52005PC0181

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 3.5.2005

KOM(2005) 181 lopullinen

2005/0090(CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Kertomus uuden varainhoitoasetuksen säännösten soveltamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1 Taustaa

Neuvosto hyväksyi uudelleenlaaditun varainhoitoasetuksen (jäljempänä ’VHA’) yksimielisesti kesäkuussa 2002. Asetuksen antamista edelsi onnistunut sovittelu Euroopan parlamentin kanssa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin toi merkittävän panoksen VHA:n valmisteluun. Komissio antoi uudelleenlaaditun VHA:n soveltamissäännöt joulukuussa 2002 muiden toimielinten kanssa käytyjen tiiviiden neuvottelujen päätteeksi. Asetukset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Kumpaakin asetusta sovelletaan kaikkiin toimielimiin.

VHA:ta tarkistetaan kolmen vuoden välein ja lisäksi aina tarpeen mukaan.

VHA:n antamisen yhteydessä vuonna 2002 komissio merkitytti neuvoston pöytäkirjaan lausuman, jonka mukaan se ” sitoutuu laatimaan ennen 1 päivää tammikuuta 2006 kertomuksen uuden varainhoitoasetuksen säännösten soveltamisesta ja erityisesti keskitetysti toteutettujen ennakkotarkastusten poistamisesta ja esittämään neuvostolle tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia ”. Lausumassa tarkoitettu kertomus on tämän ehdotuksen liitteenä.

2 VARAINHOITOASETUKSEN TARKISTUKSEN PÄÄTAVOITTEET

- Tehostaa sääntöjen soveltamista ja lisätä avoimuutta . Monissa tapauksissa ei ole välttämättä tarvetta sääntöjen muuttamiseen, mutta niiden tulkintaa ja soveltamista on selkeytettävä.

- Yksinkertaistaa vaatimuksia, jotka koskevat etenkin arvoltaan vähäisiin julkisiin hankintoihin ja avustuksiin liittyviä menettelyjä ja asiakirjoja, ja huolehtia siitä, että vaatimukset ovat oikeassa suhteessa kustannuksiin ja riskeihin. Yksinkertaistamisprosessi käynnistettiin soveltamissääntöjen nopeutetulla tarkistamisella. Sitä täydennetään myöhemmin VHA:n tarkistamiseen liittyvällä soveltamissääntöjen perusteellisella tarkistuksella.

- Yksinkertaistaa vaatimuksia, jotka koskevat avustusten ennakkotarkastusta sekä vakuuksia ja oikeudellisia takeita, ja varmistaa, että nämä vaatimukset ja niistä saajille aiheutuva hallinnollinen rasitus ovat oikeassa suhteessa toiminnan kustannuksiin ja riskeihin.

- Selkeyttää ja keventää talousarvion toteuttamista koskevia sääntöjä.

3 TARKASTELUN YLEISLINJAT

3.1 Soveltamisala

Komissio katsoo, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa muuttamatta VHA:n perusperiaatteita, -käsitteitä ja -rakenteita, ja toivoo muiden toimielinten yhtyvän tähän käsitykseen. Moitteeton varainhoito edellyttää vakaita sääntöjä . Sitä paitsi varainhoitoa koskevissa säännöissä asetetaan vaatimuksia myös avustusten saajille ja sopimusten toimeksisaajille. Jos sääntöjä muutetaan kovin usein tai ilman riittäviä perusteita, tällä voi olla vahingollinen vaikutus näihin osapuoliin samoin kuin Euroopan unionin julkisuuskuvaan. Näistä syistä tarkistukset on rajattu vain välttämättömimpiin.

3.2 Aikataulu

Tavoitteena on päästä sopimukseen muutoksista niin, että ne tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Tämä osuu yksiin vuosia 2007–2013 koskevan rahoituskehyksen voimaantulon kanssa. Kyseiseen päivään mennessä on säädettävä myös soveltamissääntöihin tehtävistä muutoksista. Muutosasetusten antamisen jälkeen toimielimillä ja niiden yksiköillä on oltava riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin ennen kuin asetukset tulevat voimaan.

4 TARKISTUSMENETELMÄ JA -KRITEERIT

Komissio on soveltanut tiukkoja kriteerejä arvioidessaan, mitkä muutokset ovat välttämättömiä. Heinäkuussa 2004 komission talousyksiköt laativat oma-aloitteisesti yhteisen erityisraportin, jossa käsiteltiin varainhoitosäännöksiin liittyviä ongelmia. Myös muut toimielimet ovat esittäneet omia ehdotuksiaan. Komission tarkoituksena on neuvotella säännöksistä myös yhteisön politiikkojen sidosryhmien kanssa.

Komissio on kiinnittänyt huomiota seuraaviin näkökohtiin:

a) Säännöksiä olisi muutettava ainoastaan silloin, kun ongelmaa ei voida ratkaista millään muulla tavalla . Mahdollisuuksien mukaan olisi turvauduttava muihin ratkaisuihin , kuten tulkitseviin huomautuksiin tai hallinnollisiin toimenpiteisiin.

b) Muutoksia, joiden toteuttaminen johtaisi sisäisten uudistusten kumoamiseen tai vesittäisi niiden keskeisen sisällön, ei voida hyväksyä .

c) Muutoksia säädöksiin olisi ehdotettava ainoastaan todellisten ongelmien ratkaisemiseksi . Kaikkien muutosehdotusten tavoitteena olisi oltava:

- auttaa komissiota täyttämään perustamissopimuksen mukainen velvoitteensa toteuttaa talousarvio ja saavuttamaan yhteisön poliittiset tavoitteet

- tehostaa tai tukea moitteetonta varainhoitoa

- parantaa EU:n taloudellisten etujen suojaa petoksilta ja laittomalta toiminnalta

- edistää tilinpäätöstä koskevan myönteisen tarkastuslausuman saamista.

5. Välttämättöminä pidettävät tarkistukset

5.1 Budjettiperiaatteet

a) Kaikissa muissa talousarvion toteuttamiseen liittyvissä säädöksissä on noudatettava VHA:ta. Tätä periaatetta olisi korostettava (VHA:n 2 artikla).

b) Talousarvion totuudenmukaisuuden periaatetta (VHA:n 5 artikla) olisi laajennettava sen korostamiseksi, että talousarvioon on otettava riittävästi määrärahoja, jotta ne kattavat kaikki voimassaolevat oikeudelliset sitoumukset.

c) Talousarvion yhtenäisyyden periaatteeseen liittyvää sääntöä ennakkorahoituksesta syntyvistä korkotuotoista olisi yksinkertaistettava (VHA:n 5 artiklan 4 kohta). Nykyisen säännön mukaisesti ennakkorahoitus ja siitä syntyvät korkotuotot kuuluvat yhteisölle ja korot on perittävä takaisin vähintään kerran vuodessa. Nykyisin tämän säännön soveltamisala rajoittuu komission keskitetysti hallinnoimiin avustuksiin (soveltamissääntöjen 3 artikla). Tämä rasittaa kohtuuttomasti sellaisia ohjelmia, joissa komission sisäinen hallinto vastaa perintämääräysten hoitamisesta. Siksi ehdotetaan, että koron määrä voitaisiin kuitata edunsaajalle suoritettavaa loppumaksua vastaan. Näin pidettäisiin kiinni periaatteista, joiden mukaan ennakkomaksut ovat yhteisön omaisuutta ja korkotuotoista on tehtävä tiliä. Yleissäännön rajoitukset olisi kirjattava soveltamissääntöjen sijasta itse varainhoitoasetukseen.

d) Vuotuisperiaatetta koskevien säännösten tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä olisi lisättävä seuraavilta osin:

- Jaksottamattomien määrärahojen siirtäminen seuraavalle vuodelle olisi sallittava erikoistapauksissa, joissa määrärahat käytetään maanviljelijöille suoraan suoritettaviin maksuihin.

- Menoihin sitoutuminen ennalta vuoden n–1 joulukuun 15. päivän jälkeen olisi sallittava poikkeustapauksissa VHA:n 110 artiklassa tarkoitettuja hätäaputoimia ja humanitaarisia avustustoimia varten.

- Nykyisen EMOTR:n tukiosaston juoksevia hallintomenoja (jotka otetaan vuoden n talousarvioon) koskevien ennakkositoumusten (jotka tehdään vuoden n-1 marraskuun 15. päivän jälkeen) enimmäismäärään sovellettavat rajoitukset (VHA:n 150 artiklan 3 kohta) olisi poistettava. Uudelle Euroopan maatalouden tukirahastolle (KOM(2004) 489) esitettävät maksupyynnöt keskittyvät valtaosin varainhoitovuoden n alkuun.

- Eläinlääkintätoimenpiteisiin osoitettavat jaksottamattomat määrärahat, jotka maksetaan nykyisin EMOTR:n tukiosastosta, olisi muutettava jaksotetuiksi määrärahoiksi menojen monivuotisen luonteen vuoksi (VHA:n 149 artiklan 1 kohta).

e) Yleiskatteisuusperiaatetta koskevissa säännöksissä (18 artikla) olevaan, käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaan luetteloon olisi lisättävä kaksi kohtaa:

- jäsenvaltioiden mahdollisuus suorittaa tapauskohtaisia maksuja ulkosuhdeohjelmiin

- tulot ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ym. myynnistä.

f) Nykyään komission on aina saatava lahjoitusten vastaanottamiseen budjettivallan käyttäjän lupa (19 artiklan 2 kohta). Turhien ja raskaiden menettelyjen välttämiseksi olisi hyvä, jos lupa vaadittaisiin vain sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista aiheutuu huomattavia kuluja.

g) Erittelyperiaatteen mukaisesti sovellettavia, määrärahojen siirtämistä koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava ja selkeytettävä, koska ne ovat osoittautuneet osin epäselviksi tai hankaliksi soveltaa:

- Ilmoitusmenettelyä (22 ja 23 artikla) koskevassa säännöksessä ei mainita, mistä ajankohdasta budjettivallan käyttäjän päätökselle asetettu määräaika lasketaan. Tämä puute on korjattava.

- Tehokkuuden vuoksi komission olisi voitava päättää itsenäisesti varauksiin otettujen määrärahojen siirtämisestä , kun rahoitettavalta toimenpiteeltä puuttuu perussäädös talousarviota laadittaessa, mutta säädös annetaan varainhoitovuoden kuluessa (VHA:n 23 artiklan 1 kohdan uusi d alakohta).

- Hallintomäärärahojen siirtämistä koskevat säännöt olisi sovitettava talousarvion uuteen toimintoperusteiseen (ABB) rakenteeseen.

5.2 Toteuttamistavat (53–57 artikla)

a) Olisi poistettava rajoitus, jonka mukaan talousarvion toteuttamistehtävien jakaminen on mahdollista ainoastaan EMOTR:n ja rakennerahastojen hallinnoinnissa, sillä varainhoitoasetuksen säännökset eivät vastaa nykyisiin säännöksiin perustuvaa käytäntöä ja jo esitettyjä ehdotuksia vuoden 2006 jälkeisiksi uusiksi perussäädöksiksi.

b) Määritelmää ja vaatimuksia, jotka koskevat talousarvion toteuttamista yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, olisi selkeytettävä ja täydennettävä toimintatarpeita vastaaviksi.

c) Olisi helpotettava tehtävien siirtämistä kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille (eli kansallisille virastoille ) yksinkertaistamalla siirtämisen edellytyksiä ja perusteita. Asianomaisen säännöksen soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan myös kansainvälisiä julkisyhteisöjä.

d) Olisi annettava säännökset välillisen keskitetyn hallinnoinnin erikoistapauksesta, jossa neuvosto nimittää erityisneuvonantajia tai edustustonpäälliköitä hoitamaan tiettyjä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alaan kuuluvia toimia.

e) Olisi lievennettävä kieltoa, joka koskee talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä yksityisoikeudellisille yhteisöille , sillä kokemus on osoittanut sen olevan tarpeettoman ankara.

f) Tarvitaan yhteinen valvontakehys . Sitä varten olisi tehostettava komission toteuttamia tarkastuksia, jotka koskevat hajautettua tai epäsuoraa keskitettyä hallinnointia (tai tarvittaessa hallinnointia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa), säätämällä erityisesti jäsenvaltioiden velvollisuuksista jaetun hallinnointivastuun yhteydessä.

5. 3 Taloushallinnon henkilöstö

Komission sisäisen tarkastajan ja toimeenpanovirastojen suhdetta olisi tarkistettava (VHA:n 185 artikla). Toimeenpanovirastoilla olisi oltava oma sisäinen tarkastustoimi, joka raportoi suoraan johtokunnalle. Komission sisäinen tarkastaja puolestaan raportoi komission menettelyistä ja järjestelmistä kollegiolle.

Lisäksi olisi selkeytettävä tilinpitäjän velvollisuutta vahvistaa tilinpäätös tulojen ja menojen hyväksyjien toimittamien tietojen perusteella.

5. 4 Saamisten perintä (72–73 b artikla)

Saamisten perintäsääntöjä olisi selkeytettävä ja tehostettava .

a) Pakkoperintää olisi helpotettava varmistamalla (VHA:n 72 artiklassa), että myös yhteisön vaateisiin voidaan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 65 artiklan mukaisesti annettuja säädöksiä. Kyseisessä artiklassa määrätään oikeudellisesta yhteistyöstä yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli.

b) Jäsenvaltioiden olisi rinnastettava yhteisön saamisten perintä omaan toimivaltaansa kuuluvaan veronperintään ja sovellettava siihen samoja etusijasääntöjä .

c) Komission yksiköiden käytännön kokemus on osoittanut, että yhteisöön, toisin kuin moniin kansallista lainkäyttövaltaa käyttäviin viranomaisiin, ei sovelleta vanhentumisaikaa, jonka kuluttua osapuolten keskinäiset saamiset lakkaavat . Vanhentumisajan käyttöönotto olisi moitteettoman varainhoidon ja toimijoiden tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaista . Vastaavanlaisesta viiden vuoden vanhentumisajasta sakkojen ja uhkasakkojen osalta säädetään jo kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetussa neuvoston asetuksessa.

5. 5 Julkiset hankinnat

Yhtenä keskeisenä tavoitteena uuden varainhoitoasetuksen antamisessa vuonna 2002 oli sisällyttää yhteisön julkisia hankintoja koskevien direktiivien säännökset varainhoitoasetukseen, jotta yhteisön toimielimet soveltaisivat julkisiin hankintoihin samoja vaatimuksia kuin jäsenvaltiot . Vuonna 2004 julkisista hankinnoista annetun uuden direktiivin johdosta varainhoitoasetukseen olisi tehtävä vielä joitakin muutoksia:

a) Olisi säädettävä mahdollisuudesta julistaa hankinta salaiseksi .

b) Vakavimmat poissulkemisperusteet olisi erotettava muista perusteista, joihin liittyy pienempi taloudellinen riski. Vakavimpien perusteiden soveltamisen olisi oltava pakollista, ja muita perusteita olisi sovellettava vain tarvittaessa hankintaviranomaisen riskiarvion perusteella.

Kokemusten perusteella myös seuraavat muutokset ovat tarpeen:

a) Olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää yhteistä tietokantaa , jossa on tiedot VHA:n 93 tai 94 artiklan nojalla poissuljettavista ehdokkaista tai tarjoajista.

b) Yksinkertaistettujen sääntöjen soveltaminen olisi laajennettava arviointipalvelujen ja teknisten tukipalvelujen hankkimiseen ulkopuolisilta asiantuntijoilta (VHA:n 91 ja 97 artikla).

c) Olisi selkeytettävä toimielinten velvollisuutta keskeyttää hankintamenettely tai hankintasopimus petostapauksissa ja muissa vastaavissa tilanteissa.

5.6 Avustukset

Sääntöjä olisi yksinkertaistettava . Tarkastuksia ja takuita koskevat vaatimukset olisi suhteutettava paremmin taloudelliseen riskiin.

a) Avustussäännösten (VHA:n ensimmäisen osan VI osasto) soveltamisalaa olisi selkeytettävä (VHA:n 108 artikla) erityisesti lainanannon ja osakkuuksien rahoittamisen osalta.

b) Julkisia hankintoja koskevien säännösten tavoin avustussäännöksiin on syytä lisätä viittaus suhteellisuusperiaatteeseen .

c) Voitontavoittelun kiellon soveltamisalaa ja sitä koskevien VHA:n säännösten liityntää soveltamissääntöihin olisi selkeytettävä.

d) Joskus toiminnan luonne on sellainen, että valinta kohdistuu väistämättä tiettyyn saajaan . Tästä mahdollisuudesta olisi säädettävä VHA:n 110 artiklassa.

e) Samasta toiminnasta ei tulisi myöntää useampaa kuin yhtä avustusta samalle saajalle. Joissakin perussäädöksissä kuitenkin sallitaan yhteisön rahoituksen kumulointi, koska esimerkiksi rakennerahastorahoituksen täydentämistä muista ohjelmista (mm. Euroopan laajuiset verkot) pidetään hyödyllisenä. Lisäksi olisi tehtävä selväksi, että samoja menoja ei voida koskaan rahoittaa kahdesti (VHA:n 111 artikla).

f) Juokseviin menoihin myönnettäviä avustuksia koskeva sääntö, jonka mukaan avustussopimus on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan budjettivuoden alkamisesta, on osoittautunut tarpeettoman tiukaksi. Koska takautuvaan rahoitukseen sovelletaan tiukkoja sääntöjä, määräaikaa voitaisiin huoletta pidentää kuuteen kuukauteen (VHA:n 112 artikla).

g) Varainhoitoasetuksessa tulisi sallia kiinteät maksut tosiasiallisesti syntyneiden kustannusten korvaamiseen perustuvan perinteisen menettelyn rinnalla (uusi 113 a artikla).

h) Osa saajien avustuskelpoisuutta koskevista rajoituksista olisi poistettava (VHA:n 114 artikla), jotta avustuksia voitaisiin myöntää luonnollisille henkilöille ja eräille oikeushenkilöllisyyttä vailla oleville yhteisöille.

i) Poissulkemista koskeviin sääntöihin olisi lisättävä samanlainen poissulkemisperusteiden vakavuuteen perustuva jaottelu (VHA:n 114 artikla) kuin hankintasääntöihin (ks. edellä kohta 5.5.1.b).

j) Olisi säädettävä erikseen tapauksista, joissa toiminnan toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen myöntämistä kolmansille.

5. 7 Laskentatoimi

Ensimmäisen osan VII osastoon (VHA:n 121–138 artikla) ei ehdoteta olennaisia muutoksia . Säännöksiä on kuitenkin syytä selkeyttää maininnalla siitä, että konsolidoinnin soveltamisalaa voidaan laajentaa yhteisön kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

5.8 Yhteisön politiikan alat (VHA:n toinen osa)

a) I osasto: Maatalous. Edellä kohdassa 5.1 (Budjettiperiaatteet) on jo mainittu joitakin muutoksia. Näiden lisäksi

- olisi mukautettava terminologiaa niin, että se vastaa uutta Euroopan maatalouden tukirahastoa ( maataloustukirahasto ) koskevia säännöksiä.

- alustavia maksusitoumuksia olisi voitava tehdä vielä jäsenvaltioiden menoilmoitusten vastaanottamisesta laskettavan tavanomaisen kahden kuukauden määräajan päättymisen jälkeenkin, jos päätös määrärahasiirrosta on vireillä.

- Määrärahasiirtoja koskevassa 153 artiklassa on virhe: siinä pitäisi viitata ainoastaan 23 artiklassa tarkoitettuun ilmoitusmenettelyyn.

b) II osasto: Rakennerahastot.

- Otsikkoa ja 155 artiklan 1 ja 3 kohtaa olisi tarkistettava siten, että viitataan erikseen rakennerahastoihin, koheesiorahastoon, kalatalousrahastoon ja maaseudun kehittämisrahastoon.

- Komissio on ehdottanut vuoden 2006 jälkeisille rakennetoimille uusia perussäännöksiä. Niiden mukaan määrärahasitoumusten automaattista purkamista koskevan säännön soveltaminen keskeytyy, jos ilmenee toimintojen toteuttamista vakavasti haittaava ylivoimainen este. Tässä tapauksessa määrärahoja ei siis tarvitse enää ottaa uudelleen käyttöön. Komissio katsoo kuitenkin, että on perusteltua säilyttää säännös, joka koskee komission tekemää ilmeistä virhettä (157 artikla). Tämä mahdollistaa maksusitoumusmäärärahojen ottamisen käyttöön haittaamatta kuitenkaan määrärahoja koskevaa kokonaissuunnittelua seitsemän vuoden ohjelmakaudella.

c) III osasto: Tutkimus

Tutkimuksen puiteohjelmassa olisi oltava mahdollista ottaa vapautetut maksusitoumusmäärärahat uudelleen käyttöön poikkeustapauksissa ja tarkkaan määritellyin edellytyksin. Näin määrärahoja, jotka on alun perin osoitettu hankkeisiin, jotka jäävät osittain tai kokonaan toteuttamatta, voidaan hyödyntää riittävän laadukkaiden vaihtoehtoisten hankkeiden toteuttamisessa.

5.9 Yhteisön virastot

Toimielinten yhteiset virastot olisi valtuutettava toimimaan tulojen ja menojen hyväksyjinä talousarvioon otettujen, muita toimielimiä koskevien määrärahojen osalta.

5.1 0 Perustuslakisopimus

Komission asetusehdotus on sen antamisajankohtana voimassa olleiden perussopimusten mukainen. Kun perustuslakisopimus on ratifioitu, tehdään ehdotus varainhoitoasetukseen tarvittavista uusista muutoksista.

2005/0090 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUKSEKSI

tehty […]

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 279 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 183 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[1],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon[3],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002[4], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan varainhoitouudistuksen oikeudelliset perusteet. Tältä osin sen keskeiset tekijät olisi säilytettävä ja vahvistettava. Lisäksi asetuksessa säädetään budjettiperiaatteista, joita olisi noudatettava kaikissa säädöksissä ja joita koskevat poikkeukset olisi rajoitettava mahdollisimman vähiin.

(2) Käytännön kokemusten perusteella varainhoitoasetukseen on syytä tehdä tiettyjä muutoksia, jotta talousarvion toteuttamista ja sen perustana olevien poliittisten tavoitteiden saavuttamista voidaan helpottaa ja menettelyjä ja asiakirjoja koskevia vaatimuksia voidaan suhteuttaa paremmin riskeihin ja kustannuksiin.

(3) Kaikkien muutosten olisi edistettävä komission uudistustavoitteiden toteuttamista, tehostettava tai tuettava moitteetonta varainhoitoa ja parannettava yhteisöjen taloudellisten etujen suojaa petoksilta ja laittomalta toiminnalta ja näin edistettävä riittävän varmuuden saamista taloustapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

(4) Eräät muutokset ovat tarpeen muissa ajanjaksoksi 2007–2013 annettavissa säädöksissä menojen ja tulojen toteuttamiseksi olevien säännösten huomioon ottamiseksi ja näiden säädösten ja varainhoitoasetuksen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(5) Olisi vahvistettava periaatetta, jonka mukaan muiden talousarvion toteuttamiseen liittyvien säädösten on noudatettava varainhoitoasetusta.

(6) Budjettiperiaatteiden soveltamista koskevia säännöksiä olisi tehostettava ja selkeytettävä tietyiltä kohdin, jotta ne vastaisivat paremmin toiminnan vaatimuksia.

(7) Talousarvion yhtenäisyyden periaatteeseen liittyvää sääntöä ennakkorahoituksesta syntyvistä korkotuotoista olisi yksinkertaistettava. Koron perintään liittyvä hallinnollinen rasite on suhteeton sen tavoitteeseen nähden, ja olisi tehokkaampaa sallia koron kuittaaminen saajalle suoritettavaa loppumaksua vastaan.

(8) Vuotuisperiaatetta koskevien säännösten joustavuutta ja avoimuutta olisi lisättävä, jotta voidaan vastata toimintaa koskeviin vaatimuksiin. Määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle olisi sallittava poikkeustapauksissa, kun ne käytetään uudesta Euroopan maatalouden tukirahastosta suoraan maanviljelijöille suoritettaviin maksuihin. Menoihin sitoutuminen ennalta olisi sallittava hätäapua ja humanitaarisia avustustoimia varten, jotta yhteisö voisi toteuttaa tehokkaita toimia, jos varainhoitovuoden lopussa sattuu kansainvälinen suuronnettomuus.

(9) Kun uudet maataloussäännökset tulevat voimaan, jäsenvaltioiden maksupyynnöt alkavat painottua voimakkaasti varainhoitovuoden n alkuun. Sen vuoksi Euroopan maatalouden tukirahaston juoksevia hallintomenoja (jotka otetaan vuoden n talousarvioon) koskevien ennakkositoumusten (jotka tehdään vuoden n-1 marraskuun 15 päivän jälkeen) enimmäismäärää koskeva säännös olisi poistettava viimeksi vahvistetun maataloutta koskevan talousarvion osalta. Säännöstä hallinnollisia menoja koskevien ennakkositoumusten enimmäismäärästä olisi tarkistettava siten, että sillä tarkoitetaan määrärahoja, joista budjettivallan käyttäjä on päättänyt.

(10) Eläinlääkintätoimenpiteiden rahoittaminen Euroopan maatalouden tukirahaston jaksottamattomista määrärahoista vaikeuttaa tarpeettomasti näiden toimenpiteiden toteuttamista erityisesti määrärahojen siirtämiselle asetettujen rajoitusten vuoksi. Sen vuoksi olisi sallittava jaksotettujen määrärahojen käyttö näistä toimenpiteistä aiheutuviin menoihin, mikä vastaisi paremmin toimenpiteiden monivuotista luonnetta.

(11) Yleiskatteisuusperiaatetta koskevissa säännöksissä olevaan, käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaan luetteloon olisi lisättävä kaksi kohtaa. Ensiksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus suorittaa kertaluonteisia maksuja komission hallinnoimiin ulkosuhdeohjelmiin. Nämä maksut olisi katsottava käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. Toiseksi uusittavien tai käytöstä poistettavien ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ja aineiden sekä teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden myynnistä saatavat tulot olisi katsottava käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, jotta kannustettaisiin tulojen ja menojen hyväksyjiä huolehtimaan siitä, että niistä saadaan mahdollisimman hyvä hinta.

(12) Nykyisin komission on saatava budjettivallan käyttäjän lupa sellaisten lahjojen, testamenttilahjoitusten tai muiden lahjoitusten vastaanottamiseen, joista aiheutuu menoja. Turhien ja raskaiden menettelyjen välttämiseksi luvan olisi oltava pakollinen vain tapauksissa, joissa lahjoituksesta aiheutuu huomattavia kuluja.

(13) Talousarviota koskevan erittelyperiaatteen mukaisesti sovellettavia, määrärahojen siirtämistä koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava ja selkeytettävä, koska ne ovat osoittautuneet käytännössä epäselviksi tai hankaliksi soveltaa. Varainhoitoasetuksen 22 artiklaa oli alun perin tarkoitus soveltaa muihin toimielimiin kuin komissioon, koska komissio soveltaa omaa järjestelmäänsä. Sen vuoksi kyseistä säännöstä olisi muutettava.

(14) Niin sanotussa ilmoitusmenettelyssä komissio ja muut toimielimet ilmoittavat määrärahasiirtoehdotuksistaan budjettivallan käyttäjälle, joka voi vaatia tavanomaisen menettelyn noudattamista, jos se ei hyväksy siirtoa. Tällaisissa tapauksissa budjettivallan käyttäjän on periaatteessa päätettävä siirrosta tavanomaisen määräajan kuluessa. Kyseisessä säännöksessä ei kuitenkaan säädetä määräajan alkamisajankohdasta ja tämä puute olisi korjattava.

(15) Muiden toimielinten kuin komission talousarviohallinnon yksinkertaistamiseksi näillä toimielimillä olisi oltava mahdollisuus tehdä määrärahasiirtoja saman luvun budjettikohtien välillä ilman ennakkoilmoitusta budjettivallan käyttäjälle.

(16) Tehokkuussyistä komission olisi saatava päättää itsenäisesti varauksiin otettujen määrärahojen siirtämisestä, kun rahoitettavalta toimenpiteeltä puuttuu varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukainen perussäädös talousarviota laadittaessa, mutta perussäädös annetaan kuluvan varainhoitovuoden aikana.

(17) Komission hallintomäärärahojen siirtoa koskevat säännöt olisi sovitettava talousarvion uuteen toimintoperusteiseen budjetoinnin rakenteeseen. Ilmoitusmenettelyn soveltaminen olisi siten rajoitettava talousarvion kunkin osaston hallintomäärärahoja koskevien budjettikohtien välisiin määrärahasiirtoihin, joiden määrä on enemmän kuin 10 prosenttia koko varainhoitovuoden määrärahoista. Toisaalta komission olisi päätettävä itsenäisesti sellaisista talousarvion eri osastojen budjettikohtien välisistä määrärahasiirroista, jotka koskevat samanlaisia menoja.

(18) Varainhoitoasetuksen 26, 45 ja 46 artiklaa olisi muutettava, koska yhteisöjen kolmansien maiden hyväksi myöntämiä lainoja ja lainatakuita koskeva varaus poistetaan ja käyttöön otetaan uusi varausjärjestelmä ulkosuhteisiin liittyviä takuurahaston hankkeita varten.

(19) Varainhoitoasetuksen 29 artiklan säännös, jonka mukaan talousarvio on julkaistava kahden kuukauden kuluessa vahvistamisesta, on osoittautunut talousarviomenettelyn kannalta käytännössä hankalaksi toteuttaa. Varainhoitoasetuksen 33 artiklaan olisi lisättävä viittaus ’toimintoselvitykseen’ toimintoperusteisen budjetoinnin yhden keskeisen käsitteen virallistamiseksi. Talousarvion sisältöä käsittelevässä varainhoitoasetuksen 46 artiklassa mainitut maksujen erääntymisaikataulut olisi sisällytettävä talousarvion sijasta alustavan talousarvioesityksen liiteasiakirjoihin, koska ne ovat talousarviomenettelyn kannalta epäolennaisia ja aiheuttavat turhaa työtä.

(20) Yhteistyössä tapahtuvan talousarvion toteuttamisen rajoittaminen Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastoon ja rakennerahastoihin olisi poistettava varainhoitoasetuksen 53 artiklan 3 kohdassa, koska myös muita ohjelmia aletaan toteuttaa yhteistyössä. Varainhoitoasetuksen 53 artiklan 7 kohdan säännöksiä talousarvion toteuttamisesta yhteistyössä olisi selkeytettävä. Olisi yksinkertaistettava varainhoitoasetuksen 54 artiklan säännöksiä yhteistyöstä kansallisten julkisoikeudellisten yhteisöjen kanssa, jotta niitä olisi helpompi käyttää ja jotta pystyttäisiin vastaamaan toiminnallisten tarpeiden lisääntymiseen. Asianomaisen säännöksen soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan myös kansainvälisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä. Lisäksi olisi selkeytettävä varainhoitoasetuksen 54 artiklan sääntöjä, joita sovelletaan erikoistapauksissa, joissa neuvosto nimittää erityisneuvonantajia tai edustustonpäälliköitä hoitamaan tiettyjä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia tehtäviä.

(21) Jäsenvaltioiden velvollisuuksista hallinnointivastuun jakamisen yhteydessä olisi säädettävä yksityiskohtaisemmin, jotta voitaisiin ottaa huomioon toimielinten välillä parhaillaan käytävät keskustelut vastuuvapausmenettelystä ja jäsenvaltioiden ja komission keskinäisten vastuusuhteiden edellyttämistä valvontajärjestelmistä. Koska tarvitaan yhteinen valvontakehys, olisi tehostettava komission toteuttamia tarkastuksia, jotka koskevat hajautettua tai välillisesti keskitettyä hallinnointia ja tarpeen mukaan myös yhteistyössä tapahtuvaa hallinnointia.

(22) Olisi muutettava varainhoitoasetuksen 57 artiklassa säädettyä kieltoa, joka koskee talousarvion täytäntöönpanotehtävien siirtämistä yksityisoikeudellisille yhteisöille, koska se on osoittautunut tarpeettoman ankaraksi. Komission tulisi voida esimerkiksi käyttää matkatoimiston tai konferenssin järjestäjän palveluja osallistujien kulukorvausten hoitamiseen, kunhan huolehditaan siitä, että kyseisen yksityisen yrityksen tehtäviin ei sisälly harkintavaltaa.

(23) Jos valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että on tapahtunut taloudellinen väärinkäytös, hänellä olisi oltava oikeus saattaa asia taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimen käsiteltäväksi.

(24) Lisäksi olisi selkeytettävä tilinpitäjän velvollisuutta vahvistaa tilinpäätös tulojen ja menojen hyväksyjien toimittamien tietojen perusteella.

(25) Myös komission sisäisen tarkastajan suhdetta yhteisöjen perustamiin elimiin olisi selkeytettävä. Elimillä ja virastoilla olisi oltava oma sisäinen tarkastustoimi, joka raportoi johtokunnalle. Komission sisäinen tarkastaja puolestaan raportoi komission menettelyistä ja järjestelmistä kollegiolle. Lisäksi komission sisäisen tarkastajan tehtäväksi jäisi vahvistaa, että virastojen sisäinen tarkastus on kansainvälisten standardien mukainen. Tätä varten hänen olisi voitava toimittaa laatukatselmuksia.

(26) Saamisten perintää koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä ja tehostettava viimeaikaisen oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi ja yhteisöjen taloudellisten etujen suojan parantamiseksi. Pakkoperintää olisi helpotettava varmistamalla varainhoitoasetuksen 72 artiklassa, että myös yhteisön vaateisiin voidaan soveltaa säädöksiä, jotka on annettu oikeudellista yhteistyötä vaikutuksiltaan rajat ylittävissä yksityisoikeudellisissa asioissa koskevien EY:n perustamissopimuksen määräysten nojalla. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että minkä tahansa lainkäyttöalueen tuomioistuimen vahvistama saaminen tunnustettaisiin yksinkertaistetulla menettelyllä muilla lainkäyttöalueilla. Perinnän tehostamiseksi varainhoitoasetukseen olisi lisättävä uusi 73 a artikla, jonka mukaan jäsenvaltioiden on rinnastettava yhteisön saamiset kansallisten lakiensa mukaisiin verosaamisiin.

(27) Olisi säädettävä saamisten vanhentumisajasta. Toisin kuin monissa jäsenvaltioissa, yhteisössä ei sovelleta vanhentumisaikaa, jonka kuluttua velkasaamiset lakkaavat. Myöskään yhteisön saamisten perimistä kolmansilta oikeusteitse ei rajoita vanhentumisaika. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti varainhoitoasetukseen olisi lisättävä uusi 73 b artikla, jossa säädetään vanhentumisajasta.

(28) Julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin olisi tehtävä joitakin teknisiä mukautuksia sen varmistamiseksi, että varainhoitoasetuksen käsitteistö vastaa julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY[5] käsitteistöä kaikilta osin. Mainitun direktiivin mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus julistaa hankintamenettelyt salaisiksi. Varainhoitoasetuksen 91 artiklassa olisi säädettävä vastaavanlaisesta yhteisön toimielinten mahdollisuudesta.

(29) Yhteisön toimielinten on varainhoitoasetuksen säännösten nojalla sovellettava tarjoajien poissulkemiseen tiukempaa linjaa kuin se, mistä säädetään direktiivissä 2004/18/EY. Varainhoitoasetuksessa ei tehdä eroa vakavimpien ja muiden poissulkemisperusteiden välillä. Sen sijaan direktiivissä 2004/18/EY tehdään tällainen ero, jota myös yhteisön toimielinten olisi voitava soveltaa. Varainhoitoasetuksen 93 ja 94 artiklassa olisi säädettävä, että poissulkeminen on pakollista vakavimmissa tapauksissa, ja annettava hankintaviranomaiselle mahdollisuus päättää poissulkemisesta muissa tapauksissa riskiarvioinnin perusteella. Samanlainen muutos olisi tehtävä avustusten osalta varainhoitoasetuksen 114 artiklaan. Varainhoitoasetuksen 96 artiklassa annettuja sääntöjä seuraamuksista olisi tarkistettava vastaavasti.

(30) Varainhoitoasetuksen 93 artiklassa olisi säädettävä, että hankintamenettelyyn osallistuvan ehdokkaan tai tarjoajan on pyydettäessä osoitettava tarjouksen tekijänä olevan oikeussubjektin omistussuhteet tai hallinta, valvonta ja edustusvaltuutus.

(31) Varainhoitoasetuksen 95 artiklassa edellytetään, että kaikki toimielimet ylläpitävät tietokantaa ehdokkaista tai tarjoajista, jotka ovat jossakin varainhoitoasetuksen 93 tai 94 artiklassa tarkoitetuista poissulkemista edellyttävissä tilanteissa, ja että jokaisella toimielimellä on pääsy muiden toimielinten tietokantoihin. Tästä periaatteesta poikkeamatta olisi kuitenkin kustannustehokkuuden kannalta parempi, että pienet toimielimet, jotka tekevät julkisia hankintoja vain silloin tällöin, voisivat täyttää tämän velvoitteen ylläpitämällä yhteistä tietokantaa.

(32) Tutkimuksen puiteohjelmissa on komission työn helpottamiseksi määrätty yksinkertaistetuista säännöistä, joilla säännellään arviointipalvelujen ja teknisten tukipalvelujen hankkimista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Varainhoitoasetuksen 91 ja 97 artiklassa olisi annettava kaikkiin muihin sellaisiin ohjelmiin sovellettavat vastaavanlaiset säännökset, joissa on tarve tällaiselle menettelylle.

(33) Toimielinten velvollisuuksia keskeyttää hankintamenettely tai sopimuksen täytäntöönpano petos- ja väärinkäytöstapauksissa varainhoitoasetuksen 103 artiklan mukaisesti olisi selkeytettävä, jotta velvollisuudet ymmärrettäisiin ja niitä pystyttäisiin noudattamaan.

(34) Avustuksia koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava. Tarkastuksia ja takeita koskevat vaatimukset olisi suhteutettava paremmin taloudellisiin riskeihin. Varainhoitoasetukseen on ensin tehtävä välttämättömät muutokset, jotta asiasta voidaan säätää myöhemmin yksityiskohtaisesti soveltamissäännöissä. Avustusten laajuutta koskevia varainhoitoasetuksen 108 artiklan säännöksiä on selkeytettävä erityisesti lainanannon ja osakkuuksien osalta. Viittaus suhteellisuusperiaatteeseen on myös lisättävä.

(35) Soveltamissäännöissä säädetyt poikkeukset voitontavoittelun kieltoa koskevaan sääntöön olisi sisällytettävä varainhoitoasetukseen. Lisäksi varainhoitoasetuksen 109 artiklassa olisi ilmaistava selkeästi, että joidenkin avustusten myöntämisen pääasiallisena tavoitteena voi olla vahvistaa saajan vakavaraisuutta tai tuottaa tuloja.

(36) Sääntö, jonka mukaan avustukset on myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella, on osoittautunut onnistuneeksi. Kokemusten perusteella kuitenkin joissakin tilanteissa toiminta on luonteeltaan sellaista, että valinta kohdistuu väistämättä tiettyyn saajaan. Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa olisi oltava maininta siitä, että tällaisia poikkeustapauksia voi esiintyä.

(37) Sääntöä, jonka mukaan samasta toiminnasta ei tulisi myöntää useampaa kuin yhtä avustusta samalle saajalle, olisi tarkistettava, koska joissakin perussäädöksissä sallitaan yhteisön rahoituksen yhdistäminen ja koska tällaiset tapaukset saattavat yleistyä, kun pyritään varmistamaan, että varat käytetään tehokkaasti. Varainhoitoasetuksen 111 artiklassa olisi kuitenkin käytävä selvästi ilmi, että yhteisön talousarviosta ei saada koskaan rahoittaa samoja menoja kahdesti.

(38) Juokseviin menoihin myönnettäviä avustuksia koskeva sääntö, jonka mukaan avustussopimus on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan budjettivuoden alkamisesta, on osoittautunut tarpeettoman ankaraksi ja varainhoitoasetuksen 112 artiklassa voitaisiin hyvin vahvistaa määräajaksi kuusi kuukautta.

(39) Selkeyden ja avoimuuden vuoksi olisi säädettävä uudessa 113 a artiklassa, että tosiasiallisesti syntyneiden kustannusten korvaamiseen perustuvan perinteisen korvausmenettelyn rinnalla sallitaan myös kiinteämääräiset korvaukset.

(40) Olisi luovuttava osasta varainhoitoasetuksen 114 artiklassa säädetyistä avustuskelpoisuutta koskevista rajoituksista, jotta avustuksia voitaisiin myöntää luonnollisille henkilöille ja eräille oikeushenkilöllisyyttä vailla oleville yhteisöille.

(41) Vaikka avustuksia myönnettäessä nojaudutaan vastaisuudessa edelleen valinta- ja myöntämisperusteisiin, käytännössä ei ole tarpeen, että sama komitea arvioi ehdotukset molempien perusteiden kannalta, joten tätä koskeva vaatimus olisi poistettava varainhoitoasetuksen 116 artiklasta.

(42) Nykyisen varainhoitoasetuksen 120 artiklan säännös avustuksen saajan toteuttamiin hankintoihin sovellettavista periaatteista on epäselvä, ja sitä olisi yksinkertaistettava. Lisäksi on säädettävä erikseen tapauksista, joissa toiminnan toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen myöntämistä kolmansille.

(43) Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon sovellettavien sääntöjen osalta varainhoitoasetuksen 121 artiklassa olisi erikseen mainittava mahdollisuudesta määrittää kansainvälisten standardien mukaisesti, mitkä muut elimet kuuluvat komission tilinpitäjän toteuttaman konsolidoinnin piiriin niiden lisäksi, jotka saavat yhteisön avustusta.

(44) Koska uusi Euroopan maatalouden tukirahasto korvaa vuodesta 2007 alkaen Euroopan maatalouden tuki- ja ohjausrahaston, toisen osan I osastossa sekä varainhoitoasetuksen 148–151 artiklassa käytettyä käsitteistöä olisi mukautettava. Varainhoitoasetuksen 151 artiklaa olisi selkeytettävä siten, että alustavia sitoumuksia voidaan tehdä vielä sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden menoilmoitusten vastaanottamiselle asetettu tavanomainen kahden kuukauden määräaika on kulunut, jos päätös määrärahasiirrosta on vireillä. Myös määrärahasiirtoja koskevaa varainhoitoasetuksen 153 artiklaa on tarpeen selkeyttää.

(45) Varainhoitoasetuksen toisen osan II osaston otsikon lisäksi olisi muutettava 155 artiklan 1 ja 3 kohtaa siten, että niissä viitataan ainoastaan rakennerahastoihin, koheesiorahastoon, kalatalousrahastoon ja maaseudun kehittämisrahastoon. Viittaukset liittymistä valmisteleviin rakennetoimenpiteisiin (Ispa) ja maataloustoimenpiteisiin (Sapard) olisi poistettava, koska niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen 164 artiklan mukaisesti hajautetusti kolmansissa maissa, ja niiden toteuttaminen jatkuu pääosin samanlaisena kuin tähänkin asti. Koska rakennetoimista ajanjaksolla 2007–2013 annetuissa uusissa perussäädöksissä säädetään ylivoimaisen esteen tapauksesta, peruutettujen määrärahojen käyttöönottoa koskeva säännös olisi säilytettävä varainhoitoasetuksessa ainoastaan sellaisten tapausten osalta, joissa komissio on tehnyt ilmeisen virheen.

(46) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön purkamisen tuloksena syntyneistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista ja niitä vastaavien määrärahojen käyttöön ottamisesta olisi lisättävä säännös varainhoitoasetuksen 160 artiklaan.

(47) Määrärahat, jotka on vapautettu, koska hankkeet, joihin ne oli osoitettu, ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta, olisi voitava ottaa uudelleen käyttöön tarkkaan määritellyin edellytyksin. Tämän olisi oltava mahdollista tiukoin edellytyksin ja ainoastaan tutkimushankkeiden alalla, koska taloudellinen riski on tutkimushankkeissa suurempi kuin muilla aloilla.

(48) Ulkoisten toimien osalta olisi selkeytettävä, että avustuksiin sovellettavat menettelyt, joita kolmannet maat soveltavat hajautetun hallinnoinnin yhteydessä, on yksilöitävä näiden maiden kanssa tehtävissä rahoitussopimuksissa. Tämä merkitsisi nykyisen käytännön vahvistamista.

(49) Yhteisön virastojen varainhoidon helpottamiseksi toimielimellä olisi oltava mahdollisuus valtuuttaa toimielinten yhteisten yhteisön virastojen johtajat toimimaan tulojen ja menojen hyväksyjinä kyseistä toimielintä koskevaan pääluokkaan otettujen määrärahojen osalta. Varainhoitoasetuksen 171, 173 ja 176 artiklan sisältö olisi säilytettävä ennallaan, mutta mainittujen artiklojen rakennetta olisi muokattava virastojen johtajille siirrettyjen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuksien edelleen siirtämistä koskevan menettelyn selkeyttämiseksi.

(50) Sen vuoksi asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2003 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 seuraavasti:

1) Korvataan 1 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion, jäljempänä ’talousarvio’, laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen laatimista ja tilintarkastusta.”

2) Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Kaikkien muissa säädöksissä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on noudatettava erityisesti II osastossa esitettyjä budjettiperiaatteita.”

3) Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jollei 5 a, 18 ja 74 artiklasta muuta johdu yhteisöille kuuluvat korkotuotot otetaan talousarvioon sekalaisina tuloina.”

4) Lisätään ensimmäisen osan II osaston 3 lukuun 5 a artikla seuraavasti:

”5 a artikla

1. Ennakkomaksuista syntyvät korkotuotot sidotaan asianomaiseen ohjelmaan tai toimeen ja vähennetään saajalle suoritettavan loppumaksun määrästä.

Tämän asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisissa säännöissä, jäljempänä ’soveltamissäännöt’, eritellään tapaukset, joissa toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä poikkeuksellisesti perii koron vuosittain perintämääräyksellä. Tämä korko otetaan talousarvioon sekalaisena tulona.

2. Yhteisöille ei tarvitse maksaa korkoa seuraavista:

a) soveltamissäännöissä tarkoitetut ennakkomaksut, joiden määrä ei ole huomattava;

b) 88 artiklassa tarkoitetun hankintasopimuksen mukaiset ennakkomaksut;

c) jäsenvaltioille suoritetut ennakkomaksut;

d) liittymistä valmistelevan tuen mukaiset ennakkomaksut;

e) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaisesti toimielinten jäsenille ja henkilöstölle maksetut ennakot;

f) 53 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhteistyössä tapahtuvan toteuttamisen puitteissa suoritetut ennakkomaksut.”

5) Lisätään 8 artiklan 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Etukäteen suoritetut määrät rinnastetaan seuraavan varainhoitovuoden tuloihin.”

6) Lisätään 12 artiklaan toinen kohta seuraavasti:

”Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrärahoja voidaan kuitenkin sitoa hätäapuun ja humanitaarisiin avustustoimiin seuraavan varainhoitovuoden talousarviosta kunkin vuoden joulukuun 15 päivästä alkaen. Tällaiset sitoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa vastaavan budjettikohdan määrärahoista viimeksi vahvistetussa talousarviossa.”

7) Korvataan 16 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Jäljempänä 61 artiklassa tarkoitettuja kassavaroja varten tilinpitäjällä, ennakkomaksujärjestelmien osalta ennakoiden hoitajalla ja komission ulkomaanedustuksen hallinnon osalta toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet suorittaa maksutapahtumia kansallisissa valuutoissa soveltamissäännöissä täsmennetyin edellytyksin.”

8) Muutetaan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Lisätään aa alakohta seuraavasti:

”aa) jäsenvaltioiden, muiden avunantajavaltioiden tai kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet eräistä yhteisön rahoittamista ulkoisen avun hankkeista tai ohjelmista, joita komissio hallinnoi niiden puolesta, asiaa koskevan perussäädöksen mukaisesti;”

b) Lisätään ea alakohta seuraavasti:

”ea) tulot uusittavien tai käytöstä poistettavien ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ja aineiden sekä teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden myynnistä;”

9) Korvataan 19 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua huomattavan suuria kuluja, tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston lupa; niiden molempien on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission pyynnön.”

10) Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

1. Muut toimielimet kuin komissio voivat tehdä määrärahasiirtoja omassa pääluokassaan:

a) osastosta toiseen enintään 10 prosentin rajoissa siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

b) luvusta toiseen rajoituksitta.

2. Kolme viikkoa ennen 1 kohdassa tarkoitettujen määrärahasiirtojen tekemistä toimielimet ilmoittavat aikeistaan budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille tämän määräajan kuluessa, sovelletaan 24 artiklan mukaista menettelyä.

Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 24 artiklassa säädetyssä määräajassa, jonka katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin toimielin ilmoitti budjettivallan käyttäjälle aiotusta siirrosta.

3. Muut toimielimet kuin komissio voivat esittää budjettivallan käyttäjälle omassa pääluokassaan määrärahasiirtoja osastosta toiseen, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. Budjettivallan käyttäjän on ilmoitettava siirtoesityksistä komissiolle. Näihin siirtoihin sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä.

4. Muut toimielimet kuin komissio voivat tehdä määrärahasiirtoja omassa pääluokassaan luvusta toiseen ilman ennakolta ilmoittamista budjettivallan käyttäjälle.”

11) Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) korvataan ensimmäisen alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b) henkilöstö- ja hallintomenojen osalta osastosta toiseen ainoastaan sellaisten momenttien välillä, joista rahoitetaan samanlaisia menoja;”;

ii) lisätään ensimmäiseen alakohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) siirtää määrärahoja 43 artiklassa tarkoitetusta osastosta ”alustavat määrärahat”, kun rahoitettavalta toimenpiteeltä puuttuu perussäädös talousarviota laadittaessa, mutta perussäädös annetaan varainhoitovuoden aikana.”;

iii) poistetaan toinen alakohta.

b) Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle seuraavista määrärahasiirroista kolme viikkoa ennen niiden tekemistä:

a) siirrot momentilta toiselle saman osaston hallintomäärärahoja koskevassa luvussa, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia sille momentille osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, jolta määrärahat siirretään;

b) 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut siirrot.

Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille kolmen viikon määräajassa, sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä. Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 24 artiklassa säädetyssä määräajassa, jonka katsotaan alkavan siitä päivästä, jona toimielin ilmoitti budjettivallan käyttäjälle aiotusta siirrosta.”

c) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”1 kohdan c alakohdassa” ilmaisulla ”1 ja 1 a kohdassa”.

12) Korvataan 26 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Budjettivallan käyttäjä päättää komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on käyttää hätäapua koskevaa varausta. Siirtoehdotus on esitettävä erikseen kunkin toimen osalta.”

13) Korvataan 29 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin puhemiehen pyynnöstä.

Talousarvio julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona talousarvion lopullinen vahvistaminen on todettu.

Kunkin toimielimen laatima konsolidoitu tilinpäätös ja selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .”

14) Korvataan 33 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) toimintoselvitykset, joissa on tiedot kaikkien ennalta vahvistettujen tavoitteiden toteuttamisesta toimintokohtaisesti sekä indikaattoreilla mitatuista uusista tavoitteista. Arviointien tuloksia tarkastellaan ja käytetään niiden hyötyjen osoittamiseksi, joita ehdotetulla talousarviota koskevalla muutoksella voidaan saada aikaan.”

15) Korvataan 40 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) yleinen tulo- ja menotaulukko;”

16) Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

”a) Korvataan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu ”24 artiklassa” ilmaisulla ”23 ja 24 artiklassa”;

b) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”24 artiklassa” ilmaisulla ”23 ja 24 artiklassa”;

17) Korvataan 44 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”22, 23 ja 25 artiklassa” ilmaisulla ”23 ja 25 artiklassa”.

18) Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artikla

1. Komissiota koskevassa talousarvion pääluokassa on varaus kolmansille maille annettavaa hätäapua varten.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua 24 ja 26 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävällä määrärahasiirrolla.”

19) Muutetaan 46 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Muutetaan 1 alakohta seuraavasti:

i) korvataan johdantokappale seuraavasti:

”yleisessä tulo- ja menotaulukossa:”;

ii) poistetaan f alakohta;

iii) korvataan g alakohta seuraavasti:

”g) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta, sellaisena kuin se määritellään 41 artiklan 1 kohdassa;”;

b) Korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2. kunkin toimielimen pääluokassa tulot ja menot 1 alakohdassa esitetyn rakenteen mukaisesti.”

c) Korvataan 3 alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c) tieteellisen ja teknisen henkilöstön osalta jakauma voidaan esittää palkkaluokkaryhmittäin kussakin talousarviossa määritettyjen ehtojen mukaisesti. Henkilöstötaulukossa on eriteltävä ne tieteellisesti tai teknisesti erityisen pätevät henkilöt, joille myönnetään henkilöstösäännöissä olevien erityissäännösten mukaisia erityisetuja;”

d) Korvataan 5 alakohta seuraavasti:

”5. ne tulo- ja menopuolen budjettikohdat, jotka tarvitaan ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston täytäntöönpanoa varten.”

20) Korvataan 47 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu ”palkkaluokkiin A1, A2 ja A3” ilmaisulla ”palkkaluokkiin AD 16, AD 15 ja AD 14”.

21) Korvataan 52 artikla seuraavasti:

”52 artikla

1. Taloushallinnon toimija tai talousarvion toteuttamiseen, varainhallintoon, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuva muu henkilö ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja yhteisön etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen henkilön on pidättäydyttävä toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

2. Eturistiriita vallitsee silloin, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla on yhteinen etu.”

22) Muutetaan 53 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille. Tätä menettelyä sovelletaan erityisesti toisen osan I ja II osastossa tarkoitettuihin toimiin.

Jotta talousarviota yhteistyössä toteutettaessa varat käytettäisiin asiaan sovellettavien säännösten ja periaatteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet:

a) varmistaakseen, että talousarviosta rahoitettavat toimet todella toteutetaan ja että ne toteutetaan oikein;

b) estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja puuttuakseen niihin;

c) periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut tai sääntöjenvastaisuuksien tai virheiden vuoksi menetetyt varat.

Tätä varten jäsenvaltiot toteuttavat säännöllisiä tarkastuksia ja kehittävät tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän. Ne ryhtyvät tarvittaessa b ja c alakohdan soveltamisen edellyttämiin oikeudellisiin toimiin.

4. Kun komissio toteuttaa talousarviota hajautetusti, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään kolmansille maille 56 artiklan ja toisen osan IV osaston mukaisesti.”

b) Poistetaan 6 kohta.

c) Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, tiettyjä toteuttamistehtäviä annetaan kansainvälisille järjestöille soveltamissäännöissä määriteltyjen edellytysten mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

a) kun komissiolla ja kansainvälisellä järjestöllä on pitkäaikainen puitesopimus, jossa määrätään niiden hallinnollisista ja taloudellisista yhteistyöjärjestelyistä;

b) kun komissio ja kansainvälinen järjestö perustavat yhteisen hankkeen tai ohjelman;

c) monenvälisissä toimissa, millä tarkoitetaan toimia, joissa usean avunantajan varat yhdistetään, eikä niitä ole osoitettu minkään tietyn menoerän tai -ryhmän rahoittamiseen.

Nämä järjestöt soveltavat kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, valvonnassa ja julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä standardeja, jotka antavat samat takeet kuin kansainvälisesti tunnustetut standardit.

Kansainvälisen järjestön kanssa rahoituksen myöntämisestä tehdyssä sopimuksessa on oltava yksityiskohtaiset määräykset järjestölle annettujen tehtävien toteuttamisesta.”

23) Muutetaan 54 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Talousarvion toteuttamista koskevien tehtävien siirtämisessä on noudatettava moitteettoman varainhoidon vaatimuksia ja siinä on varmistettava syrjimättömyyden periaatteen noudattaminen ja yhteisön toiminnan näkyvyys. Näin siirretyt toteuttamistehtävät eivät saa johtaa eturistiriitaan.”

b) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) kansallisille tai kansainvälisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai yksityisoikeudellisille yhteisöille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä ja jotka esittävät riittävät rahoitustakuut ja noudattavat soveltamissäännöissä säädettyjä edellytyksiä.”

ii) lisätään d alakohta seuraavasti:

”d) henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia, ja jotka nimetään 49 artiklan mukaisessa, asiaa koskevassa perussäädöksessä.”

c) Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Nämä elimet tai henkilöt toteuttavat toimenpiteitä estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja ryhtyvät tarvittaessa oikeudellisiin toimiin periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut tai väärin käytetyt varat.”

24) Korvataan 55 ja 56 artikla seuraavasti:

”55 artikla

1. Toimeenpanovirastot ovat yhteisön oikeuden mukaisia komission päätöksellä perustettuja oikeushenkilöitä, joille voidaan siirtää kokonaan tai osittain yhteisön ohjelman tai hankkeen toimeenpano komission puolesta ja komission vastuulla neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003* mukaisesti.

2. Vastaavien toimintamäärärahojen toteuttamista koskeva toimivalta siirretään viraston johtajalle.

56 artikla

1. Kun komissio toteuttaa talousarviota välillisesti ja keskitetysti, se vaatii ensin moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti todisteet, jotka osoittavat, että yhteisöissä, joille se antaa toteuttamistehtäviä, on käytössä seuraavat asianmukaiset ja toimivat järjestelyt:

a) julkisia hankintoja ja avustusten myöntämistä koskevat avoimet, syrjimättömät ja kaikki eturistiriidat poissulkevat menettelyt, jotka ovat tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaiset;

b) toimien hallinnoinnin tehokas sisäinen valvontajärjestelmä, jossa huolehditaan siitä, että tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät on tehokkaasti erotettu tilinpitäjän tehtävistä tai että näitä vastaavat tehtävät on tehokkaasti erotettu toisistaan;

c) kirjanpito näistä toimista sekä sellaiset tilinpäätösmenettelyt, joiden avulla voidaan varmistua yhteisöjen varojen käytön moitteettomuudesta ja joita soveltamalla yhteisön tilit ilmentävät varojen todellista käyttöastetta;

d) riippumaton ulkoinen tarkastus;

e) yleisön oikeus tutustua tietoihin yhteisön säännöstössä säädetyllä tasolla.

2. Talousarvion hajautetussa toteuttamisessa noudatetaan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita joko kokonaan tai osittain sen mukaan, minkä asteisesta hajauttamisesta on sovittu komission ja asianomaisen kolmannen maan kesken.

Kolmannen maan on sitouduttava täyttämään seuraavat velvoitteet:

a) noudatettava, jollei tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta muuta johdu, 1 kohdassa vahvistettuja perusteita;

b) varmistettava, että 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tarkastuksen toimittamisesta vastaa riippumaton kansallinen ulkoista tarkastusta suorittava laitos;

c) tarkastettava säännöllisesti, että talousarviosta rahoitettavat toimet on toteutettu oikein;

d) toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja tarvittaessa ryhdyttävä oikeudellisiin toimiin periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut varat.

3. Komissio huolehtii muille siirrettyjen tehtävien toteuttamisen valvonnasta, arvioinnista ja tarkastuksesta. Komissio ottaa huomioon valvontajärjestelmien vastaavuuden suorittaessaan tarkastuksiaan omia valvontajärjestelmiään käyttäen.

__________________

* EUVL L 11, 16.1.2003, s. 1.”

25) Korvataan 57 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio ei saa siirtää talousarviosta peräisin olevien varojen käyttöön liittyviä tehtäviä, mukaan lukien maksu- ja perintätehtäviä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille, paitsi 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tai erityisissä tapauksissa, joissa komission määrittelemille edunsaajille suoritetaan maksuja, joiden ehdot ja määrät komissio vahvistaa ja joihin ei liity maksajayksikön tai -yhteisön harkintavaltaa.”

26) Muutetaan 59 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 a alakohta seuraavasti:

”1 a Tässä osastossa ilmaisulla ’henkilöstö’ tarkoitetaan henkilöstösääntöjen alaisia henkilöitä.”

b) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä voidaan siirtää ja siirrettyjä tehtäviä siirtää edelleen ainoastaan henkilöstölle.”

27) Korvataan 60 artiklan 7 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimelleen vuosittain tehtäviensä suorittamisesta toimintakertomuksen, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, sekä vakuutuksen, jonka mukaan kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät.”

28) Muutetaan 61 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Tilinpitäjä laatii tilinpäätöksen 2 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella. 129 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti laadittuun lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän vakuutus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitteessä esitettyjen kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.”

b) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yksin tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.”

29) Korvataan 62 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Tilinpitäjä voi tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin tehtävistään alaisuudessaan toimivalle henkilöstölle.”

30) Korvataan 63 artikla seuraavasti:

”63 artikla

1. Muita kuin omia varoja koskevien tulojen kantamista ja vähäisten menojen maksamista varten voidaan perustaa ennakkotilejä soveltamissäännöissä määritellyin ehdoin.

Ennakkotilejä voidaan kuitenkin käyttää suurempiin maksuihin, kun on kysymys 110 artiklassa tarkoitetusta hätäavusta ja humanitaarisista avustustoimista.

2. Toimielimen tilinpitäjä hankkii varat ennakkotileihin, ja niistä vastaavat toimielimen tilinpitäjän nimeämät ennakoiden hoitajat.”

31) Korvataan 65 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka 64 artiklassa tarkoitetulle taloushallinnon henkilöstölle saattaa aiheutua asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja yhteisöjen tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.”

32) Muutetaan 66 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, joissa määrätään, että sellaista henkilöstöön kuuluvaa, jota asianomaiset säännökset koskevat, voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain yhteisöjen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä, erityisesti kun hän toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä asetusta ja soveltamissääntöjä.”

b) Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Jos valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että on tapahtunut taloudellinen väärinkäytös, hän voi saattaa asian 4 kohdassa tarkoitetun elimen käsiteltäväksi.”

33) Lisätään 72 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Toimielin voi myös hakea toimivaltaiselta viranomaiselta täytäntöönpanomääräystä tavanomaisella oikeudellisella menettelyllä. Tällöin sen saamiset rinnastetaan EY:n perustamissopimuksen 65 artiklan nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettuihin yksityisoikeudellisiin saamisiin.”

34) Lisätään 73 artiklan 2 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Lisäksi toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi peruuttaa vahvistetun saamisen tai mukauttaa sitä soveltamissäännöissä säädetyin edellytyksin.”

35) Lisätään 73 a ja 73 b artikla seuraavasti:

”73 a artikla

Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi yhteisöjen saamisiin sovelletaan samoja kansallisten oikeusjärjestelmien etusijasääntöjä kuin jäsenvaltioiden julkisoikeudellisten yhteisöjen veronluonteisiin saamisiin.

73 b artikla

Yhteisöjen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset yhteisöiltä vanhentuvat viidessä vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavia erityissäännöksiä tai yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen soveltamista.

Vanhentumisajan alkamisajankohdasta ja vanhentumisajan keskeyttämisen edellytyksistä säädetään soveltamissäännöissä.”

36) Korvataan 75 artiklan 2 kohdassa ilmaisu ”49 artiklan 2 kohdan” ilmaisulla ”49 artiklan 2 kohdan d alakohdassa”.

37) Korvataan 77 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Jos oikeudellisen sitoumuksen perusteella ei ole suoritettu 81 artiklassa tarkoitettua maksua kolmen vuoden kuluessa kyseisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, oikeudellista sitoumusta vastaavan talousarviositoumuksen määrä peruuntuu.”

38) Korvataan 87 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Jos sisäinen tarkastaja on henkilöstöön kuuluva, hänen vastuustaan on säädetty henkilöstösäännöissä ja se on täsmennetty soveltamissäännöissä.”

39) Muutetaan 88 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Julkiset hankinnat ovat vastikkeellisia kirjallisia sopimuksia, jotka tehdään yhden tai useamman taloudellisen toimijan sekä yhden tai useamman 104 ja 167 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä ja jotka koskevat irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten taikka palveluiden hankkimista yhteisöjen talousarviosta osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan.”

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Rajoittamatta 93–96 artiklan soveltamista tässä osastossa ei käsitellä avustuksia.”

40) Muutetaan 90 artiklaan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tarjouskilpailua koskevan ennakkoilmoituksen saa jättää julkaisematta ainoastaan tämän asetuksen 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY** liitteessä II B tarkoitettujen palveluhankintojen osalta.

________________

** EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.”

41) Muutetaan 91 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hankintamenettelyt ovat seuraavat:

a) avoin menettely;

b) rajoitettu menettely;

c) suunnittelukilpailu;

d) neuvottelumenettely;

e) kilpailullinen neuvottelumenettely.”

b) Poistetaan 2 kohdan toinen alakohta.

c) Lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Soveltamissäännöissä säädetään, mitä 1 kohdassa tarkoitetuista hankintamenettelyistä sovelletaan direktiivin 2004/18/EY liitteessä II B tarkoitettuihin palvelusopimuksiin sekä salaisiksi julistettuihin hankintasopimuksiin, ja annetaan yksityiskohtaiset säännöt arviointipalvelujen tai teknisten tukipalvelujen hankkimisesta ulkopuolisilta asiantuntijoilta.”

42) Korvataan 93 ja 94 artikla seuraavasti:

”93 artikla

1. Jollei 5 kohdasta muuta johdu, hankintamenettelyn ulkopuolelle jätetään ehdokas tai tarjoaja, jota koskee joku seuraavista tilanteista:

a) ehdokas tai tarjoaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta, rahanpesusta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa yhteisöjen taloudellisia etuja;

b) ehdokas tai tarjoaja on 96 artiklassa tarkoitetun hallinnollisen seuraamuksen kohteena.

2. Riskianalyysin perusteella, ja jollei 5 kohdasta muuta johdu, hankintaviranomainen voi myös päättää sulkea hankintamenettelyn ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jota koskee joku seuraavista tilanteista:

a) ehdokas tai tarjoaja on konkurssissa tai selvitystilassa taikka on keskeyttänyt liiketoimintansa tai sille on vahvistettu akordi tai sitä koskeva konkurssi- tai akordihakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi on vireillä tai se on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

b) ehdokas tai tarjoaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikkomuksesta lainvoimaisella tuomiolla;

c) ehdokas tai tarjoaja on syyllistynyt ammattiaan harjoittaessaan vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen;

d) ehdokas tai tarjoaja on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen maassa, johon se on sijoittautunut, tai hankintaviranomaisen maassa taikka maassa, jossa hankinta toteutetaan.

3. Poissulkemiseen johtavat tilanteet on määriteltävä etukäteen ja niistä on tiedotettava ehdokkaille tai tarjoajille.

4. Ehdokkaan tai tarjoajan on osoitettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä, ja lisäksi soveltuvin osin, että mikään 2 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä.

Kun ehdokas tai hakija on oikeussubjekti, tiedot omistussuhteista tai hallinnasta, valvonnasta ja edustusvaltuuksesta on hankintaviranomaisen pyynnöstä annettava.

5. Soveltamissäännöissä säädetään enimmäismääräajasta, jona 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut tilanteet johtavat ehdokkaan tai tarjoajan sulkemiseen hankintamenettelyn ulkopuolelle.

94 artikla

Hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka kyseisen hankintamenettelyn yhteydessä:

a) on eturistiriitatilanteessa;

b) on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintaviranomaiselle hankintamenettelyyn osallistumista varten vaadittuja tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja;

c) on jossakin hankintamenettelystä poissulkemiseen johtavista tilanteista;

d) on tehnyt huomattavia virheitä tai syyllistynyt väärinkäytökseen tai petokseen.”

43) Lisätään 95 artiklaan kohta seuraavasti:

”Kaksi tai useampi toimielin voi kuitenkin kustannustehokkuussyistä sopia yhteisen tietokannan käyttämisestä.”

44) Korvataan 96 artikla seuraavasti:

”96 artikla

1. Hankintaviranomainen voi määrätä hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia:

a) ehdokkaalle tai tarjoajalle 94 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa;

b) toimeksisaajalle tai edunsaajalle, jonka on todettu rikkoneen vakavasti talousarviosta rahoitettavaan hankinnan tai avustuksen sopimusvelvoitteitaan.

Kaikissa tapauksissa hankintaviranomaisen on kuitenkin annettava asianomaiselle tilaisuus esittää huomautuksensa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten on oltava suhteessa hankinnan merkitykseen ja väärinkäytöksen vakavuuteen, ja se voi johtaa siihen, että

a) kyseinen ehdokas, tarjoaja tai toimeksisaaja suljetaan talousarviosta rahoitettavien hankintojen ja avustusten ulkopuolelle enintään kymmeneksi vuodeksi;

b) 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ehdokkaalle tai tarjoajalle ja 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa toimeksisaajalle tai edunsaajalle määrätään asian vakavuuden vaatiessa taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä ei kuitenkaan saa ylittää kyseisen sopimuksen arvoa.”

45) Korvataan 97 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tarjouskilpailu voidaan ratkaista tarjousmenettelyssä tai valitsemalla kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous taikka, jos on kyse arviointipalvelujen tai teknisten tukipalvelujen hankkimisesta ulkopuolisilta asiantuntijoilta, ehdokkaiden valmiuksien perusteella.”

46) Muutetaan 98 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tarjousten tai hakemusten jättäminen on järjestettävä siten, että tarjouksista syntyy todellista kilpailua ja että ne pysyvät salaisina niiden samanaikaiseen avaamiseen asti.”

b) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Hakemukset tai tarjoukset, jotka lautakunta toteaa sääntöjenmukaisiksi, arvioidaan tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyjen valinta- ja ratkaisuperusteiden mukaisesti, minkä jälkeen hankintaviranomaiselle ehdotetaan sopimuksen tekemistä jonkin ehdokkaan tai tarjoajan kanssa tai käydään sähköinen huutokauppa.”

47) Korvataan 103 artikla seuraavasti:

”103 artikla

Jos hankinnan ratkaisemiseen liittyy huomattavia virheitä tai väärinkäytöksiä taikka petoksia, toimielimet keskeyttävät ratkaisumenettelyn ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, menettelyn peruuttaminen mukaan luettuna.

Jos hankintasopimuksen tekemisen jälkeen ilmenee, että ratkaisumenettelyyn tai sopimuksen täytäntöönpanoon on liittynyt huomattavia virheitä tai väärinkäytöksiä taikka petoksia, toimielimet joko jättävät sopimuksen tekemättä tai keskeyttävät sen täytäntöönpanon sen mukaan, mihin menettelyn vaiheeseen on edetty.

Jos toimeksisaaja on syyllistynyt tällaisiin virheisiin, väärinkäytöksiin tai petoksiin, toimielimet voivat lisäksi kieltäytyä suorittamasta maksuja ja periä takaisin jo maksetut määrät tai purkaa kyseisen toimeksisaajan kanssa tehdyt sopimukset suhteessa virheiden, väärinkäytösten tai petosten vakavuuteen.”

48) Lisätään 104 artiklaan virke seuraavasti:

”Ne siirtävät hankintaviranomaisen tehtävien hoitamiseen tarvittavat toimivaltuutensa 59 artiklan mukaisesti.”

49) Korvataan 105 artikla seuraavasti:

”105 artikla

Jollei toisen osan IV osaston säännöksistä muuta johdu, direktiivissä 2004/18/EY vahvistetaan kynnysarvot, joilla määritetään

a) 90 artiklassa tarkoitetut julkaisemistavat;

b) 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut menettelytavat;

c) niitä koskevat määräajat.”

50) Muutetaan 108 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tässä osastossa tarkoitettuja avustuksia eivät ole:

a) toimielinten henkilöstömenot;

b) lainat, lainatakuut, 88 artiklassa tarkoitetut julkiset hankinnat sekä makrotaloudellisena rahoitusapuna maksettu tuki ja budjettituki;

c) yksityistä sijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti tehdyt pääomasijoitukset sekä osuudet ja osakkuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD), Euroopan investointirahastossa (EIR);

d) yhteisöjen jäsenmaksut elimille, joiden jäseniä ne ovat;

e) 53 artiklassa tarkoitetut, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, hajautetusti tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa suoritetut maksut;

f) 54 ja 55 artiklassa tarkoitetuille komission valtuuttamille toimeenpanovirastoille ja 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisön elimille suoritetut maksut;

g) toimielinten kutsusta tai toimeksiannosta tehdyistä virkamatkoista koituneiden matka- ja oleskelukulujen korvaukset.”

b) Lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Tämän osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin seuraaviin, avustuksiin rinnastettaviin eriin:

a) tiettyjen lainojen korkotuesta johtuva hyöty;

b) pääomasijoitukset tai osuudet lukuun ottamatta 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja.”

51) Korvataan ensimmäisen osan VI osaston 2 luvun otsikko seuraavasti:

”Periaatteet”

52) Korvataan 109 artikla seuraavasti:

”109 artikla

1. Avustuksiin sovelletaan avoimuuden, oikeasuhteisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä.

2. Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen.

3. Mitä säädetään 2 kohdassa ei sovelleta:

a) luonnollisille henkilöille opiskelua, tutkimusta tai ammatillista koulutusta varten myönnettyihin apurahoihin;

b) kilpailupalkintoihin;

c) toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa saajan rahoitusvalmiuksia tai tuottaa tuloa;

d) 113 a artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuihin vähäisiin avustuksiin tai näiden avustusten yhdistelmiin soveltamissääntöjen mukaisesti.”

53) Korvataan 110 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Työohjelma toteutetaan julkaisemalla ehdotuspyyntöjä paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei muita vaihtoehtoja ole avustuksen saajan aseman tai toiminnan luonteen vuoksi.”

54) Korvataan 111 artikla seuraavasti:

”111 artikla

Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus talousarviosta, jollei asianomaisissa perussäädöksissä toisin säädetä.

Saaja voi saada talousarviosta saman varainhoitovuoden aikana vain yhden toiminta-avustuksen.

Samoja kustannuksia ei missään tapauksessa saa rahoittaa kahdesti talousarviosta.”

55) Muutetaan 112 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää, paitsi perussäädöksessä säädetyissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai jos on kyse menoista, joita tarvitaan hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamiseen soveltamissäännöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti.”

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Toiminta-avustusta koskeva sopimus on allekirjoitettava kuuden kuukauden kuluessa avustuksen saajan budjettivuoden alkamisesta. Rahoitettavat kustannukset eivät saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää eivätkä ennen avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivää.”

56) Lisätään 113 a artikla seuraavasti:

”113 a artikla

1. Avustuksia ovat

a) korvaukset, jotka kattavat yksilöidyn osuuden tosiasiallisesti syntyneistä avustuskelpoisista kustannuksista;

b) kertakorvaukset;

c) kiinteämääräinen rahoitus;

d) a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen avustusmuotojen yhdistelmät.

2. Avustusten yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää absoluuttisena arvona ilmaistua enimmäismäärää. Joka tapauksessa sovelletaan 109 ja 111 artiklaa.”

57) Korvataan 114 artikla seuraavasti:

”114 artikla

1. Avustushakemus on esitettävä kirjallisena.

2. Avustushakemus ovat hyväksyttäviä, jos sen esittäjä on

a) oikeushenkilö;

b) luonnollinen henkilö, jos toiminnan ominaisuudet tai hakijan tavoitteet sitä edellyttävät;

poikkeuksellisesti avustushakemukset voidaan hyväksyä, jos sen on tehnyt yhteisöön sijoittautunut oikeussubjekti, jolla ei ole asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöllisyyttä edellyttäen, että sen edustajilla on valtuudet tehdä oikeudellisia sitoumuksia sen puolesta ja sen edustajat ottavat taloudellisen vastuun.

3. Avustusta ei myönnetä hakijalle, joka on avustuksen myöntämismenettelyn aikana jossakin 93 artiklan 1 kohdassa tai 94 artiklassa esitetyistä tilanteista tai soveltuvin osin jossakin 93 artiklan 2 kohdassa esitetyistä tilanteista.

Hakijan on osoitettava, että mikään ensimmäisessä alakohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä.

4. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi määrätä hakijalle 96 artiklan mukaisesti tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia.

Tällaisia seuraamuksia voidaan määrätä myös saajalle, joka on avustussopimuksen täyttämisen yhteydessä syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan tulojen ja menojen hyväksyjälle tämän vaatimia tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja.”

58) Korvataan 116 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Ehdotukset arvioidaan ennakolta ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti sen määrittämiseksi, mille ehdotuksille voidaan myöntää rahoitusta.”

59) Korvataan 120 artikla seuraavasti:

”120 artikla

1. Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää avustuksen saajalta julkisia hankintoja, niiden yhteydessä noudatetaan soveltamissäännöissä säädettyjä menettelyjä.

2. Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen myöntämistä kolmansille, yhteisön avustuksen saaja voi antaa tällaista tukea edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) taloudellinen tuki ei ole ensisijainen tarkoitus;

b) tällaisen tuen antamisen ehdot määritellään täsmällisesti saajan ja komission välisessä avustussopimuksessa, ja niissä ei ole harkintavaltaa,

c) kyseiset määrät ovat vähäisiä.

3. Jokaisessa avustussopimuksessa määrätään nimenomaisesti komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.”

60) Muutetaan 121 artikla seuraavasti:

a) Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) toimielinten tilinpäätökset sellaisina kuin ne määritellään 126 artiklassa, 185 artiklassa tarkoitettujen elinten tilinpäätökset ja sellaisten muiden elinten tilinpäätökset, joiden tilinpäätös on konsolidoitava yhteisön kirjanpitosääntöjen mukaisesti;”

b) Korvataan d alakohta seuraavasti:

”d) talousarvion toteuttamista koskeva yhteenveto, jossa esitetään yhdistettyinä c alakohdassa tarkoitettujen selvitysten tiedot.”

61) Korvataan 122 artiklassa ilmaisu ”185 artiklassa” ilmaisulla ”121 artiklassa”.

62) Korvataan 128 artikla seuraavasti:

”128 artikla

Muiden toimielinten ja 121 artiklassa tarkoitettujen elinten tilinpitäjät toimittavat alustavan tilinpäätöksensä ja selvityksensä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä maaliskuuta.

Komission tilinpitäjä konsolidoi nämä alustavat tilinpäätökset komission alustavaan tilinpäätökseen ja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta komission alustavan tilinpäätöksen sekä alustavan konsolidoidun tilinpäätöksen.

Kunkin toimielimen ja 121 artiklassa tarkoitetun elimen tilinpitäjä toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle toisessa kohdassa eriteltyyn päivään mennessä.”

63) Muutetaan 129 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”185 artiklassa” ilmaisulla ”121 artiklassa”.

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kukin toimielin komissiota lukuun ottamatta ja kukin 121 artiklassa tarkoitettu elin laatii lopullisen tilinpäätöksensä 61 artiklan mukaisesti ja toimittaa sen seuraavan varainhoitovuoden 1 päivään heinäkuuta mennessä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten.”

c) Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Komission tilinpitäjän on laadittava lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen muilta toimielimiltä 2 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella. Lopulliseen konsolidoituun tilinpäätökseen liitetään komission tilinpitäjän vakuutus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitteessä esitettyjen kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.”

d) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Komissio hyväksyy lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen ja oman lopullisen tilinpäätöksensä ja toimittaa ne päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.”

64) Korvataan 130 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Edellä 126 ja 127 artiklassa säädettyjen selvitysten lisäksi komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen talousarviosta tehdyistä takauksista ja niihin liittyvistä riskeistä.”

65) Muutetaan 131 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”komissio” ilmaisulla ”komission tilinpitäjä”.

b) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”Komissio” ilmaisulla ”Komission tilinpitäjä”.

66) Korvataan 133 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”185 artiklassa” ilmaisulla ”121 artiklassa”.

67) Korvataan 134 artiklassa ilmaisu ”185 artiklassa” ilmaisulla ”121 artiklassa”.

68) Korvataan 138 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”185 artiklassa” ilmaisulla ”121 artiklassa”.

69) Korvataan toisen osan I osaston otsikko seuraavasti:

”I OSASTO EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTO”

70) Korvataan 148 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Menoihin, joiden toteuttamisesta vastaavat Euroopan maatalouden tukirahastoon, jäljempänä ’maataloustukirahasto’, sovellettavissa säännöksissä tarkoitetut viranomaiset ja elimet, sekä tuloihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.”

71) Muutetaan 149 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Maataloustukirahastossa on joka vuosi jaksottamattomia määrärahoja lukuun ottamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o xxxx/xxxx*** 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyviä menoja, jotka katetaan jaksotetuista määrärahoista.

__________________

*** EUVL L [...], [...], s. [...].”

b) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Asetuksen (EY) N:o xxxx/xxxx 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyviä sitomatta olevia määrärahoja voidaan siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäväksi.

Siirron määrä ei saa olla enempää kuin 3 prosenttia ensimmäisen alakohdan mukaisista alkuperäisistä määrärahoista eikä saa ylittää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003**** 11 artiklassa tarkoitetun, edellisen varainhoitovuoden aikana suorasta tuesta tehdyn mukautuksen määrää.

Siirretyt määrärahat palautetaan yksinomaan sellaisiin budjettikohtiin, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o xxxx/xxxx 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimia.

Tällaiset siirrot voivat johtaa lisäsuorituksiin ainoastaan sellaisille lopullisille edunsaajille, joille maksetusta suorasta tuesta on tehty mukautus asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan mukaisesti viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana.

Komissio tekee siirtopäätöksen viimeistään helmikuun 15 päivänä sinä varainhoitovuonna, jolle määrärahoja aiotaan siirtää, ja ilmoittaa asiasta budjettivallan käyttäjälle.

___________________

**** EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1.”

72) Korvataan 150 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Komission päätökset, joissa vahvistetaan nämä suoritukset, ovat alustavia kokonaissitoumuksia, joiden määrä ei saa ylittää maataloustukirahastoon otettuja kokonaismäärärahoja.

3. Maataloustukirahaston juoksevista hallintomenoista voidaan tehdä 15 päivästä marraskuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. Näiden sitoumusten määrä ei saa kuitenkaan ylittää määrärahoja, joista budjettivallan käyttäjä on päättänyt viimeksi vahvistetussa talousarviossa. Ne saavat koskea ainoastaan menoja, jotka perustuvat voimassa olevaan perussäädökseen.”

73) Korvataan 151 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Menoista, joita maataloustukirahastoon sovellettavissa säännöksissä tarkoitetut viranomaiset ja elimet toteuttavat, tehdään kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien yhteenvetojen vastaanottamisesta maksusitoumukset luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain. Sitoumukset voidaan tehdä vielä kahden kuukauden määräajan päättymisen jälkeen, jos tarvitaan asianomaisten budjettikohtien välistä määrärahasiirtomenettelyä. Määrät kirjataan maksuiksi samassa kahden kuukauden määräajassa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltiot eivät vielä ole suorittaneet maksua tai menojen tukikelpoisuudesta ei ole varmuutta.”

74) Korvataan 152 artikla seuraavasti:

”152 artikla

Menot kirjataan talousarviokirjanpidossa varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka komissio suorittaa jäsenvaltioille viimeistään kyseisen varainhoitovuoden 31 päivänä joulukuuta, edellyttäen, että tilinpitäjä saa maksumääräykset viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta.

75) Korvataan 153 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Silloin kun komissio voi tehdä 23 artiklan mukaisesti määrärahasiirtoja, se tekee päätöksensä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta ja ilmoittaa siitä budjettivallan käyttäjälle kolme viikkoa ennen 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen siirtojen tekemistä.”

76) Korvataan 154 artikla seuraavasti:

”154 artikla

1. Tämän osaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kohdennetaan alkuperänsä mukaan 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o xxxx/xxxx***** 30 artiklassa tarkoitettujen tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevien päätösten tulos kirjataan yhdelle momentille.

___________________

***** EUVL L [...], [...], s. [...].”

77) Korvataan toisen osan II osaston otsikko seuraavasti:

”II OSASTO RAKENNERAHASTOT, KOHEESIORAHASTO, KALATALOUSRAHASTO JA MAASEUDUN KEHITTÄMISRAHASTO”

78) Muutetaan 155 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan kalatalousrahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, jäljempänä ’rahastot’, annetuissa asetuksissa tarkoitettujen viranomaisten toteuttamiin menoihin ja rahastojen tuloihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa toisin säädetä.”

b) Poistetaan 3 kohta.

79) Korvataan 157 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Nämä määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos asiaan liittyy yksin komission tekemä ilmeinen virhe.”

80) Korvataan 158 artikla seuraavasti:

”158 artikla

Komissio voi tehdä tässä osastossa tarkoitettujen toimintamenojen osalta, lukuun ottamatta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston toimintamenoja, määrärahasiirtoja talousarvion osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat on saman tavoitteen toteuttamiseen 155 artiklassa tarkoitettuja rahastoja koskevien asetusten tarkoittamassa merkityksessä, tai saman ryhmän menoja, jotka on tarkoitettu johonkin seuraavista:

a) yhteisöaloitteet;

b) tekniset apupalvelut ja innovatiiviset toimenpiteet.”

81) Lisätään 160 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Määrärahat, jotka liittyvät EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta EY:n perustamissopimukseen liitetyllä pöytäkirjalla perustetun hiili- ja terästutkimusrahaston tuottamiin tuloihin, rinnastetaan 18 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin. Näistä tuloista saatavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä, kun saamisesta on laadittu ennuste, ja vastaavat maksumäärärahat ovat käytettävissä, kun tulot on vastaanotettu.”

82) Lisätään 160 a artikla seuraavasti:

”160 a artikla

1. Osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin tutkimushankkeisiin osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista osuus, joka vastaa hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi purettujen maksusitoumusten määrää, voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ottaa uudelleen käyttöön, kun tämä on tarpeen ohjelman toteuttamiseksi alun perin suunnitellulla tavalla, jollei kuluvan varainhoitovuoden talousarviossa ole tähän tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua varten komissio tarkastelee kunkin varainhoitovuoden alussa edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja arvioi tarvetta ottaa määrärahat uudelleen käyttöön.

Tämän arvion perusteella komissio voi esittää kunkin varainhoitovuoden 15 päivään helmikuuta mennessä aiheelliset ehdotukset budjettivallan käyttäjälle ja liittää niihin budjettikohdittain perustelut määrärahojen ottamiselle käyttöön uudelleen.

3. Budjettivallan käyttäjä päättää komission ehdotuksesta kuuden viikon kuluessa. Jos päätöstä ei tehdä tässä määräajassa, ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi.

Vuoden n aikana uudelleen käyttöön otettavat maksusitoumusmäärärahat eivät missään tapauksessa saa ylittää 50 prosenttia samasta budjettikohdasta vuonna n-1 purettujen maksusitoumusten kokonaismäärästä.

4. Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja ei saa siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle.

Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja koskevat oikeudelliset sitoumukset tehdään vuoden n joulukuun 31 päivään mennessä.

Jos uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja jää käyttämättä, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa ne lopullisesti vuoden n lopussa.”

83) Poistetaan 164 artikla.

84) Korvataan 166 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa säädetyissä sopimuksissa määritellään edellytykset, joiden mukaan edunsaajien tai toimeksisaajien on hallinnoitava ulkoista apua.”

85) Korvataan 167 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaista julkisoikeudellista yhteisöä taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on allekirjoittanut komission kanssa avustussopimuksen ulkoisen toiminnan toteuttamisesta.”

86) Korvataan toisen osan IV osaston 4 luvun otsikko seuraavasti:

”4 luku AVUSTUKSET”

87) Lisätään 169 a artikla seuraavasti:

”169 a artikla

Edunsaajana olevien kolmansien maiden toteuttaman hajautetun hallinnoinnin yhteydessä sovellettavista avustusmenettelyistä määrätään 166 artiklassa tarkoitetuissa rahoitussopimuksissa. Näiden määräysten on perustuttava ensimmäisen osan VI osastossa vahvistettuihin sääntöihin.”

88) Korvataan 171 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tätä osastoa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toimintaan lukuun ottamatta 174 artiklaa, 174 a artiklaa ja 175 artiklan 2 kohtaa.”

89) Korvataan 173 artikla seuraavasti:

”173 artikla

Komissio siirtää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan yhteisön viraston liitteeseen otettujen määrärahojen osalta asianomaisen yhteisön viraston johtajalle 59 artiklan mukaisesti.”

90) Korvataan 174 artiklan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Viraston johtaja vahvistaa johtokunnan hyväksynnän saatuaan perusteet, joiden mukaan menoista pidetään kirjaa.”

91) Lisätään 174 a artikla seuraavasti:

”174 a artikla

1. Toimielin voi valtuuttaa toimielinten yhteisen yhteisön viraston johtajan toimimaan tulojen ja menojen hyväksyjänä toimielintä koskevaan pääluokkaan otettujen määrärahojen hallinnoimiseksi; se vahvistaa tämän valtuutuksen rajat ja ehdot.

2. Komission sisäinen tarkastaja hoitaa kaikki ensimmäisen osan IV osaston 8 luvussa säädetyt tehtävät.”

92) Muutetaan 175 artikla seuraavasti:

a) Poistetaan 1 kohta.

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos yhteisön viraston tehtävä edellyttää maksullisten palvelujen tarjoamista kolmansille, johtaja vahvistaa johtokunnan hyväksynnän saatuaan erityissäännökset näiden palvelujen tarjoamisedellytyksistä ja niiden kirjanpidosta.”

93) Poistetaan 176 artikla.

94) Muutetaan 178 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Tällaiset sitoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa budjettivallan käyttäjän päättämistä vastaavan budjettikohdan määrärahoista kuluvana varainhoitovuonna.”

b) Lisätään 2 kohtaan virke seuraavasti:

”Tässä tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei sovelleta.”

95) Korvataan 185 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Kukin 1 kohdassa tarkoitettu elin perustaa sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava kansainvälisten standardien mukaisesti. Komission sisäinen tarkastaja vahvistaa, että elimen sisäinen tarkastus toimii kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti, ja voi toimittaa tätä varten tarvittaessa laatukatselmuksia.

4. Edellä 121 artiklassa tarkoitetut elimet soveltavat 133 artiklassa mainittuja kirjanpitosääntöjä, jotta niiden tilinpäätökset voidaan yhdistää komission tilinpäätökseen.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[...]

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Kertomus uuden varainhoitoasetuksen säännösten soveltamisesta

1. Komissio on antanut varainhoitoasetuksen 85 artiklaan lausuman, jossa se ”sitoutuu laatimaan ennen 1 päivää tammikuuta 2006 kertomuksen uuden varainhoitoasetuksen säännösten soveltamisesta ja erityisesti keskitetysti toteutettujen ennakkotarkastusten poistamisesta ja esittämään neuvostolle tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia”.

Toimielinten hallintoyksiköiden kokemuksia varainhoidosta

a) Komission talousyksikköverkoston raportti

2. Komission talousyksikköverkosto (Réseau des Unités financières, RUF) on laatinut raportin uuden varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen antamisen jälkeen kohdatuista hallinnointiongelmista. Komission talousyksiköiden virkamiesten laatima raportti käsittää lähes 100 kohtaa, joissa esitellään päivittäiseen varainhoitoon vaikuttavia tekijöitä. Raportista on ollut huomattavaa apua komissiolle.

3. Vähäiset hankinnat , joiden arvo on vähemmän kuin 50 000 euroa, muodostavat jopa 75 prosenttia eräiden yksiköiden tekemistä hankintasopimuksista. Vaikka näiden hankintojen osuus kaikkien hankintasopimusten yhteisarvosta on paljon pienempi, ne aiheuttavat huomattavasti ongelmia niin itse yksiköille kuin toimeksisaajillekin. Komission talousyksikköverkoston mielestä varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt ovat tässä kohdin tarpeettoman tiukat, ja se ehdottaa soveltamissääntöjen useiden säännösten muuttamista siten, että vähäisiä hankintoja varten luodaan oma säännöstö.

4. Talousyksikköverkosto vaatii, että vähäisiä avustuksia ja pienille edunsaajille tai erityisasemassa oleville edunsaajille myönnettäviä avustuksia varten otetaan käyttöön erityisiä säännöksiä. Useat komission yksiköt, jotka hallinnoivat enimmäkseen pienimuotoisista hankkeista koostuvia ohjelmia, toivovat, että velvoitteet, jotka avustuksia koskevissa säännöksissä asetetaan avustusten saajille ja tulojen ja menojen hyväksyjälle, suhteutettaisiin avustusten suuruuteen ja avustusten saajien kokoon ja erityispiirteisiin.

5. Ennakkomaksut jäävät yhteisöjen omaisuudeksi, jollei perussäädöksessä toisin säädetä (varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 3 artiklan 1 kohta). Talousyksikköverkosto ehdottaa kyseisen kohdan tulkitsemista niin, että uusissa perussäädöksissä voitaisiin poiketa edellä mainitusta periaatteesta ja että säännöksiä muutettaisiin siten, että tiettyä enimmäismäärää pienempien ennakkomaksujen korkoja ei vahvistettaisi ja perittäisi.

6. Talousyksikköverkoston mukaan varainhoitoasetuksessa on huomattava epäkohta, joka hankaloittaa varainhoitoa ja aiheuttaa juridisia ongelmia suhteessa yhteisön rahoituksen edunsaajiin: siitä puuttuvat vanhentumisaikaa koskevat yhteisön säännöt . Talousyksikköverkosto ehdottaa, että otetaan käyttöön yleinen vanhentumisjärjestelmä, jota sovellettaisiin kaikkiin yhteisön varoihin – niin tuloihin kuin menoihin.

7. Talousyksikköverkosto katsoo, että rahoituspäätöstä koskevat soveltamissääntöjen säännökset olisi tarkistettava perusteellisesti ja sitten vahvistettava, jotta voidaan varmistaa asianmukainen ja vakaa toimintaympäristö. Lisäksi talousyksikköverkosto vaatii, että talousarvion toteuttamistapoja koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan ja päivitetään ja että helpotetaan ehtoja, joilla julkisen vallan tehtäviä voidaan siirtää kansallisille julkisoikeudellisille tai yksityisoikeudellisille yhteisöille.

8. Talousyksikköverkosto ehdottaa, että erityisesti kun on kyse talousarvion toteuttamistoimien siirtämisestä , yksityisoikeudellisilla yhteisöillä olisi mahdollisuus tietyin edellytyksin korvata seminaarien ja muiden tapahtumien osanottajille näiden matka- ja oleskelukuluja. Jos komission yksiköt olisivat vastuussa kyseisistä tapahtumista, niiden olisi pakko hallinnoida suoraan useita pieniä maksutapahtumia, mihin niillä ei ole resursseja.

9. Talousyksikköverkosto toivoo, että komission päätoimipaikan ulkopuolella sovellettavat säännökset ja menettelyt , jotka koskevat edustustoja, lähetystöjä ja toimintamenoja, tarkistetaan ja validoidaan.

b) Muiden toimielinten ja elinten hallintoyksikköjen toimittamat tiedot

10. Komissio pyysi marraskuussa 2004 muiden toimielinten hallintoyksikköjä kertomaan kokemuksistaan ja ongelmista, joita niillä on ollut varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen täytäntöönpanossa. Toimitetut tiedot eivät vaikuta kantaan, jonka toimielimet mahdollisesti muodostavat myöhemmin.

11. Euroopan parlamentin hallintoyksikkö on selvittänyt, että ennakkotarkastusten hajauttamisessa on esiintynyt ongelmia, joista merkittävin on pätevän henkilöstön puute. Uutta järjestelmää ei vielä sovelleta täysimääräisesti Euroopan parlamentissa, joten uutta ja vanhaa järjestelmää ei ole vielä mahdollista verrata keskenään. Euroopan parlamentin hallintoyksikkö ei esitä uudistuksen keskeisten periaatteiden tarkistamista eikä keskitettyjen ennakkotarkastusten ottamista uudelleen käyttöön.

12. Euroopan parlamentin hallintoyksikkö katsoo, että suurin osa muista uusien säädösten säännöksistä, jotka ovat aiheuttaneet parlamentin yksiköille ongelmia, ovat jo mukana soveltamissäännösten muuttamisessa nopeutetussa menettelyssä. Sen sijaan Euroopan parlamentin yksiköt ehdottavat, että varainhoitoasetuksen 9 artiklan 6 kohtaa muutetaan siten, että henkilöstömenoihin liittyvien määrärahojen siirtokielto rajoitetaan koskemaan ainoastaan henkilöstölle maksettavia palkkoja ja muita korvauksia ja että käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen luetteloon lisätään irtaimen omaisuuden myynnistä kertyvä tuotto, omaisuuden vaihto mukaan luettuna. Lisäksi ne toivovat, että varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 ja 2 kohtaa muutetaan siten, että määrärahasiirtoja momentilta toiselle ja luvusta toiseen on helpompi tehdä, samalla kun budjettivallan käyttäjällä säilyy edelleen mahdollisuus puuttua huomattaviin muutoksiin. Lisäksi Euroopan parlamentin hallintoyksikkö ehdottaa varainhoitoasetuksen 47 artiklan 1 kohtaan sellaista muutosta, että palkkaluokat A1, A2 ja A3 muutetaan uusien henkilöstösääntöjen mukaisiksi palkkaluokiksi (A16, A15, A14, A13). Toinen ehdotettu muutos koskee sääntöä, jonka mukaan talousarviositoumuksilla ja niitä vastaavilla oikeudellisilla sitoumuksilla on oltava sama allekirjoittaja. Euroopan parlamentin mukaan tästä säännöstä voitaisiin poiketa siten, että ennakoiden hoitaja voisi tehdä oikeudellisia sitoumuksia, kunhan tulojen ja menojen hyväksyjä olisi ensin allekirjoittanut vastaavan talousarviositoumuksen. Euroopan parlamentin yksiköt ehdottavat, että kertomuksia ja selvityksiä (60 artiklan 7 kohta ja 122 artikla) yhdenmukaistetaan toimielinten välillä ja päällekkäisen tiedon määrää rajoitetaan.

13. Euroopan parlamentin hallintoyksikkö huomauttaa, että tilinpäätös ei kuvasta monivuotisten menojen osalta oikeudellisten sitoumusten todellista luonnetta, ja ehdottaa siksi, että otetaan käyttöön tarkat säännökset, jotka koskevat hallintobudjettien monivuotisia menoja . Euroopan parlamentti ehdottaa, että useiden toimielinten yhteisten tarjouskilpailujen järjestämistä helpotettaisiin säätämällä poikkeus, jonka nojalla tulojen ja menojen hyväksyjä voisi siirtää hallinnoinnin jonkin toisen toimielimen virkamiehelle myös avustusten osalta.

14. Euroopan parlamentin yksiköt ehdottavat, että kielten käyttöä kilpailuttamisen yhteydessä pohdittaisiin tarkemmin ja laadittaisiin uusia säännöksiä, joiden avulla voitaisiin noudattaa kielten välisen tasa-arvon periaatetta, samalla kuitenkaan lisäämättä tarpeettomasti hallinnollista rasitusta. Lisäksi ne ehdottavat, että muille toimielimille kuin komissiolle myönnettäviä vähäisiä lahjoituksia koskevia säännöksiä yksinkertaistettaisiin tapauksissa, joissa lahjoituksista ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia.

15. Euroopan parlamentin hallintoyksikkö luettelee eräitä ongelmia, jotka voitaisiin ratkaista varainhoitoasetuksen tarkistuksen yhteydessä. Ensinnäkin se toivoo, että avustuksia koskevat säännökset ulotettaisiin koskemaan yleisesti myös Euroopan parlamenttia ja että eurooppalaisille poliittisille puolueille myönnettäviä avustuksia varten otettaisiin käyttöön mekanismi, jonka puitteissa osa avustuksesta voitaisiin siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle rajoitetusti ja valvotuissa olosuhteissa (esimerkiksi jos joulukuussa n pidettäväksi kaavailtu suuri tapahtuma on siirrettävä tammi-/helmikuuhun n+1 ). Euroopan parlamentin mukaan eräs ratkaisu olisi, että lopulliseen tilinpäätökseen voitaisiin hyväksyä sellaisia kustannuksia koskevia määrärahoja, joista on jo tehty sitoumukset mutta jotka koskevat varainhoitovuotta n+1 . Nämä määrärahat pienentäisivät vastaavasti mahdollista tulojen ylijäämää sekä määrää, joka on maksettava takaisin, jos toiminnasta syntyy tuottoa.

16. Euroopan parlamentin yksiköt ehdottavat, että varainhoitoasetukseen sisällytetään mahdollisuus ottaa huomioon niiden poliittisten ryhmittymien erityispiirteet , joille on myönnetty poikkeuksia määrärahojen käyttöä poliittisten ryhmien menoihin säätelevistä säännöistä ja joihin sovelletaan määrärahojen siirtoa koskevaa poikkeusjärjestelyä sekä tavanomaista korkeampia julkisten hankintojen kynnysarvoja. Lopuksi Euroopan parlamentin hallintoyksikkö ehdottaa, että kevennetään hallinnollisia velvoitteita , joita Euroopan parlamentin tiedotustoimistoissa sovelletaan tiedotustoimintaan liittyviin vähäisiin julkisiin hankintoihin.

17. Neuvoston hallintoyksikkö ilmoittaa, että Euroopan unionin ulkopuolisten vähäisten hankintojen kohdalla hankkijat eivät ole noudattaneet pyyntöä toimittaa riittävät pankkiyhteystiedot ennen oikeudellisen sitoumuksen tekemistä ( saajarekisteri ). Neuvosto ehdottaakin, että kyseinen velvoite rajattaisiin koskemaan vain sellaisia hankintoja, joiden arvo olisi esimerkiksi yli 3 500 euroa. Neuvoston hallintoyksikkö toteaa, että henkilöstötaulukkoa koskevassa varainhoitoasetuksen 47 artiklan 1 kohdassa on viitattava uusissa henkilöstösäännöissä mainittuihin vastaaviin palkkaluokkiin (A*16, A*15, A*14).

18. Neuvoston hallintoyksikkö katsoo, että juoksevia hallintomenoja koskevien ennakkositoumusten laskentaperusta, joka on neljäsosa kuluvan varainhoitovuoden vastaavan budjettikohdan määrärahoista, olisi varainhoidon tehostamiseksi yhtenäistettävä väliaikaisiin kahdestoistaosiin sovellettavan raja-arvon kanssa, joka on neljäsosa kyseisen luvun vahvistetuista määrärahoista. Neuvoston hallintoyksikkö ehdottaa myös, että raja-arvoa, joka on neljäsosa kuluvan varainhoitovuoden määrärahoista (varainhoitoasetuksen 13 artikla ja 178 artiklan 1 kohta), ei sovelleta varainhoitoasetuksen 178 artiklan 2 kohtaan , joka koskee oikeudellisten säännösten tai sopimukseen perustuvien määräysten nojalla ennalta suoritettavia menoja, kuten vuokria, jotka voidaan maksaa 1 päivä joulukuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista.

19. Yhteisöjen tuomioistuimen hallintoyksikkö kuvaa vaikeuksia, joita on esiintynyt varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen soveltamisessa 1 päivä tammikuuta 2003 lähtien. Koska uudistuksella on ollut useita oikeudellisia ja hallinnollisia vaikutuksia ja koska yksikköjen organisaatiota ja toimintaa on muutettu ja henkilöresursseja on siirretty yksiköstä toiseen, ei ole yllättävää, että näin laajan uudistuksen täytäntöönpano vain kuusi kuukautta laajojen suuntaviivojen ja viikko soveltamissääntöjen antamisen jälkeen on osoittautunut vaikeaksi.

20. Tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri toteaa, että tuomioistuimen pienen koon takia ennakkotarkastuksista vastaamaan on perustettu keskusyksikkö, joka on suoraan valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän alaisuudessa. Yksikkö tukee ennakkotarkastustoiminnan vahvistamista hallintoyksiköissä. Tarkastusten tuloksia seurataan ja niitä hyödynnetään laadittaessa toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on parantaa hallintoyksiköiden sisäistä valvontaa. Ennakkotarkastukset saatetaan hajauttaa jossakin vaiheessa, mutta pääsihteerin mukaan tämä ei ole tuomioistuimen koko huomioon ottaen kovin järkevää.

21. Tilintarkastustuomioistuimen hallintoyksikkö toivoo, että varainhoitoasetuksen 22 artiklaa ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 16 artiklaa (määrärahasiirrot) sekä varainhoitoasetuksen 178 artiklaa selkeytetään. Lisäksi sen mielestä olisi hyvä täsmentää varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua aikarajaa, joka on ilmaistu sanalla ”välittömästi” ja joka liittyy velvoitteeseen ilmoittaa komissiolle aikomuksesta antaa lausunto kiinteistöhankkeista. Hallintoyksikön kokemuksen mukaan soveltamissääntöjen 129 artiklassa mainitut vähäisten hankintojen enimmäismäärät ovat liian matalat ja johtavat ylimääräisiin hallinnollisiin menettelyihin ilman, että niistä olisi vastaavaa hyötyä sisäiselle valvonnalle. Markkinoita käsittelevä tilintarkastustuomioistuimen yksikkö on tehnyt useita ehdotuksia. Se on ehdottanut esimerkiksi, että komission olisi rekisteröitävä asiat toimielimen pyynnöstä, jos toimielimellä ei ole käytössään varainhoitoasetuksen 95 artiklassa mainittua tietokantaa sen tekemien hankintojen vähäisen määrän takia.

22. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean pääsihteerit ilmoittavat, että tulojen ja menojen hyväksyminen on komiteoissa suurelta osalta hajautettu. Tämä on edellyttänyt menojen ja tulojen hyväksyjien kouluttamista ja valmistamista tehtävään. Pääsihteerit huomauttavat, että pienissä toimielimissä valvontatoimintaan osoitetun henkilöstön määrä on kasvanut huomattavasti, mikä on puolestaan lisännyt hallinnollista rasitusta. Komiteoiden mukaan uuden varainhoitoasetuksen käyttöönotto ei ole olennaisesti muuttanut rahoitustoimien ennakkotarkastuksia komiteoissa. Ne huomauttavat kuitenkin, että tarkastukset ovat nyt aiempaa perusteellisemmat ja vievät huomattavan osan taloushallinnon henkilöstön ajasta, mikä puolestaan näkyy taloushallinnon kuormittumisena.

23. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pohtii, ovatko suorituskykyä mittaavat indikaattorit olennaisia hallintomenojen kannalta, ja ehdottaa niiden poistamista. Se toteaa, että kiinteistöhankkeiden kohdalla on vaikea pitää kiinni talousarvion vuotuisperiaatteesta ja että toimielinten velvoitteet laatia erilaisia kertomuksia ovat huomattavasti kasvaneet. Se ehdottaa kummankin osalta järkeistämistä. Lisäksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toivoo, että otetaan käyttöön yhteinen infrastruktuuri keskustietokantaa varten (varainhoitoasetuksen 95 artikla). Alueiden komitea korostaa sisäistä valvontaa koskevien sääntöjen käyttöönotosta aiheutunutta huomattavaa hallinnollista rasitusta, joka ylittää pienten toimielinten resurssit. Pienillä toimielimillä on yleensä vain hallinnollisia kuluja.

24. Euroopan tietosuojavaltuutettu muistuttaa , että se on aloittanut työnsä vasta vuonna 2004. Sillä ei ole siis ollut ongelmia uuteen järjestelmään sopeutumisessa eikä sillä ole myöskään kokemusta aiemmasta järjestelmästä, joten se ei voi tehdä vertailuja järjestelmien välillä.

Päätelmät

25. Uudella varainhoitoasetuksella luotiin oikeusperusta tehokkaalle hallinnointi- ja valvontajärjestelmälle, jossa keskeistä on toimintojen hajauttaminen. Tarvittavat järjestelyt on nyt tehty ja toiminnot ovat yleisesti uuden asetuksen mukaiset. Tällä hetkellä täytäntöönpanoa voidaan pitää tyydyttävänä. Sitä voidaan kuitenkin vahvistaa ja olisikin vahvistettava ja parannettava niiden kokemusten pohjalta, joita on saatu toiminnassa mukana olleilta alan toimijoilta. Olennaista on, että yksiköt kykenevät toimimaan luotettavasti vakaassa oikeudellisessa ympäristössä täytäntöönpanon vaativan alkuvaiheen aikana. Hallinnointimenettelyjen muuttaminen ja riskienhallinnan sisällyttäminen jokapäiväiseen toimintaan vie kauemmin aikaa. Komissio jatkaa toimintaansa kehittämällä yhteisiä riskinhallintamenetelmiä.

26. Yleisarvio osoittaa, että keskitettyjen ennakkotarkastusten lakkauttaminen ja korvaaminen ennakkotarkastuksia koskevilla tarkoilla vaatimuksilla, joita sovelletaan päätettyjen hankkeiden vahvistamiseen ennen maksamista, ovat lisänneet valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuksia ja vastuuta. Valtuutetun menojen ja tulojen hyväksyjän toimintaa arvioidaan vuosittain lähinnä vuotuisten toimintakertomusten avulla. Näin vahvistetaan tulojen ja menojen hyväksyjän vastuuvelvollisuutta.

27. Yksikään toimielin tai toimielimen hallintoyksikkö ei ole ehdottanut muutoksia varainhoitoasetukseen sisältyvän varainhoidon uudistuksen rakenteeseen tai keskeisiin osatekijöihin. (Tulojen ja menojen hyväksyjän kokonaisvaltaista järjestelmävastuuta koko kirjanpitojärjestelmän tietosisällön eheydestä on selkeytettävä, rajoittamatta kuitenkaan tulojen ja menojen hyväksyjien vastuuta.)

Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet koskevat varainhoitoasetuksen säännösten täytäntöönpanoa, ja ne voidaan korjata toimielinten toimenpiteillä. Ne eivät edellytä muutoksia oikeudellisiin puitteisiin, jotka ovat osoittautuneet johdonmukaisiksi ja selkeiksi. Komissio ei siis ehdota muutoksia taloushallinnon henkilöstön tehtäviin tai sisäiseen valvontajärjestelmään.

28. Muiden toimielinten hallintoyksiköiden ja talousyksikköverkoston huomautukset, jotka koskevat valvontaan ja tarkastuksiin liittyvien vaatimusten uudelleen muotoilua, olisi otettava huomioon tarkistettaessa varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä.

Muutosten myötä komission olisi helpompi noudattaa velvoitetta toteuttaa talousarviota ja saavuttaa poliittiset tavoitteet sekä varmistua samalla menojen laillisuudesta ja minimoida sääntöjenvastaisuuksien riski, aiheuttamatta kuitenkaan suhteettomia hallinnollisia kustannuksia.

Sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamisen tarkoituksena on komission päätoimipaikan ulkopuolella toteutettavien rahoitustoimien tehostaminen, jotta kolmansille maille tarkoitetun tuen antamista voidaan helpottaa.

29. Yksinkertaistamisen tarve on erityisen suuri vähäisten hankintojen ja avustusten kohdalla. Samalla kun komissio käynnisti varainhoitoasetuksen rajoitetun tarkistamisen, jonka tavoitteena on saattaa julkisia hankintoja koskeva yhdenmukaistettu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, se pyrki ratkaisemaan eräitä julkisten hankintojen ja avustusten yhteydessä esiintyneitä ongelmia esimerkiksi yksinkertaistamalla vähäisiä sopimuksia koskevia säännöksiä sekä taulukoiden ja kiinteiden avustusosuuksien käyttöä. Tämä oli ensimmäinen toimenpide taloushallinnon tarpeiden huomioon ottamiseksi. Varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen tarkistamisen tavoitteena on saattaa päätökseen yksinkertaistaminen, joka koskee vähäisiin toimiin sovellettavia, menettelyille ja asiakirjoille asetettuja vaatimuksia.

[1] EUVL C [...], […], s. [...].

[2] EUVL C [...], […], s. [...].

[3] EUVL C [...], […], s. [...].

[4] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[5] EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1874/2004 (EUVL L 326, 29.10.2004, s. 17).