Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52005IP0072

    Euroopan parlamentin päätöslauselma luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta (2004/2202(INI))

    EUVL C 320E, 15.12.2005, p. 242–247 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    52005IP0072

    Euroopan parlamentin päätöslauselma luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta (2004/2202(INI))

    Virallinen lehti nro 320 E , 15/12/2005 s. 0242 - 0247


    P6_TA(2005)0072

    Luonnonmukaiset elintarvikkeet ja luonnonmukainen maatalous

    Euroopan parlamentin päätöslauselma luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta (2004/2202(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

    - ottaa huomioon komission tiedonannon luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta (KOM(2004)0415),

    - ottaa huomioon Göteborgissa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

    - ottaa huomioon Salzburgissa 12.— 14. marraskuuta 2003 järjestetyn eurooppalaisen maatalouden kehittämiskonferenssin päätelmät,

    - ottaa huomioon maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24. kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 [1],

    - ottaa huomioon muuntogeenisten ja tavanomaisten ja luonnonmukaisten viljelykasvien rinnakkaiselosta 18. joulukuuta 2003 antamansa päätöslauselman [2],

    - ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

    - ottaa huomioon maatalouden ja maatalouden kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0039/2005),

    A. katsoo, että kuluttajien luonnonmukaiseen maatalouteen kohdistaman kysynnän kasvu ja tuottajien tarjonnan lisääntyminen ovat saaneet aikaan sen, että luonnonmukaisesta maataloudesta on tullut Euroopan unionissa voimakkaasti kasvava tuotannonala ja tuotantotapa,

    B. katsoo, että tällä tuotantotavalla on tärkeä osuus unionin maatalouden monimuotoisuudessa, sillä sen avulla varmistetaan puhdas ja laadukas tuotanto sekä taataan ympäristön saastumisen väheneminen, luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja kestävä käyttö, viljelymaisemien suojelu ja työpaikkojen säilyminen tai jopa syntyminen,

    C. katsoo, että viidentoista jäsenvaltion unionissa luonnonmukaiseen maatalouteen käytetty viljelyala lisääntyi 0,1 prosentista 3,3 prosenttiin vuosien 1985 ja 2002 välillä ja että luonnonmukaisiin elintarvikkeisiin liittyvän liikevaihdon arvioidaan Euroopan unionissa olevan 11 miljardia euroa ja koko maailmassa 23 miljardia euroa,

    D. katsoo, että ennen vuotta 1992, josta lähtien Euroopan unioni on tukenut luonnonmukaista maataloutta maatalous- ja ympäristöpoliittisilla toimenpiteillä, luonnonmukaista maataloutta kehitettiin ainoastaan maanviljelijöiden aloitteesta ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten tuella,

    E. katsoo, että asetus (ETY) N:o 2092/91 perustuu tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseen ja valvontakriteereihin, jotka asiantuntevat luonnonmukaisen maatalouden harjoittajien järjestöt olivat jo aiemmin laatineet,

    F. katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan viimeisimmän uudistuksen jälkeen luonnonmukaiselle maataloudelle myönnettävä tuki riippuu yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin resurssien kokonaismääristä sekä siitä pakollisesta osuudesta, joka on varattava tälle maatalouden tuotantotavalle,

    G. ottaa huomioon luonnonmukaisen tuotannon erityispiirteet tälle tuotannolle asetettujen ympäristövaatimusten lisäksi myös seuraavien tekijöiden osalta:

    a) ilmeinen tarve saattaa tuotteet markkinoille lyhyitä jakelukanavia käyttäen,

    b) valmiiden tuotteiden edelleen korkea hintataso,

    c) mukauttaminen ympäristöä ja elintarvikkeiden puhtautta koskeviin sääntöihin, joita sekä pienviljelijöiden että jalostusalan pienten ja keskisuurten yritysten on noudatettava,

    d) luonnonmukaisen tuotannon ulottaminen muille erityisaloille kuten karjantuotantoon tai viininviljelyyn;

    nämä kaikki tarvitsevat sääntelyn ja rahoituksen alalla erityiskohtelua, joka poikkeaa perinteisten tuotteiden kohtelusta,

    H. katsoo, että jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja siinä, miten ne tukevat luonnonmukaisen maatalouden kehitystä, ja että näitä eroja on pienennettävä luonnonmukaista maataloutta edistävän unionin toimintaohjelman puitteissa,

    I. katsoo, että mahdollinen muuntogeenisten organismien aiheuttama kontaminaatio on erittäin tärkeä kysymys luonnonmukaisen maatalouden kannalta, erityisesti mitä tulee toimiin, joihin olisi ryhdyttävä siirtogeenisten ja luonnonmukaisten viljelmien rinnakkaiselon säätelemiseksi,

    Luonnonmukaisten elintarvikkeiden markkinoiden ja standardien kehittäminen (toimet 1—3)

    1. panee tyytyväisenä merkille, että komissio myöntää luonnonmukaisella maataloudella olevan tärkeä asema uuden yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteissa, jotka ministerineuvosto on määritellyt Luxemburgissa kesäkuussa 2003 tekemässään sopimuksessa; toteaa, että komissio ei pidä tarpeellisena varata siihen henkilöstö- tai budjettivoimavaroja Euroopan unionin talousarvion puitteissa; panee tyytyväisenä merkille komission valitseman kysyntään perustuvan lähestymistavan luonnonmukaisen maatalouden kannustamiseksi;

    2. on sitä mieltä, että:

    a) toimenpiteet, joilla pyritään tukemaan tiedotus- ja menekinedistämistoimia, ovat hyödyllisiä, jos niissä otetaan huomioon alan ammatillisten järjestöjen kokemukset sekä jäsenvaltioiden lainsäädäntö ja ohjelmat; tuottajaryhmittymillä ja osuuskunnilla olisi oltava tärkeä merkitys tuotannon järkiperäisessä hallinnoinnissa sekä luonnonmukaisten tuotteiden ja elintarvikkeiden tuotannossa ja kaupassa; ne voivat myös edistää sekä laadukasta tuotantoa että jalostusta ja kauppaa joko suorajakelun tai kauppaketjujen kautta ja samalla huolehtia tuottajille tulevasta lisäarvosta;

    b) komission menekinedistämistoimien olisi perustuttava markkinoita ja luonnonmukaisten tuotteiden kaupan keskittymisen seurauksia koskevaan tutkimukseen, missä yhteydessä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vähittäismyyntiin ja jakeluun;

    c) kuluttajille, erityisesti lapsille ja nuorille, suunnattuja, tiedotustoimia olisi tehostettava ja ne olisi yhdistettävä luonnonmukaisten tuotteiden ympäristö- ja ravintoarvoja koskeviin valistusohjelmiin; menekinedistämistoimet olisi keskitettävä yleisiin ruokaloihin, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä koulujen ruokaloihin; luonnonmukaisten tuotteiden menekkiä olisi edistettävä entisestään asianmukaisten yhteisön ohjelmien avulla Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella;

    d) komission olisi kaikissa toimeen 1 kuuluvissa menekinedistämistoimissa täsmennettävä, mitä hyötyä luonnonmukaisesta maataloudesta on ympäristölle ja ihmisten terveydelle, sekä markkinoitava näitä hyötynäkökohtia samanarvoisina;

    e) pienten tuottajien ja elintarvikealalla toimivien pk-yritysten olisi ensisijaisesti hyödyttävä näistä toimista, varsinkin kun ne osallistuvat alueelliseen monenväliseen toimintaan;

    f) luonnonmukaisten elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden sisämarkkinoiden kehittäminen johtaa näiden tuotteiden tuotantomenetelmien standardointiin siten, että samalla otetaan huomioon niiden erityisominaisuudet ja perinteiset alueelliset tuotantomenetelmät, ja yhdenmukaisen valvonnan ja luonnonmukaisten tuotteiden varmentamisesta vastaavien kansallisten elinten perustamiseen; se edistää myös kaupan esteiden poistamista ja eurooppalaisille kuluttajille suunnatun tiedotuksen lisäämistä; on niinikään sitä mieltä, että yhteisön tunnusta olisi täydennettävä tuotteiden paikallista ja alueellista alkuperää koskevilla tiedoilla;

    3. panee tyytyväisenä merkille komission aikeen yhdenmukaistaa entisestään luonnonmukaisiin tuotteisiin ja tuotantoon sovellettavia EU:n säännöksiä, mikä mahdollistaa sisämarkkinoiden esteettömän toiminnan, kilpailun vääristymien poistamisen ja luonnonmukaisten tuotteiden täysin vapaan kaupan Euroopan unionissa; katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa voimassa olevien tiukempien kansallisten sääntöjen ei pitäisi estää sitä, että niissä käydään vapaasti kauppaa muiden jäsenvaltioiden tuotteilla, jotka on näissä valtioissa todennettu luonnonmukaisiksi;

    4. tunnustaa Internetin suuren merkityksen välineenä, jolla voidaan levittää ja edistää luonnonmukaista maataloutta, ja katsoo, että on erityisen tärkeää, että tieto kulkee asianosaisten toimijoiden välillä; ehdottaa siksi, että pyritään voimakkaasti välittämään tietoa käytettävissä olevasta teknologiasta; pyytää lisäksi komissiota toteuttamaan yhteisön varoin koulutustoimenpiteitä (sen lisäksi, mitä määrätään jäsenvaltioille tarkoitetussa toimessa 6) niille maanviljelijöille ja tuottajille, jotka haluavat muuttaa perinteiset viljelyksensä luonnonmukaisiksi viljelyksiksi;

    5. on sitä mieltä, että vaatimukset on yhdenmukaistettava paremmin erityisesti eläintuotannon alalla;

    6. katsoo, että komission olisi sisällytettävä ehdotukseensa, joka koskee jäsenvaltioissa laadittavia kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason suunnitelmia, luonnonmukaisen viljelyn siementuotannon edistäminen sekä tuki taimitarhoille, joita käytetään luonnonmukaiseen maatalouteen soveltuvien kasvien tuotantoon;

    7. muistuttaa, että parlamentti on varta vasten sisällyttänyt toimintaohjelman vuoden 2005 talousarvion menekinedistämistoimia koskevaan budjettikohtaan (05 08 05 01), ja on sitä mieltä, että tämän budjettikohdan kasvattamista vuoden 2006 talousarviossa voitaisiin harkita jäsenvaltioiden tarpeita koskevan analyysin pohjalta;

    8. katsoo, että toimintasuunnitelman on käsitettävä suositus, jonka mukaan kehitysavun ja reilun kaupan olisi edistettävä luonnonmukaisten tuotteiden tuotantoa ja kauppaa, jotta toimintasuunnitelma saa myös maailmanlaajuisen näkökulman;

    Luonnonmukaiseen maatalouteen myönnettävä julkinen tuki (toimet 4—6)

    9. pitää välttämättömänä, että maaseudun kehittämistä koskevassa asetuksessa edellytetyt toimet ja tuet määritellään selkeämmin, mitä tulee luonnonmukaiseen tuotantoon, jotta tätä tuotantotapaa voidaan edistää kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että tässä yhteydessä on seurattava tarkasti maaseudun kehittämistä koskevan uuden FEADER-ohjelman soveltamista jäsenvaltioissa;

    10. korostaa tarvetta lisätä luonnonmukaisen maatalouden ja luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvien elinkeinojen julkista tukea ja kannustaa laatujärjestelmien käyttöönottoa;

    11. on sitä mieltä, että olisi valvottava, että luonnonmukaisen maatalouden suosiminen erityisesti ympäristön kannalta herkillä alueilla ei järkytä luonnonmukaisten tuotteiden tarjonnan tasapainoa; katsoo, että siirtymistä luonnonmukaiseen maatalouteen olisi siten tuettava yksilöityjen markkina-alueiden avulla;

    12. katsoo, että jalostuksesta vastaaviin, erityisesti maito- ja liha-alan pk-yrityksiin sovellettavia hygienia-ja terveysstandardeja olisi tarkennettava jalostusyrityksiä koskevien nykyisten poikkeusjärjestelmien puitteissa;

    13. katsoo, että toimintasuunnitelmassa olisi selkeästi tuotava esille luonnonmukaisen maatalouden panos esimerkiksi nitraattidirektiivin [3] ja Natura 2000 -direktiivin [4] soveltamisalalla, vesipolitiikan ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta, sekä työpaikkojen luomisessa;

    14. katsoo, että komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonmukaisen maatalouden tilaan uusissa jäsenvaltioissa, erityisesti mitä tulee maaseutualueiden työllisyyteen ja talouteen;

    Tutkimus (toimi 7)

    15. esittää, että EU:n tutkimuksen puiteohjelmassa nostettaisiin etusijalle luonnonmukaisen maatalouden tuotantotapa, luonnonmukaisten sekä tavanomaisten ja muuntogeenisten viljelykasvien rinnakkaiselo samoin kuin tämän tuotannon kannalta riskejä sisältävien tekniikoiden vaikutuksen arviointi, niin että siihen sisällytetään ekologisesti suuntautunut valintatutkimus sekä viljelykasvien että kotieläinten alalla;

    16. pahoittelee, että esitetty toimintasuunnitelma ei yleisen julistuksen "Vahvistetaan luonnonmukaista maataloutta ja tuotantomenetelmiä koskevaa tutkimusta" lisäksi sisällä mitään konkreettisia tutkimusta edistäviä toimia; kehottaa tästä syystä komissiota paneutumaan näiden välineiden määrittelyyn siten, että

    a) kannustetaan laatimaan lisää tutkimuksia, analyysejä ja tilastoja, jotka koskevat luonnonmukaisen maatalouden eri näkökohtia,

    b) syvennetään tutkimusta, joka koskee luonnonmukaiseen karjatalouteen perustuvaa elintarviketuotantoa,

    c) sisällytetään uudet teknologiat luonnonmukaisen maatalouden kehitykseen,

    d) kootaan ja julkaistaan yhteisön tasolla tutkimukset ja selvitykset, joita eri jäsenvaltioissa on toteutettu muun muassa luonnonmukaisen maatalouden alalla;

    kehottaa ottamaan tutkimuksissa huomioon luonnonmukaisen maatalouden systemaattisuuden (globaali tai holistinen lähestymistapa) erityisesti ottamalla mukaan itse paikalla toteutettavia tutkimustoimia;

    Standardit ja tarkastus (toimet 8—21)

    17. panee tyytyväisenä merkille eläinten hyvinvointia koskevien tiukempien standardien täytäntöönpanon mutta korostaa, että siihen pitäisi liittää investointitukia, koska se vaatii usein kalliita muutostöitä tai uusien hoitotilojen rakentamista; katsoo, että taloudelliset ratkaisut (olkisuodattimet, saostusallas jne.) olisi asetettava vastaavasti etusijalle;

    18. tukee komission toimessa 9 esittämää ehdotusta, jolla pyritään lujittamaan luonnonmukaisen maatalouden uskottavuutta panemalla täytäntöön säännöksiä ja pitäytymällä siirtymäkausille asetetuissa määräajoissa, mutta toivoo, että tutkittaisiin joitakin esimerkiksi karjanhoidon alalla ilmeneviä erityistapauksia, joissa pidentämismahdollisuuden puuttuminen määräajoilta, joiden jälkeen luonnonmukaisen karjanhoidon piiriin kuulumattomia eläimiä ei enää voida lisätä, saattaa heikentää mahdollisuuksia elvyttää ja säilyttää joitakin alkuperäisiä lajeja, jotka ovat jo uhanalaisia joissakin yhteisön maissa;

    19. pahoittelee, että komissio ei ole vieläkään ehdottanut perinteisten paikallisten lajikkeiden tai rekisterin ulkopuolelle jätettävien lajikkeiden vaihtoa koskevaa ratkaisua, joka suo maanviljelijöille toimintavapauden ja antaa mahdollisuuden noudattaa siementen puhtautta koskevia määräyksiä sekä lajikeaitoutta ja itävyyttä koskevia vaatimuksia voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti;

    20. katsoo, että luonnonmukaisten tuotteiden luotettavuuden varmistamiseksi komission on huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot noudattavat valvontavelvollisuuksiaan yksityisiä ja kansallisia valvontaelimiä käyttäen ja määräävät tarvittaessa seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta; katsoo, että komission olisi laadittava vuosittain selvitys jäsenvaltioiden kertomuksista ja annettava se parlamentille tiedoksi;

    21. kehottaa komissiota syventämään toimen 10 viidettä kohtaa ja määrittelemään, millä tavalla ympäristölainsäädäntöä aiotaan parantaa luonnonmukaisen maatalouden osalta;

    22. hyväksyy toimen 11 otsikossa esitetyn teknistä neuvontaa antavan riippumattoman asiantuntijapaneelin perustamisen sillä edellytyksellä, että eri sidosryhmät eli maanviljelijät, jalostusyritykset ja kuluttajat otetaan mukaan sen työhön;

    23. on sitä mieltä, että kysymystä muuntogeenisistä organismeista ei voida käsitellä ainoastaan enimmäisraja-arvojen tasolla vaan että komission on ilmoitettava, mitä se aikoo tehdä siirtogeenisten ja luonnonmukaisten viljelmien rinnakkaiselon suhteen; katsoo, että joka tapauksessa on oltava selvää, että tahattomissakin kontaminaatiotapauksissa taloudellinen vastuu kuuluu yksinomaan muuntogeenisiä organismeja laittomasti kaupan pitäville henkilöille eikä koko maatalousalalle; vaatii, että yhteisön tuotteisiin ja maahantuotuihin tuotteisiin sovelletaan samoja sääntöjä muuntogeenisten organismien suhteen;

    24. pitää kyseenalaisena toimea 17, jolla tarkastuslaitosten hyväksymisjärjestelmä pyritään siirtämään riippumattomalle kansainväliselle järjestölle, ja vaatii, että tämä merkittävä vaihe, jolla varmistetaan eurooppalaisen luonnonmukaisen maatalouden legitimiteetti Euroopan kansalaisten silmissä, säilyy aina komission ja jäsenvaltioiden valvonnassa;

    25. ehdottaa, että kaikki päätökset, jotka koskevat tuotteen tai tuotannon biologiseen laatuun liittyviä petoksia, asetetaan saataville kaikkialla Euroopan unionissa, jotta voidaan estää se, mitä aikaisemmin on jo tapahtunut, eli että vilpillisestä toiminnasta jo kiinni jäänyt henkilö voi etsiä uuden varmennuslaitoksen ja saada lupansa takaisin tai siirtyä jäsenvaltiosta toiseen aloittaakseen vilpillisen kaupankäyntinsä uudelleen tai että alan toimijat eivät voi olla tietoisia kyseisen henkilön vilpillisestä menneisyydestä;

    26. vaatii, että luonnonmukaisen maatalouden määritelmän ei pidä koskea ainoastaan tuotantotapaa vaan myös kaikkia maatalouskäytäntöjä, jotka varmistavat ympäristön ja elämän monimuotoisuuden kunnioittamisen ja jotka mahdollistavat terveiden ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuottamisen; katsoo, että tämä luonnonmukaisen maatalouden määritelmä on saatava vallitsevaksi kansainvälisissä yhteyksissä, jotta voidaan suojella luonnonmukaisen maatalouden alan erityispiirteitä kansainvälisessä kaupassa;

    27. pahoittelee, että komissio ei esitä jakelukanavien organisointiin liittyviä konkreettisia taloudellisia toimenpiteitä, ja pyytää, että tuotannon, jalostuksen ja markkinoille saattamisen strukturoinnille tarjotaan sekä taloudellista että muuta tukea;

    28. korostaa komissiolle, että Euroopan luonnonmukainen maatalous edellyttää päättäväistä tukea tuotteiden markkinoille saattamista ja jakelua varten; kehottaa komissiota esittämään konkreettisempia ehdotuksia asian hyväksi ottaen huomioon seuraavat seikat:

    a) on tärkeää ratkaista luonnonmukaisten tuotteiden tämänhetkiseen korkeaan hintatasoon liittyvä ongelma,

    b) luonnonmukaisessa tuotannossa on edistettävä tarjonnan keskittämistä,

    c) osuuskuntatoiminta ja luonnonmukaisten tuottajien järjestöjen perustaminen voivat olla tärkeässä roolissa helpottamassa markkinoille tuontia yhteisten jakelukanavien kautta,

    d) laajojen markkinoiden luominen, joka suosii pitkiä jakelukanavia ja siten korkeita ympäristökustannuksia (jalostus, säilyttäminen ja kuljetus) ei ole sopivin menettely, kun otetaan huomioon luonnonmukaisen tuotannon ominaispiirteet; tämän vuoksi olisi tuettava lyhyempiä jakelukanavia, jotka epäilemättä johtaisivat parempaan jakeluun, edullisempiin hintoihin sekä elintarvikkeiden jäljittämisen ja valvonnan helpottumiseen;

    ***

    29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

    [1] EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.

    [2] EUVL C 91 E, 15.4.2004, s. 680.

    [3] Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

    [4] Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

    --------------------------------------------------

    Top