52004PC0294

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseksi liikenteen alalla tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta

2001/0229 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseksi liikenteen alalla tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta

1- TAUSTAA

Ehdotus 2001

Ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle (asiakirja KOM(2001) 544 lopullinen, 2001/0229 (COD)): // 9. lokakuuta 2001

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto: // 21. maaliskuuta 2002

Euroopan parlamentin lausunto ensimmäisessä käsittelyssä: // 30. toukokuuta 2002

Muutettu ehdotus: (asiakirja KOM(2002) 542 lopullinen, 2001/0229 (COD)): // 26. syyskuuta 2002

Yhteinen kanta: // 16. huhtikuuta 2004

Ehdotus 2003

Ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle (asiakirja KOM(2003) 564 lopullinen, 2001/0229 COD): // 16. lokakuuta 2003

Euroopan parlamentin lausunto ensimmäisessä käsittelyssä: // 11. maaliskuuta 2004

Yhteinen kanta: // 14. huhtikuuta 2004

2- KOMISSION EHDOTUKSEN TAVOITE

Vuoden 2001 ehdotuksen tavoitteena on tarkistaa Euroopan laajuisten verkkojen kehittämisen suuntaviivoja (päätös 1692/96/EY) eurooppalaisen liikennepolitiikan valkoisen kirjan ja useiden neuvoston päätelmien mukaisesti. Yleisenä päämääränä on vähentää liikenteen pullonkauloja korostamalla entistä voimakkaammin investointeja rautateihin, sisävesiväyliin, lyhyen matkan merikuljetuksiin, intermodaaliliikenteeseen ja liikenneverkkojen tehokkaaseen yhteenliittämiseen. Koska verkoston luomisessa on viivästytty, muutoksilla pyritään entistä tarkemmin keskittymään harvempiin painopisteisiin (5 artikla) ja yksittäisiin hankkeisiin (liite III, jolla saatetaan ajan tasalle Eurooppa-neuvoston Essenissä vuonna 1994 hyväksymä luettelo), kuten Galileoon ja uuteen rautatieyhteyteen Pyreneitten yli.

Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2001 ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssään muutamin tarkistuksin, mutta neuvostossa asia ei edistynyt. Neuvoston tilanteen purkamiseksi komissio päätti antaa vuodelle 2004 kaavaillun suuntaviivojen kattavamman muutosehdotuksen ja perusti korkean tason työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi entinen komissaari Karel Van Miert ja jossa oli edustajia nykyisistä ja tulevista jäsenvaltioista sekä Euroopan investointipankista. Työryhmän suositusten pohjalta komissio antoi uuden täydentävän ehdotuksen [1] 1. lokakuuta 2003. Täydentävän ehdotuksen tärkein sisältö on seuraava:

[1] KOM(2003) 564 lopullinen.

Rajoitettu määrä uusia ensisijaisia hankkeita. Ehdotuksessa esitetään 29 painopistehanketta, jotka nimetään Euroopan etua koskeviksi ja joilla integroidaan tulevien jäsenvaltioiden liikenneverkkoja laajentumisen auttamiseksi. Samoin tavoitteena on luoda EU:lle uusia mahdollisuuksia vähentää ruuhkia ja edistää intermodaaliliikennettä.

Yhteisön tuen keskittäminen. Muun muassa se, että ensisijaiset hankkeet nimetään Euroopan etua koskeviksi johtaa siihen, että Euroopan laajuisille verkoille tarkoitettua tukea sekä koheesiorahastosta ja rakennerahastoista saatavaa tukea tullaan keskittämään juuri näihin hankkeisiin.

Merten moottoriteiden tukemiseksi ehdotetaan uutta mekanismia, jolla voidaan edistää jäsenvaltioiden yhteishankkeita uusien säännöllisten ulkomaanrahtiyhteyksien luomiseksi. Mekanismin avulla jäsenvaltiot voivat yhteisön tuella toteuttaa toimenpidekokonaisuuksia, joissa kehitetään infrastruktuuria ja logistiikkajärjestelmiä ja tarjotaan uusille rahtilinjoille käynnistystukea. Merten moottoritiet parantavat yhteyksiä luonnonolosuhteiden vuoksi eristyneisiin saariin ja syrjäisiin maihin. Mekanismin avulla merten moottoritiet saavat Euroopan laajuisessa liikenneverkostossa saman painoarvon kuin maaliikenteen moottoritiet ja rautatiet.

Tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Investointien yhteensovittamisen parantamiseksi komissio ehdottaa, että samaan liikennekäytävään liittyville hankkeille tai hankeryhmille nimettäisiin Euroopan tason koordinaattori. Komission nimissä ja puolesta toimiva koordinaattori antaisi myös neuvoja hankkeiden rahoitusjärjestelyistä. Hanke-ehdotusten arvioinnissa on eroja jäsenvaltioiden välillä, mikä on aiheuttanut ongelmia. Komissio onkin ehdottanut, että hankkeiden hyväksymistä edeltävät arvioinnit ja julkiset kuulemiset järjestettäisiin koordinoidusti. Tietyille rajat ylittäville hankkeille, kuten silta- tai tunnelihankkeille, jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi järjestää yhteisiä ylikansallisia selvityksiä.

Ehdotuksen rinnalla kulkee toinen ehdotus, joka koskee TEN-ohjelman rahoitustukisääntöjen muuttamista niin, että ensisijaisiin hankkeisiin kuuluvien, rajat ylittävien osuuksien yhteisrahoitusaste olisi nykyistä suurempi.

3- YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

Yhteiseen kantaan on sisällytetty useita muutoksia, joilla pyritään ottamaan huomioon useimmat Euroopan parlamentin ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä esittämät tarkistukset.

Vuoden 2001 ehdotuksen osalta yhteiseen kantaan on sisällytetty kokonaan tai tietyin muutoksin tarkistukset 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 14, 16, 19 ja 21 (osittain), 22, 24, 25 ja 26 (osittain), 27, 28, 30 ja 46 (periaatteen osalta) sekä 48 ja 51.

Vuoden 2003 täydentävän ehdotuksen osalta yhteiseen kantaan on kokonaan tai pienin selventävin muutoksin hyväksytty tarkistukset 1, 3, 6, 9, 16, 20 ja 25. Tarkistukset 33/rev ja 42, 34 ja 43, 7, 8, 10, 11, 13, 19, 22 ja 26 on hyväksytty vain osittain. Tarkistuksia 2, 4, 5, 37 ja 44, 38, 12, 14, 15, 17, 18, 39/rev ja 45, 21, 23 ja 24 ei ole hyväksytty.

Yhteinen kanta eroaa Euroopan parlamentin tarkistuksista pääasiassa seuraavissa kysymyksissä:

Verkon määritelmä (1 artikla). Useissa parlamentin tarkistuksissa esitetään verkon yleisen määritelmän tarkentamista lisäämällä maininta poliittisista tavoitteista, liikennekäytäviä yhdistävistä väylistä ja logistiikkajärjestelmistä. Näitä tarkistuksia ei ole hyväksytty, koska ne eivät sovellu artiklan tarkoituksiin. Osa parlamentin ehdottamista muutoksista on kuitenkin otettu huomioon 5 artiklassa (jossa määritellään verkoston painopisteet) lisäämällä viittaukset intermodaalisuuteen, syrjäisten alueiden yhteyksiin, pitkän matkan merikuljetuksiin ja kestävän kehityksen mukaiseen liikkuvuuteen.

Ympäristöarvioinnit (8 artikla). Parlamentin vuoden 2001 ehdotukseen tekemissä tarkistuksissa pyydetään komissiolta strategista ympäristöarviointia alan lainsäädännön (direktiivi 2001/42/EY) kaavailtua hyväksymistä silmällä pitäen. Lisäksi tarkistuksissa pyydetään komissiolta tällaisia arviointeja 10:ssä unioniin liittyvässä maassa ja strategisen arvioinnin tekemistä liikennekäytävistä. Tarkistuksia ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan, koska ne näyttäisivät tarpeettomilta kun otetaan huomioon, että direktiivi siirretään kansalliseen lainsäädäntöön heinäkuussa 2004 ja uudet jäsenvaltiot liittyvät unioniin toukokuussa 2004. Komissio on jo laatinut vuoden 2003 ehdotuksesta (SEC(2003) 1060) laajennetun vaikutustenarvioinnin, johon sisältyy myös ympäristövaikutusten arviointi. Useat ympäristöarviointia koskevat tarkistukset on kuitenkin otettu huomioon ja ympäristöarvioinnin roolia on huomattavasti vahvistettu seuraavilla tavoilla: Ensinnäkin direktiivin 2001/42/EY nojalla tehdyn ympäristöarvioinnin tulokset on otettava huomioon jäsenvaltioiden laatiessa suunnitelmia ja toimintaohjelmia ja kun suuntaviivoja tarkistetaan. Toiseksi myös komission on otettava nämä tulokset huomioon raportoidessaan hankkeiden tuloksista ja varsinkin tehdessään lainsäädäntöehdotuksia suuntaviivojen tarkistamiseksi. Kolmanneksi on lisätty viittaus luonnonvaraisten lintujen suojelua koskevaan direktiiviin 79/409/ETY.

Merten moottoritiet (12a artikla). Tarkistuksesta 7 on otettu mukaan monia osia: kuvauksessa mainitaan valtioiden lisäksi myös niiden alueet, määritelmässä mainitaan vesiväylät ja kanavat, jotka yhdistävät kaksi merten moottoritietä; samoin on lisätty maininta laajempaa hyötyä tuoviin toimiin, kuten jäänmurtotoimintaan. Viittaus Marco Polo -ohjelman kriteereihin on lisätty johdanto-osan 16 kappaleeseen. Muita tarkistuksen 7 osia ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan. Tässä yhteydessä katsotaan, että viittaukset perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan sekä käynnistystuen rajaaminen 'asianmukaisesti perusteltuihin pääomakustannuksiin' (mikä poikkeaa komission alkuperäisestä ehdotuksesta) riittää takaamaan tasapuoliset kilpailumahdollisuudet satamien ja operaattorien välillä.

Raportointi (18 artiklan 3 kohta). Yhteiseen kantaan on sisällytetty tarkistuksen 28 ensimmäinen osa, jonka mukaan täytäntöönpanoa koskeva kertomus annetaan joka toinen vuosi. Tarkistuksen toista osaa, jossa asetetaan vaatimuksia kertomuksen sisällöstä, ei ole hyväksytty, koska tällaisten yksityiskohtaisen vaatimusten asettamista pidetään tarpeettomana. Lisäksi taloudelliset tiedot sisältyvät jo nykyisellään komission säännöllisesti laatimiin kertomuksiin.

Nimeäminen Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi (19a artikla). Komissio ei voi hyväksyä ajatusta siitä, että se kuulisi Euroopan parlamenttia ennen kuin se ehdottaa toimenpiteitä silloin kun ensisijaisten hankkeiden toteutuksessa on vakavia viiveitä. Tällainen kuuleminen olisi ristiriidassa komission aloiteoikeuden kanssa. Parlamentille tullaan kuitenkin ilmoittamaan tällaisista toimenpiteistä. Hankkeiden uudelleentarkastelua 15 vuoden välein mahdollista luettelosta poistamista silmällä pitäen ei hyväksytty muutettuun ehdotukseen vuonna 2002, mutta yhteisessä kannassa se on mukana.

Ensisijaisia hankkeita koskeva liite III. Monet liitteessä kolme oleviin ensisijaisiin hankkeisiin liittyvistä parlamentin tarkistuksista on hyväksytty: hankkeessa 6 on selvennys Divacan ja Etelä-Ronchin suhteen; Algeciras-Bobadilla mainitaan nimenomaisesti hankkeen 16 osana; mukana on maininta Pohjanmeren-Itämeren kanavasta; Praha-Linz mainitaan hankkeen 22 osana. Myös Seine-Scheldtin sisävesihanke hyväksytään uudeksi hankkeeksi 30, koska sitä kannatetaan sekä yhteisessä kannassa että parlamentissa. Muita tarkistuksia ei ole hyväksytty, koska ne eivät joko ole saaneet kyseisten jäsenvaltioiden tukea (vrt. perustamissopimuksen 156 artikla) tai toteutuisivat pääosin 27 valtion EU:n alueen ulkopuolella (tarkistukset 19 (osittain), 21, 23, 24, 25 (osittain).

4- PÄÄTELMÄT

Komissio katsoo, että neuvoston 14. huhtikuuta 2004 yksimielisesti vahvistama yhteinen kanta on komission ehdotuksen tavoitteiden ja hengen mukainen. Näin ollen komissio hyväksyy yhteisen kannan.

Monet niistä tarkistuksista, joista Euroopan parlamentti äänesti kahdessa ensimmäisessä käsittelyssä, sisältyvät yhteiseen kantaan joko sellaisenaan tai siten, että niiden henki on säilytetty. Neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio ovat siis suuressa määrin samaa mieltä ehdotuksen päänäkökohdista.

Edellä esitetyn perusteella komissio kehottaa Euroopan parlamenttia hyväksymään yhteisen kannan.