25.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 294/33

1.1

Venäjän federaatio — jolla on merkittävä kansainvälinen rooli — on EU:n strateginen kumppani. Euroopan unionin laajentuminen korostaa entisestään EU:n ja Venäjän yhteistyön merkitystä, ja mahdollisimman hyvien EU:n ja Venäjän välisten suhteiden rakentaminen yhteisten eurooppalaisten arvojen eli demokratian sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamisen hengessä on keskeisen tärkeää molemmille osapuolille.

1.2

Yhteiskunnan kehittäminen ja elinolosuhteiden parantaminen, oikeusvaltion rakentaminen, nykyistä paremmin ennustettavissa olevan ja yritystoimintaa suosivan toimintaympäristön luominen sekä markkinatalouden edistäminen Venäjällä vaativat päättäväisiä toimia. Vaikka Venäjän federaation johto on ilmoittanut muodollisesti tukevansa kyseisiä tavoitteita, niiden toteutuminen käytännön elämässä ja toteutumisen tila ovat kaukana Venäjän yhteiskunnan ja kansainvälisen yhteisön odotuksista. ETSK:n näkemyksen mukaan Venäjän nykyisen johdon asenne muun muassa taloudellisia toimijoita ja tiedotusvälineitä kohtaan ei kuitenkaan tue viranomaisten ilmoittamaa tavoitetta edistää demokratiaa ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Venäjän nykyinen todellinen kehityssuunta on huolestuttava, eikä pelkästään kansalaisten näkökulmasta. Venäjä kääntää järjestelmällisesti selkänsä demokratialle, johon se vetoaa, hallitus valvoo tiedotusvälineitä, Venäjän armeija pysyy kansainvälisistä sitoumuksistaan huolimatta Moldovassa ja Georgiassa ja oikeusjärjestelmä on alistettu politiikalle. Voidaankin todeta, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rakentaminen on näissä oloissa äärimmäisen vaikeaa.

1.3

EU:n sisäisen integraation syventyminen — sisämarkkinat, yhteinen valuutta ja yhteistyön lisääntyminen yhä useammalla politiikanlohkolla — on historiallinen perustavoite, johon kaikki jäsenmaat ovat viimeaikaisista taka-askelista huolimatta sitoutuneet. Unionin sisäinen integraatio ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että EU tämän johdosta erkanisi Venäjästä ja muusta Euroopasta, joka ei kehity kuten EU, koska se voisi johtaa Euroopan kahtiajakoon.

1.4

Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämä julistus Euroopan yhtenäisyyden rakentamisesta lähtee siitä, että Euroopan yhdentymisen tulee perustua tahtoon toimia tasavertaisesti yhdessä asetettujen päämäärien saavuttamiseksi, yhteisiin arvoihin sekä sovinnontekoon ja kansalaisten visioon yhteisestä tulevaisuudesta. Hän totesi samalla, ettei Eurooppaa voida rakentaa hetkessä vaan käytännön saavutuksilla ja ennen muuta aitoa yhteisvastuullisuutta kehittämällä. Julistuksen sanoma on tärkeä myös EU:n ja Venäjän välisille suhteille ja pyrkimyksille tiivistää EU:n ja Venäjän yhteistyötä.

2.1

EU:n ja Venäjän välisten suhteiden tiivistäminen edellyttää myös Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vahvaa myötävaikuttamista. Kansalaisyhteiskunnan ponnistelut tähtäävät yhteistyön parantamiseen EU:n ja Venäjän kesken sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen Venäjällä.

2.2

EU:n uusille jäsenvaltiolle, jotka ovat kymmenessä vuodessa onnistuneet viemään kommunistiajan jälkeisen siirtymäprosessin päätökseen, on kertynyt arvokasta kokemusta, ja ne voivat tuoda lisäarvoa EU:n ja Venäjän yhteistyöhön. Erityisesti näiden maiden kansalaisyhteiskunnan toimijoilla (hallituksesta riippumattomilla organisaatioilla) voi olla tärkeä rooli pyrittäessä edistämään demokratisoitumista ja ihmis- ja kansalaisoikeuksien suojelua Venäjällä.

2.3

Euroopan unionin maiden elinkeinoelämän keskusliittojen yhteistyöjärjestö UNICE on useita vuosia esittänyt suosituksia ja kannanottoja taloussuhteiden kehittämisestä, ja EU:n ja Venäjän yritysjohtajat käsittelevät samaa aihetta säännöllisesti nk. ”EU-Russia Industrialists' Round-Table” -tapaamisissa ja esittävät näkemyksiään EU–Venäjä-huippukokouksille. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY esittää myös kannanottojaan huippukokouksille, ja vuonna 2004 se lähetti yhdessä Venäjän ammatillisen keskusjärjestön (FNPR) kanssa EU:n komission puheenjohtajalle ja Venäjän presidentille kirjeen, jossa ehdotettiin, että myös EU:n ja Venäjän ammatillisille keskusjärjestöille luotaisiin samanlainen rooli, kuin ”EU-Russia Industrialists' Round-Tablella” on. Muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat omaehtoisesti luoneet erilaisia kanavia esittääkseen näkemyksiään EU:n ja Venäjän suhteiden kehityksestä omalla alallaan. Yhteiskunnan järjestäytyminen ei ole vielä edennyt pitkälle Venäjällä. Hallituksesta riippumattomat järjestöt kehittyvät hitaasti ja niiden rooli on rajallinen.

2.4

ETSK on viime vuosina antanut EU:n ja Venäjän suhteista useita lausuntoja, joissa on tarkasteltu myös Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Tärkeimmät lausunnot on esitetty alaviitteessä 1. Niissä esitetyt suositukset on otettu huomioon tässä lausunnossa, kuitenkaan niihin erikseen viittaamatta (1). Lausuntotyön yhteydessä ETSK on luonut suoria yhteyksiä moniin Venäjän kansalaisyhteiskunnan päätoimijoihin.

3.1.1

EU:n ja Venäjän välisen johdonmukaisen yhteistyön kehittämistä on haitannut se, että EU:n yksittäiset jäsenmaat edistävät omia intressejään kahdenvälisesti Venäjän kanssa niissäkin asioissa, joiden hoito on uskottu EU:lle. Rakentavien ja avoimien kahdenvälisten suhteiden kehittämistä EU:n yksittäisten jäsenmaiden ja Venäjän välillä ei luonnollisesti tule rajoittaa niissä asioissa, jotka eivät kuulu EU:n mandaattiin. Kahdenvälinen, alueellinen ja sektorikohtainen toiminta on päinvastoin erittäin tärkeää, ja jokaisen unionin jäsenmaan tulee kantaa siitä vastuunsa.

3.1.2

Tuloksellisen EU–Venäjä-yhteistyön saavuttamiseksi EU:n kansalaisyhteiskunnan tulisi jakaa nykyistä aktiivisemmin tietoa järjestäytymistavoistaan sekä auttaa elvyttämään solidaarisuusverkkoja Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Euroopan unioni voi tarjota Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja koko Venäjän käyttöön tietoja unionin rikkaudesta, toisin sanoen sen moniarvoisuudesta ja sen yhteiskunnan järjestäytymismuotojen monipuolisuudesta sekä tämän moninaisuuden mahdollistamasta demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuriarvojen levittämisestä. Kaikkien EU-maiden tulee toiminnallaan edistää yhteisiä tavoitteita, mikä on entisestään korostunut EU:n laajentumisen jälkeen. On myös ilmeistä, että suoralinjainen lähestymistapa tuottaa parhaiten tuloksia EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämisessä. EU:n olisi niin ikään kehitettävä Venäjälle suunnattavaa teknistä apua, jotta voidaan edistää maan vakauskehitystä, demokratisoitumista ja vaurastumista. Nykyisten teknisen avun ohjelmien rakennetta tulisi tarkistaa. Edistystä on parhaiten saavutettavissa pienin, mutta määrätietoisin askelin.

3.2.1

EU ja Venäjä ovat laajentamassa ja syventämässä suhteitaan neljän yhteisen alueen aikaansaamiseen tähtäävien etenemissuunnitelmien pohjalta. Yhteiset alueet ovat 1) yhteinen talousalue, 2) yhteinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, 3) ulkoisen turvallisuuden yhteistyöalue ja 4) yhteinen tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin alue. Etenemissuunnitelmat sisältävät noin 400 toimenpidettä, jotka on määrä toteuttaa muutamassa vuodessa. ETSK pitää tätä konseptia erittäin hyvänä ja korostaa, että EU:n tulee lisätä ponnistelujaan avoimen ja laaja-alaisen poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaamiseksi unionin ja Venäjän välillä.

3.2.2

Etenemissuunnitelmissa on useita kansalaisyhteiskunnalle merkityksellisiä näkökohtia. Näihin kuuluvat esimerkiksi sääntelyä ja taloutta koskevan vuoropuhelun kannalta ensisijaiset alat, kilpailun, investointien ja kaupankäynnin helpottaminen, alueidenvälinen ja rajatylittävä yhteistyö, ympäristöasiat, ihmisten välisten yhteyksien edistäminen, henkilöiden liikkuminen, nuorisoasiat, pelastuspalveluyhteistyö, tutkimus ja koulutus sekä liikenneverkkojen vähittäinen yhdistäminen.

3.2.3

ETSK kehottaa EU:ta ja Venäjää panemaan etenemissuunnitelmat toimeen välittömästi. Jotta suunnitelmat olisivat mahdollisimman käyttökelpoisia, niiden sisältöä tulee päivittää jatkuvasti. Lisäksi suunnitelmien toteutumista on syytä tarkastella yhdessä vuosittain. On myös tärkeää, että sekä EU että Venäjä nimeävät selkeät vastuutahot suunnitelmien toimeenpanemiseksi. ETSK on tämän lausunnon jatkoksi valmis antamaan prosessiin oman aktiivisen panoksensa kansalaisyhteiskunnalle merkityksellisillä aloilla. Komitea aikoo tehdä etenemissuunnitelmien sisältöä ja toimeenpanoa koskevia ehdotuksia ja tiivistää suoria yhteyksiään Venäjän kansalaisyhteiskunnan päätoimijoihin (ks. kohdat 3.4.3 ja 3.5.5).

3.2.4

Viime vuosikymmenen alkupuoliskolla valmistellun EU:n ja Venäjän välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen alkujaan kymmenen vuoden voimassaoloaika umpeutuu 2007, jos jompikumpi sopimuspuoli niin tahtoo. Neljän yhteistyöalueen etenemissuunnitelmien pohjalta tulee EU:n ja Venäjän välille laatia uusi ja moderni strategiseen kumppanuuteen perustuva sopimus. Venäjää olisi kannustettava poistamaan tavara- ja palvelukauppaa sitkeästi haittaavat esteet ja takaamaan investointeja koskevan sääntelyjärjestelmän toimivuus, jotta EU ja Venäjä voisivat tehdä vapaakauppasopimuksen, joka perustuu Venäjän statukseen markkinataloutena ja WTO:n jäsenenä.

3.2.5

Myös alueellista yhteistyötä — ”Pohjoista ulottuvuutta” (mukaan lukien ”Itämeri-yhteistyö” ja ”Arktinen yhteistyö”) ja ”Mustanmeren yhteistyötä” — tulee uudistaa vastaavanlaisesti yhdessä Venäjän kanssa. ETSK panee tyytyväisenä merkille, että tämä on otettu etenemissuunnitelmissa asianmukaisesti huomioon, ja kannustaa lisätoimiin alueellisen yhteistyön kehittämiseksi osana EU:n ja Venäjän suhteita.

3.3.1

Mahdollisuudet tiivistää kestävällä tavalla EU:n ja Venäjän välisiä suhteita ovat rajalliset, elleivät osapuolten toimintaa ohjaa yhdenmukaiset arvot. Näihin kuuluvat yksilön vastuu, oikeusvaltion, yksilön ja omaisuuden kunnioittaminen, ihmisoikeudet (kuten tiedotusvälineiden vapaus, vapaiden vaalien järjestäminen, poliittinen moniarvoisuus, yhtäläiset mahdollisuudet ja vähemmistösoikeudet), avoimuus, koskemattomuus, ihmisarvon suojelu, tasa-arvo ja sanavapaus, ammatillinen järjestäytyminen ja työelämän perusoikeudet, terveet työmarkkinasuhteet ja riittävä sosiaaliturva. Jollei näitä arvoja omaksuta kestävästi Venäjän yhteiskunnallisen, taloudellisen ja poliittisen elämän perustasolla, yhteistä pohjaa yhteistyölle ja keskinäiselle yhteisymmärrykselle on mahdotonta rakentaa.

3.3.2

ETSK pitää etenemissuunnitelmien kokonaistavoitteita tärkeinä. Komitea on tyytyväinen siihen, että yhteisten arvojen merkitystä korostetaan ja ne otettu peruslähtökohdaksi kolmessa etenemissuunnitelmassa (yhteinen ulkoisen turvallisuuden alue, yhteinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue ja yhteinen tutkimus- ja koulutusalue, kulttuuri mukaan lukien).

3.3.3

Yhteistyön tiivistäminen EU:n ja Venäjän välillä on sidoksissa siihen, miten edellä mainitut asiat kehittyvät Venäjällä. ETSK suosittaa, että tätä näkökohtaa korostetaan suunnitelmia toteutettaessa. Komitea on vahvasti sitä mieltä, että etenemissuunnitelmiin tulisi sisällyttää nykyistä konkreettisempia toimia sellaisten yhteisten arvojen aikaansaamiseksi, jotka ovat keskeisiä toimivan kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi.

3.3.4

On tärkeää, että Venäjälle kehitetään sellainen toimintaympäristö, jossa työmarkkinaosapuolet ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan muut toimijat voivat toimia itsenäisesti sekä osallistua luottavaisesti heitä koskevien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun. Tähän tarvitaan avoimeen vuorovaikutukseen perustuvaa vuoropuhelua ja verkottumista, jotka osaltaan tarvitsevat itsenäistä mediaa. Tämä edellyttää myös keskeisten kansainvälisten sopimusten kuten ILO:n standardien noudattamista käytännössä.

3.3.5

Toimiva kansalaisyhteiskunta edellyttää Venäjän taloudellisilta ja yhteiskunnallisilta toimijoilta korkeatasoista edustavuutta, itsenäisyyttä ja valmiutta rakentavaan ja avoimeen, asiantuntemukseen perustuvaan vuoropuheluun viranomaisten sekä toisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

3.3.6

ETSK on tyytyväinen siihen, että EU ja Venäjä ovat keväällä 2005 käynnistäneet toisen yhteisen alueen puitteissa keskinäisiä konsultaatioita ihmisoikeuksista ja tähän liittyen mm. vähemmistöjen perusoikeuksista. Konsultaatioissa olisi käsiteltävä kansalliseen ja paikalliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvien kysymysten ratkaisemista ja sellaisten konfliktinratkaisukeinojen välttämistä (Tšetšenia), jotka aiheuttavat vaaraa venäläisille ja ovat uhka myös EU:n kansalaisille.

3.3.7

EU on vuosien varrella osoittanut kykynsä aikaansaada vuoropuhelun avulla tarpeellisia muutoksia ulkopuolisissa maissa, ja tähän tulee pyrkiä myös vuoropuhelussa Venäjän kanssa. Näissä asioissa on Euroopan neuvoston ja ETYJ:n rooli luonnollisesti hyvin keskeinen. ETSK panee tyytyväisenä merkille, että EU ja Venäjä ovat etenemissuunnitelmissa sopineet tiivistävänsä yhteistyötään näissä organisaatioissa.

3.3.8

EU:n ja Venäjän suhteiden kehittämiseen tarvitaan myös riittävästi EU:n taloudellista tukea. Tacis-ohjelman varoja ja muita resursseja olisi käytettävä entistä enemmän kansalaisyhteiskunnan, koulutuksen ja riippumattoman tiedonvälityksen edistämiseen, ja tämä olisi niin ikään otettava huomioon Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentissa. ETSK ehdottaa, että komissio tekisi ehdotuksen siitä, miten Venäjän kansalaisyhteiskunnan kehittäminen hyötyisi EU:n asianomaisista välineistä nykyistä paremmin.

3.4.1

EU on korostanut, että EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehittämisessä tavoitellaan laadullisesti kestäviä ratkaisuja ja etenemistapoja. Tämän varmistamiseksi on tarpeen hyödyntää kansalaisyhteiskunnan eri intressiryhmien näkemyksiä. Sen vuoksi Venäjän kansalaisyhteiskunnan kehittäminen on tärkeää.

3.4.2

ETSK suosittelee, että luotettavien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia vahvistetaan EU:n ja Venäjän välisessä yhteistyömekanismissa perustamalla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (PCA) 93 artiklan mukainen neuvoa-antava komitea. Tällöin toimijoiden tietotaidosta voidaan saavuttaa paras hyöty EU:n ja Venäjän välisessä yhteistyössä. Vastaavanlaisesta järjestelystä on hyviä kokemuksia EU:n yhteyksissä mm. Välimeren alueella, Intian, Latinalaisen Amerikan ja AKT-maiden kanssa. ETSK:n käsityksenä on, että myös Venäjällä on runsaasti toimijoita, joilla on tähän tarvittavat valmiudet.

3.4.3

ETSK aikoo omaksua aktiivisen roolin etsittäessä ratkaisua siihen, miten kansalaisyhteiskunnan tulisi osallistua EU:n ja Venäjän yhteistyöhön. Kohdissa 3.2.3 ja 3.5.5 mainittuja pyrkimyksiä vahvistaa komitean yhteyksiä Venäjän kansalaisyhteiskunnan päätoimijoihin tulisi mahdollisuuksien mukaan laajentaa siten, että saataisiin lähitulevaisuudessa aikaan neuvoa-antava foorumi, joka olisi osa EU:n ja Venäjän virallista yhteistyötä.

3.5.1

Eräät intressitahot, mm. ammattiyhdistysliike, kuluttajajärjestöt, työnantajat, maatalousjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskuntaryhmät, ovat vuosien varrella luoneet suhteita vastaaviin tahoihin Venäjällä. Kyse on sekä unionitason suhteista että kahdenvälisistä yhteyksistä. Usein myös venäläiset toimijat osallistuvat sektorinsa kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on edistää suoria kansalaisten keskinäisiä ruohonjuuritason yhteyksiä, verkottumista, vuorovaikutusta sekä kokemusten- ja tiedonvaihtoa. Kansalaisyhteiskunnallisen yhteistyön päätavoitteisiin tulee kuulua luottamuksellisten suhteiden laajentaminen EU:n ja Venäjän välillä.

3.5.2

Suhteita tulee kuitenkin edelleen monipuolistaa ja kehittää, koska monilla venäläisillä toimijoilla on puutteelliset yhteydet sekä keskenään että vastaaviin organisaatioihin muissa maissa. ETSK kannustaakin kaikkia kansalaisyhteiskunnan toimijoita tiivistämään ja lisäämään oman alansa yhteistyötä Venäjän vastaavien toimijoiden kanssa. EU:n tulisi puolestaan käynnistää aloitteita tällaisen yhteistyön helpottamiseksi.

3.5.3

EU:n jäsenvaltioiden tulisi tehostaa toimiaan lisätäkseen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista yhteisten hankkeiden laatimiseen, hankkeisiin liittyvien koulutus- ja vaihto-ohjelmien edistämiseen ja yhteisten taloudellisten hankkeiden käynnistämiseen. Jäsenvaltioiden hallitusten tulisi niin ikään tiedottaa tällaisista hankkeista entistä paremmin ja tarjota kansalaisyhteiskunnan toimijoille koulutusta hankkeiden valmistelussa.

3.5.4

Lisäksi on tärkeää löytää keinoja siihen, miten yhteyksiä luodaan Venäjän kaikkiin osiin, ml. Kaliningrad. Alueiden komitean esittämät suositukset (2) alueellisen yhteistyön kehittämiseksi EU:n ja Venäjän välillä ovat asianmukaisia. ETSK tukee näitä ehdotuksia ja suosittaa, että pysyvä kumppanuusneuvosto ottaa aiheen asialistalleen.

3.5.5

ETSK aikoo asemansa perusteella edistää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhteyksien kehittämistä EU:n ja Venäjän välillä. Tätä varten tullaan ensimmäisenä askeleena järjestämään Venäjän osapuolten kanssa erityisteemoihin (kuten ”talousuudistukset ja työllisyys”, ”sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen”, ”sosiaalisen vuoropuhelun kehittäminen Venäjällä” ja ”kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistuminen EU:n ja Venäjän yhteistyöhön”) keskittyviä säännöllisiä tapaamisia, yhteisiä workshopeja jne. Tavoitteena on, että tämä johtaa säännölliseen ja yhä tiiviimpään yhteistyöhön osapuolten kesken. Toiminnan pohjalta pitäisi aikanaan kehittyä neuvoa-antava foorumi, joka tukee EU:n ja Venäjän yhteistyömekanismia (ks. myös kohdat 3.2.3, 3.4.2 ja 3.4.3).

3.6.1

On tärkeää, että myös Venäjän ja sen itäeurooppalaisten naapurimaiden, esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan mutta myös Venäjän ja Moldovan ja Venäjän ja Valko-Venäjän, keskinäinen kanssakäyminen tiivistyy samanaikaisesti, kun EU tiivistää suhteitaan itäeurooppalaisiin naapurimaihinsa. Euroopan laajuisen yhteistyön parantamiseksi tarvitaan entistä kiinteämpiä yhteyksiä ja tiiviimpää poliittista, taloudellista ja sosiaalista vuorovaikutusta. ETSK ehdottaa, että EU osaltaan tukee tällaista kehitystä naapuruus- ja kumppanuuspolitiikkansa puitteissa.

3.6.2

ETSK suosittaa, että tässä yhteydessä tuetaan myös näiden maiden kansalaisyhteiskuntien toimijoiden rajatylittävä yhteyksiä. ETSK on omalta osaltaan ryhtynyt toimenpiteisiin vuoropuhelun kehittämiseksi ja tulee raportoimaan siitä säännöllisesti komissiolle.

3.7.1

Rajatylittävän liikkumisen kehittäminen edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä ja matkustamisen helppoutta. ETSK tukee pyrkimyksiä kehittää integroituja liikenneyhteyksiä, mikä vaatii panostusta infrastruktuurin ja logistiikkapalveluiden parantamiseen sekä EU:ssa että Venäjällä. Keskeisten kansainvälisten rahoituslaitosten, ennen kaikkea Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, tulee osallistua kehittämistoimintaan aiempaa enemmän.

3.7.2

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että etenemissuunnitelmissa korostetaan pyrkimystä edistää ihmisten välistä yhteydenpitoa ja helpottaa matkustusta EU:n ja Venäjän välillä esimerkiksi liikenneverkkojen yhdistämisen, laillisen rajanylityksen ja viisuminkäytännön helpottamisen ja takaisinottoa koskevien periaatteiden avulla. Rajasopimuksilla on keskeinen merkitys edistettäessä vaivatonta liikkumista yli rajojen.

3.7.3

Nykyinen hidas ja kallis viisumikäytäntö muodostaa kynnyksen ja jopa esteen matkailulle ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten ja opiskelijoiden tiiviille rajatylittävälle vuorovaikutukselle. Viisumien, kuten myös työlupien, hakemismenettelyjä tuleekin yksinkertaistaa, mikä on omiaan edistämään liikkuvuutta ja kanssakäymistä yli rajojen. Tämän vuoksi on tärkeää, että vireillä olevat viisumikäytännön helpottamista koskevat neuvottelut EU:n ja Venäjän välillä johtavat mahdollisimman pian molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen.