52003PC0465

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevassa 179 artiklassa korostetaan sitä, että neuvoston olisi 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen toteutettava tarvittavat toimenpiteet perustamissopimuksen 177 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden edistämiseksi.

Yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikassa keskitytään köyhyyden torjumiseen sekä edistetään kehitysmaiden kestävää kehitystä ja kehitysmaiden yhdentymistä maailmantalouteen.

Sukupuolten tasa-arvon kestävä paraneminen ja kehitysmaiden naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen ovat tärkeitä kehityksen tuloksia, ja ne vaikuttavat merkittävällä tavalla köyhyyden vähenemiseen. Vuonna 1995 pidetyn neljännen naisasioita käsitelleen maailmankonferenssin, sen julistuksen ja Pekingin toimintaohjelman jälkeen on tapahtunut maailmanlaajuista edistymistä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä kehitysmaissa. Edistystä on ollut etenkin sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista koskevan kokonaisvaltaisen strategian käyttöönotto kaikessa EU:n kehitysyhteistyössä. Tärkein poliittinen viiteasiakirja on toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseksi EY:n kehitysyhteistyössä [KOM(2001)295 lopullinen]. Vaikka prosessissa ollaan edistytty prioriteettien asettamisessa, tulosten saavuttamiseksi, kuten kehitysmaiden naisten olojen paranemiseksi, asetetussa määräajassa on kuitenkin vielä paljon tekemistä. Tämä koskee etenkin maakohtaista käytännön täytäntöönpanoa uusien poliittisten kehitysten tutkimisessa ja tehtyjen aloitteiden tuomisessa paremmin esille.

Neuvosto antoi vuonna 1998 asetuksen (EY) N:o 2836/98 sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön. Asetuksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2003. Asetuksella pyritään valtavirtaistamaan sukupuolinäkökohdat kaikkiin yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkoihin ja -toimiin ja tukemaan Pekingin toimintaohjelman pääkohtien täytäntöönpanoa varten laadittujen kansallisten suunnitelmien toteutusta. Nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia, mutta niihin olisi pyrittävä entistä määrätietoisemmin ja ripeämmin. Lisäksi EY:n perustamissopimuksessa korostetaan tarvetta pyrkiä eriarvoisuuden poistamiseen ja naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen kaikissa yhteisön politiikoissa (3 artiklan 2 kohta).

Tämän vuoksi vuoden 2001 toimintaohjelman täytäntöönpanostrategian tukemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisempaa strategista lähestymistapaa. Tässä asetuksessa ehdotetaan erityisesti yhteisön kehitysyhteistyöhön liittyvän sukupuolipolitiikan poliittisen päämäärän selkiyttämistä. Määrätietoisemmat suuntaviivat tekevät prosessista selkeämmän ja näkyvämmän ja helpottavat tarvittavan muutoksen aikaansaamista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kehitysyhteistyössä.

Tällainen lähestymistapa on välttämätön, jotta sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista koskevaa strategiaa todella käytetään köyhyyden vähentämisen yhteydessä kuten vuoden 2001 toimintaohjelmassa painotettiin. Vuonna 1998 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2836/98 keskityttiin "sukupuolinäkökohtien integrointiin". Myöhemmin vuonna 2001 toimintaohjelmassa korostettiin sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista. Tätä on nyt täydennettävä sukupuolten tasa-arvoa edistävällä vakaalla poliittisella perustalla ja tavoitteellisella lähestymistavalla, joka kytkeytyy voimakkaasti YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä.

Sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitetta aiotaan tukea kahdenlaisilla toisiaan täydentävillä toimilla: sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisella ja erityistoimilla. Sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen on prosessi, jolla sisällytetään kaikenikäisten naisten ja miesten prioriteetit ja tarpeet kaikkiin keskeisiin yhteistyöpolitiikkoihin kehitysyhteistyö mukaan luettuna. Tätä prosessia on tuettava erityistoimilla, joilla tuetaan naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä heidän taloudellisissa, sosiaalisissa ja ympäristöseikkoihin liittyvissä rooleissaan.

Sukupuolten tasa-arvon edistämisen pitkäaikaisuuden korostamiseksi on tärkeää, että budjettikohta säilytetään ennallaan ja nykyisen asetuksen nopeuttavaa ja strategista roolia lujitetaan vuoden 2001 toimintaohjelman täytäntöönpanossa. Tähän saatiin vahvistusta hiljattain tehdyssä sukupuolen huomioonottoa yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden kehitysyhteistyössä koskevassa arvioinnissa, jonka komissio sai päätökseen maaliskuussa 2003.

Tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimet ovat osa sukupuolta ja köyhyyttä koskevaa yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Tässä yhteydessä koordinointi, johdonmukaisuus ja täydentävyys muiden EY:n käytettävissä olevien apuvälineiden sekä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten politiikkojen kanssa on edelleen olennaisen tärkeää.

Aihetta koskevassa arvioinnissa vahvistui se, että sukupuolten tasa-arvoa tukevaa poliittista viestiä on voimistettava. Tarkistettu säädös, jonka nojalla näitä toimia voidaan jatkaa 31. joulukuuta 2003 jälkeen, on selvästi tarpeen. Tästä syystä komissio ehdottaa, että neuvosto ja Euroopan parlamentti antavat tämän asetuksen.

2003/0176 (COD)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä

EUROOPAN PARLAMENTTI ja EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EUVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteissa [2] vaaditaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä asettaen koulutuksen alalle selkeät tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2015 mennessä.

[2] http://www.un.org/millenniumgoals/

(2) EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrätään, että toteuttaessaan 3 artiklassa tarkoitettua toimintaa, kehitysyhteistyöpolitiikka mukaan luettuna, yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

(3) Suhteettoman suuri enemmistö maailman köyhistä on naisia, joten sukupuolten tasa-arvon edistäminen on tärkeää köyhyyden vähentämistä vuoteen 2015 mennessä koskevan yleistavoitteen kannalta.

(4) Kaikenikäisten naisten ja miesten tasa-arvo on tunnustettu tärkeäksi tehokkaalle ja tuloksekkaalle toiminnalle köyhyyden torjumisessa. Sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen strategialla tätä strategiaa on täydennettävä kaikenikäisiä naisia hyödyttävillä erityistoimilla.

(5) Naiset edistävät kehitystä huolimatta lukuisista esteistä, jotka vähentävät heidän työnsä tuloksia ja siitä heille itselleen ja koko yhteiskunnalle aiheutuvaa hyötyä. Kehitysmaiden naisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöseikkoihin liittyvien roolien merkitys kaikissa elämänvaiheissa on lisännyt kansainvälistä tunnustusta sille, että naisten syrjimätön osallistuminen on välttämätöntä kestävälle ja tosiasialliselle kehitykselle.

(6) Yhteisö ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat Pekingissä vuonna 1995 pidetyn neljännen naisasioita käsitelleen maailmankonferenssin julistuksen ja toimintaohjelman, joissa korostettiin tarvetta toimia maailmanlaajuisia sukupuolten tasa-arvon esteitä vastaan ja todettiin sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen strategiaksi edistää sukupuolten tasa-arvoa.

(7) Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa katsotaan naisten syrjintä esteeksi kehitykselle, ja sopimuspuolet ovat sopineet tämän syrjinnän poistamisesta kaikkia soveltuvia keinoja käyttäen.

(8) Sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön annetulla asetuksella (EY) N:o 2836/98 [3] pyritään tukemaan sukupuolianalyysin valtavirtaistamista kaikilla kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla sekä tukemaan ja helpottamaan suurimpiin sukupuolieroihin puuttuvia toimia. Sillä varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvoa edistetään kansallisissa suunnitelmissa, joita on laadittu Pekingin toimintaohjelman pääkohtien täytäntöönpanoa varten. Asetuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2003.

[3] EYVL L 354, 30.12.1998, s. 5.

(9) Kehitysasian neuvoston 10 päivänä marraskuuta 2000 antamassa neuvoston ja komission julistuksessa Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta todetaan, että sukupuolten tasa-arvo on aihe, joka koskee kaikkia aloja.

(10) Komission 21 päivänä kesäkuuta 2001 antamassa tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille Toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseksi EY:n kehitysyhteistyössä [KOM (2001) 295 lopullinen] asetetaan täytäntöönpanopuitteet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle EY:n kehitysyhteistyössä. Neuvosto vahvisti toimintaohjelman päätelmissään 8 päivältä marraskuuta 2001.

(11) Euroopan parlamentti painotti huhtikuussa 2002 toimintaohjelmasta antamassaan päätöslauselmassa sitoumustaan sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamiseen lähestymistapana edistää sukupuolten tasa-arvon tavoitetta ja parantaa kehitysmaiden naisten asemaa.

(12) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää vuosittaisessa talousarviomenettelyssä ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [4] 33 kohdan mukaisesti.

[4] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(13) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [5] mukaisesti.

[5] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(14) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa määrättyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti ehdotetun toiminnan tavoitetta eli sukupuolten tasa-arvon edistämistä kehitysyhteistyössä eivät voi saavuttaa yksinään toimivat jäsenvaltiot. Ehdotetun toiminnan laajuus ja vaikutukset huomioon ottaen sen voi paremmin saavuttaa yhteisö. Tässä asetuksessa rajoitutaan ainoastaan kyseisen tavoitteen saavuttamisen vähimmäisedellytyksiin ja siihen, mikä sen kannalta on välttämätöntä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Soveltamisala

1 artikla

1. Tämän asetuksen tarkoitus on panna täytäntöön toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikoissa, -strategioissa ja -toimissa.

Yhteisö antaa tätä tarkoitusta varten taloudellista tukea ja soveltuvaa asiantuntemusta, joilla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa sen kaikissa kehitysyhteistyöpolitiikoissa ja -toimissa kehitysmaissa.

2. Yhteisön tuella pyritään täydentämään ja lujittamaan kehitysmaiden politiikkoja ja valmiuksia sekä muista kehitysyhteistyövälineistä annettavaa apua.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) 'sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisella' poliittisten prosessien suunnittelua, (uudelleen)järjestämistä, parantamista ja arviointia niin, että näihin prosesseihin tavallisesti osallistuvat toimijat sisällyttävät sukupuolten tasa-arvonäkökulman kaikkiin kehityspolitiikkoihin, -strategioihin ja -toimiin kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa.

b) Sukupuolesta johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai hyvittämiseksi voidaan jatkaa tai ottaa käyttöön erityisiä toimenpiteitä miesten ja naisten tasa-arvon varmistamiseksi käytännössä; näillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti parantamaan naisten asemaa tämän asetuksen soveltamisalalla.

3 artikla

Tämän asetuksen tavoitteina ovat Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteissa yksilöityjen sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti seuraavat:

a) sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen tukeminen kaikilla kehitysyhteistyön aloilla yhdistettynä naisia hyödyttäviin erityistoimiin tavoitteena sukupuolten tasa-arvon edistäminen tärkeänä osana köyhyyden vähentämistä;

b) kehitysmaiden sellaisten omien julkisten ja yksityisten valmiuksien tukeminen, joita tarvitaan vastuun ottamiseksi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sitä koskevien aloitteiden tekemiseksi.

4 artikla

1. Rahoituskelpoisia sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyviä toimia ovat erityisesti:

a) sellaisten erityistoimenpiteiden tukeminen, jotka liittyvät resurssien ja palvelujen saatavuuteen ja hallintaan naisten kannalta esimerkiksi koulutuksessa, työllistymismahdollisuuksissa ja poliittisessa päätöksenteossa;

b) sukupuolen ja iän mukaan eroteltujen tilastojen analysoinnin ja tilastoinnin parantamisen tukeminen sekä menetelmien, ohjeiden, sukupuolivaikutusten arviointien, aihekohtaisten tutkimusten, mittareiden ja muiden toiminnallisten välineiden kehittäminen ja levittäminen;

c) tiedotuksen ja asian puolesta kampanjoinnin tukeminen;

d) sellaisten toimien tukeminen, joilla pyritään lujittamaan kehitysprosessin keskeisten toimijoiden institutionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia, kuten sukupuolinäkökohtien asiantuntemuksen, koulutuksen ja teknisen avun antaminen.

2. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yhteydessä rahoitettavia välineitä voivat olla:

a) kaikkia ikäryhmiä koskevat sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisesta tehtävät menettelytapoihin ja organisointiin liittyvät tutkimukset;

b) tekninen apu mukaan luettuna sukupuolivaikutusten arviointi, koulutus tai muut palvelut;

c) tavaratoimitukset, tarkastukset, arviointi ja seuranta.

3. Yhteisön rahoitus voi kattaa

a) investointihankkeita kiinteän omaisuuden hankintoja lukuun ottamatta, ja

b) edunsaajayhteisölle aiheutuneita toimintamenoja, joihin sisältyvät toistuvat hallintomenot ja ylläpitokustannukset.

Toiminta-avustuksia myönnetään asteittain vähenevästi.

5 artikla

Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien valinnassa ja täytäntöönpanossa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin:

a) toimien ja ohjelmien mahdollisuudet nopeuttaa ja tehostaa tuloksia sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista koskevan strategian tukemiseksi laajasti yhteisön toimissa;

b) strategisten kumppanuuksien edistäminen ja maiden välisen yhteistyön aikaansaaminen, millä lujitetaan alueellista yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon alalla;

c) kustannustehokkuuden tavoittelu ja kestävä vaikutus toimien suunnittelussa;

d) tavoitteiden ja mittareiden selkeä määrittely ja seuranta;

e) pyrkimys edistää yhteisvaikutusta sellaisten politiikkojen ja ohjelmien kanssa, jotka kohdistuvat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymiseen ja seksuaalisuuteen liittyviin oikeuksiin, köyhyyteen liittyviin sairauksiin, tyttölapsia koskeviin aiheisiin ja koulutukseen, ikääntyvään väestöön ja ympäristöasioihin.

II luku

Avun täytäntöönpano

6 artikla

1. Tämän asetuksen nojalla annettavaa taloudellista tukea annetaan avustuksina tai sopimuksina.

2. Toimi voidaan rahoittaa kokonaan avustuksella vain siinä tapauksessa, että se osoittautuu toimen toteuttamisen kannalta välttämättömäksi lukuun ottamatta toimia, jotka johtuvat yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen rahoitussopimusten täytäntöönpanosta tai jotka ovat kansainvälisten järjestöjen hallinnoimia. Muussa tapauksessa osa rahoituksesta pyritään hankkimaan 7 artiklassa määritellyiltä edunsaajilta. Pyydetyn rahoituksen määrää vahvistettaessa otetaan huomioon asiaomaisten kumppaneiden maksukyky sekä kulloinkin kyseessä olevan toimen luonne.

3. Tämän asetuksen mukaiseen taloudelliseen apuun saattaa kuulua yhteisrahoitus muiden avunantajien, erityisesti jäsenvaltioiden, Yhdistyneiden Kansakuntien sekä kansainvälisten tai alueellisten kehityspankkien tai rahoituslaitosten kanssa.

7 artikla

1. Tämän asetuksen mukaista taloudellista apua voivat saada seuraavat tahot:

a) hallintoviranomaiset ja -elimet keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasolla,

b) paikallisviranomaiset ja muut hajautetut elimet,

c) paikallisyhteisöt, valtiosta riippumattomat ja yhteisölliset järjestöt, ammattijärjestöt sekä muut voittoa tavoittelemattomat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt,

d) alueelliset järjestöt,

e) kansainväliset järjestöt, kuten Yhdistyneet Kansakunnat ja sen alajärjestöt, rahastot ja ohjelmat sekä kehityspankit, rahoituslaitokset, maailmanlaajuiset aloitteet ja kansainväliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, ja

f) kehitysasioihin keskittyvät tutkimuslaitokset sekä korkeakoulut.

2. Avustuksina myönnettävää yhteisön taloudellista apua voidaan myöntää kumppaneille, joiden päätoimipaikka sijaitsee jossakin jäsenvaltiossa tai sellaisessa yhteisön ulkopuolisessa maassa, joka tämän asetuksen nojalla saa tai voi saada yhteisön apua, edellyttäen, että toimintaa tosiasiallisesti johdetaan kyseisestä toimipaikasta käsin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan e alakohdan soveltamista. Vain poikkeustapauksessa päätoimipaikka voi sijaita jossain muussa yhteisön ulkopuolisessa maassa. Etusija annetaan maiden omille rakenteille, jotka voivat auttaa paikallisten sukupuolinäkökohtiin liittyvien valmiuksien kehittämistä.

8 artikla

1. Jos toimista tehdään yhteisön ja edunsaajamaan rahoitussopimus, siinä määrätään, että yhteisö ei rahoita veroja, tulleja eikä muita maksuja.

2. Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehdyissä rahoitussopimuksissa tai avustussopimuksissa määrätään, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa toimen toteuttamispaikalla tarkastuksia noudattaen komission vahvistamia tavanomaisia menettelyjä, jotka ovat voimassa olevien määräysten, erityisesti yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisia.

3. Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta tämän asetuksen nojalla annettavasta tuesta ilmenisi sen olevan yhteisön antamaa tukea.

9 artikla

1. Osallistuminen tarjouskilpailuihin ja hankintasopimuksiin on yhtäläisin ehdoin avoin kaikille jäsenvaltioiden, assimiloituneiden valtioiden ja kaikkien kehitysmaiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Se on avoin muille yhteisön ulkopuolisille maille edellyttäen vastavuoroisuutta. Osallistumismahdollisuus voidaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa laajentaa koskemaan muita yhteisön ulkopuolisia maita.

2. Hankintojen on oltava peräisin jäsenvaltioista, edunsaajavaltiosta tai muista kehitysmaista. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankinnat voivat olla peräisin muista yhteisön ulkopuolisista maista.

10 artikla

1. Perustamissopimuksessa mainitun johdonmukaisuuden ja täydentävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimien mahdollisimman suuren tehokkuuden varmistamiseksi komissio voi toteuttaa tarvittavat koordinointitoimet mukaan luettuina erityisesti:

a) järjestelmällisen tiedonvaihto- ja -analysointijärjestelmän luominen toimista, jotka on jo rahoitettu tai joiden rahoittamista yhteisö ja jäsenvaltiot suunnittelevat;

b) toimien toteuttamispaikalla tapahtuva koordinointi järjestämällä säännöllisiä kokouksia ja tiedonvaihtoa edunsaajamaassa olevien komission ja jäsenvaltioiden edustajien, paikallisviranomaisten ja muiden hajautettujen elinten kesken.

2. Komissio voi järjestää kokouksia komission, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden edustajien kesken lisätäkseen tietämystä sukupuolinäkökohdista kehitysyhteistyön uusilla aloilla.

3. Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehdä tarvittavia aloitteita sen varmistamiseksi, että koordinointi muiden, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien avunantajien kanssa toimii moitteettomasti.

III luku

Varainhoitosäännökset ja päätöksentekomenettelyt

11 artikla

1. Rahoituspuitteiksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolle 2004-2006 vahvistetaan yhdeksän miljoonaa euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää määrärahat vuosittain rahoitusnäkymien sallimissa rajoissa.

12 artikla

1. Komissio vastaa ohjelmasuunnittelun strategisten suuntaviivojen laatimisesta ja määrittelee yhteisön yhteistyön asettamalla mitattavissa olevat tavoitteet, painopisteet, määrättyjen toiminta-alojen määräajat, oletukset ja toivotut tulokset. Ohjelmasuunnittelu on monivuotista ja ohjeellista.

2. Komission edustajan antaman selostuksen pohjalta käydään 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden yhteiskokouksessa kerran vuodessa keskustelu toteutettavien toimien yleisistä suuntaviivoista.

13 artikla

1. Komissio vastaa tässä asetuksessa tarkoitettuihin toimiin liittyvästä ennakkoarvioinnista, päätöksenteosta ja hallinnoinnista voimassa olevia talousarviota koskevia ja muita menettelyjä ja erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

2. Työohjelma laaditaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

14 artikla

1. Komissiota avustaa maantieteellinen komitea, jonka toimivaltaan kehitysyhteistyö kuuluu.

2. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä kyseisen päätöksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan 45 päivää.

IV luku

Kertomukset

15 artikla

1. Kunkin varainhoitovuoden jälkeen komissio toimittaa EY:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevassa vuosikertomuksessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedot kyseisen vuoden aikana rahoitetuista toimista sekä komission päätelmät tämän asetuksen täytäntöönpanosta päättyneenä varainhoitovuotena.

Vuosikertomuksen yhteenvedossa on erityisesti kerrottava toimien vahvuuksista, heikkouksista ja tuloksista, tahoista, joiden kanssa on tehty sopimukset, sekä yksittäisistä toimista mahdollisesti tehtyjen riippumattomien arviointien tulokset.

2. Vuosi ennen tämän asetuksen voimassaolon päättymistä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumaton arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta sen arvioimiseksi, onko asetuksen tavoitteet saavutettu, sekä tulevien toimien tehostamista koskevien suuntaviivojen antamiseksi. Arviointikertomuksen perusteella komissio voi tehdä ehdotuksia, jotka koskevat tämän asetuksen jatkoa ja tarvittaessa sen muuttamista.

16 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2006.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-maihin

Toiminnan ala(t): Kehitysyhteistyöpolitiikat ja alakohtaiset strategiat

Toimenpiteen nimi: sukupuolten tasa-arvon edistäminen kehitysmaissa

1. BUDJETTIKOHTA - B7-622 - Sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): 9 miljoonaa euroa

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika: 1.1.2004-31.12.2006

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio

a) Maksusitoumusmäärärahojen (MSM) / maksumäärärahojen (MM) aikataulu (rahoitustuki). Vuosille 2004-2006 suunniteltu MSM/MM-aikataulu ja vuoden 2007 ja sitä seuraavien vuosien maksut.

tuhatta euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot. Vuosille 2004-2006 suunniteltu MSM/MM-aikataulu

tuhatta euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

a+b yhteensä: tuhatta euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen

tuhatta euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

MSM/MM // 224 400 EUR + 100 000 EUR vuodessa (2004-2006)

a+b+c yhteensä: tuhatta euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

[x] Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

ñ Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista,

ñ ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5. Vaikutukset tuloihin

[x] Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Perustamissopimuksen 179 artikla

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Tämän asetuksen tavoitteena ovat Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteissa yksilöityjen sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti seuraavat:

a) sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen tukeminen kaikilla kehitysyhteistyön aloilla yhdistettynä naisia hyödyttäviin erityistoimiin tavoitteena sukupuolten tasa-arvon edistäminen tärkeänä osana köyhyyden vähentämistä;

b) kehitysmaiden sellaisten omien julkisten ja yksityisten valmiuksien tukeminen, joita tarvitaan vastuun ottamiseksi ja aloitteiden tekemiseksi sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Komissio on osallistunut aktiivisesti sukupuolinäkökohtien kehitysyhteistyöhön sisällyttämiseen/valtavirtaistamiseen vuodesta 1995 EY:n kehitysyhteistyössä tehtyjen sukupuolta koskevien poliittisten sitoumusten perusteella, joista ensimmäinen oli joulukuussa 1995 annettu sukupuolinäkökohtien kehitysyhteistyöhön sisällyttämistä koskenut neuvoston päätöslauselma. Tämän jälkeen annettiin 22. joulukuuta 1998 neuvoston asetus samasta aiheesta oikeusperustan antamiseksi sukupuolinäkökohtia koskevan budjettikohdan käyttämiselle ja etenkin asianmukaisen ja joustavan tuen mahdollistamiseksi sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisessa EY:n kehitysyhteistyöhön. Vuoden 1998 asetuksen 11 artiklassa säädetään, että komissio esittää kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisön kyseisen asetuksen mukaisesti rahoittamista toimista kokonaisarvion, johon se voi liittää ehdotuksia asetuksen jatkosta.

Perustan antamiseksi politiikan, strategioiden ja täytäntöönpanon tarkistamiselle ja parantamiselle komissio päätti keskittyä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä EY:n ja sen ulkopuolisten maiden kehitysyhteistyöhön koskeneessa aihekohtaisessa arvioinnissa pitkän aikavälin (1995-2001) näkymiin ja laajempaan poliittiseen ja aihekohtaiseen kattavuuteen. Arviointi saatiin päätökseen maaliskuussa 2003. Arvioinnissa käsiteltiin yleisesti sukupuolinäkökohtien sisällyttämiseksi EY:n kehitysyhteistyöhön toteutettuja toimia ja annettiin hyvä kokonaiskuva siitä, mitä komissio on tehnyt politiikkansa siirtämiseksi käytäntöön. Vuoden 1998 asetuksella rahoitetuista hankkeista on tekeillä komission valvonnassa erillinen arviointi, joka auttaa tarkentamaan asetuksen toimivuudesta tällä hetkellä vallitsevaa näkemystä.

Jotkut aihekohtaisen arvioinnin päätelmistä ovat erityisen merkityksellisiä tämän asetuksen parantamiseksi:

- EY:n poliittiset sitoumukset on pantu täytäntöön vuosina 1995-2001 ainoastaan osittain. Suurimpia syitä tähän on ollut politiikan täytäntöönpanoon tarvittavien resurssien (rahoituksen ja henkilöstön) puute.

- Heikko tiedotus ja puutteellinen tietokanta ovat estäneet järjestelmällisen seurannan tai arvioinnin. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (ennen kaikkea tietyt terveyteen ja koulutukseen liittyvät näkökohdat) tämä heikkous on nähtävissä hankkeiden ja ohjelmien tasolla sekä maa- ja alakohtaisessa tuessa.

- Rahoitus on ollut riittämätöntä. Tärkein rahoituslähde sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista koskevan strategian tukemiseen vuosina 1995-2001 on ollut sukupuolinäkökohtia koskeva budjettikohta (B7-6220).

- Kyseisen budjettikohdan tosiasiallisia määrärahoja on vähennetty huomattavasti vuodesta 1999 alkaen.

Arvioinnissa todetaan myös, että "sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen (strategia) sekoitetaan usein sukupuolten tasa-arvoon (tavoite) ja puhutaan pelkästään 'sukupuolen huomioon ottamisesta' kehityksessä sen sijaan, että varmistettaisiin sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Monissa tapauksissa 'sukupuolinäkökohdilla' viitataan pelkästään naisiin ja sukupuolten tasa-arvon tulkitaan tarkoittavan sukupuolten tasapuolista jakautumista työtehtävissä. EY:n kaksitahoista lähestymistapaa sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamiseen (johdonmukaista huomiota sukupuolten tasa-arvoon kaikissa välineissä ja toimissa ja kaikissa hankesyklin vaiheissa sekä tarvittaessa erityistoimia) ei ole vielä täysin ymmärretty.".

Nämä päätelmät ja aikaisempi kokemus antavat perustetta uudelle asetuksella, mutta asettavat komissiolle myös suuria haasteita uuden budjettikohdan täytäntöön panemiseksi tehokkaammalla ja kestävämmällä tavalla täydentävyyttä selkeästi ja näkyvästi noudattaen.

Arvioinnin yhdeksäs ja viimeinen suositus sisältää arvioijan näkemyksen budjettikohdan erityisistä vahvuuksista ja heikkouksista:

"Sukupuolinäkökohtia koskevalla budjettikohdalla, jonka määrärahat ovat hyvin vähäiset, on toimintaohjelman mukaisesti oltava nopeuttava rooli, sillä on elvytettävä pilottialoitteita ja kehitettävä ja levitettävä hyviä käytäntöjä. On kuitenkin keskeistä välttää marginalisoitumisen riski ja monien sukupuolinäkökohtia koskevasta budjettikohdasta tuettujen aikaisempien sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamistoimien lyhytjänteisyys. Pitemmän aikavälin rahoituksen kestävyys - ja keskeisten toimijoiden osallistuminen pilottialoitteiden hallinnointiin - on pidettävä sukupuolinäkökohtia koskevan budjettikohdan varojen yhtenä myöntöperusteena, jotta tuen vaikutus EY:n kehitysyhteistyössä saataisiin maksimoitua."

5.1.3. Jälkiarvioinnin perusteella toteutettavat toimenpiteet

Kyseisestä budjettikohdasta rahoitettavien toimien hallinnointia valvotaan jatkuvasti valvontajärjestelmän avulla, joka koskee kyseisiä kumppaneita ja toimijoita ja joka perustuu selvästi ilmaistuihin edistystä ja tuloksia koskeviin indikaattoreihin (5.1.2. kohdassa esitetyn mukaisesti). Kaikista kyseisestä budjettikohdasta rahoitetuista ohjelmista ja toimista tehdään jälkiarviointi niihin myönnetyn henkilöstön ja rahoituksen käytön sekä saavutettujen tulosten osalta sen varmentamiseksi, että niissä on pyritty asetettuihin tavoitteisiin. Tätä varten laaditaan aikataulu, jotta arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon tehtäessä mahdollisia päätöksiä ohjelman tai toimen jatkamisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Rahoitusta myönnetään edellä kuvatuille tavoitteille perustuville toimille, joilla pyritään erityisesti

a) tukemaan erityistoimenpiteitä, jotka liittyvät resurssien ja palvelujen saatavuuteen ja hallintaan naisten kannalta esimerkiksi koulutuksessa, työllistymismahdollisuuksissa ja poliittisessa päätöksenteossa;

b) tukemaan sukupuolen ja iän mukaan eroteltujen tilastojen analysoinnin ja tilastoinnin parantamista sekä kehittämään ja levittämään menetelmiä, ohjeita, sukupuolivaikutusten arviointeja, aihekohtaista tutkimusta, mittareita ja muita toiminnallisia välineitä;

c) tukemaan tiedotusta ja asian puolesta kampanjointia;

d) tukemaan toimia, joilla pyritään lujittamaan kehitysprosessin keskeisten toimijoiden institutionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia, kuten sukupuolinäkökohtien asiantuntemuksen, koulutuksen ja teknisen avun antamista.

5.3. Täytäntöönpanomenetelmät

Edellä tarkoitettuihin toimiin annettava yhteisön tuki voi olla

a) kaikkia ikäryhmiä koskevia sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisesta tehtäviä menettelytapoihin ja organisointiin liittyviä tutkimuksia;

b) teknistä apua mukaan luettuna sukupuolivaikutusten arviointi, koulutus tai muut palvelut;

c) tavaratoimituksia, tarkastuksia, arviointia ja seurantaa.

Etusijalle asetetaan strategisten kumppanuuksien edistäminen ja maiden välisen yhteistyön aikaansaaminen, millä lujitetaan alueellista yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon alalla. Erityistä huomiota kiinnitetään toimien ja ohjelmien mahdollisuuksiin nopeuttaa ja tehostaa tuloksia sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista koskevan tavoitteen tukemiseksi laajasti yhteisön toimissa.

Yhteisön rahoituksella voidaan kattaa sekä investointimenot kiinteän omaisuuden hankintoja lukuun ottamatta että poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös toistuvat menot (mukaan luettuina hallintomenot, ylläpitokustannukset ja juoksevat menot) silloin, kun niistä selviytyminen muodostaa asianomaiselle kumppanille tilapäisen rasitteen, ja niin, että toimenpiteen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan oltava keskipitkän aikavälin elinkelpoisuus.

Yhteisön rahoitustukea annetaan avustuksina tai sopimuksina.

Sukupuolten tasa-arvoa koskevien kansallisten strategioiden tukemiseksi tarkoitettujen ohjelmien tehokkuus riippuu osittain avun koordinoinnin parantamisesta sekä Euroopan tasolla että kansainvälisesti ja kyseisten toimien ja kumppanien erityisluonteeseen sovitettujen menettelyjen käytöstä.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa

3,0 miljoonaa euroa vuodessa (2004-2006)

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi) [6]

[6] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

(Jos toimia on useita, on ilmoitettava kuhunkin toimeen kuuluvista konkreettisista toimenpiteistä tarkat tiedot suoritteiden laajuuden ja kustannusten arviointia varten.)

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

Laskutapa on tarvittaessa selitettävä.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

Henkilöstö- ja hallintoresursseihin liittyvät tarpeet katetaan ohjelmoinnista ja hallinnoinnista vastaaville pääosastoille myönnetyistä varoista.

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja. Henkilöstö- ja hallintovarojen tarve katetaan määrärahojen kohdentamista koskevan vuotuisen menettelyn yhteydessä hallinnoivalle pääosastolle myönnettävillä varoilla.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

1 Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

I Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3)

II Toimen kesto

III Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // EUR 324 400

1 vuosi

EUR 324 400

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Kunkin varainhoitovuoden jälkeen komissio toimittaa EY:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevassa vuosikertomuksessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedot kyseisen vuoden aikana rahoitetuista toimista sekä komission päätelmät tämän asetuksen täytäntöönpanosta päättyneenä varainhoitovuotena. Vuosikertomuksen tiivistelmässä on erityisesti kerrottava toimien vahvuuksista ja heikkouksista, tahoista, joiden kanssa on tehty sopimukset, sekä yksittäisistä toimista mahdollisesti tehtyjen riippumattomien arviointien tulokset.

8.2. Suunnitellun arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Komission edustajan antaman selostuksen pohjalta käydään kerran vuodessa keskustelu toteutettavien toimien yleisistä suuntaviivoista.

Vuosi ennen tämän asetuksen voimassaolon päättymistä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumaton arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta sen arvioimiseksi, onko asetuksen tavoitteet saavutettu, sekä tulevien toimien tehostamista koskevien suuntaviivojen antamiseksi. Arviointikertomuksen perusteella komissio voi tehdä ehdotuksia, jotka koskevat tämän asetuksen jatkoa ja tarvittaessa sen muuttamista.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Avunantajayhteisön ja kumppanimaiden kanssa sovitut yhteiset arvioinnit ja tarkistukset tehdään yhteisön sääntöjä ja standardeja noudattaen.