Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AR0232

    Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä”

    EUVL C 231, 20.9.2005, p. 1–18 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    20.9.2005   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 231/1


    Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä”

    (2005/C 231/01)

    ALUEIDEN KOMITEA, joka

    ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä KOM(2004) 492 lopullinen — 2004/0163 AVC,

    ottaa huomioon Euroopan komission 16. heinäkuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

    ottaa huomioon neuvoston 21. joulukuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan ja 80 artiklan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

    ottaa huomioon puheenjohtajansa 26. toukokuuta 2004 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu ”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka” -valiokunnan tehtäväksi,

    ottaa huomioon Euroopan komission muut asetusehdotukset, jotka koskevat Euroopan koheesiorahastoa, KOM(2004) 494 lopullinen — 2004/0166 AVC, Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), KOM(2004) 495 lopullinen — 2004/0167 COD, Euroopan sosiaalirahastoa, KOM(2004) 493 lopullinen — 2004/0165 COD ja eurooppalaisen rajaseutuyhteistyöyhtymän (ERY) perustamista, KOM(2004) 496 lopullinen — 2004/0168 COD,

    ottaa huomioon antamansa lausunnon aiheesta ”Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus”, CdR 120/2004 fin, (1)

    ottaa huomioon antamansa suuntaa-antavan selvityksen aiheesta ”Rakennerahastojen hallinnointi ja yksinkertaistaminen vuoden 2006 jälkeen”, CdR 389/2002 fin (2),

    ottaa huomioon antamansa lausunnon aiheesta ”Alue- ja paikallisviranomaisten ja osuus- ja yhteisötalouden organisaatioiden välinen kumppanuus: merkitys työllisyyden, paikalliskehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta”, CdR 384/2001 fin, (3)

    ottaa huomioon Albert Boren laatiman, rahoitusnäkymiä koskevan lausuntoluonnoksen (”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen — politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013”), CdR 162/2004 rev. 3, jonka ”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka” -valiokunta hyväksyi 26. marraskuuta 2004,

    ottaa huomioon Rosario Condorellin laatiman lausuntoluonnoksen aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)”, CdR 233/2004 rev. 1,

    ottaa huomioon Antonio Paivan laatiman lausuntoluonnoksen aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus koheesiorahastosta”, CdR 234/2004,

    ottaa huomioon Paz Fernández Felgueroson laatiman lausuntoluonnoksen aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahastosta”, CdR …/2004,

    ottaa huomioon”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka” -valiokunnan 4. helmikuuta 2005 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 232/2004 rev. 3), jonka esittelijät olivat kunnanneuvos/puheenjohtaja Jens Nilsson sekä Draman, Kavalan ja Ksanthin läänien yhteisen hallintoelimen puheenjohtaja Konstantinos Tatsis,

    sekä katsoo, että

    1.

    komitean tekemien arviointien keskeisenä kriteerinä on edelleenkin EY:n perustamissopimuksen 158 artikla; taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen koko yhteisön sopusointuisen kehityksen edistämiseksi sekä alueiden välisten erojen ja etenkin kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentäminen vahvistavat osaltaan merkittävästi alue- ja paikallisviranomaisten roolia Euroopassa sekä edistävät Lissabonin ja Göteborgin toimintasuunnitelmien toteutumista,

    2.

    että Euroopan perustuslakia koskevan sopimuksen III-220 artiklassa vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tavoitetta lisäämällä siihen alueellinen ulottuvuus: ”edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi”,

    3.

    että laajentuminen on lisännyt koheesion tarvetta unionissa ja että koheesiota varten tarvitaan pitkäjänteisiä ja jatkuvia toimia,

    hyväksyi 13.–14. huhtikuuta 2005 pitämässään 59. täysistunnossa (huhtikuun 13. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

    JOHDANTO

    I   Yleiskehys

    ALUEIDEN KOMITEA

    1

    katsoo, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 158 artiklan mukaan koheesiopolitiikan alueellinen ulottuvuus on erittäin tärkeä ja että sitä tulee vahvistaa laajentumisen jälkeen Euroopan unionin tasapainoisen kehityksen edistämiseksi.

    2

    pitää myönteisinä koheesiossa viime vuosina saavutettuja tuloksia sekä Euroopan unionin aluepolitiikan vaikutuksia tavoitteena olevaan koko yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen. Komitea painottaa myös sitä, että perussopimuksin taattu koheesiopolitiikka on painavin, näkyvin ja tärkein yhteisvastuun ja yhteistyön periaatteiden toteuttamisväline, joten se on eräs unionin väestön ja alueiden yhdentymisen tärkeimmistä kulmakivistä.

    3

    kannattaa Euroopan komission rahoitusehdotusta, jonka mukaan koheesiopolitiikan kolmen tavoitteen toteutukseen osoitetaan 336,1 miljardia euroa. Komitea pitää komission esittämää rahoitusehdotusta riittävänä siihen, että entisen 15:n jäsenvaltion EU:n alueita voidaan kehittää edelleen ja samanaikaisesti tukea tasavertaisesti uusia jäsenvaltioita, mikäli varat jaetaan oikeudenmukaisesti ja kohdennetaan kaikkein pahimpien ongelmien ratkaisemiseen. Komitea kannattaa nyt ehdotusta sillä nimenomaisella ehdolla, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että määrärahoja lisätään kohtuullisesti laajentumisesta johtuvia uusia vaatimuksia silmällä pitäen.

    4

    katsoo, että Euroopan komission ehdottamaan talousarvioon esitetyt vähennykset, olivat ne missä tahansa muodossa, vaarantavat koheesiopolitiikan perustan ja heikentävät siten yhteisvastuun periaatetta, joka on kuitenkin selkeästi erillinen ja tärkeä tekijä Euroopan integraatioissa.

    5

    torjuu sen vuoksi varojen tavoitekohtaisen jaon osalta kaikki pyrkimykset vähentää komission ehdottamia budjettimäärärahoja ja torjuu etenkin tavoitteen ”alueellinen kilpailukyky ja työllisyys” määrärahojen vähentämisen

    6

    korostaa unioninlaajuisen tehokkaan aluepolitiikan sekä Lissabonin ja Göteborgin ohjelmien täytäntöönpanon välistä erottamatonta yhteyttä. Euroopan talouskasvua ja kilpailukykyä koko unionissa edistetään kaikkia alueita koskevan EU:n koheesiopolitiikan avulla eikä siten, että koheesiopolitiikka siirretään takaisin jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU:n kilpailukyky riippuu kunkin alueen kilpailukyvystä.

    7

    varoittaa, että rahoitusnäkymiä koskevien neuvottelujen pitkittymisestä johtuvat viipeet ohjelmointikauden aloittamisessa johtavat siihen, että EU:n paikallis- ja alueviranomaiset joutuvat kärsimään rahoitushäiriöistä ja epävakaudesta.

    II   Uusi kumppanuus koheesiopolitiikassa

    ALUEIDEN KOMITEA

    8

    kannattaa varojen ja painopisteiden keskittämistä kolmeen tavoitteeseen (lähentyminen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys sekä alueiden välinen yhteistyö). Näin parannetaan sisäistä yhtenäisyyttä, kun koordinoidaan yhteisön tasolla rakennerahastojen välisiä toimia ja alakohtaisia unionin politiikkoja, sekä ulkoista yhtenäisyyttä, kun eri toimintatasot (paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja yhteisötasot) nivotaan keskenään.

    9

    on tyytyväinen siihen, että koheesiorahasto toimii vastaisuudessa niissä jäsenvaltioissa, joiden BKT on alle 90 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Olisi myös löydettävä poliittinen ratkaisu niitä jäsenvaltioita varten, jotka laajentumisen seurauksena eivät tulevaisuudessa ole oikeutettuja tukeen.

    10

    on tyytyväinen ehdotukseen, jonka mukaan lähentymistavoitteen perusteella annettava rakennerahastotuki kohdennetaan kestävään alueelliseen ja paikalliseen talouskehitykseen.

    11

    on tyytyväinen komission ehdotukseen etsiä ratkaisu ns. tilastovaikutuksesta kärsiviä alueita varten uuden lähentymistavoitteen yhteydessä. Näiden säännösten muotoilu ehdotetussa asetuksessa ei kuitenkaan riitä, sillä ne eivät tarjoa varman suunnittelun edellyttämää tietoa tuen määrästä ja tukikelpoisuudesta.

    12

    pitää myönteisenä komission ehdotusta ottaa käyttöön kilpailukyky- ja työllisyystavoite, jonka piiriin kuuluvat kaikki alueet, jotka eivät täytä lähentymistavoitteen mukaisia vaatimuksia. Erityistä huomiota voitaisiin kiinnittää alueisiin, jotka kärsivät merkittävistä yhteiskunnallis-taloudellisista ongelmista ja joilla on merkittävä rakennemuutoksen tarve, kummatkin määriteltyinä ainoastaan asiaa koskevin perustein. Komitea on tyytyväinen myös siihen, että kyseinen uusi tavoite koskee kutakin aluetta kokonaisuudessaan.

    13

    suhtautuu myönteisesti siihen, että alueet, jotka vuonna 2006 kuuluvat kokonaisuudessaan tavoitteen 1 piiriin ja jotka eivät lähentymistavoitteen perusteella ole oikeutettuja tukeen (phasing in -alueet) saavat edelleen tukea rakennerahastoista ja että niillä on näin oikeudenmukaiset ja tasapuoliset mahdollisuudet pyrkiä kohti alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteita.

    14

    on hyvillään erityisen alueiden välisen yhteistyötavoitteen luomisesta sekä valtioidenvälisen, rajatylittävän ja verkostomyötäisen yhteistyön valtavirtaistamisesta, mutta vaatii myös alueidenvälisen yhteistyön sisällyttämistä itsenäisenä toimintalinjana uuteen tavoitteeseen. Tavoitteessa on korostettava erityisesti innovaation ja parhaiden käytänteiden levittämistä EU:n kilpailukyvyn edistämiseksi.

    15

    on tyytyväinen siihen, että rahastotuen yhteydessä otetaan huomioon unionin alueellinen ulottuvuus ja kiinnitetään erityishuomiota kaupunkialueiden tilanteen vahvistamiseen, kalastuksesta riippuvaisiin alueisiin, erityisistä maantieteellisistä tai luonnonhaitoista kärsiviin alueisiin (saariin, harvaan asuttuihin alueisiin, vuoristoalueisiin ja rajaseutualueisiin) sekä syrjäisimpiin alueisiin.

    16

    suhtautuu myönteisesti uuteen ehdotettuun lähialuevälineeseen, jolla pyritään vahvistamaan kuvaa yhteisestä Euroopasta. Komitea kehottaa Euroopan komissiota tekemään selkeitä ehdotuksia kyseisen välineen ja alueiden välisen yhteistyön tavoitteen koordinoimiseksi, jotta niiden keskinäinen yhteisvaikutus maksimoidaan.

    17

    korostaa, että tiettyjä valtioiden rajat ylittäviä alueita on harkittava uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan uusi poliittinen maantiede tulevaa laajentumista ajatellen. Komitea ehdottaa, että säilytetään ne nykyisellä kaudella 2000–2006 toimivat valtioiden välisen yhteistyön alueet, jotka täyttävät yhtenäisyyttä ja tehokkuutta koskevat yhteisön vaatimukset sekä kehittävät niihin kuuluvien yksittäisten alueiden yhteisiä etuja ja mahdollisuuksia.

    18

    on tyytyväinen siihen, että sukupuolinäkökulma on sisällytetty rahastojen kaikkiin ohjelmasuunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheisiin.

    19

    arvostaa pyrkimyksiä yksinkertaistaa hallintomenettelyjä sekä parantaa yleisasetuksen piiriin kuuluvien rahastojen avoimuutta ja hallintaa sekä toivoo, että komission myöhemmin hyväksymät yleisasetuksen yksityiskohtaiset soveltamissäännöt ilmentävät samaa pyrkimystä.

    20

    kannattaa ehdotuksia kumppanuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi niin paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitason viranomaisten kuin yksityisten ja yhteiskuntaelämän toimijoiden välillä kaikissa rakennerahastojen ja koheesiorahaston ohjelmasuunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosesseissa.

    21

    suhtautuu myönteisesti strategisen lähestymistavan käyttöönottoon ohjelmasuunnittelujärjestelmässä, sillä se johtaa uuteen poliittiseen prosessiin, jolla voidaan parantaa sekä suunnittelun laatua että hallinnon tehokkuutta. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden koordinoida nykyistä paremmin kansallisia strategioita ja koheesiopolitiikan strategisia tavoitteita.

    22

    katsoo, että kansallisen strategisen viitekehyksen käyttöönotolla siirretään hallintovastuuta toimintaohjelmia hallinnoiville viranomaisille, ja on niin ollen sitä mieltä, että alue- ja paikallisviranomaisten roolia voidaan vahvistaa entisestään koheesiopolitiikan kaikissa vaiheissa.

    23

    toteaa, että N+2-säännön soveltamista koskevat uudet poikkeukset lisäävät joustavuutta ja auttavat erityisesti uusien jäsenvaltioiden alueita hyödyntämään koheesiopolitiikkaan osoitettuja varoja asianmukaisesti ja hyvissä ajoin. Komitea katsoo kuitenkin, että komission tulisi ryhtyä lisätoimiin joustavuuden lisäämiseksi.

    III   Alueiden komitean kanta

    ALUEIDEN KOMITEA

    24

    korostaa, että yksinkertaistamisessa ei ole kyse pelkästään hallinnon hajauttamisesta vaan myös koko järjestelmän vastuullisuuden lisäämisestä. Alueiden komitea painottaa kumppanuusperiaatteen merkitystä sekä vaaleilla valittujen alue- ja paikallisyhteisöjen edustajien osallistumista. Komitea kehottaa komissiota rohkaisemaan jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisuutta tehdä tarvittaessa kolmikantasopimuksia.

    25

    kannattaa komission pyrkimyksiä vahvistaa läheisyysperiaatetta. Yksinkertaistamispyrkimysten osalta alueiden komitea korostaakin, ettei jäsenvaltioissa tule vahvistaa keskittämistä. On tärkeää varmistaa läheisyysperiaatteen toteuttaminen paikallis- ja aluetasolla. Tavoitteena ei tule olla vain vastuun siirtäminen jäsenvaltioille vaan keskeisten toimijoiden sitominen koheesiopolitiikan tavoitteiden täytäntöönpanon asianmukaiseen vaiheeseen. Komitea toivookin, että läheisyysperiaatetta sovelletaan myös jäsenvaltioissa eikä vain jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välillä.

    26

    katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen lisääminen tulevan ohjelmointikauden kaikissa vaiheissa vaikuttaa puolestaan myönteisesti meneillään olevalla kaudella esille tulleiden hyödyntämisongelmien poistamiseksi.

    27

    kehottaa Euroopan komissiota luomaan rakenteelliset edellytykset alueelliselle eriyttämiselle aluetukisäädöksissä sekä sallimaan tarkkaan kohdennetut julkiset investoinnit erityisesti silloin, kun tällä tavoin voidaan korjata markkinoiden häiriöitä alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

    28

    ehdottaa, että erittäin harvaan asuttuja alueita kohdellaan erityistapauksina siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon vallitsevat vaikeat olosuhteet Ruotsin ja Suomen liittymissopimusten mukaisesti.

    29

    katsoo, että ehdotusta Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen toteuttamisesta tulisi selventää. Komitea on sitä mieltä, että etenkin rajatylittävästi hallinnoitujen tukiohjelmien hallintoa tulisi yksinkertaistaa huomattavasti, sillä tähän mennessä erittäin monimutkaiset EU:n oikeudelliset ja hallinnolliset säännökset ovat haitanneet merkittävästi rajatylittävää yhteistyötä.

    30

    suhtautuu myönteisesti siihen, että merirajat on sisällytetty ehdotukseen, sillä näin parannetaan alueiden välistä yhteistyötä. Komitea kehottaa tulkitsemaan 150 kilometrin rajaa joustavasti, jotta mahdollistetaan niiden alueiden mielekäs yhteistyö, joilla on yhteinen meriraja.

    31

    ehdottaa, että alueiden välisen yhteistyön tehostamiseksi alueohjelmiin sisällytetään kaikki ne strategiset teemat, joilla on lisäarvoa unionitasolla sekä riittävät määrärahat.

    32

    on tyytyväinen siihen, että komissio kiinnittää huomiota sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen, ja kehottaa laatimaan nykyistä enemmän toimia, joilla voidaan vastata vammaisten tarpeisiin.

    33

    toteaa, että ikääntymiseen liittyviin ongelmiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä se on yksi Euroopan suurimmista haasteista tulevina vuosikymmeninä.

    34

    suosittaa painokkaasti, että rakennerahastoista tulevaisuudessa rahoitettavissa ohjelmissa otetaan huomioon sellaiset kysymykset kuin kaupunkien elvyttäminen, sosiaalinen ahdinko, taloudellinen rakennemuutos ja julkinen liikenne, jotka ovat yleensä erityisen tärkeitä suurkaupunkialueilla. Suurkaupunkien kestävää kehitystä on tuettava rakennerahastoista.

    35

    on huolissaan siitä, että yhteisön rahoitusosuus määritellään suhteessa julkisiin kokonaismenoihin, mikä saattaa estää yksityissektorin osallistumisen ohjelmiin. Komitea ehdottaakin, että rahastojen rahoitusosuus laskettaisiin suhteessa kansallisiin kokonaismenoihin. Tämä on välttämätöntä julkisen ja yksityissektorin kumppanuuksien vahvistamiseksi.

    36

    kehottaa kuulemaan komiteaa, kun Eurooppa-neuvosto vuosittain tarkastelee kevään huippukokouksessaan kilpailukykyä ja koheesiota koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kokouksen yhteydessä paikallis- ja alueviranomaisille tarjoutuisi tilaisuus tuoda esiin kysymyksiä ja hyviä käytänteitä ja siten edistää avoimen koordinaatiomenetelmän toimivuutta pyrittäessä Lissabonissa ja Göteborgissa asetettuihin tavoitteisiin.

    37

    katsoo, että kansallisen strategisen viitekehyksen tulisi olla suppea strateginen asiakirja, jossa jätetään riittävästi toimintavaraa alueiden johtamille toimintaohjelmille, jotta kutakin aluetta varten voidaan määritellä erityistoimet ja -tavoitteet. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei kyseinen asiakirja viivästytä toimenpideohjelmien hyväksymisprosessia eikä luo lisärajoitteita ohjelmien toteuttamiselle.

    38

    kehottaa komissiota säilyttämään yhteisön nykyisen suoritusvarausjärjestelmän.

    39

    ehdottaa, että tutkitaan järjestelmää, jossa ainoastaan korvattava arvonlisävero ei olisi EAKR:n puitteissa tukikelpoinen, vastaavasti kuin komissio on jo esittänyt ESR:n osalta. Tällä hetkellä järjestelmä aiheuttaa konkreettisia menoja, kun toimia toteutetaan paikallis- ja aluetasolla. Koska arvonlisävero on jäsenvaltioiden tuloa, tulisi luoda malli paikallis- ja aluetasoon kohdistuvien kielteisten vaikutusten poistamiseksi.

    40

    katsoo, että N+2-sääntö vaikuttaa edelleen kielteisesti ohjelmakauden alussa etenkin alueiden välisen yhteistyön tavoitteeseen mutta myös sellaisiin merkittäviin investointihankkeisiin, jotka eivät yllä suurten hankkeiden vähimmäismäärään. Kyseistä vaikutusta voitaisiin heikentää huomattavasti, jos nostettaisiin ennakkomaksuosuutta, joka ei kuulu automaattisen vapautuksen piiriin.

    41

    suosittaa, että toimintaohjelmissa, painopisteissä ja toimenpiteissä viitataan selkeästi sitovaan ympäristönsuojeluvastuuseen.

    42

    katsoo, että koheesiopolitiikalla tulisi edistää sellaista aluekehityspolitiikkaa, jonka yhteydessä voidaan ottaa huomioon nykyiset Euroopan laajuiset yhteistyörakenteet sekä yhteisiin alueellisiin ominaispiirteisiin perustuvat yhteistyönäkymät.

    Alueiden komitean suositukset

    I OSASTO

    TAVOITTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT

    I LUKU

    Toiminta-ala ja määritelmät

    Suositus 1

    2 artiklan 5 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    5)   'julkiset menot': mikä tahansa toimien julkinen rahoitusosuus, joka tulee valtion, alue- tai paikallisviranomaisten talousarviosta taikka rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon liittyvästä Euroopan yhteisöjen talousarviosta, ja kaikki vastaavat menot. Kaikkia toimien rahoitusosuuksia, jotka tulevat yhdestä tai useammasta alue- tai paikallisviranomaisesta muodostettujen julkisoikeudellisten elinten tai yhdistysten taikka julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY tarkoitettujen julkisoikeudellisten elinten talousarviosta pidetään julkisena rahoitusosuutena;

    5)   'julkiset menot': mikä tahansa toimien julkinen rahoitusosuus, joka tulee valtion, jäsenvaltioiden ja alue- tai paikallisviranomaisten talousarviosta taikka rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon liittyvästä Euroopan yhteisöjen talousarviosta, ja kaikki vastaavat menot. Kaikkia toimien rahoitusosuuksia, jotka tulevat yhdestä tai useammasta alue- tai paikallisviranomaisesta muodostettujen julkisoikeudellisten elinten tai yhdistysten muodostetuilta yhdistyksiltä taikka julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY tarkoitettujen julkisoikeudellisten elinten talousarviosta tarkoittamilta julkisoikeudellisilta elimiltä, pidetään julkisena rahoitusosuutena;

    Perustelu

    Julkiset menot ovat julkisyhteisöjen julkisia rahoitusosuuksia. Ei ole tarpeen tarkentaa, mistä julkiset varat tulevat. Näin aiheutetaan vain esteitä ja rajoituksia sen sijaan, että edistettäisiin luovuutta paikallis- ja aluetasolla sekä 10 artiklassa mainittua kumppanuutta.

    Suositus 2

    3 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Yhteisön perustamissopimuksen 158 artiklan mukaisesti toteuttamilla toimilla pyritään lujittamaan laajentuneen unionin taloudellista ja sosiaalista koheesiota yhteisön sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen edistämiseksi. Toimet toteutetaan rahastojen, Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden avulla. Toimilla vastataan haasteisiin, jotka liittyvät taloudellisiin, sosiaalisiin ja alueellisiin eroihin, joita on syntynyt erityisesti kehityksessä jälkeen jääneissä maissa ja kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla, taloudellisten ja sosiaalisten uudelleenjärjestelyjen nopeuttamiseen sekä väestön ikääntymiseen.

    Rahastotoimiin sisällytetään kansallisella, ja alueellisella tasolla yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joilla tähdätään kestävään kehitykseen vahvistamalla kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta sekä ympäristön parantamista ja laatua.

    1.   Yhteisön perustamissopimuksen 158 artiklan mukaisesti toteuttamilla toimilla pyritään lujittamaan laajentuneen unionin taloudellista ja sosiaalista koheesiota yhteisön sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen edistämiseksi. Toimet toteutetaan rahastojen, Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden avulla. Toimilla vastataan haasteisiin, jotka liittyvät taloudellisiin, sosiaalisiin ja alueellisiin eroihin, joita on syntynyt erityisesti kehityksessä jälkeen jääneissä maissa ja kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla, taloudellisten ja sosiaalisten uudelleenjärjestelyjen nopeuttamiseen sekä väestön ikääntymiseen.

    Koheesiopolitiikan tavoitteisiin pyrkiessään yhteisö vaikuttaa osaltaan EU:n alueiden taloudellisen toiminnan sopusointuiseen, tasapainoiseen ja kestävään kehitykseen.

    Rahastotoimiin sisällytetään kansallisella, ja alueellisella ja paikallisella tasolla yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joilla tähdätään kestävään kehitykseen vahvistamalla kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta sekä ympäristön parantamista ja laatua.

    Perustelu

    Korostamalla koheesiopolitiikan tavoitetta yleisesti sekä mainitsemalla kohdan toisessa kappaleessa siihen liittyvä toiminta siirretään painopiste jälleen yhteiselle, yhteisön tason koheesiopolitiikalle. Suositus on sopusoinnussa asetuksen 1260/99 1 artiklan kanssa, sillä siinä todetaan seuraavaa: ”(– –) Pyrkiessään näiden tavoitteiden saavuttamiseen yhteisö vaikuttaa osaltaan (– –).” Nykyisen ehdotuksen muotoilu ”rahastotoimiin sisällytetään kansallisella ja alueellisella tasolla yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joilla tähdätään kestävään kehitykseen vahvistamalla kasvua (– –)” siirtää selkeästi painopistettä (taloudellinen tavoite) ja poikkeaa selvästi ehdotuksen painopisteistä.

    Suositus 3

    3 artiklan 2 kohdan a alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    a)

    lähentymistavoitteessa tarkoituksena on nopeuttaa vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä parantamalla kasvun ja työllisyyden edellytyksiä siten, että lisätään ja parannetaan fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laatua ja kehitetään innovaatiota ja osaamisyhteiskuntaa, sopeutumista taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin, ympäristön suojelua ja parantamista sekä hallinnon tehokkuutta. Tämä on rahastojen ensisijainen tavoite.

    a)

    lähentymistavoitteessa tarkoituksena on nopeuttaa vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä parantamalla kasvun ja työllisyyden edellytyksiä siten, että lisätään ja parannetaan fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien sekä perusrakenteita ja yrittäjyyttä edistävien investointien laatua ja kehitetään innovaatiota ja osaamisyhteiskuntaa, sopeutumista taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin, ympäristön suojelua ja parantamista sekä hallinnon tehokkuutta. Tämä on rahastojen ensisijainen tavoite.

    Perustelu

    Lähentymistavoitteen kannalta on tärkeää painottaa selkeästi perusrakenteita, joilla tarkoitetaan paitsi fyysisiä perusrakenteita myös henkistä pääomaa ja yrittäjyyden tukirakenteita sekä innovaation ja osaamisyhteiskunnan kehittämistä, ympäristön suojelua ja parantamista sekä hallinnon tehostamista.

    Suositus 4

    6 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    – — Kunkin jäsenvaltion on 25 artiklassa tarkoitettua kansallista strategista viitekehystä esittäessään ilmoitettava NUTS I- ja NUTS II -tason alueet, joita varten se esittää EAKR:sta rahoitettavaa ohjelmaa.

    – — Kunkin jäsenvaltion on 25 artiklassa tarkoitettua kansallista strategista viitekehystä esittäessään ilmoitettava NUTS I- ja NUTS II -tason alueet, joita varten se yhteisestä sopimuksesta alueiden kanssa esittää EAKR:sta rahoitettavaa ohjelmaa. Jäsenvaltio voi myös 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti ehdottaa ohjelmia jollain muulla, sopivammalla alueellisella tasolla.

    Perustelu

    Tässä yhteydessä on selvyyden vuoksi tärkeää kiinnittää huomiota 34 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat ehdottaa toimenpideohjelmia myös muilla alueellisilla tasoilla kuin NUTS I tai NUTS II -tasolla.

    Suositus 5

    7 artiklan 3 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Koko yhteisön alue on tukikelpoinen yhteistyöverkkojen ja kokemustenvaihdon osalta.

    Koko yhteisön alue on tukikelpoinen yhteistyöverkkojen ja kokemustenvaihdon laaja-alaisen alueidenvälisen yhteistyön osalta, joka voi ulottua kokemustenvaihdosta investointihankkeisiin. Näin mahdollistetaan myös tulevaisuudessa hankkeet unionin entisillä sisärajoilla ja uusilla ulkorajoilla.

    Perustelu

    Valtioidenvälistä yhteistoimintaa harjoitetaan yhdellä kyseiseen tarkoitukseen määritetyistä kolmestatoista alueesta. Sen lisäksi on kuitenkin kyettävä perustamaan yhteistyöhankkeita, joissa on osapuolina sellaisia alueita kaikkialta unionista, jotka eivät kuulu rajanylittävän tai valtioidenvälisen toiminnan piiriin. Mikäli yhteistyö rajataan kokemustenvaihtoon ja yhteistyöverkkojen perustamiseen, tehdään karhunpalvelus alueille, jotka tuntevat tarpeelliseksi ryhtyä tätä pidemmälle menevään yhteistyöhön unionin muiden alueiden kanssa. Näin ollen tulee rajanylittävälle ja valtioidenväliselle yhteistyölle tyypillistä laajaa aihepiirien kirjoa voida soveltaa myös alueidenväliseen yhteistyöhön.

    IV LUKU

    Toimintaperiaatteet

    Suositus 6

    10 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Komissio päättää rahastotoimista tiiviissä yhteistyössä, jäljempänä ’kumppanuus’, komission ja jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltioiden on hoidettava seuraavien nimeämiensä viranomaisten ja elinten väliset kumppanuusjärjestelyt voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti:

    Komissio päättää rahastotoimista tiiviissä yhteistyössä, jäljempänä ’kumppanuus’, komission, ja jäsenvaltioiden ja alueiden kesken. Jäsenvaltioiden on hoidettava seuraavien nimeämiensä asianomaisten viranomaisten ja elinten väliset kumppanuusjärjestelyt voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti:

    Perustelu

    Asetuksessa on varmistettava, että alueet osallistuvat kaikkiin rahastoja koskeviin neuvotteluvaiheisiin. Komission ehdotuksessa alueiden osallistuminen neuvotteluprosessiin riippuu siitä, nimeävätkö jäsenvaltiot ne siihen. On tärkeää, että alueet ovat komission välittömiä keskustelukumppaneita neuvoteltaessa rahastotoimista kyseisellä toimivalta-alalla.

    Komissio korostaa itse hallintotavasta antamassaan valkoisessa kirjassa, että vaikka alueilla on aiempaa suurempi vastuu yhteisön politiikkojen toteuttamisessa (komissio viittaa etenkin koheesiopolitiikkaan), niiden tosiasiallinen osallistuminen EU:ssa ei ole lisääntynyt. Komissio lisää tämän johtuvan siitä, että jäsenvaltioiden hallitukset eivät kutsu alueita riittävästi osallistumaan yhteisön politiikkoja koskevien kannanottojensa valmisteluun. Eräs keino varmistaa alueiden osallistuminen koheesiopolitiikkaan on säätää asetuksissa niiden osallistumisesta neuvotteluprosessiin.

    Näin ollen asetuksessa tulisi tunnustaa alueet hallinnoivina ja maksavina viranomaisina. Tätä varten niiden on osallistuttava suoraan komission kanssa käytäviin keskusteluihin rahastoja koskevan neuvotteluprosessin kaikissa vaiheissa.

    Suositus 7

    10 artiklan 1 kohdan c alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    c)

    mikä tahansa muu sopiva elin, joka edustaa kansalaisyhteiskuntaa, ympäristöalan kumppaneita tai kansalaisjärjestöjä sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet.

    c)

    mikä tahansa muu sopiva elin, joka edustaa kansalaisyhteiskuntaa, ympäristöalan kumppaneita, tai kansalaisjärjestöjä tai osuus- ja yhteisötalouden organisaatioita sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet.

    Perustelu

    Kumppanuudessa tulisi vahvistaa osuus- ja yhteisötalouden organisaatioiden osallistumista.

    Suositus 8

    10 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   Kumppanuutta harjoitetaan kunkin osapuolen institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien toimivaltuuksien mukaisesti. Kumppanuus kattaa kansallisen strategisen viitekehyksen valmistelun ja seurannan sekä toimenpideohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin. Jäsenvaltioiden on otettava mukaan kaikki asiaan liittyvät kumppanit, erityisesti alueet, ohjelmatyön eri vaiheissa kunkin vaiheen määräaikoja noudattaen.

    2.   Kumppanuutta harjoitetaan kunkin osapuolen institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien toimivaltuuksien mukaisesti. Kumppanuus kattaa kansallisen strategisen viitekehyksen valmistelun ja seurannan sekä toimenpideohjelmien valmistelun, rahoituksen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin. Jäsenvaltioiden on otettava mukaan kaikki asiaan liittyvät kumppanit, erityisesti alueet ja kaupungit, ohjelmatyön eri vaiheissa kunkin vaiheen määräaikoja noudattaen asianmukaisia määräaikoja noudattaen, jotta ne voivat vaikuttaa kuhunkin vaiheeseen.

    Perustelu

    On tärkeää, että kumppanuuden osapuolille annetaan tilaisuus vaikuttaa ohjelmatyön eri vaiheisiin. Tämä voidaan toteuttaa vain, jos niillä on käytettävissään riittävästi aikaa. Vaikuttaminen rahoituskysymyksiin on myös tärkeää, ja se tulisi tuoda kohdassa esiin.

    V LUKU

    Rahoituskehys

    Suositus 9

    15 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    15 artikla

    Kokonaismäärärahat

    1.   Rahastojen maksusitoumuksiin käytettävissä olevat varat kaudella 2007–2013 ovat 336,1 miljardia euroa vuoden 2004 hintoina liitteessä 1 olevan vuosijakauman mukaisesti.

    Ohjelmatyötä varten ja määrien ottamiseksi myöhemmin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät indeksikorjataan vuosittain kahdella prosentilla.

    Talousarviomäärärahat jaetaan 3 artiklan 2 kohdassa määritettyjen tavoitteiden kesken niin, että huomattava osa niistä keskitetään lähentymistavoitteen alueille.

    2.   Komissio tekee jäsenvaltiokohtaisen alustavan jaon vuosittain 16, 17 ja 18 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 ja 21 artiklassa tarkoitettujen säännösten soveltamista.

    15 artikla

    Kokonaismäärärahat

    1.   Rahastojen maksusitoumuksiin käytettävissä olevat varat kaudella 2007–2013 ovat 336,1 miljardia euroa vuoden 2004 hintoina liitteessä 1 olevan vuosijakauman mukaisesti.

    Ohjelmatyötä varten ja määrien ottamiseksi myöhemmin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät indeksikorjataan vuosittain kahdella prosentilla.

    Talousarviomäärärahat jaetaan 3 artiklan 2 kohdassa määritettyjen tavoitteiden kesken niin, että huomattava osa niistä keskitetään lähentymistavoitteen alueille.

    2.   Komissio tekee jäsenvaltiokohtaisen alustavan jaon vuosittain 16, 17 ja 18 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaan sekä aluekohtaisen jaon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 ja 21 artiklassa tarkoitettujen säännösten soveltamista. Erityishuomiota on kiinnitettävä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

    Perustelu

    Alueet tulisi ottaa mukaan rahastojen varojen jakamiseen. Jäsenvaltiokohtainen jako merkitsee, että komission ehdotuksessa jakaminen jätetään yksinomaan jäsenvaltioiden käsiin. Kolmannen koheesiokertomuksen ensimmäisen luonnoksen mukaan varat oli tarkoitus jakaa komission laatiman aluekohtaisen jaon perusteella. Kyseinen kohta jätettiin pois lopullisesta kertomuksesta. Lisäksi olisi tuotava esille, että 16, 17 ja 18 artiklassa vahvistetut perusteet koskevat nimenomaan jäsenvaltiokohtaista jakoa, joten mukaan tulisi lisätä aluekohtaisen jaon peruste.

    Kyseinen lisäys katsotaan tarpeelliseksi, jotta ehdotettu yleisasetus olisi perustuslakisopimuksen sisältämien asiaa koskevien määräysten (III-220 artikla) mukainen.

    Suositus 10

    17 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut määrärahat jaetaan tasapuolisesti EAKR:sta ja ESR:sta rahoitettavien ohjelmien kesken.

    2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut määrärahat jaetaan tasapuolisesti EAKR:sta ja ESR:sta rahoitettavien ohjelmien kesken aluekohtaisten olosuhteiden mukaan määritettävässä suhteessa, täytäntöönpanovaltaa merkittävällä tavalla hajauttaen.

    Perustelu

    Maanviljelyyn ja perinteiseen tuotantoteollisuuteen perustuvan talouden muokkaaminen osaamiseen perustuvaksi taloudeksi vaatii yrityksiltä suuria ponnistuksia tuotteisiin, prosesseihin ja markkinoihin liittyvien innovaatioiden aikaansaamiseksi. Tähän tarkoitukseen soveltuu EAKR:sta myönnettävä tuki ESR:n tukea paremmin.

    II OSASTO

    STRATEGINEN LÄHESTYMISTAPA KOHEESIOON

    I LUKU

    Yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat

    Suositus 11

    23 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Suuntaviivoissa konkretisoidaan sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen edistämiseen tähtäävät yhteisön ensisijaiset tavoitteet rahastojen kunkin tavoitteen osalta.

    Suuntaviivoissa konkretisoidaan sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen edistämiseen tähtäävät yhteisön ensisijaiset tavoitteet rahastojen kunkin tavoitteen osalta etenkin vähentämällä alueiden välisiä eroja, mihin kuuluu etenkin osallistuminen työhön Lissabonissa ja Göteborgissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Perustelu

    Alueiden komitea muistuttaa, että aluepolitiikan perustavoitteena on alueellisten erojen vähentäminen, kuten perustamissopimuksen 158 artiklassa todetaan.

    Suositus 12

    25 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioiden on esitettävä kansallinen strateginen viitekehys, jolla varmistetaan, että yhteisön rakennetuki on yhteisön strategisten suuntaviivojen mukaista, ja jossa selvitetään kestävään kehitykseen tähtäävien yhteisön ensisijaisten tavoitteiden ja toisaalta kansallisten ja alueellisten toimintalinjojen sekä työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman välinen yhteys.

    Kehys toimii viitteenä rahastojen ohjelmatyön valmistelussa.

    Jäsenvaltioiden on esitettävä kansallinen strateginen viitekehys, jolla varmistetaan, että yhteisön rakennetuki on yhteisön strategisten suuntaviivojen mukaista, ja jossa selvitetään kestävään kehitykseen tähtäävien yhteisön ensisijaisten tavoitteiden ja toisaalta kansallisten, ja alueellisten ja kaupunkeja koskevien toimintalinjojen sekä toisaalta työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman välinen yhteys.

    Kehys toimii suppeana strategisena viitteenä rahastojen ohjelmatyön valmistelussa.

    Perustelu

    On asianmukaista mainita kaupunkeja koskevat toimintalinjat, kun ajatellaan vaatimusta, jonka mukaan ne on eriteltävä kansallisessa strategisessa viitekehyksessä.

    Alueiden komitea katsoo, että alueiden johtamille toimintaohjelmille tulisi jättää riittävästi toimintavaraa, jotta kutakin aluetta varten voidaan määritellä erityistavoitteet ja -toimet.

    Suositus 13

    25 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   Kussakin kansallisessa strategisessa viitekehyksessä on oltava yhteenveto jäsenvaltion strategiasta ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä toimista.

    2.   Kussakin kansallisessa strategisessa viitekehyksessä on oltava yhteenveto jäsenvaltion strategiasta ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä toimista. Strategiaa tulisi ohjata 10 artiklassa määritellyn kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

    Perustelu

    On hyvä laatia kansallinen strategiakehys, mutta sen yhteydessä tulisi ottaa voimakkaasti huomioon paikallinen ja alueellinen tilanne.

    Suositus 14

    27 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioiden vuotuinen kertomus

    Kunkin jäsenvaltion on ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja myöhemmin kunkin vuoden 1 päivään lokakuuta mennessä esitettävä komissiolle kertomus, jossa käsitellään jäsenvaltion strategian täytäntöönpanon edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista kiinnittäen erityistä huomiota ilmoitettuihin indikaattoreihin sekä näiden vaikutusta yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa samoin kuin käytössä olevia arviointeja.

    Kertomuksessa on viitattava työllisyyttä koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan

    Jäsenvaltioiden vuotuinen kertomus

    Kunkin jäsenvaltion on ensimmäisen kerran vuonna 2008 2009 ja myöhemmin kunkin vuoden 1 päivään lokakuuta mennessä esitettävä komissiolle kertomus, jossa käsitellään jäsenvaltion strategian täytäntöönpanon edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista kiinnittäen erityistä huomiota ilmoitettuihin indikaattoreihin sekä näiden vaikutusta yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa samoin kuin käytössä olevia arviointeja.

    Kertomuksessa on viitattava työllisyyttä koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan.

    Perustelu

    Varsinaista koheesiopolitiikan arviointivaihetta edeltävä strateginen ohjelmointi tulisi käynnistää vuonna 2009.

    III OSASTO

    OHJELMATYÖ

    I LUKU

    Rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevat yleiset säännökset

    Suositus 15

    31 artiklan 5 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Komissio hyväksyy kunkin toimenpideohjelman mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jäsenvaltio on virallisesti esittänyt ohjelman.

    Komissio hyväksyy kunkin toimenpideohjelman mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun jäsenvaltio on virallisesti esittänyt ohjelman.

    Perustelu

    On asetettava aikaraja sille, miten kauan jäsenvaltion on odotettava komission lopullista päätöstä. Muutosehdotuksessa asetetaan tarkempi aikataulu.

    Suositus 16

    32 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Toimenpideohjelmia tarkastellaan uudelleen jäsenvaltion tai komission aloitteesta ja seurantakomission hyväksynnän jälkeen, ja tarvittaessa niihin tehdään ohjelmakauden loppuun asti sovellettavia tarkistuksia merkittävien sosioekonomisten muutosten vuoksi tai yhteisön ensisijaisten tavoitteiden ottamiseksi huomioon paremmin tai eri tavalla, erityisesti neuvoston päätelmien perusteella.

    Toimenpideohjelmia tarkastellaan uudelleen jäsenvaltion tai asianomaisten tukialueiden komission aloitteesta ja seurantakomission hyväksynnän jälkeen, ja tarvittaessa niihin tehdään ohjelmakauden loppuun asti sovellettavia tarkistuksia merkittävien sosioekonomisten muutosten vuoksi tai yhteisön ensisijaisten tavoitteiden ottamiseksi huomioon paremmin tai eri tavalla, erityisesti neuvoston päätelmien perusteella. Tarkistusprosessi on 10 artiklan mukainen.

    Perustelu

    On tärkeää, että 10 artiklan mukaisella kumppanuudella voidaan vaikuttaa ohjelmien uudelleentarkastelusta tehtävään päätökseen.

    Suositus 17

    32 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   Komissio tekee päätöksen toimenpideohjelman uudelleentarkastelusta mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt sitä koskevan virallisen pyynnön.

    2.   Komissio tekee päätöksen toimenpideohjelman uudelleentarkastelusta mahdollisimman pian kolmen kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt sitä koskevan virallisen pyynnön.

    Perustelu

    On asetettava aikaraja sille, miten kauan jäsenvaltion on odotettava komission lopullista päätöstä. Muutosehdotuksessa asetetaan tarkempi aikataulu.

    Suositus 18

    36 artiklan 4 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    4.   EAKR:sta lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella rahoitettaviin toimenpideohjelmiin on lisäksi sisällyttävä seuraavat tiedot:

    a)

    kussakin alueohjelmassa alueiden välistä yhteistyötä koskevat toimet, jotka toteutetaan vähintään yhden toisen jäsenvaltion alueen kanssa;

    4.   EAKR:sta lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella rahoitettaviin toimenpideohjelmiin on voidaan lisäksi sisällyttävä seuraavat tiedot:

    a)

    kussakin alueohjelmassa alueiden välistä yhteistyötä koskevat väliseen yhteistyöhön tähtäävät toimet, jotka toteutetaan vähintään yhden toisen jäsenvaltion alueen kanssa;

    Perustelu

    Toimista päätettäessä on mainittava alue, jolla ne toteutetaan. Etukäteen ei voida määrittää, minkä alueen tai alueiden kanssa tehdään yhteistyötä ohjelmasuunnittelussa. Hankkeen toteuttajien on itse voitava päättää yhteistyössä mukana olevasta alueesta tai alueista.

    Suositus 19

    40 artiklan 3 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    3.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen toimitettua kaikki 39 artiklassa tarkoitetut tiedot komissio tekee päätöksensä mahdollisimman pian. Päätöksessä määritellään fyysinen kohde, toimintalinjan osarahoitusosuuden määräytymisperuste ja vuotuinen aikataulu.

    3.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen toimitettua kaikki 39 artiklassa tarkoitetut tiedot komissio tekee päätöksensä mahdollisimman pian viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Päätöksessä määritellään fyysinen kohde, toimintalinjan osarahoitusosuuden määräytymisperuste ja vuotuinen aikataulu.

    Perustelu

    On asetettava aikaraja sille, miten kauan jäsenvaltion on odotettava komission lopullista päätöstä. Muutosehdotuksessa asetetaan tarkempi aikataulu.

    Suositus 20

    41 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Hallintoviranomainen voi antaa toimenpideohjelman osan hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhdelle tai useammalle hallintoviranomaisen nimeämälle välittävälle elimelle, kuten paikallisviranomaiselle, alueelliselle kehittämiselimelle tai kansalaisjärjestölle, joka varmistaa yhden tai useamman tukitoimen täytäntöönpanon hallintoviranomaisen ja mainitun elimen välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti.

    Hallintoviranomainen voi antaa toimenpideohjelman osan hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhdelle tai useammalle hallintoviranomaisen nimeämälle välittävälle elimelle, kuten alue- tai paikallisviranomaiselle, alueelliselle kehittämiselimelle tai kansalaisjärjestölle, joka varmistaa yhden tai useamman tukitoimen täytäntöönpanon hallintoviranomaisen ja mainitun elimen välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti.

    Perustelu

    Vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta täsmentää, että yleiskattavan tuen piiriin kuuluvan toimenpideohjelman osan hallinnointi ja täytäntöönpano voidaan antaa sekä alue- että paikallisviranomaisen tehtäväksi.

    IV OSASTO

    TEHOKKUUS

    I LUKU

    Arviointi

    Suositus 21

    45 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Yhteisön strategiset suuntaviivat, kansallinen strateginen viitekehys ja toimenpideohjelmat on arvioitava. Arviointien tavoitteena on parantaa rahastotuen laatua, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta sekä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Arvioinneissa on myös tarkasteltava vaikutusta yhteisön strategisiin tavoitteisiin sekä perustamissopimuksen 158 artiklaan ja kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden erityisiin rakenteellisiin ongelmiin nähden ottaen huomioon kestävään kehitykseen sekä ympäristövaikutuksia ja strategista ympäristöarviointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön liittyvät näkökohdat.

    1.   Yhteisön strategiset suuntaviivat, kansallinen strateginen viitekehys ja toimenpideohjelmat on arvioitava. Arviointien tavoitteena on parantaa rahastotuen laatua, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta sekä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Arvioinneissa on myös tarkasteltava vaikutusta yhteisön strategisiin tavoitteisiin sekä perustamissopimuksen 158 artiklaan ja kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden erityisiin rakenteellisiin ongelmiin nähden ottaen huomioon kestävään kehitykseen sekä ympäristövaikutuksia ja strategista ympäristöarviointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön liittyvät näkökohdat, naisten ja miesten tasa-arvo, EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan pohjautuva syrjimättömyyden periaate, sosiaalinen osallisuus sekä vammaisten mahdollisuudet liikkua ja käyttää palveluita.

    Perustelu

    Euroopan yhteisö on asettanut itselleen tärkeän tavoitteen, kun se on sitoutunut edistämään sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä. Asia onkin mainittava selvästi myös strategisten suuntaviivojen tavoitteiden yhteydessä.

    II LUKU

    Varaukset

    Suositus 22

    48 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Vuonna 2011 neuvosto jakaa 29 artiklassa tarkoitetun vuotuisen keskustelun yhteydessä perustamissopimuksen 161 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen 20 artiklassa tarkoitetun varauksen jäsenvaltioiden kesken palkkiona lähtötilanteeseen nähden saavutetusta edistyksestä:

    a)

    lähentymistavoitteen osalta seuraavia perusteita noudattaen:

    i)

    bruttokansantuotteen kasvu asukasta kohti yhteisön keskiarvoon verrattuna NUTS II -tasolla vuosien 2004–2010 käytettävissä olevien tietojen perusteella;

    ii)

    työllisyysasteen kasvu NUTS II -tasolla vuosien 2004–2010 käytettävissä olevien tietojen perusteella;

    b)

    alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen osalta seuraavia perusteita noudattaen:

    i)

    suhteessa alueisiin, jotka ovat vuosina 2007–2010 käyttäneet vähintään 50 prosenttia EAKR-tuestaan asetuksen (EY) N:o […] 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin innovaatiotoimiin;

    ii)

    työllisyysasteen kasvu NUTS II -tasolla vuosien 2004–2010 käytettävissä olevien tietojen perusteella.

    2.   Kunkin jäsenvaltion on jaettava kyseiset varat toimenpideohjelmien kesken ottaen huomioon edellisessä kohdassa tarkoitetut perusteet.

    1.   Vuonna 2011 neuvosto jakaa 29 artiklassa tarkoitetun vuotuisen keskustelun yhteydessä perustamissopimuksen 161 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen 20 artiklassa tarkoitetun varauksen jäsenvaltioiden kesken palkkiona lähtötilanteeseen nähden saavutetusta edistyksestä:

    a)

    lähentymistavoitteen osalta seuraavia perusteita noudattaen:

    i)

    bruttokansantuotteen kasvu asukasta kohti yhteisön keskiarvoon verrattuna NUTS II -tasolla vuosien 2004–2010 käytettävissä olevien tietojen perusteella;

    ii)

    työllisyysasteen kasvu NUTS II -tasolla vuosien 2004–2010 käytettävissä olevien tietojen perusteella;

    b)

    alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen osalta seuraavia perusteita noudattaen:

    i)

    suhteessa alueisiin, jotka ovat vuosina 2007–2010 käyttäneet vähintään 50 prosenttia EAKR-tuestaan asetuksen (EY) N:o […] 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin innovaatiotoimiin;

    ii)

    työllisyysasteen kasvu NUTS II -tasolla vuosien 2004–2010 käytettävissä olevien tietojen perusteella.

    2.   Kunkin jäsenvaltion on jaettava kyseiset varat toimenpideohjelmien kesken ottaen huomioon edellisessä kohdassa tarkoitetut perusteet.

    1.   Kukin jäsenvaltio arvioi tiiviissä yhteisymmärryksessä komission kanssa kunkin tavoitteen yhteydessä viimeistään 31. joulukuuta 2010 toimenpideohjelmiensa täytäntöönpanossa saavutettua edistystä sellaisten määrältään rajallisten seurantaindikaattorien perusteella, jotka kuvastavat tehokkuutta, hallinnointia ja rahoituksen toteutusta ja joilla mitataan aihekohtaisia tuloksia alkuperäisiin erityistavoitteisiin nähden.

    Jäsenvaltio päättää indikaattoreista tiiviissä yhteisymmärryksessä komission kanssa ottaen huomioon komission ehdottaman indikaattoriluettelon kokonaisuudessaan tai osittain. Indikaattorien määrä ilmoitetaan erilaisissa vuosittaisissa täytäntöönpanoraporteissa sekä väliarviointiraportissa. Jäsenvaltiot ovat vastuussa indikaattorien soveltamisesta.

    2.   Komissio jakaa ohjelmakauden puolivälissä ja viimeistään 31. maaliskuuta 2011 tiiviissä yhteisymmärryksessä kyseisen jäsenvaltion kanssa maksusitoumusmäärärahat toimenpideohjelmia ja niiden lupaaviksi katsottuja painopistealoja varten kunkin tavoitteen osalta ja kunkin jäsenvaltion ehdotusten perusteella sekä ottaa tässä yhteydessä huomioon jäsenvaltion institutionaaliset erityispiirteet ja vastaavan ohjelmasuunnittelun.

    Perustelu

    Komitea katsoo, että komission ehdotus muuttaa käytäntöä ja ettei varauksen jakaminen laadun ja tulosten perusteella jäsenvaltioiden kesken ole asianmukaista. Varauksen jakamisen laadun ja tulosten perusteella tulisi kolmannen ohjelmakauden (2000–2006) tapaan olla jäsenvaltion tehtävä.

    Suositus 23

    49 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Kansallinen varaus ennakoimattomia menoja varten

    1.   Jäsenvaltion on varattava rakennerahastojen vuotuisesta rahoitusosuudesta lähentymistavoitteen osalta yksi prosentti ja rakennerahastojen vuotuisesta rahoitusosuudesta alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen osalta kolme prosenttia taloudellisista ja sosiaalisista uudelleenjärjestelyistä tai kaupan avautumisen seurauksista aiheutuvista kriiseistä johtuvien odottamattomien paikallisten tai alakohtaisten menojen kattamiseen.

    Tästä varauksesta tuetaan kyseisten työntekijöiden sopeutumista ja kyseisten alueiden talouden monipuolistamista toimenpideohjelmia täydentäen.

    2.   Kunkin jäsenvaltion on ehdotettava koko kauden talousarviositoumukset huomioon ottaen erityisiä toimenpideohjelmia edellisessä kohdassa tarkoitettujen kriisien ratkaisemiseksi.

    Kansallinen varaus ennakoimattomia menoja varten

    1.   Jäsenvaltion on varattava rakennerahastojen vuotuisesta rahoitusosuudesta lähentymistavoitteen osalta yksi prosentti ja rakennerahastojen vuotuisesta rahoitusosuudesta alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen osalta kolme prosenttia taloudellisista ja sosiaalisista uudelleenjärjestelyistä tai kaupan avautumisen seurauksista aiheutuvista kriiseistä johtuvien odottamattomien paikallisten tai alakohtaisten menojen kattamiseen.

    Tästä varauksesta tuetaan kyseisten työntekijöiden sopeutumista ja kyseisten alueiden talouden monipuolistamista toimenpideohjelmia täydentäen.

    2.   Kunkin jäsenvaltion on ehdotettava koko kauden talousarviositoumukset huomioon ottaen erityisiä toimenpideohjelmia edellisessä kohdassa tarkoitettujen kriisien ratkaisemiseksi.

    Tarvittaviin ohjelmamuutoksiin sovelletaan yksinkertaistettua ja nopeutettua hyväksymismenettelyä.

    Perustelu

    Nopeaa reagointia varten on ohjelmamuutoksiin sovellettava huomattavasti yksinkertaistettua ja nopeutettua menettelyä.

    V OSASTO

    RAHASTOJEN RAHOITUSOSUUS

    I LUKU

    Rahastojen osuus

    Suositus 24

    50 artiklan d alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    d)

    erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden perusteella kyseisillä aloilla käyttöön otettu yksityinen rahoitus.

    d)

    erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden perusteella kyseisillä aloilla käyttöön otettu yksityinen rahoitus.

    Perustelu

    Ei vaikuta suomenkieliseen toisintoon. Kyse on asetusehdotuksen englanninkielisen toisinnon ilmauksesta 'the rate of mobilization of private financing', 'yksityinen rahoitusaste', joka halutaan muuttaa muotoon 'yksityinen rahoitus', sillä ilmaus 'aste' viittaa johonkin mitattavissa olevaan. Luvun seuraavissa artikloissa (51–53) ei mainita mitään sen kaltaista, kuten mittausmenetelmiä, kattoja tms.

    Suositus 25

    51 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Rahastojen rahoitusosuus on laskettava suhteessa kaikkiin julkisiin menoihin.

    Rahastojen rahoitusosuus on laskettava suhteessa kaikkiin julkisiin kansallisiin julkis- ja yksityissektorin menoihin.

    Perustelu

    Alueiden komitea on huolissaan siitä, että yhteisön rahoitusosuus määritellään suhteessa julkisiin kokonaismenoihin, mikä saattaa estää yksityissektorin osallistumisen ohjelmiin. Komitea ehdottaakin, että rahastojen rahoitusosuus laskettaisiin suhteessa kansallisiin kokonaismenoihin. Tämä on välttämätöntä julkisen ja yksityissektorin kumppanuuksien vahvistamiseksi.

    Suositus 26

    51 artiklan 3 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Rahastojen rahoitusosuuteen sovelletaan toimintalinjoittain seuraavia enimmäismääriä:

    a)

    85 prosenttia julkisista menoista koheesiorahaston osarahoituksen osalta;

    b)

    75 prosenttia julkisista menoista EAKR:sta tai ESR:sta lähentymistavoitteen perusteella tukikelpoisilla alueilla osarahoitettavien toimenpideohjelmien osalta;

    c)

    50 prosenttia julkisista menoista EAKR:sta tai ESR:sta alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella tukikelpoisilla alueilla osarahoitettavien toimenpideohjelmien osalta;

    d)

    75 prosenttia julkisista menoista EAKR:sta Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen perusteella osarahoitettavien toimenpideohjelmien osalta;

    e)

    tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädetystä syrjäisimpien alueiden lisämäärärahasta rahoitettujen erityistoimenpiteiden osarahoitusosuus on 50 prosenttia julkisista menoista.

    Rahastojen rahoitusosuuteen sovelletaan toimintalinjoittain seuraavia enimmäismääriä:

    a)

    85 prosenttia julkisista ja yksityisistä menoista koheesiorahaston osarahoituksen osalta;

    b)

    75 prosenttia julkisista ja yksityisistä menoista EAKR:sta tai ESR:sta lähentymistavoitteen perusteella tukikelpoisilla alueilla osarahoitettavien toimenpideohjelmien osalta;

    c)

    50 prosenttia julkisista ja yksityisistä menoista EAKR:sta tai ESR:sta alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella tukikelpoisilla alueilla osarahoitettavien toimenpideohjelmien osalta;

    d)

    75 prosenttia julkisista ja yksityisistä menoista EAKR:sta Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen perusteella osarahoitettavien toimenpideohjelmien osalta;

    e)

    tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädetystä syrjäisimpien alueiden lisämäärärahasta rahoitettujen erityistoimenpiteiden osarahoitusosuus on 50 prosenttia julkisista ja yksityisistä menoista.

    Perustelu

    Helmikuussa 2004 esittämänsä kolmannen koheesiokertomuksen puitteissa Euroopan komissio kannatti vielä yksityisiä osarahoituksia. Ehdotetussa asetuksessa kyse on kuitenkin enää pelkästä julkisin varoin tapahtuvasta osarahoituksesta. Toteuttamiskelpoisia yksityisiä osarahoitusvaroja ei siis voitaisi enää — toisin kuin kuluvalla tukijaksolla — käyttää EU-hankkeiden rahoittamiseen.

    Yksityisiä osarahoituksia tulisi toteuttaa, eikä niitä tule estää täysin. Tällaisella säännöksellä olisi laajoja vaikutuksia etenkin ennakoivan työmarkkinapolitiikan suhteen, jonka toimia se supistaisi. Juuri tälle alalle ovat luonteenomaisia erityisen korkea innovaatioaste ja moninaiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.

    Suositus 27

    51 artiklan 4 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    4.   Rahastojen enimmäisrahoitusosuus voi olla enintään 85 prosenttia lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella syrjäisimmillä alueilla ja lähentymistavoitteen perusteella Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla toteutettavien toimenpideohjelmien julkisista menoista.

    4.   Rahastojen enimmäisrahoitusosuus voi olla enintään 85 prosenttia lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella syrjäisimmillä alueilla ja lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden perusteella Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla toteutettavien toimenpideohjelmien julkisista menoista.

    Perustelu

    Koska suuri osa Kreikan saarista kuuluu alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen piiriin, niiden jättäminen tässä yhteydessä kyseisen tavoitteen ulkopuolelle olisi perusteetonta, tavoitteiden vastaista ja epäoikeudenmukaista.

    VI OSASTO

    HALLINNOINTI, SEURANTA JA VALVONTA

    I LUKU

    Hallinto- ja valvontajärjestelmät

    Suositus 28

    58 artiklan 7 kohta (uusi)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    7.   57 artiklan 1 kohdan osalta voidaan soveltaa paikallis- ja alueyhteisöjen, jäsenvaltion ja komission välisiä kolmikantasopimuksia. Ne saattavat osaltaan vahvistaa kumppanuusperiaatetta ja nivoa paikalliset, alueelliset, valtakunnalliset ja valtiolliset rajat ylittävät toimijat yhteen.

    Perustelu

    Kolmikantasopimusten avulla voidaan kaikkien osapuolten yhteisymmärryksellä vahvistaa yhteistyötä kaikilla tasoilla. Kolmikantasopimukset tulisi mainita yleisasetuksessa, jotta korostettaisiin niin paikallis- ja alueyhteisöjen osallistumista kuin 10 artiklassa käsiteltyä kumppanuutta.

    VII OSASTO

    TALOUSHALLINTO

    I LUKU

    Varainhoito

    JAKSO 3

    ENNAKKOMAKSUT

    Suositus 29

    81 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Kun komissio on tehnyt toimenpideohjelman osalta päätöksen rahastojen rahoitusosuuden hyväksymisestä, se maksaa yhden ennakkomaksun jäsenvaltion nimeämälle elimelle. Ennakkomaksun määrä on kyseisen toimenpideohjelman osalta seitsemän prosenttia rakennerahastojen rahoitusosuudesta ja 10,5 prosenttia koheesiorahaston rahoitusosuudesta. Maksu voi jakautua kahdelle varainhoitovuodelle käytettävissä olevien talousarviovarojen mukaisesti.

    1.   Kun komissio on tehnyt toimenpideohjelman osalta päätöksen rahastojen rahoitusosuuden hyväksymisestä, se maksaa yhden ennakkomaksun jäsenvaltion nimeämälle elimelle. Ennakkomaksun määrä on kyseisen toimenpideohjelman osalta seitsemän 10,5 prosenttia rakennerahastojen rahoitusosuudesta ja 10,5 prosenttia koheesiorahaston rahoitusosuudesta. Maksu voi jakautua kahdelle varainhoitovuodelle käytettävissä olevien talousarviovarojen mukaisesti. Maksusta kaksi kolmasosaa jakautuu ensimmäiselle varainhoitovuodelle ja jäljelle jäävä yksi kolmasosa toiselle varainhoitovuodelle.

    Perustelu

    Jos nostetaan ennakkomaksuosuutta, joka ei kuulu automaattisen vapauttamisen piiriin, sekä jaetaan maksut edellä mainituin menettelyin, voidaan menoja kehittää nykyistä realistisempaan ja kestävämpään suuntaan hankkeiden ensimmäisten vuosien ajaksi, kuten jo on suunniteltu koheesiorahaston osalta.

    VIII OSASTO

    KOMITEAT

    I LUKU

    Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa ja rahastojen koordinointia käsittelevä komitea

    Suositus 30

    104 artikla (lisätään uusi kohta)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Komissiota avustaa Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa ja rahastojen koordinointia käsittelevä komitea, jäljempänä 'komitea'.

    2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä saman päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä saman päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

    4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

    5.   EIP ja EIR nimeävät edustajansa, joka ei osallistu äänestykseen.

    1.   Komissiota avustaa Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa ja rahastojen koordinointia käsittelevä komitea, jäljempänä 'komitea'.

    2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä saman päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä saman päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

    4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

    5.   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea nimeävät kukin yhden edustajan, joka ei osallistu äänestykseen.

    6.   EIP ja EIR nimeävät edustajansa, joka ei osallistu äänestykseen.

    Perustelu

    Molemmat komiteat ovat Euroopan unionin neuvoa-antavia elimiä, joten ne tulisi selkeästi mainita tiiviin yhteistyön yhteydessä. Artiklassa mainittujen komiteoiden toimintapuitteet tulisi eritellä nykyistä tarkemmin, kuten on tehty asetuksessa 1260/99 olevissa 47 ja 48 artiklassa. Tämä vastaa kumppanuusperiaatetta.

    Bryssel 13. huhtikuuta 2005

    Alueiden komitean

    puheenjohtaja

    Peter STRAUB


    (1)  EUVL C 318, 22.12.2004, s. 1.

    (2)  EUVL C 256, 2003, s. 1.

    (3)  EUVL C 192, 12.8.2002, s. 53.


    Top