52003DC0697

KOMISSION KERTOMUS - KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2002)

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE

Tiivistelmä

1. Yleistä

1.1. Lähentyminen ja talouskehitys koheesiomaissa

1.1.1 Kreikka

1.1.2. Espanja

1.1.3. Irlanti

1.1.4. Portugali

1.2. Ehdollisuus

2. Toimintaperiaatteet ja myönnetyt tuet

2.1. Yhteensovittaminen muiden yhteisön politiikkojen kanssa

2.1.1. Julkiset hankinnat

2.1.2. Kilpailu

2.1.3. Ympäristö

2.1.4. Liikenne

2.2. Yhteensovittaminen rakennerahastojen kanssa: strategiset viitekehykset

2.2.1. Ympäristö

2.2.2. Liikenne

2.3. Talousarvio ja sen käyttö, maksusitoumus- ja maksumäärärahat

2.3.1. Käytettävissä oleva varat

2.3.2. Talousarvion toteuttaminen

2.3.3. Talousarvion toteuttaminen edellisellä kaudella (1993-1999)

3. Hyväksytyt hankkeet ja toimet

3.1. Rahaston tuki koheesiomaittain

3.1.1. Kreikka

3.1.1.1 Ympäristö

3.1.1.2 Liikenne

3.1.2. Espanja (myös syrjäisimmät alueet)

3.1.2.1 Ympäristö

3.1.2.2 Liikenne

3.1.3. Irlanti

3.1.3.1. Ympäristö

3.1.3.2. Liikenne

3.1.4. Portugali

3.1.4.1. Ympäristö

3.1.4.2. Liikenne

3.2. tekninen apu ja tutkimukset

3.2.1 Komission aloitteesta annettu tekninen apu

4. Seuranta, valvonta ja väärinkäytökset

4.1. Seuranta: seurantakomiteat ja tarkastuskäynnit

4.1.1. Kreikka

4.1.1.1 Seurantakomiteat

4.1.1.2. Tarkastuskäynnit

4.1.2. Espanja

4.1.2.1. Seurantakomiteat

4.1.2.2. Tarkastuskäynnit

4.1.3. Irlanti

4.1.3.1. Seurantakomiteat

4.1.3.2. Tarkastuskäynnit

4.1.4. Portugali

4.1.4.1. Seurantakomiteat

4.1.4.2. Tarkastuskäynnit

4.2. Tarkastuskäynnit ja päätelmät

4.2.1. Kreikka

4.2.2. Espanja

4.2.3. Irlanti

4.2.4. Portugali

4.3. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen

5. Ennakko- ja jälkiarviointi

5.1. Yleistä

5.2. Hankkeiden käsittely ja ennakkoarviointi

5.3. Yhteistyö EIP:n kanssa hankkeiden arvioinnissa

5.4. Rahaston taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus jäsenvaltioissa sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen Euroopan unionissa, mukaan luettuina vaikutukset työllisyyteen

5.5. Yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen

6. Toimielinten välinen vuoropuhelu, tiedottaminen ja julkisuus

6.1. Vuosikertomuksen 2001 esittäminen

6.1.1. Euroopan parlamentti

6.2. Tiedottaminen jäsenvaltioille

6.3. Komission julkisuus- ja tiedotustoimet

Liite I

ESIPUHE

Tämä vuosikertomus koskee koheesiorahaston toimintaa vuonna 2002.

Kyseessä on ohjelmakauden 2000-2006 kolmannen vuoden toimintaa koskeva kertomus.

Kertomuksen esitystapa on koheesiorahastosta annetun asetuksen mukainen. Siihen on tehty muutoksia Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean huomautusten pohjalta.

Kertomuksen tavoitteena on myös toimia hyödyllisenä tietolähteenä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisesta ja kehittämisestä.

Tiivistelmä

Talousarvion toteuttaminen

Koheesiorahaston lopulliset määrärahat vuodeksi 2002 olivat indeksoinnin jälkeen 2 788 miljoonaa euroa.

Varainhoitovuoden 2002 aikana maksusitoumusmäärärahoista toteutettiin 99,9 % ja varainhoitovuoden lopussa peruutettiin vain 845 000 euroa. Vain 3,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoista siirrettiin vuodelta 2001. Maksusitoumus- tai maksumäärärahoja ei siirretty vuodelta 2002 vuodelle 2003. Tilanne onkin parantunut huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna.

Koheesiorahastolle myönnettiin 548 miljoonaa euroa lisämäärärahoja, jotta pystyttäisiin vastaamaan jäsenvaltioiden esittämiin maksupyyntöihin. Kun tämä siirto otetaan huomioon, kaikki maksumäärärahat toteutettiin varainhoitovuoden aikana, mikä merkitsee huomattavaa parannusta vuoteen 2001 verrattuna.

Vuonna 2002 Espanja ja Irlanti sitoivat enemmän määrärahoja kuin niille oli myönnetty. Tilannetta tasapainotti se, että Portugali ja Kreikka kuluttivat puolestaan vähemmän määrärahoja kuin niille oli myönnetty.

Siinä missä vuonna 2001 suurin osa määrärahoista toteutettiin ympäristöhankkeissa (51,5 % maksusitoumusmäärärahoista ja 61,3 % maksumäärärahoista), vuonna 2002 etusijalla ovat olleet liikennehankkeet (vastaavasti 53,9 % ja 57,6 % kaikista määrärahoista).

Vuonna 2000 aloitettua edellisen kauden hankkeita koskevien maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista on jatkettu vuonna 2002 nopeutuvassa tahdissa, sillä noin 36 % vuoden alussa maksattamatta olleista sitoumuksista on joko maksettu tai vapautettu kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2002 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä vastaa vain hieman yli puolta koheesiorahaston yhden vuoden talousarviosta. Maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista jatketaan vuonna 2003.

Taloudellinen toimintaympäristö ja ehdollisuus

Tarkistetun koheesiorahastoasetuksen (EY) N:o 1164/94 mukaan koheesiorahaston tuen myöntäminen edellyttää julkisen talouden alijäämää koskevan makrotaloudellisen perusteen noudattamista. Alijäämä ei saa olla yli 3 % BKT:sta.

Vuonna 2002 Kreikka, Espanja ja Irlanti ovat noudattaneet edelleen tätä perustetta. Ainoastaan Portugalissa on ollut erilainen tilanne. Portugalin viranomaiset ilmoittivat 25. heinäkuuta 2002, että vuoden 2001 alijäämä oli 4,1 % BKT:sta, mikä on selvästi enemmän kuin 3 %:n viitearvo. Tämän ilmoituksen seurauksena komissio päätti aloittaa perustamissopimuksen 104 artiklassa sekä vakaus- ja kasvusopimusta koskevassa neuvoston päätöslauselmassa vahvistetun liiallista alijäämää koskevan menettelyn.

Komissio hyväksyi 16. lokakuuta 2002 Portugalin liiallista alijäämää vuonna 2001 koskevan lausunnon ja antoi neuvostolle kaksi suositusta. Koska Portugalin viranomaiset olivat jo ryhtyneet toimiin alijäämän oikaisemiseksi ja laatineet lisätalousarvion kesäkuussa 2002, komissio ei suositellut koheesiorahastosta myönnettävän tuen keskeyttämistä (tarkistetun asetuksen (EY) N:o 1164/94 6 artikla). Neuvosto teki 5. marraskuuta 2002 päätöksen, jonka mukaan Portugalissa oli ollut vuonna 2001 liiallinen alijäämä, ja kehotti Portugalia saattamaan liiallisen alijäämän hyväksyttävälle tasolle vuoden 2002 loppuun mennessä, ja näin tapahtuikin. Maaliskuussa 2003 julkaistujen virallisten tietojen mukaan Portugalin alijäämä on vakiintunut vuonna 2002 2,7 %:iin BKT:sta.

Yhteensovittaminen rakennerahastojen kanssa: strategiset viitekehykset

Liikenne

Liikenteen osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksista vuodeksi 2002 oli 53,9 % (eli 1 504 miljoonaa euroa). Kuten aikaisemminkin, komission pyrkimyksenä oli keskittää rahaston toiminta rautatieliikenteen edistämiseen.

Ympäristö

Ympäristöalan osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksista vuodeksi 2002 oli 46,1 % (eli 1 287 miljoonaa euroa). Ympäristöalan painopisteitä ovat jatkossakin juomaveden hankinta, jäteveden käsittely ja kiinteiden jätteiden käsittely.

Tiedottaminen ja julkisuus

Brysselissä pidettiin 27. kesäkuuta ja 21. lokakuuta 2002 tiedotuskokous 15 jäsenvaltion kanssa.

Ensimmäisessä kokouksessa komissio esitteli hankkeiden muutoksia koskevat ohjeet, tarkastuskäyntejä koskevan ohjelman vuosiksi 2002-2003, määrärahojen jakautumisen kullekin jäsenvaltiolle sekä maksuennusteet vuodeksi 2002 ja rahoitusoikaisuja koskevan asetusluonnoksen (joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2003).

Lokakuussa pidetyssä tiedotuskokouksessa komissio esitteli koheesiorahaston vuosikertomuksen 2001, selvitti ETAn rahoitusvälineen tilannetta sekä vuoden 2002 sitoumusten tilannetta.

Arviointi

Koheesiopolitiikan päätavoitteena on talouskehityksen maksimointi ja alueiden välisen eriarvoisuuden vähentäminen BKT:n ja työttömyysasteen osalta. Tämän vuoksi suurin ongelma, joka havaittiin hankeinvestointien kustannus-hyötyanalyyseja koskevissa arvioinneissa, oli talousanalyysin puuttuminen tai näiden analyysien heikko toteutus.

Tämän vuoksi on hylätty useita hanke-ehdotuksia, joissa keskityttiin pääasiassa rahoitusanalyysiin. Tässä kohdin komissiolla on ollut myös ohjaava rooli. Asiaa koskevissa kertomuksissa on painotettu erityisesti niitä keinoja, joilla hankkeen toteuttajia voitaisiin opastaa laatimaan perusteellisempia arvioita niistä talousanalyysien osa-alueista, joissa on havaittu puutteita.

Lisäksi eräiden hankeinvestointien rahoitusanalyyseistä kävi ilmi, että sen jälkeen kun kustannus-hyötyanalyysiä oli tarkistettu, hankkeiden toteuttajat huomasivat, että investointeihin tarvittiinkin huomattavasti vähemmän yhteisön tukea. Tällä on ratkaiseva merkitys sen vuoksi, että tällä tavoin EU:n rakennepolitiikkaan käytettävän julkisen rahoituksen tehokkuus voidaan maksimoida ja yhteisrahoitusta voidaan myöntää useammille hankkeille. Monet hankkeita koskevat kertomukset eivät myöskään sisältäneet riskianalyysiä. Komissio on kehottanut painokkaasti hankkeen toteuttajia käyttämään tätä menetelmää hankkeen onnistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja sen aluekehitysvaikutusten tehostamiseksi.

Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen

Vuoden 2002 marras- ja joulukuussa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja aluepolitiikan pääosasto tekivät yhdessä tarkastuksia neljässä edunsaajana olevassa valtiossa. Tarkastukset koskivat tällä alalla tapahtuvien väärinkäytösten ilmoittamis- ja seurantajärjestelmiä ja -menettelyjä koskevan komission asetuksen (EY) N:o 1831/94 täytäntöönpanoa näissä valtioissa. Tarkastusten tulokset toimitetaan jäsenvaltioille, neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle.

Koheesiorahaston rahoituksen yhteydessä esiintyvistä epäsäännönmukaisuuksista ja perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1831/94 [1] 3 artiklan mukaan edunsaajina olevat jäsenvaltiot antavat komissiolle selvityksen epäsäännönmukaisuuksista, joista on tehty hallinnollinen tai oikeudellinen esitutkinta.

[1] EYVL L 191, 29.7.1994.

Vuonna 2002 kaksi jäsenvaltiota, Kreikka ja Irlanti ilmoittivat komissiolle kumpikin yhdestä väärinkäytöstapauksesta. Kreikan viranomaisten ilmoittamassa tapauksessa kyse oli yhteensä 973 444 euron suuruisesta yhteisön tuesta, ja väärinkäytös liittyi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen. Irlannin ilmoittamassa tapauksessa kyse oli yhteensä 5 885 euron suuruisesta yhteisön tuesta, ja väärinkäytös koski hylättäviä menoja. Kyseinen summa on peritty takaisin kansallisella tasolla.

Kaksi muuta edunsaajana olevaa jäsenvaltiota ovat ilmoittaneet komissiolle edellä mainitun asetuksen perusteella, etteivät ne ole havainneet väärinkäytöksiä kyseisenä vuonna.

1. Yleistä

1.1. Lähentyminen ja talouskehitys koheesiomaissa

1.1.1 Kreikka

Joulukuussa 2002 Kreikka esitti toisen tarkistetun vakaus- ja kasvuohjelman vuosiksi 2003-2006. Tarkistetussa ohjelmassa vuotuisen BKT:n kasvun ennustetaan olevan noin 3,8 % vuoteen 2006 mennessä. Vuonna 2004 BKT:n kasvun ennustetaan saavuttavan 4 %:n huipputason, ja vuodesta 2005 alkaen sen odotetaan laskevan lievästi. Ohjelmassa esitetyt ennusteet perustuvat makrotaloudellisiin olettamuksiin, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin joulukuussa 2002 hyväksymään vuoden 2003 talousarvioon.

Vuonna 2002 tarkistetussa ohjelmassa todetaan, että Kreikan viranomaiset harjoittavat jatkossakin vakauteen tähtääviä makrotaloudellisia politiikkoja ja toteuttavat tarvittavia rakenneuudistuksia BKT:n kasvun takaamiseksi.

Vuonna 2002 talousarvioon tehdyt korjaukset vaikuttivat huomattavasti rahoitusasemaan. Tämän tuloksena monet aiemmin talousarvion ulkopuolelle jätetyt toimet luokiteltiin uudelleen. Näiden korjausten seurauksena arvioitu valtiontalouden ylijäämä vuosina 2000 ja 2001 kääntyikin alijäämäksi, joka ylsi vuonna 2002 1,1 %:iin BKT:sta, vaikka vuoden 2001 tarkistetussa ohjelmassa ylijäämän ennustettiin olevan 0,8 % BKT:sta. Vuoden 2002 tarkistetussa ohjelmassa valtion velan suhteellisen osuuden arvioidaan olevan 105,3 % BKT:sta eikä 97,3 % BKT:sta, kuten edellisessä tarkistuksessa ennustettiin. Vuoden 2002 tarkistetussa ohjelmassa ennustetaan, että julkisen talouden rahoitusasema muuttuu ylijäämäiseksi vuonna 2006, jolloin ylijäämä on 0,6 % BKT:sta, ja samana vuonna valtion velan suhteellinen osuus laskee 87,6 %:iin BKT:sta.

Julkista taloutta pyritään vakauttamaan entisestään suurten ja kasvavien perusylijäämien avulla. Vuoteen 2006 mennessä perusylijäämän arvioidaan olevan vuosittain keskimäärin 4,8 % BKT:sta, mikä on pienempi kuin edellisessä tarkistuksessa ennustettu 6 %:n perusylijäämä. Lisäksi kasvaviin perusylijäämiin perustuvan finanssipolitiikan tehokkuutta heikentävät monet epävarmuustekijät, jotka johtuvat siitä, että määrätietoisia toimenpiteitä nykyisten menojen hillitsemiseksi ei ole olemassa. Neuvosto totesi lausunnossaan, että julkinen talous tarvitsee vahvempia keskipitkän aikavälin sopeutustoimia, jotta valtion velan suhteellista osuutta voitaisiin vähentää tehokkaasti. Tässä olisi otettava erityisesti huomioon ne vakavat seuraukset, joita väestön ikääntymisestä johtuvilla julkisilla menoilla voi olla julkisen talouden kestävyydelle.

1.1.2. Espanja

Vuonna 2002 Espanjassa toteutetut talouspolitiikan tärkeimmät suuntaviivat esitettiin tarkistetussa vakausohjelmassa vuosiksi 2001-2005. Ohjelmassa vahvistettiin viime vuosina noudatettu talousstrategia, joka perustuu julkisen talouden rahoitusaseman vahvistamiseen ja rakenneuudistuksiin. Neuvosto katsoi ohjelman olevan vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. [2] Kansainvälinen taloudellisen taantuman vaikutuksesta BKT kasvoi 2,0 % vuonna 2002, kun tarkistetussa vakautusohjelmassa sen oli oletettu kasvavan 2,4 %. Tästä huolimatta, ja koska vuonna 2001 alijäämä oli 0,1 % BKT:sta, julkisen talouden rahoitusaseman tasapainotavoitteesta jäätiin vain 0,1 prosenttiyksikköä, kun taas tarkistetussa ohjelmassa arvioitu velan osuus BKT:sta ylitettiin, ja se oli 54 %. Sitä vastoin hintakehitys oli odotettua epäedullisempaa, ja kuluttajahintainflaatio oli keskimäärin 3,6 %. Tämä johtui toisaalta tilapäisistä tekijöistä ja toisaalta pohjainflaation kiihtymisestä.

[2] EYVL C 51 s. 8, 26.2.2002.

Neljäs tarkistettu vakausohjelma vuosiksi 2002-2006 toimitettiin Euroopan komissiolle 27. joulukuuta 2002, ja neuvosto esitti sitä koskevan arvion 18. helmikuuta 2003 [3]. Neuvosto katsoi tarkistuksen olevan vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukainen sekä noudattavan talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Vuonna 2003 saavutettu julkisen talouden rahoitusaseman tasapaino jatkuu myös vuonna 2004, ja vuosina 2005 ja 2006 valtiontalouden odotetaan olevan hieman ylijäämäinen, edellisenä 0,1 % ja jälkimmäisenä 0,2 % BKT:sta. Tarkistuksessa esitetty verotusta koskeva strategia pysyy ennallaan aikaisempiin ohjelmiin verrattuna. Strategia perustuu juoksevien menojen rajoittamiseen, jota tuetaan korkomenoja vähentämällä. Näin voidaan lisätä julkisia investointeja. Ohjelmassa suunnitellaan myös henkilökohtaisen tuloverotuksen uudistamista, jonka on määrä tulla voimaan vuodesta 2003 alkaen ja joka on sopusoinnussa julkisen talouden vakauden säilyttämisen kanssa. Velan osuus BKT:sta laskee edelleen, vuonna 2003 alle 53,1 %:iin ja ohjelmakauden loppuun mennessä alle 47 %:iin.

[3] EUVL C, 51 s. 4, 5.3.2003.

1.1.3. Irlanti

Neuvoston arvio Irlannin vakausohjelmasta vuosiksi 2002-2004 oli, että jos niin sanottuja varotoimenpiteitä (odottamattomien tapahtumien varalta) ei käytetä, vakaus- ja kasvusopimuksen lähellä tasapainoa -tavoite täyttyisi suunnilleen koko ohjelmakauden ajan. [4] Tällaiset varotoimenpiteet sisältyvät perinteisesti kahta seuraavaa vuotta koskeviin Irlannin vakausohjelmien julkisen talouden ennusteisiin, ja vuosiksi 2002-2004 laaditussa vakausohjelman päivityksessä varotoimenpiteiden osuus oli 0,8 % BKT:sta vuodeksi 2003 ja 1,1 % BKT:sta vuodeksi 2004. Vuonna 2002 julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan olleen lievästi alijäämäinen, eli alijäämä olisi ollut vain 0,1 % BKT:sta, mikä on noin ½ prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Tämä johtui pääosin verotulojen voimakkaasta vähenemisestä. [5] Voimakkaan nimelliskasvun seurauksena valtion velan osuus BKT:sta laski edelleen noin 34 %:iin vuonna 2002.

[4] EYVL C 51, 26.2.2002.

[5] Tätä arviota varten talousarviossa asetettua tavoitetta (+0,7 % BKT:sta) on mukautettu niin, että se (i) sisältää UMTS-toimiluvista saadut tulot, joiden osuus on 0,2 % BKT:sta ja että se (ii) ei sisällä Euroopan keskuspankista tehtävää siirtoa, jonka osuus on 0,5 % BKT:sta ja joka oli luokiteltava uudelleen talousarvion ulkopuoliseksi rahoitukseksi.

Uusi tarkistettu vakausohjelma vuosiksi 2003-2005 julkaistiin joulukuussa yhdessä vuodeksi 2003 laaditun tiukennetun talousarvion kanssa. Irlannin viranomaiset asettavat alijäämätavoitteeksi 0,8 % BKT:sta vuonna 2003 [6], ja sitä on tarkoitus lisätä 1,2 %:iin vuosina 2004 ja 2005 (kun otetaan huomioon varotoimenpiteet, joiden osuus BKT:sta on 0,4 % vuonna 2004 ja 0,8 % vuonna 2005). Neuvosto totesi 18. helmikuuta 2003 antamassaan arviossa, että rakenteellisen alijäämän ennustetaan olevan lähes tasapainossa tai ylijäämäinen vuoteen 2005 mennessä, mikä olisi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksen mukaista. Neuvosto lisäsi, että Irlannin olisi käytettävä vain rajoitetusti varausta ennakoimattomia menoja varten ja rahoitusaseman olisi oltava lähes tasapainossa jo vuonna 2004 [7]. Tarkistetussa vakausohjelmassa ennustetaan, että julkinen velka kasvaa hieman ja yltää 35 %:iin BKT:sta viimeistään vuonna 2005. Jos kansalliseen eläkerahastoon [8] kerättyjä varoja ei oteta huomioon, julkisen velan osuus BKT:sta alenee vuoteen 2005.

[6] Odotettu kehitys perustuu julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevaan ilmoitukseen, joka annettiin maaliskuussa 2003 neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 475/2000.

[7] EUVL C 51, 5.3.2003.

[8] Rahastoon siirretään julkisyhteisöjen resursseista vuosittain 1 % BKT:sta. Vuoden 2002 lopulla osuus oli yli 7 % BKT:sta.

1.1.4. Portugali

Rahoitusasema ei kehittynyt vuonna 2002 vuosiksi 2002-2005 laaditun tarkistetun vakausohjelman mukaisesti. Neuvosto antoi arvionsa ohjelmasta 12. helmikuuta 2002 [9]. Julkisen talouden alijäämätavoitteeksi asetettiin 1,8 % BKT:sta, mutta maaliskuussa 2003 ilmoitettujen tietojen mukaan vuoden 2002 alijäämä oli 2,7 % BKT:sta. Huomattavat poikkeamat vuoden 2001 talousarviosta haittasivat vuoden 2002 vakausohjelman täytäntöönpanoa. Näiden poikkeamien vuoksi neuvosto päätti 5. marraskuuta, että Portugalissa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Poikkeamat olivat niin suuria, että niillä oli voimakkaita vaikutuksia vuoden 2002 aikana, sillä poikkeamat tunnistettiin täysin vasta vuoden puolivälissä, vaikka Portugalin viranomaiset olivat ryhtyneet korjaaviin toimenpiteisiin kesäkuussa 2002. Myös talouskasvun todettiin olleen vuonna 2002 odotettua heikompaa.

[9] EYVL C 51, s. 8, 26.2.2002.

Portugalin hallitus hyväksyi 20. joulukuuta neljännen tarkistetun vakausohjelman vuosiksi 2003-2006, ja neuvosto esitti sitä koskevan arvionsa 7. maaliskuuta 2003. Koska poikkeamat talousarviosta olivat vuonna 2001 niin suuria, ohjelman aiemmissa tarkistuksissa asetetut alijäämätavoitteet olivat vanhentuneet. Uudessa tarkistetussa ohjelmassa ennustetaan, että valtion velan osuus alenee vähitellen vuosien 2003-2006 aikana ja että se on lähes tasapainossa ohjelmakauden loppuun mennessä (2,4 % vuonna 2003, 1,9 % vuonna 2004, 1,1 % vuonna 2005 ja 0,5 % vuonna 2006). Erityisesti julkiselle taloudelle vuodeksi 2003 asetettu tavoite edellyttää huomattavia ponnistuksia julkisen talouden vakauttamiseksi. Tämä johtuu pääosin siitä, että on tarpeen korvata niistä monista kertaluonteisista toimenpiteistä aiheutuneita menoja, joita hyväksyttiin vuonna 2002 liiallisen alijäämän mahdollisimman nopeaksi korjaamiseksi. Suhdanteiden heikkeneminen voi estää talousarvion toteuttamisen suunnitellusti, ja tämän vuoksi voidaan tarvita ylimääräisiä säästötoimia.

1.2. Ehdollisuus

Vuonna 2002 koheesiorahaston edunsaajana olevat valtiot ovat toteuttaneet vakausohjelmia niin, että ne välttyisivät liialliselta ylijäämältä.

Portugalin viranomaiset ilmoittivat 25. heinäkuuta 2002, että vuoden 2001 alijäämä oli 4,1 % BKT:sta, mikä on selvästi enemmän kuin 3 %:n viitearvo. Portugali vahvisti tämän luvun 1. syyskuuta 2002 antamassaan ilmoituksessa, joka liittyi julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevaan puolivuotiskertomukseen. Näiden tietojen perusteella komissio aloitti liiallista alijäämää koskevan menettelyn, joka perustuu perustamissopimuksen 104 artiklaan. Komissio myös antoi 16. lokakuuta 2002 lausunnon Portugalin liiallisesta alijäämästä Portugalissa vuonna 2001 sekä kaksi suositusta neuvoston päätökseksi. Koska Portugalin viranomaiset olivat jo ryhtyneet ripeisiin toimiin laatimalla korjatun talousarvion, jonka nojalla kesäkuussa 2002 toteutettiin sekä tulo- että menopuoleen kohdistuvia toimia, komissio ei suositellut koheesiorahastosta myönnettävän tuen keskeyttämistä. Neuvosto päätti 5. marraskuuta 2002, että vuonna 2001 Portugalissa oli liiallinen alijäämä, ja kehotti Portugalin viranomaisia lopettamaan liiallisen alijäämän tilanteen viimeistään 31. joulukuuta 2002.

Portugali on toiminut suositusten mukaisesti. Maaliskuussa 2003 ilmoitettujen tietojen perusteella vuoden 2002 julkisen talouden alijäämä oli 2,7 % BKT:sta.

2. Toimintaperiaatteet ja myönnetyt tuet

2.1. Yhteensovittaminen muiden yhteisön politiikkojen kanssa

2.1.1. Julkiset hankinnat

Komissio kiinnittää erityistä huomiota siihen, että julkisia hankintoja koskevaa yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan tarkasti koheesiorahastosta tuettavien hankkeiden yhteydessä.

Jo tukihakemusten käsittelyvaiheessa hakemuslomakkeessa edellytetään tarjouskilpailuihin liittyvien ilmoitusten kopioiden sekä tarjouskilpailujen ratkaisemismenettelyn moitteetonta sujumista koskevien muiden tietojen toimittamista. Jos tarjouskilpailua ei ole ratkaistu vielä siinä vaiheessa, kun tukea haetaan, edunsaajana olevan jäsenvaltion on toimitettava välimaksujen tai loppuraportin esittämisen yhteydessä tietoja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamisesta.

Komissio suorittaa eri tarkastuskäyntien yhteydessä myös rutiinitarkastuksia, jotka koskevat julkisista hankinnoista annettuja yhteisön direktiivejä sekä tarjouskilpailujen ratkaisumenettelyjen sääntöjenmukaisuutta.

Komissio antoi Portugalille varoituksen, koska tämä oli jättänyt noudattamatta julkisista hankinnoista annettuja direktiivejä myöntäessään ilman tarjouskilpailua käyttöoikeussopimuksia Águas de Portugal SA:n omistuksessa oleville yrityksille.

2.1.2. Kilpailu

Koheesiorahastosta rahoitetaan pääasiassa liikenneinfrastruktuurin edistämiseen tai ympäristön suojelemiseen pyrkiviä hankkeita (jätehuoltoa ja jätevesiä koskevat hankkeet), joihin ei yleensä liity yhteensopivuusongelmia yhteisön kilpailusääntöjen kanssa. Mikäli julkisiin hankintoihin liittyvien tarjouskilpailujen ratkaisemista koskevia sääntöjä ei rikota ja mikäli infrastruktuurien vapaa saatavuus taataan kaikille toimijoille, jotka täyttävät vaadittavat tekniset ja oikeudelliset edellytykset, yksittäiset yritykset eivät voi saada erityistä hyötyä näistä hankkeista.

Koska ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että tietyt toimenpiteet voivat sisältää valtiontukea, yhteisön valvontaa jatketaan vuoden 2002 aikana. Tukihakemusten käsittelyssä arvioidaan lähinnä koheesiorahastosta tuettavien toimenpiteiden yhteensopivuutta perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan kanssa.

2.1.3. Ympäristö

Koheesiorahastolla tuetaan ympäristöpolitiikan laajempien tavoitteiden saavuttamista. Nämä tavoitteet liittyvät kestävään kehitykseen ja erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman luonnonvarojen hoitoa ja jätehuoltoa koskevaan ensisijaiseen toiminta-alueeseen.

Vuonna 2002 komissio jatkoi pyrkimyksiään ympäristölainsäädännön toimeenpanemiseksi sekä rahoittamalla suoraan jäteveden tai jätteiden käsittelyyn, juomaveden hankintaan tai jätteiden käsittelyyn tarkoitettuja infrastruktuureja että edellyttämällä eräiden direktiivien asianmukaista noudattamista tuen saamisen ennakkoehtona. Tällaisia direktiivejä ovat toisaalta eri aihealueita koskevat direktiivit, joilla on voimakas alueellinen ulottuvuus (kuten luonnonsuojelua, jätehuoltoa ja jätevesiä koskevat direktiivit) sekä toisaalta ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi.

Yhteisön luetteloiden laatiminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvista suojelualueista on jatkossakin tärkeällä sijalla komission toiminnassa. Vuonna 2002 järjestettiin biogeografian alan kokouksia, joissa käsiteltiin sekä mannermaata että Atlantin aluetta. Alppien alueen Natura 2000 -alueiden luetteloa koskeva luonnos saatiin myös valmiiksi.

Vuodesta 1995 toimitettavien Natura 2000 -alueiden luetteloiden toimittamista on huomattavasti vauhdittanut komission aloite, jonka mukaan tuen myöntäminen on sidottu luetteloiden toimittamiseen.

Komissio arvioi tarvittaessa koheesiorahastosta myönnettävien tukien yhteydessä tukihakemusten yhdenmukaisuutta luontotyyppi- ja lajidirektiivin 92/43/EY 6 artiklan kanssa. Komissio arvioi yhdyskuntajätteen käsittelyä koskevat tukihakemukset ottaen huomioon alalla noudatettavan politiikan ja lainsäädännön.

Yhdyskuntajätevesien käsittelyä [10] koskevia hankkeita voidaan rahoittaa ainoastaan, jos ne ovat asianmukaisia (mekaaninen tai biologinen käsittely tai jälkikäsittely sen mukaan, onko alueet määritelty vähemmän alttiiksi, normaaleiksi vai haavoittumiselle alttiiksi) direktiivin 91/271/ETY mukaisesti.

[10] Direktiivi 91/271/ETY.

Arvioidessaan tukihakemuksia komissio on ottanut huomioon myös hankkeiden sisällyttämisen toimiviin yhdennettyihin järjestelmiin sekä niiden integroimisen vesistöalueita koskeviin suunnitelmiin.

Koheesiorahastosta rahoitettujen hankkeiden avulla on voitu toteuttaa saastuttaja maksaa -periaatetta soveltamalla tuen eri tasoja [11]. Saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamista tullaan pian vahvistamaan soveltamalla vesipuitedirektiiviä [12].

[11] Työasiakirja nro 1, saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen, aluepolitiikan pääosasto.

[12] Direktiivi 2000/60/EY.

Ympäristöalan kansalliset viranomaiset osallistuvat hankkeiden arviointiin antamalla pyydettäessä lausuntoja. Myös kaikkien hankkeiden seuranta varmistetaan siten, että kansalliset viranomaiset voivat osallistua seurantakomiteoiden työhön.

2.1.4. Liikenne

Yhteistä etua koskevia Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN) hankkeita rahoitetaan TEN-budjettikohdasta, kun taas koheesiorahastosta tuetaan ainoastaan infrastruktuureihin liittyviä TEN-liikennehankkeita.

TEN-talousarvion ja koheesiorahaston välinen yhteensovittaminen on tärkeää, koska näissä yhteisön rahoitusvälineissä otetaan huomioon tarve kytkeä rakenteellisista puutteista kärsivät saari- ja syrjäseutualueet sekä liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet yhteisön keskusalueisiin.

TEN-asetuksen mukaan hankkeen samalle vaiheelle ei voida myöntää tukea sekä TEN-talousarviosta että muista yhteisön rahoituslähteistä. Joissakin tapauksissa hankkeita, joiden toteutettavuustutkimukset on rahoitettu TEN-talousarviosta, voidaan tukea koheesiorahastosta tai Euroopan investointipankista (EIP), joista myönnetään rahoitusta varsinaisen investoinnin rakennustöihin.

TEN-varainhoitoasetusta (EY) N:o 2236/95 muutettiin asetuksella (EY) N:o 1655/99. Näin haluttiin mahdollistaa keskipitkän aikavälin suunnittelu käyttämällä monivuotisia tavoiteohjelmia, jotka on laadittu yhteisön rahoitusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistämistä varten. Samalla pieni osa budjettivaroista (1-2 %) voidaan käyttää riskipääomalla rahoitettujen hankkeiden tukemiseen.

Komissio hyväksyi monivuotisia tavoiteohjelmia koskevan ehdotuksen vuosiksi 2001-2006 syyskuussa 2001. Siinä on varattu yhteensä noin 2,8 miljardia euroa 11 ensisijaiseen hankkeeseen (Essenin hankkeet), maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä koskevaan hankkeeseen ("Galileo") sekä neljään yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmään.

Vuonna 2002 monivuotisten tavoiteohjelmien mukaisille TEN-T-hankkeille, Galileo-hankkeelle ja monivuotisten tavoiteohjelmien ulkopuolella oleville yhteistä etua koskeville hankkeille myönnettiin maksusitoumuksina yhteensä 563,4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi 7,0 miljoonaa euroa siirrettiin riskipääomajärjestelyyn julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien TEN-T-hankkeiden tukemiseksi.

Vuonna 2002 tukea jaettiin liikennemuodoittain siten, että valtaosa TEN-liikenne-talousarvioon kuuluvasta liikennettä koskevasta yhteisön rahoituksesta myönnettiin rautatiehankkeille (lähes 47 %). Toisella ja kolmannella sijalla ovat Galileo-hanke (30 %) ja maantiehankkeet (4 %).

2.2. Yhteensovittaminen rakennerahastojen kanssa: strategiset viitekehykset

2.2.1. Ympäristö

Kreikka

Ympäristöalan strateginen viitekehys esitetään omassa luvussaan Kreikan strategisen viitekehyksen ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa vuosiksi 2000-2006. Komissio hyväksyi toimintaohjelman 24. heinäkuuta 2001 (päätös C(2001) 1357). Strateginen viitekehys on yleinen toimintaväline, jonka tavoitteena on kannustaa valtioita noudattamaan EU:n ympäristölainsäädännöstä aiheutuvia velvoitteitaan sekä edistämään kestävää kehitystä.

Koheesiorahasto osallistuu tämän ympäristösuunnitelman rahoitukseen, ja sen tarkoituksena on vastata muutamiin Kreikan infrastruktuuria koskeviin laajoihin tarpeisiin juomaveden, yhdyskuntajätevesien ja kiinteiden jätteiden käsittelyn alalla. Rahoituksen odotetaan ohjaavan kehitystä merkittävästi oikeaan suuntaan.

Kiinteiden jätteiden huollon osalta yleinen toimintasuunnitelma perustuu kansalliseen kiinteiden jätteiden jätehuoltosuunnitelmaan. Suunnitelman on laatinut ympäristöasioista, suunnittelusta ja julkisista töistä vastaava ministeriö, ja se on esitetty Euroopan unionille.

Toimintasuunnitelma perustuu kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sovittuihin jätehuoltosuunnitelmiin, ja sen yleisenä tavoitteena on kaiken tyyppisen kiinteän jätteen asianmukainen käsittely sekä tarvittaessa ympäristön palauttaminen ennalleen siellä, missä jätteet ovat heikentäneet sen laatua ja pilanneet sen.

Myös yhdyskuntajätevesien huoltoa varten on laadittu vastaava suunnitelma, joka on direktiivin 91/271/ETY vaatimusten mukainen ja koskee koko maata. Koheesiorahastosta ja EAKR:sta myönnettyjen varojen avulla Kreikan viranomaiset voivat noudattaa kyseisen direktiivin säännöksiä.

Vuonna 2002 ympäristöalan hankkeita koskevaa strategista viitekehystä toteutettiin tekemällä investointeja kiinteiden jätteiden ja jätevesien käsittelyn sekä vesihuollon alalla. Suurin osa hyväksytyistä hankkeista koskee lähinnä kiinteiden yhdyskuntajätteiden käsittelyhankkeita ja lisäksi vesihuoltohankkeita ja jätevesien käsittelyhankkeita. Tulevaisuudessa kiinteiden jätteiden huoltoon ja jätevesihuoltoon tehtäviä investointeja pyritään toteuttamaan ja saattamaan loppuun yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja täyttämään näin yhteisön lainsäädännön vaatimukset.

Espanja

Koheesiorahastosta tukea saavat ensisijaiset toiminta-alat ohjelmakaudella 2000-2006 ovat:

- Vesihuolto

- Viemäröinti ja jäteveden käsittely

- Yhdyskunta-, teollisuus- ja ongelmajätteiden huolto

Nämä toimet on valittava käyttämällä strategiseen yhteensovittamiseen perustuvaa lähestymistapaa, joka on suunniteltu kutakin valittua alaa silmällä pitäen. Toimet on sisällytettävä ohjelmiin, joissa määritellään eri alojen toiminnan tärkeimmät painopistealueet. Toimet on myös koordinoitava sellaisten samoihin aloihin kuuluvien toimien kanssa, jotka saavat tukea rakennerahastoista. Kunkin alakohtaisen strategisen viitekehyksen sisältö on esitetty koheesiorahaston vuoden 2000 vuosikertomuksessa.

Irlanti

Irlannin viranomaiset esittelivät ympäristöalan strategisen viitekehyksen vuonna 2000. Tätä viitekehystä käytetään edelleen perusteena harkittaessa tuen myöntämistä yksittäisille jätevesiä ja kiinteitä jätteitä koskeville hankkeille. Rakennerahasto-ohjelmien ja koheesiorahaston ensisijaisten rahoituskohteiden välinen johdonmukaisuus voidaan varmistaa melko helposti, sillä koheesiorahaston tuki kohdennetaan muutamille suurille rakennushankkeille. Vuonna 2002 ei hyväksytty uusia hankkeita yhteisrahoituksen saajaksi.

Portugali

Portugalin ympäristöalan strategisessa viitekehyksessä vuosiksi 2000-2006 määritellään seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

- Kehitetään edelleen ja täydennetään ympäristöalan perusinfrastruktuureja

- Kehitetään mahdollisuuksia kestävään kehitykseen, ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen hoitoon.

Koheesiorahaston tukea varataan suurille vesihuoltohankkeille, yhdyskuntajätevesien poisto- ja käsittelyhankkeille sekä kiinteän yhdyskuntajätteen infrastruktuurihankkeille. Pienempiä ja täydentäviä hankkeita on rahoitettu myös EAKR:sta Portugalin tukikehykseen sisältyvissä alueellisissa ohjelmissa.

Vesihuollon ja yhdyskuntajäteveden poiston ja käsittelyn varmistamiseksi käytetään yleensä integroituja järjestelmiä. Niiden perusyksiköitä ovat kuntien väliset veden koko kierron kattavat järjestelmät, joita hallinnoi sama yksikkö. Tämän menetelmän etuna on, että hankkeiden suunnittelu- ja investointivaihe voidaan optimoida, ja lisäksi voidaan varmistaa, että integroitua järjestelmää hoitaa ja ylläpitää erittäin ammattitaitoinen ja tähän alaan erikoistunut yhtiö.

Integroituja järjestelmiä hoitavat joko julkiset yritykset, joissa kunnilla on nykyisin merkittävä omistusosuus, tai kuntien väliset yhdistykset, joilla on lain mukaan erityisasema. Kummassakin tapauksessa integroitujen järjestelmien hoitovastuun siirto ja jakaminen edellyttivät monimutkaisia neuvotteluja sekä palvelusopimusten laatimista osapuolten välille.

Koska Portugalia vastaan on aloitettu seuraamusmenettely, joka koskee käyttöoikeussopimusten myöntämistä julkisen sektorin yrityksille, joidenkin uusien hankkeiden hyväksyminen on viivästynyt huomattavasti. Tällaisilla viivästyksillä on voimakkaita vaikutuksia myös ympäristöalan strategisen viitekehyksen toteuttamiseen, vaikka toisaalta toivotaankin, että vuoden 2003 aikana tapahtuisi selkeää elpymistä.

2.2.2. Liikenne

Kreikka

Kreikan liikennealan strateginen viitekehys hyväksyttiin tieliikenteen akseleita, satamia ja kaupunkien kehittämistä koskevan toimintaohjelman yhteydessä maaliskuussa 2001 sekä rautateitä, lentokenttiä ja kaupunkiliikennettä koskevan toimintaohjelman yhteydessä huhtikuussa 2001. Strategiseen viitekehykseen kuuluvat sellaiset toimet ja EAKR:sta myönnettävä rahoitus, joiden tavoitteena on pääasiassa:

a) saattaa valmiiksi Euroopan laajuisten verkkojen ensisijaiset maantieliikenneakselit eli PATHE-, EGNATIA- ja JOONIA-akselit sekä Korintti-Tripoli-Kalamata/Sparta -moottoritie

b) saattaa valmiiksi PATHE-rautatieliikenneakselin nykyaikaistaminen ja sen sähköistäminen sekä merkinantojärjestelmän kehittäminen,

c) nykyaikaistaa Igoumenitsan ja Iraklionin satamien infrastruktuuri ja

d) nykyaikaistaa Kreikan lentoliikenteen valvontajärjestelmä.

Liikennealan painopistealueet nykyisellä ohjelmakaudella ovat - sovitun strategian mukaisesti - moottoritiet, rautatiet ja satamat. Tärkeimpänä tavoitteena on toteuttaa Euroopan laajuisia verkkoja rakentamalla ensisijaiset väylät PATHE ja EGNATIA.

Rautatieliikenteen alalla on toteutettava lisätoimia, jotta PATHE-rautatieliikenneakseli voidaan toteuttaa asianmukaisesti ja täysimittaisesti.

Espanja

Espanjan viranomaiset esittivät komission ja jäsenvaltion välisten pohdintojen yhteydessä asiakirjan, joka koskee investointeja Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN) ja jossa määritellään alan yleinen strategia ohjelmakaudeksi 2000-2006. Tämän asiakirjan täydennykseksi Espanjan viranomaiset määrittelivät rakenne- ja koheesiorahaston tukien käyttöstrategian varmistaakseen paremmin näiden kahden välineen välisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden.

Strategia, jonka mukaan rahastojen varoja käytetään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien investointien rahoittamiseen, voidaan tiivistää seuraavasti:

Strategisessa viitekehyksessä mainitut suurnopeusradat (Madrid-Barcelona-Ranskan raja, Madrid-Valladolid, Madrid-Valencia ja Córdoba-Malaga) muodostavat kuljetusmuotojen välistä tasapainoa parantavat suuret akselit, joiden avulla liikenne saadaan jakautumaan sekä järkevämmin että ympäristön kannalta edullisemmin. Nämä hankkeet muodostavat kauden 2000-2006 merkittävän painopistealueen. Koska hankkeet ovat ensisijaisen tärkeitä ja koskevat useita alueita (Córdoba-Malaga -linjaa lukuun ottamatta), koheesiorahasto on pääasiallinen rahoituslähde näistä neljästä linjasta kolmelle.

Irlanti

Irlannin viranomaiset esittelivät liikennealan strategisen viitekehyksen vuonna 2000. Tätä viitekehystä käytetään edelleen perusteena harkittaessa tuen myöntämistä yksittäisille tie- ja rautatieliikennehankkeille. Rakennerahasto-ohjelmien ja koheesiorahaston ensisijaisten rahoituskohteiden välinen johdonmukaisuus voidaan varmistaa melko helposti, sillä koheesiorahaston tuki kohdennetaan muutamille suurille rakennushankkeille. Vuonna 2002 ei hyväksytty uusia yhteisrahoitettavia hankkeita.

Portugali

Vuonna 2002 hyväksyttiin vain yksi uusi liikennealan hanke. Hanke koskee pääsyä Euroopan laajuiseen verkkoon.

Koheesiorahaston toiminta on näin ollen keskittynyt vahvasti edellisvuosina hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksen seurantaan. Seurannassa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota kokonaisvaltaiseen yhteensovittamiseen sellaisten investointien kanssa, jotka saavat yhteisrahoitusta muista yhteisön rahoituslähteistä. Näin voidaan saada mahdollisimman paljon synergiaetua toimivaa liikenneverkkoa koskevista hankkeista, jotka saadaan päätöksen näillä näkymin vuonna 2006.

Strategisen viitekehyksen laajoja suuntaviivoja ei ole muutettu.

2.3. Talousarvio ja sen käyttö, maksusitoumus- ja maksumäärärahat

2.3.1. Käytettävissä oleva varat

Asetuksen (EY) N:o 1164/94, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1264/99, eli koheesiorahastoasetuksen 4 artiklan mukaisesti koheesiorahastolle osoitetut maksusitoumusmäärärahat vuodeksi 2002 ovat 2 615 miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina. Talousarvioon kirjattu lopullinen määrä indeksoinnin jälkeen on 2 788 miljoonaa euroa, ja tähän sisältyy teknistä apua varten myönnetty 1 miljoona euroa.

Kun noudatetaan koheesiorahastoasetuksen liitteessä I säädettyjä jäsenvaltiokohtaisia vaihteluvälin keskiarvoja (vuoden 1999 hintoina), määrärahojen ohjeellinen jakautuminen vuonna 2002 on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

2.3.2. Talousarvion toteuttaminen

Koheesiorahaston budjettimäärärahojen toteutuminen vuonna 2002 sekä määrärahojen siirrot:

Yhteenveto määrärahojen toteutumisesta vuonna 2002 (euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

Varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti varainhoitovuoden lopussa toteutumattomat määrärahat peruutetaan, ellei komissio ole tehnyt nimenomaista siirtopäätöstä. Maksusitoumusmäärärahoista toteutettiin 99,9 %, ja varainhoitovuoden lopussa peruutettiin vain 845 000 euroa.

Maksusitoumusmäärärahoja siirrettiin vuodelta 2001 vain 3,3 miljoonaa euroa. Maksusitoumus- tai maksumäärärahoja ei siirretty vuodelta 2002 vuodelle 2003.

>TAULUKON PAIKKA>

Maksumäärärahoista siirrettiin 548 miljoonaa tavoitteesta 2 koheesiorahastoon, jotta pystyttäisiin vastaamaan jäsenvaltioiden esittämiin maksupyyntöihin. Tämä siirto mukaan luettuna kaikki maksumäärärahat toteutettiin varainhoitovuoden aikana.

Määrärahojen toteuttaminen jäsenvaltioittain:

Talousarvion toteuttaminen vuonna 2002 jäsenvaltioittain

Maksusitoumusmäärärahat vuonna 2002

>TAULUKON PAIKKA>

Maksumäärärahat vuonna 2002

>TAULUKON PAIKKA>

Vuoden 2000 tavoin myös vuonna 2002 Espanja ja Irlanti sitoivat enemmän määrärahoja kuin niille oli myönnetty. Tilannetta tasapainotti se, että Portugali ja Kreikka kuluttivat puolestaan vähemmän määrärahoja kuin niille oli myönnetty.

Siinä missä vuonna 2001 suurin osa määrärahoista toteutettiin ympäristöhankkeissa (51,5 % maksusitoumusmäärärahoista ja 61,3 % maksumäärärahoista), vuonna 2002 etusijalla ovat olleet liikennehankkeet (vastaavasti 53,9 % ja 57,6 % kaikista määrärahoista).

Seuraavassa taulukossa esitetään määrärahojen kumuloitu toteutuminen kaudella 2000-2002 jäsenvaltioittain (lukuun ottamatta teknistä apua):

>TAULUKON PAIKKA>

2.3.3. Talousarvion toteuttaminen edellisellä kaudella (1993-1999)

Seuraavassa taulukossa esitetään kaudelta 1993-1999 maksattamatta olevien sitoumusten maksattaminen vuonna 2002:

Kauden 1993-1999 maksusitoumusten maksattaminen vuonna 2002

>TAULUKON PAIKKA>

Koheesiorahaston maksusitoumukset perustuvat jaksotettuihin määrärahoihin. Mikäli kaikki hankkeet toteutetaan päätösten mukaisesti, maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy automaattisesti päätöksentekopäivän ja loppumaksun eräpäivän välisen eron (yleensä 4-5 vuotta) vuoksi.

Vuonna 2000 aloitettua maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista on jatkettu vuonna 2002 nopeutuvassa tahdissa, sillä noin 36 % vuoden alussa maksattamatta olleista sitoumuksista on joko maksettu tai vapautettu kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2002 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä vastaa vain hieman yli puolta koheesiorahaston yhden vuoden talousarviosta. Maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista jatketaan vuonna 2003.

3. Hyväksytyt hankkeet ja toimet

3.1. Rahaston tuki koheesiomaittain

3.1.1. Kreikka

Vuonna 2002 komissio hyväksyi koheesiorahaston tukea yhteensä 238,7 miljoonaa euroa, josta 129,6 miljoonaa euroa oli maksusitoumuksia vuoden 2002 talousarviosta.

Kun otetaan huomioon maksusitoumukset, jotka tehtiin edeltävien vuosien päätösten mukaan (1999 miljoonaa euroa), vuonna 2002 tehtiin maksusitoumuksia yhteensä 335 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään vuonna 2002 hyväksytty koheesiorahaston tuki sekä vuonna 2002 tehdyt maksusitoumukset yhteensä.

>TAULUKON PAIKKA>

* Lukuihin sisältyvät vuoden 2002 ja sitä edeltävien vuosien päätösten mukaan tehdyt maksusitoumukset

3.1.1.1 Ympäristö

Varainhoitovuonna 2002 koheesiorahasto keskitti tukensa kiinteiden jätteiden huollon, vesihuollon ja jätevesien käsittelyn aloihin. Tavoitteena oli täydentää tukea toteuttamalla nykyisistä järjestelmistä puuttuvat toimet sekä ottaa käyttöön sovittu strateginen viitekehys.

Vuonna 2002 komissio hyväksyi koheesiorahaston tukea 13 hankkeelle yhteensä 232 miljoonaa euroa, josta 129,6 miljoonaa euroa oli maksusitoumuksia vuoden 2002 talousarviosta. Hyväksytty tuki ja maksusitoumusmäärärahat jakautuvat seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Edeltävänä vuonna tehdyn päätöksen mukaisesti vuoden 2002 talousarviosta tehtiin maksusitoumuksia 84,4 miljoonaa euroa.

Komissio esitti kolmea korjausta, jotka johtuivat seikoista, joilla ei ollut taloudellisia vaikutuksia.

3.1.1.2 Liikenne

Rautatiet

Vuonna 2002 komissio ei tehnyt yhtään rautatieliikennettä koskevaa tukipäätöstä.

Komissio hyväksyi elokuussa 2002 yhden päätöksen muuttamista koskevan pyynnön, joka koski Thessaloniki-Alexandropolis-hanketta. Asianmukainen muutos koskee hankkeen päätökseen saattamisen määräaikaa ilman lisämäärärahoja.

Thriassio-Elefsina-Korintti-rataosuuden rakentamisen kolmatta vaihetta koskeva hanke-ehdotus esitettiin marraskuussa 2001. Päätöstä ei tehty, koska komissio tarvitsi huomattavasti enemmän tietoa hankkeesta.

Edeltävänä vuonna tehdyn päätöksen mukaisesti vuoden 2002 talousarviosta tehtiin maksusitoumuksia 44 498 531 euroa.

Maantiet

Vuonna 2002 ei tehty yhtään tiehanketta koskevaa uutta tukipäätöstä.

Pyyntö Igoumenitsan satamahankkeen vaihetta A koskevan päätöksen muuttamiseksi hyväksyttiin vuonna 2002. Päätöksellä lisättiin tukikelpoisia kokonaiskustannuksia 41,7 miljoonasta eurosta 50,2 miljoonaan euroon sekä koheesiorahaston osuutta 35,4 miljoonasta eurosta 42 miljoonaan euroon. Tämän päätöksen perusteella vuoden 2002 talousarviosta tehtiin maksusitoumuksia 6,6 miljoonaa euroa.

>TAULUKON PAIKKA>

Edeltävinä vuosina tehtyjen päätösten mukaisesti vuoden 2002 talousarviosta tehtiin maksusitoumuksia 63 430 928 euroa.

3.1.2. Espanja (myös syrjäisimmät alueet)

Komissio teki 88 uutta päätöstä, joissa se hyväksyi koheesiorahaston tuen määräksi 2 654 miljoonaa euroa, josta 1 973 miljoonaa euroa sidottiin vuoden 2002 talousarviossa. Sitoumukset ylittivät 271 miljoonalla eurolla Espanjalle tänä vuonna myönnetyt määrärahat. Tarkoituksena oli välttää muilta jäsenvaltioilta käyttämättä jääneiden käytettävissä olevien varojen menettäminen.

Nämä sitoumukset, joista 47 % koskee ympäristöalan hankkeita ja 53 % liikenteen infrastruktuureja, perustuvat tänä vuonna tehtyihin uusiin päätöksiin sekä aikaisemmin tehtyjä päätöksiä koskeviin muutoksiin ja vuosittaisiin osuuksiin. Kaiken kaikkiaan hyväksyttiin 53 muutosta koskevaa päätöstä.

Seuraavassa taulukossa esitetään tuen määrä aloittain:

>TAULUKON PAIKKA>

* Luvut on pyöristetty

Vuoden 2002 aikana määrättiin maksettavaksi 2 072 miljoonaa euroa maksumäärärahoina. Lisäksi päätettiin 61 hanketta ja suoritettiin niitä koskevat loppumaksut.

3.1.2.1 Ympäristö

Koheesiorahasto jatkoi tukensa keskittämistä kolmelle painopistealalle, jotka ovat vesihuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä kiinteiden yhdyskuntajätteiden, teollisuusjätteiden ja ongelmajätteiden huolto. Rahoitusta myönnettiin vesialan hankkeiden toteutuksen kannalta välttämättömiin alustaviin tutkimuksiin. Tavoitteena oli auttaa kuntia ja alueita parantamaan juomavesiverkkoaan, jätevedenkäsittelyään ja jätevesiverkostojaan sekä jätteiden keräystä ja käsittelyä.

Koheesiorahaston tuen jakautuminen aloittain osoittaa, että viemäröintiä ja jäteveden puhdistusta koskevat hankkeet ovat edelleen saaneet suurimman osan ympäristöhankkeille osoitetuista määrärahoista, ja että jäteala on seuraavalla sijalla:

>TAULUKON PAIKKA>

Vesihuolto

Yhteisön vesihankkeille myöntämän tuen määrä vuonna 2002 oli 139 miljoonaa euroa, mikä on 11,5 % ympäristöalalle annetuista määrärahoista.

Tällä alalla rahoitettujen hankkeiden avulla voidaan ennen kaikkea turvata juomaveden riittävä saanti ja taata kuluttajille jaeltavan veden laatu yhteisön direktiivien mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Jäteveden käsittely

Vuonna 2002 tälle alalle myönnetty tuki oli 671 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 55 %:a koheesiorahaston ympäristöalalle myöntämistä tuista, mikä on suurin osa tällä alalla käytettävissä olevista varoista. Ponnistelut keskittyivät jälleen kerran direktiivin 91/271/ETY täytäntöönpanoon ja kansallisen jäteveden viemäröinti- ja puhdistussuunnitelman laatimiseen.

Tärkeimmillä valuma-alueilla sijaitsevissa taajamissa toteutettavia hankkeita ja hankeryhmiä koskevia päätöksiä tehtiin 28, ja lisäksi tehtiin viisi päätöstä, jotka koskevat jo hyväksyttyjen hankkeiden muuttamista. Hankkeet liittyvät puhdistusverkostojen, poistoviemärien ja olemassa olevien puhdistamojen mukauttamiseen tehokkaampia käsittelymenetelmiä varten, kuten Besosin (Kataloniassa) vedenpuhdistamon laajennusta koskeva hanke. Hanke koskee biologisen käsittelyn laajentamista jäteveden käsittelyyn ympäristödirektiivien mukaisesti, ja sen avulla voidaan käsitellä noin 525 000 m3 jätevettä päivässä.

>TAULUKON PAIKKA>

Jätteet

Espanjan viranomaiset esittivät useita jätealaa koskevia hankkeita vuonna 2000 hyväksytyn kansallisen jätesuunnitelman sekä jokaista itsehallintoaluetta koskevan alueellisen suunnitelman toteuttamiseksi.

Vuodeksi 2002 tehtiin päätökset 23:sta jätehuoltoa koskevasta hankkeesta sekä kaksi päätöstä aikaisemmin hyväksytyn hankkeen muuttamisesta. Hankkeet ovat suurimmaksi osaksi joko kunnallisia tai itsehallintoalueittain ryhmiteltyjä hankkeita. Tukea myönnettiin yhteensä 391 miljoonaa euroa, mikä on 32 % ympäristölle myönnetystä kokonaistuesta.

Etusija annettiin kiinteitä yhdyskuntajätteitä koskeville hankkeille, jotka liittyvät jätteiden valikoivaan keräykseen, kompostointi- ja kierrätyslaitoksiin, sekä kaatopaikkojen sulkemiseen asiaa koskevan direktiivin mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Tekninen apu - alustavat tutkimukset

Vuonna 2002 tehtiin kuusi alustavia tutkimuksia ja teknistä apua koskevaa tukipäätöstä. Tukea myönnettiin 8,8 miljoonaa euroa, josta 7 miljoonaa euroa on maksusitoumuksia vuoden 2002 talousarviosta. Tutkimukset ovat tekniikkaan, talouteen tai ympäristöön liittyviä tutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä hankkeiden toteutuksen kannalta. Teknisen tuen tavoitteena on avustaa sellaisten rakennushankkeiden laatimisessa, joita varten voidaan myöhemmin hakea yhteisrahoitusta.

>TAULUKON PAIKKA>

3.1.2.2 Liikenne

Vuonna 2002 komissio päätti myöntää tukea 13:lle liikennealan hankkeelle, joihin liittyvät investoinnit olivat yhteensä 2 140 miljoonaa euroa ja joille myönnetty koheesiorahaston tuki on 1 444 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 tehdyt maksusitoumukset olivat 1 046,2 miljoonaa euroa, ja ne perustuvat tänä vuonna tehtyihin uusiin päätöksiin sekä aikaisemmin tehtyjä päätöksiä koskeviin muutoksiin ja vuosittaisiin osuuksiin.

Liikenteen osuus kaikista komission vuonna 2001 hyväksymistä tukihakemuksista on 54,4 % kokonaistuesta ja 53 % tehdyistä maksusitoumuksista. Seuraavassa taulukossa esitetään tuen jakautuminen liikennemuodoittain.

>TAULUKON PAIKKA>

* Vuoden 2002 maksusitoumukset perustuvat ennen vuotta 2002 hyväksyttyjen hankkeiden vuosittaisiin osuuksiin

Maantieverkko

Vuoden 2002 aikana tätä liikennemuotoa koskevien edellisinä vuosina hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksessa on tapahtunut huomattavaa edistystä, ja tämän ansiosta on voitu tehdä maksusitoumuksia, jotka vastaavat hankkeiden toteutusastetta. Vuodeksi 2002 Espanjan viranomaiset eivät kuitenkaan ole esittäneet uusia tukihakemuksia.

Rautatieverkko

Vuonna 2002 komissio teki investointeja erityisesti Espanjan suurnopeusratojen verkoston kehittämiseen. Vuoden aikana tehtiin yhteensä kahdeksan uutta tukipäätöstä. Tärkeimmät näistä päätöksistä koskivat Madrid-Valladolid-radan eri osuuksia. Tämä rata muodostaa yhdessä Madrid-Barcelona-Ranskan raja -radan kanssa yhden niistä hankkeista, jotka nimettiin Essenin Eurooppa-neuvoston kokouksessa (9. ja 10. joulukuuta 1994) ensisijaisiksi suurhankkeiksi. Madrid-Valladolid-suurnopeusradan toteutumisen myötä näiden kaupunkien välinen matkustusaika lyhenee noin 90 minuuttia, ja arvioiden mukaan matkustajien määrä kasvaa noin 9 miljoonalla vuoteen 2025 mennessä. Toisaalta Madrid-Valladolid-rataosuuden sekä tämän ja Vitoria-Dax-akselin (Ranska) välisen yhteyden mukanaan tuomat edut edistävät huomattavasti Espanjan pohjois- ja luoteisosien rautateiden yhdistämistä muuhun alueen rautatieverkkoon. Uusi rata on määrä ottaa käyttöön vuonna 2007.

Muihin hyväksyttyihin tai toteutusvaiheessa oleviin hankkeisiin liittyvät työt ovat edenneet suunnitelmien ja eri seurantakomiteoissa vaihdettujen tietojen mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Satamat

Vuonna 2001 hyväksyttiin Barcelonan sataman laajentamista koskeva hanke, ja nyt vuonna 2002 koheesiorahaston tukea myönnettiin neljälle uudelle hankkeelle. Tuet kattavat patojen laajennustyöt tai uusien patojen rakennustyöt, joiden tavoitteena on parantaa satamien turvallisuutta ja lisätä niiden valmiuksia rannikkoliikenteen hoitamiseen.

Kaikki nämä hankkeet ovat Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN) kehittämistä koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisia. Kanariansaariin kuuluvalla Hierron saarella sijaitsevaa Estacan satamaa koskeva hanke on niistä erityisen hyvä esimerkki, sillä satamalla on suuri merkitys tämän syrjäisen saaren liikenneyhteyksien kannalta.

>TAULUKON PAIKKA>

Lentoasemat

Komissio myönsi vuonna 2002 tukea hankkeelle, jonka tarkoituksena on perustaa automaattinen järjestelmä matkustajien siirtoon Madrid - Barajasin lentoaseman eri terminaalien välillä. Hanke kuuluu yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen 1692/96/EY liitteessä II olevan 4 jakson mukaisiin hankkeisiin. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 119,3 miljoonaa euroa ja koheesiorahaston tuki on 41,1 miljoonaa euroa.

Espanjan syrjäisimmät alueet

Toiminnassa otetaan edelleen huomioon syrjäisimpien alueiden (Kanariansaarten) kehitystarve, jota korostetaan perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan noudattamiseksi toteutettuja toimenpiteitä koskevassa komission kertomuksessa KOM/2000/0147. Yhteisön myöntämän tuen määrä on 49 miljoonaa euroa.

Ympäristöalan toimissa keskityttiin jätteisiin. Kanariansaarten sijainti asettaa saarten jätehuollolle erittäin suuria rajoituksia. Aikaisemmin käynnistettyjä, ympäristökokonaisuuksien rakentamista koskevia hankkeita jatketaan.

Liikenneinfrastruktuurien osalta Hierron saarella sijaitsevaa Estacan satamaa koskevalle hankkeelle on myönnetty tukea yhteensä 22,9 miljoonaa euroa. Satama on saarelle tärkeä liikenneväylä, ja sen avulla paikallinen väestö pystyy voittamaan saaren eristyneisyydestä ja syrjäisyydestä aiheutuvat ongelmat.

3.1.3. Irlanti

Vuoden 2002 aikana komissio ei tehnyt uusia Irlannille myönnettävää koheesiorahaston tukea koskevia päätöksiä. Kolmen olemassa olevan hankkeen tukea lisättiin kuitenkin yhteensä 85,8 miljoonalla eurolla hankkeisiin liittyvien lisätöiden kattamiseksi. Lisäksi tehtiin viisi muuta sitoumusta, jotka olivat yhteensä 75 miljoonaa euroa ja koskivat aiemmin hyväksyttyjen hankkeiden vuosittaisia eriä.

Maksusitoumusmalliin vaikuttavat Irlannin käytettävissä olevat määrärahat sekä viime vuosina käynnistetty suuntaus tukea laajoja hankkeita, joilla on monivuotinen talousarvio.

Kun kyseessä on muutama laaja hanke, on melko vaikea varmistaa maksusitoumusten tasapainoinen jakautuminen jokaisena vuonna. Vuonna 2002 tehtyjen sitoumusten jälkeen maksusitoumukset jakautuvat tasaisemmin liikenne- ja ympäristöalan hankkeiden kesken jakson 2000-2006 ensimmäisten vuosien aikana. Kun liikenne- ja ympäristöhankkeiden välinen suhde vuonna 2000 oli 19 % : 81 %, vuoden 2002 lopussa niiden välinen kumulatiivinen suhde oli 46 % : 54 %. Tavoitteena on edelleenkin varmistaa, että suhde on ohjelmakauden aikana 50:50.

Kaksitoista hanketta vuosilta 1994-1999 saatettiin päätökseen, ja viiden hankkeen loppukertomukset olivat tarkasteltavina vuonna 2002. Lisäksi tehtiin seitsemän päätöstä, jotka koskivat vuosina 1994-1999 hyväksyttyjen hankkeiden muuttamista.

3.1.3.1. Ympäristö

Ympäristöalalla nykyisen ohjelmakauden kaksi painopistealuetta ovat jäteveden keräys ja käsittely sekä kiinteiden yhdyskuntajätteiden huolto.

Jäteveden keräys ja käsittely

Vuonna 2002 tukea ei myönnetty uusille hankkeille. Olemassa olevaa hankkeen osaa - Limerickin pääviemärihankkeen III-vaihetta - muutettiin ja sille myönnettiin 30,6 miljoonan euron lisämääräraha jäteveden keruujärjestelmän lisäosien rakentamista varten. Näitä töitä oli esitetty jo alkuperäisessä tukihakemuksessa, mutta niille ei ollut myönnetty tukea.

>TAULUKON PAIKKA>

Kiinteät jätteet

Vuonna 2002 tukea ei myönnetty uusille hankkeelle. Irlannin viranomaiset ilmoittivat komissiolle vuonna 2002, ettei se voisi käyttää kokonaan sitä 33 miljoonan euron summaa, jota komissio ehdotti ohjeelliseksi tueksi kiinteiden jätteiden alalla tehtäviä investointeja varten. Komissio totesi olevansa huolissaan ja pettynyt tämän alan hankkeiden epävarmaan etenemisen vuoksi. Osapuolet pystyivät kuitenkin sopimaan maksusitoumusten jakautumisesta tasapuolisesti komission tärkeimmille rahoituskohteille eli ympäristö- ja liikennealan hankkeille ohjelmakaudella 2000-2006.

3.1.3.2. Liikenne

Samoin kuin ympäristöalalla myös liikenteen alalla on tällä ohjelmakaudella vain kaksi ensisijaista kohdetta: maantiet ja julkinen liikenne.

Maantiet

Vuonna 2002 tukea ei myönnetty uusille hankkeille. Olemassa olevaa hanketta - M1 Cloghran Lissenhall, vaihe II - muutettiin ja sille myönnettiin 28,8 miljoonan euron lisämääräraha moottoritien lisäosien rakentamista ja olemassa olevien väylien uudelleenlinjausta varten. Näitä töitä oli esitetty jo alkuperäisessä tukihakemuksessa, mutta niille ei ollut myönnetty tukea.

>TAULUKON PAIKKA>

Rautatiet

Vuonna 2002 tukea ei myönnetty uusille hankkeille. Olemassa olevaa rautatiehanketta - Heustonin aseman ja lounaisen rautatiekäytävän kehittäminen (vaihe I) - muutettiin ja sille myönnettiin 26,4 miljoonan lisämääräraha Heustonin aseman lisärakennustöitä varten, jotta aseman uudistustyöt saataisiin päätökseen. Asemahankkeelle alun perin myönnetty tuki kohdennettiin pääasiassa rautatiekiskoihin ja merkinantolaitteisiin. Näitä lisätöitä ei ollut esitetty alkuperäisessä tukihakemuksessa.

3.1.4. Portugali

Vuosi 2002 oli koheesiorahaston toteuttamisen kannalta poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa kaikkia Portugalille myönnettyjä ohjeellisia määrärahoja ei voitu sitoa.

Koska Portugali oli myöntänyt vesihuoltoon ja yhdyskuntajätteiden huoltoon liittyviä käyttöoikeussopimuksia julkisen yrityksen Águas de Portugal SA:n omistuksessa oleville yrityksille, sitä vastaan oli käynnistetty seuraamusmenettely, ja tämän vuoksi monet hakuvaiheessa olleet ja erityisesti vesihuoltoa koskevat hankkeet jouduttiin hylkäämään.

Näin ollen komissio hyväksyi vain viisi uutta hanketta, joille myönnetty rahoitus oli 106,1 miljoonaa euroa, josta 84,9 miljoonaa euroa oli maksusitoumuksia vuoden 2002 talousarviosta.

Näiden sitoumusten jälkeen ja kun otetaan huomioon ne aikaisempina vuosina hyväksytyt hankkeet, jotka vaikuttavat vuoden 2002 talousarvioon, vuoden 2002 maksusitoumukset ovat yhteensä:

>TAULUKON PAIKKA>

3.1.4.1. Ympäristö

Kuten edelliselläkin kaudella, myös kaudella 2000-2006 koheesiorahaston toiminnan pääpainopisteet ovat jäteveden käsittely, juomavesihuolto ja yhdyskuntajätteen käsittely. Ympäristöalan hankkeita on pyritty esittämään enemmän, jotta kulujen jakautumisen tasapainottaminen liikenne- ja ympäristöalan kesken voitaisiin aloittaa. Edellä mainitun seuraamusmenettelyn vuoksi suurin osa sidotuista määrärahoista on kuitenkin tarkoitettu liikennealan hankkeiden rahoittamiseen.

Komissio hyväksyi vuoden 2002 aikana neljä uutta ympäristöalan hanketta, joista kaksi koskee vesihuoltoa ja kaksi yhdyskuntajätteitä.

>TAULUKON PAIKKA>

Vesihuolto

Kumpikin hyväksytty hanke koskee viemäröintiä. Toinen liittyy tutkimuksiin, joiden avulla pyritään löytämään sopivat ratkaisut Algarven jäteveden käsittelyjärjestelmää varten, ja toinen liittyy Bragan kunnan viemäröintitöihin.

>TAULUKON PAIKKA>

Yhdyskuntajätteet

Aiemmista vuosista poiketen Portugali esitti vuonna 2002 vain muutaman yhdyskuntajätteitä koskevan hankkeen. Näin ollen komissio hyväksyi vain kaksi hanketta, jotka ovat jatkoa jo aiemmin rahoitusta saaneille hankkeille ja joiden tavoitteena on täydentää näitä järjestelmiä, joihin ne liitetään.

Toinen näistä hankkeista on Liporin hanke, joka koskee orgaanista ainetta hyödyntävää laitosta, ja toinen on Vale do Aven kuntien yhdistyksen hallinnoima jätteidenkäsittelyjärjestelmän kolmas vaihe.

>TAULUKON PAIKKA>

3.1.4.2. Liikenne

Vuonna 2002 Portugali on pyrkinyt tasapainottamaan määrärahojen käyttöä koheesiorahaston kahden toiminta-alan kesken, sillä tähän asti määrärahoja on käytetty selvästi enemmän liikennettä koskeviin hankkeisiin. Näin ollen Portugali esitti vain yhden tämän alan hankkeen, joka koskee tiettyä Penichen ja yhdysliikenneverkon moottoritien nro 1:n (IC1) välillä olevaa runkoverkon moottoritie nro 6:n (IP6) osuutta, joka on hyväksytty osaksi Euroopan laajuista liikenneverkkoa.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. tekninen apu ja tutkimukset

3.2.1 Komission aloitteesta annettu tekninen apu

Vuonna 2002 komissio ei tehnyt yhtään teknistä tukea koskevaa aloitetta.

4. Seuranta, valvonta ja väärinkäytökset

4.1. Seuranta: seurantakomiteat ja tarkastuskäynnit

4.1.1. Kreikka

4.1.1.1 Seurantakomiteat

Koheesiorahaston seurantakomitean kokous pidettiin Ateenassa tammikuussa 2002. Seurantakomitean työstä kerrotaan kokouspöytäkirjoissa.

Tämän lisäksi vuonna 2002 pidettiin useita teknisiä kokouksia. Komission yksiköt ja yleisistä töistä vastaava ministeriö tapasivat Ateenassa 14. maaliskuuta. Kokouksen tarkoituksena oli tarkastella 1990-luvulta lähtien tehtyjen rautateitä koskevien yleisten töiden etenemistä. Kaikki toimintaohjelmat arvioitiin ja pyrittiin siten selvittämään nykytilannetta ja määrittelemään, mitä olisi vielä tehtävä ennen ohjelmakauden loppua.

Lisäksi komissio kokoontui talousministeriön ja liikenneministeriön kanssa Ateenassa 26. maaliskuuta 2002. Kokouksen tarkoituksena oli tarkastella liikenne- ja ympäristöalan hankkeiden etenemistä sekä jatkaa tammikuussa 2002 pidetyssä seurantakomitean kokouksessa tehtyjen päätelmien mukaisia toimia. Kokouksessa keskusteltiin myös hallintoviranomaisten roolin vahvistamisesta koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden seurannassa.

Toukokuussa 2002 arvioitiin tarkemmin Kreikan ympäristöstrategian täytäntöönpanoa. Tarkoituksena oli pohtia, millä alueilla tarvittiin vielä lisäponnistuksia Kreikan ympäristöinvestointien täydentämiseksi, jotta koheesiorahaston ympäristöstrategian sujuvaa toteuttamista voitaisiin edistää.

4.1.1.2. Tarkastuskäynnit

Huhtikuussa 2002 tehtiin useita tarkastuskäyntejä esimerkiksi Ano Liossian kierrätyskeskukseen, Psitallian vedenkäsittelylaitokseen ja EYDAPin vesihuoltohankkeisiin.

Kesäkuussa 2002 pidetyssä aluepolitiikan pääosaston ja Kreikan viranomaisten välisessä kokouksessa arvioitiin kansallisten suurhankkeiden, kuten Gadourasin ja Aposselemin patohankkeiden, toteutusta. Syyskuussa 2002 pidetyssä toisessa teknisessä kokouksessa arvioitiin yksitellen tiettyjä aiempina vuosina tehtyjä päätöksiä koskevia muutospyyntöjä.

Lokakuussa 2002 pidettiin Ateenassa aluepolitiikan pääosaston ja Kreikan viranomaisten välinen kokous. Keskusteluissa käsiteltiin ympäristöalaan liittyviä strategisia kysymyksiä ja tarkistettiin vuoden 2003 maksusitoumuksia. Kokouksessa arvioitiin esimerkiksi kiinteitä jätteitä koskevan strategian täytäntöönpanoa sekä pohdittiin tulevaisuuden tavoitteita sovitun ympäristöstrategian täysimittaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

4.1.2. Espanja

4.1.2.1. Seurantakomiteat

Vuonna 2002 kokoontui kaksi seurantakomiteaa Madridissa.

Ensimmäinen seurantakomitea kokoontui 30. tammikuuta - 1. helmikuuta ja toinen 23.-25. lokakuuta. Kyseessä olivat koheesiorahaston seurantakomitean 16. ja 17. kokous.

Seurantakomitea jakautui useaan erityiskomiteaan käsiteltävien alojen ja näistä aloista vastaavien hallintoviranomaisten mukaisesti. Erityiskomiteoiden tehtävänä oli tarkastella tiettyjä hankkeita ja hankeryhmiä (jokainen erityiskomitea käsitteli kaikkiaan noin 170:ää päätöstä), jotka oli alun perin valittu yhteistyössä talousministeriön ja komission edustajien kanssa ja joista oli tarpeen keskustella vielä hankkeista vastaavien viranomaisten kanssa. Myös valitsematta jääneiden hankkeiden tilannetta koskevat tiedot annettiin seurantakomitean käsiteltäväksi, ja ne toimitettiin tiedoksi myös komissiolle.

Näissä kahdessa seurantakomitean kokouksessa tuli esille useita seikkoja, joilla on laaja-alaista merkitystä:

- Rahoitushakemusten ja loppukertomusten laadunvalvonta,

- Määrärahojen automaattinen vapautuminen niissä hankkeissa, jotka eivät ole käynnistyneet kahden vuoden kuluessa niiden hyväksymisestä,

- Julkisuutta koskevat sääntöjenmukaisuusvaatimukset,

- Tarkastuskäyntien tulokset, jotka liittyvät erityisesti julkisia hankintoja koskevan yhteisön oikeuden noudattamiseen,

- Käynnissä olevien hankkeiden hallinnointi, erityisesti vanhojen tukipäätösten loppuun saattamisen nopeuttaminen ja muutoksia koskevien pyyntöjen vähentäminen,

- Maksuennusteiden luotettavuus.

4.1.2.2. Tarkastuskäynnit

Tehtyjen tarkastuskäyntien tavoitteena oli arvioida ja valvoa käynnissä olevien hankkeiden etenemistä sekä selvittää niiden toteutuksessa ilmenneitä vaikeuksia.

Tehdyt tarkastuskäynnit esitellään liitteessä 1.

4.1.3. Irlanti

4.1.3.1. Seurantakomiteat

Seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 2002. Kokoukset pidettiin 19. huhtikuuta ja 31. lokakuuta. Komissio oli enimmäkseen tyytyväinen niiden tietojen laatuun, joita Irlannin viranomaiset antoivat hankkeiden hallinnoinnista. Myös ratkaisemattomia kysymyksiä käsiteltiin riittävästi.

Komitea tarkasteli kokouksissa 30:n käynnissä olevan hankkeen seuranta-asiakirjoja ohjelmakaudelta 1993-1999 ja seitsemän hankkeen seuranta-asiakirjoja ohjelmakaudelta 2000-2006.

Vuonna 2001 saatiin 12 hanketta onnistuneesti päätökseen. Vuoden 2002 lopulla päätökseen saatettavista ohjelmakauden 1993-1999 hankkeista noin 16 % on ohjelmakaudella 1993-1999 tuettuja hankkeita.

Vuosina 2001-2002 komissio tarkasteli huolellisesti erityisesti yhtä hanketta. Vuonna 1997 tukea saanut rautateitä ja merkinantojärjestelmiä koskeva hanke koostuu viidestä toisiinsa liittyvästä rautatiehankkeesta. Yhdessä näistä hankkeista - Mini-CTC-hankkeeksi kutsutussa merkinantojärjestelmää koskevassa hankkeessa - ilmeni vakavia ongelmia, jotka liittyivät täytäntöönpanon viivästymiseen, kustannusarvioiden ylittämiseen ja alkuperäisen sopimuksen peruuttamiseen, ja vuosina 2001-2002 Irlannin parlamentti suoritti rautatieyhtiön johtoa koskevan julkisen tutkimuksen. Vaikka julkista tutkimusta koskeva raportti ei koskaan valmistunut, komissio tutki tarkasti niitä syitä, jotka olivat aiheuttaneet viivästymisen hankkeen täytäntöönpanossa, ja ehdotti täydentävää strategiaa, jonka avulla voitaisiin tukea Mini-CTC-hankkeen toteutusta. Vuonna 2002 aluepolitiikan pääosasto suoritti teknisen tarkastuksen, jossa se arvioi täydentävän strategian tehokkuutta. Strategian päätavoitteiden osalta arvio oli enimmäkseen myönteinen. Tämän perusteella, ja kun otetaan huomioon, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun hankkeen päättymisajankohtaa pyrittiin muuttamaan, komissio teki vuoden 2002 loppupuolella muutospäätöksen, jonka perusteella Mini-CTC-hankkeen tukemista jatkettiin.

Mitä tulee komission yleiseen toimintalinjaan vuonna 2002 esitettyjen hankkeiden muuttamista tai jatkamista koskevien pyyntöjen osalta, komissio antoi Irlannin viranomaisille (sekä muille koheesiorahaston edunsaajana oleville valtioille) uudet hankkeiden muuttamista koskeva ohjeet, joilla rajoitetaan mahdollisuuksia tehdä muutoksia sellaisiin päätöksiin, joita on jo muutettu useaan otteeseen.

4.1.3.2. Tarkastuskäynnit

Vuonna 2002 tehtyjen tarkastuskäyntien tavoitteena oli:

- varmistaa kyseisten hankkeiden eteneminen ja

- saada selkeämpi kuva hankkeisiin liittyvistä ongelmista, joista seurantakomitealle oli ilmoitettu aikaisemmin, sekä hankkeiden muuttamista koskevista pyynnöistä.

Tehdyt tarkastuskäynnit on lueteltu liitteessä 1.

4.1.4. Portugali

4.1.4.1. Seurantakomiteat

Kuten rahastosta annetussa asetuksessa säädetään, seurantaryhmät kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.

Vuonna 2002 kokoukset pidettiin 27. ja 28. toukokuuta sekä 11. ja 12. joulukuuta. Kokouksissa tarkasteltiin kutakin hanketta erikseen. Lisäksi niissä keskusteltiin yleisistä aiheista, kuten julkisuudesta, valvonnasta, julkisista hankinnoista ja toteutussäännöistä sekä vaihdettiin eri aiheita koskevia tietoja.

Alquevan vesivoimalan rakennushanketta valvoo yleiskomitean lisäksi myös laajemmin rakennerahastojen Alquevan alueen integroidun kehitysohjelman (PEDIZA) seurantakomitea.

4.1.4.2. Tarkastuskäynnit

Vuonna 2002 aluepolitiikan pääosaston Portugalin yksikkö osallistui seurantakomitean kokouksiin sekä muutamaan G-7-yksikön tekemään tarkastuskäyntiin. Tämän lisäksi Portugalin yksikkö teki useita tarkastuskäyntejä, joissa arvioitiin hankkeiden etenemistä, todettiin paikan päällä hankkeiden toteutuksessa havaittuja ongelmia ja pyrittiin löytämään näihin sellaisia ratkaisuja, joiden avulla hankkeita toteutusta voitaisiin jatkaa normaalisti (ks. liite 1).

4.2. Tarkastuskäynnit ja päätelmät

Vuoden 2002 aikana aluepolitiikan pääosasto teki 22 tarkastuskäyntiä neljässä koheesiorahaston edunsaajana olevassa valtiossa. Kaikissa valtioissa todettiin erityisesti tarjouskilpailujen ratkaisumenettelyihin liittyviä ongelmia, vaikka tilanne vaihteleekin eri valtioissa. Julkisuutta koskevan päätöksen 96/455/EY noudattamisen osalta tilanteen todettiin kohentuneen, vaikka lisätoimia tarvitaankin edelleen.

On korostettava, että sen jälkeen kun komissio antoi heinäkuussa 2002 uuden asetuksen (EY) N:o 1386/2002, joka koskee koheesiorahastosta myönnettävään tukeen liittyviä hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja rahoitusoikaisumenettelyä, kaikki neljä jäsenvaltiota ovat tehneet parhaansa mukauttaakseen järjestelmänsä uuden asetuksen vaatimuksiin.

Neljässä jäsenvaltiossa todetut väärinkäytökset ovat parhaillaan rahoitusoikaisumenettelyssä.

4.2.1. Kreikka

Kreikassa tehtiin vuonna 2002 viisi tarkastuskäyntiä, joissa tarkasteltiin kahdeksaa koheesiorahastoa koskevaa päätöstä.

Tärkeimmät havainnot koskivat julkisiin hankintoihin liittyvien sääntöjen soveltamista ja hankkeiden kustannus-hyötyanalyysien yhteydessä tehtävien kustannusarvioiden laatua.

4.2.2. Espanja

Espanjassa tehtiin yhdeksän koheesiorahastoa koskevaa tarkastuskäyntiä, joissa tarkasteltiin 17:ää päätöstä.

Espanjassa tilanne vaihtelee, ja tämä johtuu maan hajautetusta hallinto-organisaatiosta. Aluepolitiikan pääosaston tekemien tarkastusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä tiettyjä päätelmiä.

Väärinkäytökset liittyvät enimmäkseen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamiseen (valintaperusteiden ja sopimusten tekemiseen liittyvien perusteiden väliseen sekaannukseen, liian alhaiseen hintatarjoukseen liittyvän "baja temeraria" -säännön soveltamiseen) sekä hylättävien menojen (ALV, julkisyhteisöille kuuluvien maa-alueiden ostot) sisällyttämiseen.

4.2.3. Irlanti

Irlannissa tehtiin vuonna 2002 neljä tarkastuskäyntiä, joissa tarkasteltiin yhdeksää tukipäätöstä. Tärkeimmät väärinkäytökset liittyivät menojen tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen rikkomiseen (työt oli tehty ja niistä oli maksettu ennen kuin tukipäätös oli tehty) sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen (tiettyjen palveluja koskevien sopimusten tekemisessä ei noudatettu tarjouskilpailumenettelyä).

4.2.4. Portugali

Portugalissa tehtiin vuonna 2002 neljä tarkastuskäyntiä, joissa tarkasteltiin seitsemää koheesiorahaston tukipäätöstä.

Tärkeimmät näissä tarkastuksissa tehdyt havainnot liittyvät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamiseen (palveluja koskevien hankintasopimusten tekemisessä ei sovellettu tarjouskilpailumenettelyä) ja hylättäviä menoja sisältävien maksupyyntöjen esittämiseen (pysäköintialueiden tai hallinnollisten tilojen rakentaminen).

4.3. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen

Vuoden 2002 marras- ja joulukuussa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja aluepolitiikan pääosasto tekivät yhdessä tarkastuksia neljässä edunsaajana olevassa valtiossa. Tarkastukset koskivat tällä alalla tapahtuvien väärinkäytösten ilmoittamis- ja seurantajärjestelmiä ja -menettelyjä koskevan komission asetuksen (EY) N:o 1831/94 täytäntöönpanoa näissä valtioissa. Samanaikaisesti tämän tarkastuksen kanssa tehtiin myös toinen tarkastus, joka koski asetuksen (EY) N:o 1681/94 soveltamista koheesiorahaston osalta. Tarkastusten päätelmät toimitetaan jäsenvaltioille, neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

Koheesiorahaston rahoituksen yhteydessä esiintyvistä epäsäännönmukaisuuksista ja perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1831/94 [13] 3 artiklan mukaan edunsaajina olevat jäsenvaltiot antavat komissiolle selvityksen epäsäännönmukaisuuksista, joista on tehty hallinnollinen tai oikeudellinen esitutkinta.

[13] EYVL 191, 29.7.1994.

Vuonna 2002 kolme neljästä koheesiorahaston tukea saavasta jäsenvaltiosta (Kreikka, Irlanti ja Portugali) ilmoitti komissiolle neljästä väärinkäytöstapauksesta asetuksen (EY) N:o 1831/94 mukaisesti. Kreikka ja Irlanti ilmoittivat molemmat yhdestä tapauksesta ja Portugali kahdesta.

Kreikan viranomaisten ilmoittamaan tapaukseen liittyi yhteensä 973 444 euron suuruinen yhteisön tuki, ja väärinkäytös koski julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomista. Irlannin viranomaisten ilmoittamassa tapauksessa oli kyse yhteensä 5 885 euron suuruisesta yhteisön tuesta, ja väärinkäytös koski hylättävien menojen esittämistä. Tämä summa on peritty takaisin kansallisella tasolla. Portugalin ilmoittamiin tapauksiin liittyi yhteisön tukea yhteensä 8 842 900 euroa, josta 8 024 246 euroa pidätettiin kansallisella tasolla. Havaittuihin väärinkäytöksiin sisältyi myös hylättäviä menoja, virheellisiä tositteita ja kirjanpito-ongelmia. Tuensaajille maksetut 818 654 euroa perittiin takaisin kansallisella tasolla.

Espanja ilmoitti komissiolle edellä mainitun asetuksen mukaisesti, että vuoden aikana ei havaittu väärinkäytöksiä.

5. Ennakko- ja jälkiarviointi

5.1. Yleistä

EU:n politiikkojen päätavoitteena on talouskehityksen maksimointi ja alueiden välisen eriarvoisuuden vähentäminen BKT:n ja työttömyysasteen osalta. Tämän vuoksi suurimmat ongelmat, jotka havaittiin sellaisten hankeinvestointien kustannus-hyötyanalyyseja koskevissa arvioinneissa, joihin haettiin koheesiorahaston yhteisrahoitusta, olivat talousanalyysin puuttuminen tai näiden analyysien heikko toteutus.

Tämän vuoksi on hylätty useita hanke-ehdotuksia, joissa keskityttiin pääasiassa rahoitusanalyysiin. Tässä kohdin komissiolla on ollut myös ohjaava rooli. Asiaa koskevissa kertomuksissa on painotettu erityisesti niitä keinoja, joilla hankkeen toteuttajia voitaisiin opastaa laatimaan perusteellisempia arvioita niistä talousanalyysien osa-alueista, joissa on havaittu puutteita.

Lisäksi eräiden hankeinvestointien rahoitusanalyyseistä kävi ilmi, että sen jälkeen kun kustannus-hyötyanalyysiä oli tarkistettu, hankkeiden toteuttajat huomasivat, että investointeihin tarvittiinkin huomattavasti vähemmän yhteisön tukea. Tällä on ratkaiseva merkitys sen vuoksi, että tällä tavoin EU:n rakennepolitiikkaan käytettävän julkisen rahoituksen tehokkuus voidaan maksimoida ja yhteisrahoitusta voidaan myöntää useammille hankkeille. Lisäksi monet hankkeita koskevat kertomukset eivät sisältäneet riskianalyysiä. Komissio on kehottanut painokkaasti hankkeen toteuttajia käyttämään tätä menetelmää, sillä sen avulla voidaan sekä parantaa hankkeen onnistumismahdollisuuksia vahvistamalla rahoitusta että tehostaa hankkeen vaikutuksia aluekehitykseen määrittämällä hankkeen tärkeimmät muuttujat ja tarkistamalla jatkuvasti hankkeiden eritelmiä.

5.2. Hankkeiden käsittely ja ennakkoarviointi

Komissio teki vuonna 2001 suurhankkeiden kustannus-hyötyanalyysejä koskevan oppaan päivityksen yhteydessä merkittävää sisäistä työtä, jolla pyritään parantamaan eri hankkeiden taloudellisten ennakkoanalyysien johdonmukaisuutta. Pohdinnan kohteina olivat erityisesti käytetty diskonttauskerroin, saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vesihuoltohankkeissa, sellaisten kustannusten huomioon ottaminen hankkeen kannattavuuden arvioinnissa, jotka ovat syntyneet ennen hankkeen esittämistä komissiolle, sekä rahoituskulujen mahdollinen seuranta. Pohdinnan tulokset esitetään jäsenvaltioille vuonna 2002.

5.3. Yhteistyö EIP:n kanssa hankkeiden arvioinnissa

Toimielinten vuonna 2000 tekemän ja vuoteen 2006 voimassa olevan puitesopimuksen mukaan komissio voi pyytää Euroopan investointipankilta teknistä apua koheesiorahastosta tuettavien hankkeiden sekä EAKR:n tukemien tai ISPA:sta rahoitettujen hankkeiden arviointiin. Komissio saa lisäksi järjestelmällisesti EIP:ltä kaikki tarvittavat tiedot jollekin näistä kolmesta rahastosta esitetyistä hankkeista, joita pankki on itse päättänyt tukea.

5.4. Rahaston taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus jäsenvaltioissa sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen Euroopan unionissa, mukaan luettuina vaikutukset työllisyyteen

Koheesiorahastosta annetussa asetuksessa komissio velvoitetaan arvioimaan rahaston tukien vaikutuksia taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, mukaan luettuina vaikutukset työllisyyteen, sekä jokaisen hankkeen osalta että koko yhteisön tuen osalta.

Kustannus-hyötyanalyysejä koskevan oppaan uusi versio on edellistä perusteellisempi ja se täyttää paremmin myös pedagogisen tehtävänsä, sillä siinä käsitellään kustannus-hyötyanalyysiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä käytännön esimerkkien avulla. Jotta virkamiehet ja jäsenvaltioiden hankkeiden vetäjät voisivat käyttää opasta heti, se on saatavana aluepolitiikan pääosaston WWW-sivustolta englanninkielisenä ja huhtikuusta lähtien myös muilla kielillä.

5.5. Yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen

Komissio on ryhtynyt toimiin eri jäsenvaltioissa noudatettavien käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja se on keskittänyt toimintansa erityisesti tiettyjen keskeisten arviointiperusteiden yhdenmukaistamiseen. Näitä ovat muun muassa diskonttauskertoimet, varotoimenpiteet, kuoletukset (joka on poistettu), rahoitustarvemallin mukauttaminen (jolla kannustetaan soveltamaan saastuttaja maksaa -periaatetta); jäännöskustannusten käyttö. Yhdenmukaistaminen on toteutettu käymällä tiiviitä kahden- ja monenvälisiä keskusteluja. Monenvälisten keskustelujen tuloksena tehtiin asiasta vastaavien viranomaisten kanssa sopimuksia, joiden mukaan edellä kuvattu yhdenmukaistaminen pannaan täyspainoisesti täytäntöön vuodesta 2003 alkaen. Lisäksi kustannus-hyötyanalyysejä varten tarvittavan tietomäärän pienentämiseksi ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi aluepolitiikan pääosasto on yksinkertaistanut asiaa koskevia sääntöjä.

6. Toimielinten välinen vuoropuhelu, tiedottaminen ja julkisuus

6.1. Vuosikertomuksen 2001 esittäminen

6.1.1. Euroopan parlamentti

Parlamentti pohti Maurizio Turcon (vuoden 2000 koheesiorahastokertomus) ja Dana Scallonin (vuoden 2001 kertomus) laatimien mietintöjen perusteella, miten päättyneiden hankkeiden jälkiarviointeja voidaan hyödyntää uudella ohjelmakaudella ja millaisia koulutustoimia komissio aikoo toteuttaa varmistaakseen, että jäsenvaltiot soveltavat jälkiarviointia koskevia perusteita yhtenäisesti. Lisäksi Euroopan parlamentti kehottaa komissiota valvomaan edelleen tiukasti, että julkisissa hankinnoissa sovelletaan avoimuuden periaatetta. Parlamentti piti valitettavana, että sitoumusten ja maksujen taso oli riittämätön, vaikka talousarvion toteutus paranikin vuonna 2001. Parlamentti piti valitettavana myös sitä, että kertomuksessa ei ollut tarkkoja tietoja koheesiorahaston maksattamatta olevista sitoumuksista.

Vuosikertomuksessa 2001 komissio on pyrkinyt esittämään yksityiskohtaisia talousarviota koskevia tietoja ja erityisesti maksattamatta olevista sitoumuksista. Lisäksi Euroopan parlamentti kannustaa komissiota tiiviimpään yhteistyöhön alue-, liikenne- ja ympäristöpolitiikoista vastaavien pääosastojen välillä.

6.2. Tiedottaminen jäsenvaltioille

Brysselissä pidettiin 27. kesäkuuta ja 21. lokakuuta 2002 tiedotuskokous 15 jäsenvaltion kanssa.

Ensimmäisessä kokouksessa komissio esitteli hankkeiden muutoksia koskevat ohjeet, tarkastuskäyntejä koskevan ohjelman vuosiksi 2002-2003, määrärahojen jakautumisen kullekin jäsenvaltiolle sekä maksuennusteet vuodeksi 2002 ja rahoitusoikaisuja koskevan asetusluonnoksen (joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2003).

Lokakuussa pidetyssä tiedotuskokouksessa komissio esitteli koheesiorahaston vuosikertomuksen 2001, selvitti ETAn rahoitusvälineen tilannetta sekä vuoden 2002 sitoumusten tilannetta.

6.3. Komission julkisuus- ja tiedotustoimet

Koheesiorahaston toimet on yhdistetty aluepolitiikan pääosaston yleisiin toimiin vuodesta 2000 alkaen, joten koheesiorahaston toimien seuraamisesta on tullut oleellinen osa pääosaston yleistä tiedotus- ja viestintätoimintaa.

Koheesiorahasto on otettu erityisesti huomioon ohjelmassa, joka koostuu yksittäisistä toimista, kuten julkaisujen ja valokuvareportaasien laatimisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Esimerkkinä tästä on Kreikkaa koskeva valokuvareportaasi, joka valmistui joulukuussa 2002. Tämä liittyi maakohtaisen esitesarjan viimeisen osan valmisteluvaiheeseen. Esitteissä kuvataan yhteisön koheesiopolitiikan toiminta-alaa ja erityispiirteitä.

Näitä toimia jatketaan vuonna 2003, ja niissä otetaan erityisesti huomioon se, että vuonna 2004 tapahtuvan EU:n laajentumisen seurauksena koheesiorahaston tukikelpoisten maiden määrä voi kasvaa.

Ratkaiseva hetki vuonna 2002 oli maaliskuussa pidetty seminaari, jossa verrattiin, miten tavoitteen 1 alueilla ja neljässä koheesiomaassa oli edistytty tiedotukseen ja mainontaan liittyvien vaatimusten (koheesiorahaston osalta asetuksen (EY) N:o 1164/94 14 artikla) täyttämisessä. Jäsenvaltioilla on velvollisuus tiedottaa kansalaisilleen tehokkaasti ja avoimesti rakennerahastojen toimista ja koheesiorahaston hankkeista, ja komissio on luonut useita järjestelmiä, jotka auttavat jäsenvaltioita täyttämään tämän vaatimuksen.

Liite I

Vuonna 2002 tehdyt tarkastuskäynnit.

Kreikka

Tammikuu: Koheesiorahaston seurantakomitean kokous. Tarkasteltiin sovitun ympäristö- ja liikennestrategian täytäntöönpanon edistymistä ja tulevia ensisijaisia tavoitteita.

14. maaliskuuta: Komission ja liikenneministeriön korkeat virkamiehet kokoontuivat keskustelemaan rautateihin liittyvistä yleisistä töistä.

26. maaliskuuta: Tarkastettiin, miten sovittuja ensisijaisia tavoitteita oli toteutettu liikenteen ja ympäristön alalla.

Huhtikuu: Tarkastuskäynnin tarkoituksena oli varmistaa eteneminen EYDAPin vesihuoltohankkeessa ja Psitallian vedenkäsittelylaitosta koskevassa hankkeessa sekä käydä paikan päällä Ano Liossian kierrätyskeskuksessa.

Kesäkuu: Tarkastettiin ympäristöalan kansalliset suurhankkeet.

Kesäkuu: Tehtiin laadunvarmistuskäynti Kreikan rautatiehankkeista vastaavan viranomaisen ERGOSEn päätoimipaikkaan.

Syyskuu: Tarkasteltiin perusteellisesti päätösten muuttamista koskevia pyyntöjä.

Lokakuu: Määriteltiin ympäristö- ja liikennealan tärkeimmät painopistealueet vuodeksi 2003.

Espanja

Heinäkuu : Komission yksiköt tekivät tarkastuskäynnin Salto del Negron jätehuoltolaitokseen Gran Canarialla ja Aricon jätehuoltolaitokseen Teneriffalla (Kanariansaarten itsehallintoalueen jätehuoltohankkeita). Tarkastuskäynnillä havaittiin hankkeen vakaaseen hallinnointiin liittyviä ongelmia. Komission yksiköiden tekemien havaintojen jälkeen eri julkisyhteisöt allekirjoittivat vakaan hallinnointijärjestelmän luomista koskevan sopimuksen.

Syyskuu: Tarkastuskäynnit tehtiin alueille, joilla toteutettiin seuraavia hankkeita: Navas del Marquésin viemäröinti ja jätevedenpuhdistamo Ávilassa (hanke nro 98.11.61.036), vesihuoltojärjestelmän laajennustyöt Navas del Marquésissa Ávilassa (hanke nro 2002.ES.16.C.PE.003). Tarkastuksissa saatiin kaikki ne tiedot, joita tarvittiin ensimmäisen hankkeen fyysisen kohteen muuttamista koskevan pyynnön ja jälkimmäistä hanketta koskevan tukihakemuksen käsittelyyn. Muutospyyntö hyväksyttiin 6.11.2002 päätöksellä C(2002) 3512 ja tukihakemus 16.12.2002 päätöksellä C(2002) 4270.

Tarkastuskäynnit tehtiin alueille, joilla toteutetaan seuraavia hankkeita: Culebrojoen keski- ja ylävaluma-altaiden jätevedenpuhdistamon Fuenlabradan osa Madridissa (hanke nro 98.11.61.004) ja Gavian jätevedenpuhdistamo Madridissa (hanke nro 98.11.61.018). Lisäksi tehtiin tarkastuskäynti alueelle, jolla toteutetaan Culebrojoen alavaluma-altaan jätevedenpuhdistamon Getafen osaa Madridissa (hanke nro 2000.ES.16C.PE.032) koskevaa hanketta. Tässä tarkastuksessa saatiin kaikki tarvittavat lisätiedot hankkeen muuttamista koskevan pyynnön käsittelyä varten. Pyyntö hyväksyttiin 18.12.2002 päätöksellä C(2002) 4652.

Irlanti

Heinäkuu: Limerick, Burren ja North Clare

- Hanke numero 99/07/61/002 - Limerickin kaupungin ydinkeskustan ja ympäristön jäteveden poisjohtamisen päähanke (vaihe III): Komissio varmisti, että hankkeen toteutuksessa noudatettiin aikataulua ja nykyisen tukipäätöksen mukaista määräaikaa. Komissio käsitteli myös niitä hankkeen osia, joille voitaisiin myöntää lisätukea, mikäli koheesiorahastosta saataisiin käyttöön lisämäärärahoja.

- Hanke numero 96/07/61/009 - Limerickin vesihuolto (vaihe II): komissio varmisti, että hanke oli saatu päätökseen ja että vedenkäsittely- ja jätevedenkäsittelylaitokset olivat käytössä. Komissio keskusteli myös loppuraporttiin ja hankkeen päättämiseen liittyvistä vaatimuksista.

- Hanke numero 95/07/61/002 - North Tipperaryn vesihuolto: komissio arvioi vedenkäsittelylaitoksessa tehtyjä parannuksia sekä olemassa olevien vedenottamoiden kunnostustöitä. Komissio arvioi myös hankkeen viimeistelyvaiheen etenemistä ja sai näyttöä tiedotustoiminnasta. Myös hankkeen päättymiseen liittyvistä asiakirjoista keskusteltiin.

- Hanke numero 94/07/61/010 - Burrenin ja North Claren vesihuoltosuunnitelma: tarkastuskäynnin tavoitteena oli varmistaa, että hanke oli saatu päätökseen. Vedenkäsittely- ja jätevedenkäsittelylaitokset olivat jo käytössä, ja komissio selitti hankkeiden päättämiseen liittyviä asiakirjoja. Komissio näki myös, että tiedotuskampanjaa toteutettiin ja että Lisdoonvarnaan oli pystytetty veistos hankkeen kunniaksi.

Portugali

Huhtikuu: Tarkastuskäynti tehtiin hankkeisiin 2001/PT/16/C/PT/001 ja 2000/PT/16/C/PT/003, jotka koskevat Algarven rautatien uudistustöitä. Tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota rahoitettavien hankkeiden julkisuuteen.

Kesäkuu: Tarkastettiin seuraavat kolme hanketta:

- Hanke 1996/PT/16/C/PE/003, joka koskee Ria de Aveiron viemäröintiä. Tarkastuksessa analysoitiin hankkeesta vastaavien henkilöiden kanssa useita teknisiä näkökohtia, kuten lietteen käsittelyä ja loppusijoitusta, jätevesiä koskevia sääntöjä ja hinnoittelujärjestelmää.

- Hanke 2000/PT/16/C/PE/007, joka koskee Zêzeren ja Côan vesihuoltohanketta, jossa tarkastettiin alkuperäistä hanketta koskevien muutospyyntöjen asianmukaisuutta.

- Hanke numero 2000/PT/16/C/PE/015, joka koskee kiinteiden jätteiden käsittelyjärjestelmää Cova da Beirassa. Tarkastuksessa käsiteltiin hankkeen johtoon liittyviä mahdollisia taloudellisia ongelmia sekä mahdollisuutta siirtää vastuu hankkeen toteutuksesta toiselle julkisyhteisölle.

Marraskuu: Tarkastuskäynti tehtiin hankkeeseen numero 2001/PT/16/C/PE/002, joka koskee Madeiran saariston vesihuollon parantamiseen liittyvää toimenpidekokonaisuutta. Tarkastuksen kohteena olivat Porto Santossa meneillään olevat toimenpiteet, ja sen tavoitteena oli kiinnittää vastuuhenkilöiden huomiota mereen laskettavien poistovesien laatua koskevien määräysten noudattamiseen.

Lisäksi vuoden aikana tehtiin muita teknisiä tarkastuskäyntejä, jotka liittyivät tiettyjen tukihakemusten käsittelyyn. Näiden tarkastusten kohteena olivat erityisesti sellaiset kuntien yhteisiä integroituja vesihuoltojärjestelmiä koskevat hankkeet, joista vastasivat Águas de Portugal -yritysryhmään kuuluvat yritykset.