52004DC0298

KOMISSION VÄLIKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EDICOM II -OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

1. YHTEENVETO

Taustaa

1. Yhteismarkkinat perustettiin 1. tammikuuta 1993, ja samalla EU:n jäsenvaltioiden väliltä poistuivat tullimuodollisuudet. Silloin otettiin käyttöön uusi Intrastat-järjestelmä tilastotietojen keräämiseksi tavarakaupasta. EU:n jäsenvaltioiden kanssa käytävän kaupan tilastoinnissa siirryttiin siten käyttämään yrityksissä tehtävää suoraa tiedonkeruuta. Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja muun maailman välistä kauppaa koskeva tilastojärjestelmä perustuu edelleen yhtenäisessä hallinnollisessa asiakirjassa (SAD) esitettäviin tietoihin, jotka tulliviranomaiset keräävät.

2. Neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksymässä Edicom-ohjelmaa koskevassa päätöksessä N:o 507/2001/EY [1] asetettiin tavoitteeksi edistää yhteisön sisä- ja ulkokauppaa koskevien tilastotietojen keruuta, tuottamista ja levittämistä koskevan Euroopan laajuisen verkon järjestämistä uudenaikaisella, rationaalisella ja tehokkaalla tavalla sekä parantaa ja yhdenmukaistaa samalla tilastollisia menetelmiä. Tarkoituksena on tuottaa tietoja, jotka ovat entistä luotettavampia, aiheuttavat vähemmän kustannuksia ilmoitusvelvollisille ja viranomaisille sekä ovat saatavilla entistä nopeammin. Tarkoituksena on myös vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin.

[1] EYVL L 76, 16.3.2001, s. 1.

3. Edicom II -ohjelma suunniteltiin kehitettäväksi vuonna 2001 alkaneen viiden vuoden aikana, ja sillä on kuusi päätavoitetta:

- Tavoite 1: Parempilaatuinen tietoverkko, joka on aiempaa edullisempi ja nopeammin käytettävissä yhteisön politiikkojen edellytysten mukaisesti.

- Tavoite 2: Asianmukainen tietoverkko, joka on mukautettu käyttäjien muuttuviin tarpeisiin talous- ja rahaliitossa sekä kansainvälisessä talousympäristössä.

- Tavoite 3: Tietoverkko, joka on integroitu aiempaa paremmin yleiseen tilastojärjestelmään ja mukautettu hallinnossa tapahtuviin muutoksiin.

- Tavoite 4: Verkko, joka parantaa viranomaisille, tietojen käyttäjille ja toimittajille tarjottavia tilastopalveluja.

- Tavoite 5: Verkko, jonka perustana ovat tietojen keruuseen käytetyt välineet, niin että otetaan huomioon viimeisin tekniikan kehitys ilmoitusvelvollisille tarjottavien toimintojen parantamiseksi.

- Tavoite 6 (laaja-alainen tavoite): Integroitu ja yhteensopiva verkko.

4. Kuten ohjelman ennakkoarvioinnissa kuvattiin, nämä tavoitteet on jaettu 13 toimeen.

5. Komissio hyväksyy vuosittain päätöksen, jossa määritellään Edicom II -ohjelman vuosittainen työsuunnitelma, joka hyväksytetään Intrastat- ja Extrastat-komiteoilla.

Arvioinnin tavoite ja tausta

6. Tässä kertomuksessa esitetyn arvioinnin päätavoitteena on Edicom-ohjelmaa koskevan päätöksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti "antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän uuden ohjelman nojalla rahoitettujen toimien soveltamista koskevan välivaiheen kertomus, jotta päätöksen mukaisia toimia voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen". Tämän kertomuksen on laatinut Eurostat (yksikkö F/2 - Kansainvälinen kauppa).

7. Arvioinnissa keskitytään vuosien 2001-2003 työohjelmiin. Kaikkia näiden työohjelmien puitteissa toteutetuista toimista ei saatu päätökseen vuoden 2003 loppuun mennessä.

Tärkeimmät havainnot

8. Vuosien 2001, 2002 ja 2003 työohjelmien tavoitteet olivat ohjelman yleistavoitteiden mukaisia. Ohjelmien suunnittelu mahdollisti toimien jakamisen tehokkaasti jäsenvaltioiden ja Eurostatin välillä. Useimmissa hankkeissa odotetut tulokset oli määritelty selkeästi, mikä helpotti niiden toteuttamista ja seurantaa.

9. Työohjelman täytäntöönpano on ollut erityisen tehokasta pääasiassa erityisten työryhmien antaman tuen ansiosta. Monilla osa-alueilla, kuten tietojen keruussa ja levittämisessä, on edistytty. Suurimmassa osassa hankkeita onnistuttiin saavuttamaan merkittäviä tuloksia, ja monia sovelluksia kehitettiin.

10. Päätöksen yleistavoitteiden mukaisesti jaotellut tärkeimmät alustavat saavutukset ovat seuraavat:

A. Tavoite 1: Toimenpiteet, jotka liittyvät sellaisen parempilaatuisen tietoverkon toteuttamiseen, joka on aiempaa edullisempi ja nopeammin käytettävissä yhteisön politiikkojen edellytysten mukaisesti

11. Yksi tärkeimmistä tarpeista oli lyhentää aikaa, joka tarvitaan tietojen toimittamiseksi Eurostatille. Monet jäsenvaltiot ovat kehittäneet tai parantaneet ennakollisiin estimaattoreihin perustuvia menetelmiä, jotka toteutetaan vuosien 2002 ja 2003 työohjelmissa.

12. Tietojen käsittelyssä ja analysoinnissa on jo saatu aikaan parannuksia. Perustietojen tarkastaminen ja korjaaminen on automatisoidumpaa, ja Intrastat-tietojen vertaaminen muihin tietoihin on järjestelmällisempää. Lisäksi monet jäsenvaltiot ovat toimineet menestyksekkäästi parantaakseen estimointimenetelmiä, jotka koskevat kynnysarvot alittavaa kauppaa, vastaamatta jättämistä ja tilastollisia arvoja.

13. Tavoitteen puitteissa toteutettujen keskitettyjen toimien olisi johdettava yhdenmukaistettujen menetelmien kehittämiseen useilla osa-alueilla, kuten ennakollisten estimaattoreiden tuottamisessa, menetelmien ajantasaistamisessa, kauppaa koskevien perus- ja yhteenvetotilastojen tarkastamisessa sekä ilmoittamatta jätettyä kauppaa koskevassa oikaisemisessa. Tutkimuksia on tehty ulko- ja sisäkaupan yhteensovittamiseksi. Suurin osa näistä toimista johti uusien metodologioiden selvittämiseen ja mahdollisti sellaisten ohjelmistojen kehittämisen, joiden avulla toteutetaan näitä metodologioita. Lisäksi on perustettu jäsenvaltiotasolla käytettäviä laatuindikaattoreita koskeva tietokanta, johon sisältyy sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia indikaattoreita. Ulkokauppatilastojen laatuselvitys saatetaan vuosittain ajan tasalle käyttäen edellä mainittua tietokantaa, joka puolestaan päivitetään vuosittain käyttäen jäsenvaltioille lähetettävää kyselylomaketta. Tämä on asianmukainen väline Edicom II -ohjelman kvantitatiivisessa arvioinnissa.

B. Tavoite 2: Toimenpiteet, jotka liittyvät sellaisen asianmukaisen tietoverkon toteuttamiseen, joka on mukautettu käyttäjien muuttuviin tarpeisiin talous- ja rahaliitossa sekä kansainvälisessä talousympäristössä

14. Eurostat on toteuttanut hankkeen, jonka ansiosta jäsenvaltioiden salassapidon hallinnoinnissa käyttämiä menetelmiä ymmärretään paremmin. Lisäksi on laadittu suosituksia, joilla edistetään ulkokaupan tilastosalaisuuteen liittyviä hyviä toimintatapoja sekä rajoitetaan siihen liittyviä huonoja toimintatapoja. Tämä on hyödyllistä nykyisille jäsenvaltioille sekä myös jäseneksi liittyville valtioille parannettaessa tietojen laatua rajoittamalla tilastosalaisuuden käyttöä ja samalla estämällä yksittäisten tietojen paljastaminen.

15. Lisäksi on tehty tutkimuksia uusien tilastojen toimittamisesta. Globalisaatio näyttää olevan tärkeä tarkasteltava asia. Tässä yhteydessä analyysi osoitti, että tiedot yritysten sisäisestä kaupasta olisivat hyödyllisiä mutta että tietojen yksityiskohtaisuus ja parhaat tekniikat tietojen keräämiseksi olisi selvitettävä.

C. Tavoite 3: Toimenpiteet, jotka liittyvät sellaisen tietoverkon toteuttamiseen, joka on integroitu aiempaa paremmin yleiseen tilastojärjestelmään ja mukautettu hallinnossa tapahtuviin muutoksiin

16. Eurostat ja jäsenvaltiot ovat kehittäneet hankkeita, joilla pyritään parantamaan rekisterien laatua ja yhteensopivuutta. Nämä toimet, joita rekistereitä ja globalisaatiota käsittelevä työryhmä seurasi tarkasti, ovat hyödyllisiä tehtäessä kauppa- ja yritystilastoista entistä yhdenmukaisempia.

17. Tietojen keruusta voidaan todeta, että eri hankkeiden tulokset ovat vastanneet tavoitteita ja kattaneet esitetyt tarpeet. Tärkeä tavoite tällä alalla on Intrastat-järjestelmän mukauttaminen. Tässä yhteydessä käynnistetyt toteutettavuustutkimukset osoittivat, että merkittäviä muutoksia ei enää tarvita. Intrastat-järjestelmää koskeva uusi lainsäädäntö on valmisteltu, ja komissio on hyväksynyt sen. Tätä peruslainsäädäntöä täydennetään kattavilla soveltamista koskevilla säännöillä (komission asetuksella) ja suuntaviivoilla jäsenvaltioissa tapahtuvan täytäntöönpanon helpottamiseksi.

18. Extrastat-järjestelmän mukauttamisen osalta Eurostat on käynnistänyt hankkeita, joissa analysoidaan tariffitilastojen tarpeellisuutta ja sitä, missä määriin tulli-ilmoituksia voitaisiin hyödyntää tilastokäytössä. Tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että tariffitilastoja on tarpeen parantaa käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Tulli-ilmoitusten laajempi käyttö kuitenkin vaikuttaa tässä yhteydessä rajalliselta. Uusi Extrastat-lainsäädäntö voitaisiin valmistella tältä pohjalta.

D. Tavoite 4: Toimenpiteet, jotka liittyvät sellaisen verkon toteuttamiseen, joka parantaa viranomaisille, tietojen käyttäjille ja toimittajille tarjottavia tilastopalveluja.

19. Automaattisen järjestelmän kehittäminen tuotteiden luokittelemiseksi asianmukaiseen tuotenimikkeistöön ei ollut mahdollista. Uusia toimenpiteitä kuitenkin suunniteltiin, jotta voitaisiin järjestää nopeampi ja helppokäyttöisempi pääsy luokituksiin ja niihin liittyviin tuotteisiin.

20. Tietojen levittämiseen tarvittavaa aikaa on tarpeen lyhentää. Eurostat on kehittänyt erilaisia välineitä tietojen täydellisyyden ja yksityiskohtaisuuden parantamiseksi sekä nopean levittämisen varmistamiseksi.

E. Tavoite 5: Toimenpiteet, jotka liittyvät sellaisen verkon toteuttamiseen, jonka perustana ovat tietojen keruuseen käytetyt välineet, niin että otetaan huomioon viimeisin tekniikan kehitys ilmoitusvelvollisille tarjottavien toimintojen parantamiseksi

21. Tietojen keruussa käytettävistä välineistä voidaan todeta, että Eurostat on varmistanut IDEP/CN8-lomakkeen (Intrastat-järjestelmän sähköisen lomakkeen) ajantasaistetun version ylläpidon ja jakelun. Jäsenvaltioiden IDEP-järjestelmään liittyvä työ perustui Intrastat-komitean sopimaan strategiaan hajauttaa lomakkeen ylläpito ja kehittäminen vuodesta 2004 lähtien. Eurostat ja jäsenvaltiot ovat käynnistäneet uusia hankkeita Internet-pohjaisen tietojen keruun kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

22. Samalla Eurostat on ylläpitänyt ja kehittänyt edelleen yhdenmukaistettuja viestejä (Edifact ja XML). Tässä yhteydessä on myös laadittu viestien dokumentointia koskevia oppaita.

F. Tavoite (laaja-alainen tavoite): Toimenpiteet, jotka liittyvät integroidun ja yhteensopivan verkko toteuttamiseen

23. Käyttäjille tarkoitettuja palveluja on parannettu laatimalla käyttöoppaita, parantamalla Comext-järjestelmän [2] toimintoja, järjestämällä kursseja, kehittämällä Comext-järjestelmästä itsenäinen versio tietojen selaamiseksi CD-ROMilta ja muilta tallennusmuodoilta sekä myös tutkimalla ja kehittämällä Comext-järjestelmän Internet-tukea ja ylläpitoa.

[2] Eurostatin COMEXT-tietokanta sisältää kaikki saatavilla olevat tiedot kauppatilastoista.

24. Toimenpiteitä on käynnistetty välineiden ja menetelmien kehittämiseksi eurooppalaisen verkon eri osa-alueilla: tietojen käsittely ja validointi, kansallisten viranomaisten ja Eurostatin välinen viestintä sekä käyttäjien mahdollisuudet tutustua tilastotietoihin ja metatietoihin, mihin sisältyy Internetin lisääntyvä käyttö ja tavarakauppaa koskevia tilastotietoja sisältävän tietokannan toimintojen parantaminen. Tämä XT-Net-hanke on tärkein haaste Edicom-ohjelmassa.

25. EU:n ulkokaupan tilastoihin liittyviä jatkuvia muutoksia ja uusia tarpeita silmällä pitäen katsottiin myös välttämättömäksi tarkastella ja saattaa ajan tasalle olemassa olevaa metodologista materiaalia sekä myös tallentaa se tietokantaan, joka tarjoaa tiedot helposti saataville. Tämän toimen tärkeimmät tavoitteet saavutettiin.

Riskianalyysi

26. Ohjelman jatkamisessa havaittiin seuraavat tärkeimmät riskit:

- Valmiudet hallinnoida ohjelmaa.

- Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettaviin toimiin liittyvät riskit.

- Ohjelman kestävyys rahoitusvarojen saatavuuden osalta.

- Tietoteknisten välineiden ylläpito ja yhtenäisyys.

- Ohjelman laajentuminen uusien jäsenvaltioiden liittymisen myötä.

Nämä riskit on otettu huomioon määriteltäessä tulevaa työtä koskevia suuntaviivoja.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmia koskevat yleiset suuntaviivat ja suositukset

27. Olisi ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että uutta varainhoitoasetusta noudatetaan tiukasti. Komission olisi esitettävä jäsenvaltioille asianmukaiset suositukset.

28. Kehitetyt menetelmät ja välineet olisi asetettava kaikkien jäsenvaltioiden saataville, ja niistä olisi tiedotettava käyttäen sopivia keinoja, kuten seminaareja, työryhmiä tai suuntaviivoja, jotta parhaat toimintatavat voitaisiin tunnistaa ja jotta niitä voitaisiin edistää.

29. Eri toimien koordinointia ja seurantaa olisi tehostettava. Jäsenmaiden kanssa työryhmien kautta tehtävää yhteistyötä olisi vastaavasti mukautettava.

30. Laajentumisen seuraukset olisi otettava huomioon sekä keskitetyissä että hajautetuissa toimissa. Uusia jäsenvaltioita koskeva erityinen työsuunnitelma on laadittava, ja sen toteuttamiseen tarvittavat resurssit tarjottava.

31. Jäsenvaltioiden toteuttamien hajautettujen toimien ensisijaisten tavoitteiden olisi oltava seuraavat:

- Intrastat-järjestelmää koskevien uusien laatuvaatimusten (kattavuus, ajantasaisuus, salassapito ja raportointi) täytäntöönpano.

- Osana ohjelmaa kehitettyjen uusien yhteisten menetelmien ja välineiden käyttöönotto.

32. Kaikki uusia toimia koskevat ehdotukset on analysoitava (täytettävät tarpeet, toteutettavuus, valmiudet hallinnoida toimia, ensisijaisuus ja seuraukset pitkällä aikavälillä) tarkasti, ja komission on vahvistettava ne.

33. Edicom-ohjelman mahdollisen jatkamisen tarkastelu olisi aloitettava. Intrastat- ja Extrastat-komiteoiden olisi tarkasteltava komission alustavaa ehdotusta vuoden 2004 loppuun mennessä. Tavoitteena olisi oltava järjestelmän vakauden ja kehitettyjen välineiden kestävyyden varmistaminen.

2. Edicom II -ohjelman yleistavoitteet

34. Yhteismarkkinat perustettiin 1. tammikuuta 1993, ja samalla EU:n jäsenvaltioiden väliltä poistuivat tullimuodollisuudet. Silloin otettiin käyttöön uusi Intrastat-järjestelmä tilastotietojen keräämiseksi tavarakaupasta. EU:n jäsenvaltioiden kanssa käytävän kaupan tilastoinnissa siirryttiin käyttämään yrityksissä tehtävää suoraa tiedonkeruuta. Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja muun maailman välistä kauppaa koskeva tilastojärjestelmä perustuu edelleen yhtenäisessä hallinnollisessa asiakirjassa (SAD) esitettäviin tietoihin, jotka tulliviranomaiset keräävät. Tietojen laatu heikkeni Intrastat-järjestelmän käyttöönoton seurauksena. 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen 96/715/EY puitteissa pantiin täytäntöön Edicom I -tukiohjelma (Electronic Data Interchange on Commerce) uuden tilastojärjestelmän uudelleen järjestelemiseksi.

35. Edellä mainitun ohjelman puitteissa toteutettujen toimien tulokset olivat tyydyttäviä. Tietojen toimittamiseen tarvittava aika on lyhentynyt merkittävästi. Tietojen toimittajat ovat hyväksyneet uuden järjestelmän, minkä seurauksena Intrastat-ilmoitusten toimittamatta jättäminen on vähentynyt. Lisäksi välineiden standardointi ja kehittäminen ovat helpottaneet sähköistä tiedonsiirtoa.

36. Ulkokaupan tilastojärjestelmä on siirtynyt uuteen kehitysvaiheeseen, jolle on luonteenomaista, että käyttäjien tiedontarpeet lisääntyvät ja ovat yhä vaativampia epävarmassa hallinnollisessa ympäristössä sekä yhteisö- että kansallisella tasolla. Lisäksi talous- ja rahaliiton (EMU) tilastollisia vaatimuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa [3] mainittiin ulkokauppatilastot yhtenä osa-alueena, jolla käyttäjien tarpeisiin vastataan heikommin. Toimintasuunnitelmassa todetaan selvästi, että tilastojen toimittamiseksi tarvitaan tietyissä jäsenvaltioissa liikaa aikaa.

[3] EMUn tilastollisia vaatimuksia koskeva toimintasuunnitelma, Euroopan komissio (Eurostat ja Euroopan keskuspankki tiiviissä yhteistyössä, 25. syyskuuta 2000).

37. Eurostat on ehdottanut edellä mainittuun haasteeseen vastaamiseksi useita strategisia suuntaviivoja, joilla pyritään parantamaan tulosten tarkkuutta ja merkityksellisyyttä, nopeuttamaan tietojen saatavuutta, ohjaamaan uudelleen tilastojen tarjontaa sekä valmistelemaan järjestelmään tehtäviä perusteellisempia keskipitkän ja pitkän aikavälin muutoksia. Siten 12 maaliskuuta 2001 tehdyllä päätöksellä 507/2001/EY hyväksyttiin erityistavoitteet sisältävä uusi ohjelma (Edicom II) vuosiksi 2001-2005.

38. Yleistavoitteet ohjelman uudessa vaiheessa olivat seuraavat:

* Edistetään yhteisön sisäistä ja sen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa koskevien tilastotietojen keruuta, tuottamista ja levittämistä koskevan Euroopan laajuisen verkon järjestämistä uudenaikaisella, rationaalisella ja tehokkaalla tavalla sekä parannetaan ja yhdenmukaistetaan samalla tilastollisia menetelmiä. Tavoitteena on tuottaa tietoja, jotka ovat

- entistä luotettavampia, aiheuttavat vähemmän kustannuksia ilmoitusvelvollisille ja viranomaisille sekä ovat saatavilla entistä nopeammin

- vastaavat entistä paremmin uusien käyttäjien odotuksia.

Näissä puitteissa edistetään talous- ja rahaliiton vaatimuksia sekä tavarakauppaa koskevien tilastojen parempaa integrointia tilastojärjestelmään yhteisö- ja kansainvälisellä tasolla.

* Kehitetään ja edistetään nykyisiä välineitä, joita käytetään tilastotietojen keruussa, käsittelyssä, tuottamisessa ja levittämisessä, ottaen huomioon viimeisin tekniikan kehitys ja pyrkien mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen. Sähköisten tietojen vaihdon valtava kasvu luo sidoksia talouselämän osapuolten sekä jäsenvaltioiden ja yhteisön tilastoviranomaisten välille, joiden on mukauduttava tähän uuteen tekniseen ympäristöön.

39. Edellä mainittujen kahden tärkeän periaatepäätöksen toteuttamiseksi Edicom II -ohjelman yhteydessä määriteltiin edellä 3 kohdassa asetetut kuusi erityistä tai toiminnallista tavoitetta

40. Näiden kuuden tavoitteen osalta Edicom II -ohjelma on jaettu 13 toimeen. Liitteessä 1 olevassa taulukossa esitetään koko Edicom II -ohjelman kunkin toimen odotetut tulokset sekä joitakin niihin liittyviä suoritusindikaattoreita.

3. Työohjelmien täytäntöönpanojärjestelyt

41. Komission hyväksyy vuosittain päätöksen, jossa määritellään kyseisen vuoden Edicom II -työohjelma, joka hyväksytetään Intrastat- ja Extrastat-komiteoilla.

42. Jäsenvaltioihin otetaan yhteyttä niiden hajautettuja hankkeita koskeviin ehdotuksiin liittyen samaan aikaan, kun Eurostat määrittelee keskitettyjä hankkeita. Lisäksi Eurostatissa toimivan Edicom-ohjelman seurantakomitean on hyväksyttävä hankkeet, joissa on mukana komission eri pääosastoja. Lisäksi Eurostatin muiden yksiköiden kanssa toteutetaan kahdenvälistä yhteydenpitoa, jotta voitaisiin selvittää, mitkä hankkeet kuuluvat Edicom II -ohjelman soveltamisalaan.

43. Tarvittaessa keskitetyistä ja hajautetuista hankkeista keskustellaan aihekohtaisissa työryhmissä (laatu, menetelmät, rekisterit/globalisaatio sekä tieto- ja viestintätekniikka). Vuonna 2003 perustettiin myös erityistyöryhmä koordinoimaan keskitettyjä ja hajautettuja toimia välineiden kehittämisen osalta.

44. Eurostat toteuttaa keskitetysti jotkin hankkeet (keskimäärin 55 prosenttia talousarvioista), kun taas jäsenvaltiot toteuttavat muita hankkeita käyttäen säänneltyjä tukia (keskimäärin 45 prosenttia talousarviosta). Edicomin yhteydessä tehdään vuosittain noin sata sopimusta.

45. Kun jäsenvaltioille myönnetään tukia, niiden on toimitettava Eurostatille loppukertomus. Tätä varten jäsenvaltioille esitettiin vuonna 2002 suositukset siitä, kuinka esitetään täydellinen loppukertomus, joka mahdollistaa kaiken tehdyn työn asianmukaisen arvioinnin.

46. Keskitetyt hankkeet annetaan yksityisten yritysten toteutettaviksi tarjouskilpailumenettelyn mukaisesti.

47. Laatua, menetelmiä, rekistereitä ja globalisaatiota sekä tieto- ja viestintätekniikkaa käsittelevät työryhmät ovat avustaneet Eurostatia Edicom II -ohjelman toimien 1-8, 12 ja 13 seurannassa ja arvioinnissa. Eurostat on itse seurannut toimia 9, 10 ja 11, koska niitä ei koordinoi mikään työryhmä.

Kaikkien toimien tulokset on tarkoitus asettaa kansallisten viranomaisten saataville sisäiseen tietokantaan.

48. Seurannan osalta on määritelty muutamia indikaattoreita, joita hyödynnetään edelleen ohjelman täytäntöönpanon arvioimiseksi. Nämä indikaattorit ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: ennakollisten estimaattorien toimittamiseen tarvittava aika, alkuperäisten estimaatioiden poikkeama lopullisiin tuloksiin nähden sekä sellaisten jäsenvaltioiden määrä, jotka ovat kehittäneet ja toteuttaneet Intrastat-verkkolomakkeita ja edistäneet niiden käyttöä jne.

4. Riskianalyysi

49. Ohjelman jatkamisessa havaittiin seuraavat tärkeimmät riskit.

1. Valmiudet hallinnoida ohjelmaa

50. Uuteen varainhoitoasetukseen (jota sovelletaan vuodesta 2003 lähtien) sisältyvät varainhoitoa koskevat säännöt ovat aiempaa tiukemmat. Näitä sääntöjä sovelletaan sekä keskitettyihin toimiin (palvelujen hankinta) että hajautettuihin toimiin (avustukset jäsenvaltioille). Jotta voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen noudattaminen voisi jatkua entiseen tapaan ja jotta ohjelman sujuva eteneminen ei vaarantuisi, tarvittavat resurssit on oltava saatavilla ohjelman täytäntöönpanon valmistelua ja seurantaa varten. (vuosittain on valmisteltava työohjelman hyväksymistä koskeva komission päätös, ja joka vuosi allekirjoitetaan noin sata sopimusta.)

51. Eurostatilla on ollut jo nyt vaikeuksia löytää markkinoilta teknistä asiantuntemusta, jota erityislaatuinen Edicom-ohjelma edellyttää. Tästä on osoituksena tarjouksen tekijöiden vähäisyys. Tämä tilanne saattaa vaarantaa sellaiset toimet, joissa näyttää olevan suurena riskinä se, että tuloksia ei saavuteta tehtäviä ulkoistamalla.

52. Jäsenvaltiot toteuttavat nykyisin runsaasti toimia (vuodessa noin 60 sopimusta, joiden osuus talousarviosta on noin 45 prosenttia). Suurimmalla osalla jäsenvaltioista näyttää olevan ongelmia käynnistämiensä toimien toteuttamisessa. Nämä vaikeudet todennäköisesti pahenevat tulevaisuudessa. Tärkeimmät syyt tähän ovat seuraavat:

53. Kansallisten viranomaisten henkilöstö on usein suoraan mukana toteuttamassa ainakin osaa tästä työstä. Kyseiset viranomaiset tekevät kuitenkin tämän työn niiden toimien lisäksi, joista ne ovat vastuussa kansallisella tasolla. Paradoksaaliselta näyttää, että joillakin viranomaisilla on pulaa pätevistä sisäisistä resursseista näiden toimien toteuttamista ja hallinnointia varten.

54. Edicom-ohjelmassa esiintyy sellainen kierre, että joka vuosi käynnistetään uusia hankkeita, joskus jo käynnissä olevien toimien lisäksi, mikä pahentaa kansallisten viranomaisten vaikeuksia ohjelman hallinnoinnissa.

55. Sopimuksia koskevat budjettisäännöt ovat aiempaa tiukemmat erityisesti alihankinnan osalta, johon on jo aiemmin sovellettu tiukkoja puitteita. Jäsenvaltioiden on noudatettava tiukasti näitä uusia säännöksiä ja toimitettava yksityiskohtaisia raportteja toteutetuista toimista. Jäsenvaltioiden valmiuksia mukautua näihin uusiin sääntöihin on arvioitava.

2. Riskit, jotka liittyvät ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi käytettäviin välineisiin

56. Edicom-ohjelma käynnistettiin käyttäen perustana ennakkoarviointia, jossa määriteltiin toteutettavat toimet ja arvioitiin niiden toteuttamiseksi tarvittavia välineitä.

57. Ennakkoarviointi on luonnollisesti ainoastaan yksi lähteistä. Jos kaikki asetetut tavoitteet ovat asianmukaisia ja pysyvät perusteltuina, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät konkreettiset välineet on jo mukautettu. Komissio esimerkiksi teki ehdotuksen Intrastat-järjestelmää koskevan lainsäädännön mukauttamisesta, mutta keskitetysti sekä jäsenvaltioissa tehdyt tutkimukset eivät olleet alun perin suunnitellun laajuisia, eivätkä ne osoittaneet, että keruujärjestelmää olisi tarpeen yksinkertaistaa voimakkaasti. Yksinkertaistamista koskevaa tavoitetta, joka oli ollut esillä ennakkoarvioinnissa, lievennettiin siten käytännössä.

58. Ottaen huomioon toimien alustavat tulokset voitaisiin tarkastella uudelleen välineitä ja menettelyjä, joita tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti tiettyjen toimien kustannus-hyötysuhdetta olisi arvioitava uudelleen ottaen huomioon Eurostatin sisällä (päätoiminta-ala) ja ulkopuolella tehtävän työn todennäköinen uudelleen määrittely, ja tarvittaessa käyttäjien tarpeet olisi myös arvioitava uudelleen.

59. Eri toimien on myös oltava keskenään johdonmukaisia. Joidenkin välineiden kehittäminen esimerkiksi aloitettiin ohjelman ensimmäisen osan aikana. Näitä välineitä on tarkoitus soveltaa joko keskitetysti tai jäsenvaltioissa. Saavutettuja tai oletettuja tuloksia olisi arvioitava tapauskohtaisesti, jotta ohjelman yhteydessä kehitetyt välineet voitaisiin ottaa käyttöön. Tarvittavat resurssit olisi osoitettava vastaavasti.

3. Ohjelman kestävyys budjettivarojen saatavuuden kannalta

60. Komission rahoituspäätös hyväksyttiin myöhään vuonna 2003, ja Edicom-ohjelman vuoden 2003 tiettyjä toimia lykättiin, jotta voitaisiin noudattaa komission ohjeita viraston työohjelman supistamisesta. Tämä osoitti, kuinka riippuvainen ohjelma on ulkopuolisista tapahtumista tai päätöksistä.

61. Edicom-ohjelma voi sujua kitkattomasti ainoastaan silloin, jos toimien toteuttamiseksi tarvittavat resurssit arvioidaan oikein ja jos nämä resurssit ovat käytössä toimia aloitettaessa. On olemassa riski, että resurssit eivät ole saatavilla tai että ne ovat ainoastaan osittain saatavilla sellaisten syiden vuoksi, jotka aiheutuvat jopa vuosittaisien työsuunnitelmien hyväksymistä koskevien menettelyjen ulkopuolisista tekijöistä.

4. Tietoteknisten välineiden ylläpito ja johdonmukaisuus

62. Edicom-ohjelmaan sisältyy merkittävä tietotekninen osuus. Useita välineitä on kehitetty, ja nykyisiä välineitä saatetaan parhaillaan ajan tasalle. Jotkin välineet ovat yleisluonteisia (niitä voidaan esimerkiksi käyttää muilla tilastoinnin aloilla tai muissa ympäristöissä), mutta joitakin välineitä voidaan käyttää ainoastaan tavarakauppaan liittyvien tilastojen yhteydessä.

63. Edicom-ohjelma on kestoltaan rajoitettu, joten on tärkeää arvioida näiden välineiden kasvavat välttämättömät ylläpitokustannukset, jotta voitaisiin varmistaa, että tarvittavat resurssit ovat saatavilla ohjelman päättyessä. Yhteisötasolla tämä koskee keskitettyjä välineitä ja jäsenvaltioissa kansalliseen käyttöön kehitettyjä välineitä.

5. Ohjelman laajentuminen uusien jäsenvaltioiden liittymisen myötä

64. Edicom-ohjelmassa on nykyisin mukana 15 jäsenvaltiota, ja ainoastaan jäsenvaltiot voivat saada avustuksia. Jäseneksi liittyvien maiden omien tarpeiden arviointi on aloitettu pitäen silmällä niiden osallistumista ohjelmaan jäseneksi liittymisestä lähtien.

65. Unionin laajentumisen vaikutukset Edicom-ohjelmaan on huomioitava sekä toteutettavien toimien luonteen että talousarvion osalta ottaen samalla huomioon muutokset, joita tehdään ohjelmaan väliarvioinnin tarkastelun jälkeen.

5. Tärkeimmät tulokset ja ohjeet tulevia toimia varten

66. Vuosien 2001-2003 ohjelmien puitteissa toteutettavat toimenpiteet tai toimet on jaoteltu kuuden päätavoitteen mukaisesti:

Tavoite 1: Parempilaatuinen tietoverkko, joka on aiempaa edullisempi ja nopeammin käytettävissä yhteisön politiikkojen edellytysten mukaisesti

Toimi 1: Ennakolliset estimaattorit

Saavutetut tulokset:

67. Kymmenen jäsenvaltiota (Belgia, Tanska, Saksa, Espanja, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on onnistunut kehittämään tai parantamaan metodologiaa, joka mahdollistaa ennakollisten estimaattorien parantamisen. Vuoden 2001 työohjelmassa keskityttiin puolessa tapauksista metodologian kehittämiseen, kun taas täytäntöönpano on tapahtunut vuoden 2002 työohjelman aikana. Jotkin jäsenvaltiot aikoivat myös jatkaa toimia vuoden 2003 työohjelman aikana, ja kaksi jäsenvaltiota (Itävalta ja Kreikka) aloitti vuonna 2003 ennakollisia estimaattoreita koskevien kansallisten järjestelmiensä parantamisen.

68. Eurostatin osalta on tehty menestyksekkäästi nykytilannetta koskevien arvioiden laatimiseen (nowcasting) liittyvien useiden menetelmien vertailu. Seuraavaksi Eurostatille kehitetään sovellus, johon sisällytetään eri menetelmiä ja joka mahdollistaa lyhyen aikavälin tilastojen tuottamisen jäsenvaltioista, jotka toimittavat tuloksensa myöhässä. Tämä kehitystoiminta on myös erittäin hyödyllistä jäseneksi liittyvien maiden kannalta tulosten toimittamista koskevien Intrastat-järjestelmän määräaikojen noudattamiseksi.

69. Toisaalta Eurostat on verrannut jäsenvaltioiden ennakollista estimointia koskevia metodologioita, ja lisäksi on tehty ehdotus yhdenmukaistetusta metodologiasta, jossa yhdistetään ARIMA-malli ja kasvukerroin. Näiden tulosten perusteella kehitetään sovellus, joka yhdistetään nykytilannetta koskevien arvioiden laatimiseen liittyviä menetelmiä koskevaan sovellukseen.

70. Eurostat on tehnyt analyysin jäsenvaltioiden käyttämistä päivitysprosesseista. Aikasarjoja on analysoitu, ja päivitysmalleja on ehdotettu ja testattu. Lisäksi on kehitetty tietotekninen sovellus, joka mahdollistaa ennustemallien automaattisen luomisen ja siten päivitysten poikkeamien korjaamisen.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

71. Puuttuvien tietojen estimointiin käytettävän Eurostatin välineen mukauttamiseksi (erityisesti EU:n laajentumiseen) käynnistetään keskitetysti uusi toimi.

72. Erityisesti EU:n uusien jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä hajautetusti toimia ennakollisten estimaatioiden tekemiseksi. Jäsenvaltiot voivat myös käynnistää toimia päivitysten vaikutusten vähentämiseksi.

Toimi 2: Laatu

Saavutetut tulokset:

73. Yhdeksän jäsenvaltiota (Tanska, Kreikka, Espanja, Italia, Luxemburg, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on onnistunut parantamaan nykyistä laadunvalvontaansa ja perustilastojen oikaisujärjestelmiään käyttämällä automatisoidumpia prosesseja ja vertaamalla Intrastat-tietoja muista lähteistä saataviin tietoihin. Lisäksi seitsemän jäsenvaltiota (Tanska, Saksa, Kreikka, Italia, Portugali, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on parantanut ilmoittamatta jätettyjä kauppatietoja ja tilastollisen arvon estimointia koskevaa nykyistä imputointijärjestelmäänsä. Lisäksi neljä jäsenvaltioita (Tanska, Italia, Luxemburg ja Suomi) on työskennellyt poikkeavien arvojen havaitsemisen parissa käyttäen Eurostatin kehittämää ohjelmistoa, johon on tehty muutoksia kansallisten järjestelmien erityispiirteiden ja erilaisten aggregointitasojen huomioon ottamiseksi.

74. Eurostat on toteuttanut hankkeita, jotta voitaisiin analysoida menetelmiä, joita on kehitetty jäsenvaltioissa yrityksiltä tulevien tietojen tarkastamiseksi ja joita on kehitetty jäsenvaltioissa ja komissiossa (Eurostatissa) tietojen tarkastamiseksi aggregoidummalla tasolla, jolloin niitä tarkastellaan tuotekohtaisen ja maantieteellisen luokituksen näkökulmasta. Tavoitteena oli toteuttaa nykyisin käytössä olevien menetelmien perusteellinen arviointi sekä EU:n tasolla käytettävän yhteisen järjestelmän toteutettavuuden arviointi. Nämä hankkeet johtivat yleisehdotukseen tuonti- ja vientitilastojen laadunvalvonnasta. Samalla esitettiin myös luettelo muuttujista ja valvontatoimista sekä myös niiden toteuttamismenetelmistä. Eurostatin tasolla tehtävien vientitilastojen osalta ehdotettiin, että kuukausittain julkaistaisiin luettelo laatuindikaattoreista, jotka tulevat eri lähteistä (DPS:stä, Comext-järjestelmästä jne.). Lisäksi Eurostatin jo olemassa olevaa poikkeavien arvojen havaitsemista koskevaa järjestelmää parannettiin.

75. Laadusta raportoinnin alalla on toteutettu monenlaisia toimia, joilla pyritään parantamaan laadun mittaamista, valvontaa ja varmistamista. Siksi on tehty ehdotuksia tietojen laatua koskevien Intrastat-asetusten parantamisesta. On myös julkaistu vertailuja, ja perustettu tietokanta, johon kerätään jäsenvaltioiden kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tietoja laatuindikaattoreista. Tämä QUIET-tietokanta on päivitettävä vuosittain käyttäen jäsenvaltioille lähetettävää kyselylomaketta, ja se voisi olla sopiva väline käytettäväksi Edicom II -ohjelman kvantitatiivisessa arvioinnissa. Lisäksi se toimii lähteenä päivitettäessä Eurostatin ulkomaankauppatilastoja koskevaa vuosittaista laatukertomusta.

76. Epäsymmetrian käsittelyn osalta voidaan todeta, että ehdotetun toimenpiteen tavoitteena oli verrata ja toteuttaa erityisiä malleja, jotta voitaisiin lähentää toisistaan eroavia tietoja eri menetelmien pohjalta. Eurostat on onnistunut määrittelemään EU:n sisä- ja ulkokauppaa koskevat lähentämismallit, ja myös ohjelmistot on saatu kehitettyä. Epäsymmetriaa koskevaa tutkimusta jatketaan ja saatetaan ajan tasalle painottaen erityisesti unionin laajentumisen vaikutuksia ja toimintasuosituksia, joilla pyritään rajoittamaan eroavuuksien vaikutusta tietojen laatuun.

77. Eurostat on myös saanut päätökseen hankkeen, jossa tarkoituksena oli tutkia oikaisumenetelmiä, joita jäsenvaltiot käyttävät ilmoittamatta jätetyn kaupan (kynnysarvot alittava kauppa ja vastaamatta jättäminen) yhteydessä. Tätä varten jäsenvaltioille lähetettiin kyselylomake. Vastaukset mahdollistivat jäsenvaltioiden käyttämien menetelmien kuvauksen ja vertailun. Tällöin tehtiin myös simulaatioita, ja loppujen lopuksi erilaiset oikaisumenetelmät sisällytettiin sovellukseen, jota voidaan käyttää ilmoittamatta jätetyn kaupan kompensoinnissa yksittäisissä tapauksissa tai yleistasolla. Tämän pitäisi olla erittäin hyödyllistä jäseneksi liittyville maille valittaessa menetelmää jäsenvaltioissa käytössä olleiden ja testattujen menetelmien joukosta.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

78. Keskitetysti käynnistetään toimi tietojen tuottamisen kuhunkin vaiheeseen sovitettujen valvontatoimenpiteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Laadunarviointiin ja epäsymmetriaan liittyviä toimia jatketaan.

79. Hajautetusti jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti käynnistettävä toimia, joilla pyritään parantamaan tietojen laatua käyttäen eri tasoihin sopivia laaduntarkastuksia ja parempia oikaisumenetelmiä sekä vähentämällä EU:n sisäistä kauppaa koskevien tietojen epäsymmetriaa.

Tavoite 2: Asianmukainen tietoverkko, joka on mukautettu käyttäjien muuttuviin tarpeisiin talous- ja rahaliitossa sekä kansainvälisessä talousympäristössä

Toimi 3: Uudet lyhyen aikavälin indikaattorit

Saavutetut tulokset:

80. NICE-sovellus, jota käytetään jäsenvaltioiden ulkokaupan yksikköarvoindeksien ja määrän laskemiseen, on kehitetty ja otettu käyttöön Eurostatin tuotantotoiminnassa. Tämän sovelluksen avulla on mahdollista laskea yksikköarvoindeksit kuukausittain.

81. Vienti- ja tuontihintaindeksien tuottamisen osalta useimmat jäsenvaltiot katsoivat, että ensimmäiset sarjat voisivat olla saatavilla vuoden 2005 jälkeen. Puolet jäsenvaltioista kannatti sitä, että tuontihintaindikaattori sisällytetään lyhyen aikavälin tilastoja koskevaan neuvoston asetukseen, mutta kuitenkin tekemättä eroa euroalueen valtioiden ja euroalueen ulkopuolisten valtioiden välillä. 45 päivän määräaika näyttää olevan saavutettavissa "kokonaisindeksien" yhteydessä.

82. Kuusi jäsenvaltiota (Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat ja Itävalta) on ryhtynyt parantamaan ulkokaupan hintaindeksejä koskevia kansallisia toimenpiteitä.

83. Seitsemän jäsenvaltiota (Tanska, Suomi, Kreikka, Italia, Alankomaat, Itävalta ja Ruotsi) on toteuttanut CIF/FOB-oikaisuja koskevia hankkeita. Uusia hankkeita on tarkoitus toteuttaa uusien työohjelmien puitteissa.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

84. Keskitetysti käynnistetään uusi toimi, jolla määritellään tarkasti metodologiset puitteet erityisten tuonti- ja vientihintatutkimusten suunnittelemiseksi. Jäsenvaltioiden käyttämän CIF/FOB-oikaisusuhteen laatua arvioidaan ja suosituksia laaditaan.

85. Hajautetusti edistetään toimia tuonti- ja vientihintoja koskevien tietojen sekä CIF/FOB-oikaisujen laadun parantamiseksi.

Toimi 4: Salassapito

Saavutetut tulokset:

86. Eurostatin toteuttaman hankkeen ansiosta jäsenvaltioiden käyttämiä prosesseja ymmärretään paremmin. Kaikki jäsenvaltiot soveltavat passiivista salassapitoa, mutta salassapidettävien tietojen osuudessa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä, ja EU:n tasolla tarvittaisiin enemmän yhtenäisyyttä.

87. Yksi jäsenvaltio (Yhdistynyt kuningaskunta) on ryhtynyt tutkimaan perusteellisesti salassapidon käytännön prosessia kansallisella tasolla. Vaikuttaa siltä, että yrityksille säännöllisesti lähetettävät muistutukset mahdollistavat salassapitomääräysten tarkastelun ja joissakin tapauksessa peruuttamisen, jolloin aiemmin salassapidettävät tiedot voidaan saattaa julkisuuteen. Kolme muuta maata (Tanska, Ranska ja Italia) tekee tutkimuksia salassapidon hallinnoinnin parantamiseksi.

88. Salassapidon hallinnoinnista on annettu suosituksia, jotka esitetään jäsenvaltioille. Jos näitä toimenpiteitä sovellettaisiin, ne parantaisivat tietojen laatua kansallisella tasolla ja tilastojen yhtenäisyyttä EU:n tasolla.

89. Ensimmäinen yksityiskohtainen salassapidettäviä tietoja koskeva tutkimus osoittaa, että EU:n tilastoja voitaisiin parantaa käyttämällä tekniikkana esim. aggregointia tai satunnaiskohinaa.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

90. Keskitetysti käynnistetään työt, joiden tarkoituksena on rajoittaa mahdollisuuksien mukaan salassapidon vaikutuksia Eurostatin julkaisemiin EU:ta ja euroaluetta koskeviin aggregaatteihin.

91. Hajautetusti jäsenvaltiot voivat käynnistää toimia rajoittaakseen salassapidettävien tietojen painoarvoa (myös ottaen yhteyttä yrityksiin, jotta voidaan arvioida tarvetta pitää tietoja salassa ajan mittaan).

Toimi 5: Uudet tilastolliset tuotteet

Saavutetut tulokset:

92. Eurostatin ja useiden jäsenvaltioiden tekemät analyysit ovat antaneet selkeän kuvan tärkeimmistä mahdollisista tiedonlähteistä yritysten sisäisen kaupan arvioimiseksi. Käyttäjien tarpeita yhteisön toimielimissä kartoittaneen arvion mukaan tarvetta tuotteiden yksityiskohtaisella tasolla näyttää olevan vähän. Lisäksi jäsenvaltioiden välillä ei ole ollut sopimusta parhaasta toteutettavasta keruuvälineestä. Siksi on epätodennäköistä, että yritysten sisäisten tilastojen keruujärjestelmää perustetaan EU:n tasolla ennen Edicom-ohjelman päättymistä.

93. Jäsenvaltioiden käynnistämät useat analyysit ovat mahdollistaneet sen, että on tuotettu kokeellisia tietoja, joissa ulkokauppa on eritelty toiminta-aloittain.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

94. Keskitetysti ei ole suunniteltu Edicom-toimia, mutta toiminnasta laaditaan yhteenveto käyttäen Eurostatin sisäisiä resursseja.

95. Hajautetusti jäsenvaltiot voivat käynnistää toimia tuottaakseen tietoja, jotka liittyvät yritystoiminnan rakennetilastoihin, (myös toimialoittain eriteltyjä tietoja) ja testatakseen kyselyihin pohjautuvaa metodologiaa yritysten sisäistä kauppaa koskevien tietojen keruussa.

Tavoite 3: Tietoverkko, joka on integroitu aiempaa paremmin yleiseen tilastojärjestelmään ja mukautettu hallinnossa tapahtuviin muutoksiin

Toimi 6: Rekisterit

Saavutetut tulokset:

96. Eurostat on käynnistänyt hankkeen, jossa esitetään menetelmiä rekisterien välisten yhteyksien parantamiseksi sekä kauppatilastojen ja yritystoiminnan tilastojen yhtenäistämiseksi.

97. Kahdeksan jäsenvaltiota (Saksa, Suomi, Kreikka, Italia, Itävalta, Alankomaat, Portugali ja Ruotsi) on aloittanut rekisterien parantamistyön. Tähän on sisältynyt mahdollisia laajennuksia Extrastat-järjestelmään ja yhteyksiä yritysrekistereihin. Nämä linkit ovat mahdollistaneet useissa maissa tietojen tuottamisen toimi-aloittain, kuten toimen 5 puitteissa suunniteltiin.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

98. Keskitettyjä toimia ei ole enää suunnitteilla, mutta jäsenvaltiot voisivat käynnistää toimia, joilla pyritään toteuttamaan Extrastat-rekistereitä tai parantamaan olemassa olevien hakemistojen laatua tai yhteensopivuutta.

Toimi 7: Extrastat-järjestelmän mukauttaminen ja uudenaikaistaminen

Saavutetut tulokset:

99. Tilastollisesti merkityksellisten mutta silti vielä käyttämättömien kansallisen tason tullitietojen tarkastelu osoitti, että ainoastaan muutamia tilastollisesti kiinnostaviksi katsottavia tietoja oli saatavilla riittävän monissa jäsenvaltioissa, jotta kyseisiä tietoja voitaisiin pitää merkityksellisinä. Näiden tietojen mahdollinen tilastollinen käyttö voisi kuitenkin parantaa merkittävästi tariffitilastoja sekä vienti- ja tuontitilastoja (mirror statistics).

100. Toinen tutkimus osoitti selvän tarpeen parantaa nykyisten tariffitilastojen laatua ja lisätä tietoa tariffitoimenpiteistä. Neuvotteluissa mahdollisesti käytettäviä muita tiedonlähteitä on analysoitu ja arvioitu erityisesti tariffitilastojen edelleen parantamisen kannalta.

101. Kauppa- ja tariffitietojen yhdistämiseen tähtäävän moduuleista koostuvan Taristat-hankkeen alkuvaiheessa on saatu aikaan sovellus, joka tuottaa pääasiassa tariffeja koskevaa perustietoa.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

102. Keskitetysti päätavoitteena on Taristat-hankkeen saattaminen päätökseen. Extrastat-järjestelmän mukauttamisen puitteissa voitaisiin käynnistää muita toimia.

103. Hajautetusti jäsenvaltiot voivat käynnistää toimia, joilla pyritään parantamaan tulli- ja tilastoasioista vastaavien viranomaisten välistä yhteistyötä, jotta voitaisiin nopeuttaa Extrastat-tilastojen saatavuutta ja parantaa perustietojen laatua. Tämä tavoite olisi saavutettava tilapäisin sopimuksin ja uudenaikaistamalla keruu- ja välitysjärjestelmiä.

Toimi 8: Intrastat-järjestelmän mukauttamisen valmistelu pitkällä aikavälillä

Saavutetut tulokset:

104. Kuudessa jäsenvaltiossa (Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) käynnistettiin mielipidekysely, jotta tilastotietojen toimittajien työtaakkaa voitaisiin arvioida uudelleen. Intrastat-järjestelmästä aiheutuva työtaakka vaikuttaa olevan kohtuullinen ja hyväksyttävä. Yli 70 prosenttia talouden toimijoista tarvitsee alle neljä tuntia kuukaudessa ilmoituksen täyttämiseen. Tiedoissa tavaroiden koodi aiheuttaa eniten ongelmia. Kyselytutkimuksen tulokset eivät siitä huolimatta osoita minkäänlaista vakaavaa tarvetta merkittäviin muutoksiin. Hallinnollisten rasitteiden vähentämissuuntauksen mukaisesti kannattaisi kuitenkin tarjota välineitä, jotka kannustaisivat talouden toimijoita täyttämään ilmoitukset automaattisesti. Tätä näkökohtaa käsitellään toimen 12 yhteydessä.

105. Käyttäjien tarpeiden arviointi vahvisti, että nykyiseen järjestelmään ei odoteta merkittäviä muutoksia. Erityisesti painotettiin tarvetta saada tarkkoja tietoja tuotteista. (Tutkimuksessa yhdeksän vastaajaa kymmenestä käyttää yhdistettyä nimikkeistöä (CN). 71 prosenttia vastaajista käyttää CN-koodeja tavanomaisesti tai järjestelmällisesti. Yksi kolmesta vastaajasta käyttää yhdistetyn nimikkeistön kaikkia ryhmiä.) Muitakin kiinnostavia havaintoja tehtiin ja otettiin huomioon, kuten erityisesti tarve parantaa tietojen ajantasaisuutta ja luotettavuutta.

106. Edellä mainittujen hankkeiden perusteella on valmisteltu Intrastat-ohjelmaa koskeva uusi perussäädös, jonka pääpiirteet ovat seuraavat:

- lainsäädäntö on entistä ymmärrettävämpää ja avoimempaa.

- siinä otetaan käyttäjien tarpeet täysin huomioon.

- laatunäkökohtia on vahvistettu.

107. Komissio hyväksyi edellä tarkoitetun säädöksen kesäkuussa 2003 ja toimitti sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

108. Keskitettyjä toimia ei ole enää suunnitteilla, mutta jäsenvaltiot voisivat käynnistää pilottihankkeita analysoidakseen vaihtoehtoisten keruujärjestelmien, kuten yhden virran periaatteeseen perustuvan järjestelmän, toteutettavuutta käytännössä.

Tavoite 4: Verkko, joka parantaa viranomaisille, tietojen käyttäjille ja toimittajille tarjottavia tilastopalveluja

Toimi 9: Tietojen levittämisen koordinointi

Saavutetut tulokset:

109. Eurostatin toteuttamat hankkeet ovat mahdollistaneet uudenaikaisen ja joustavan tulosten levittämisjärjestelmän kehittämisen. Tämä järjestelmä puolestaan mahdollistaa julkaisujen, kuten kuukausittaisen tiedotuslehden, tuottamisen parantamisen. Vastaavasti julkaisutietokannan jokapäiväistä käyttöä varten on kehitetty tietokoneperusteista tukea.

110. Vuodesta 1989 alkavat historiatiedot on saatu koottua retropolaation avulla. Siten Eurostat vastaa käyttäjien, kuten EKP:n, odotuksiin ja tarjoaa saataville jalostamattomia arvoja koskevia tietoja sekä kausitasoitettuja tietoja.

111. Eurostatin kehittämä EU:n ja euroalueen ulkokaupan asianmukainen analysointi on johtanut uusimmasta kauppaa koskevasta tiedosta tehtyjen lyhyiden analyysien (SiF) säännölliseen tuottamiseen. Vastaavasti nyt julkaistu pitempi uusi Panorama-julkaisu tarjoaa vuosittaisen katsauksen EU:n ja euroalueen kaupan kehitykseen.

112. Comext-tukihankkeen tuloksena on järjestetty 17 kurssia Brysselissä, Luxemburgissa, INE:ssä (Espanjan tilastokeskuksessa) Madridissa ja EKP:ssä Frankfurtissa, sekä myös joitakin interaktiivisia kursseja Internetin kautta. Tässä yhteydessä on valmisteltu eri osia Comext-dokumentaatiosta, mukaan lukien kurssikäsikirjoja.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

113. Keskitetysti käynnistetään toimia Eurostatin julkaisujen ja tietokantojen mukauttamiseksi EU:n laajentumiseen.

Hajautettuja toimia ei ole odotettavissa.

Toimi 10: Automaattinen luokitusjärjestelmä

Saavutetut tulokset:

114. Eurostat on käynnistänyt kaksi hanketta, jotka liittyvät yhdistettyyn nimikkeistöön liittyvien tuotteiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä automaattisen luokittelujärjestelmän suunnitteluun.

115. Yhdistettyyn nimikkeistöön liittyvien tuotteiden ylläpitoa ja kehittämistä koskevan hankkeen tulokset olivat tyydyttävät, sillä kyseisiä tuotteita asetettiin saataville ja levitettiin ajoissa kullakin Euroopan unionin 11 virallisella kielellä.

116. Automaattisen luokitusjärjestelmän analysoimiseksi ja suunnittelemiseksi käynnistetyn hankkeen osalta voidaan todeta, että toteutettavuustutkimuksen tuloksissa korostettiin vaikeuksia välineen integroinnissa nykyiseen järjestelmään sekä myös suuria ylläpitokustannuksia. Siksi hanke oli peruutettava.

117. Aloitettiin vaihtoehtoinen hanke, jossa kehitetään Eurostatin luokitusta käsittelevien verkkosivujen Internet-palvelimelle erityinen väline luokitusten hakua ja indeksointia varten, jotta voitaisiin tarjota nopea ja käyttäjäystävällinen pääsy luokituksiin ja niihin liittyviin tuotteisiin sekä auttaa käyttäjiä luokittelemaan tuotteensa eri tuotenimikkeistöihin ja luokituksiin.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

118. Keskitetysti tärkeimpänä toimena olisi oltava yhdistetyn nimikkeistön uudenaikaistamiseen ja yksinkertaistamiseen tähtäävän hankkeen saaminen päätökseen.

Hajautettuja toimia ei ole odotettavissa.

Toimi 11: Metatietojen levitys

Saavutetut tulokset:

119. Eurostat on käynnistänyt kaksi hanketta metatietojen levitystä varten.

120. Ensimmäinen hanke, jonka kehittämisessä on päästy tyydyttäviin tuloksiin, kattoi tarpeen ottaa käyttöön joitakin tietoteknisiä välineitä, joiden avulla varmistetaan johdonmukaisella ja käyttäjäystävällisellä tavalla yhdistetyn nimikkeistön ja siihen liittyvien tuotteiden vuosittain päivitetyn Intrastat-version saatavuus.

121. Toisessa hankkeessa keskityttiin analysoimaan, miten voidaan ottaa käyttöön uudenaikaisinta tekniikkaa metatietojen jakelun nopeuttamiseksi ja tiedon saatavuuden helpottamiseksi. Tässä yhteydessä voitaisiin käyttää yksinkertaista ja hyvin järjestettyä käyttöliittymää, joka tarjoaa sopivimpia välineitä tietojen sähköiseen levittämiseen Eurostatin luokituksia käsittelevän Internet-palvelimen kautta.

Vuosien 2004 ja 2005 suuntaviivat:

122. Keskitetysti päätavoitteena olisi oltava se, että luokitusten ja niihin liittyvien tuotteiden hallinnointia varten kehitetyt välineet uudenaikaistetaan ja mukautetaan laajentumisen vaatimuksiin.

Hajautettuja toimia ei ole odotettavissa.

Tavoite 5: Verkko, jonka perustana ovat tietojen keruuseen käytetyt välineet, niin että otetaan huomioon viimeisin tekniikan kehitys ilmoitusvelvollisille tarjottavien toimintojen parantamiseksi

Toimi 12: Tiedonkeruuvälineet

Saavutetut tulokset:

123. Sähköisen lomakkeen IDEP/CN8 ylläpitoa ja tukea koskeva hanke käynnistettiin onnistuneesti, jotta voitaisiin varmistaa Eurostatin jäsenvaltioille tarjoaman palvelun jatkuminen IDEP/CN8-lomakkeen ylläpitämiseksi ja päivittämiseksi vuosittain. Ohjelmiston vuoden 2004 versio oli viimeinen keskitetysti kehitetty versio.

124. Kaikkien jäsenvaltioiden kanssa toteutettiin hajautetusti toimia, jotka johtivat nykyisten tiedonkeruuvälineiden parantamiseen ja/tai Internet-lomakkeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tiedonkeruuvälineinä. Jäsenvaltioiden IDEP:tä koskevat toimet perustuivat Intrastat-komitean sopimaan strategiaan välineen kehittämisen ja ylläpidon hajauttamisesta vuodesta 2004 lähtien.

125. Toisessa hankkeessa keskityttiin menestyksekkäästi EDIFACT-viestien ylläpitoon, viestien käyttöönotto-ohjeiden laatimiseen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten (CNA) ja tilastotietojen toimittajien (PSI) tukemiseen sekä EDIFACT-viestin käyttöönottoon IDEP/CN8:ssa. Tärkeänä pidettiin myös sellaisten viestien uudenaikaistamista, joissa käytetään XML:ää Intrastat-tietojen keruussa (INSTAT/XML-viesti). Viestien dokumentointia koskevia oppaita on myös laadittu.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

126. Toimia olisi ohjattava seuraavilla suosituksilla ja ensisijaisilla tavoitteilla:

- Kehitettävät välineet ovat itsenäisiä ohjelman päättyessä.

- Sähköiset Intrastat-ilmoituslomakkeet (online- ja offline-muodoissa) ovat saatavilla kaikissa maissa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, ja niiden käyttöä myös edistetään.

- Yhdenmukaistetut viestit ovat käytössä, ja niiden käyttöä edistetään.

127. Keskitetysti tässä yhteydessä painotetaan erityisesti sellaisten toimien koordinointia, jotka liittyvät Internet-lomakkeiden kehittämiseen ja viestien yhdenmukaistamiseen.

128. Hajautetusti jäsenvaltioille suositellaan, että ne ottaisivat mahdollisuuksien mukaan käyttöön sähköiset Intrastat-ilmoitukset (online- ja offline-muodoissa).

Tavoite 6 (laaja-alainen tavoite): Integroitu ja yhteensopiva verkko

Toimi 13: Integroitu järjestelmä, yhteensopivuus ja verkon toteuttaminen

Saavutetut tulokset:

129. Käyttäjille tarjottavia palveluja parannettiin laatimalla käyttöoppaita, parantamalla Comext-järjestelmän toimintoja, järjestelmällä kursseja sekä kehittämällä Comext-järjestelmästä itsenäinen versio tietojen selaamiseksi CD-ROMilta ja muilta tallennusmuodoilta. Lisäksi käyttäjille tarjottiin pääsy Comext-järjestelmään Internetin kautta.

130. Lisäksi käynnistettiin hanke, jolla pyrittiin parantamaan nykyistä metodologista viitemateriaalia ja kehittämään välineitä tietojen saatavuuden helpottamiseksi.

131. Yhteisössä sekä yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden välillä toimivan Euroopan laajuisen verkon eri elementtien uudenaikaistamiseksi käynnistettiin toimia (XT-Net-hanke). Välineitä ja menetelmiä olisi kehitettävä seuraavilla osa-alueilla: tietojen käsittely ja validointi, kansallisten viranomaisten ja Eurostatin välinen viestintä sekä käyttäjien mahdollisuudet tutustua tilastotietoihin ja metatietoihin, mihin sisältyy Internetin lisääntyvä käyttö ja ulkokaupan tilastotietoja sisältävän tietokannan toimintojen parantaminen.

Vuosien 2004 ja 2005 ohjelmien suuntaviivat:

132. Keskitetysti päätavoitteena olisi oltava XT-Net-hankkeen saaminen päätökseen ja pääsyn parantaminen Internetin kautta tilastotietoihin ja metatietoihin.

133. Jäsenvaltiot aloittavat hajautetusti toimet XT-Net-hankkeen toteuttamiseksi.

LIITE 1

Taulukko : Edicom II -ohjelman (2001-2005) tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit ennakkoarvioinnin mukaisesti

Tavoite 1: Parempilaatuinen tietoverkko, joka on aiempaa edullisempi ja nopeammin käytettävissä yhteisön politiikkojen edellytysten mukaisesti

>TAULUKON PAIKKA>

Tavoite 2: Asianmukainen tietoverkko, joka on mukautettu käyttäjien muuttuviin tarpeisiin talous- ja rahaliitossa sekä kansainvälisessä talousympäristössä

>TAULUKON PAIKKA>

Tavoite 3: Tietoverkko, joka on integroitu aiempaa paremmin yleiseen tilastojärjestelmään ja mukautettu hallinnossa tapahtuviin muutoksiin

>TAULUKON PAIKKA>

Tavoite 4: Verkko, joka parantaa viranomaisille, tietojen käyttäjille ja toimittajille tarjottavia tilastopalveluja

>TAULUKON PAIKKA>

Tavoite 5: Verkko, jonka perustana ovat tietojen keruuseen käytetyt välineet, niin että otetaan huomioon viimeisin tekniikan kehitys ilmoitusvelvollisille tarjottavien toimintojen parantamiseksi

>TAULUKON PAIKKA>

Tavoite 6 (laaja-alainen tavoite): Integroitu ja yhteensopiva verkko

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2

Edicom-varojen käyttö vuosina 2001 ja 2002

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>