52004DC0823

Bryssel 21.12.2004

KOM(2004)823 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Perinteisille AKT-banaanien toimittajavaltioille tarkoitettu erityinen tukikehys(neuvoston asetus (EY) N:o 856/1999)Komission kaksivuotiskertomus2004

1. JOHDANTO

1.1 Vuonna 2003 banaaneja tuotettiin maailmanlaajuisesti noin 69 miljoonaa tonnia. Suurin tuottaja on Intia, kun taas suurimpia viejiä ovat Ecuador, Costa Rica, Filippiinit ja Kolumbia.

Lähes kaikki Yhdysvaltoihin vietävät banaanit ovat peräisin Latinalaisesta Amerikasta. Euroopan unionin markkinoista latinalaisamerikkalaisten banaanien osuus on yli 60 prosenttia lopun markkinaosuuden jakaantuessa lähes tasan AKT-maiden tuonnin ja yhteisön oman tuotannon kesken.

Vuonna 2002 lähes 95 prosenttia AKT-banaanien kokonaisviennistä myytiin EU:hun. Vuonna 2003 Norsunluurannikon ja Kamerunin osuus AKT-banaanien kokonaistuonnista EU:hun oli yli 60 prosenttia.

1.2 Banaanien tuontia Euroopan unioniin on perinteisesti säännelty kiintiöjärjestelmällä, jossa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) banaaneille on myönnetty merkittävä etuuskohtelu. EU:n soveltama banaanien tuontijärjestelmä ei ole muuttunut vuosina 2002–2004. EU:n 1. toukokuuta 2004 tapahtuneen laajentumisen johdosta tuontibanaanien määrää on nostettu ajanjakson 1. toukokuuta–31. joulukuuta 2004 osalta, jotta kuluttajille voitaisiin taata riittävä banaanien tarjonta laajentuneessa yhteisössä.

EU on saanut Maailman kauppajärjestöltä (WTO) kaksi poikkeuslupaa AKT-maista peräisin olevan tuonnin etuuskohteluun. Niistä ensimmäinen[1] kattaa Cotonoun sopimuksen nojalla tapahtuvaan AKT-banaanien tuontiin sovellettavan tullietuuskohtelun 1. tammikuuta 2008 saakka. Toinen lupa[2] kattaa C-kiintiön varaamisen AKT-maille 1. tammikuuta 2006 saakka.

EU on suostunut ottamaan banaanien tuonnissa käyttöön pelkästään tulliin perustuvan järjestelmän viimeistään 1. tammikuuta 2006.[3] Tullin määrää ei ole vielä vahvistettu. AKT-maille myönnetään uudessakin järjestelmässä tullietuuksia, jotka kuitenkin riippuvat sovitusta tullin määrästä.

1.3 Jo vuonna 1999 otettiin tarkoitukseen luodulla budjettikohdalla käyttöön erityinen tukikehys helpottamaan kahdentoista perinteisen AKT-banaanien toimittajavaltion siirtymistä uusiin markkinaolosuhteisiin. Perinteisinä toimittajina pidetään viittä Afrikan ja seitsemää Karibian maata, jotka siis hyötyvät erityisestä tukikehyksestä. Kehyksen puitteissa annetaan teknistä ja taloudellista tukea asianomaisten maiden esittelemille erityishankkeille, jotka perustuvat komission kanssa aiemmin sovittuun ja komission hyväksymään pitkän aikavälin strategiaan. Maakohtaiset tuet lasketaan ottamalla huomioon kaksi tekijää: erot kilpailukyvyssä kolmansiin toimittajavaltioihin verrattuna ja banaanintuotannon merkitys asiaomaisten AKT-maiden taloudelle. Ensimmäisinä täytäntöönpanovuosina (1999–2001) tuen myöntämisessä keskityttiin pikemminkin tuotannon tehostamiseen kuin monipuolistamiseen, kun taas vuosina 2002–2004 etusijalla olivat asianomaisten maiden ponnistelut tuotannon monipuolistamiseksi. Kyseisten kahden asetuksen [4] mukaisesti kaikkiin maakohtaisiin tukiin on vuoden 2004 alusta sovellettu 15 prosentin enimmäisvähennystä. Asetusten mukaisesti vähennys on pienempi niiden maiden osalta, jotka ovat onnistuneen kasvattamaan kilpailukykyään.

2. OIKEUSPERUSTA

Neuvosto antoi 22. huhtikuuta 1999 asetuksen (EY) N:o 856/1999[5] erityisestä tukikehyksestä perinteisille AKT-banaanien toimittajavaltioille. Komissio puolestaan antoi 22. heinäkuuta 1999 asetuksen (EY) N:o 1609/1999[6] tukikehyksen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Vuonna 2002 kyseisen budjettikohdan määrärahat olivat 40 miljoonaa euroa. Komissio teki 14. maaliskuuta 2003 päätöksen[7] erityisestä tukikehyksestä vuonna 2003 käytettävissä olevien (maakohtaisten) määrien jakamisesta. Vuoden 2004 määrärahoja (37,31 miljoonaa euroa) koskeva vastaava komission päätös[8] tehtiin 1. huhtikuuta 2004.

2.1. Tavoitteet

Kokonaistavoitteena on joko parantaa perinteisen AKT-banaanien tuotannon kilpailukykyä tai tukea tuotannon monipuolistamista tapauksissa, joissa vaadittavaa kilpailukykyä ei pystytä saavuttamaan. Tiivistettynä tavoitteeseen pitäisi päästä rahoittamalla hankkeita, joissa tarkoituksena on

- tehostaa tuottavuutta ympäristöä vahingoittamatta,

- parantaa laatua muun muassa kasvinsuojelutoimin,

- mukauttaa tuotanto, jakelu ja kaupan pitäminen vastaamaan yhteisön laatustandardeja,

- perustaa tuottajajärjestöjä, joissa keskityttäisiin kehittämään kaupan pitämistä ja ympäristön huomioon ottavia tuotantomenetelmiä, mukaan luettuina reilun kaupan banaanit,

- laatia kaupan pitämiseen ja/tai tuotantoon strategioita, joilla pyritään täyttämään EU:n yhteisen banaanialan markkinajärjestelyn vaatimukset,

- auttaa banaanintuottajia kehittämään ympäristön huomioon ottavia tuotantomenetelmiä, mukaan luettuina reilun kaupan banaanit,

- edistää koulutusta ja markkinatuntemusta ja kehittää jakeluinfrastruktuuria,

- tukea tuotannon monipuolistamista silloin, kun banaanialan kilpailukyky ei ole kestävällä pohjalla.

2.2. Kertomuksen antaminen

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 856/1999 olevassa 9 artiklassa säädetään seuraavaa: “Komissio antaa tämän asetuksen toimivuudesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi kertomuksen, johon sisältyy tarvittaessa ehdotuksia.” Tämä kertomus täyttää kyseisen vaatimuksen vuosien 2003 ja 2004 osalta. Edellinen, vuosien 2001 ja 2002 kertomus annettiin 23. joulukuuta 2002.[9]

3. MARKKINOITA KOSKEVIA TIETOJA

Vuonna 2003 banaaneja tuotettiin maailmanlaajuisesti noin 69 miljoonaa tonnia (68 miljoonaa tonnia vuonna 2002). Suurin tuottaja on Intia (23,8 % kokonaistuotannosta), kun taas suurimpia viejiä ovat Ecuador, Costa Rica, Filippiinit ja Kolumbia, joiden yhteenlaskettu osuus maailman banaaninviennistä vuonna 2002 oli 63 prosenttia.

Yhdysvallat ovat banaanien suurimmat tuontimarkkinat (3,9 miljoonaa tonnia vuonna 2002) EU:n ollessa toisella sijalla (3,3 miljoonaa tonnia vuonna 2002). Lähes kaikki Yhdysvaltoihin vietävät banaanit ovat peräisin Latinalaisesta Amerikasta. EU:n markkinoilla latinalaisamerikkalaiset banaanit (63 %) kilpailevat AKT-banaanien (19 %) ja yhteisön oman tuotannon (18 %) kanssa.

Vuonna 2002 lähes 95 prosenttia AKT-banaanien kokonaisviennistä myytiin EU:hun. Vuonna 2003 Norsunluurannikon ja Kamerunin osuus AKT-banaanien kokonaistuonnista EU:hun oli lähes 63 prosenttia (61 % vuonna 2002).

EU:n markkinoille banaanintuottajia houkuttelevat Yhdysvaltojen markkinoihin verrattuna korkeat hinnat, jotka ovat seurausta kiintiöjärjestelmästä sekä tulleissa ja kuljetuskustannuksissa vallitsevista eroista. Vuonna 2003 latinalaisamerikkalaisten toimitusten keskihinta oli 621 euroa tonnilta ja AKT-banaanien tuonnin keskihinta 616 euroa tonnilta. AKT-toimittajien hinnoissa on kuitenkin merkittäviä eroja: vuonna 2003 Belizestä peräisin olevien banaanien keskihinta oli 501 euroa tonnilta, kun taas Norsunluurannikon banaanien keskihinta oli 676 euroa tonnilta.

4. EU:N KAUPPAJÄRJESTELMÄ

Banaaneihin sovellettava EU:n kauppajärjestelmä ei ole muuttunut edellisestä erityistä tukikehystä koskevasta kertomuksesta.

Banaanien tuontia yhteisöön on 1. tammikuuta 2002 alkaen säännelty tariffikiintiöillä ja tuontilisensseillä, joita myönnetään aiemman kaupankäynnin perusteella.

Käytössä on kolme tariffikiintiötä: 2 200 000 tonnin A-kiintiö, johon sovelletaan 75 euron tullia tonnilta (0 euroa AKT-banaaneilta), 453 000 tonnin B-kiintiö, johon sovelletaan 75 euron tullia tonnilta (0 euroa AKT-banaaneilta), ja 750 000 tonnin C-kiintiö, johon sovelletaan nollatullia (varattu AKT-banaaneille). A- ja B-kiintiöt ovat avoinna mistä tahansa peräisin oleville banaaneille, kun taas C-kiintiö on varattu AKT-maille.

Banaanien tuontiin näiden kiintiöiden yli menevältä osalta sovelletaan 680 euron tullia tonnilta. AKT-maihin sovellettavassa tullietuuskohtelussa määrä on 300 euroa tonnilta.

EU:n 1. toukokuuta 2004 tapahtuneen laajentumisen johdosta on tehty asianmukaisia järjestelyjä sen varmistamiseksi, että laajentuneen yhteisön kuluttajille on tarjolla riittävästi banaaneja. Tästä syystä banaanien tuontimäärää on nostettu 300 000 tonnilla 1.5.–31.12.2004 väliseltä ajanjaksolta.

Laajentumisen yhteydessä EU ilmaisi vuoden 2004 mittaan valmiutensa neuvotella asianomaisten WTO:n jäsenten kanssa GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan nojalla mahdollisesti sovittavista kaupan hyvityksistä, joilla tasattaisiin banaanien tuontitullien nousua, joka on seurausta 15 jäsenvaltion EU:ssa käytössä olleen tullin soveltamisesta uusiin jäsenvaltioihin.

Ottaen huomioon, että banaanialan yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen, Ecuadorin ja Yhdysvaltojen kanssa banaaneista tehtyjen yhteisymmärrysasiakirjojen sekä GATT-sopimuksen I artiklasta poikkeamista AKT–EY-kumppanuussopimuksen yhteydessä koskevien lupien mukaisesti pelkästään tulleihin perustuvan järjestelmän on tultava voimaan viimeistään 1. tammikuuta 2006, EU ilmoitti 15. heinäkuuta 2004 WTO:lle aikeestaan muuttaa banaaneja koskevia, WTO:ssa annettuja myönnytyksiä GATT-sopimuksen XXVII artiklaan perustuvien menettelyjen mukaisesti.

Komissio on sitoutunut täyttämään Cotonoun sopimuksesta sille johtuvat velvoitteet suhteissaan AKT-banaanien toimittajavaltioihin. Se aikookin kiinnittää erityishuomiota tuontijärjestelmänsä muutoksesta AKT-banaanien tuottajille aiheutuviin seurauksiin, selvittää sopivia tapoja ottaa niiden erityistilanne huomioon, mukaan luettuna etuuskohteluun oikeuttava markkinoillepääsy AKT-maiden tuotteille, ja pyrkiä säilyttämään AKT-maiden tullietuudet tasolla, jonka 25 jäsenvaltioon laajentunut yhteisö niille myöntää.

5. RAHOITUSPÄÄTÖKSET

5.1. Vuoden 2003 budjettimäärärahat

EKR:n komitea hyväksyi kaikki 12 AKT-edunsaajamaan laatimat rahoitusehdotukset marraskuussa 2003. Vaikka kaikki rahoitussitoumukset vahvistettiin vuoden 2003 lopussa, niitä koskevat rahoitussopimukset on voitu allekirjoittaa vasta vuoden 2004 loppupuolella (lukuun ottamatta Somaliaa, jota koskeva rahoitussopimus allekirjoitettiin aiemmin, koska ohjelmaa hallinnoidaan keskitetysti) varainhoitoasetuksen 164 artiklaan perustuvasta tarkastuksesta johtuen. Vuoden 2004 loka–marraskuussa tehdyssä tarkastuksessa selvitettiin hajautettua hallintoa koskevien edellytysten täyttyminen.

Vuoden 2003 rahoitussopimusten kohteena oleva määrä on yhteensä 40 miljoonaa euroa, jotka on jaettu liitteessä I esitetyllä tavalla.

5.2. Vuoden 2004 budjettimäärärahat

Vuoden 2004 ohjeelliset määrät ilmoitettiin edunsaajavaltioille huhtikuussa 2004. Koska kaikki 12 maata teki rahoitusehdotuksen, käyttämättömiä varoja ei tarvinnut kohdentaa uudelleen.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 856/1999 7 artiklaa noudattaen vuoden 2004 kokonaismäärä on hieman pienempi kuin aiempina vuosina:

“Vuodesta 2004 alkaen […] sovelletaan yksittäisille perinteisille AKT-toimittajavaltioille käytettävissä olevaan avun määrään enintään 15 prosentin vähennyskerrointa. Pantaessa täytäntöön 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määriteltyjä [tuottavuuden tehostamiseen tähtääviä] ohjelmia tätä vähennyskerrointa pienennetään edelliseen vuoteen verrattuna havaittua kilpailukyvyn parantamista vastaavassa määrin.”

Kyseiset 12 rahoitusehdotusta toimitettiin marraskuussa kokoontuneelle EKR:n komitealle, joka hyväksyi ne.

6. TÄYTÄNTÖÖNPANO

Vuosien 2003 ja 2004 rahoitussopimuksissa banaaninviljelmien tuottavuuden tehostamiseen osoitettujen määrien suhteellinen osuus laski edelleen vuosiin 1999–2002 verrattuna.

Tuotannon monipuolistamiseen vuosina 2003 ja 2004 osoitettujen määrien osuudet olivat 171 ja 178 prosenttia verrattuna 81 prosenttiin vuonna 2001 ja 178 prosenttiin vuonna 2002 (ks. liite VI).

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 856/1999 3 artiklan mukaan “teknistä ja taloudellista apua myönnetään […] sellaisten ohjelmien toimeenpanon edistämiseksi, joilla pyritään […] tukemaan monipuolistamista silloin, kun banaanialan kilpailukyvyn parantamiselle ei ole kestävää perustaa” .

Tehdyistä 24 rahoitussopimuksesta 16:ssa varoja osoitetaan monipuolistamishankkeisiin.

6.1. Monipuolistaminen

Tuotannon monipuolistamista edistävissä ohjelmissa pääpaino on banaaninviljelijöiden uudelleenkouluttamisessa.

- Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Dominica, Grenada, Kap Verde, Somalia ja Madagaskar ovat suunnitelleet käyttävänsä vuosien 2003 ja 2004 määrärahat kokonaisuudessaan maatalouden ja instituutioiden tukihankkeisiin.

- Jamaikan vuosien 2003 ja 2004 määrärahat on jaettu sekä tuottavuuden tehostamiseen että tuotannon monipuolistamiseen.

- Kuusi niistä kahdeksasta maasta, jotka toteuttavat monipuolistamishankkeita vuosien 2003 ja 2004 määrärahoistaan, on sisällyttänyt erityisen teknisen avun osuuden ohjelmiinsa.

6.2. Tuottavuuden tehostaminen

Kahdestatoista maasta viidessä toteutetaan banaaniviljelmien tuottavuuden tehostamiseen tähtääviä hankkeita. Vuosina 2003 ja 2004 näihin hankkeisiin sisältyi seuraavanlaisia toimia:

- kastelu ja ojitus Kamerunissa, Norsunluurannikolla, Jamaikalla ja Surinamessa;

- viljelmien uudistaminen Kamerunissa, Norsunluurannikolla ja Belizessä;

- pakkaaminen ja sadon varastointi Kamerunissa, Norsunluurannikolla ja Surinamessa;

- infrastruktuuri ja sosiaalialan hankkeet Kamerunissa, Norsunluurannikolla ja Belizessä;

- tekninen erityisapu Norsunluurannikolla, Belizessä, Jamaikalla ja Surinamessa;

- tuotantovälineiden sertifiointi Norsunluurannikolla markkinoiden edellyttämien laatustandardien täyttämiseksi.

6.3. Maksut ennakkotileille ja edunsaajille

Liitteiden II–IV taulukoissa esitetään tilanne 15.10.2004 ja 31.12.2003: määrärahat, maksut ennakkotileille ja maksut edunsaajille on eritelty maa- ja tukikehyskohtaisesti.

Vuonna 2004 on havaittavissa jyrkkä lasku maksuissa ennakkotileille, minkä pääasiallisena syynä on tarve mukauttaa käynnissä olevat hankkeet uuden, vuonna 2003 voimaan tulleen varainhoitoasetuksen vaatimuksiin.

Hankkeiden täytäntöönpano vuosittaisten työsuunnitelmien[10] avulla ei ollut enää mahdollista, koska varainhoitoasetuksen 164 artiklaan perustuvan tarkastuksen päätelmiä ei ollut vielä julkaistu.

Kuten liitteestä VIII ilmenee, vuosina 1999–2004 täytäntöön pantuja hankkeita koskevien vuosittaisten työsuunnitelmien puitteissa ennakkotileille maksettiin 62,60 miljoonaa euroa edunsaajille suoritettujen maksujen määrän ollessa 35,67 miljoonaa.

Vaikka hankkeiden täytäntöönpanossa on vuosina 2003 ja 2004 havaittu merkittäviä viiveitä, tilanteen pitäisi kohentua vuoden 2005 alkuun mennessä, koska varainhoitoasetuksen 164 artiklaan perustuva tarkastus mahdollistaa useimmissa maissa hajautetun hallinnoinnin.

7. SEURANTA

Vaikka ensimmäisen kaikkiin Karibian maihin vuonna 2001 tehdyn seurantamatkan aikaan toimia ei ollut vielä toteutettu, asianomaiset hankkeet on sittemmin saatu onnistuneesti alulle.

Maatalouden pääosasto on palkannut banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn yhteyteen asiantuntijan laatimaan rajoitetun analyysin erityisestä tukikehyksestä. On sovittu, että toimeksiantoa laajennetaan sisällyttämällä siihen erityisen tukikehyksen vaikutusten yksityiskohtainen arvio, joka kattaa vuodet 1999–2004.

Seurantamatkalla tarkastellaan myös voimassa olevia banaanialan strategioita ja arvioidaan sitä, miten käyttöön otettava yhtenäistariffin suuruus vaikuttaa niihin. Lisäksi erityisen tukikehyksen puitteissa ehdotettuja ja täytäntöön pantuja ohjelmia arvioidaan siltä osin, miten hyvin ne toteuttavat kunkin edunsaajamaan strategiaa.

Seuranta, jonka kohteena ovat kaikki 12 maata, alkoi vuoden 2004 lopussa; seurantaraportin pitäisi valmistua vuoden 2005 puoliväliin mennessä.

8. SUOSITUKSET JA PÄÄTELMÄT

Varainhoitoasetuksen 164 artiklaan perustuvasta tarkastuksesta johtuen hankkeiden täytäntöönpanossa on viimeksi kuluneina kahtena vuotena ollut huomattavia viiveitä. Kyseinen artikla mahdollistaa hajautetun hallinnoinnin useimmissa asianomaisissa maissa. Täytäntöönpanon pitäisi siis tehostua vuoden 2005 alusta.

Samalla, kun käytettävissä olevan avun määrään sovelletaan 15 prosentin vähennyskerrointa ja kyseistä kerrointa pienennetään suhteessa havaittuun kilpailukyvyn paranemiseen, painopiste täytäntöönpanossa ja ohjelmasuunnittelussa on siirtynyt kilpailukyvyn tukemisesta ensisijaisesti tuotannon monipuolistamisen tukemiseen. Tämä suuntaus on jatkunut vuosina 2002–2004.

Asetuksen (EY) N:o 856/1999 täytäntöönpanosta tilattiin ja tehtiin arvio vuonna 2002. Arvion suositusten, joista esimerkkinä monivuotinen ohjelmasuunnittelu hallinnollisten etappien vähentämiseksi ja siten hallinnollisen prosessin yksinkertaistamiseksi, todettiin olevan ristiriidassa erityistä tukikehystä koskevan asetuksen ja varainhoitoasetuksen vaatimusten kanssa. Muita selvityksiä on tilattu ja niitä on laadittu ja tehty muille avunantajille.[11] Komissio tarkastelee parhaillaan niiden päätelmiä ja suosituksia erityisen tukikehyksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja vauhdittamiseksi entisestään olemassa olevan sääntelykehyksen puitteissa.

WORKING DOCUMENTS

Introduction to the Annexes:

Annexes II (1999), III (2000), IV (2001), V (2002) and VIII (recapitulative) show per country:

- payments (transfer from EC account to double signature account)

- disbursements (final payments of invoices) for annual work programmes

- payments/disbursements for specific commitments.

ANNEX I:BANANA BUDGET LINE 21-03-18 (Ex B7-8710) COUNTRY ALLOCATIONS for 2003 AND 2004

+++++ TABLE +++++

ANNEX II:SFA 1999

Financial situation as at:15/10/2004 for payments 31/12/2003 for disbursements

+++++ TABLE +++++

ANNEX III: SFA 2000

Financial situation as at:15/10/2004 for payments 31/12/2003 for disbursements

+++++ TABLE +++++

ANNEX IV: FA 2001

Financial situation as at:15/10/2004 for payments 31/12/2003 for Disbursements

+++++ TABLE +++++

ANNEX V:SFA 2002

Financial situation as at:15/10/2004 for payments 31/12/2003 for disbursements

+++++ TABLE +++++

ANNEX VI:Overview of activities by type of assistance

[pic]

1) Irrigation and drainage 2) Renewal of plantations (3) Phyto-sanitary treatment (4) Fertiliser (5) Packing (6) Cold storage (7) Agriculture/rural development (8) Roads (9) Social infrastructure (10) Microcredit (11) Social projects (12) Training (13) Institutional support (14) Technical Assistance ANNEX VII:CHART:Global payments on AWP over Global Payments on Specific Commitments

[pic]

ANNEX VIII:CHART:Global payments over Global Disbursements on AWP only

[pic]

+++++ TABLE +++++

[1] WTO:n 14.11.2001 tekemä päätös WT/MIN(01)15: European Communities – The ACP-EC Partnership Agreement .

[2] WTO:n 14.11.2001 tekemä päätös WT/MIN(01)16: European Communities – Transitional regime for the EC autonomous tariff rate quota on imports of bananas .

[3] Neuvoston asetus (EY) N:o 216/2001.

[4] Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 856/1999 olevan 7 artiklan 2 kohta ja komission asetuksessa (EY) N:o 1609/1999 oleva 5 artikla.

[5] EYVL L 108, 27.4.1999, s. 2.

[6] EYVL L 190, 23.7.1999, s. 14.

[7] Päätös E/2003/359 – C(2003) 766.

[8] Päätös E/2004/644 – C(2004) 1142.

[9] KOM(2002) 763 lopullinen.

[10] Vuosittainen työsuunnitelma on asiakirja, jossa vahvistetaan tarvittavat henkilö- ja aineelliset resurssit, talousarvio sekä yksityiskohtaiset tekniset ja hallinnolliset järjestelyt hankkeen panemiseksi täytäntöön määrätyssä ajassa.

[11] Esimerkiksi NERA Economic Consulting in DFID:lle elokuussa 2004 laatima selvitys ”Addressing the impact of preference erosion in bananas on Caribbean countries”.

[12] Approximate amount calculated at the exchange rate of December 2003.

[13] The disbursed amount is higher than the one paid from HQ because of the exchange rates fluctuations.

[14] Approximate amount calculated at the exchange rate of December 2003.

[15] The disbursed amount is higher than the one paid from HQ because of the exchange rates fluctuations.