52004PC0591

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien synteettikuitunuorien tuonnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Neuvosto otti kesäkuussa 1998 käyttöön 53,0 prosentin suuruiset lopulliset polkumyyntitullit ainoalta tutkimuksessa yhteistyössä toimineelta intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta peräisin olevien synteettikuitunuorien tuonnissa ja vahvisti samalla muiden intialaisten yritysten valmistamien synteettikuitunuorien tuonnissa sovellettavan jäännöstullin määräksi 82,0 prosenttia.

Kyseisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti maaliskuussa 2003 Eurocord-yhteyskomitean yhteisön tuottajien puolesta esittämän pyynnön, jossa esitettiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa.

Liitteenä oleva ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu polkumyynnin ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevan tarkastelun lopullisiin päätelmiin, jotka vahvistivat, että vahinko aiheuttava polkumyynti todennäköisesti toistuisi.

Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen asetukseksi, joka olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä mahdollisimman pian.

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien synteettikuitunuorien tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 [1], jäljempänä 'perusasetus', ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

[1] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. AIEMPI MENETTELY

(1) Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1312/98 [2] käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Intiasta peräisin olevien synteettikuitunuorien tuonnissa.

[2] EYVL L 183, 26.6.1998, s. 1.

B. TÄMÄ TUTKIMUS

(2) Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen [3] julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön, jonka oli tehnyt Eurocord (Liaison Committee of E.U. Twine, Cordage and Netting industries) edustaen kymmentä tuottajaa, joiden yhteenlaskettu tuotanto muodostaa pääosan (53 prosenttia) synteettikuitunuorien kokonaistuotannosta yhteisössä. Pyynnössä väitettiin, että Intiasta peräisin olevien tuontituotteiden vahingollinen polkumyynti todennäköisesti alkaisi uudelleen, mikäli toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

[3] EYVL C 240, 5.10.2002, s. 2.

(3) Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani vireille tutkimuksen [4] perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

[4] EUVL C 149, 26.6.2003, s. 12.

(4) Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2002 ja 30 päivän kesäkuuta 2003 välisen ajan, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Vahingon jatkumisen tai toistumisen arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2000 ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä 'tarkastelujakso'.

(5) Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäneille yhteisön tuottajille, muille yhteisön tuottajille, intialaisille viejille ja vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille/kauppiaille, käyttäjille ja raaka-aineiden toimittajille, joita asian tiedettiin koskevan.

(6) Komissio pyysi kaikkia edellä mainittuja osapuolia ja niitä osapuolia, jotka ilmoittautuivat tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, toimittamaan asiaan liittyviä tietoja. Lisäksi osapuolille, joita asia koski suoraan, annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(7) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, eli neljälle intialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, kuudelle etuyhteydettömälle tuojalle/kauppiaalle EU:ssa, 11 raaka-aineiden toimittajalle EU:ssa ja 23 käyttäjälle EU:ssa. Yksikään näistä asianomaisista osapuolista ei vastannut kyselyyn.

(8) Komissio lähetti kyselylomakkeet myös viidelle yhteisön tuotannonalaan kuuluvalle yritykselle, jotka oli valittu tätä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua tukeneita yhteisön tuottajia edustavaan otokseen, minkä lisäksi tietoja pyydettiin 11 valitukseen osallistumattomalta yhteisön tuottajalta. Kaikki otokseen valitut yritykset vastasivat kyselyyn, mutta valitukseen osallistumattomilta tuottajilta vastauksia ei saatu lainkaan.

(9) Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämisen sekä yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yhteisön tuottajien toimitiloihin:

- Bexco N.V. (Belgia)

- Companhia Industrial de Cerdas Artificiais, SA - Cerfil (Portugali)

- Companhia Industrial Têxtil, S.A. - Cordex (Portugali)

- Companhia de Têxteis Sintéticos, S.A. - Cotesi (Portugali)

- Cordoaria Oliveira, SA (Portugali).

C. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(10) Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin voimassa oleviin toimenpiteisiin Intiasta peräisin olevien synteettikuitunuorien tuonnissa johtaneen tutkimuksen, jäljempänä 'alkuperäinen tutkimus', kohteena ollut tuote ja sen määritelmä on seuraava: side- ja purjelanka, nuora ja köysi, myös palmikoidut tai punotut ja myös kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt muovilla tai kumilla taikka muovi- tai kumivaippaiset, polyeteeniä tai polypropeenia, muu kuin lyhdelanka tai paalinaru, suurempi kuin 50 000 desitexiä (5 g/m), sekä nailonista tai muusta polyamidista tai polyesteristä valmistettua muuta synteettikuitua, suurempi kuin 50 000 desitexiä (5 g/m). Tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 5607 49 11, 5607 49 19, 5607 50 11 ja 5607 50 19. Sitä käytetään moniin erilaisiin tarkoituksiin merenkulussa ja teollisuudessa, varsinkin laivaliikenteessä (erityisesti laivan kiinnityksessä) ja kalastusalalla.

2. Samankaltainen tuote

(11) Kuten edellinen tutkimus osoitti ja tämä tutkimus vahvisti, tarkasteltavana oleva tuote ja intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoillaan tuottamat ja myymät synteettikuitunuorat samoin kuin yhteisön tuottajien yhteisössä tuottamat ja myymät synteettikuitunuorat ovat kaikissa suhteissa samanlaisia ja niillä on siten samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet. Tämän vuoksi niitä pidetään samankaltaisina tuotteina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(12) Eräs asianomainen osapuoli väitti, että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamat ja myymät synteettikuitunuorat eivät ole kaikissa suhteissa samanlaisia kuin yhteisön tuottajien valmistamat synteettikuitunuorat vaan että näiden kahden tuotetyypin välillä on eräitä laatueroja.

(13) Vaikka asianomaisen Intiasta tuodun tuotteen ja yhteisön tuotannonalan valmistaman tuotteen välillä olisikin joitain laatueroja, tuotteita voidaan kuitenkin pitää "samankaltaisina", jos ne ovat fyysisiltä, teknisiltä ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan samanlaisia tai suuresti toisiaan muistuttavia.

(14) Lisäksi sekä tässä tutkimuksessa että voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa todettiin, että yhteisön tuotannonalan valmistamat synteettikuitunuorat ja Intiasta vietävät synteettikuitunuorat kilpailevat keskenään. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

D. POLKUMYYNNIN TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(15) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin toistumiseen. Koska yksikään intialaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, asiaa oli tutkittava komission muista lähteistä saamia tietoja käyttäen.

1. Alustavat huomiot

(16) Yksi tarkastelupyynnössä mainituista neljästä intialaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta ilmoitti tutkimuksen alussa, että se ei ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Komission yksiköt ilmoittivat yritykselle, että sen olisi joka tapauksessa toimitettava myös muut kyselylomakkeessa pyydetyt tiedot, mitä yritys ei kuitenkaan halunnut tehdä. Myös toinen yritys ilmoitti, ettei se ollut vienyt tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana, mutta se teki tämän vasta kyselyvastausten toimittamiselle asetun määräajan päättymisen jälkeen. Kolmas yritys totesi, että se ei ollut vienyt tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana ja että se oli lisäksi lopettanut toimintansa eikä tämän vuoksi voinut vastata kyselyyn. Kaikille näille yrityksille ilmoitettiin asianmukaisesti, että yhteistyöstä kieltäytyminen voi johtaa siihen, että päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(17) Koska yksikään intialainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut komission yksiköiden lähettämään kyselylomakkeeseen, tutkimuksessa käytettiin perusasetuksen 18 artiklan säännösten mukaisesti käytettävissä olevia tietoja, muun muassa niitä, jotka yhteisön tuotannonala oli toimittanut tarkastelupyynnössään.

(18) Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Intiasta laski mitättömälle tasolle vuonna 1998 tapahtuneen polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen. Tämän tuonnin määrä oli tutkimusajanjakson aikana alle 20 tonnia vuodessa eli vähemmän kuin 0,1 prosenttia yhteisön kulutuksesta.

(19) Koska asianomaista tuotetta ei tuotu merkittäviä määriä yhteisön markkinoille, tutkimuksessa selvitettiin, miten Intiasta peräisin olevien synteettikuitunuorien tuonti kehittyisi, jossa toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tämä tarkastelu kattoi sekä vientihinnat että viennin määrän.

2. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tutkimusajanjakson aikana

(20) Alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineelle yritykselle 53,0 prosentin polkumyyntimarginaali ja muille vientiä harjoittaville tuottajille 82,0 prosentin marginaali. Näin merkittävän polkumyynnin poistaminen olisi edellyttänyt vientihintojen merkittävää korottamista tai normaaliarvon pienenemistä alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeisenä aikana.

(21) Alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyt normaaliarvot perustuivat pääosin yhteistyössä toimineen yrityksen ilmoittamiin, Intian kotimarkkinoilla sovellettuihin hintoihin. Tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen mukaan kyseiset hinnat ovat laskeneet 10-20 prosenttia alkuperäisen tutkimuksen jälkeisten viiden vuoden aikana. Tämän perusteella ja ottaen huomioon, että asianomaisen tuotteen intialaiset viejät eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä, päätellään, että myös normaaliarvo on pienentynyt vastaavassa määrin alkuperäisen tutkimuksen jälkeisten viiden vuoden aikana.

(22) Intian vientitilastojen mukaan intialaisten viejien keskimääräiset hinnat kaikkiin maihin suuntautuneessa viennissä kyseessä olevan kahden tuoteryhmän eli yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 5607 49 ja 5607 50 kuuluvien tuotteiden osalta laskivat ensin mainittujen tuotteiden tapauksessa 46 prosenttia ja jälkimmäisten tuotteiden tapauksessa 51 prosenttia vuosien 1997/1998 ja 2002/2003 välillä. Vastaava hintojen lasku kyseisenä aikana on havaittavissa kaikkien Intian viennin pääasiallisten kohdemarkkinoiden, kuten Norjan ja Yhdysvaltojen, osalta, kun niitä tarkastellaan erikseen. Vientihintojen lasku oli suurempaa kuin 21 kappaleessa mainittu normaaliarvon pieneneminen, joten alkuperäisessä tutkimuksessa todetuissa polkumyyntikäytännöissä ei todennäköisesti ole tapahtunut käännettä toiseen suuntaan. Lisäksi voidaan todeta, että joidenkin tarkasteltavana olevan tuotteen tyyppien normaaliarvo Intiassa oli tutkimusajanjakson aikana korkeampi kuin EU:n markkinoilla kyseisenä aikana sovelletut hinnat. Tästä syystä on todennäköistä, että jos intialaiset viejät ryhtyisivät viemään kyseistä tuotetta uudelleen EU:hun, niiden soveltamat vientihinnat olisivat ainakin joidenkin tarkasteltavana olevan tuotteen tyyppien osalta alempia kuin normaaliarvo eli vienti tapahtuisi polkumyyntihintaan.

(23) Yhteisön tuotannonala toimitti Intiasta Yhdysvaltoihin ja Norjaan tutkimusajanjakson aikana suuntautuneesta viennistä tarkempia, tariffinimikkeittäin eriteltyjä laskelmia, joissa on otettu huomioon erityyppisten synteettikuitunuorien hinnoissa ja normaaliarvoissa esiintyvät erot. Näiden laskelmien mukaan Intiasta kolmansiin maihin suuntautuva vienti tapahtuu edelleen polkumyynnillä, jonka marginaalit ovat 53,4-222,2 prosenttia.

(24) Koska intialaiset viejät eivät vieneet asianomaista tuotetta yhteisöön eivätkä toimineet tutkimuksessa yhteistyössä, polkumyynnin tasoa tutkimusajanjakson aikana ei ole määritetty. Ottaen kuitenkin huomioon, että intialaisten viejien muihin kolmansiin maihin soveltamat vientihinnat ovat laskeneet merkittävästi alkuperäistä tutkimusajanjaksoa seuranneina viitenä vuotena samalla, kun kotimarkkinahinnat ovat laskeneet hieman tätä vähemmän, voidaan todeta, että tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynti yhteisön markkinoilla olisi todennäköisesti ollut tutkimusajanjakson aikana merkittävämpää kuin se taso, joka määritettiin alkuperäisessä tutkimuksessa.

3. Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

a) Vientimyynti muihin maihin (määrä ja hinnat) ja hinnat Intian markkinoilla

(25) Intian vienti muihin maihin on kokonaisuutena katsoen lisääntynyt alkuperäisen tutkimuksen jälkeisten viiden vuoden aikana. Intian vientitilastojen mukaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 5607 49 ja 5607 50 kuuluvien tuotteiden, joista suurin osa on tämän tutkimuksen kohteena olevia tuotteita, vienti kasvoi määrällisesti 104 prosenttia vuosien 1997/1998 ja 2002/2003 välillä.

(26) Intialaisten viejien kolmansien maiden markkinoilla soveltamat vientihinnat ovat tutkimuksen mukaan 17-61 prosenttia alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Tämä viittaa siihen, että intialaisilla viejillä saattaisi olla suuri houkutus suunnata vientiään yhteisön markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

b) Käyttämätön kapasiteetti ja investoinnit

(27) Tuotantokapasiteetista voidaan todeta, että alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja näyttää lisänneen kapasiteettiaan vain hieman viimeisten viiden vuoden aikana. Julkisesti saatavilla olevat tiedot osoittavat kuitenkin, että eräät muut merkittävät tuottajat Intiassa ovat kasvattaneet tuotantokapasiteettiaan enemmän tai aikovat tehdä niin lähitulevaisuudessa. Yhteisön tuotannonala arvioi tarkastelupyynnössään, että intialaisten tuottajien kokonaiskapasiteetti on yli 110 000 tonnia, mikä on selvästi enemmän kuin tämänhetkinen 40 000 tonnin tuotantomäärä ja noin 275 prosenttia yhteisön kulutuksesta. Koska intialaiset tuottajat eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä eikä luotettavampia tietoja ollut saatavilla, näiden lukujen perusteella pääteltiin, että Intiassa on runsaasti ylimääräistä kapasiteettia, mikä näyttäisi viittaavan siihen, että vienti yhteisöön alkaisi todennäköisesti uudelleen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(28) Komission käytettävissä ei ollut tietoja intialaisten viejien äskettäisistä tai suunnitelluista investoinneista, jotka voisivat vaikuttaa tuotantokapasiteettiin.

c) Aiemmat toimenpiteiden kiertämiseen / absorptioon liittyvät käytännöt

(29) Yhteisön tuotannonala väittää, että samaan aikaan, kun toimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden (CN-nimike 5607 "Side- ja purjelanka, nuora ja köysi ...") vienti loppui, CN-nimikkeeseen 5609 kuuluvien tuotteiden ("Muualle kuulumattomat tavarat ... side- tai purjelangasta, nuorasta tai köydestä valmistetut") vienti kasvoi vuosina 1997-2002 voimakkaasti eli 200 tonnista 800 tonniin ja niiden keskihinta laski 2,51 eurosta 1,58 euroon tonnilta. CN-nimikkeeseen 5609 kuuluvia vientitavaroita valmistavat samat yritykset kuin toimenpiteiden kohteena olevaa tuotettakin ja ne voivat muistuttaa sitä erittäin suuressa määrin, jopa niin paljon, että tästä aiheutuu ongelmia tariffiin luokittelussa ja tullin tarkastuksissa. Yhteisön tuotannonala on ottanut tämän asian esille yhteydenotoissaan Euroopan komissioon ja Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulliviranomaisiin. Tämän tuloksena on pystytty vahvistamaan, että luokittelu on joissakin tapauksissa ollut virheellinen, ja EU:n tulliviranomaiset ovat ryhtyneet toimiin estääkseen tästä mahdollisesti johtuvan voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden kiertämisen.

(30) Riippumatta siitä, esiintyykö toimenpiteiden kiertämistä vai ei, intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien toiminta näissä tapauksissa on osoitus siitä, että ne ovat erittäin kiinnostuneita pääsemään yhteisön markkinoille.

4. Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(31) Tiedot, jotka komissiolla on käytettävissään sen jälkeen, kun intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä, osoittavat, että vienti kolmansiin maihin tapahtuu edelleen polkumyyntihintaan ja että polkumyyntimarginaalit ovat suurempia kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Keskimääräiset vientihinnat ovat laskeneet nopeammin kuin normaaliarvot, mikä osoittaa, että intialaisten viejien harjoittama polkumyynti ei ole lakannut vuoden 1997 jälkeen vaan on pikemminkin lisääntynyt kolmansien maiden markkinoilla.

(32) Koska intialaiset viejät näyttävät tutkimuksen mukaan säilyttäneen strategisen kiinnostuksensa EU:n markkinoihin ja koska niillä on valtavat määrät käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, on todennäköistä, että ne aloittaisivat jälleen merkittävien tuotemäärien viemisen yhteisöön, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Kun otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot intialaisten viejien hinnoittelukäytännöistä kolmansien maiden markkinoilla ja normaaliarvon pienenemisestä sekä se, että tarkasteltavana olevan tuotteen tiettyjen tyyppien normaaliarvo on korkeampi kuin EU:n markkinoilla sovellettavat hinnat, on erittäin todennäköistä, että uudelleen alkava vienti tapahtuisi polkumyyntihinnoin. Tästä syystä päätellään, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnillä tapahtuvan viennin toistumiseen.

E. YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ JA OTANTA

(33) Ne kymmenen yhteisön tuottajaa, joiden puolesta Eurocord esitti toimenpiteiden voimassaolon päättymisen tarkastelua koskevan pyynnön, toimivat tutkimuksessa yhteistyössä. Tutkimuksen aikana kävi ilmeiseksi, että erään yhteisön tuottajan toimittamat tiedot olivat epäluotettavia, mistä syystä kyseisen yrityksen katsottiin kieltäytyneen yhteistyöstä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi kyseinen yhteisön tuottaja jätettiin yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle. Jäljellä olevien yhdeksän yrityksen tuotanto muodostaa 53 prosenttia synteettikuitunuorien tuotannosta yhteisössä tutkimusajanjakson aikana, joten niiden katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(34) Koska tarkastelupyyntöä tukeneita yhteisön tuottajia oli paljon, komissio päätti perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti tehdä tutkimuksensa yhteisön tuottajia edustavan otoksen perusteella. Otoksen valinta perustui sellaiseen tuotannon ja myynnin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(35) Kuten edellä 8 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin alun perin viisi yritystä tarkastelun vireillepanon jälkeen toimitettujen, tuotannon ja myynnin määriä koskeneiden tietojen perusteella. Edellä 33 kappaleessa mainituista syistä yksi yhteisön tuottaja, jota ei pidetty osana yhteisön tuotannonalaa, oli jätettävä myös otoksen ulkopuolelle. Jäljellä olevien neljän otokseen valitun yrityksen osuus valitukseen osallistuneista yhdeksästä yrityksestä koostuvan yhteisön tuotannonalan (ks. 33 kappale edellä) tuotannosta on 66 prosenttia ja myynnistä 62 prosenttia. Lopulliseen otokseen kuuluivat seuraavat yritykset, jotka kaikki sijaitsevat Portugalissa:

- Companhia Industrial de Cerdas Artificiais, SA (jäljempänä 'Cerfil')

- Companhia Industrial Têxtil, S.A. (jäljempänä 'Cordex')

- Companhia de Têxteis Sintéticos, S.A. (jäljempänä 'Cotesi')

- Cordoaria Oliveira, SA.

(36) Aiemman tutkimuksen otokseen, joka sekin muodostettiin tuotanto- ja myyntimäärien perusteella, kuului kahdeksan yritystä. Kaikki edellä mainitut yritykset Cerfiliä lukuun ottamatta kuuluivat myös aiemman tutkimuksen otokseen.

F. YHTEISÖN MARKKINOIDEN TILANNE

1. Kulutus yhteisön markkinoilla

(37) Synteettikuitunuorien todettavissa oleva kulutus yhteisössä määritettiin yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoilla myymien määrien perusteella, joihin lisättiin, Eurostatin tietojen pohjalta, Intiasta ja muista kolmansista maista yhteisöön suuntautuneen tuonnin määrä.

(38) Yhteisön todettavissa ole kulutus väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 9,4 prosenttia eli 39 825 tonnista 36 093 tonniin. Yksi tärkeimmistä syistä kulutuksen laskuun on synteettikuitunuorien kysynnän väheneminen kalaverkkoja valmistavissa yrityksissä yhteisön kalastuskiintiöiden alentamisen seurauksena. Kalastuskiintiöitä on alennettu asteittain tarkastelujaksolla noin 4,99 miljoonasta tonnista vuonna 2000 4,12 miljoonaan tonniin vuonna 2003 eli yhteensä lähes 17,4 prosenttia.

2. Tuonti Intiasta

(39) Toimenpiteiden vuonna 1998 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen Intiasta peräisin oleva tuonti väheni merkittävästi ja sen määrä oli vähäinen, markkinaosuudella mitattuna alle 0,1 prosenttia, koko tarkastelujakson ajan.

3. Tuonti muista kolmansista maista

(40) Tuonti muista kolmansista maista kasvoi tarkastelujaksolla 44 prosenttia (8 280 tonnista 11 893 tonniin vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä). Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi kyseisenä aikana 20,8 prosentista 33,0 prosenttiin. Tärkeimpiä viejämaita tutkimusajanjakson aikana olivat unioniin liittymässä olevat maat Tsekki, Puola ja Unkari ja näiden jälkeen Kiinan kansantasavalta ja Tunisia. Näistä maista peräisin olevan tuonnin keskihinnat laskivat tarkastelujaksolla 3,3 eurosta 2,8 euroon kilolta.

4. Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

Alustavat huomiot

(41) Alkuperäisen tutkimuksen jälkeen moni valituksen tehneistä yrityksistä on lopettanut kokonaan toimintansa ja sulkenut tuotantolaitoksensa. Näihin kuuluvat esim. Ostend Stores (Belgia), Brindon Marine (Yhdistynyt kuningaskunta), Irish Ropes (Irlanti), Lima (Portugali) ja Carlmark (Ruotsi).

(42) Otokseen kuuluneiden yritysten osalta analysoitiin kaikki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa luetellut vahingon osoittimet. Lisäksi osaa näistä osoittimista (tuotanto, myynti, markkinaosuus, työllisyys ja tuottavuus) on tarkasteltu koko yhteisön tuotannonalan eikä vain otokseen kuuluneiden neljän yrityksen osalta.

Yhteisön koko tuotannonalaa koskevat tiedot

(43) Samalla kun yhteisön kulutus laski tarkastelujaksolla, myös yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymät määrät vähenivät, vaikkakaan eivät samassa määrin. Yhteisön kulutuksen vähentyessä 9,4 prosenttia yhteisön tuotannonalan myyntimäärä väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 6,8 prosenttia eli 16 587 tonnista 15 457 tonniin.

(44) Yhteisön tuotannonalan valmistaman samankaltaisen tuotteen tuotanto väheni tarkastelujaksolla 3,9 prosenttia eli 18 782 tonnista vuonna 2000 18 053 tonniin tutkimusajanjaksona.

(45) Koska kulutus yhteisössä väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana enemmän kuin yhteisön tuotannonalan myynti, yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi kyseisen ajanjakson aikana hieman eli 41,6 prosentista 42,8 prosenttiin.

(46) Yhteisön tuotannonalan työllisyystilanne heikkeni tarkastelujaksolla, sillä vuonna 2000 työntekijöitä oli 1 076 mutta tutkimusajanjakson aikana enää 992. Työntekijäkohtaisena vuosituotoksena mitattu tuottavuus kasvoi kuitenkin saman ajanjakson aikana 17 454 kilosta 18 194 kiloon.

Otokseen valittuja yhteisön tuottajia koskevat tiedot

a) Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(47) Otokseen kuuluneiden yritysten tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson ajan, mutta niiden tuotantomäärät vähenivät hieman eli 1,7 prosenttia laskien vuonna 2000 todetusta 12 136 tonnista 11 928 tonniin tutkimusajanjakson aikana, mikä johti siihen, että kapasiteetin käyttöaste laski saman ajanjakson aikana 87 prosentista 85 prosenttiin.

b) Varastot

(48) Synteettikuitunuorien tuottajat pitävät yleensä varastojensa määrän alle 10 prosentissa tuotantomäärästä, koska tuotteet valmistetaan pääosin tilauksesta. Keskimääräiset varastot kehittyivät kuitenkin tarkastelujaksolla kielteiseen suuntaan, sillä niiden määrä kasvoi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 18 prosenttia eli 853 tonnista 1 007 tonniin.

c) Myynnin määrä ja markkinaosuus

(49) Myynnin määrä väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 7,5 prosenttia eli 10 484 tonnista 9 699 tonniin. Yhteisön koko tuotannonalan tavoin otokseen kuuluneiden yritysten markkinaosuus kuitenkin kasvoi samaan aikaan hieman eli 26,3 prosentista 26,9 prosenttiin.

d) Myyntihinnat, niihin vaikuttavat tekijät ja kannattavuus

(50) Yhteisössä myydyn samankaltaisen tuotteen keskihinnat pysyivät koko tarkastelujakson ajan samana eli 2,2 eurossa kilolta. Tästä vakaasta hintatasosta huolimatta voittomarginaali ennen veroja pieneni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä merkittävästi eli 9,8 prosentista 0,7 prosenttiin liikevaihdosta, mikä johtui pääasiassa keskimääräisten kustannusten noususta.

(51) Tärkeimpänä syynä tähän hintakehityksen pysähtymiseen oli toisaalta kysynnän heikkeneminen ja toisaalta se, että kilpailu markkinoilla oli niin kireää, että hintoja ei voitu nostaa tasolle, joka oli vallinnut ennen kuin toimenpiteet vuonna 1998 otettiin käyttöön tilanteessa, jossa Intiasta peräisin olevien tuotteiden polkumyynti aiheutti vahinkoa.

e) Investoinnit ja pääoman saanti

(52) Huolimatta edellä mainittujen vahingon osoittimien kielteisestä kehityksestä investoinnit lisääntyivät vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 118,4 prosenttia eli 809 432 eurosta 1 768 029 euroon. Otokseen kuuluneet yritykset eivät ilmoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia uuden pääoman saannissa.

f) Sijoitetun pääoman tuotto

(53) Sijoitetun pääoman tuotto noudatti kannattavuuden kielteistä kehitystä laskien vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 12 prosentista 3 prosenttiin.

g) Kassavirta

(54) Tämän tuotannonalan tyypillisiin piirteisiin kuuluu pääomavaltaisuus ja tästä johtuvat suuret poistot, joilla on suora vaikutus kassavirtaan. Kassavirta pysyi positiivisena koko tarkastelujakson ajan vaikka pienenikin 4,66 miljoonasta eurosta 2,23 miljoonaan euroon vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä.

h) Työllisyys, tuottavuus ja työvoimakustannukset

(55) Otokseen kuuluneen neljän yrityksen työllisyystilanne heikkeni samalla tavoin kuin edellä osoitettiin käyneen yhteisön koko tuotannonalan osalta. Työntekijöiden määrä väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 7,1 prosenttia eli 747 työntekijästä 694 työntekijään. Tuottavuus työntekijää kohti parani tarkastelujaksolla 5,8 prosenttia. Tuottavuuden paraneminen johtunee tarkastelujaksolla tehdyistä investoinneista korkean teknologian köydenpunontakoneisiin.

(56) Vaikka otokseen kuuluneiden yritysten työntekijämäärä väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, niiden työvoimakustannukset kehittyivät kokonaisuutena katsoen päinvastaiseen suuntaan nousten 7,8 prosenttia eli 4,49 miljoonasta eurosta 4,84 euroon.

Polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(57) Koska tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Intiasta tutkimusajanjakson aikana oli vähäpätöistä, polkumyyntimarginaalia ei voitu määrittää.

Toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(58) Tutkimuksessa selvitettiin, onko yhteisön tuotannonala yhä toipumassa aiemmin tapahtuneen polkumyynnin vaikutuksista. Tältä osin pääteltiin, että kun otetaan huomioon erilaisten tutkittujen talouden tunnuslukujen kielteinen kehitys sekä yhteisön koko tuotannonalan että otokseen kuuluneiden yhteisön tuottajien tapauksessa, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonala ei ole vielä kokonaan toipunut aiemman polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista, vaikka sen tilanne onkin jo jossain määrin parantanut.

Yhteisön markkinoiden tilannetta koskevat päätelmät

(59) Vaikka Intiasta peräisin olevassa tuonnissa on käytössä tehokkaat polkumyyntitullit, yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen haavoittuva huolimatta siitä, että jotkin tunnusluvut ovat kehittyneet parempaan suuntaan alkuperäisen tutkimuksen lopullisiin päätelmiin verrattuna (kannattavuus) ja jotkin muut ovat kehittyneet merkittävän myönteisesti (markkinaosuus, investoinnit ja tuottavuus).

(60) Lukuun ottamatta markkinaosuutta ja investointeja, jotka kasvoivat, ja tuotantokapasiteettia, keskihintoja ja pääoman saantimahdollisuuksia, jotka pysyivät ennallaan, kaikki muut vahingon osoittimet kehittyivät kielteiseen suuntaan. Ne tekijät, joita tarkasteltiin sekä yhteisön koko tuotannonalan että otokseen kuuluneiden yritysten osalta, osoittivat kehityksen olleen samankaltaista molemmissa tapauksissa.

(61) Kun otetaan huomioon käytössä olevat tehokkaat tullit, yhteisön tuotannonalan edellä selostetun kielteisen kehityksen ei voida katsoa johtuneen Intiasta peräisin olevasta tuonnista. Yhteisön tuotannonalan heikon taloudellisen tilanteen voidaan sen sijaan katsoa johtuvan seuraavista tekijöistä: i) kysynnän jatkuva väheneminen lähinnä Euroopan kalastuslaivaston pienenemisen ja kalastuskiintiöiden alentamisen johdosta, ii) muista maista kuin Intiasta (lähinnä unioniin liittymässä olevista maista) peräisin olevan tuonnin ja sen markkinaosuuden merkittävä kasvu ja tätä vastaava lasku yhteisön tuotannonalan myyntimäärissä, iii) hintojen jääminen alle polkumyyntiä edeltäneen tason muista maista kuin Intiasta peräisin olevan tuonnin kasvun markkinoilla aiheuttaman kireän kilpailutilanteen vuoksi ja iv) talouden yleinen laskusuhdanne vuodesta 2001 alkaen.

(62) Toisaalta tutkimuksessa todettiin, että yhteisön tuotannonalan kannattavuuden kehitys oli ollut vähemmän suotuisaa alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujakson aikana (tammikuusta 1993 toukokuuhun 1997) kuin tämän tutkimuksen tarkastelujaksolla. Tämä viittaa siihen, että yhteisön tuotannonalan tilanne on suhteellisesti ottaen parantunut tullien käyttöönoton jälkeen.

(63) Yhteisön tuotannonalan yleisen elinkelpoisuuden kannalta merkittävä tekijä ovat investoinnit. Niiden määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana, mikä on merkki siitä, että tuotannonala katsoo edelleen olevansa elinkelpoinen. Lisäksi yhteisön tuotannonalan tuottavuuden paraneminen ja markkinaosuuden kasvu osoittavat, että tuotannonala pystyi muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin aiheuttamasta voimakkaasta kilpailusta huolimatta säilyttämään asemansa yhteisön markkinoilla ja jopa hieman vahvistamaan sitä.

G. VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(64) Arvioitaessa voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättymisen todennäköisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen huomioon otettiin useita tekijöitä 31 ja 32 kappaleessa esitetyn yhteenvedon mukaisesti.

(65) Kuten jo todettiin, jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta, polkumyynti asianomaisen Intiasta peräisin olevan tuotteen tuonnissa alkaisi uudelleen. On olemassa selviä merkkejä siitä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi yhteisöön polkumyynnillä tuotavien tuotteiden määrän merkittävään kasvuun, sillä intialaisilla tuottajilla on runsaasti käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Kuten 27 kappaleessa selostettiin, intialaisilla tuottajilla on käyttämätöntä kapasiteettia noin 70 000 tonnia, mikä on lähes kaksi kertaa niin suuri määrä kuin yhteisön markkinoilla kulutettiin tutkimusajanjakson aikana (36 093 tonnia).

(66) Intialaisten viejien kolmansiin maihin (Yhdysvaltoihin ja Norjaan) suuntautuvan, väitteiden mukaan polkumyyntihintaan tapahtuvan viennin tarkastelu paljastaa selviä viitteitä siitä, että jos intialaisten tuotteiden vienti yhteisöön alkaisi uudestaan, kyseisen viennin hinnat olisivat alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Yhdysvaltojen ja Norjan virallisten kauppatilastojen mukaan asianomaisen tuotteen painotettu keskimääräinen vientihinta oli Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin tapauksessa 1,73 euroa kilolta ja Norjaan suuntautuvan viennin tapauksessa 1,70 euroa kilolta. Nämä hinnat alittaisivat yhteisön tuotannonalan valmistaman samankaltaisen tuotteen keskihinnat 21 ja 22 prosentilla.

(67) Yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen vaikea erityisesti siltä osin kuin on kyse kannattavuudesta, joka parani selvästi heti tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen mutta heikkeni sitten jälleen merkittävästi 51 kappaleessa selostetuista syistä.

(68) Edellä selostetun perusteella päätellään, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, vahinko todennäköisesti toistuisi, kun asianomaista tuotetta alettaisiin tuoda uudelleen Intiasta.

H. YHTEISÖN ETU

1. Alustavat huomiot

(69) Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen yhteisön kokonaisedun vastaista. Tarkastelussa otettiin huomioon kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien edut ja tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien/kauppiaiden, käyttäjien ja raaka-aineiden toimittajien edut.

(70) Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmassa tutkimuksessa pidetty yhteisön edun vastaisena. Tässä tarkastelussa voidaan näin ollen tutkia, onko kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttanut kielteisesti yhteisön etuun.

(71) Tämän perusteella tutkittiin, oliko siitä huolimatta, että vahingollinen polkumyynti todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, ettei ole yhteisön edun mukaista pitää toimenpiteitä voimassa tässä erityistapauksessa.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

(72) Vaikka yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kehittyi kielteiseen suuntaan tarkastelujakson aikana, tuotannonala on rakenteeltaan elinkelpoinen, sillä se pystyi säilyttämään merkittävän markkinaosuutensa. Lisäksi yhteisön tuotannonala itse katsoo olevansa elinkelpoinen, kuten investointien voimakas kasvu tarkastelujaksolla osoittaa. Kun otetaan huomioon 59-61 kappaleessa esitetyt päätelmät yhteisön tuotannonalan tilanteesta ja erityisesti sen erittäin heikosta kannattavuudesta sekä edellä G jaksossa mainitut perustelut, voidaan todeta, että jos toimenpiteitä ei pidetä voimassa, yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti heikkenee. On odotettavissa, että asianomaisen Intiasta peräisin olevan tuotteen tuonnin määrät ja hinnat olisivat toimenpiteiden voimassaolon päättymisen jälkeen sitä tasoa, että yhteisön tuotannonalan asema vaarantuisi jälleen, mikä johtaisi sen markkinaosuuden pienenemiseen, hintojen alenemiseen ja kannattavuuden heikkenemiseen tavalla, joka vastaisi alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujaksolla todettua tappiollista kehityssuuntaa. Näin ollen päätellään, että nykyisten toimenpiteiden pitäminen voimassa ei olisi yhteisön tuotannonalan edun vastaista.

3. Muiden tuottajien edut

(73) Komissio pyysi 11 valitukseen osallistumatonta yhteisön tuottajaa toimittamaan tietoja. Tähän kyselyyn ei saatu yhtään vastausta.

(74) Kun otetaan huomioon asianomaisen Intiasta peräisin olevan tuotteen todennäköiset tuontimäärät ja hinnat yhteisössä, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, voidaan todeta, että myös valitukseen osallistumattomat samankaltaisen tuotteen tuottajat menettäisivät markkinaosuuksiaan ja niiden taloudellinen tilanne heikkenisi.

(75) Koska päinvastaista näyttöä ei ole, voidaan tämän perusteella päätellä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi kielteisesti valitukseen osallistumattomiin yhteisön tuottajiin.

4. Etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden ja raaka-aineiden toimittajien edut

(76) Komissio lähetti kyselylomakkeet 6 etuyhteydettömälle tuojalle/kauppiaalle ja 11 raaka-aineiden toimittajalle.

(77) Kuudesta etuyhteydettömästä tuojasta/kauppiaasta vain yksi, jonka tarkasteltavana olevan tuotteen hankinnat tutkimusajanjakson aikana edustivat 0,07 prosenttia yhteisön kulutuksesta, esitti tullien voimassaolon jatkamista vastustavia näkemyksiä. Tämä yritys ei kuitenkaan toimittanut mitään tietoja tai näyttöä siitä, miten voimassa olevat toimenpiteet ovat vaikuttaneet sen toimintaan, eikä se myöskään esittänyt asianmukaista arviota siitä, missä määrin tullien voimassaolon jatkaminen haittaisi sen toimintaa maahantuojana. Muut viisi etuyhteydetöntä tuojaa eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet tietoja.

(78) Yksi raaka-aineiden toimittaja toisaalta kannatti yksiselitteisesti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista.

(79) Näin ollen voidaan päätellä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi kielteisesti etuyhteydettömiin tuojiin/kauppiaisiin ja raaka-aineiden toimittajiin.

5. Käyttäjien edut

(80) Komissio lähetti kyselylomakkeet 23 tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjälle, jotka olivat lähinnä kalastus- ja merenkulkualan toimijoita. Yksikään käyttäjä ei vastannut kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin. Eräs niistä vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista, mutta ei perustellut kantaansa sen tarkemmin.

(81) Koska käyttäjät kieltäytyivät lähes täysin yhteistyöstä ja koska tullien vaikutus on käyttäjien tärkeimpiin kustannuksiin (alusten arvonalennus, polttoaine, vakuutukset, työvoima ja huolto) verrattuna vähäinen, voidaan päätellä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuta niihin kielteisesti.

6. Päätelmät

(82) On odotettavissa, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen edistää yhteisön tuotannonalan kannattavuuden paranemista, mikä vaikuttaisi myönteisesti kilpailuolosuhteisiin yhteisön markkinoilla ja vähentäisi sitä uhkaa, että tuotantolaitoksia suljetaan ja työpaikkoja menetetään lisää. Lisäksi on odotettavissa, että yhteisön tuotannonala pystyy toimenpiteiden ansiosta hyödyntämään täysimääräisesti viime vuosina tekemänsä investoinnit ja jatkamaan teknisesti kehittyneempien uusien tuotteiden kehittämistä uusiin ja erityisiin käyttötarkoituksiin.

(83) Kun otetaan huomioon edellä esitetyt päätelmät toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen vaikutuksesta eri toimijoihin yhteisön markkinoilla, on pääteltävä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei ole yhteisön edun vastaista.

I. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(84) Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista nykyisessä muodossaan aiotaan suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta; huomautuksia, joiden perusteella edellä selostettuja päätelmiä olisi ollut aihetta muuttaa, ei kuitenkaan esitetty.

(85) Edellä esitetystä seuraa, että asetuksella (EY) N:o 1312/98 käyttöön otetut polkumyyntitullit olisi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidettävä voimassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli seuraavan Intiasta peräisin olevan, CN-koodeihin 5607 49 11, 5607 49 19, 5607 50 11 ja 5607 50 19 luokiteltavan tuotteen tuonnissa: side- ja purjelanka, nuora ja köysi, myös palmikoidut tai punotut ja myös kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt muovilla tai kumilla taikka muovi- tai kumivaippaiset, polyeteeniä tai polypropeenia, muu kuin lyhdelanka tai paalinaru, suurempi kuin 50 000 desitexiä (5 g/m), sekä nailonista tai muusta polyamidista tai polyesteristä valmistettua muuta synteettikuitua, suurempi kuin 50 000 desitexiä (5 g/m).

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Tuotteiden valmistaja:

- Garware Wall Ropes Ltd: 53,0 % (Taric-lisäkoodi 8755),

- muut valmistajat: 82,0 % (Taric-lisäkoodi 8900).

2 artikla

Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja