25.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 294/21

1.1

Sevillassa kesäkuussa 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Euroopan komissiota kehotettiin esittämään kokonaisvaltainen ja johdonmukainen näkemys syrjäisimpien alueiden tilaan vaikuttavista erityispiirteistä ja keinoista niihin puuttumiseksi. Vastauksena pyyntöön komissio julkaisi 26. toukokuuta 2004 tiedonannon aiheesta ”Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus” (1).

1.2

Eurooppa-neuvoston kehotus oli EU:n laajentumisen kynnyksellä ja pyyntöä ympäröineessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ratkaiseva aloite. Tarkoituksena oli määritellä näiden ulkoalueiden kehittämistä koskeva kokonaisvaltainen strategia syventämällä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan tulkintaa entisestään.

1.3

Juuri ennen Sevillassa pidettyä Eurooppa-neuvoston kokousta Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi 29. toukokuuta 2002 oma-aloitteisen lausunnon aiheesta ”Euroopan unionin ulkoalueiden tulevaisuudenstrategia” (2). Lausunnossa kehotettiin laatimaan ulkoalueita varten kokonaisvaltainen strategia ja määrittelemään strategian periaatteet, tavoitteet, käytettävissä olevat välineet sekä toteutettavien toimenpiteiden aikataulu.

1.4

Pyrkimyksenään käynnistää syrjäisimpiä alueita varten kokonaisvaltainen ja johdonmukainen politiikka kyseisten alueiden hallitukset ja sijaintivaltiot julkaisivat kesäkuussa 2003 kukin oman muistionsa. Muistioissa korostettiin näiden alueiden erityispiirteiden merkitystä verrattaessa niitä Euroopan muihin alueisiin.

1.5

Syrjäisimpien alueiden oikeudellinen erityisasema tunnustetaan myös Euroopan perustuslakisopimuksessa, sen III-424 artiklassa ja IV-440 artiklan 2 kohdassa.

2.1

Euroopan komissio ehdottaa unionin ulkoalueille tiiviimpää kumppanuutta. Uusi strategia liittyy vuosina 2007–2013 toteutettavaan unionin koheesiopolitiikan uudistukseen. Tiedonanto sisältää kolme keskeistä perusteemaa:

2.2

Syrjäisimpien alueiden kehityksen vauhdittamiseksi komissio tekee kaksi erityisehdotusta:

3.1

Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että ehdotetun perustuslakisopimuksen III-424 artiklassa ja IV-440 artiklan 2 kohdassa syrjäisimpien alueiden oikeudellinen erityisasema tunnustetaan säännöstöhierarkian korkeimmalla tasolla. Sopimuksessa todetaan, että kyseiset alueet ovat omaleimaisia, ja määrätään tarvittavista lainsäädäntö- ja sääntelyvälineistä, jotta määräyksiä hyödynnetään laaja-alaisina välineinä mukauttamalla yhteiset politiikat vastaamaan kyseisten alueiden erityispiirteitä.

3.2

Komitea toteaa olevan myönteistä, että unioni pystyy vastaamaan alueiden erityistarpeisiin. Komiteaa ilahduttaa erityisesti se, että unionin ulkoalueiden erityispiirteet tunnustetaan ja myönnetään kyseisten alueiden poikkeavan muista luonnon- ja väestöhaitoista kärsivistä alueista.

3.3

Komitea on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on suhtautunut myönteisesti suositukseen, jonka komitea antoi lausunnossaan aiheesta ”Euroopan unionin ulkoalueiden tulevaisuudenstrategia”. Komitea suositti, että ulkoalueita varten perustettua, komission eri yksiköistä koostuvaa yhteistyöryhmää vahvistettaisiin lisäämällä sen henkilöresursseja ja asiaa hoitamaan perustettaisiin aluepolitiikan pääosastoon erityisyksikkö. Komitea toivoo, ettei tämä vaikeuta yksiköiden välistä koordinointia.

3.4

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komission tiedonannossa myönnetään syrjäisimpien alueiden erityisaseman perustuvan yhdenvertaisuuden ja suhteellisuuden periaatteille. Näin syrjäisimpien alueiden toisistaan poikkeaviin tilanteisiin voidaan puuttua eri tavoin ja niillä asuvat unionin kansalaiset pääsevät hyödyntämään samoja mahdollisuuksia kuin unionin muut kansalaiset.

3.5

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio mainitsee ulkoalueilla vallitsevien pysyvien olosuhteiden ja niiden yhdistelmien saavan aikaan sen, että energiantoimituksista yleensä ja varsinkin paikalliseen käyttöön tarkoitetuista maataloustuotteista aiheutuu lisäkustannuksia, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin vaikeuksiin:

3.6

Komitea haluaa komission tavoin nivoa syrjäisimmät alueet Lissabonin ja Göteborgin strategioihin työllisyyden, talousuudistusten ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi. Komitea kehottaa hyödyntämään kyseisten alueiden potentiaalia tietoyhteiskunnan kannalta.

3.7

Komitea katsoo, että dynaaminen matkailuala tuo vankkaa lisäarvoa, joka puolestaan auttaa vahvistamaan syrjäisimpien alueiden talouden kilpailukykyä. Ei kuitenkaan tule edistää matkailualan hillitöntä kasvua, joka saattaa alueet epätasapainoon ja vaikuttaa kielteisesti niiden ympäristön kestävyyteen.

4.1

Komitea on tyytyväinen siihen, että komission tiedonannossa mainitaan useita komitean oma-aloitteisessa lausunnossa (3) antamia suosituksia. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei kaikkia suosituksia ole otettu asianmukaisesti huomioon.

4.2

Komitea huomauttaa ulkoalueiden ja niiden sijaintivaltioiden esittäneen yhteisenä kantanaan alueiden sisällyttämisestä tulevaan koheesiopolitiikkaan, että kyseiset alueet olisivat automaattisesti oikeutettuja entiseen tavoite 1 -tukeen eli nykyiseen lähentymistukeen. Tämä olisi paras tapa puuttua alueiden erityistilanteeseen. Samalla taattaisiin, että alueita kohdellaan yhtenäisesti ja niille myönnetään tarvittavat määrärahat, joiden turvin ne selviytyvät pysyvistä rajoitteistaan.

4.3

Komitea panee merkille komission päätyneen vaihtoehtoiseen esitykseen. Ehdotuksessa nivotaan yhteen koheesiopolitiikan yleisten puitteiden soveltaminen syrjäisimpiin alueisiin ja kahden erityisvälineen käyttöönotto: syrjäisimpien alueiden erityishaittojen tasoittamiseen tähtäävä ohjelma ja naapurialueita koskeva toimintasuunnitelma.

4.4

Komitea toteaa, ettei tiedonannossa mainita nimenomaisesti unionin perustuslakisopimusta koskevan luonnoksen uuden III-424 (4) artiklan soveltamisalaa.

4.5

Komitea pahoittelee sitä, että komission laatimassa syrjäisimpien alueiden strategiassa koheesiopolitiikalle annetaan keskeinen ja lähes yksinomainen asema eikä strategiassa pyritä juurikaan hyödyntämään muita alakohtaisia politiikkoja.

4.6

Komitea toivoo, että kun syrjäisimmät alueet on nyt määritelty aiempaa tarkemmin ja tiettyjen alakohtaisten politiikkojen myönnetään olevan epätarkoituksenmukaisia, syrjäisimpiä alueita varten onnistutaan laatimaan laaja-alainen strategia, jossa otetaan huomioon niiden erityisolot ja poikkeavuus muista yhteisön alueista.

4.7

Niinpä komitea katsoo, että koska muiden yhteisön politiikkojen mukaisiin toimiin kiinnitetään niukasti huomiota, ei voida tarkkaan ottaen puhua varsinaisesta kokonaisvaltaisesta, johdonmukaisesta syrjäisimmille alueille tarkoitetusta strategiasta Sevillassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston mandaatin tarkoittamassa merkityksessä.

4.8

Komitea pahoittelee edellä kuvattua sisältövajetta, joka koskee erityisesti maatalousosiota, sillä monet syrjäisimpien alueiden esille ottamat kysymykset, joihin olisi pikaisesti etsittävä ratkaisuja, jäävät vaille vastausta.

4.9

Komitea pahoittelee myös sitä, ettei maahanmuuttopolitiikasta ole annettu säännöksiä, joilla pyrittäisiin ratkaisemaan tiettyjä ulkoalueita alituiseen vaivaavat kiperät ongelmat. Komitea kehottaa ottamaan ulkoalueiden erityispiirteet huomioon tulevassa maahanmuuttopolitiikassa.

4.10

Komitea ilmaisee epäilevänsä, onko ulkoalueisiin aiheellista ja asianmukaista soveltaa koheesiopolitiikan yleisiä tukikelpoisuusehtoja. Komitea katsoo, että syrjäisimmät alueet kärsivät perusrakenteiden puutteellisuudesta, eikä niillä ole tarvittavia kilpailuedellytyksiä, jotta ne pystyisivät saavuttamaan Lissabonin ja Göteborgin strategioiden mukaiset tavoitteet.

4.11

Komitea toteaa, että komission ehdottama syrjäisimpien alueiden strategia koostuu lähes yksinomaan kahdesta erityisvälineestä: pysyvien rajoitteiden tasoittamiseen tähtäävästä ohjelmasta ja lähialueita koskevasta toimintasuunnitelmasta. (5)

4.12

Komitean mielestä on ilahduttavaa, että yhteisön uusissa alueellista yhteistyötä koskevissa ohjelmissa syrjäisimmät alueet voivat osallistua valtioiden välisen yhteistyön lisäksi rajatylittävään yhteistyöhön. Komitea katsoo, että syrjäisimpien alueiden kuuluminen tällaisen yhteistyön piirin on erittäin tärkeää alueiden yhdistämiseksi omaan maantieteelliseen ympäristöönsä.

5.1

Komitean mielestä Euroopan komission on laadittava ulkoalueille kokonaisvaltainen strategia ja myönnettävä tarvittavat välineet strategian toteuttamiseen. Komission on myös lunastettava maaliskuussa 2000 julkaisemassaan kertomuksessa tekemänsä sitoumukset, jotka sisältyvät niin ikään Sevillassa kesäkuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin. Siksi on tehtävä selväksi, että nykyisen perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta eli perustuslakisopimuksen tuleva III-424 artikla on kaikkien syrjäisimmille alueille suunnattavien toimenpiteiden ainoa ja yhteinen oikeusperusta, vaikka toimenpiteet edellyttäisivät perustamissopimuksen määräysten kumoamista tai johdetun oikeuden muuttamista tai mukauttamista.

5.2

Kaiken edellä esitetyn perusteella komitea katsoo välttämättömäksi ja aiheelliseksi antaa joukko suosituksia ja kehottaa Euroopan komissiota toimimaan seuraavasti.

5.2.1

Komissiota kehotetaan olemaan soveltamatta syrjäisimpiin alueisiin koheesiopolitiikan yleisiä tukikelpoisuusehtoja. Tämä olisi tarkoituksenmukaisin ratkaisu alueiden pysyviin haittoihin, ja näin alueita kohdeltaisiin edelleen yhtenäisesti.

5.2.2

Komissiota kehotetaan varaamaan ehdottamiinsa kahteen erityisvälineeseen riittävästi määrärahoja, jotta niillä voidaan puuttua kaikkien syrjäisimpien alueiden tarpeisiin ja ongelmiin.

5.2.3

Komission ei pidä säästellä voimia eikä resursseja hahmotellessaan naapurialueita koskevan toimintasuunnitelman sisältöä. Suunnitelma on sovitettava tehokkaasti ja johdonmukaisesti yhteen EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa ja etenkin Cotonoun sopimuksen määräysten sekä Meda- ja Ala-ohjelmien kanssa (ensimmäinen ohjelma kattaa Välimeren eteläpuoleiset alueet ja Lähi-idän ja jälkimmäinen Latinalaisen Amerikan ja Aasian), samoin kuin muiden, vastaisuudessa käynnistettävien, maailman eri alueille suunnattavien yhteisön ohjelmien ja toimien kanssa.

5.2.4

Komissiota kehotetaan vaalimaan yhteisön koko banaanialan etuja piakkoin toteutettavan banaanin markkinajärjestelyä koskevan muutoksen yhteydessä. Markkinoiden nykyistä tasapainoa on parannettava, jotta heikoimmin kehittyneistä maista lähtöisin olevat tuottajat voivat päästä yhteisön ja maailman markkinoille. Samalla yhteisön tuottajien tulotaso ja työllisyys on säilytettävä asettamalla asianmukainen tuontitulli riittävän korkealle tasolle, jotta näin varmistetaan yhteisön banaanialan tulevaisuus.

5.2.5

Komissiota kehotetaan ottamaan huomioon WTO-neuvottelujen lopputulos yhtenäistä tuontitullia asetettaessa ja ehdottamaan tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan yhteisön banaanintuottajien työpaikat ja tulotaso esimerkiksi tehostamalla sisäisen tukijärjestelmän mekanismeja.

5.2.6

Komissiota kehotetaan ottamaan Posei-maatalousohjelmien muutoksissa huomioon kyseisten välineiden tarjoamat mahdollisuudet, vaikka niiden käyttöaste ei vielä ole yltänyt täyteen mittaansa, mikä johtuu pääasiallisesti siitä, että tietyt toimenpiteet on otettu käyttöön vasta hiljattain. Siksi on noudatettava asetettuja enimmäismääriä ja myönnettävä ohjelmiin riittävästi varoja, jotta niiden tavoitteet saavutetaan.

5.2.7

Komissiota kehotetaan ottamaan maaseudun kehittämispolitiikassa huomioon syrjäisimpien alueiden erityistarpeet. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa sellaisten säännösten poistaminen, jotka rajoittavat rakennetukien saatavuutta tai estävät niiden saannin, viljelijöille ja karjankasvattajille aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen, tuki-intensiteetin asettaminen sellaiselle tasolle, että se vastaa syrjäisimpien alueiden tarpeita, ja yhteisön tukiosuuden laajentaminen kattamaan oheistoimenpiteet muun muassa seuraavilla aloilla: erityiset tuotantojärjestelmät — olosuhteisiin sopeutetun koneistuksen tukeminen –, maatalousvakuutukset, toimijoiden järjestäytymisasteen lisääminen ja haitallisten organismien torjuntaohjelmien käynnistäminen.

5.2.8

Komissiota kehotetaan ryhtymään uusiin toimenpiteisiin, joilla edistetään esimerkiksi tomaatin ja muiden vihannesten, kasvien ja kukkien tuotannon kilpailukykyä, sillä kyseiset tuotteet joutuvat kilpailemaan samoilla markkinoilla kuin tuotteet, jotka ovat peräisin muista, EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen solmineista maista, kuten Marokosta, tai jotka nauttivat suosituimmuusjärjestelmästä, kuten AKT-ryhmän maista peräisin olevat tuotteet.

5.2.9

Komissiota kehotetaan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sekä maaseudun tulevan kehittämisrahaston että kalatalousrahaston varat jaetaan kaikille syrjäisimmille alueille nykyisen määrärahajaon ja tuki-intensiteetin mukaisesti.

5.2.10

Komissiota kehotetaan tehostamaan Euroopan sosiaalirahastotoimia syrjäisimmillä alueilla ja tukemaan varsinkin työttömyysasteen alentamista — suurimmassa osassa ulkoalueita työttömyysluvut ovat erityisen korkeita — sekä kyseisten alueiden kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia unionin muihin kansalaisiin verrattuna.

5.2.11

Komissiota kehotetaan tukemaan talous- ja sosiaalineuvostojen perustamista tai vahvistamista, jotta saataisiin paremmin tietoa talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden sekä ylipäätään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mielipiteistä.

5.2.12

Komissiota kehotetaan tarkistamaan valtiontukia koskevat ehdotuksensa ja ottamaan huomioon perustuslakisopimuksen luonnoksen määräykset. Komissiota kehotetaan niin ikään säilyttämään syrjäisimpien alueiden erityiskohtelu maatalous-, kalastus- ja tavarankuljetusalan valtiontuista päätettäessä ja lisäämään erityiskohtelua entisestään.

5.2.13

Komissiota kehotetaan käynnistämään asianmukaisia toimenpiteitä, jotta syrjäisimmät alueet voivat hyödyntää tehokkaasti kaikkia niitä yhteisen liikennepolitiikan välineitä, jotka vaikuttavat kyseisten alueiden kehitykseen. Samalla on otettava huomioon näiden alueiden erityisasema yhteisön lainsäädännössä julkisen palvelun velvoitteen osalta; on pystyttävä takaamaan alueiden väestön tarpeita vastaava laatu ja hinta.

5.2.14

Komissiota kehotetaan täydentämään ja parantamaan lento- ja meriliikenteen kilpailujärjestelmää syrjäisimpien alueiden ja erityisesti sellaisten alueiden osalta, jotka kärsivät sekä syrjäisestä sijainnista että saariolosuhteista.

5.2.15

Komissiota kehotetaan muotoilemaan ehdotus seitsemänneksi tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevaksi puiteohjelmaksi siten, että siihen sisältyvät ulkoalueita koskevat nimenomaiset viittaukset saavat konkreettisen sisällön ja että ulkoalueiden osallistumista yhteisön T&K-toimiin helpotetaan muun muassa seuraavilla aloilla: ilmasto, vulkanologia, oseanografia, biodiversiteetti ja luontoa uhkaavat riskit.

5.2.16

Komissiota kehotetaan tunnustamaan ulkoalueiden erityisasema kaasu- ja sähköalan sisämarkkinoiden vapauttamisprosessissa, jotta kyseisten alueiden kuluttajia ei rangaistaisi niin, että toimitusten säännöllisyys vaarantuu, palveluiden laatu heikentyy ja hinnat nousevat. Tämä edellyttää, että julkisen palvelun velvoitteita ja valtiontukia koskevat säännöt ovat joustavia.

5.2.17

Komissiota kehotetaan ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin, joilla taataan ulkoalueiden kestävä kehitys. Tällaisia toimenpiteitä ovat etenkin luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, Natura 2000 -verkosto ja jätehuolto.

5.2.18

Komissiota kehotetaan olemaan luova ottaessaan käyttöön ulkoalueille tarkoitettuja erityismekanismeja ja -menettelyjä. Komission on huolehdittava siitä, etteivät alueet jää osattomiksi laajojen sisämarkkinoiden eduista. Komission on esimerkiksi tuettava uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja pääsyä laajakaistaverkkoihin.

5.2.19

Komissiota kehotetaan takaamaan ulkoalueiden muista poikkeavien verotusjärjestelmien jatkuvuus, sillä ne ovat kyseisten alueiden talouskehityksen kannalta olennaisia välineitä.

5.2.20

Komissiota kehotetaan harkitsemaan mahdollisuutta tarjota syrjäisimmille alueille tilaisuus osallistua aktiivisesti AKT-maiden kanssa solmittavia talouskumppanuussopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Näin mahdollistettaisiin ja avattaisiin kanava joustavalle ja pysyvälle vuoropuhelulle alueviranomaisten — ja/tai alueiden kansallisten viranomaisten — sekä sellaisten alueellisten elinten kesken, joiden kanssa EU neuvottelee. Tällä tavoin taattaisiin, että talouskumppanuussopimukset ovat entistä tehokkaampia, täydentävät toisiaan ja ovat keskenään johdonmukaisia.