This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52004AE0655
Opinion of the European Economic and Social Committee on the ‘Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on batteries and accumulators and spent batteries and accumulators’ (COM(2003) 723 final – 2003/0282 (COD))
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista” (KOM(2003) 723 lopullinen — 2003/0282 COD)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista” (KOM(2003) 723 lopullinen — 2003/0282 COD)
EUVL C 117, 30.4.2004, p. 5–9
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
30.4.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 117/5 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista”
(KOM(2003) 723 lopullinen — 2003/0282 COD)
(2004/C 117/02)
Neuvosto päätti 11. joulukuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 ja 175 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista” (KOM(2003) 723 lopullinen — 2003/0282 COD).
Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 5. huhtikuuta 2004. Esittelijä oli Antonello Pezzini.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28. ja 29. huhtikuuta 2004 pitämässään 408. täysistunnossa (huhtikuun 28. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.
1 Johdanto
1.1 |
Paristoihin ja akkuihin liittyvistä ongelmista on keskustelu jo vuosia, sillä kyseessä on merkittävä ala: unionin markkinoille saatetaan vuosittain noin 800 000 tonnia ajoneuvojen akkuja, 190 000 tonnia teollisuudessa käytettäviä akkuja ja 160 000 tonnia kannettavia paristoja. |
1.2 |
Ala kasvaa voimakkaasti, mikä johtuu myös uusien kulutuselektroniikkalaitteiden kehityksestä. Alan maailmanmarkkinoiden arvo kasvaa vuosittain noin 9 prosenttia. Vuosittainen kasvu on määrällisesti mitattuna noin 1 prosentti paristojen ja 1,5 prosenttia ajoneuvoissa ja teollisuudessa käytettävien paristojen ja akkujen osalta. |
1.3 |
On myös korostettava, että uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- tai aurinkoenergiaan, perustuvan sähköntuotannon suunnitellun ja toivotun kasvun myötä näin tuotetun sähköenergian asianmukaisen varastointitekniikan tarve lisääntyy huomattavasti. Tämä on merkittävä lisäperuste tehokkaiden ja turvallisten paristojen ja akkujen markkinoiden kasvulle. |
1.4 |
Nykyisen, etenkin paristoja koskevan unionin lainsäädännön perusteella jätehuollon mahdollisia riskejä ei ole voitu säännellä tehokkaasti eikä luoda yhtenäistä kehystä paristojen keruuta ja kierrätystä varten. Vuonna 2002 alle puolet kaikista myydyistä kannettavista paristoista on kerätty ja kierrätetty, ja suurin osa on kulkeutunut ympäristöön. Ajoneuvoissa ja teollisuudessa käytettävistä paristoista ja akuista suurin osa sitä vastoin jo kerätään, sillä kierrätetyllä lyijyllä on kaupallista arvoa ja teollisuudessa käytettyjä nikkelikadmiumakkuja varten on olemassa asianmukaisia keräysjärjestelmiä. |
1.5 |
Ehdotettu lainsäädäntätoimi vastaa kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman tavoitteita (1), jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen teemakohtaista strategiaa — jota komitea on jo ilmaissut kannattavansa (2) — sekä romuajoneuvoista annettua direktiiviä 2000/53/EY (3) ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä 2002/96/EY (4). Komitea on ilmaissut useaan otteeseen kantansa myös edellä mainituista direktiiveistä (5) ja kannattaa tällaisten jätteiden hyödyntämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita (CES 1407/2000, kohta 3.4.1). |
1.6 |
On myös muistettava, että komissio on esittänyt ehdotuksen puitedirektiiviksi energiaa käyttäviä tuotteita koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamista varten (6). Komitea on antanut siitä lausunnon (7). Komissio haluaa integroida ympäristönäkökohdat kaikkiin energiaa kuluttaviin tuotteisiin suunnittelusta alkaen. Tässä yhteydessä on tarkoitus laatia yhtenäisiä tuotekohtaisia täytäntöönpanodirektiivejä EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 3 kohdan perusteella. |
1.7 |
Ennen käsiteltävän ehdotuksen esittämistä komissio teki perinpohjaisen vaikutusanalyysin (laajennettu vaikutusten arviointi), jossa arvioitiin pitkän aikavälin soveltuvimpia poliittisia ratkaisuja. Tässä yhteydessä toteutettiin muun muassa julkinen kuuleminen, johon osallistui noin 150 asianosaista eli jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaisia, alan yrityksiä sekä akkujen ja paristojen tuottajien ja myyjien järjestöjä, hallituksista riippumattomia järjestöjä sekä kuluttajien ja vähittäiskauppiaiden järjestöjä. |
2 Ehdotetun direktiivin pääkohdat
2.1 |
Kaikkia paristoja ja akkuja käsittelevän direktiiviehdotuksen tavoitteet ovat pääpiirteissään seuraavat:
|
2.2 |
Komission ehdotuksen tärkeimmät toimenpiteet voidaan tiivistää seuraavasti:
|
3 Yleistä
3.1 |
Komitea kannattaa pyrkimyksiä yhtenäistää paristoja ja akkuja koskevaa yhteisön lainsäädäntöä sekä rationalisoida, yksinkertaistaa ja yhdistää monitahoinen aihepiiri yhdeksi lainsäädäntökehykseksi. Harmonisoitujen säännösten avulla voitaisiin varmistaa entistä korkeatasoisempi ympäristönsuojelu kilpailukykyisillä sisämarkkinoilla, joilla luonnonvaroja ja raaka-aineita käytetään asianmukaisesti. |
3.2 |
Komitea katsoo kuitenkin, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2002/96/EY soveltamisalaa tulisi mahdollisuuksien mukaan laajentaa kaikentyyppisiin paristoihin ja akkuihin, jotta vältettäisiin sekä mahdollisia kaksinkertaisia säädöksiä että lainsäädännön ja menettelyjen lisääntymistä. Jäsenvaltioiden on määrä soveltaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä 2002/96/EY vuonna 2004 — ja tietyiltä osin vuodesta 2006 lähtien — jolloin niiden on otettava käyttöön keräys-, kierrätys- ja seurantajärjestelmiä, laadittava sähkö- ja elektroniikkalaiteromualan kansallisia rekistereitä sekä jaettava vastuu- ja rahoitusvelvoitteet. |
3.3 |
Komitea muistuttaa, että käsiteltävän direktiiviehdotuksen oikeusperustan on taattava
|
3.4 |
Tätä varten komitea pitää mahdollisina neljää vaihtoehtoa:
|
3.5 |
Komitea korostaa tässä yhteydessä, että useissa EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan perustuvissa direktiiveissä ympäristönsuojelulla on huomattava osuus. Esimerkkeinä voidaan mainita jätehuoltodirektiivi, pakkausdirektiivi, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annettu direktiivi (ns. RoHS-direktiivi) (9) sekä tiettyjä vaarallisia aineita sisältävistä paristoista ja akuista annettu direktiivi 91/157/ETY (10), jonka komission haluaa nyt tekemällään ehdotuksella kumota ja korvata. Lisäksi komitea painottaa, että jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen 95 artiklan 5 ja 6 kohdan perusteella ottaa halutessaan käyttöön tiukempia ympäristönsuojatoimia perustelemalla niiden käyttöönottoa. |
3.6 |
Kun otetaan huomioon kohdassa 3.3 esitetyt oikeusperustaa koskevat vaatimukset ja kohdassa 3.5 esitetyt huomiot sekä tarve varmistaa tulevalle lainsäädännölle yhtenäinen ja yksinkertaistettu kehys, komitea pitää yhden direktiivin antamista asianmukaisena. |
3.7 |
Oikeusperustan osalta komitea — vaikka katsookin, että oikeusperustana voidaan käyttää kahta keskenään yhteensopivaa artiklaa 95 (harmonisointi kehittyvillä sisämarkkinoilla) ja 175 (ympäristönsuojelun kehittäminen) — on kuitenkin sitä mieltä, että mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää yhtä ja mahdollisimman pitkälle 95 artiklaan tukeutuvaa oikeusperustaa. Näin varmistettaisiin unionin sisämarkkinoille tuotujen ja sisämarkkinoilla vapaasti liikkuvien tuotteiden yhtäläinen kohtelu ja yhdenmukaiset kustannukset sekä otettaisiin huomioon korkeatasoinen ympäristönsuojelu aiheuttamatta kilpailuvääristymiä, eriarvoista kohtelua, lisä- tai kaksinkertaisia kuluja tai byrokratiaa. |
3.8 |
Mikäli 95 artiklan lisäksi oikeusperustana käytetään myös 175 artiklaa, komitea suosittaa, että 175 artikla on perustana säännöksille, jotka koskevat kansallisia keräysjärjestelmiä (IV luku), jätteiden käsittelyä ja kierrätystä (V luku) sekä tiedotusta kuluttajille (VII luku). Muut säännökset — etenkin rekisteröintijärjestelmiä koskevat säännökset — tulisi harmonisoida perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella markkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi. |
3.9 |
Ehdotetun direktiivin soveltamisala kattaa kaikentyyppiset paristot ja akut niiden koosta ja luokasta riippumatta lukuun ottamatta kansallisen turvallisuuden sekä avaruusalan ja sotilaallisen tutkimuksen yhteydessä käytettyjä paristoja ja akkuja. Komitea ymmärtää esitettyjen poikkeusten perusteet, mutta katsoo, että koska paristojen ja akkujen käyttö on sotilaallisella ja turvallisuusalalla merkittävää, jäsenvaltiot tulisi velvoittaa varmistamaan omien menettelytapojensa mukaisesti, että paristojen ja akkujen käyttö, keräys ja kierrätys järjestetään asianmukaisesti ja että samalla otetaan huomioon korkeatasoinen terveyden- ja ympäristönsuojelu. |
3.10 |
Komitean mielestä on tärkeää, että kaikissa direktiiveissä käytetään samoja määritelmiä EU:n lainsäädännön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Sen vuoksi 'tuottaja' tulee määritellä direktiiviehdotuksessa samalla tavalla kuin sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetussa direktiivissä. Kyseisessä direktiivissä 'tuottajalla' tarkoitetaan kaikkia niitä, jotka valmistavat ja myyvät tuotteita omalla tuotemerkillään tai tuovat tai vievät niitä. Komitea korostaa myös kunkin tuottajan henkilökohtaisen vastuun merkitystä tuotetta markkinoille saatettaessa sekä tuottajien antamia vakuuksia rekisteröidyttäessä kansallisiin rekistereihin, jotta varmistetaan ajoneuvoissa ja teollisuudessa käytettävien akkujen ja paristojen keräys, käsittely ja kierrätys sekä kannettavien akkujen ja paristojen käsittely. Jokaisen keräysketjuun kuuluvan toimijan — kunnat, vähittäismyyjät, kuluttajat, tuottajat ja maahantuojat, viranomaiset — tulisi kuitenkin olla vastuussa omasta toiminnastaan. |
3.11 |
Komitea korostaa, että keräysjärjestelmien on mahdollisuuksien mukaan oltava samankaltaisia tai samanlaisia muissa direktiiveissä, etenkin sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetussa direktiivissä mainittujen keräysjärjestelmien kanssa. Komitea kannattaa kaikkia käytettyjä kannettavia paristoja ja akkuja koskevia ehdotettuja keräysasteita (vuosittain kerättävää grammamäärää henkeä kohti), jotka on tarkoitus saavuttaa viisi ja puoli vuotta direktiivin antamisen jälkeen. Ajoneuvoissa ja teollisuudessa käytettävät paristot ja akut kerätään ja kierrätetään jo olemassa olevien tehokkaiden järjestelmien, kuten palautussopimusten ja romuautoista annetun direktiivin 2000/53/EY avulla. Nikkelikadmiumparistojen osalta ehdotettu 80 prosentin keräysaste viidessä vuodessa on ehkä liian optimistinen ja vaikea toteuttaa etenkin kannettavien paristojen suhteen. |
3.12 |
Komitean mielestä on myös aiheellista pidentää tavoitteiden toteuttamisaikaa kolmella vuodella harvaan asutuilla vuoristo- ja maaseutualueilla sekä saarilla. Tämä koskee myös uusia jäsenvaltioita koskevien erityistoimenpiteiden soveltamista. |
3.13 |
Puhuttaessa kierrätystä koskevista säännöksistä komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki paristot tulisi kierrättää lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattomia ja vaarallisina jätteinä pidettäviä paristoja. Kaikki kierrätyskelpoiset kerätyt paristot tulisi kierrättää hyödyntämällä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita, joita eivät ole liian kalliita (BATNEEC) (11). Komitea kannattaa paristojen ja akkujen kierrätystehokkuuden viitteellistä tavoitetta, jonka mukaan paristojen ja akkujen sisältämästä materiaalista kierrätetään keskimäärin 55 painoprosenttia (lyijyn osalta 65 ja kadmiumin osalta 75 painoprosenttia), jotta varmistetaan erityyppisten, tekniikan kehityksen mukaan ajantasaistettujen kierrätystekniikoiden asianmukainen kilpailu. |
3.14 |
Puhuttaessa rahoitusjärjestelmistä on kaikkien markkinatoimijoiden voitava komitean mielestä ilmoittaa asiakkaille ja loppukäyttäjille maksamansa kulut, samalla tavoin kuin viranomaiset ilmoittavat kansalaisille kulunsa jäteveron avulla. Kannettavien paristojen tuottajat vastaavat kustannuksista, jotka aiheutuvat pääkeräyspisteiden ja varastojen välisestä kuljetuksesta sekä kierrätyksestä, kun taas ajoneuvoissa ja teollisuudessa käytettävien akkujen keräyksen, käsittelyn ja kierrätyksen rahoitusta varten tuottajien ja käyttäjien on voitava tehdä kustannusjakosopimuksia. Kun kyseessä on 16 artiklassa tarkoitettu vienti toiseen jäsenvaltioon tai unionin ulkopuoliseen maahan, tulisi komitean mielestä ottaa huomioon mahdolliset kuljetukseen liittyvät ulkoiset kustannukset. |
3.15 |
Sisämarkkinoita sekä terveyden- ja ympäristönsuojelua koskevien ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on komitean mielestä tärkeää antaa kuluttajille ja kansalaisille asianmukaista tietoa ja koulutusta ja kutsua heidät osallistumaan toimiin jo koulu- ja esikouluiästä lähtien. |
3.15.1 |
Vaikka Pohjois-Euroopan maissa saatujen kokemusten mukaan myyntihinnan nostamisella ei näytä olleen mitään vaikutusta, on kuitenkin laskettu, että jos kaikki käytettyjen kannettavien paristojen keräys- ja kierrätyskustannukset siirrettäisiin kuluttajille, ”vuotuiset lisäkustannukset kotitaloutta kohden olisivat yhdestä kahteen euroa”. |
3.15.2 |
Ongelmana on ennen kaikkea kuluttajille suunnatun tiedotuksen parantaminen sekä kuluttajien nykyistä parempi valveuttaminen. Komitea ehdottaakin, että jäsenvaltio- ja paikallistasolla järjestettäviä tiedotuskampanjoita täydennetään jo kouluikäisille suunnatuilla, myös leikin avulla toteutettavilla erityisillä kasvatustoimilla, jotta kuluttajia kannustetaan keräämään entistä enemmän käytettyjä kannettavia paristoja ja akkuja. Lisäksi olisi parannettava tuotemerkintöjen tuntemusta. Tuottaja- ja jakeluketjun taloudellisten toimijoiden tulisi puolestaan laatia selkeät ja yksinkertaiset tiedot tuotteen käyttöiästä ja tuotteen palauttamisesta asianomaisiin keräyspisteisiin. |
3.15.3 |
Kuluttajien aktiivisen osallistumisen mahdollisuuksia voitaisiin kokeilla palkitsemismekanismein, kuten käytettyjen paristojen palautuksesta annettavien pisteiden keräämiseen perustuvin kilpailuin tai hyödyntämällä muita taloudellisia kannustimia. |
3.16 |
Komitean mielestä kolmen vuoden välein annettavaan kertomukseen direktiivin täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista sisämarkkinoiden toimintaan sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluun tulisi jäsenvaltioiden tiivistelmäraporttien ohella sisältyä myös unionin tasolla toimivien tuottaja- ja kuluttajajärjestöjen antamia tietoja sekä alan teknistä kehitystä käsittelevä luku. Kertomukset tulisi toimittaa myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. |
4 Päätelmät
4.1 |
Komitea painottaa, että on tärkeää varmistaa yhtenäinen säädöskehys, jotta harmonisoitujen säännösten avulla varmistetaan korkeatasoinen ympäristönsuojelu paristojen ja akkujen kilpailukykyisillä sisämarkkinoilla. |
4.2 |
Komitea korostaa myös sitä, että on tärkeää ylläpitää kestävää kehitystä ja innovaatiokykyä markkinoiden kasvaessa ja välttää liiallista sääntelyä, joka haittaa teknistä kehitystä niin tuotteen käyttöikää pidennettäessä — ja loppuun käytettyjen tuotteiden määrää näin rajoitettaessa — kuin tuotteen luotettavuutta, tehoa ja turvallisuutta parannettaessa. Kyseiset vaatimukset perustuvat muun muassa uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli- ja aurinkoenergialla, yhä laajemmin tuotetun sähköenergian kasvaviin varastointitarpeisiin. |
4.3 |
Komitean mielestä on vältettävä lainsäädännön ja menettelyjen lisääntymistä ja siihen perustuvaa byrokratian lisääntymisen riskiä sekä innovatiivisten tuotteiden kehittämisesteitä. |
4.4 |
Komitea katsoo, että oikeusperustana voidaan käyttää kahta keskenään yhteensopivaa artiklaa 95 ja 175, jotka kumpikin viittaavat direktiivin tiettyihin osiin. Komitean mielestä tasa-arvoisten sisämarkkinoiden korkeatasoisen ympäristönsuojelun kannalta olisi kuitenkin parempi käyttää oikeusperustana mahdollisimman pitkälle 95 artiklaa ja ottaa samalla asianmukaisesti huomioon sen eri kohtiin sisältyvät vaihtoehdot: 3 kohdassa mainitaan korkeatasoinen ympäristönsuojelu sekä 5 ja 6 kohdassa tiukempien suojatoimenpiteiden käyttöönotto tai säilyttäminen. |
4.5 |
Komitea korostaa, että byrokratian lisääntymisen välttämiseksi keräys-, kierrätys- ja rekisteröintijärjestelmät on koordinoitava sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetussa direktiivissä mainittujen järjestelmien kanssa. |
4.6 |
Komitea korostaa kunkin tuottajan henkilökohtaisen vastuun merkitystä tuotetta markkinoille saatettaessa. Myös tuottajien kansallisille rekistereille harmonisoitujen rekisteröintijärjestelmien mukaisesti antamat vakuudet ovat tärkeitä. Lisäksi jokaisen keräysketjuun kuuluvan toimijan — kunnat, vähittäismyyjät, kuluttajat, tuottajat ja maahantuojat, viranomaiset — tulisi olla vastuussa omasta toiminnastaan. |
4.7 |
Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki paristot on kierrätettävä lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattomia ja vaarallisina jätteinä pidettäviä paristoja. Kaikki kierrätyskelpoiset kerätyt paristot tulisi käsitellä hyödyntämällä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita, jotka eivät ole liian kalliita (BATNEEC) (12). |
4.8 |
Rahoitusjärjestelmistä puhuttaessa kaikkien markkinatoimijoiden on komitean mielestä voitava ilmoittaa asiakkaille ja loppukäyttäjille maksamansa kulut. |
4.9 |
Sisämarkkinoita sekä terveyden- ja ympäristönsuojelua koskevien ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on komitean mielestä tärkeää antaa kuluttajille ja kansalaisille asianmukaista tietoa ja koulutusta ja kutsua heidät osallistumaan toimiin koulu- ja esikouluiästä lähtien. |
4.10 |
Komitean mukaan kolmen vuoden välein annettava kertomus direktiivin täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista sisämarkkinoiden toimintaan sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluun tulisi toimittaa myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, koska sillä on tarpeelliset yhteydet järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan. |
Bryssel 28. huhtikuuta 2004
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
puheenjohtaja
Roger BRIESCH
(2) Lausunto CESE 1601/2003, 10.—11. joulukuuta 2003.
(4) EUVL L 37, 13.2.2003.
(5) Lausunto CES 289/1998, 26. helmikuuta 1998 ja lausunnot CES 1407/2000 ja CESE 937/2003, 17. heinäkuuta 2003.
(6) KOM(2003) 453, 1. elokuuta 2003.
(7) CESE 505/2004.
(8) Neuvoston direktiivi 91/157/ETY, EYVL L 78, 26.3.1991, sellaisena kuin se on muutettu komission direktiivillä 98/101/EY, EYVL L 1, 5.1.1999. Tässä yhteydessä viitataan myös seuraaviin asiakirjoihin:
komission direktiivi 93/86/ETY, EYVL L 264, 23.10.1993,
komission päätös 2000/532/EY, EYVL L 226, 6.9.2000,
komission tiedonanto KOM(2003) 301,
komission tiedonanto KOM(2003) 302.
(9) Direktiivi 2002/95/EY, 27. tammikuuta 2003, EUVL L 37, 13.2.2003 — ETSK:n lausunto, EYVL C 116, 19.12.2001.
(11) BATNEEC = Best Available Technology Not Entailing Excessive Cost.
(12) BATNEEC = Best Available Technology Not Entailing Excessive Cost.