52005DC0406

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 05.09.2005

KOM(2005) 406 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO

Ilmailusuhteiden lähentäminen Chileen

1. JOHDANTO

Kansainvälistä lentoliikennettä säännellään perinteisesti yksittäisten valtioiden tekemillä kahdenvälisillä sopimuksilla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 5. marraskuuta 2002 antamien niin sanottujen open skies –tuomioiden myötä ulkoinen ilmailupolitiikka siirtyi kuitenkin yhteisön tasolle.

Kuten Euroopan komission tiedonannossa Yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä [1] todetaan, Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden väliset sopimukset tarjoavat merkittävää lisäarvoa, sillä markkinoiden avautumisen myötä ne luovat uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja edistävät investointeja niin laajalti kuin mahdollista. Tällaisilla sopimuksilla voidaan myös parhaiten turvata tasapuoliset kilpailuedellytykset, koska niiden avulla voidaan edistää sääntelyn lähentämistä .

Tästä syystä Euroopan komissio on ehdottanut kohdennettujen neuvottelujen aloittamista sellaisten kattavien lentoliikennesopimusten tekemiseksi maailman keskeisillä markkina-alueilla, joilla pyritään parantamaan mahdollisuuksia vahvistaa Euroopan teollisuutta ja turvaamaan tasavertaiset kilpailuedellytykset samalla kun pyritään uudistamaan kansainvälistä siviili-ilmailua. Neuvosto mainitsee yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä antamissaan päätelmissä nimenomaisesti Chilen kattavia neuvotteluvaltuutuksia koskevien tulevien pyyntöjen mahdollisena kohteena[2].

Chile on jo tehnyt Euroopan yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen, jolla luodaan vapaakauppa-alue vuoteen 2013 mennessä. Chile on myös pyytänyt neuvottelujen aloittamista kattavasta lentoliikennesopimuksesta Euroopan yhteisön kanssa. Markkinasuuntautuneen talous- ja liikennepolitiikkansa ja korkeatasoisen sääntelynsä ansiosta Chile on lupaava ehdokas tekemään uuden sukupolven lentoliikennesopimuksen Euroopan yhteisön kanssa.

Chile on myöskin osoittanut olevansa halukas uudistamaan lentoliikenteen sääntelykehystä yhdessä Euroopan yhteisön kanssa allekirjoittamalla ensimmäisenä maana maailmassa lentoliikennealaa koskevan ’horisontaalisen sopimuksen’[3] Euroopan yhteisön kanssa.

Kattavampi lentoliikennesopimus Chilen kanssa lujittaisi entisestään EU:n ja Chilen välisiä kaupallisia ja poliittisia suhteita. Sopimus tuo taloudellista hyötyä lentoyhtiöille, lentoasemille, matkustajille, rahtiasiakkaille, matkailualalle ja taloudelle yleensä sekä Euroopan unionissa että Chilessä. Lisäksi se tarjoaa erinomaisen lähtökohdan ilmailusuhteiden tulevalle lähentämiselle muiden Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.

Komissio suositteleekin tässä tiedonannossa, että neuvosto valtuuttaisi sen neuvottelemaan Euroopan yhteisön puolesta kattavan lentoliikennesopimuksen Chilen kanssa . Sopimuksen tavoitteena tulisi olla markkinoiden vapauttaminen ja sääntely-yhteistyö ja/tai sääntelyn lähentäminen etenkin eräillä ensisijaisilla aloilla, joita ovat muun muassa lentoturvallisuus, turvatoimet, ympäristönsuojelu ja kilpailusääntöjen soveltaminen. Näin voitaisiin taata kilpailuun perustuvat ja tasapuoliset toimintaedellytykset.

Chilen ilmailuviranomaisten ja Euroopan komission yksiköiden välillä on luotu horisontaalisesta sopimuksesta käytyjen neuvottelujen ja tunnustelevan yhteydenpidon aikana myönteiset suhteet, jotka muodostavat erinomaisen pohjan neuvottelun aloittamiselle kunnianhimoisesta lentoliikennesopimuksesta Chilen kanssa .

2. EUROOPAN YHTEISÖN JA CHILEN VÄLISEN LENTOLIIKENTEEN NYKYINEN SÄÄNTELYKEHYS

2.1. EU:n jäsenvaltioiden ja Chilen kahdenväliset lentoliikennesopimukset

EU:n ja Chilen välistä lentoliikennettä säännellään nykyisin Chilen ja yhdentoista EU:n jäsenvaltion[4] välillä tehdyillä kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Chilen ja muiden neljäntoista jäsenvaltion välisellä lentoliikenteellä ei tällä hetkellä ole mitään oikeusperustaa.

Voimassa olevat kahdenväliset lentoliikennesopimukset luovat epäyhtenäisen kehyksen EU:n ja Chilen väliselle lentoliikenteelle. Eräät sopimukset ovat hyvin vapaita eikä niissä määrätä mitään vuorotiheyksiä tai reittitaulukoita koskevia rajoituksia, kun taas toisissa sopimuksissa säännellään tiukasti kaikkia keskeisiä taloudellisia näkökohtia kuten viikoittaista vuorotiheyttä, reittitaulukoita ja hintoja. Nämä eroavuudet jäsenvaltioiden ja Chilen välisissä kahdenvälisissä lentoliikennesopimuksissa johtavat siihen, että yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä markkinoille .

Syyskuussa 2004 parafoitiin Euroopan yhteisön ja Chilen tasavallan välinen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskeva sopimus (’horisontaalinen sopimus’)[5]. Horisontaalisella sopimuksella korvataan voimassa olevien Chilen ja EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisten lentoliikennesopimusten määräykset, jotka on todettu yhteisön oikeuden vastaisiksi. Erityisesti määräykset, joissa lentoyhtiöiden edellytetään olevan tietyn EU:n jäsenvaltion kansalaisten omistuksessa ja määräysvallassa, on horisontaalisessa sopimuksessa korvattu ’yhteisön lentoliikenteen harjoittaa’ koskevalla lausekkeella. Chile teki ensimmäisenä maana maailmassa Euroopan yhteisön kanssa horisontaalisen sopimuksen , jolla luodaan lentoliikenteelle syrjimätön oikeusperusta. Sopimuksen allekirjoittamisen myötä yhteisön lentoliikenteen harjoittajat voivat hyödyntää liikenneoikeuksia Chilen ja minkä tahansa sellaisen EU:n jäsenvaltion välillä, johon ne ovat sijoittautuneet. Chilen lentoliikenteen harjoittajiin sovelletaan tiettyjä yhteisön oikeuden säännöksiä, kun ne liikennöivät Euroopan yhteisön sisäisillä reiteillä. Toisistaan poikkeavien kahdenvälisten sopimusten vuoksi horisontaaliseen sopimukseen oli kuitenkin lisättävä lauseke, jolla estetään voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvien liikenneoikeuksia koskevien rajoitusten mahdollinen kiertäminen.

2.2. Chilen lentoliikennepolitiikka – lentoliikenteen vapauttamisen edelläkävijä

Chile on yksi maailman edistyneimmistä maista lentoliikenteen vapauttamisen alalla. Chilen lentoliikennepolitiikan perusperiaatteita ovat vapaa markkinoille pääsy, vapaa hinnoittelu, avoin ilmatila ja valtion mahdollisimman vähäinen puuttuminen markkinoiden toimintaan.

- Lentoyhtiöiden ulkomaalaiselle omistukselle ei ole Chilessä mitään rajoituksia. Viime kädessä espanjalaisessa omistuksessa oleva uusi lentoyhtiö sai marraskuussa 2004 Chilen viranomaisilta tarvittavat luvat ja hyväksynnät koti- ja ulkomaanliikenteen aloittamiseen.

- Lentoyhtiöiden markkinoille pääsylle ei ole mitään esteitä. Lentoyhtiöillä on lupa liikennöidä, jos niillä on voimassa oleva ansiolentolupa, jossa vahvistetaan niiden kyky taata lentotoiminnan turvallisuus, ja jos ne täyttävät tarvittavat vakuutusvaatimukset.

- Maailmanlaajuisesta käytännöstä poiketen Chile sallii ulkomaalaisten lentoyhtiöiden liikennöinnin Chilen sisäisillä lennoilla vastavuoroisuuden pohjalta.

- Chile on kahdenvälisissä suhteissaan yli 30 maan kanssa myöntänyt rajoittamattomat kolmannen ja neljännen vapauden liikenneoikeudet[6].

- Kansainväliset liikenneoikeudet jaetaan julkisella huutokaupalla, jos hakijoita on useampi kuin yksi. Liikenneoikeuksia voidaan siirtää vapaasti lentoyhtiöiden kesken.

- Chile on allekirjoittanut kansainvälisen lentoliikenteen vapauttamista koskevan monenvälisen sopimuksen ( Multilateral Agreement on the Liberalisation of International Air Transportation , MALIAT) ja sen lisäpöytäkirjan[7]. MALIAT-sopimuksen ja -pöytäkirjan nojalla Chile myöntää kumppanimailleen rajoittamattomien kolmannen ja neljännen vapauden liikenneoikeuksien lisäksi myös rajoittamattomat viidennen ja seitsemännen vapauden liikenneoikeudet[8].

- Chile on Latinalaisen Amerikan lentoliikennemarkkinoiden käynnissä olevan yhdentymisprosessin liikkeellepaneva voima. Chile on allekirjoittanut Fortaleza-sopimuksen, jolla vahvistetaan vapaa markkinoille pääsy Etelä-Amerikan alueellisilla reiteillä[9].

- Chile puuttuu lentoyhtiöiden hinnoitteluun ainoastaan jos kilpailulainsäädännön soveltaminen edellyttää sitä. Ilmailuviranomaiset valvovat hinnoittelua reiteillä, joilla ei ole kilpailua (eli reiteillä, joilla vallitsee monopoli tai monopolin kaltainen tilanne).

- Lentoliikennealan taloudelliseen vapauttamiseen on liittynyt turvallisuutta ja turvatoimia koskevien vaatimusten, käyttäjien oikeuksien ja kilpailusääntöjen tiukka täytäntöönpano.

- Lentoliikennealalle voi tehdä vapaasti yksityisiä investointeja. Eurooppalaisilla sijoittajilla on 30 prosentin osuus Santiagon kansainvälisen lentoaseman toiminnasta vastaavasta lentoasemakonsortiossa.

3. SUHTEIDEN LÄHENTÄMINEN ETUOIKEUTETTUUN JA LUOTETTAVAAN KUMPPANIIN ETELÄ-AMERIKASSA

Chile on Euroopan unionin tärkein kumppani Etelä-Amerikassa. Chile ja Euroopan unioni allekirjoittivat assosiaatiosopimuksen[10] marraskuussa 2002. Sopimuksella perustetaan Chilen ja EU:n välille poliittinen ja taloudellinen assosiaatio , joka perustuu vastavuoroisuuteen, yhteisiin etuihin ja suhteiden syventämiseen sopimuksen kaikilla soveltamisaloilla.

EU:n ja Chilen välisellä assosiaatiosopimuksella perustetaan tavarakaupan vapaakauppa-alue vuoteen 2013 mennessä. Teollisuustuotteiden tuontitullit poistetaan kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Sopimuksella perustetaan myös palvelukaupan vapaakauppa-alue ja määrätään investointien vapauttamisesta[11]. Lentoliikennepalvelut eivät kuitenkaan kuulu EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen soveltamisalaan[12].

EU on Chilen tärkein kauppakumppani. Vuonna 2003 Chilen EU:hun suuntautuvan viennin arvo oli 7 miljardia euroa. EU:n vienti Chileen oli suuruudeltaan 3 miljardia euroa. Pelkästään vuosina 2001–2003 EU:n ja Chilen välinen tavarakauppa kasvoi 27 prosenttia . EU on Chilen suurin ulkomaisten investointien lähde. EU:sta tulevien suorien investointien kokonaismäärä on 12,7 miljardia euroa, mikä on 36 prosenttia kaikista ulkomaisista suorista investoinneista[13].

Chile pyysi maaliskuussa 2004 virallisesti neuvottelujen aloittamista vapaasta lentoliikennesopimuksesta Euroopan unionin kanssa. Toukokuussa 2005 pidetyssä EU:n ja Chilen assosiaationeuvoston toisessa kokouksessa Chile toisti olevansa kiinnostunut tekemään sopimuksen, joka koskisi sekä markkinoille pääsyn vapauttamista että sääntelyn lähentämistä[14]. Neuvottelujen aloittaminen lentoliikenteen alalla lujittaa entisestään EU:n ja Chilen välisiä taloudellisia ja poliittisia siteitä . Koska Chile on ensimmäisenä maana eteläisellä pallonpuoliskolla tehnyt assosiaatiosopimuksen ja perustanut vapaakauppa-alueen EU:n kanssa, on loogista, että Chile on myös ensimmäisten maiden joukossa tekemässä kattavan lentoliikennesopimuksen EU:n kanssa.

4. EU:N JA CHILEN VÄLISEN LENTOLIIKENNESOPIMUKSEN TALOUDELLISET HYÖDYT

Euroopan unionin ja Chilen välisen lentoliikenteen kokonaismäärä on noin 600 000 matkustajaa vuodessa. Maantieteellisen etäisyyden vuoksi huomattava osa matkustajista kulkee koneenvaihtoa edellyttävillä reiteillä muiden Latinalaisen Amerikan maiden kautta.

Vaikka useiden EU:n jäsenvaltioiden ja Chilen kahdenvälisissä lentoliikennesopimuksissa ei aseteta mitään rajoituksia lentojen määrälle, taloudellisesti tärkeimpiä kahdenvälisiä markkinoita[15] säännellään sopimuksilla, joissa rajoitetaan lentoliikenteen harjoittajien mahdollisuuksia tarjota liikennepalveluja asiakkaiden kysynnän mukaan. Nykyiset rajoitukset rajoittavat EU:n ja Chilen välisen lentoliikenteen potentiaalista kasvua . Ennusteiden mukaan EU:n ja Chilen välinen lentoliikenne kasvaa vuosittain keskimäärin 5,9 prosenttia vuosina 2004–2008[16].

Useat lentoyhtiöt sekä EU:sta että Chilestä ovat viime kuukausina ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita tulemaan EU:n ja Chilen välisille markkinoille. Kahdenvälisten sopimusten voimassa olevien rajoitusten vuoksi ne eivät kuitenkaan voisi liikennöidä reittilentoja. EU:n ja Chilen väliset matkailijavirrat kasvoivat 50 prosentilla vuosina 1998–2004 [17], mutta ellei mihinkään toimiin ryhdytä, lentoliikennesopimusten nykyiset rajoitukset voivat haitata matkailumarkkinoiden kasvun jatkumista.

EU:n ja Chilen välinen kauppa kasvoi 27 prosenttia pelkästään vuosina 2001–2003. Lentoliikenteen nykyisten rajoitusten poistaminen helpottaisi EU:n ja Chilen välisen kaupan esteetöntä kasvua , erityisesti kun otetaan huomioon pitkä välimatka ja herkästi pilaantuvien tavaroiden merkittävä osuus EU:n ja Chilen välisessä kaupassa.

Rajoitusten poistaminen voisi avata uusia markkinamahdollisuuksia yhteisön lentoliikenteen harjoittajille . On todennäköistä, että EU:n ja Chilen välinen lentoliikenne kasvaa, kun siltä poistetaan viikoittaisia vuoroja ja lentoreittejä koskevat rajoitukset. EU:n ja Chilen välisten suorien lentojen määrän arvellaan kasvavan, mikä antaisi yhteisön lentoliikenteen harjoittajille mahdollisuuden kasvattaa osuuttaan EU:n ja Chilen välisistä kokonaismarkkinoista. Markkinoiden vapauttaminen ja siitä seuraava suorien lentojen lisääntyminen parantaa eurooppalaisten matkustajien ja rahtiasiakkaiden valinnanmahdollisuuksia EU:n ja sen tärkeä kauppakumppanin Chilen välisillä lennoilla. Lentoliikenteen kasvu ja erityisesti suorien lentojen lisääntyminen helpottaa EU:n ja Chilen välisen kaupan ja matkailun jatkuvaa kasvua .

Koska lähes kaksi kolmasosaa matkustajaliikennemarkkinoista ja 70 prosenttia rahtiliikennemarkkinoista[18] on yhteisön lentoliikenteen harjoittajien hallussa ja koska yli 65 prosenttia EU:n ja Chilen välisistä matkustajista tulee Euroopasta[19], on odotettavissa, että suurin osa näistä taloudellisista hyödyistä koituu Euroopan lentoliikennealalle, eurooppalaisille kuluttajille ja Euroopan taloudelle yleensä .

Nykyaikaisen sääntelykehyksensä ansiosta Chile on erinomainen ehdokas, jonka kanssa yhteisö voi tiivistää ilmailusuhteitaan avoimella lentoliikennealueella – tämä koskee sekä markkinoille pääsyä että sääntely-yhteistyötä. Tiiviimpi sääntely-yhteistyö EU:n ja Chilen välillä helpottaisi entisestään EU:n ja Chilen välistä lentoliikennettä .

EU:n ja Chilen markkinoihin kohdistuvia suoria taloudellisia vaikutuksia tärkeämpiä ovat ehkä kuitenkin keskipitkän aikavälin vaikutukset muilla lentoliikennemarkkinoilla. Avointen kansainvälisten lentoliikennemarkkinoiden taloudelliset hyödyt on osoitettu selvästi komission teettämässä tutkimuksessa, joka koskee EU:n ja Yhdysvaltojen välisen avoimen lentoliikennealueen taloudellisia vaikutuksia[20]. On todennäköistä, että lentoliikenne kasvaa, kun siltä poistetaan viikoittaisia vuoroja ja lentoreittejä koskevat rajoitukset. Kun markkinoille pääsy vapautetaan, lentoliikenteen harjoittajat voivat hyödyntää uusia markkinamahdollisuuksia ja liikennöidä reittejä, joita niiden asiakkaat haluavat. Myös rajat ylittävät investointivirrat tuovat uusia tehokkuushyötyjä.

Pidemmällä aikavälillä EU:n ja Chilen välisellä lentoliikennesopimuksella voi olla laajempia taloudellisia vaikutuksia EU:n ja muiden Latinalaisen Amerikan markkinoiden väliselle lentoliikenteelle . Chile on lentoliikenteen vapauttamisen tärkein liikkeellepaneva voima Latinalaisessa Amerikassa sekä poliittisesti että kaupallisesti. Chile on jo tehnyt Uruguayn kanssa maailman vapaimman kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen, jossa sallitaan pääsy jopa kotimaanlentojen markkinoille. Chile on viime aikoina tiivistänyt lentoliikenneyhteistyötään sekä Argentiinan että Brasilian kanssa ja allekirjoittanut uuden open skies -sopimuksen Paraguayn kanssa. Chilellä on siten suhteellisen nykyaikaiset ja vapaat sopimukset kaikkien Mercosur-maiden kanssa. Chile on myöskin keskeinen tekijä alan teollisuusjohtoisessa yhdentymisprosessissa Latinalaisessa Amerikassa. Chilen tärkein lentoyhtiö LAN on perustanut tytäryhtiöt Peruun, Ecuadoriin ja Argentiinaan. Chilen kanssa tehtävä lentoliikennesopimus voitaisiin pidemmällä aikavälillä laajentaa Latinalaisen Amerikan naapurimaihin, mikä lisäisi entisestään tällaisen kattavan sopimuksen hyötyjä.

Selkeät potentiaaliset hyödyt, jotka aiheutuvat avointa lentoliikennealuetta koskevan sopimuksen tekemisestä Chilen kanssa, on vahvistettu riippumattomien konsulttien tekemässä vaikutusarvioinnissa. Vaikka lyhyen aikavälin taloudelliset hyödyt voivatkin jäädä vähäisiksi, koska yhteisön ja Chilen välillä on vain vähän välilaskuttomia lentoja ja kun otetaan huomioon nykyinen markkinoille pääsyn aste, EU:n lentoliikennealalle koituisi kuitenkin kaupallisia hyötyjä myös lyhyellä aikavälillä. Tutkimus vahvistaa, että lentoliikenteen sääntely- ja poliittinen kehys Chilessä mahdollistaa sen, että yhteisö voi ilman suurempia esteitä saavuttaa Chilen kanssa mallisopimuksen, joka johtaisi sääntelyn suurempaan lähentymiseen ja tarjoaisi uusia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle ja käyttäjille. Tutkimuksessa korostetaan myös Euroopan lentoyhtiöille, lentoliikenteen käyttäjille ja muille talouden toimijoille pidemmällä aikavälillä koituvia merkittäviä taloudellisia hyötyjä, kun otetaan huomioon sopimuksen vaikutukset EU:n suhteisiin muihin Latinalaisen Amerikan maihin.

5. PÄÄTELMÄT: EU:N JA CHILEN VÄLISEN TULEVAN LENTOLIIKENNESOPIMUKSEN MERKITTÄVÄ LISÄARVO

EU:n ja Chilen välinen nykyaikainen lentoliikennesopimus tarjoaisi merkittäviä uusia mahdollisuuksia lentoliikenteen kehittämiselle kilpailuun perustuvassa ja tasapuolisessa toimintaympäristössä. Lisäksi se lujittaisi vielä entisestään EU:n ja Chilen välisiä erinomaisia kaupallisia ja poliittisia suhteita.

Euroopan unionin ja Chilen välisen lentoliikennekumppanuuden mallin taustalla on halu edistää uudistuksia kansainvälisellä tasolla. Tuloksena syntyvä sopimus Euroopan yhteisön ja Chilen välisen lentoliikenteen vapauttamisesta loisi EU:n ja Chilen väliselle lentoliikenteelle nykyaikaisen kehyksen, jossa markkinoille pääsy olisi mahdollisimman vapaata ja johon liittyisi sääntely-yhteistyö ja sääntelyn lähentäminen. Jos sopimus saadaan onnistuneesti aikaan, se voisi tarjota mallin laajennetulle lentoliikennekumppanuudelle myös muiden Etelä-Amerikan maiden kanssa .

Neuvottelujen yhtenä päätavoitteena on markkinoille pääsyn vastavuoroinen vapauttaminen . EU:n ja Chilen väliset lennot tekevät usein välilaskun paikoissa, jotka ovat itsessään merkittäviä markkinoita, kuten Brasiliassa tai Argentiinassa. Tällaisia välilaskupaikkoja koskevat viidennen vapauden liikenneoikeudet ovat siten tärkeitä, jotta Chilen kanssa tehtävän sopimuksen hyötyjä voitaisiin lisätä. Chile jakaa lentoliikenteen vapauttamista koskevan EU:n tavoitteen ja on jo alustavissa keskusteluissa ilmaissut halukkuutensa myöntää kabotaasioikeudet eli oikeudet liikennöidä Chilen sisäisiä lentoja. Tällaiset kabotaasioikeudet loisivat myönteisen ennakkotapauksen neuvotteluille, joita yhteisö parhaillaan käy muiden kolmansien maiden kanssa.

Eräät jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet markkinoille pääsyn vastavuoroisen vapauttamisen Chilen kanssa. Aivan hiljattain Suomi teki Chilen kanssa sopimuksen, jossa määrätään markkinoiden täydellisestä vapauttamisesta. Toiset jäsenvaltiot taas eivät ole vielä saavuttaneet suurta markkinoille pääsyn astetta suhteissaan Chileen. Neljällätoista jäsenvaltiolla ei ole nykyisin lainkaan pääsyä Chilen markkinoille. Tämä epäyhtenäinen ja hajanainen kehys on johtanut siihen, että yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla on epätasa-arvoiset mahdollisuudet päästä markkinoille, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaikilla yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla tulisi olla tasavertaiset toimintamahdollisuudet yhtenäismarkkinoilla.

Yhteisön tasolla tehtävä kattava lentoliikennesopimus yhdenmukaistaisi yhteisön lentoliikennesuhteita Chilen kanssa ja antaisi kaikille yhteisön lentoliikenteen harjoittajille yhtäläiset mahdollisuudet harjoittaa lentoliikennettä Chileen . Sopimuksen tekeminen loisi myös merkittäviä uusia markkinamahdollisuuksia niiden neljäntoista jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajille , joilla ei tällä hetkellä ole mitään lentoliikenneoikeuksia Chileen tai Chilestä. Yhteisön tasolla tehtävä lentoliikennesopimus antaisi myös pienemmille lentoyhtiöille mahdollisuuden laajentaa reittiverkkonsa Chileen. Vaikka liikenteen kysyntä useiden jäsenvaltioiden ja Chilen välillä saattaakin olla liian vähäistä, jotta suorat lennot olisivat taloudellisesti kannattavia, lentoyhtiöt saisivat merkittäviä hyötyjä, jos ne voisivat käyttää yhteistunnuksia allianssikumppaneidensa lennoilla Chileen ja Chilestä.

Vapaat lentoliikennemarkkinat tarvitsevat kehyksen, joka takaa tasavertaiset kilpailuedellytykset ja turvallisuuden, turvatoimien ja ympäristönsuojelun korkean tason. Markkinoiden vapauttaminen on toteutettava rinnakkain sääntelyn lähentämiseen tähtäävän sääntely-yhteistyön kanssa. Eräiden jäsenvaltioiden ja Chilen kahdenvälisissä lentoliikennesopimuksissa Chilen lentoliikenteen harjoittajille on myönnetty täysin vapaa pääsy markkinoille huolehtimatta kuitenkaan riittävästi sääntelyn lähentämisestä. Yhteisön tasolla tehtävä kattava lentoliikennesopimus Chilen kanssa vahvistaisi turvallisuutta, turvatoimia, ympäristönsuojelua, matkustajien suojelua ja muita sääntelynäkökohtia koskevat tiukat vaatimukset .

Ympäristönäkökohtien osalta sopimuksen on vastattava EU:n sitoutumista kestävään kehitykseen . Edellä kuvattujen taloudellisten hyötyjen lisäksi lentoliikenteen odotetulla kasvulla on myös kielteisiä sivuvaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti ilmanlaatuun ja meluun lentoasemien ympäristössä. Lisäksi lentoliikenne vaikuttaa osaltaan maailmanlaajuisen ilmastonmuutokseen. On tärkeää, ettei sopimus rajoita EU:n mahdollisuuksia soveltaa sääntely- tai taloudellisia välineitä näiden haittavaikutusten lieventämiseksi.

Terveen kilpailun varmistaminen on yksi keskeinen kysymys vapailla lentoliikennemarkkinoilla. Koska yhteisön ja Chilen välisen kattavan lentoliikennesopimuksen avulla voidaan saavuttaa sääntelyn entistä suurempi lähentyminen, se takaisi kilpailuun perustuvat tasapuoliset toimintaedellytykset , joiden avulla voitaisiin välttää kilpailun vääristymät. Chilellä on vahvat kilpailuviranomaiset, jotka valvovat kilpailusääntöjen noudattamista. Lentoliikenneala ei saa valtiontukea, eikä se saanut sitä edes vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. Chilellä on Etelä-Amerikan parhaat lentoturvallisuustilastot, ja sen turvallisuustasoa voidaan verrata Euroopan tasoon. Näin ollen mahdollisuudet laaja-alaiseen sääntely-yhteistyöhön ja/tai sääntelyn lähentämiseen yhteisön ja Chilen välillä ovat erinomaiset, kun otetaan huomioon turvallisuutta ja turvatoimia koskevien vaatimusten, kilpailusääntöjen ja lentoliikenteen käyttäjien oikeuksien nykyinen täytäntöönpanoaste Chilessä.

Chile on epävirallisissa alustavissa keskusteluissa vahvistanut haluavansa saavuttaa sääntelyn laaja-alaisen lähentämisen yhteisön kanssa EU:n ja Chilen välisen lentoliikenteen helpottamiseksi. Tällainen sääntelyn lähentäminen voidaan saavuttaa vain yhteisön tasolla, sillä sääntely-yhteistyötä ei voida riittävällä tavalla taata kahdenvälisillä sopimuksilla. Sopimuksella luodaan yhteistyömekanismi, jonka avulla voidaan varmistaa, että sopimuksen sääntöjä noudatetaan ja kehitetään edelleen.

Chilen kanssa tehtävän lentoliikennesopimuksen merkittävää lisäarvoa voitaisiin edelleen lisätä tekemällä vastaavia sopimuksia muiden Etelä-Amerikan maiden kanssa. Euroopan unionin ja Chilen välisen uuden kumppanuuden tulisi siis tarjota malli koko alueelle ja olla avoin myös muille maille, jotka mahdollisesti haluavat liittyä siihen.

Edellä mainittu huomioon ottaen Euroopan komissio suosittelee, että neuvosto valtuuttaa komission aloittamaan Chilen kanssa neuvottelut kattavan lentoliikennesopimuksen tekemiseksi.

Komissio tekee läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kaikkien niiden sidosryhmien kanssa, joita asia koskee, neuvotteluohjeissa määriteltyjen tavoitteiden syventämiseksi ja saavuttamiseksi.

[1] KOM (2005) 79.

[2] Neuvoston 27. kesäkuuta 2005 tekemät päätelmät yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä.

[3] ’Horisontaalisessa sopimuksessa’ korvataan yhteisön lausekkeilla ne EU:n jäsenvaltioiden ja Chilen kahdenvälisten lentoliikennesopimusten määräykset, jotka on todettu yhteisön oikeuden vastaisiksi.

[4] Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Luxemburg, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

[5] Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Chilen tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta, KOM (2004) 829. Neuvosto hyväksyi ehdotuksen 27. kesäkuuta 2005.

[6] Kolmannen vapauden liikenneoikeuksilla tarkoitetaan oikeutta kuljettaa matkustajia ja/tai rahtia lentoliikenteen harjoittajan kotimaasta toiseen maahan. Neljännen vapauden liikenneoikeuksilla tarkoitetaan oikeutta kuljettaa matkustajia ja/tai rahtia toisesta maasta lentoliikenteen harjoittajan kotimaahan.

[7] MALIAT-pöytäkirjan muut allekirjoittajat ovat Uusi-Seelanti, Singapore ja Brunei. MALIAT-sopimuksen ovat näiden lisäksi allekirjoittaneet Yhdysvallat, Samoa ja Tonga.

[8] Viidennen vapauden liikenneoikeuksilla tarkoitetaan oikeutta kuljettaa matkustajia ja/tai rahtia jostain maasta kolmanteen maahan lentoliikenteen harjoittajan kotimaasta lähtevällä reitillä, esim. chileläinen lentoyhtiö kuljettaa matkustajia Espanjasta Saksaan reitillä Santiago-Madrid-Frankfurt. Seitsemännen vapauden liikenneoikeuksilla tarkoitetaan oikeutta kuljettaa matkustajia ja/tai rahtia kahden maan välillä lentoliikenteen harjoittajan kotimaan ulkopuolella, esim. chileläinen lentoyhtiö kuljettaa matkustajia Uuden-Seelannin ja Brunein välillä.

[9] Fortaleza-sopimuksen muut allekirjoittajat ovat Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay, Bolivia ja Peru.

[10] Sopimus Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta – Päätösasiakirja (EYVL L 352, 30.12.2002, s. 3). Sopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2005.

[11] Assosiaatiosopimuksen 94 artikla.

[12] Assosiaatiosopimuksen 95 artiklan 2 kohdan d alakohta.

[13] Lähde: Eurostat (2004).

[14] EU:n ja Chilen assosiaationeuvoston toisessa kokouksessa 26. toukokuuta 2005 annettu yhteinen julistus.

[15] Yli 90 prosenttia EU:n ja Chilen välisestä matkustajaliikenteestä tulee Espanjasta, Saksasta ja Ranskasta.

[16] Lähde: IATA Passenger Forecasts 2004-2008.

[17] Lähde: Sernatur, Estadisticas de Turismo.

[18] Matkustajaliikenteen markkinaosuudet vuonna 2004: Lan Chile 32 %, Iberia 31 %, Lufthansa 20 %, Air France 12 %. Rahtiliikenteen markkinaosuudet vuonna 2004: Lan Chile 30 %, Iberia 22 %, Martinair 18 %, Air France 13 %, Cargolux 10 %, Lufthansa 7 %. Lähde: Junta de Aeronautica Civil.

[19] Lähde: Eurostat (2005).

[20] The Brattle Group, The Economic Impact of an EU-US Open Aviation Area , Euroopan komissiolle tehty tutkimus, joulukuu 2002.