52005DC0515

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 18.10.2005

KOM(2005) 515 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Tempus – Vuosikertomus 2004

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Tempus – Vuosikertomus 2004

1. ESIPUHE

Tempus III -ohjelmassa (2000–2006) keskitytään 27 kumppanuusmaan korkea-asteen koulutusjärjestelmien kehittämiseen Euroopan unionin jäsenvaltioiden laitosten kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Korkea-asteen oppilaitoksilla on erityinen merkitys yhteiskunnallisen ja taloudellisen siirtymäkauden sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun kannalta. Niihin on myös kertynyt asiantuntemusta ja henkilöresursseja, ja ne tarjoavat koulutusta johtajien uusille sukupolville.

Yksityiskohtainen kuvaus Tempus-ohjelmasta on saatavilla seuraavassa Internet-osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/education/programmes/tempus/index_en.html

Tämä vuosikertomus esitetään Tempus III -ohjelman hyväksymistä koskevan neuvoston päätöksen (EYVL L 120, 8.5.1999) 11 artiklan mukaisesti.

2. TEMPUS-OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO VUONNA 2004: TÄRKEIMMÄT TOIMINTA-ALAT

Tempus-ohjelman täytäntöönpanossa vuonna 2004 otettiin huomioon muun muassa marraskuussa 2003 julkaistun väliarvioinnin päätelmät ja suositukset. Väliarvioinnissa todettiin, että ohjelmalla on merkitystä korkea-asteen koulutuksen uudistamisen ja kehittämisen tukemiselle, sekä tunnustettiin ohjelman toteutustavan ja hallintomenettelyiden asianmukaisuus. Ohjelman täytäntöönpanolle vuonna 2004 olivat erityisen merkittäviä seuraavat suositukset:

- Maakohtaisten prioriteettien muotoiluprosessia olisi vahvistettava jäsennetymmällä vuoropuhelulla kumppanuusmaiden opetusviranomaisten kanssa.

- Tempus-rahoitusta olisi käytettävä siihen, mitä ohjelma tekee parhaiten, eli liikkuvuuden, vaihtojen ja opinto-ohjelmien innovaation edistämiseen.

- Ohjelman merkityksellisyyttä ja vaikutuksia olisi edistettävä aktiivisesti paikallisviranomaisten tasolla.

- Otetaan kentällä tapahtuva valvonta uudelleen käyttöön valikoidusti.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Tempus-ohjelman tärkeimmät toiminta-alat vuonna 2004 olivat

1. ohjelman vaikutusten maksimointi lujitetun ylhäältä alaspäin suuntautuvan strategian, tiiviimmän poliittisen vuoropuhelun ja useampien rakenteellisten toimenpiteiden avulla

2. liikkuvuuden lisääminen edistämällä henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja

3. valinta- ja valvontamenettelyiden mukauttaminen ja tehostaminen

4. kansallisten Tempus-toimistojen tehtävien täsmentäminen.

Tempus III -ohjelman hyväksymistä koskevan neuvoston päätöksen (EYVL L 120, 8.5.1999) 12 artiklan mukaisesti väliarviointiraportin tulokset otettiin huomioon tulevan Tempus-ohjelman laatimisessa.

Marraskuussa 2003 julkaistu Tempus III -ohjelman väliarviointiraportti on saatavilla seuraavassa Internet-osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/dgs/education_culture/evalreports/index_en.htm#TempusIIIinterim1

Samassa osoitteessa on nähtävillä myös komission 8. maaliskuuta 2004 neuvostolle antama kertomus Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen väliarvioinnista.

3. LUJITETTU YLHÄÄLTÄ ALASPÄIN SUUNTAUTUVA STRATEGIA

3.1. Vahvempi poliittinen vuoropuhelu

Vuonna 2004 Euroopan komissio pyrki vahvistamaan poliittista vuoropuhelua kumppanuusmaiden korkea-asteen koulutuksesta vastaavien viranomaisten kanssa. Brysselissä järjestettiin maalis-huhtikuussa 2004 useita kahdenvälisiä kokouksia. Vuoropuhelun tavoitteena oli ymmärtää paremmin korkea-asteen koulutuksen tilannetta kumppanuusmaissa, yksilöidä aloja, joilla Tempus-yhteistyöllä voitaisiin saada aikaan suurimpia vaikutuksia (kansallisten prioriteettien täsmentämiseksi) ja tiivistää EU:n yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen alalla.

Vaikka maiden korkea-asteen koulutusjärjestelmien kehitys- ja organisointitasoissa on eroja, vuoropuhelu osoitti, että näissä maissa painotetaan kuitenkin samoja kysymyksiä eli laadunvarmistuksta, akkreditointia, pääsyä korkea-asteen koulutukseen ja koulutuksen mukauttamista työmarkkinoiden tarpeisiin.

Tempus-ohjelman eurooppalaiset kumppanuusmaat ovat luonnollisesti mukana uudistuksissa, jotka ovat käynnissä Euroopassa Bolognan prosessin myötä. Vuoropuhelu osoitti, että myös useimmat Euroopan ulkopuoliset kumppanuusmaat ovat käynnistäneet uudistuksia lähentyäkseen eurooppalaisia korkea-asteen koulutusjärjestelmiä Bolognan prosessin linjausten mukaisesti.

Kahdenvälisten keskusteluiden jälkeen järjestettiin heinäkuussa 2004 yhteinen kokous, johon osallistui edustajia jäsenvaltioista ja Tempus-ohjelman kumppanuusmaiden opetusministeriöistä. Kokouksessa keskityttiin erityisesti kahteen kysymykseen, jotka koettiin kaikkein tärkeimmiksi kumppanuusmaissa meneillään olevien korkea-asteen koulutuksen uudistusten kannalta, eli laadunvarmistusjärjestelmiin korkea-asteen koulutuksen alalla sekä yliopistojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön.

Laadunvarmistusstrategioiden ja -mekanismien käyttöönotto kumppanuusmaissa on ratkaisevan tärkeää korkea-asteen koulutuksen uudistusohjelman kannalta. Monet kumppanuusmaat seuraavat tiiviisti EU:n jäsenvaltioissa tapahtuvaa kehitystä, kun ne toteuttavat toimia tällä alalla.

Kumppanuusmaissa asetetaan suuri painoarvo korkea-asteen koulutuksen mukauttamiselle työmarkkinoiden tarpeisiin. Monet kumppanuusmaat korostivat, että työmarkkinoiden nykyisiä ja tulevia tarpeita on tutkittava paremmin, jotta korkea-asteen koulutuksen rakenteita voidaan mukauttaa niihin. Vaikka oltiinkin hyvin yksimielisiä siitä, että yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä on edistettävä opiskelijoiden työllistyvyyden parantamiseksi työmarkkinoilla, keskusteluista kävi ilmi, että vain muutamat maat ovat laatineet strategioita vastatakseen tällaiseen tarpeeseen. Euroopan komissio aikoo tarkastella tätä kysymystä vuonna 2005 ja tutkia Tempus-ohjelman tähänastista ja tulevaa asemaa yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisessä.

3.2. Eurooppalaiset yhteishankkeet

Vahvemman poliittisen vuoropuhelun tuloksena kumppanuusmaiden viranomaiset ja Euroopan komissio asettivat kansallisia prioriteetteja eurooppalaisille yhteishankkeille. Prioriteeteilla pyritään luomaan tiiviimmät yhteydet Tempus-hankkeiden ja kumppanuusmaiden kansallisten uudistusohjelmien välille, jotta voidaan maksimoida ohjelman vaikutukset.

Eurooppalaisilla yhteishankkeilla tuetaan innovatiivisia monenvälisiä aloitteita, joihin osallistuu vähintää yksi yliopisto kumppanuusmaasta, yksi yliopisto EU:n jäsenvaltiosta sekä yksi akateeminen tai muu yhteenliittymän jäsen toisesta EU:n jäsenvaltiosta. Eurooppalaisilla yhteishankkeilla pyritään siirtämään tietoa EU:n yliopistoista kumppanuusmaiden laitoksiin opinto-ohjelmien ja oppilaitosten kehittämisen sekä yliopistojen hallinnon aloilla. Hankkeisiin kuluu noin 82 prosenttia Tempus-ohjelman vuosittaisesta kokonaisrahoituksesta. Vuonna 2004 Euroopan komissio rahoitti 111 eurooppalaista yhteishanketta, ja yhteisön tuki oli yhteensä noin 44 miljoonaa euroa.

3.3. Rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet

Vuoden 2003 lopulla käynnistettiin uudenlainen Tempus-hankkeiden tyyppi: rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet. Se otettiin käyttöön kumppanuusmaiden tukemiseksi niiden pyrkimyksissä laatia ja panna täytäntöön korkea-asteen koulutuksen uudistusstrategioita. Näin vahvistetaan ohjelman ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja pyritään saamaan kumppanuusmaiden korkea-asteen koulutuksesta vastaavat viranomaiset tiiviisti mukaan toimintaan. Rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet koskevat tyypillisesti horisontaalisia kysymyksiä, kuten opintosuoritusten siirtojärjestelmän käyttöönottoa, laadunvarmistusmekanismeja, tutkintojen tunnustamista sekä yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tähän ohjelman osaan kuuluvat hankkeet on hyväksytettävä kansallisilla opetusviranomaisilla, ja ne toteutetaan usein kansallisten tai alueellisten elinten suorana yhteistyönä.

Koska Bolognan prosessista on yleistä etua Tempus-ohjelman kumppanuusmaille, vuonna 2004 käynnistettiin Tempus- ja Sokrates-ohjelmia koskeva yhteinen ehdotuspyyntö Bolognan prosessiin liittyvien hankkeiden tukemiseksi. Tempus-ohjelman kumppanuusmaiden laitoksia pyydettiin esittämään ehdotuksia rakenteellisista ja täydentävistä toimenpiteistä. Valituiksi tulleiden kymmenen hankkeen tavoitteena on muun muassa perustaa Bolognan prosessin edistämiseksi toimivia ryhmiä ja saada Tempus-ohjelman kumppanuusmaat mukaan Bolognan prosessiin liittyviin kokouksiin ja seminaareihin.

Kun tarkastellaan rakenteellisia ja täydentäviä toimenpiteitä koskevia kolmea ehdotuspyyntöä, jotka järjestettiin lokakuussa 2003 tapahtuneen uuden hanketyypin käyttöönoton jälkeen, voidaan todeta, että tähän saakka rahoitettujen rakenteellisten ja täydentävien toimenpiteiden lukumäärä jakautuu tasaisesti Tempus-ohjelman kattamille eri alueille.

Hankkeiden tavoitteiden lyhyt analysointi osoittaa, että useimmat hankkeet (58 prosenttia kaikista hankkeista) kytkeytyvät Bolognan prosessin toiminta-aloihin. Painopisteitä on kaksi: tietojen levittäminen perustamalla Bolognan prosessin edistämiseksi toimivia ryhmiä. ja laadunvarmistusjärjestelmien suunnittelu korkea-asteen koulutuksen alalla. Jälkimmäinen näistä on erityisen suosittu Tacis-alueen maissa (neljäsosa kaikista Tacis-alueella valituista rakenteellisista ja täydentävistä toimenpiteistä liittyy laadun parantamiseen). Länsi-Balkanilla Bolognan prosessiin liittyvien rakenteellisten ja täydentävien toimenpiteiden osuus kaikista hankkeista on 72 prosenttia. Tämä on hyvin luonnollista, koska alueen kaikki maat ovat allekirjoittaneet Bolognan julistuksen.

Rakenteellisia ja täydentäviä toimenpiteitä (35 prosenttia kaikista niistä) käytetään myös yliopistojen toimintojen ja palveluiden nykyaikaistamisen tukemiseen. Tällöin painopisteinä ovat koulutusohjelmien nykyaikaistaminen ja uudelleenjärjestely, tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen (ja opettajankoulutuksen nykyaikaistaminen).

Rakenteellisia ja täydentäviä toimenpiteitä käytetään edelleen liian vähän järjestelmäkysymysten käsittelyn ja korkea-asteen koulutuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tämän hanketyypin osuus kaikista rakenteellisista ja täydentävistä toimenpiteistä on vain 7 prosenttia, ja se kohdistuu pääosin Meda-alueeseen.

3.4. Keski-Aasiassa järjestetty alueellinen Tempus-konferenssi

Marraskuussa 2004 Euroopan komission yksiköt järjestivät yhteistyössä Uzbekistanin tasavallan toisen asteen ja korkea-asteen erikoistumiskoulutuksesta vastaavan ministeriön kanssa Taškentissa Tempus-konferenssin, jonka aiheena oli korkea-asteen koulutusuudistus Keski-Aasiassa. Konferenssin tavoitteena oli vaihtaa tietoja ja keskustella kumppanuusmaiden uudistusprosesseista, tiedottaa osallistujille Bolognan prosessin viimeisimmästä kehityksestä ja pohtia, miten Tempus-ohjelmalla voitaisiin jatkossakin edistää korkea-asteen koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista ja niiden laadun parantamista Keski-Aasiassa. Kaikki konferenssiin osallistuneet viisi Keski-Aasian valtuuskuntaa ilmoittivat maidensa aikomuksesta noudattaa Bolognan prosessin periaatteita ja muutoksista, joita ollaan parhaillaan tekemässä kyseisten maiden korkea-asteen koulutusjärjestelmiin ja asianomaiseen lainsäädäntöön, jotta ne saadaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisiksi.

4. HENKILÖKOHTAISEN LIIKKUVUUDEN EDISTÄMINEN

Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen arviointi osoitti liikkuvuuden tärkeyden sekä yliopiston henkilökunnalle että opiskelijoille, ja siinä korostettiin Tempus-ohjelmalla tuetun henkilötason yhteistyön merkitystä. Ennen vuotta 2004 tällaista toimintaa oli hyödynnetty vain vähäisessä määrin. Tempus-ohjelman laajennuttua koskemaan eteläisen ja itäisen Välimeren kumppanuusmaita tämäntyppisen hankkeen kysyntä kasvoi. Lisäksi muilta alueilta saadussa palautteessa toivottiin, että apurahoja myönnettäisiin enemmän. Henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja pidettiin hyödyllisenä ja joustavana välineenä luoda kumppanuuksia, kehittää hanke-ehdotuksia sekä helpottaa taitotiedon, kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtoa muun muassa Euroopan unionista peräisin olevien korkea-asteen koulutuksen alan asiantuntijoiden kumppanuusmaissa antaman koulutuksen kautta. Kun uusi ja yksinkertainen sähköinen hakulomake oli otettu käyttöön ja kumppanuusmaissa oli tiedotettu tämäntyyppisestä tuesta vuonna 2002, henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen lukumäärä nousi huimasti vuonna 2004, jolloin myönnettiin yli 700 apurahaa (vuonna 2003 niitä myönnettiin 663) kaikilla Tempus-ohjelman kattamilla alueilla.

5. APURAHOIHIN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

5.1. Haku-, valinta- ja myöntämismenettely

Yksityiskohtaiset tiedot valintamenettelystä ja rahoitusnäkökohdista sisältyvät tämän vuosikertomuksen kolmeen liitteeseen.

5.2. Tukisopimukset ja maksut

Varainhoitoasetuksen voimaantulon myötä kaikkien sitoumusten ja maksujen hallinnointi siirrettiin vuonna 2003 Euroopan koulutussäätiöltä Euroopan komissiolle. Siirto tapahtui aikaan, jolloin valmisteltiin Euroopan komission uutta kirjanpitojärjestelmää – joka otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2005 – ja jolloin henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja myönnettiin aikaisempaa enemmän. Koska voimaan olivat tulleet uudet pankkitilien ja oikeushenkilöiden hyväksymistä koskevat vaatimukset ja koska apurahojen määrä oli suuri, tukisopimusten tekeminen viivästyi väistämättä.

Lisäongelmana oli joidenkin vuoden 2003 Tacis-toimintaohjelmien rahoitussopimusten myöhäinen allekirjoittaminen. Tämä puolestaan viivästytti tukisopimusten myöntämistä Tempus-hankkeille, joihin osallistuu kyseisten maiden laitoksia.

5.3. Hankkeiden seuranta

Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen arvioinnissa suositellaan kentällä tapahtuvan seurannan käyttöönottoa tarpeellisena täydennyksenä asiakirjaseurannalle. Kentällä tapahtuva seuranta oli otettu uudelleen käyttöön vuonna 2003 tiedotuspäivien yhteydessä, ja sitä jatkettiin vuonna 2004. Lisäksi vuonna 2004 komission yksiköt ottivat käyttöön kentällä tapahtuvaa seurantaa koskevan järjestelmällisen ohjelman. Ohjelmalla seurataan 10:tä prosenttia käynnissä olevista hankkeista, ja seurantakäynnit kattavat noin 30 hanketta joka vuosi. Ensimmäiset ohjelmaan kuuluvat seurantakäynnit teki lokakuussa 2004 kulttuurin ja koulutuksen pääosasto tiiviissä yhteistyössä kansallisten Tempus-toimistojen kanssa ja Euroopan koulutussäätiön tuella.

Osana ennaltaehkäisevää seurantapolitiikkaansa Euroopan komissio antoi koulutusta juuri valittujen Cards- ja Meda-hankkeiden noin 160:lle edustajalle kokouksessa, joka pidettiin Berliinissä syyskuussa 2004. Laaditut koulutusmateriaalit ja sopimushallinnointiasiakirjat ovat saatavilla Internetissä. Euroopan komission ja Tacis-kumppanuusmaiden välisten rahoitussopimusten allekirjoittamisen viivästymisen vuoksi pidetään vuonna 2005 erityiskokous niiden hankkeiden edustajien kanssa, joissa on mukana kyseisten maiden laitoksia.

Jotta raportointivelvoitteita voitaisiin yksinkertaistaa edelleen, vuoden 2004 jälkipuoliskolla laadittiin sähköisiä raportointilomakkeita rakenteellisia ja täydentäviä toimenpiteitä sekä henkilökohtaista liikkuvuusapurahaa koskevia hankkeita varten. Lomakkeet ovat saatavilla Tempus-ohjelman verkkosivustolla.

6. TIEDOTUSPÄIVÄT

Tempus-ohjelman tiedotuspäiviä on järjestetty useimmissa kumppanuusmaissa ja joissakin EU:n jäsenvaltioissa. Vuonna 2004 korkea-asteen koulutuksesta vastaavat viranomaiset olivat järjestelmällisesti mukana kumppanuusmaissa järjestetyissä tiedotuskampanjoissa, joiden tavoitteena oli esitellä Tempus-ohjelman kansallisia prioriteetteja.

7. KANSALLISET TEMPUS-TOIMISTOT JA TEMPUS-TIEDOTUSPISTEET

Kumppanuusmaiden kansallisilla Tempus-toimistoilla on tärkeä asema Tempus-ohjelman täytäntöönpanossa. Ne jakavat tietoa ohjelman nykyisille ja tuleville käyttäjille sekä antavat palautetta käynnissä olevista hankkeista Euroopan komission yksiköille. Vuonna 2004 Euroopan komission yksiköt jatkoivat tiivistä yhteistyötään kansallisten Tempus-toimistojen kanssa pyrkien yhtenäistämään verkostoa ja varmistamaan asianmukaisen tiedonkulun. Euroopan komission yksiköt pyrkivät erityisesti yhtenäistämään laaja-alaisesti kansallisten Tempus-toimistojen työohjelmia ja tukisopimuksia Tempus-toimistojen aseman vahvistamiseksi edelleen.

Vuonna 2004 uusia kansallisia Tempus-toimistoja perustettiin Venäjällä ja palestiinalaishallinnon alaisilla alueilla.

Myös jäsenvaltioiden kansallisilla Tempus-tiedotuspisteillä on tärkeä asema Tempus-ohjelmassa. Ne jakavat tietoa ja antavat neuvoja hankekumppanien hausta ja siten helpottavat Euroopan unionin korkea-asteen oppilaitosten osallistumista ohjelmaan. Vuonna 2004 Euroopan komission yksiköt jatkoivat yhteistyön tiivistämistä kansallisten tiedotuspisteiden kanssa.

Kansallisten Tempus-toimistojen ja tiedotuspisteiden edustajat kokoontuivat Brysselissä vuoden 2004 maalis- ja marraskuussa.

8. TEMPUS III –OHJELMAN TULEVAISUUS

Väliarvioinnin päätelmien johdosta ja Tempus III -ohjelman hyväksymistä koskevan neuvoston päätöksen (EYVL L 120, 8.5.1999) 12 artiklan mukaisesti komissio ehdotti, että uudessa ohjelmassa yhdistettäisiin alhaalta ylöspäin suuntautuva monenvälinen yhteistyöstrategia ja ylhäältä alaspäin suuntautuvat täydentävät toimenpiteet koulutusjärjestelmien nykyaikaistamisen tukemiseksi ja pyrittäisiin parantamaan kansainvälisen liikkuvuuden määrää ja laatua. Uutta Tempus-ohjelmaa valmistellaan parhaillaan.

9. PÄÄTELMÄT

Tempus-ohjelman täytäntöönpanossa vuonna 2004 otettiin huomioon Tempus III -ohjelman (2000–2006) väliarvioinnista vuonna 2003 saadut tulokset. Kumppanuusmaiden korkea-asteen koulutuksesta vastaavien viranomaisten kanssa käydyn vuoropuhelun ja kuulemisen tuloksena laadittiin vahvistetut kansalliset prioriteetit, joiden on tarkoitus auttaa maksimoimaan Tempus-ohjelman vaikutukset kumppanuusmaiden korkea-asteen koulutuksen kehitykseen. Tempus-ohjelmalla on ollut keskeinen asema tuettaessa kumppanuusmaiden pyrkimyksiä nostaa Bolognan prosessiin liittyvät kysymykset ensisijaisiksi omissa uudistusohjelmissaan. Korkea-asteen koulutuksen ammattilaisten henkilökohtaisen liikkuvuuden vahvempi tukeminen sekä rakenteellisten ja täydentävien toimenpiteiden käyttöönotto yhdessä vuoropuhelun ja kansallisten prioriteettien kanssa ovat osaltaan vahvistaneet Tempus-ohjelman asemaa korkea-asteen koulutuksen alan politiikan laatimisen ja täytäntöönpanon välineenä kumppanuusmaissa.

1. ANNEX

Financial overview – Tempus 2004 (amounts committed per region in €) |

CARDS | TACIS | MEDA |

JEP | 9,836,694.56 | 14,552,916.00 | 19,711,751.17 |

IMG | 683,830.00 | 768,030.00 | 802,900.00 |

SCM | 1,443,036.56 | 1,918,102.32 | 1,708,116.00 |

NTO | 281,592.00 | 244,488.00 | 627,459.00 |

ETF | 237,500.00 | 337,500.00 | 275,000.00 |

Other | 105,700.10 | 213,098.12 | 213,888.98 |

Total | 12,588,353.22 | 18,034,134.44 | 23,339,115.15 |

- JEP Joint European Project

- IMG Individual Mobility Grant

- SCM Structural and Complementary Measure

- NTO National Tempus Office

- ETF European Training Foundation

2.1. ANNEX

Joint European Projects (JEP) Selection Tables 2004 |

- The tables presented below cover the selection of Joint European Projects (JEPs) carried out in 2004 following the call for proposals closed on 15 December 2003.

- Multi-country projects involve more than one Tempus partner country. For each partner country, the number of multi-country applications indicates the number of applications in which institutions from this country are involved.

- Types of Joint European Projects (JEPs): Curriculum Development (CD), Training Courses for Institution Building (TCIB) and University Management (UM).

JEP – TEMPUS CARDS (Annex 2.1 – Table 1) |

- The tables presented below cover the selection of Structural and Complementary Measures (SCMs) carried out in 2004 following the calls for proposals closed on 15 October 2003, 15 February 2004, and 1 March 2004 (special SCM “Bologna call”).

- Multi-country projects involve more than one partner country. For each partner country, the number of multi-country applications indicates the number of applications in which institutions from this country are involved.

- Types of Structural and Complementary Measures (SCMs): Information and Dissemination (I&D), Pilot Project (PP) and Training Project (TP).

SCM – TEMPUS CARDS (Annex 2.2 – Table 1) |

- The tables presented below cover the selection of Individual Mobility Grants (IMGs) carried out in 2004 following the calls for proposals closed on 15 October 2003, 15 February 2004, and 15 June 2004.

IMG – TEMPUS CARDS (Annex 2.3 – Table 1) |

Partner Country | Total Received Applications | Total Funded Applications | Success Rate | Total Awarded in € |

1244-Kosovo | 12 | 5 | 42 % | 15,650.00 |

Albania | 138 | 55 | 40 % | 237,750.00 |

Bosnia and Herzegovina | 17 | 13 | 76 % | 39,010.00 |

Croatia | 44 | 26 | 59 % | 67,700.00 |

former Yugoslav Republic of Macedonia | 58 | 44 | 76 % | 148,280.00 |

Serbia and Montenegro | 106 | 67 | 63 % | 214,310.00 |

IMG – TEMPUS TACIS (Annex 2.3 – Table 2) |

Partner Country | Total Received Applications | Total Funded Applications | Success Rate | Total Awarded in € |

Armenia | 64 | 27 | 42 % | 90,160.00 |

Azerbaijan | 17 | 15 | 88 % | 30,420.00 |

Belarus | 20 | 10 | 50 % | 36,500.00 |

Georgia | 32 | 16 | 50 % | 50,000.00 |

Kazakhstan | 13 | 8 | 62 % | 18,800.00 |

Kyrgyzstan | 34 | 21 | 62 % | 76,820.00 |

Moldova | 66 | 22 | 33 % | 88,000.00 |

Mongolia | 24 | 14 | 58 % | 68,700.00 |

Russian Federation | 196 | 104 | 53 % | 344,400.00 |

Tadjikistan | 2 | 1 | 50 % | 2,350.00 |

Turkmenistan | 2 | 2 | 100 % | 8,300.00 |

Ukraine | 50 | 22 | 44 % | 68,060.00 |

Uzbekistan | 105 | 49 | 47 % | 190,180.00 |

IMG – TEMPUS MEDA (Annex 2.3 – Table 3) |

Partner Country | Total Received Applications | Total Funded Applications | Success Rate | Total Awarded in € |

Algeria | 103 | 41 | 40 % | 102,500.00 |

Egypt | 247 | 69 | 28 % | 254,000.00 |

Jordan | 12 | 9 | 75 % | 34,900.00 |

Lebanon | 73 | 41 | 56 % | 129,800.00 |

Morocco | 64 | 34 | 53 % | 104,100.00 |

Palestinian Authority | 25 | 18 | 72 % | 60,700.00 |

Syria | 125 | 36 | 29 % | 151,800.00 |

Tunisia | 38 | 17 | 45 % | 32,900.00 |

3. ANNEX

JOINT EUROPEAN PROJECTS (JEP) - STRUCTURAL AND COMPLEMENTARY MEASURES (SCM) SELECTION TABLES BY EU MEMBER STATES’ PARTICIPATION |

- The table below indicates the number of institutions by EU Member State involved in the received and the funded applications.

- Types of Joint European Projects (JEPs): Curriculum Development (CD), Training Courses for Institution Building (TCIB) and University Management (UM).

- Types of Structural and Complementary Measures (SCMs): Information and Dissemination (I&D), Pilot Project (PP) and Training Project (TP).

JEP & SCM – TEMPUS All regions - EU Member States’ Participation |

EU Member State | Total Received Applications | Total Funded Applications | Success Rate |JEP CD |JEP IB |JEP UM | SCM BC |SCM ID |SCM PP |SCM TP | | Austria | 121 | 29 | 24 % | 10 | 1 | 4 | 6 | 1 | 4 | 3 | | Belgium | 147 | 37 | 25 % | 13 | - | 8 | 5 | 4 | 1 | 6 | | Cyprus | 4 | 1 | 25 % | - | - | - | 1 | - | - | - | | Czech Republic | 16 | 4 | 25 % | 1 | 1 | 1 | 1 | - | - | - | | Denmark | 44 | 9 | 20 % | 6 | 1 | - | 1 | - | 1 | - | | Estonia | 3 | - | 0 % | - | - | - | - | - | - | - | | Finland | 71 | 12 | 17 % | 6 | - | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | | France | 296 | 62 | 21 % | 30 | 2 | 9 | 5 | 3 | 8 | 5 | | Germany | 313 | 56 | 18 % | 31 | 3 | 5 | 4 | 2 | 6 | 5 | | Greece | 106 | 23 | 22 % | 14 | 1 | - | 1 | 1 | 4 | 2 | | Hungary | 21 | 5 | 24 % | 3 | - | - | 1 | - | 1 | - | | Ireland | 25 | 7 | 28 % | 2 | - | 3 | - | - | 2 | - | | Italy | 275 | 62 | 23 % | 26 | 2 | 9 | 7 | 3 | 9 | 6 | | Latvia | 7 | 1 | 14 % | 1 | - | - | - | - | - | - | | Lithuania | 10 | 1 | 10 % | - | - | - | 1 | - | - | - | | Luxembourg | 4 | 1 | 25 % | - | - | 1 | - | - | - | - | | Malta | 3 | 3 | 100 % | 2 | - | - | 1 | - | - | - | | Netherlands | 112 | 27 | 24 % | 12 | 3 | 4 | 2 | 2 | 3 | 1 | | Poland | 30 | 8 | 27 % | 4 | 1 | 1 | 1 | - | - | 1 | | Portugal | 47 | 16 | 34 % | 6 | 1 | 6 | 1 | - | 1 | 1 | | Slovak Republic | 15 | 6 | 40 % | 1 | 1 | 1 | 2 | - | 1 | - | | Slovenia | 21 | 6 | 29 % | - | 1 | 1 | 3 | - | 1 | - | | Spain | 173 | 49 | 28 % | 24 | - | 9 | 1 | 2 | 9 | 4 | | Sweden | 105 | 30 | 29 % | 13 | 1 | 4 | 2 | 1 | 6 | 3 | | United Kingdom | 231 | 62 | 27 % | 26 | 7 | 11 | 2 | 4 | 7 | 5 | |