.

a) Yhteisön tuotannonalan etu

(130) Yhteisön tuotannonala muodostuu suurista sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

(131) Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan ehkäisevän markkinoiden vääristymisen jatkumista ja hintojen alenemista. Tällöin yhteisön tuotannonala voisi saada takaisin menettämäänsä markkinaosuutta ja harjoittaa myyntiä kustannukset kattavin hinnoin, mikä johtaisi puolestaan suuremmasta tuottavuudesta aiheutuviin alempiin yksikkökustannuksiin. Ennen kaikkea yksikkökustannusten alenemisen (joka johtuu kapasiteetin suuremmasta käyttöasteesta ja tästä seuraavasta paremmasta tuottavuudesta) ja jossain määrin hintojen lievän nousun myötä yhteisön tuotannonalan odotetaan voivan parantavaa taloudellista tilannettaan ilman, että kuluttajamarkkinat vääristyvät.

(132) Toisaalta jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanten kielteinen kehitys todennäköisesti jatkuu. Yhteisön tuotannonalaa haittasivat tutkimusajanjaksolla erityisesti alentuneista hinnoista johtuva tulonmenetys ja markkinaosuuden pienentyminen. Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan alentuneet tulot, on mitä todennäköisintä, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Tämä johtaisi lopulta tuotannon supistamiseen ja tiettyjen tuotantolaitosten sulkemiseen, mikä uhkaisi yhteisön työllisyyttä ja investointeja.

(133) Näin ollen päätellään, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto auttaisi yhteisön tuotannonalaa toipumaan vahingollisesta polkumyynnistä.

b) Yhteisön etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden etu

(134) Kuten 11 kappaleessa mainitaan, 15 yritystä toimitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa pyydetyt tiedot otoksen valintaa varten määräajassa. Näistä yrityksistä valittiin neljän tuojan edustava otos. Kaikille neljälle yritykselle lähetettiin kyselylomake.

- otokseen valitut yhteisön etuyhteydettömät tuojat/kauppiaat

(135) Neljästä otokseen valitusta yrityksestä yksi ei vastannut kyselylomakkeeseen, ja se jätettiin näin ollen menettelyn ulkopuolelle. Kaikki muut otokseen valitut yritykset palauttivat kokonaan täytetyn kyselylomakkeen. Näiden yritysten osuus Kiinasta peräisin olevasta tutkimusajanjakson aikana tuotujen valukappaleiden kokonaistuonnista oli 19 prosenttia.

(136) Jotkut yhteistyössä toimivista tuojista väittivät, että erästä otokseen kuuluneista tuojista ei olisi pitänyt valita otokseen, koska se on toisen yrityksen, jonka väitetään olevan valituksen tehneen yrityksen suurin yksittäinen asiakas, tytäryhtiö ja kyseisen valituksen tehneen yrityksen tavarantoimittaja. Tämän väitetyn suhteen väitettiin olevan riittävä syy kyseisen tuojan jättämiseksi otoksen ulkopuolelle, koska suhde aiheuttaa eturistiriidan. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että väitetty suhde tuojan ja valituksen tehneen yrityksen välillä on vain kahden itsenäisen taloudellisen toimijan välinen kaupallinen suhde eikä sellaisenaan johda eturistiriitaan. Väitteen tueksi ei myöskään esitetty mitään näyttöä. Sen vuoksi väite hylättiin.

(137) Samat yhteistyössä toimineet tuojat väittivät myös, että toimenpiteiden käyttöön ottaminen mitä todennäköisimmin vaikuttaisi tuotetta käyttävän tuotannonalan ja tuojien työllisyyteen yhteisössä. Väitettiin, että koska yhteisön tuojilla ei ole lainkaan marginaalia, jonka turvin absorboida tulli, niiden olisi välittömästi lopetettava toimintansa ja irtisanottava henkilöstönsä. Lisäksi väitettiin, että kysyntä yhteisössä kasvaa merkittävästi etenkin kun otetaan huomioon kymmenen uutta jäsenvaltiota, joiden nopea kehitysprosessi vielä lisää kysyntää. Tässä yhteydessä tullien käyttöönotto voisi myös johtaa tarjontapulaan Euroopan markkinoilla, mikä puolestaan johtaisi huomattavaan hinnannousuun. Silloin yhteisön tuottajat voisivat lisäksi vapaasti hallita markkinoita muun merkittävän kilpailun puuttuessa.

(138) Toimenpiteiden kielteisestä vaikutuksesta tuotetta käyttävän tuotannonalan ja tuojien työllisyyteen yhteisössä ei esitetty näyttöä. Kuten jäljempänä 154 kappaleessa todetaan yhteisön käyttäjiin kohdistuvan kielteisen vaikutuksen yhteydessä, ei yksikään käyttäjä eikä käyttäjäjärjestö ilmoittautunut tämän menettelyn yhteydessä. Tarkasteltaessa kielteistä vaikutusta tuojiin on todettava, että väitteiden vastaisesti tuojien vahva asema yhteisön markkinoilla on pikemminkin osoitus niiden terveydestä ja vakaudesta kuin heikosta asemasta. Lisäksi olisi todettava, että tullin absorbointi mitätöisi tullin käyttöönoton tarkoituksen, joka puolestaan on tasapuolisen toimintakentän palauttaminen markkinoille, jotka ovat vääristyneet tiettyjen toimijoiden polkumyynnillä tapahtuvan toiminnan vuoksi. Kymmenen uuden jäsenvaltion aiheuttamasta kasvaneesta kysynnästä johtuvaa väitettyä pulaa tarjonnassa tarkasteltaessa olisi ensimmäiseksi todettava, että yhteisön tuotannonala ei toimi täydellä kapasiteetilla ja näin ollen mahdollinen pula voitaisiin torjua yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöastetta lisäämällä ja varastoja pienentämällä. Lisäksi on todettava, että tiettyjen uusien jäsenvaltioiden nykyinen tuotanto sekä kolmansista maista peräisin oleva tuonti tarjoavat edelleen markkinoille tuotteita kohtuullisin hinnoin ja siten edistävät avointa kilpailuympäristöä.

(139) Näin ollen pääteltiin, että etuyhteydettömiin tuojiin/kauppiaihin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton todennäköiset vaikutukset eivät olisi merkittäviä.

c) Käyttäjien ja kuluttajien etu

(140) Yksikään käyttäjä tai kuluttajajärjestö ei ilmoittautunut menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Koska nämä osapuolet kieltäytyivät yhteistyöstä, pääteltiin, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi niiden tilanteeseen kohtuuttomasti.

d) Kilpailua ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(141) Sen osalta, missä määrin mahdolliset toimenpiteet vaikuttavat kilpailuun yhteisössä, näyttää todennäköiseltä, että asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat jatkaa valukappaleiden myyntiä, joskin merkittävän vahingon uhkaa yhteisön tuotannonalalle aiheuttamattomin hinnoin, koska niillä on vahva asema markkinoilla. Koska tämän lisäksi yhteisössä on lukuisia tuottajia ja kolmansista maista tuodaan tuotetta runsaasti, käyttäjillä ja vähittäismyyjillä on jatkossakin runsas valikoima valukappaleiden eri toimittajia kohtuullisin hinnoin. Jotkut yhteistyössä toimineista tuojista väittivät, että yhteisön tuotannonala ei ole kilpailukykyinen ja että sille ovat ominaisia monopolien/duopolien hallitsemat paikalliset ja alueelliset markkinat. Ne väittivät myös, että yksi yhteisön yhteistyössä toimineista tuottajista oli aikaisemmin tuomittu siitä, että se oli käyttänyt väärin määräävää asemaansa estääkseen tarkasteltavana olevan tuotteen pääsyn Ranskan markkinoille.

(142) Tässä yhteydessä olisi ensiksikin todettava, että monopolien/duopolien hallitsemia paikallisia ja alueellisia markkinoita koskevan väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä ja näin ollen väite hylättiin. Määräävän aseman väärinkäyttöä koskeva päätös liittyy menneeseen tilanteeseen, joka ei mitenkään kuulu tarkastelujaksoon eikä tämän tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Lisäksi myöhemmällä, tarkastelujaksolla tehdyllä päätöksellä, joka koskee tuojan samaa tuottajaa vastaan tekemää valitusta kyseisen tuottajan kilpailua rajoittavasta toiminnasta Ranskan markkinoilla, ei kyseistä tuottajaa tuomittu ja menettely lopetettiin. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(143) Markkinoilla tulee olemaan siis paljon toimijoita, jotka voivat tyydyttää kysynnän. Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kilpailu todennäköisesti säilyy voimakkaana polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

e) Yhteisön etua koskevat päätelmät

(144) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että pakottavia syitä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta luopumiselle ei tässä tapauksessa ole ja että toimenpiteiden toteuttaminen on yhteisön edun mukaista.

H. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(145) Polkumyyntiä, siitä seuraavaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(146) Tämän vuoksi ensin verrattiin tuontihintoja yhteisön tuotannonalan hintoihin tekemättä kohtuullisen voittomarginaalin edellyttämiä oikaisuja. Vertailussa käytettiin keskenään vertailukelpoisia tuotelajeja. Ero ilmoitettiin prosentteina vastaavasta viennin liikevaihdosta. Tämä analyysi osoitti, että vientiä harjoittavien tuottajien marginaalit olivat jo polkumyyntimarginaaleja suuremmat. Näin ollen alhaisemman tullin säännön soveltamiseksi ei katsottu tarpeelliseksi määrittää voittomarginaalia, jonka yhteisön tuotannonala olisi voinut saavuttaa, mikäli polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ei olisi esiintynyt, koska vastaava vahinkomarginaali olisi ollut suurempi kuin polkumyyntimarginaali.

(147) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevassa valukappaleiden tuonnissa olisi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitullit todettujen polkumyyntimarginaalien tasoisina, koska ne olivat kaikissa tapauksissa vahinkomarginaaleja alhaisemmat.

(148) Tässä asetuksessa yrityksille, joille oli myönnetty markkinatalousasema, vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat edellä mainittujen yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavia tulleja) yksinomaan Kiinasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan luettuina erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava koko maata koskevaa tullia.

(149) Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Tarvittaessa asetus muutetaan saattamalla yksilöllistä tullia nauttivien yritysten luettelo ajan tasalle.

(150) Edellä esitettyjen päätelmien perusteella vahvistetaan seuraavat polkumyyntitullit:

Maa | Yritys | Polkumyyntitulli |

Kiina | Shijiazhuang Transun Metal Products Co. Ltd. | 0,0 % |

Shaoshan Huanqiu Castings Foundry | 0,0 % |

Fengtai Handan Alloy Casting Co. Ltd. | 0,0 % |

Shanxi Jiaocheng Xinglong Casting Co. Ltd. | 0,0 % |

Tianjin Jinghai Chaoyue Industrial and Commercial Co. Ltd. | 0,0 % |

Shanxi Yuansheng Casting and Forging Industrial Co. Ltd | 18,6 % |

Botou City Simencum Town Bai fo Tang Casting Factory | 28,6 % |

Hebei Shunda Foundry Co. Ltd. | 28,6 % |

Changan Cast Limited Company of Yixian Hebei | 31,8 % |

Shandong Huijin Stock Co. Ltd. | 37,9 % |

Kaikki muut yritykset | 47,8 % |

(151) Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin asianmukaisesti ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden huomioon ottamiseksi. Kaikille osapuolille annettiin yksityiskohtaiset vastaukset niiden esittämiin huomautuksiin.

I. TOIMENPITEIDEN MUOTO

(152) Neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa, joille oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, ilmaisi halukkuuteensa tarjota hintasitoumus, mutta ne eivät toimittaneet riittävän perusteltua tarjousta perusasetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisessa määräajassa. Näin ollen komissio ei voinut hyväksyä hintasitoumustarjouksia. Koska kyse on talouden toimijoiden (jotka ovat enimmäkseen pieniä ja keskisuuria yrityksiä) kannalta monitahoisesta asiasta ja koska alustavien päätelmien ilmoittaminen ei edeltänyt lopullisten päätelmien ilmoittamista, neuvosto katsoo, että kyseisten neljän vientiä harjoittavan tuottajan olisi poikkeuksellisesti sallittava täydentää hintasitoumustarjouksensa edellä mainitun määräajan päättymisen jälkeen.

(153) Kiinan viranomaiset pyysivät myös, että yritettäisiin löytää vastaava ratkaisu kuin edellisessä kappaleessa mainituille neljälle vientiä harjoittavalle tuottajalle myös niille lukuisille yhteistyössä toimineille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita menettely koskee. Mikäli neuvottelujen jälkeen havaitaan, että on aiheellista muuttaa toimenpiteiden muotoa muuksi kuin hintasitoumusten hyväksynnäksi, suoritetaan mahdollisimman joutuisasti välivaiheen tarkastelu,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa Kiinan kansantasavallasta muokattavaksi soveltumattomasta valuraudasta valmistettuja, myös työstettyjä, päällystettyjä, maalattuja tai muita materiaaleja sisältäviä, tavaroita tai niiden osia, joita käytetään peittämään maan pinnalla tai alla olevia järjestelmiä ja/tai joista on pääsy tällaisiin järjestelmiin, paloposteja lukuun ottamatta, ja jotka tavallisesti luokitellaan CN-koodeihin 7325 10 50, 7325 10 92 ja ex- 7325 10 99 (Taric-koodi 7325 10 99 10).

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavissa Kiinan kansantasavallassa toimivissa yrityksissä valmistettujen, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys | Polkumyyntitulli (%) | Taric-lisäkoodi |

Shijiazhuang Transun Metal Products Co. Ltd., Xinongcheng, Liulintun, Luancheng County, Shijiazhuang City, Hebei Province, 051430 Kiinan kansantasavalta | 0,0 | A675 |

Shaoshan Huanqiu Castings Foundry, Fengjia Village, Yingtian Township, Shaoshan, Hunan, Kiinan kansantasavalta | 0,0 | A676 |

Fengtai Handan Alloy Casting Co. Ltd., Beizhangzhuang Town, Handan County, Hebei, Kiinan kansantasavalta | 0,0 | A677 |

Shanxi Jiaocheng Xinglong Casting Co. Ltd., Jiaocheng County, Shanxi Province, Kiinan kansantasavalta | 0,0 | A678 |

Tianjin Jinghai Chaoyue Industrial and Commercial Co. Ltd., Guan Pu Tou Village, Yang Cheng Zhuang Town, Jinghai District, 301617 Tianjin, Kiinan kansantasavalta | 0,0 | A679 |

Shanxi Yuansheng Casting and Forging Industrial Co. Ltd.,No. 8 DiZangAn, Taiyuan, Shanxi, 030002, Kiinan kansantasavalta | 18,6 | A680 |

Botou City Simencum Town Bai fo Tang Casting Factory, Bai Fo Tang Village, Si Men Cum Town, Bo Tou City, 062159, Hebei Province, Kiinan kansantasavalta | 28,6 | A681 |

Hebei Shunda Foundry Co. Ltd., Qufu Road, Quyang, 073100, Kiinan kansantasavalta | 28,6 | A682 |

Changan Cast Limited Company of Yixian Hebei, Taiyuan main street, Yi County, Hebei Province, 074200, Kiinan kansantasavalta | 31,8 | A683 |

Shandong Huijin Stock Co. Ltd., North of Kouzhen Town, Laiwu City, Shandong Province, 271114, Kiinan kansantasavalta. | 37,9 | A684 |

Kaikki muut yritykset | 47,8 | A999 |

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tullisäännöksiä ja -määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EYVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

[2] EYVL C 104, 30.4.2004, s. 62.