52004PC0177

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta sekä direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

1.1. Perustelut ja tavoitteet

Lukuisat Yhdysvalloissa ja EU:ssa paljastuneet kirjanpitoskandaalit ovat muistutus siitä, että lakisääteinen tilintarkastus on keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan yritysten tilinpäätösten uskottavuus ja luotettavuus. Pääomamarkkinat ja talouselämä ovat kärsineet merkittäviä taloudellisia vahinkoja.

Skandaalit ovat myös osoittaneet, että komission vuonna 2003 antamassa tiedonannossa "Lakisääteisen tilintarkastuksen kehittäminen EU:ssa" hahmotellut lakisääteistä tilintarkastusta koskevat aloitteet on toteutettava pikaisesti. Tämä direktiiviehdotus on yksi tärkeimmistä tiedonantoon sisältyneistä aloitteista. Tässä laajennetaan selvästi aiemman kahdeksannen neuvoston direktiivin soveltamisalaa selventämällä lakisääteisten tilintarkastajien tehtävien sisältöä sekä riippumattomuutta ja etiikkaa koskevia vaatimuksia, edellyttämällä ulkoista laadunvarmistusta, varmistamalla tilintarkastusalan tehokas julkinen valvonta sekä kehittämällä EU:n valvontaviranomaisten yhteistyötä.

Ehdotuksessa luodaan myös perusta tehokkaalle, koordinoidulle kansainväliselle sääntely-yhteistyölle Yhdysvaltain valvontaviranomaisen (US Public Company Accounting Oversight Board, PCAOB) ja muiden kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa. Tämä on erittäin tärkeää, koska pääomamarkkinat ovat globaalisti yhteydessä toisiinsa.

Tätä direktiiviehdotusta ei ole laadittu pelkästään viimeaikaisten kirjanpitoskandaalien vuoksi. Se on looginen seuraus EU:ssa vuonna 1996 aloitetusta lakisääteistä tilintarkastusta koskevien periaatteiden uudistamisesta. Alkuperäisiä tavoitteita on kuitenkin muokattu viimeaikaisten tapahtumien vuoksi. Ehdotuksessa muun muassa edellytetään, että konsernin tilintarkastaja on kokonaisvastuussa konsernin konsolidoidusta tilinpäätöksestä annettavasta tilintarkastuskertomuksesta. Lisäksi kaikilla yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä on oltava riippumaton tilintarkastuskomitea.

1.2. Asiayhteys ja tausta

Yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa neljännessä neuvoston direktiivissä 78/660/ETY [1], konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa seitsemännessä neuvoston direktiivissä 83/349/ETY [2], pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetussa neuvoston direktiivissä 86/635/ETY [3] sekä vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä 19 päivänä joulukuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/674/ETY [4] vaaditaan, että yhden tai useamman henkilön, joka on hyväksytty tilintarkastajaksi, on tarkastettava tilinpäätös tai konsolidoitu tilinpäätös.

[1] EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11.

[2] EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.

[3] EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

[4] EYVL L 374, 31.12.1991, s. 7.

10 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa kahdeksannessa neuvoston direktiivissä 84/253/ETY [5] lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden hyväksymisestä käsitellään pääasiassa lakisääteisten tilintarkastajien hyväksymistä jäsenvaltioissa. Vaikka direktiiviin sisältyy rekisteröintiä ja ammatillista huolellisuutta koskevia vaatimuksia, siinä ei säädetä lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamista koskevista vaatimuksista eikä julkisen valvonnan tai ulkoisen laadunvarmistuksen tasosta, jolla varmistetaan tilintarkastusten korkea laatu.

[5] EYVL L 126, 12.5.1984, s. 20.

Lakisääteistä tilintarkastusta koskevan yhdenmukaisen lähestymistavan puuttuminen EU:sta oli lähtökohta komission vuonna 1996 järjestämälle laajalle konsultoinnille, joka käsitteli lakisääteisen tilintarkastuksen soveltamisalaa ja jatkotoimien tarvetta EU:n tasolla. Konsultoinnin käynnisti komission vuonna 1996 julkaisema vihreä kirja "Virallisesti hyväksytyn tilintarkastajan rooli, asema ja vastuu EU:ssa" [6]. Vihreästä kirjasta annetuissa kommenteissa ehdotettiin kahdeksannen neuvoston direktiivin säännöksiä kattavampia EU:n tason toimia. Komission poliittiset päätelmät asiasta sisältyvät vuonna 1998 annettuun komission tiedonantoon "Lakisääteinen tilintarkastus Euroopan unionissa: tie eteenpäin" [7].

[6] EYVL C 321, 28.10.1996, s. 1.

[7] EYVL C 143, 8.5.1998, s. 12.

Vuoden 1998 tiedonannossa komissio ehdotti EU:n tilintarkastuskomitean perustamista, jonka tehtävänä olisi suunnitella jatkotoimia tiiviissä yhteistyössä tilintarkastusalan ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Komitean työssä keskityttiin keskustelemaan tavoista parantaa tilintarkastuksen laatua sopimalla mahdollisuuksien mukaan muista kuin sitovista toimenpiteistä. Sen asialistan tärkeimpiä aiheita ovat olleen ulkoinen laadunvarmistus, tilintarkastusstandardit ja tilintarkastajien riippumattomuus.

Komissio julkaisi EU:n tilintarkastuskomitean työn pohjalta marraskuussa 2000 suosituksen lakisääteisen tilintarkastuksen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksista Euroopan unionissa [8] ja toukokuussa 2002 suosituksen tilintarkastajan riippumattomuuden perusperiaatteista EU:ssa [9]. Myös valmistelut kansainvälisten tilintarkastusstandardien (International Standards on Auditing, ISA) käyttämiseksi on aloitettu.

[8] EYVL L 91, 31.3.2001, s. 91.

[9] EYVL L 191, 19.7.2002, s. 22.

Tässä ehdotuksessa on säilytetty koulutusta ja käytännön harjoittelua koskevat perusedellytykset, jotka sisältyvät voimassa olevaan direktiiviin. Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymisehdot eivät siis ole muuttuneet olennaisesti. Ehdotuksessa kuitenkin laajennetaan EU:n lainsäädännön soveltamisalaa ottamalla käyttöön uudet vaatimukset, jotka koskevat tilintarkastuksen suoritustapaa, sekä tilintarkastuksen laadun ja alan nauttiman luottamuksen varmistamisen edellyttämät järjestelyt.

Lakisääteinen tilintarkastus on keskeisessä asemassa varmistettaessa taloudellisen raportoinnin asianmukaisuus, mutta se ei luonnollisestikaan ole ainoa osa-alue, jonka tarkkailua on tehostettava kirjanpitoskandaalien vuoksi. Tilintarkastusala kuuluu raportoivan yhteisön johdon, arvopaperimarkkinavalvojien ja muiden alakohtaisten valvontaviranomaisten ohella suurempaan toimijoiden ja sääntelyviranomaisten muodostamaan järjestelmään, jonka tehtävä on varmistaa läpinäkyvä taloudellinen raportointi EU:n pääomamarkkinoilla. Lakisääteistä tilintarkastusta koskevaa direktiiviehdotusta olisi tarkasteltava osana rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmaan sisältyvien EU:n toimien muodostamaa laajempaa kokonaisuutta. Erityisen tärkeässä asemassa tässä suhteessa ovat komission 21. toukokuuta 2003 antama tiedonanto "Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa - etenemissuunnitelma" [10], kansainvälisten tilinpäätösstandardien käyttöönotto vuonna 2005 sekä vastikään yhteispäätösmenettelyssä hyväksytyt direktiivit sisäpiirikaupoista, markkinoiden manipuloinnista ja markkinoiden väärinkäytöstä (2003/6/EY) sekä arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä (2003/71/EY).

[10] KOM(2003) 284 lopullinen.

2. Direktiivin lukujen analyysi

I luku Kohde ja määritelmät (1 ja 2 artikla)

Direktiivin 1 artiklan mukaan direktiivissä käsitellään ainoastaan yhteisön lainsäädännön (esimerkiksi neljäs ja seitsemäs direktiivi) edellyttämää lakisääteistä tilintarkastusta.

Tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisö määritellään erikseen. Näin tarkennetaan direktiivin soveltamisalaa ja kiinnitetään huomiota siihen seikkaan, että jotkin säännökset koskevat nimenomaan tilintarkastusyhteisöjä. Jaottelu perustuu myös siihen tosiasiaan, että tilintarkastusyhteisöjen koko ja merkitys ovat kasvaneet sen jälkeen, kun kahdeksas neuvoston direktiivi annettiin vuonna 1984.

Lakisääteinen tilintarkastus määritellään yhteisön oikeuteen kuuluvien direktiivien soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen tilinpäätösten tai konsolidoitujen tilinpäätösten tarkastamiseksi. Jäsenvaltiot voivat edellyttää lakisääteisten tilintarkastusten suorittamista muissakin tilanteissa ja asettaa niille direktiivin säännöksiä vastaavat vaatimukset.

Yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön käsitteestä keskusteltiin ja se kehitettiin EU:n tilintarkastuskomiteassa, kun laadittiin suosituksia laadunvarmistuksesta ja tilintarkastajan riippumattomuudesta. Merkittävyys yleisen edun kannalta määritellään arvopaperien julkisen noteerauksen, liiketoiminnan luonteen (esim. pankki tai vakuutusyhtiö) tai yrityksen koon (työntekijöiden määrä) perusteella. Viimeaikaisten skandaalien perusteella on tarpeen tiukentaa entisestään yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksia koskevia vaatimuksia. Olisi kuitenkin kohtuutonta, jos tiukennettuja vaatimuksia sovellettaisiin myös muihin yrityksiin, joiden tarkastukset muodostavat selvän enemmistön kaikista lakisääteisistä tilintarkastuksista. Direktiivin XI luvussa säädetään yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisiä tilintarkastuksia koskevista erityisvaatimuksista. Näillä yhteisöillä on muun muassa oltava riippumaton tilintarkastuskomitea, niiden tarkastuksia suorittaviin tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan tiukempia riippumattomuusvaatimuksia ja tilintarkastajien on julkistettava vuosittain läpinäkyvyysraportti.

Yleisen edun kannalta merkittäviksi yhteisöiksi määritellään kaikki julkisesti noteeratut yritykset, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, sekä kaikki pankit ja vakuutusyritykset. Tämän lisäksi jäsenvaltiot haluavat kenties sisällyttää määritelmän piiriin esimerkiksi sairaalat tai eläkerahastot.

II luku Hyväksyminen, jatkuva koulutus ja vastavuoroinen tunnustaminen (3-14 artikla)

Tässä luvussa periaatteessa toistetaan voimassa olevan kahdeksannen direktiivin vaatimukset. Tilintarkastusyhteisöjen hyväksynnän osalta 3 artikla 3 kohdan b ja c alakohdassa jäsenvaltioille ei enää anneta mahdollisuutta vaatia, että tilintarkastusyhteisön äänien enemmistön tai hallinto- tai johtoelimen jäsenten enemmistön tulee olla kyseisessä jäsenvaltiossa hyväksytyillä tilintarkastajilla tai tilintarkastusyhteisöillä. Ehdotuksessa poistetaan kahdeksannen neuvoston direktiivin mahdollistamat omistusosuuksia ja johtoa koskevat rajoitukset. Ehdotuksessa todetaan selkeästi, että tilintarkastusyhteisön omistusoikeuksien enemmistön on oltava jossakin jäsenvaltiossa hyväksytyillä tilintarkastajilla tai tilintarkastusyhteisöillä. Tällä muutoksella lisätään vertailukelpoisuutta sisämarkkinasääntöjen kanssa ja edistetään EU:n tilintarkastusyhteisöjen integroitumista.

Tässä luvussa säädetään muiden jäsenvaltioiden tilintarkastajien hyväksymisessä käytettävästä kelpoisuuskokeesta. Tämä lähestymistapa poikkeaa perustellusti sisämarkkinoiden palveluista vastikään annetusta direktiiviehdotuksesta (KOM(2004) 2 lopullinen, 13.1.2004), koska tilintarkastajien on tunnettava syvällisesti lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta merkityksellinen jäsenvaltioiden lainsäädäntö (esimerkiksi yhtiö- ja vero-oikeus sekä sosiaalilainsäädäntö). Teoreettisen koulutuksen piiriin kuuluvat nyt erityisesti kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) ja tilintarkastusstandardit (ISA).

III luku Rekisteröinti (15-20 artikla)

Asianomaisten on voitava nopeasti todeta, onko tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö hyväksytty, missä virallinen toimipaikka sijaitsee ja millainen organisaatio tilintarkastusyhteisöllä on. Tätä voidaan helpottaa rekisteröimällä tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt julkiseen sähköiseen rekisteriin. Rekisteriin kirjataan ainoastaan olennaiset tiedot, ja tietojen käyttöä helpotetaan vaatimalla, että niiden on oltava sähköisesti saatavilla.

Julkisen rekisterin on sisällettävä myös niiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet, jotka ovat vastuussa valvonnasta, laadunvarmistuksesta sekä tutkinnasta ja seuraamusten määräämisestä, jotta asianomaiset voivat tarvittaessa olla yhteydessä kyseisiin viranomaisiin.

Yksittäiset tilintarkastajat voivat olla tilintarkastusyhteisön palveluksessa, itsenäisiä yrittäjiä tai muussa sidossuhteessa tilintarkastusyhteisöön esimerkiksi partnerina. Rekisteristä on käytävä ilmi tilintarkastajan asema.

Tilintarkastusyhteisöistä rekisterissä on ilmoitettava yhteisön palveluksessa olevien sekä sen partnerien ja muussa sidossuhteessa olevien tilintarkastajien lukumäärä. Yksittäisten tilintarkastajien luettelo selventää, kuka on yhteydessä tilintarkastusyhteisöön, ja rekisteröintinumerolla voi saada lisätietoja. Rekisterissä on oltava tiedot tilintarkastusyhteisön omistajista ja johtohenkilöistä. Siihen on myös sisällyttävä tiedot jäsenyydestä ketjussa. Ketjun jäsenyyttä koskevista tiedoista käyvät ilmi muut tilintarkastusyhteisöt tai sidosyritykset, joiden kanssa tilintarkastusyhteisö tekee yhteistyötä; näin ketjujen rakenne tulee selvemmäksi muille asianosaisille.

Rekisteritietojen muuttuessa päivitykset on tehtävä viivytyksettä ja tiedot laadittava sen jäsenvaltion säännöksissä sallitulla kielellä, jonka alueella tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on kotipaikka. Lisäksi rekisteritiedot voidaan haluttaessa laatia myös muulla yhteisön virallisella kielellä.

IV luku Ammattietiikka ja salassapitovelvollisuus (21 ja 22 artikla)

Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen on noudatettava tiukkaa ammattietiikkaa. Perustason muodostavat IFAC:n (International Federation of Accountants) etiikkakomitean hyväksymät eettiset säännöt. Tämän direktiivin 21 artiklassa säädettyjen periaatteiden noudattaminen saattaa kuitenkin edellyttää muitakin sääntöjä.

Luottamuksellisuutta ja salassapitoa koskevat säännöt eivät saa kuitenkaan haitata taloudellista raportointia koskevien vaatimusten noudattamisen valvontaa eivätkä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

V luku Riippumattomuus (23-25 artikla)

Tilintarkastajan riippumattomuudesta annetun suosituksen mukainen riippumattomuutta koskeva perusperiaate on sisällytetty 23 artiklaan. Direktiivissä määritetään periaate, jonka mukaan tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on toimittava itsenäisesti suhteessa tarkastettavaan yhteisöön osallistumatta millään tavalla sen johtamiseen liittyvään päätöksentekoon. Tilintarkastaja ei saa vastaanottaa tilintarkastustoimeksiantoa, joka vaarantaa hänen riippumattomuutensa. Tilintarkastajan on myös kieltäydyttävä tilintarkastuksen oheispalveluihin (non-audit services) liittyvistä toimeksiannoista, jotka voisivat vaarantaa hänen riippumattomuutensa. Tilintarkastajan on dokumentoitava kaikki riippumattomuutensa kohdistuvat merkittävät uhkat sekä toimenpiteet niiden lieventämiseksi. Viime kädessä on luonnollisesti luovuttava tilintarkastustoimeksiannosta tai kieltäydyttävä tilintarkastuksen oheispalvelujen tarjoamisesta. Vuonna 2003 annetun toimeksiannon mukaisesti komissio aikoo tutkia, tarvitaanko lisätoimia, jotka saattaisivat johtaa siihen, että tilintarkastaja ei saa tarjota asiakkaalleen mitään tilintarkastuksen oheispalveluja.

Tilintarkastajan riippumattomuudesta EU:ssa vuonna 2003 annetun komission tiedonannon mukaisesti direktiivissä ilmaistaan selvästi, että lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettavien palkkioiden on oltava riittävällä tasolla tilintarkastuksen asianmukaisen laadun takaamiseksi; palkkiot eivät myöskään saa määräytyä rajoittavien ehtojen eivätkä tarkastettavalle yhteisölle tarjottavien oheispalvelujen perusteella. Periaatteiden noudattamista ja riippumattomuutta valvotaan laadunvarmistukseen liittyvillä tarkastuksilla.

VI luku Tilintarkastusstandardit ja raportointi (26-28 artikla)

Kuten vuoden 2003 tiedonannossa todetaan, komissio ehdottaa, että kaikki yhteisön lainsäädännön edellyttämät lakisääteiset tilintarkastukset on suoritettava kansainvälisten tilintarkastusstandardien (ISA) mukaisesti. Nykyään kansainväliset tilintarkastusstandardit (International Standards on Auditing) antaa yksityinen organisaatio IAASB (International Auditing and Assurance Standards Board). Voidakseen hyväksyä kansainväliset tilintarkastusstandardit komission on varmistettava, ovatko ne kansainvälisesti hyväksyttyjä sekä onko ne kehitetty asianmukaisen menettelyn kautta julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen. Lisäksi standardien on oltava korkealaatuisia ja ohjattava tilinpäätökset ja konsolidoidut tilinpäätökset antamaan oikeat ja riittävät tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Standardien on myös oltava Euroopan yleisen edun mukaisia. Komissio valmistelee parhaillaan lopullista päätöstä siitä, hyväksytäänkö ISA-standardit ja missä laajuudessa. Päätös riippuu siitä, pystytäänkö IAASB:n toiminnan hallinto järjestämään tyydyttävällä tavalla.

Jotta jäsenvaltiot eivät ota käyttöön uusia vaatimuksia eivätkä aseta tilintarkastajille ISA:n mukaiset menettelyt ylittäviä tarkastusvaatimuksia, direktiivin 26 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat määrätä ylimääräisiä tilintarkastusmenettelyjä vain siinä tapauksessa, että ne ovat tarpeen lakisääteisen tilintarkastuksen laajuuteen liittyvien erityisvaatimusten vuoksi. Komissio voi 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyä yhteisen vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilinpäätöksille ja konsolidoiduille tilinpäätöksille, jotka on laadittu hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen.

Direktiivin 27 artiklassa säädetään periaatteesta, jonka mukaan konsernin tilintarkastaja on täysimääräisesti vastuussa konsolidoidusta tilinpäätöksestä annettavasta tilintarkastuskertomuksesta. Tämän periaatteen mukaan konsernin tilintarkastajan on varmistettava, että hänellä on riittävästi asiakirja-aineistoa tarkastuksesta, jonka toinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on suorittanut konsernin osasta, ja hankittava jäljennökset tilintarkastusasiakirjoista, jos kyseistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä ei ole hyväksytty missään jäsenvaltiossa.

VII luku Laadunvarmistus (29 artikla)

Direktiivin 29 artiklassa edellytetään, että kaikkiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan laadunvarmistusjärjestelmää. Laadunvarmistusjärjestelmän vaatimukset on määritetty komission marraskuussa 2000 antamassa suosituksessa lakisääteisen tilintarkastuksen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksista Euroopan unionissa. Suosituksen täytäntöönpanosta loppuvuonna 2003 tehty tutkimus osoittaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön laadunvarmistusjärjestelmä. Suositukseen sisältyville periaatteille luotavalla oikeudellisella perustalla voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat periaatteita. Direktiivin 29 artiklassa korostetaan julkista valvontaa, riippumatonta rahoitusta ja laadunvarmistukseen liittyvien tarkastusten perusteella annettujen suositusten noudattamista.

VIII luku Tutkinta ja seuraamukset (30 artikla)

Jäsenvaltioissa on edelleen hyvin erilaiset tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät. Direktiivin 30 artiklassa määritetään yleisperiaate, jonka mukaan jäsenvaltioiden on luotava tehokkaat tutkintajärjestelmät sekä määrättävä tehokkaat ja varoittavat seuraamukset, jotka voivat olla rikos- tai siviilioikeudellisia tai hallinnollisia. Jäsenvaltioiden on julkistettava toimenpiteet ja seuraamukset asianmukaisella tavalla. Seuraamuksiin on sisällyttävä mahdollisuus peruuttaa tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyntä.

IX luku Julkinen valvonta ja jäsenvaltioiden väliset sääntelyjärjestelyt (31-34 artikla)

Tilintarkastusalan tehokas julkinen valvonta on keskeisessä asemassa, kun pyritään säilyttämään luottamus tilintarkastukseen ja parantamaan sitä. Nykyinen luottamuspula perustuu osittain yleiseen käsitykseen siitä, että jokaisen itsesääntelyä harjoittavan ammattikunnan riskinä ovat eturistiriidat käsiteltäessä ammattikunnan puutteita. Tilintarkastusalan julkinen valvonta on siis järjestettävä uskottavalla tavalla.

Julkisen valvonnan periaatteista säädetään 31 artiklassa. Julkiselle valvonnalle asetettavilla vaatimuksilla varmistetaan, että valvonta on riittävän kattavaa ja riippumatonta. Tehokkaan julkisen valvontajärjestelmän muodostamisesta ei kuitenkaan anneta yksityiskohtaisia ohjeita. Ehdotetut julkisen valvonnan yhteiset periaatteet muodostavat vähimmäisvaatimukset julkiselle valvonnalle jäsenvaltioissa.

Tilintarkastusalan valvonnan uskottavuus edellyttää, että valvonnasta vastaavien enemmistö on henkilöitä, jotka eivät toimi tilintarkastajina. Yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä tilintarkastajien valvonta olisi annettava kokonaan tällaisten henkilöiden tehtäväksi. Julkisen valvontajärjestelmän johtohenkilöillä olisi kuitenkin oltava riittävä asiantuntemus laskentatoimesta ja tilintarkastuksesta. Viimeaikaiset kirjanpitoskandaalit ovat osoittaneet, että julkisten valvontajärjestelmien on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen tutkintaan, joilla varmistetaan pääomamarkkinoiden tehokas toiminta. Menettelyjen asianmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä koskevia perusvaatimuksia on kuitenkin noudatettava.

EU:n pääomamarkkinoiden kehittyessä tarvitaan EU:n tasoista koordinointimekanismia, jotta kansallisista järjestelmistä voidaan muodostaa johdonmukainen ja tehokas yleiseurooppalainen verkosto. Näin voidaan edistää periaatteiden ja käytänteiden lähentymistä. Direktiivin 33 artiklassa säädetään periaatteesta, jonka mukaan jäsenvaltion on tunnustettava toisten jäsenvaltioiden valvonta- ja sääntelyjärjestelmät. Konsolidoitujen tilinpäätösten tarkastamiselle tai listautumiselle muiden jäsenvaltioiden pörsseihin ei saa asettaa lisävaatimuksia, jotka ylittävät kotivaltion asettamat vaatimukset.

Direktiivin 34 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden tehokkaasta yhteistyöstä tilintarkastusyhteisöihin kohdistettavan tutkinnan yhteydessä.

X luku Nimeäminen, erottaminen ja tietojenvaihto (35-37 artikla)

Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen nimittämismenettelyillä on varmistettava, että tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on riippumaton suhteessa tarkastettavan yhteisön tilinpäätöksen laatijoihin. Jotkin jäsenvaltiot edellyttävät, että valvontaviranomaiset, tuomioistuimet tai muut lainsäädännössä mainitut organisaatiot (esim. osuuskuntien tapauksessa) osallistuvat tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimittämiseen. Direktiivissä ei rajoiteta tätä mahdollisuutta.

Tilintarkastajien erottamisen ja eroamisen osalta direktiivissä sovelletaan periaatetta, jonka mukaan tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö voidaan erottaa ainoastaan siinä tapauksessa, että tilintarkastaja ei perustellun syyn vuoksi voi suorittaa tilintarkastusta loppuun asti. Erottamisen ja eroamisen syyt on ilmoitettava valvontaviranomaisille.

Tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön ja tarkastettavan yhteisön välinen tehokas tietojenvaihto on keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan tilintarkastusten korkea laatu. Tarkastettavan yhteisön olisi tietojen perusteella pystyttävä tekemään tarvittavat päätelmät. Erilaisten johtamis- ja hallintojärjestelmien vuoksi jäsenvaltioiden on annettava tietojenvaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Vähimmäisvaatimus on, että tarkastettava yhteisö laatii tietojenvaihdosta asiakirjat, joiden avulla kyseisen yhteisön riippumattomat johtajat voivat saada yleiskuvan suhteesta tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön.

XI luku Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevat erityissäännökset (38-43 artikla)

Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteiseen tilintarkastukseen on sovellettava keskimääräistä tiukempia vaatimuksia. Direktiivin 38 artiklan mukaan yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksia suorittavien tilintarkastusyhteisöjen on julkistettava yksityiskohtainen raportti, jossa annetaan tietoja tilintarkastusyhteisöstä ja ketjusta, jonka jäsen se on. Tilintarkastusyhteisön on annettava lausunto johtamis- ja hallintorakenteesta, kuvaus sisäisestä laadunvarmistusjärjestelmästä sekä hallinto- tai johtoelimen lausunto sen toiminnan tehokkuudesta. Raportista on käytävä ilmi, milloin laadunvarmistustarkastus viimeksi suoritettiin, sekä jatkuvan koulutuksen vaatimuksia koskevat käytänteet ja palkkioiden erittely.

Direktiivin 39 artiklan mukaisella jatkuvan koulutuksen vaatimuksella tehostetaan taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen valvontaa ja estetään yrityksen johdon mahdollinen haitallinen vaikutus taloudelliseen raportointiin. Jotta tilintarkastuskomitea voi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, sillä on oltava ainakin yksi riippumaton jäsen, joka on laskentatoimen ja/tai tilintarkastuksen asiantuntija.

Tehokkaalla sisäisellä valvontajärjestelmällä voidaan pienentää taloudellisia, operatiivisia ja säännösten noudattamiseen liittyviä riskejä sekä parantaa taloudellisen raportoinnin laatua. Järjestelmän toimivuus edellyttää asianmukaisia käytänteitä ja menettelyjä, joilla varmistetaan luotettavien tietojen nopea levittäminen ja lakien ja muiden säännösten noudattaminen sekä yrityksen varojen asianmukainen käyttö. Tilintarkastuskomitean tehtävä on seurata, että valvontatoimet suoritetaan ja että tietojenvaihto- ja raportointimenettelyt toimivat, mikäli sisäisiä valvontakäytänteitä tai lakeja ja muita säännöksiä rikotaan. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että yrityksen hallituksen jäsenet ovat yhteisvastuussa sisäisen valvontajärjestelmän toiminnasta sekä siihen liittyvistä tarkastuksista ja tietojen julkistamisesta.

Taloudellisen raportoinnin laadun parantamiseksi tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön ja tilintarkastuskomitean on tehtävä tilintarkastukseen ja taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvää yhteistyötä. Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön pitäisi neuvotella tilintarkastuskomitean kanssa hyvissä ajoin valvonnan kannalta merkityksellisistä seikoista, jotka on havaittu tilinpäätöksen tarkastamisen yhteydessä. Näitä merkityksellisiä seikkoja voivat olla muun muassa tarkastukseen liittyvät tiedot, huomattavat muutokset kirjanpitokäytänteissä, yritykseen kohdistuvat suuret riskit, oleelliset kirjanpidolliset oikaisut ja epävarmuustekijät, johdon erimielisyydet, yrityksen toiminnan jatkuvuuteen (going concern) liittyvät kysymykset, tilintarkastuskertomukseen suunnitellut muutokset, johdon osallisuus petoksissa sekä taloudellisen raportoinnin prosessiin liittyvät sisäisen valvonnan merkittävät puutteet. Koska sisäinen valvonta on laadukkaan ulkoisen raportoinnin keskeinen edellytys, direktiivissä olisi tehostettava tietojen toimittamista tilintarkastuskomitealle edellyttämällä kertomuksen laatimista havaituista merkittävistä puutteista.

Direktiivin 40 artiklassa tilintarkastuskomitea asetetaan keskeiseen asemaan tilintarkastajan riippumattomuuden ylläpitämisessä. Direktiivin 43 artiklan mukaan tilintarkastuskomitean on avustettava tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimittämisprosessissa valitsemalla se tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka nimittämistä ehdotetaan tarkastettavan yhteisön yhtiökokoukselle.

Direktiivin 41 artiklassa lyhennetään laadunvarmistustarkastusten suorittamisen välistä ajanjaksoa kolmeen vuoteen.

Direktiivin 42 artiklassa tiukennetaan julkisen valvonnan vaatimuksia sulkemalla tilintarkastuksia suorittavat henkilöt julkisten valvontajärjestelmien johdon ulkopuolelle.

XII luku Kansainväliset näkökohdat (44-47 artikla)

Tässä direktiivissä ehdotetuilla toimilla pyritään edistämään tilintarkastusten korkeata laatua EU:ssa ja lisäämään luottamusta EU:n pääomamarkkinoiden toimintaan. Myös kolmansien maiden tilintarkastajien, jotka laativat EU:n alueella kaupankäynnin kohteeksi otettuja arvopapereita koskevia tilintarkastuskertomuksia, on ylläpidettävä tilintarkastusten laatua. Kolmansien maiden tilintarkastajat ja/tai tilintarkastusyhteisöt, jotka laativat EU:n alueella kaupankäynnin kohteeksi otettuja arvopapereita koskevia tilintarkastuskertomuksia, on rekisteröitävä EU:ssa 45 artiklan mukaisesti; tilintarkastajat ja/tai tilintarkastusyhteisöt ovat jäsenvaltion valvonta-, laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmän alaisia. Direktiivin 45 artiklan mukaan ainoastaan tämän direktiivin vaatimuksia vastaavat laatuvaatimukset täyttävät tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt voidaan rekisteröidä.

Valtioiden välisen päällekkäisen sääntelyn estämiseksi 46 artiklassa annetaan mahdollisuus myöntää poikkeus rekisteröintiä, valvontaa, laadunvarmistusta sekä tutkintaa ja seuraamuksia koskevista vaatimuksista, jos kolmansien maiden tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan vastaavia rekisteröinti- ja valvontajärjestelmiä. Rekisteröinti- ja valvontavaatimuksia koskevien poikkeusten edellytyksenä on, että kolmannen maan tilintarkastusyhteisöön sovelletaan 29-31 artiklan säännöksiä vastaavaa valvontajärjestelmää. Kolmannen valtion on myös sovellettava vastavuoroisuutta suhteessa jäsenvaltioihin. Jotta kolmansien maiden yhdenmukainen kohtelu voidaan varmistaa koko EU:n alueella, komissio vahvistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa EU:n yhteisen lähestymistavan.

Euroopan pääomamarkkinat ovat tiiviissä yhteydessä maailman muihin pääomamarkkinoihin. Kuten viimeaikaiset skandaalit ovat osoittaneet, luottamuksen menetys yksillä markkinoilla vaikuttaa muidenkin markkinoiden toimintaan. Kansainvälisten sääntely- ja valvontaviranomaisten yhteistyön on perustuttava todelliseen kumppanuuteen ja luottamukseen. Useisiin tämän direktiivin artikloihin sisältyy tilintarkastusyhteisöjen rekisteröintiä, julkista valvontaa, laadunvarmistusta sekä tutkintaa koskevia vaatimuksia, jotka voivat tukea vastavuoroisia yhteistyöjärjestelyitä kolmansien maiden sääntely- ja valvontaviranomaisten kanssa.

Näihin toimiin kuuluu oikeus saada tilintarkastukseen liittyviä työasiakirjoja jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa yhteistyöjärjestelyjen kautta. Asiakirjojen toimittaminen edellyttää kolmannen maan vastavuoroista yhteistyötä. Jotta kolmansien maiden yhdenmukainen kohtelu voidaan varmistaa koko EU:n alueella, komissio vahvistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa EU:n yhteisen lähestymistavan. Koska tilintarkastukseen liittyvien työasiakirjojen vaihto on arkaluontoinen asia kaikille osapuolille, 47 artiklassa säädetään lisävaatimuksista verrattuna 34 artiklassa määriteltyyn EU:n sisäiseen tutkintayhteistyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että tietojen vaihto on mahdollista vain perustelluissa tapauksissa. Tietopyyntöä esitettäessä on noudatettava salassapitovaatimuksia, ja asiakirjoja voidaan käyttää vain tilintarkastajien valvontaan. Yleisesti ottaen tietopyynnöt eivät saa vaikuttaa haitallisesti jäsenvaltioiden täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai oikeudenkäyntimenettelyihin ja niiden on oltava yhteisön oikeuden mukaisia.

XIII luku Siirtymä- ja loppusäännökset (48-55 artikla)

Direktiivin 49 artiklassa säädetään uudesta tilintarkastusalan sääntelykomiteasta, jonka jäseniä ovat jäsenvaltioiden edustajat ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komitea avustaa komissiota päätettäessä täytäntöönpanotoimista tässä artiklassa säädettyjen komiteamenettelyjen mukaisesti. Tilintarkastusalan teknistä asiantuntemusta tarvitaan korkealaatuisen sääntelyn varmistamiseksi. Uuden komitean on pohdittava, kuinka tilintarkastusala voi jatkossakin teknisellä asiantuntemuksellaan tehokkaasti tukea EU:n sääntelytoimintaa.

Direktiivin 50 artiklassa tehdään muutoksia neljänteen ja seitsemänteen neuvoston direktiiviin edellyttämällä, että tarkastettavat yritykset julkistavat tilintarkastajille tai tilintarkastusyhteisöille maksetut palkkiot sekä erittelevät ne tilintarkastuksesta, muista varmennuspalveluista, veroneuvonnasta sekä tilintarkastuksen oheispalveluista maksettuihin palkkioihin.

Koska 51 artiklassa kumotaan voimassa oleva neuvoston kahdeksas direktiivi, 52 artiklassa säädetään, että kumotun direktiivin mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä pidetään tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyinä tilintarkastajina ja tilintarkastusyhteisöinä.

2004/0065 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta sekä direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 44 artiklan 2 kohdan g alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [11],

[11] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [12],

[12] EUVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [13],

[13] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa neljännessä neuvoston direktiivissä 78/660/ETY [14], konsolidoiduista tilinpäätöksistä perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa seitsemännessä neuvoston direktiivissä 83/349/ETY [15], pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetussa neuvoston direktiivissä 86/635/ETY [16] sekä vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä 19 päivänä joulukuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/674/ETY [17] vaaditaan, että yhden tai useamman henkilön, joka on hyväksytty tilintarkastajaksi, on tarkastettava tilinpäätös tai konsolidoitu tilinpäätös.

[14] EYVL L 222 14.8.1978, s.11. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/51/EY (EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16).

[15] EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/51/EY.

[16] EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/51/EY.

[17] EYVL L 374, 31.12.1991, s. 7. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/51/EY.

(2) Lakisääteisistä tilintarkastuksista vastaavien henkilöiden hyväksymisestä säädetään lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden hyväksymisestä perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 10 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa kahdeksannessa neuvoston direktiivissä 84/253/ETY [18].

[18] EYVL L 126, 12.5.1984, s. 20.

(3) Koska yhteisöllä ei ollut yhdenmukaista lähestymistapaa lakisääteiseen tilintarkastukseen, komissio ehdotti vuonna 1998 antamassaan tiedonannossa ("Lakisääteinen tilintarkastus Euroopan unionissa: tie eteenpäin" [19]) tilintarkastuskomitean perustamista suunnittelemaan jatkotoimia tiiviissä yhteistyössä tilintarkastusalan ja jäsenvaltioiden kanssa.

[19] EYVL C 143, 8.5.1998, s. 12.

(4) Komissio julkaisi kyseisen komitean työn pohjalta marraskuussa 2000 suosituksen lakisääteisen tilintarkastuksen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksista Euroopan unionissa [20] ja toukokuussa 2002 suosituksen tilintarkastajan riippumattomuuden perusperiaatteista EU:ssa [21]. Molemmat suositukset on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa.

[20] EYVL L 91, 31.3.2001, s. 91.

[21] EYVL L 191 19.7.2002, s. 22.

(5) Tämän direktiivin mukaista tilintarkastajien pätevyyttä olisi pidettävä yleisesti hyväksyttävänä. Jäsenvaltioilla ei pitäisi olla enää mahdollisuutta vaatia, että äänten enemmistön on tilintarkastusyhteisössä oltava paikallisesti hyväksytyillä tilintarkastajilla tai että tilintarkastusyhteisön hallinto- tai johtoelimen jäsenten enemmistön on oltava paikallisesti hyväksyttyjä.

(6) Lakisääteinen tilintarkastus edellyttää riittäviä tietoja muun muassa yhtiö- ja vero-oikeudesta sekä sosiaalilainsäädännöstä. Toisesta jäsenvaltiosta tulevan tilintarkastajan tietämyksen taso tulisi testata ennen kuin hänet voidaan hyväksyä.

(7) Kolmansien etujen suojaamiseksi tiedot kaikista hyväksytyistä tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä olisi kirjattava rekisteriin, joka on julkisesti nähtävissä ja sisältää perustiedot tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä.

(8) Tilintarkastajien olisi noudatettava erittäin tiukkoja eettisiä normeja. Tämän vuoksi heidän pitäisi olla ammattietiikkaa koskevien vaatimusten alaisia.

(9) Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen olisi kunnioitettava asiakkaidensa yksityisyyttä. Heidän pitäisi tämän vuoksi noudattaa tiukkoja luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä antamatta niiden kuitenkaan haitata tilinpäätösstandardien soveltamisen asianmukaista valvontaa.

(10) Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen pitäisi toimia riippumattomasti suorittaessaan lakisääteistä tilintarkastusta. Jos tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö joutuu tilanteeseen, jossa riippumattomuus vaarantuu, tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön olisi luovuttava tilintarkastustoimeksiannosta. Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön olisi myös kieltäydyttävä tilintarkastuksen oheispalvelujen (non-audit services) tarjoamisesta, jos se mahdollisesti vaarantaa riippumattomuuden.

(11) Olisi varmistettava yhteisön oikeuden edellyttämien tilintarkastusten yhdenmukainen korkea laatu. Lakisääteiset tilintarkastukset olisi tämän vuoksi suoritettava kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti. Jäsenvaltioiden pitäisi voida määrätä ylimääräisiä tilintarkastusmenettelyjä vain siinä tapauksessa, että ne ovat tarpeen lakisääteisen tilintarkastuksen laajuuteen liittyvien erityisvaatimusten vuoksi.

(12) Jotta kansainvälistä tilintarkastusstandardia voidaan soveltaa yhteisössä, sen olisi oltava kansainvälisesti hyväksytty ja laadittu täydessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten kanssa avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen; standardin olisi myös lisättävä tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten uskottavuutta ja oltava Euroopan yleisen edun mukainen.

(13) Konsolidoitujen tilinpäätösten osalta olisi määriteltävä selvästi konsernin osia tarkastavien tilintarkastajien vastuualueet. Tämä voitaisiin varmistaa parhaiten siten, että konsernin tilintarkastaja on kokonaisvastuussa tilintarkastuskertomuksesta.

(14) Jotta voidaan parantaa samoja tilinpäätösstandardeja soveltavien yritysten tilinpäätösten vertailtavuutta, komission pitäisi päättää tilinpäätöksiä ja konsolidoituja tilinpäätöksiä koskevasta yhteisestä tilintarkastuskertomuksesta, joka laaditaan hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.

(15) Säännöllisillä tarkastuksilla voitaisiin varmistaa lakisääteisten tilintarkastusten yhdenmukainen korkea laatu. Tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin olisi sovellettava laadunvarmistusjärjestelmää, joka toimii riippumattomasti suhteessa valvonnan kohteena oleviin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin.

(16) Tutkimuksilla ja asianmukaisilla seuraamuksilla voidaan ennaltaehkäistä lakisääteisten tilintarkastusten puutteellista suorittamista ja korjata havaitut virheet.

(17) Jäsenvaltioiden olisi muodostettava tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä koskeva tehokas julkinen valvontajärjestelmä, joka perustuu kotivaltion valvontaan. Julkisen valvonnan sääntelyjärjestelyillä pitäisi voida järjestää jäsenvaltioiden tehokas valvontayhteistyö yhteisön tasolla. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava yhteistyössä aina kun se on tarpeen niiden suorittaessa hyväksymiensä tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen valvontaan liittyviä tehtäviä. Viranomaisten yhteistyö on tärkeässä asemassa pyrittäessä varmistamaan lakisääteisten tilintarkastusten yhdenmukainen korkea laatu yhteisössä.

(18) Tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö olisi nimettävä tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan riippumattomuuden turvaamiseksi erottamisen pitäisi olla mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että erottamiseen on asianmukaiset perusteet, jotka ilmoitetaan julkisesta valvonnasta vastaavalle viranomaiselle tai viranomaisille.

(19) Yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä on muita näkyvämpi asema ja niiden merkitys on talouselämän kannalta suurempi, joten niiden tilinpäätösten tai konsolidoitujen tilinpäätösten tarkastamiseen olisi sovellettava tiukempia vaatimuksia.

(20) Tilintarkastuskomiteoilla ja tehokkaalla sisäisellä valvontajärjestelmällä voitaisiin pienentää taloudellisia, operatiivisia ja säännösten noudattamiseen liittyviä riskejä ja parantaa tilinpäätösraportoinnin laatua.

(21) Pääomamarkkinoiden keskinäisen riippuvuuden vuoksi olisi varmistettava, että yhteisön pääomamarkkinoita koskeva kolmansien maiden tilintarkastajien tekemä työ olisi myös korkealaatuista. Kyseiset tilintarkastajat olisi rekisteröitävä, jotta heistä tulee laadunvarmistukseen liittyvien tarkastusten sekä tutkimus- ja seuraamusjärjestelmän alaisia. Vastavuoroisuuteen perustuvien poikkeusten pitäisi olla mahdollisia edellyttäen, että ne perustuvat komission ja jäsenvaltioiden yhteistyössä suorittamiin vastaavuustesteihin.

(22) Kansainvälisten konsernien tilintarkastukset ovat monimutkaisia, minkä vuoksi jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä. Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi varmistettava, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat toimivaltaisten kolmansien maiden viranomaisten käyttöön tilintarkastukseen liittyvät ja muut asiakirjat. Jotta voidaan turvata asianomaisten osapuolten oikeudet ja samalla helpottaa kyseisten asiakirjojen saantia, jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella toimivaltaisille kolmansien maiden viranomaisille suora pääsy asiakirjoihin.

(23) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti ja ottaen asianmukaisella tavalla huomioon komission Euroopan parlamentissa 5 päivänä helmikuuta 2002 antama julkilausuma rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta. Tämän vuoksi olisi perustettava komitea avustamaan komissiota.

(24) Koska tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ovat neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, ne olisi vahvistettava mainitun päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

(25) EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa määrättyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti tässä direktiivissä säädetyt toimet, jotka edellyttävät yhtenäisten tilintarkastusstandardien soveltamista, koulutusvaatimusten ajanmukaistamista, ammattietiikan määrittelemistä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön sekä niiden ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön teknistä täytäntöönpanoa, olisivat tarpeen pyrittäessä edelleen parantamaan ja yhdenmukaistamaan lakisääteisten tilintarkastusten laatua yhteisössä ja helpottamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä; näin lisättäisiin luottamusta lakisääteiseen tilintarkastukseen.

(26) Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön ja tarkastettavan yhteisön välisen suhteen läpinäkyvyyden lisäämiseksi direktiivejä 78/660/ETY ja 83/349/ETY olisi muutettava siten, että niissä vaaditaan tilintarkastuksesta maksetun palkkion ja tilintarkastuksen oheispalveluista maksettujen palkkioiden ilmoittamista tilinpäätöksen tai konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa.

(27) Neuvoston direktiivi 84/253/ETY olisi kumottava, koska siinä ei säädetä tilintarkastusjärjestelmän asianmukaiset puitteet varmistavista tekijöistä, kuten julkisesta valvonnasta sekä kurinpito- ja laadunvarmistusjärjestelmistä, ja koska siinä ei säädetä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä sääntely-yhteistyötä koskevista erityisistä säännöistä. Oikeusvarmuuden säilyttämiseksi olisi kuitenkin selvästi ilmoitettava, että direktiivin 84/253/ETY mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä pidetään myös tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyinä tilintarkastajina ja tilintarkastusyhteisöinä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I luku Kohde ja määritelmät

1 artikla Kohde

Tässä direktiivissä määritetään säännöt, jotka koskevat tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten tarkastuksia, joiden suorittamista edellytetään yhteisön lainsäädännössä.

2 artikla Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

(1) 'lakisääteisellä tilintarkastuksella' tarkoitetaan tilinpäätösten tai konsolidoitujen tilinpäätösten tarkastuksia, joiden suorittamista edellytetään yhteisön lainsäädännössä ja jotka suoritetaan tämän direktiivin säännösten mukaisesti;

(2) 'tilintarkastajalla' tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jolle jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän direktiivin säännösten mukaisesti antaneet luvan suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia;

(3) 'tilintarkastusyhteisöllä' tarkoitetaan yhteisöä, riippumatta sen oikeudellisesta muodosta, jolle jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän direktiivin säännösten mukaisesti antaneet luvan suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia;

(4) 'konsernin tilintarkastajalla' tarkoitetaan tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, joka suorittaa konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen;

(5) 'ketjulla' tarkoitetaan suurempaa kokonaisuutta, johon tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö kuuluu ja joka käyttää yhteistä tuotenimeä tai jonka kautta asiantuntijaresursseja jaetaan;

(6) 'tilintarkastusyhteisön sidosyrityksellä' tarkoitetaan mitä tahansa yritystä, riippumatta sen oikeudellisesta muodosta, joka on yhteydessä tilintarkastusyhteisöön yhteisön omistuksen, määräysvallan tai johdon kautta;

(7) 'tilintarkastuskertomuksella' tarkoitetaan direktiivin 78/660/ETY 51 a artiklassa ja direktiivin 83/349/ETY 37 artiklassa mainittua tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön antamaa kertomusta;

(8) 'toimivaltaisilla viranomaisilla' tarkoitetaan laissa nimettyjä viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen sääntelystä ja valvonnasta;

(9) 'kansainvälisillä tilintarkastusstandardeilla' tarkoitetaan kansainvälisiä ISA-standardeja (International Standards on Auditing) ja niihin liittyviä lausuntoja (International Audit Practice Statements), jos ne ovat merkityksellisiä lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta;

(10) 'kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla' tarkoitetaan IASB:n (International Accounting Standards Board) antamia tai hyväksymiä IAS-standardeja (International Accounting Standards), IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) ja niitä koskevia tulkintoja (SIC-IFRIC-tulkinnat), kyseisten standardien myöhempiä muutoksia ja niitä koskevia tulkintoja sekä tulevaisuudessa annettavia standardeja ja niitä koskevia tulkintoja;

(11) 'yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä' tarkoitetaan yhteisöjä, joilla on yleisen edun kannalta suuri merkitys niiden liiketoiminnan luonteen, yhteisön koon tai työntekijämäärän vuoksi, erityisesti jäsenvaltion lainsäädännön alaisia yrityksiä, joiden arvopaperit on otettu jäsenvaltiossa kaupankäynnin kohteeksi neuvoston direktiivin 93/22/ETY [22] 1 artiklan 13 kohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla, sekä pankkeja ja muita rahoituslaitoksia ja vakuutusyrityksiä.

[22] EYVL L 141, 11.6.1993, s. 27.

II luku Hyväksyminen, jatkuva koulutus ja vastavuoroinen tunnustaminen

3 artikla Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksyminen

1. Jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymisestä.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat olla ammattialajärjestöjä edellyttäen, että ne ovat 31 ja 42 artiklassa tarkoitetun julkisen valvonnan alaisia.

2. Lakisääteisiä tilintarkastuksia saavat suorittaa ainoastaan ne tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt, jotka on hyväksytty siinä jäsenvaltiossa, jossa lakisääteinen tilintarkastus suoritetaan.

3. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä tilintarkastajaksi luonnollisen henkilön, joka täyttää 4-10 artiklassa säädetyt edellytykset.

Toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä tilintarkastusyhteisöiksi ainoastaan ne yhteisöt, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a) lakisääteisiä tilintarkastuksia tilintarkastusyhteisön puolesta suorittavien luonnollisten henkilöiden on täytettävä 4-10 artiklassa säädetyt edellytykset ja heidän on oltava hyväksyttyjä tilintarkastajia tilintarkastusyhteisön sijoittautumisjäsenvaltiossa;

b) äänten enemmistön on oltava jäsenvaltiossa hyväksytyillä tilintarkastajilla tai tilintarkastusyhteisöillä;

c) tilintarkastusyhteisön hallinto- tai johtoelimen jäsenten enemmistön on oltava jossakin jäsenvaltiossa hyväksyttyjä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä; jos hallinto- tai johtoelimessä ei ole kuin kaksi jäsentä, toisen on oltava jossakin jäsenvaltiossa hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

4 artikla Hyvä maine

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat antaa hyväksynnän ainoastaan hyvämaineisille luonnollisille henkilöille tai yhteisöille, jotka eivät harjoita lakisääteisen tilintarkastuksen kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa.

5 artikla Hyväksynnän peruuttaminen

1. Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyntä on peruutettava, jos kyseisen henkilön tai yhteisön hyvä maine on vakavasti vaarantunut.

2. Tilintarkastusyhteisön hyväksyntä on peruutettava, jos jokin 3 artiklassa säädetyistä edellytyksistä ei enää täyty. Jäsenvaltio voi kuitenkin myöntää enintään kuuden kuukauden pituisen siirtymäajan, jonka aikana edellytysten on jälleen täytyttävä.

6 artikla Koulutusvaatimukset

Luonnollinen henkilö voidaan hyväksyä suorittamaan lakisääteistä tilintarkastusta sen jälkeen, kun hän on korkeakoulukelpoisuuden saavutettuaan suorittanut teoreettisen opintokokonaisuuden ja vaadittavan käytännön harjoittelun sekä läpäissyt valtion järjestämän tai tunnustaman ammatillisen tutkinnon, joka on yliopiston loppututkinnon tasoinen.

7 artikla Ammatillinen tutkinto

Edellä 6 artiklassa tarkoitetun ammatillisen tutkinnon on taattava riittävät teoreettiset tiedot lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta merkityksellisillä aloilla sekä kyky soveltaa tietoja käytännössä. Ainakin osan tutkinnosta on oltava kirjallinen.

8 artikla Teoreettisen tiedon koe

1. Tutkintoon sisältyvän teoreettisen tiedon kokeen tulee käsittää erityisesti seuraavat oppiaineet:

a) yleinen kirjanpidon ja tuloslaskennan teoria ja periaatteet,

b) tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten laadintaan liittyvät oikeudelliset vaatimukset ja normit,

c) kansainväliset tilinpäätösstandardit,

d) tilinpäätösanalyysi,

e) kustannuslaskenta ja sisäinen laskentatoimi,

f) riskinhallinta ja sisäinen valvonta,

g) tilintarkastus,

h) lakisääteiseen tilintarkastukseen ja tilintarkastajiin liittyvät oikeudelliset vaatimukset ja ammatilliset normit,

i) kansainväliset tilintarkastusstandardit,

j) ammattiosaaminen,

k) ammattietiikka ja riippumattomuus.

2. Tutkinnon on katettava myös seuraavat alat siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä tilintarkastuksen kannalta:

a) yhtiöoikeus sekä johtamis- ja hallintojärjestelmät (corporate governance),

b) maksukyvyttömyysmenettelyä ja muita vastaavia menettelyjä koskeva lainsäädäntö,

c) vero-oikeus,

d) siviili- ja kauppaoikeus,

e) työlainsäädäntö sekä sosiaaliturvaa koskevat säännökset,

f) tietotekniikka ja tietokonejärjestelmät,

g) liiketalous, kansantalous ja rahoitus,

h) matematiikka ja tilastotiede,

i) yrityksen taloushallinnon perusperiaatteet.

3. Komissio voi 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti mukauttaa 1 kohdassa mainittuun teoreettisen tiedon kokeeseen sisällytettävien oppiaineiden luetteloa.

9 artikla Poikkeukset

1. Jäsenvaltio voi 7 ja 8 artiklasta poiketen säätää, että henkilö, joka on suorittanut yliopistotutkinnon tai vastaavan tutkinnon tai jolla on yliopistossa suoritettu arvosana tai vastaava pätevyys yhdessä tai useammassa 8 artiklassa tarkoitetussa oppiaineessa, voidaan vapauttaa teoreettisen tiedon kokeesta niiden oppiaineiden osalta, jotka sisältyvät kyseiseen tutkintoon tai arvosanaan.

2. Jäsenvaltio voi 7 artiklasta poiketen säätää, että henkilö, jolla on yliopistossa suoritettu arvosana tai sitä vastaava pätevyys yhdessä tai useammassa 8 artiklassa tarkoitetussa oppiaineessa, voidaan vapauttaa teoreettisen tiedon soveltamistaidon kokeesta näiden oppiaineiden osalta, jos hän on suorittanut niissä käytännön harjoittelun, josta on osoituksena valtion tunnustama tutkinto tai todistus.

10 artikla Käytännön harjoittelu

1. Tutkintoon sisältyvän teoreettisen tiedon käytäntöön soveltamista koskevan valmiuden varmistamiseksi henkilön on suoritettava vähintään kolmen vuoden käytännön harjoittelu muun muassa tilinpäätösten, konsolidoitujen tilinpäätösten tai vastaavien taloushallintoon liittyvien laskelmien tarkastamisessa. Vähintään kaksi kolmasosaa käytännön harjoittelusta on suoritettava jonkin jäsenvaltiossa hyväksytyn tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kanssa.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että koko käytännön harjoittelu suoritetaan sellaisten henkilöiden ohjauksessa, jotka voivat antaa riittävät takeet harjoittelun sisällöstä.

11 artikla Pitkän käytännön kokemuksen tuoma pätevyys

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tilintarkastajaksi henkilön, joka ei täytä 6 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, jos hän osoittaa, että

a) hän on 15 vuoden ajan harjoittanut ammattimaisesti toimintaa, jossa hän on saanut riittävän kokemuksen rahoituksen, oikeustieteen ja laskentatoimen aloilta, ja suorittanut 6 artiklassa tarkoitetun ammatillisen tutkinnon, tai

b) että hän on seitsemän vuoden ajan harjoittanut ammattimaisesti toimintaa mainituilla aloilla sekä lisäksi suorittanut 10 artiklassa tarkoitetun käytännön harjoittelun ja 6 artiklassa tarkoitetun ammatillisen tutkinnon.

12 artikla Käytännön harjoittelun ja teoreettisen koulutuksen yhdistäminen

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 8 artiklassa tarkoitettujen oppiaineiden teoreettisiin opintoihin käytetyt ajanjaksot lasketaan 11 artiklassa mainitun ammattimaisen toiminnan kestoon, jos tällaisista opinnoista on osoituksena valtion tunnustama tutkinto. Opintoihin käytetyn ajan tulee kuitenkin olla vähintään vuosi, eikä sitä saa vähentää ammattimaiseen toimintaan käytetystä ajasta enempää kuin neljä vuotta.

2. Ammattimaisen toiminnan sekä käytännön harjoittelun keston on oltava vähintään sama kuin 6 artiklan mukaan vaadittavien teoreettisten opintojen ja käytännön harjoittelun keston.

13 artikla Jatkuva koulutus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastajien on osallistuttava asianmukaisiin jatkuvan koulutuksen ohjelmiin, joilla ylläpidetään teoreettisen tiedon tasoa sekä ammatillista osaamista ja arvoja, ja että jatkuvan koulutuksen vaatimusten noudattamatta jättämiseen sovelletaan 30 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia.

14 artikla Toisten jäsenvaltioiden tilintarkastajien hyväksyminen

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä menettelyistä, joilla hyväksytään toisissa jäsenvaltioissa hyväksytyt tilintarkastajat. Näissä menettelyissä ei voida vaatia muuta kuin neuvoston direktiivin 89/48/ETY [23] 4 artiklan mukaisen kelpoisuuskokeen läpäisemistä. Kelpoisuuskokeessa voidaan arvioida tilintarkastajan tietämystä ainoastaan niistä kyseisen jäsenvaltion laeista ja muista säännöksistä, joilla on merkitystä lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta.

[23] EYVL L 19, 24.1.1989, s. 16.

III luku Rekisteröinti

15 artikla Julkinen rekisteri

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyväksytyt tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt kirjataan 16 ja 17 artiklan mukaisesti julkiseen rekisteriin.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kukin tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisö on merkitty julkiseen rekisteriin omalla numerollaan. Tiedot kirjataan rekisteriin ja niitä ylläpidetään sähköisessä muodossa ja niiden on oltava julkisesti saatavilla sähköisessä muodossa.

3. Julkisen rekisterin on sisällettävä myös niiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet, jotka ovat vastuussa 29 artiklassa tarkoitetusta laadunvarmistuksesta, 30 artiklassa tarkoitetuista tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistettavista tutkimuksista ja seuraamuksista sekä 31 artiklassa tarkoitetusta julkisesta valvonnasta.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu julkinen rekisteri on käytössä viimeistään vuoden kuluttua 53 artiklan 1 kohdassa mainitusta päivämäärästä.

16 artikla Tilintarkastajien rekisteröinti

Tilintarkastajista on kirjattava julkiseen rekisteriin vähintään seuraavat tiedot:

a) nimi, osoite ja rekisteröintinumero;

b) tarvittaessa sen tilintarkastusyhteisön nimi ja osoite, jonka palveluksessa tilintarkastaja on tai johon hän on sidossuhteessa partnerina tai muulla tavalla.

17 artikla Tilintarkastusyhteisöjen rekisteröinti

Tilintarkastusyhteisöistä on kirjattava julkiseen rekisteriin vähintään seuraavat tiedot:

a) nimi, osoite ja rekisteröintinumero;

b) oikeudellinen muoto;

c) yhteystiedot, ensisijaisen yhteyshenkilön nimi ja mahdollisen Internet-sivuston osoite;

d) jäsenvaltiossa sijaitsevien toimipisteiden osoitteet;

e) tilintarkastusyhteisön palveluksessa olevien tai siihen sidossuhteessa partnerina tai muulla tavalla olevien tilintarkastajien nimet ja rekisteröintinumerot;

f) kaikkien omistajien ja osakkeenomistajien nimet ja työosoitteet;

g) kaikkien hallinto- tai johtoelimen jäsenten nimet ja työosoitteet;

h) tieto mahdollisesta jäsenyydestä ketjussa ja luettelo jäsen- tai sidosyritysten nimistä ja osoitteista tai paikka, jossa kyseiset tiedot ovat julkisesti saatavilla.

18 artikla Rekisteritietojen päivittäminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt ilmoittavat viipymättä julkisen rekisterin ylläpidosta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille rekisterin sisältämiin tietoihin tulevista muutoksista. Ilmoituksen jälkeen rekisteritiedot on päivitettävä viipymättä.

19 artikla Vastuu rekisteritiedoista

Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on allekirjoitettava tiedot, jotka merkitään julkiseen rekisteriin 16 ja 17 artiklan mukaisesti. Tämä voidaan toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY [24] 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla sähköisellä allekirjoituksella.

[24] EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

20 artikla Kieli

1. Tiedot merkitään julkiseen rekisteriin jollakin jäsenvaltion kielilainsäädännössä sallitulla kielellä.

2. Jäsenvaltiot voivat sallia, että tiedot merkitään julkiseen rekisteriin myös yhdellä tai useammalla muulla yhteisön virallisella kielellä. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että käännettyjen tietojen on oltava virallisia käännöksiä.

Jäsenvaltioiden on kaikissa tapauksissa varmistettava, että rekisteristä käy ilmi se, onko kyseessä virallinen käännös.

IV luku Ammattietiikka ja salassapitovelvollisuus

21 artikla Ammattietiikka

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan ammattietiikkaa koskevia periaatteita, jotka kattavat ainakin tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kokonaisvastuun yleisöä kohtaan, rehellisyyden ja puolueettomuuden sekä ammatillisen pätevyyden ja huolellisuuden.

2. Komissio voi toteuttaa ammattietiikkaa koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

22 artikla Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö saa käyttöönsä lakisääteistä tilintarkastusta suorittaessaan, suojataan riittävillä luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevilla säännöillä.

2. Tilintarkastajiin tai tilintarkastusyhteisöihin liittyvät luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt eivät saa estää kansallisten toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tilinpäätösstandardien soveltamisen valvontaa eivätkä kansainvälisten konsernien tarkastuksen yhteydessä toteutettavaa 34 artiklassa tarkoitettua tietojen vaihtoa muiden tilintarkastajien tai muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

V luku Riippumattomuus

23 artikla Riippumattomuus ja puolueettomuus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö toimii lakisääteistä tilintarkastusta suorittaessaan itsenäisesti suhteessa tarkastettavaan yhteisöön eikä osallistu millään tavalla sen johtamiseen liittyvään päätöksentekoon. Tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ei saa suorittaa lakisääteistä tilintarkastusta, jos se on taloudellisesti, liiketoiminnallisesti, työsuhteen tai muun yhteyden, oheispalvelujen tarjoaminen mukaan luettuna, vuoksi sidossuhteessa tarkastettavaan yhteisöön tavalla, joka saattaa vaarantaa tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö kirjaa tilintarkastusasiakirjoihin kaikki riippumattomuuteensa kohdistuvat uhkat sekä toimenpiteet kyseisten uhkien lieventämiseksi.

24 artikla Tilintarkastusyhteisöjen puolesta lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien tilintarkastajien riippumattomuus ja puolueettomuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastusyhteisön tai sen sidosyrityksen omistajat, osakkeenomistajat tai hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenet eivät osallistu lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen tavalla, joka vaarantaa tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteistä tilintarkastusta suorittavan tilintarkastajan riippumattomuuden ja puolueettomuuden.

25 artikla Tilintarkastuksesta maksettavat palkkiot

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaisilla säännöillä varmistetaan se, että lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettavat palkkiot

a) ovat riittävällä tasolla tilintarkastuksen asianmukaisen laadun takaamiseksi;

b) eivät määräydy osittain tai kokonaan tarkastettavalle yhteisölle tarjottavien oheispalvelujen perusteella;

c) eivät voi perustua rajoittaviin ehtoihin.

VI luku Tilintarkastusstandardit ja raportointi

26 artikla Tilintarkastusstandardit

1. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt suorittavat lakisääteiset tilintarkastukset komission 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksymiä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja noudattaen.

2. Komissio hyväksyy kansainväliset tilintarkastusstandardit sovellettavaksi yhteisössä ainoastaan siinä tapauksessa, että

a) ne ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä ja ne on laadittu asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen;

b) ne antavat tilinpäätöksille ja konsolidoiduille tilinpäätöksille korkean tason uskottavuuden direktiivin 78/660/ETY 2 artiklan 3 kohdassa ja direktiivin 83/349/ETY 16 artiklan 3 kohdassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti;

c) ne ovat Euroopan yleisen edun mukaisia.

3. Jäsenvaltiot voivat määrätä ylimääräisiä tilintarkastusmenettelyjä vain siinä tapauksessa, että ne ovat tarpeen lakisääteisen tilintarkastuksen laajuuteen liittyvien erityisvaatimusten vuoksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä ylimääräisistä menettelyistä komissiolle.

27 artikla Konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteinen tilintarkastus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että konsernin konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteisessä tilintarkastuksessa

a) konsernin tilintarkastaja on täysimääräisesti vastuussa konsolidoidusta tilinpäätöksestä annettavasta tilintarkastuskertomuksesta;

b) konsernin tilintarkastaja osoittaa asiakirjoilla tarkastaneensa muun tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön suorittaman tilintarkastustyön, kun konsernin osan tarkastaa muussa kuin konsernin tilintarkastajan sijoittautumisjäsenvaltiossa hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö;

c) konsernin tilintarkastaja säilyttää konsernin tilintarkastusta varten jäljennöksen muun tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön suorittamaan tilintarkastustyöhön liittyvistä asiakirjoista mukaan lukien jäljennös tilintarkastuksen työasiakirjoista, kun konsernin osan tarkastaa tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jota ei ole hyväksytty jäsenvaltiossa.

28 artikla Tarkastusraportointi

1. Kun tilintarkastusyhteisö suorittaa lakisääteisen tilintarkastuksen, tilintarkastusyhteisön puolesta tarkastuksen suorittavan tilintarkastajan tai tilintarkastajien on allekirjoitettava tilintarkastuskertomus.

2. Komissio voi 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti päättää yhteisestä vakiomuotoisesta tilintarkastuskertomuksesta tilinpäätöksille ja konsolidoiduille tilinpäätöksille, jotka on laadittu hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen.

VII luku Laadunvarmistus

29 artikla Laadunvarmistusjärjestelmät

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan laadunvarmistusjärjestelmää, joka täyttää ainakin seuraavat edellytykset:

a) laadunvarmistusjärjestelmä on muodostettava tavalla, joka tekee siitä riippumattoman suhteessa valvonnan kohteena oleviin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sekä IX luvussa kuvatulla tavalla julkisen valvonnan alaisen;

b) laadunvarmistusjärjestelmän rahoituksen on oltava turvattu, eivätkä tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt saa vaikuttaa siihen millään tavalla;

c) laadunvarmistusjärjestelmälle on taattava riittävät resurssit;

d) laadunvarmistustarkastuksia suorittavilla henkilöillä on oltava asianmukainen ammatillinen koulutus ja kokemus lakisääteisen tilintarkastuksen ja tilinpäätösraportoinnin alalla sekä laadunvarmistustarkastuksiin pätevöittävä erityiskoulutus;

e) laadunvarmistuksen tarkastustoimeksiantojen suorittajat on valittava puolueettomalla menettelyllä sen varmistamiseksi, että tarkastusten suorittajien ja tarkastusten kohteena olevien tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen välillä ei ole eturistiriitoja;

f) laadunvarmistustarkastuksissa on arvioitava tilintarkastusyhteisön sisäistä valvontajärjestelmää sekä tarkastettava riittävä määrä tilintarkastusaineistoa sen toteamiseksi, ovatko ne voimassa olevien tilintarkastusstandardien ja riippumattomuutta koskevien vaatimusten mukaisia;

g) laadunvarmistustarkastuksen tuloksista on laadittava kertomus, joka sisältää tarkastuksen perusteella tehdyt keskeiset päätelmät;

h) laadunvarmistustarkastuksia on tehtävä vähintään kuuden vuoden välein;

i) laadunvarmistusjärjestelmän tuottamat kokonaistulokset on julkistettava vuosittain;

j) tilitarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on noudatettava laaduntarkastuksen perusteella annettavia suosituksia kohtuullisen ajan kuluessa.

Jos 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuja suosituksia ei noudateta, tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön sovelletaan 30 artiklassa tarkoitettuja kurinpitoseuraamuksia tai muita seuraamuksia.

2 Komissio voi toteuttaa laadunvarmistusjärjestelmiä koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

VIII luku Tutkimukset ja seuraamukset

30 artikla Tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tehokkailla tutkinta- ja seuraamusjärjestelmillä havaitaan ja ennaltaehkäistään puutteellisesti suoritetut lakisääteiset tilintarkastukset sekä korjataan havaitut puutteet.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia siviili- tai rikosoikeudellisia tai hallinnollisia seuraamuksia, jos lakisääteistä tilintarkastusta ei ole suoritettu tämän direktiivin säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta soveltaa siviilioikeudellisia vastuujärjestelmiä.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistetut toimenpiteet ja seuraamukset julkistetaan asianmukaisella tavalla. Seuraamuksiin pitäisi sisältyä mahdollisuus peruuttaa tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön hyväksyntä.

IX luku Julkinen valvonta ja jäsenvaltioiden väliset sääntelyjärjestelyt

31 artikla Julkisen valvonnan periaatteet

1. Jäsenvaltioiden on luotava tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen tehokas julkisen valvonnan järjestelmä, joka perustuu 2-7 kohdassa esitettyihin periaatteisiin.

2. Kaikkien tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen on oltava julkisen valvonnan alaisia.

3. Julkisen valvontajärjestelmän johdossa on oltava lakisääteiseen tilintarkastukseen liittyvien alojen asiantuntijoita, jotka eivät toimi tilintarkastajina. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että tilintarkastajina toimivilla henkilöillä on vähemmistöedustus julkisen valvontajärjestelmän johdossa. Julkiseen valvontaan osallistuvat henkilöt on valittava riippumattoman ja läpinäkyvän nimitysmenettelyn kautta.

4. Julkisen valvontajärjestelmän on oltava viime kädessä vastuussa

a) tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymisestä ja rekisteröinnistä,

b) etiikkaa, tilintarkastusyhteisöjen sisäistä laadunvalvontaa ja tilintarkastusta koskevien normien antamisesta, ja

c) jatkuvasta koulutuksesta, laadunvarmistuksesta sekä tutkinta- ja kurinpitojärjestelmistä.

5. Julkisen valvontajärjestelmän avulla on voitava tarvittaessa toteuttaa tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toiminnan tutkintaa sekä ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

6. Julkisen valvontajärjestelmän on oltava läpinäkyvä. Läpinäkyvyyteen kuuluu muun muassa vuosittaisten työohjelmien ja toimintakertomusten julkistaminen.

7. Julkisen valvontajärjestelmän rahoituksen on oltava riittävä. Julkisen valvontajärjestelmän rahoituksen on oltava turvattu, eivätkä tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt saa vaikuttaa siihen millään tavalla.

32 artikla Julkisten valvontajärjestelmien välinen yhteistyö yhteisön tasolla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisiin valvontajärjestelmiin sovellettavilla sääntelyjärjestelyillä taataan tehokas yhteisön tason yhteistyö jäsenvaltioiden toteuttamissa valvontatoimissa. Tätä varten jäsenvaltion on nimettävä taho, joka on nimenomaisesti vastuussa yhteistyön varmistamisesta. Jäsenvaltiolla on oltava yhteistyön puitteissa mahdollisuus tarkastella muiden jäsenvaltioiden julkisten valvontajärjestelmien toimintaa.

33 artikla Jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelyjen vastavuoroinen tunnustaminen

1. Jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelyissä on noudatettava kotivaltion sääntelyn periaatetta ja periaatetta, jonka mukaan valvonnasta vastaa jäsenvaltio, joka on hyväksynyt tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön ja jonka alueella tarkastettavalla yhteisöllä on kaupparekisteriin merkitty toimipaikka.

2. Konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta edellyttävä jäsenvaltio ei saa asettaa lakisääteisen tilintarkastuksen osalta rekisteröintiä, laadunvarmistustarkastuksia, tilintarkastusstandardeja etiikkaa eikä riippumattomuutta koskevia lisävaatimuksia tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle, joka suorittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tytäryhtiön lakisääteisen tilintarkastuksen.

3. Jos yhtiön arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi muun jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla kuin missä yhtiöllä on kaupparekisteriin merkitty toimipaikka, jäsenvaltio, jonka alueella arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi, ei saa asettaa lakisääteiseen tilintarkastuksen osalta rekisteröintiä, laadunvarmistustarkastuksia, tilintarkastusstandardeja, etiikkaa eikä riippumattomuutta koskevia lisävaatimuksia tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle, joka suorittaa yhtiön tilinpäätöksen tai konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteisen tarkastuksen.

34 artikla Jäsenvaltioiden välinen sääntely-yhteistyö tutkinnan yhteydessä

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä aina kun se on tarpeen niiden suorittaessa hyväksymiensä tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen valvontaan liittyviä tehtäviä. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia. Niiden on erityisesti vaihdettava tietoja ja tehtävä yhteistyötä lakisääteisiä tilintarkastuksia koskevassa tutkinnassa.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä toimitettava välittömästi 1 kohdan mukaista tarkoitusta varten tarvittavat tiedot. Tarvittaessa pyynnön saaneiden toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet kerätäkseen pyydetyt tiedot. Jos pyynnön saanut toimivaltainen viranomainen ei pysty luovuttamaan pyydettyjä tietoja välittömästi, sen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle syyt tähän. Näin toimitettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, jota sovelletaan tiedot vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa oleviin tai sen palveluksessa aiemmin olleisiin henkilöihin.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä toimittamasta pyydettyjä tietoja, jos

a) tietojen antaminen voisi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen jäsenvaltion täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen,

b) pyynnössä tarkoitettuja tekoja ja tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneessa valtiossa, tai

c) toimivaltaiset viranomaiset ovat pyynnön saaneessa valtiossa jo antaneet näitä henkilöitä ja näitä tekoja koskevan lainvoimaisen tuomion.

Edellä 1 kohdan nojalla tietoja saavilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan tässä direktiivissä tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen sekä näiden tehtävien hoitamiseen nimenomaisesti liittyvän hallinto- tai oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeudenkäyntiin liittyvien velvollisuuksien täyttämistä.

3. Jos toimivaltainen viranomainen on vakuuttunut, että tämän direktiivin säännösten vastaista toimintaa harjoitetaan tai on harjoitettu toisen jäsenvaltion alueella, sen on ilmoitettava tästä toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman tarkasti. Toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet. Sen on annettava asiasta ilmoittaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle tieto lopputuloksesta ja mahdollisuuksien mukaisesti myös merkittävistä välivaiheista ennen tätä.

4. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi myös pyytää, että toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen suorittaa alueellaan tutkinnan.

Se voi lisäksi pyytää, että sen oma henkilöstö saa olla läsnä kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön suorittaessa tutkintaa.

Tutkinta tapahtuu kuitenkin koko ajan sen jäsenvaltion kokonaisvalvonnassa, jonka alueella se suoritetaan.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä suorittamasta tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä tutkintaa tai sallimasta tämän kohdan toisessa alakohdassa säädettyä toisen jäsenvaltion henkilöstön läsnäoloa sen henkilöstön suorittamien tutkimusten aikana, jos tällainen tutkinta voisi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen valtion täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen taikka jos pyynnön tarkoittamia toimia ja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on pantu vireille pyynnön saaneessa valtiossa tai jos pyynnön saaneen valtion toimivaltaiset viranomaiset ovat jo antaneet näitä henkilöitä ja näitä tekoja koskevan lainvoimaisen päätöksen.

5. Komissio voi 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyä 2-4 kohdassa säädettyjä tietojenvaihtomenettelyjä koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä sekä kansainvälistä tutkintaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

X luku Nimittäminen, erottaminen ja tietojenvaihto

35 artikla Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen nimeäminen

Tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on nimitettävä tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksessa. Jäsenvaltiot voivat kansallisen lain mukaisesti säätää, että nimittämisen edellytyksenä on toimivaltaisen valvontaviranomaisen ennakkosuostumus tai että nimittämisestä on vastuussa tuomioistuin tai muu kansallisessa lainsäädännössä nimetty organisaatio.

36 artikla Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön erottaminen ja eroaminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt voidaan erottaa ainoastaan asianmukaisin perustein; kirjanpitokäsittelyä tai tilintarkastusmenettelyjä koskevat mielipide-erot eivät ole asianmukaisia erottamisperusteita.

2. Sekä tarkastettavan yhteisön että tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on ilmoitettava julkisesta valvonnasta vastaavalle viranomaiselle tai vastaaville viranomaisille erottamisesta tai eroamisesta ja esitettävä asianmukaiset perusteet.

37 artikla Tarkastettavan yhteisön ja tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön välinen tietojenvaihto

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaisilla säännöillä määrätään tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön ja tarkastettavan yhteisön välisestä tehokkaasta tietojenvaihdosta ja että tarkastettava yhteisö laatii tietojenvaihdosta asianmukaiset asiakirjat.

XI luku Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevat erityissäännökset

38 artikla Läpinäkyvyysraportti

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavat tilintarkastusyhteisöt julkistavat Internet-sivustossaan vuosittain läpinäkyvyysraportin, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:

a) kuvaus tilintarkastusyhteisön oikeudellisesta rakenteesta ja omistussuhteista;

b) jos tilintarkastusyhteisö kuuluu ketjuun, kuvaus ketjusta ja sen oikeudellisista ja rakenteellisista järjestelyistä;

c) lausunto tilintarkastusyhteisön hallintorakenteesta;

d) kuvaus tilintarkastusyhteisön sisäisestä laadunvalvontajärjestelmästä sekä hallinto- tai johtoelimen lausunto sen toiminnan tehokkuudesta;

e) tieto siitä, milloin laadunvarmistustarkastus viimeksi suoritettiin;

f) luettelo yleisen edun kannalta merkittävistä yhteisöistä, joiden lakisääteisen tilintarkastuksen tilintarkastusyhteisö on suorittanut viimeksi kuluneen vuoden aikana;

g) lausunto tilintarkastusyhteisön soveltamista riippumattomuuskäytänteistä sekä tieto siitä, että riippumattomuutta koskevien säännösten noudattamista koskeva sisäinen tarkastus on suoritettu;

h) lausunto 13 artiklassa tarkoitettua tilintarkastajien jatkuvaa koulutusta koskevista tilintarkastusyhteisön toimintatavoista;

i) taloudelliset tiedot, jotka osoittavat tilintarkastusyhteisön toiminnan laajuuden, kuten kokonaisliikevaihto jaoteltuna tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten tarkastamisesta saatuihin palkkioihin sekä muista varmennuspalveluista, veroneuvontapalveluista ja tilintarkastuksen oheispalveluista saatuihin palkkioihin;

j) tiedot partnereille maksettavien korvausten perusteista.

2. Tilintarkastusyhteisön on allekirjoitettava läpinäkyvyysraportti. Tämä voidaan toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla sähköisellä allekirjoituksella.

39 artikla Tilintarkastuskomitea

1. Yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä on oltava tilintarkastuskomitea, jonka jäseniä ovat ne tarkastettavan yhteisön hallintoelimen jäsenet, jotka eivät kuulu sen johtajistoon, tai tarkastettavan yhteisön valvontaelimen jäsenet; tilintarkastuskomitean jäsenistä vähintään yhden on oltava riippumaton henkilö, jolla on asiantuntemusta laskentatoimen ja/tai tilintarkastuksen alalla.

2. Tilintarkastuskomitean on muun muassa

a) tarkkailtava tilinpäätösraportoinnin prosessia;

b) seurattava yrityksen sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskinhallintajärjestelmien tehokkuutta;

c) valvottava tilinpäätöksen ja konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta;

d) tarkkailtava tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista tarkastettavalle yhteisölle;

e) suoritettava 43 artiklassa mainittu tehtävä.

3. Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on raportoitava tilintarkastuskomitealle lakisääteisen tilintarkastuksen yhteydessä havaituista keskeisistä seikoista, erityisesti olennaisista heikkouksista tilinpäätösraportoinnin prosessiin liittyvässä sisäisessä valvonnassa, ja avustettava tilintarkastuskomiteaa sen tehtävien suorittamisessa.

40 artikla Riippumattomuus

Tämän direktiivin 23 ja 24 artiklaan sisältyvien vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ilmoittaa vuosittain tarkastettavan yhteisön tilintarkastuskomitealle riippumattomuuteensa kohdistuvat uhkat ja toimenpiteet kyseisten uhkien lieventämiseksi sekä tarjoamansa oheispalvelut sekä neuvottelee niistä;

b) tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö vahvistaa myös vuosittain kirjallisesti riippumattomuutensa tarkastettavan yhteisön tilintarkastuskomitealle;

c) tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteisen tilintarkastuksen suorittavaa tilintarkastajaa tai avainpartneria vaihdetaan vähintään viiden vuoden välein tai vaihtoehtoisesti tilintarkastusyhteisöä vaihdetaan vähintään seitsemän vuoden välein;

d) tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteisen tilintarkastuksen suorittava tilintarkastaja tai avainpartneri ei ota vastaan ylimmän johdon tehtäviä tarkastettavassa yhteisössä ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut siitä, kun hän luopui tilintarkastajana tai avainpartnerina suorittamastaan tilintarkastustoimeksiannosta.

41 artikla Laadunvarmistus

Tämän direktiivin 29 artiklassa tarkoitettuja laadunvarmistustarkastuksia on kohdistettava vähintään kolmen vuoden välein yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittaviin tilintarkastajiin tai tilintarkastusyhteisöihin.

42 artikla Julkinen valvonta

Tämän direktiivin 31 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta sallia tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden vähemmistöedustus julkisen valvontajärjestelmän johdossa ei sovelleta sellaisen julkisen valvontajärjestelmän johtoon, joka valvoo yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavia tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä.

43 artikla Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimittäminen

Yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimittämistä koskevan hallinto- tai valvontaelimen ehdotuksen on perustuttava tilintarkastuskomitean valitsemiin ehdokkaisiin.

XII luku Kansainväliset näkökohdat

44 artikla Kolmansien maiden tilintarkastajien hyväksyminen

Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vastavuoroisuutta noudattaen hyväksyä kolmannen maan tilintarkastajan tilintarkastajaksi, jos henkilö osoittaa, että

a) hänet on hyväksytty tilintarkastajaksi;

b) hän täyttää tämän direktiivin säännösten mukaiset teoreettisia tietoja, käytännön taitoja ja rehellisyyttä koskevat vaatimukset;

c) hän tuntee kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön siltä osin kuin se koskee jäsenvaltiossa suoritettavia lakisääteisiä tilintarkastuksia.

45 artikla Kolmansien maiden tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen rekisteröinti

1. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä 15-17 artiklan mukaisesti kaikki tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt, jotka laativat tilintarkastuskertomuksen

a) sellaisen yrityksen tilinpäätöksestä tai konsolidoidusta tilinpäätöksestä, joka on sijoittautunut yhteisön ulkopuolelle ja jonka arvopaperit on otettu kyseisessä jäsenvaltiossa kaupankäynnin kohteeksi neuvoston direktiivin 93/22/ETY 1 artiklan 13 kohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla;

b) suuremman yritysryhmän konsolidoidusta tilinpäätöksestä, jonka on laatinut emoyhtiö, joka ei ole jäsenvaltion lainsäädännön alainen, ja johon yritysryhmään jäsenvaltion lainsäädännön alainen emoyhtiö kuuluu, kun viimeksi mainitulle on myönnetty direktiivin 83/349/ETY 11 artiklan nojalla poikkeus konsolidoidun tilinpäätöksen laatimisesta.

2. Sovelletaan, mitä 18 artiklassa säädetään.

3. Jäsenvaltioiden on sovellettava rekisteröityihin kolmansien maiden tilintarkastusyhteisöihin valvonta-, laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmiään.

4. Kolmansien maiden tilintarkastusyhteisöjen, joita ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa, laatimilla 1 kohdassa tarkoitetuilla tilinpäätöstä tai konsolidoitua tilinpäätöstä koskevilla tilintarkastuskertomuksilla ei ole oikeusvaikutusta kyseisessä jäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan soveltamista.

5. Jäsenvaltio saa rekisteröidä kolmannen maan tilintarkastusyhteisön ainoastaan siinä tapauksessa, että

a) se täyttää 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan vaatimuksia vastaavat vaatimukset;

b) tilintarkastusyhteisön hallinto- tai johtoelimen jäsenten enemmistö täyttää 4-10 artiklan vaatimuksia vastaavat vaatimukset;

c) tilintarkastusyhteisön puolesta tilintarkastuksen suorittava tilintarkastaja täyttää 4-10 artiklan vaatimuksia vastaavat vaatimukset;

d) tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tilinpäätösten tai konsolidoitujen tilinpäätösten tarkastukset suoritetaan 26 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilintarkastusstandardien sekä V luvussa säädettyjen vaatimusten mukaisesti;

e) se julkistaa Internet-sivustossaan vuosittain läpinäkyvyysraportin, joka sisältää 38 artiklassa mainitut tiedot.

46 artikla Vastaavuuteen perustuvat poikkeukset

Jäsenvaltiot voivat poiketa 45 artiklan 1 ja 3 kohdassa asetetuista vaatimuksista tai muuttaa niitä ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseisiin tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan kolmannessa maassa julkista valvontajärjestelmää sekä laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmää, jotka täyttävät 29-31 artiklan mukaiset vaatimukset. Komissio arvioi vastaavuutta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja päättää asiasta 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

47 artikla Yhteistyö kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa

1. Jäsenvaltiot voivat sallia hyväksymiensä tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen hallussa olevien tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden tai muiden asiakirjojen toimittamisen kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille, jos

a) kyseiset työpaperit tai muut asiakirjat liittyvät sellaisten yritysten tilintarkastuksiin, jotka ovat laskeneet liikkeeseen arvopapereita kyseisessä kolmannessa maassa;

b) asiakirjat toimitetaan kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten välityksellä kyseisen kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä;

c) kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset täyttävät vaatimukset, jotka on todettu asianmukaisiksi 3 kohdan mukaisesti;

d) kotivaltion ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä on sovittu vastavuoroisuuteen perustuvista työskentelyjärjestelyistä.

2. Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa sovituilla työskentelyjärjestelyillä on varmistettava, että

a) toimivaltaiset viranomaiset perustelevat tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja koskevan pyynnön;

b) tiedot vastaanottaneiden kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa oleviin tai olleisiin henkilöihin sovelletaan salassapitoa koskevia velvoitteita;

c) kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttää tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja ainoastaan suorittaessaan 29-31 artiklan mukaisia vaatimuksia vastaavat vaatimukset täyttävään julkiseen valvontaan, laadunvarmistukseen ja tutkintaan liittyviä tehtäviään;

d) jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä toimittamasta kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten pyytämiä tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hallussa olevia tilintarkastukseen liittyviä työpapereita tai muita asiakirjoja, jos kyseisten asiakirjojen toimittaminen vaikuttaisi haitallisesti yhteisön tai kyseisen jäsenvaltion täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen taikka jos kyseisen jäsenvaltion viranomaiset ovat jo panneet vireille pyynnössä tarkoitettuja tekoja ja henkilöitä koskevan oikeudenkäynnin.

3. Komissio päättää 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta asianmukaisuudesta 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Asianmukaisuuden arviointi toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja sen on perustuttava 34 artiklan mukaisiin vaatimuksiin tai keskeisiltä osiltaan vastaaviin toiminnallisiin järjestelyihin. Jäsenvaltioiden on toteutettava komission päätöksen noudattamisen edellyttämät toimet.

4. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat 1 kohdan säännöksistä poiketen sallia, että niiden hyväksymät tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt toimittavat tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja suoraan kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille, jos

a) toimivaltaiset viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan kyseisessä kolmannessa maassa;

b) jos asiakirjojen toimittaminen ei ole ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen on noudatettava toimittaessaan tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja kotivaltionsa toimivaltaisille viranomaisille;

c) kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa on sovittu työskentelyjärjestelyistä, joita noudattaen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat saada vastavuoroisesti suoraan käyttöönsä tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita tilintarkastusyhteisöjen asiakirjoja;

d) pyynnön esittävä kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle etukäteen jokaisesta suorasta tietopyynnöstä ja perustelee sen;

e) edellä 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

5. Komissio voi määritellä 4 kohdassa tarkoitetut poikkeustapaukset 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot 1-4 kohdassa tarkoitetuista työskentelyjärjestelyistä.

XIII luku Siirtymä- ja loppusäännökset

48 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio voi tässä direktiivissä tarkoitettujen muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden lisäksi toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen varmistaakseen tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen yhteisössä sekä ottaakseen huomioon lakisääteisessä tilintarkastuksessa ja niihin liittyvillä aloilla tapahtuvan kehityksen.

49 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa jäsenvaltioiden edustajista koostuva tilintarkastusalan sääntelykomitea (jäljempänä 'komitea'), jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

50 artikla Direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttaminen

1. Muutetaan direktiiviä 78/660/ETY seuraavasti:

a) Lisätään 43 artiklaan seuraava:

"15) tilinpäätöksen lakisääteisestä tilintarkastuksesta tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle tilikaudelta maksetut palkkiot sekä muista varmennuspalveluista, veroneuvontapalveluista ja tilintarkastuksen oheispalveluista maksetut palkkiot.";

b) Korvataan 44 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Jäsenvaltiot voivat sallia, että 11 artiklassa tarkoitetut yhtiöt laativat lyhennetyt tilinpäätöksen liitetiedot sisällyttämättä 43 artiklan 1 kohdan 5-12 alakohdassa, 14 alakohdan a kohdassa ja 15 alakohdassa vaadittuja tietoja. Liitetiedoissa on kuitenkin ilmoitettava 43 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa luetellut tiedot kokonaisuudessaan kaikkien kyseessä olevien erien osalta."

2. Lisätään direktiivin 83/349/ETY 34 artiklaan seuraava kohta:

"16) konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteisestä tilintarkastuksesta tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle tilikaudelta maksetut palkkiot sekä muista varmennuspalveluista, veroneuvontapalveluista ja tilintarkastuksen oheispalveluista maksetut palkkiot.".

51 artikla Direktiivin 84/253/ETY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 84/253/ETY 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

52 artikla Siirtymäsäännökset

Tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet direktiivin 84/253/ETY säännösten mukaisesti ennen tämän direktiivin 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten voimaantulopäivää, pidetään tämän direktiivin säännösten mukaisesti hyväksyttyinä tilintarkastajina tai tilintarkastusyhteisöinä.

53 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2006 mennessä annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

54 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

55 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

[...] [...]

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikanala(t): SISÄMARKKINAT

Toiminnan ala(t): TILINTARKASTUS JA KIRJANPITO

Toimen nimi: "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta sekä neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta"

1. BUDJETTIKOHDAT JA OTSIKOT

A0-7031, toimintoperusteinen budjetointi: 12.010211.01.03, "Komiteoiden kokouskulut" (pakolliset komiteat)

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimen kokonaismäärärahat (B-osa): miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina

0 euroa

2.2. Toimen soveltamisaika

-

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

[X] Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

2.5. Vaikutukset tuloihin:

[X] Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteutukseen liittyvät tekniset näkökohdat)

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Toimenpiteet kuuluvat komission institutionaalisen toimivallan piiriin.

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön tukitoimen tarve [25]

[25] Lisätietoja erillisessä liitetiedostossa.

EU:ssa äskettäin paljastuneet kirjanpitoskandaalit, kuten Parmalat-skandaali, ovat osoittaneet, että toukokuussa 2003 annetussa komission tiedonannossa "Lakisääteisen tilintarkastuksen kehittäminen EU:ssa" esitetyt lakisääteistä tilintarkastusta koskevat aloitteet on toteutettava viipymättä. Ehdotus lakisääteistä tilintarkastusta koskevaksi uudeksi direktiiviksi on yksi tärkeimmistä komission tiedonantoon sisältyvistä aloitteista. Direktiiviehdotuksella laajennetaan huomattavasti kahdeksannen neuvoston direktiivin soveltamisalaa selventämällä lakisääteisten tilintarkastajien tehtävien sisältöä sekä ammattikunnan riippumattomuutta ja ammattietiikkaa koskevia vaatimuksia, vaatimalla ulkoista laadunvarmistusta, varmistamalla tilintarkastusalan tehokas julkinen valvonta sekä kehittämällä EU:n valvontaviranomaisten yhteistyötä.

Uutta direktiiviä ei ole laadittu pelkästään yritysmaailmassa äskettäin paljastuneiden kirjanpitoskandaalien vuoksi. Se on looginen seuraus EU:ssa vuonna 1996 aloitetusta lakisääteistä tilintarkastusta koskevan politiikan uudistamisesta. Alkuperäisiä tavoitteita on kuitenkin mukautettu viimeaikaisten skandaalien vuoksi.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Ehdotus lujittaa lakisääteisen tilintarkastuksen asemaa EU:ssa. Direktiivissä säädetään kattavasti lakisääteisen tilintarkastuksen toteuttamisesta ja puitteista, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tilintarkastuksen laadun varmistamiseksi. Tilintarkastusalan sääntelykomitean uusi päätöksentekojärjestelmä mahdollistaa joidenkin direktiivin säännösten nopean ja yksityiskohtaisemman soveltamisen. Tilintarkastusalan sääntelykomitean puheenjohtajana toimii komissio ja komitean on määrä kokoontua kolme kertaa vuodessa.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B -osa (koko ohjelmakaudeksi)

(Kokonaismäärien laskutapa esitetään taulukossa 6.2 olevan erittelyn avulla. )

6.1.1. Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.1.2 Tekninen ja hallinnollinen apu, tukimenotja tietotekniikkakustannukset (maksusitoumusmäärärahat)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B-osa (koko ohjelmakaudeksi) [26]

[26] Lisätietoja erillisessä liitetiedostossa.

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

Henkilöstö- ja hallintotarpeet katetaan toimenpiteestä vastaavalle pääosastolle myönnetyistä varoista vuotuisen talousarvion puitteissa.

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

(1) Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

I. Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3) // 46 800 euroa

II. Toimen kesto // 6 vuotta

III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // 280 800 euroa

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Ei sovelleta.

8.2. Suunniteltua arviointia koskevat järjestelyt ja aikataulu

Ei sovelleta.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Ei sovelleta.