52003DC0184

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE - Valkoisen kirjan "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet" seuranta - Ehdotus nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto

1.1. Nuorisopolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan seurantaan liittyviä ehdotuksia

1.2. Yhteistyöhalukkuutta heijastavia ehdotuksia

1.3. Muita poliittisia aloitteita täydentäviä ehdotuksia

2 Yhteiset tavoitteet nuorten osallistumisen parantamiseksi

2.1. Nuorten osallistuminen oman yhteisönsä kansalaistoimintaan

2.2. Nuorten osallistuminen edustuksellisen demokratian mekanismeihin

2.3. Osallistumisen oppiminen

3 Yhteisiä tavoitteita nuorille tiedottamisen parantamiseksi

3.1. Nuorten mahdollisuudet käyttää tietopalveluita

3.2. Tarjottavan tiedon laadukkuus

3.3. Nuorten osallistuminen tiedon muokkaamiseen ja levitykseen

4 Täytäntöönpano- ja seurantamekanismit

1 Johdanto

1.1. Nuorisopolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan seurantaan liittyviä ehdotuksia

Tässä tehtävät ehdotukset yhteisiksi tavoitteiksi ovat jatkoa valkoiselle kirjalle "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet" [1], jonka komissio hyväksyi 21. marraskuuta 2001, ja neuvoston 27. kesäkuuta 2002 antamalle päätöslauselmalle [2], jossa asetetaan nuorisoalan uudet eurooppalaiset yhteistyöpuitteet.

[1] KOM(2001) 681 lopullinen.

[2] EYVL C 168, 13.7.2002.

Kyseisellä päätöslauselmalla neuvosto käynnistää avoimen koordinaatiomenetelmän ja määrää, että sitä on sovellettava ensisijaisesti kahteen painopistealaan, jotka ovat nuorten osallistuminen ja heille tiedottaminen. Neuvosto antaa komission tehtäväksi valmistella ehdotuksen yhteisiksi tavoitteiksi kaikkien jäsenvaltioiden tilanteesta laaditun raportin pohjalta. Käsillä olevan tiedonannon tarkoituksena on ehdottaa neuvostolle yhteisiä tavoitteita saadun toimeksiannon mukaisesti.

Päättäessään soveltaa nuorisoa koskevaa avointa koordinaatiomenetelmää kyseisiin kahteen painopistealaan jäsenvaltiot ovat osoittaneet haluavansa vahvistaa yhteistyötään niitä koskevien politiikkojen täytäntöönpanossa ja seurannassa. Ne korostavat, että avointa koordinaatiomenetelmää toteutetaan "joustavasti ja [...] soveltuvalla tavalla. Siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ja noudatetaan toissijaisuusperiaatetta." [3]

[3] Neuvoston päätöslauselma, annettu 27.6.2002.

Saamansa toimeksiannon mukaisesti komissio on laatinut jäsenvaltioita kuultuaan yksityiskohtaisen kyselylomakkeen kummankin painopisteen osalta. Kyselylomakkeet on toimitettu jäsenvaltioille ja ehdokasvaltioille. Neuvoston päätöslauselmassa näet todetaan, että viimeksi mainitut "olisi otettava mukaan nuorisoalan eurooppalaiseen yhteistyöhön".

Kyselylomakkeet on laadittu yhteisen lähestymistavan pohjalta, ja ne ovat yleisrakenteeltaan yhtenäiset. Aluksi kysytään perustietoja kunkin maan tilanteesta ja voimassa olevasta lainsäädännöstä. Sitten pyydetään esittelemään maassa nykyisin harjoitettavien politiikkojen suuntaviivat ja antamaan esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Lopuksi pyydetään täsmentämään, mitä odotetaan Euroopan tasolta.

Selvitystä pyydetään myös nuorten kuulemismenettelyistä, joihin jäsenvaltioissa on sitouduttu.

Komissio puolestaan on kuullut Euroopan nuorisofoorumia ennen ehdotustensa tekemistä.

1.2. Yhteistyöhalukkuutta heijastavia ehdotuksia

Tapa, jolla kysymyksiä on käsitelty ja vastauksia annettu, on vaihdellut maittain harjoitettavien nuorisopolitiikkojen tilanteen ja nuorten osallistumistapojen mukaan. Annettujen tietojen, kehiteltyjen perusteluiden, tehtyjen ehdotusten ja kuvattujen hyvien toimintatapojen muodossa annetut vastaukset ovat muodostaneet runsaan ja kiinnostavan perustan komission yksiköiden laatimalle raportille. [4]

[4] Commission working paper - Analysis of Member States' replies to the Commission questionnaires on youth participation and information (Komission valmisteluasiakirja - Raportti jäsenvaltioiden vastauksista nuorten osallistumista ja heidän kuulemistaan koskevaan kyselyyn (SEK(2003) 465)).

Ehdotukset yhteisiksi tavoitteiksi perustuvat kuultujen maiden antamien vastausten analyysiin. Neuvosto pyytää näet 27. kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa komissiota "laatimaan [...] kunkin prioriteetin ja avainkysymyksen osalta kyselyn, [...] laatimaan jäsenvaltioiden vastausten perusteella yhteenvedon [...] ja tekemään neuvostolle ehdotuksia yhteisiksi tavoitteiksi". Kyseisiä tavoitteita ehdotetaan jäsenvaltioiden antamien vastausten pohjalta, jotka kuvaavat kunkin maan omaa tilannetta ja Euroopan tasoon kohdistuvia odotuksia. Tavoitteet ovat tulos kaikkien kuultujen maiden yhteisestä lähestymistavasta, ja niissä kiteytyvät vastausten analysoinnin esiin nostamat tekijät, joista ollaan yksimielisiä. Kunkin aihekohtaisen painopisteen osalta ehdotetaan kokonaistavoitetta, joka jakautuu kolmeksi osatavoitteeksi.

Esitettyjen täsmällisten tavoitteiden saavuttamiseksi osoitetaan toimintalinjoja samalla tavoin kuin avointa koordinaatiomenetelmää koulutukseen sovellettaessa.

1.3. Muita poliittisia aloitteita täydentäviä ehdotuksia

Tietojen ja taitojen Eurooppa

Nuorisoalan poliittisen yhteistyön yhteisten tavoitteiden asettaminen on avainkysymys, sillä kyseisen yhteistyön kehittämisellä edistetään osaltaan Eurooppa-neuvoston Lissabonin- ja Barcelonan-kokouksissa asetettujen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Niillähän pyritään luodaan "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous".

Elinikäinen koulutus on tämän strategian tärkeä tukipilari. Sen tarkoituksena on parantaa yksilöllistä ammatillista tietämystä ja pätevyyttä mutta myös syventää kansalaisten yhteiskuntatietoisuutta ja -sitoutuneisuutta.

Virallisen järjestelmän ulkopuolisella ja omaehtoisella oppimisella (arkioppimisella) on tässä yhteydessä perustava merkitys kilpailukykytavoitteiden saavuttamiselle. Sen avulla päästään myös korkeammalle tasolle yhteiskuntaan sopeutumisessa, yksilöllisessä kehityksessä sekä aktiivisen kansalaisuuden harjoittamisessa [5].

[5] Neuvoston päätöslauselma, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, elinikäisestä oppimisesta, EYVL C 163, 9.7.2002.

Nuorisopolitiikoilla edistetään laajalti virallisen järjestelmän ulkopuolista nuorten oppimista. Nuorten osallistuminen ja nuorille tiedottaminen muodostavat kyseisten politiikkojen osatekijöinä kaksi tärkeintä tunnustettua painopistettä myös nuorten itsensä keskuudessa.

Ehdotettujen yhteisten tavoitteiden lähtökohtana ovat olleet myös Nuoriso-ohjelman kokemukset. Tavoitteet on otettava huomioon valmisteltaessa koulutus- ja nuorisoalaa koskevia uuden sukupolven ohjelmia.

Kansalaisuus ja hallintotapa

Tiedottaminen on nuorten voimakkaasti vaatiman osallistumisen ehdoton edellytys.

Nuorten osallistumisen lisääminen ja heille tiedottamisen parantaminen edistävät osaltaan aktiivisen kansalaisuuden laajempaa tavoitetta sekä "Eurooppa-hankkeen ja unionin toimielimien tuomista kansalaisia ja varsinkin nuoria lähemmäksi" [6].

[6] Laekenin julistus, 14.-15.12.2001.

Nuorten osallistuminen ja heille tiedottaminen sisältyvät myös hallintotapaa käsittelevän valkoisen kirjan tavoitteisiin, erityisesti avoimuus- ja osallistumistavoitteisiin. Kuten nuorisoa käsittelevässä valkoisessa kirjassa muistutetaan, nuorisoalalla vaikuttavat seuraavat periaatteet:

- Avoimuus: tiedotetaan nuorille ja kommunikoidaan heidän kanssaan aktiivisesti heidän omalla kielellään, jotta he ymmärtäisivät, miten unioni ja heitä koskevat politiikat toimivat.

- Osallistuminen: kuullaan nuoria ja edistetään heidän osallistumistaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja yleisesti heidän yhteisöjensä elämään.

2 Yhteiset tavoitteet nuorten osallistumisen parantamiseksi

Nopeasti kehittyvässä yhteiskunnallisessa ympäristössä, jolle on pitkällä aikavälillä luonteenomaista Euroopan väestön ikääntyminen sekä nuorten ja poliittisen elämän perinteisten muotojen välisen etäisyyden kasvu, nuorten aktiivinen kansalaisuus on kaikkien tunnustama keskeinen haaste.

Nuorten aktiivisen kansalaisuuden käsite tarkoittaa yksinkertaisesti nuoren täysipainoista ja kokonaisvaltaista osallistumista yhteiskuntaelämään ja hänen sitoutumistaan mutta myös hänen kykyään harjoittaa kansalaisuuttaan.

Nuorten yhteiskuntaosallistumisen ehdot kehittyvät sitä mukaa kuin edustuksellisen ja osallistuvan demokratian harjoittamistavat ja -muodot muuttuvat.

Jotta nuoret pääsisivät tasa-arvoiseen asemaan muun yhteiskunnan kanssa aktiivisen ja vastuullisen kansalaisuuden harjoittamisessa, on välttämätöntä tunnustaa osallistumismuodot, joita he ovat kehittäneet omassa elinympäristössään, ja tukea niitä. Heitä tulee niin ikään kannustaa suhtautumaan myönteisemmin edustuksellisen demokratian mekanismeihin ja auttaa tarttumaan tarjoutuviin osallistumistilaisuuksiin.

Osallistumisen osalta komissio ehdottaa kokonaistavoitteeksi sellaisten toimintojen toteuttamista ja tukemista, joilla edistetään nuorten aktiivisen kansalaisuuden harjoittamista ja vahvistetaan heidän täysipainoista osallistumistaan demokraattiseen yhteiskuntaelämään. Kokonaistavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan seuraavia kolmea osatavoitetta:

- Edistetään nuorten osallistumista oman yhteisönsä kansalaistoimintaan.

- Edistetään nuorten osallistumista edustuksellisen demokratian mekanismeihin.

- Opetetaan nuoria osallistumaan.

2.1. Nuorten osallistuminen oman yhteisönsä kansalaistoimintaan

Kansalaisuus rakentuu ensisijaisesti erilaisista kokemuksista, joita nuoret ovat saaneet omassa elinympäristössään kuten kotona, koulussa, vapaa-aikana ja työssä. Paikallis- ja kansalaisjärjestöillä on niin ikään merkittävä rooli. On tärkeää huolehtia siitä, että nuoret voivat osallistua paremmin oman yhteisönsä kansalaistoimintaan riippumatta yhteiskunnallisesta, taloudellisesta tai kulttuurisesta asemastaan, elintavoistaan ja -paikoistaan.

Ehdotettuja toimintalinjoja:

* Edistetään nuorten mukaantuloa osallistumisjärjestelmiin (kansalaisjärjestöt, yhdistykset, vapaaehtoistyö jne.) ja tuetaan nuorten omia kansalaisjärjestöjä heidän riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään vaalien.

* Tunnustetaan nuoret oman kansalaisuutensa ja itsenäisyytensä toimijoiksi ja tuetaan sellaisten toimintojen, aloitteiden ja hankkeiden kehittämistä, joilla pyritään saamaan nuoret itse mukaan paikallistason ongelmien ratkaisuun.

* Arvostetaan, tehdään tunnetuksi ja tuetaan vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden yhteyshenkilöiden kenttätyötä nuorten hyväksi.

* Kartoitetaan tiettyjen erityisryhmien osallistumista haittaavat esteet sekä kannustetaan toimintoja ja mekanismeja, jotka osaltaan edistävät kaikkien nuorten osallistumista kansalaistoimintaan; kiinnitetään erityishuomiota sukupuolesta johtuviin kysymyksiin.

2.2. Nuorten osallistuminen edustuksellisen demokratian mekanismeihin

Edustuksellinen demokratia on yhteiskuntiemme kulmakiviä. Nuorten osallistuminen siihen on siis todellinen haaste. Tässä tarkoituksessa yhteiskunnan on vastattava paremmin nuorten pyrkimyksiin ja tarpeisiin, jos se haluaa heidän hyväksyvän demokratian perinteiset mekanismit. Tämä ei voi tapahtua ilman ajattelutavan ja käyttäytymisen muutoksia. Erityisesti nuorten kanssa keskustelemalla on mahdollista päästä siihen, että he saavat tärkeämmän aseman päätöksenteon ja poliittisen vaikuttamisen piirissä. Poliittisten tahojen on huolehdittava siitä, että nuoret osallistuvat paremmin edustuksellisen demokratian mekanismeihin.

Ehdotettuja toimintalinjoja:

* Syvennetään ja kehitetään säännöllistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua poliittisten tahojen ja nuorten sekä heitä edustavien organisaatioiden kesken (nuorten valtakunnalliset ja alueelliset neuvostot, nuorten eurooppalainen foorumi ym.)

* Toimitaan siten, että vuoropuheluun päästään myös sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät osallistu järjestötoimintaan, ja että asianomaiset järjestöt ottavat huomioon heidänkin tarpeensa.

* Tuetaan mekanismeja, joiden ansiosta voidaan kehittää kaikenmuotoista vuoropuhelua nuorten lähentämiseksi poliittiseen päätöksentekoon.

* Parannetaan yhteyksiä eri edustus- ja vuoropuhelutasojen välillä paikallistasolta Euroopan tasolle.

* Vahvistetaan nuorten painoa ja osallistumista vaaliprosesseissa. Edistetään nuorten kirjoittautumista äänestyslistoille, kannustetaan nuoria äänestämään aktiivisesti ja poliittisia puolueita tarjoamaan heille enemmän osallistumismahdollisuuksia sekä kasvatetaan nuorten edustusta vaaleilla valituissa elimissä.

* Kartoitetaan ja tutkitaan paremmin esteet, jotka haittaavat nuorten osallistumista edustuksellisen demokratian mekanismeihin, sekä kannustetaan toimintoja ja mekanismeja, jotka osaltaan edistävät kaikkien nuorten osallistumista; kiinnitetään erityishuomiota sukupuolesta johtuviin kysymyksiin.

2.3. Osallistumisen oppiminen

Jokaisen nuoren on voitava kehittää mahdollisuuksiaan, identiteettiään ja kykyään toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. Koulutus on tässä mielessä ratkaiseva tekijä, sillä osallistumiskyky voidaan oppia ennen kaikkea koulussa, joka on kodin jälkeen nuorten tärkeimpiä sosiaalistumisympäristöjä. Virallisen järjestelmän ulkopuolisella oppimisella hankitut kokemukset edistävät osaltaan merkittävällä tavalla yksilön kehitystä ja aktiivista kansalaisuutta. On luotava edellytykset osallistumisen oppimiselle.

Ehdotettuja toimintalinjoja:

* Kehitetään ja syvennetään virallisten koulutusjärjestelmien tarjoamaa osallistumiskoulutusta (koulutukseen sovellettavan avoimen koordinaatiomenetelmän yhteydessä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti).

* Tuetaan virallisen järjestelmän ulkopuolisen ja omaehtoisen oppimisen alalla toteutettavien, nuorten aktiivista osallistumista edistävien toimintojen kehittämistä.

* Kehitetään virallisen oppimisen, virallisen järjestelmän ulkopuolisen ja omaehtoisen oppimisen välistä vuorovaikutusta.

* Hyödynnetään aiempia osallistumiskokemuksia, joita nuoret ovat saaneet elinympäristössään kuten kotona, koulussa, yliopistossa, muissa oppilaitoksissa ja työpaikalla.

* Huolehditaan nuorten osallistumisen tuottamien, kaikkien kannalta hyödyllisten tulosten tunnetuksi tekemisestä ja levittämisestä sekä pyritään torjumaan nuorten aktiivista osallistumista haittaavat nuorisokielteiset ennakkoluulot.

* Analysoidaan ilmiöitä, jotka aiheuttavat tiettyjen ryhmien syrjäytymiseen kansalaisina, ja edistetään ennaltaehkäiseviä lähestymistapoja.

3 Yhteisiä tavoitteita nuorille tiedottamisen parantamiseksi

Nuorten tarpeisiin räätälöity tiedottaminen kannustaa heitä osallistumaan yhteiskuntaelämään ja kehittämään aktiivista kansalaisuutta. Tällainen tiedottaminen on välttämätön joskaan ei vielä riittävä edellytys heidän osallistumiselleen. Se tulee kohdentaa myös niille, jotka kuuluvat nuorten lähipiiriin, kuten vanhemmille, opettajille, nuorisotyöntekijöille, -johtajille ja -tiedottajille, kirjakauppiaille ym.

Nuorisolle tiedottaminen kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulle myös Eurooppaa koskevissa kysymyksissä. Jäsenvaltiot katsovat kuitenkin, että niiden keskinäistä tietoa on vahvistettava järjestämällä kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa ja samalla kehitettävä nuorille tiedottamisen eurooppalaista ulottuvuutta.

Tiedottamisen osalta komission ehdottama kokonaistavoite on seuraava: parannetaan nuorten mahdollisuutta saada laadukasta tietoa, jotta voidaan vahvistaa heidän osallistumistaan yhteiskuntaelämään ja kehittymistään aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina laajentuneessa Euroopan unionissa. Kokonaistavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa seuraavia osatavoitteita:

- Parannetaan nuorten mahdollisuuksia käyttää tietopalveluita.

- Huolehditaan tarjottavan tiedon laadukkuudesta.

- Vahvistetaan nuorten osallistumista tiedon muokkaamiseen ja levitykseen.

3.1. Nuorten mahdollisuudet käyttää tietopalveluita

Monet jäsenvaltiot ovat kehittäneet erityisiä nuorten tietopalveluita, jotka huolehtivat tiedon ja neuvonnan muokkaamisesta ja levityksestä. Kyseiset tietopalvelut eivät kuitenkaan aina ole asianmukaisesti kehittyneitä, ja eri toimijoiden ja toimintatasojen välinen koordinaatio on puutteellista. On välttämätöntä parantaa erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia käyttää tietopalveluita.

Ehdotettuja toimintalinjoja:

* Vahvistetaan järjestelmällisten, kokonaisvaltaisten, johdonmukaisten, koordinoitujen ja nuorten erityistarpeisiin mukautettujen tietopalveluiden kehittämistä jäsenvaltioissa etenkin

- tehokkaasti koordinoimalla ja keskenään linkittämällä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla olevat eri palvelut

- luomalla yhteyksiä Euroopan tasolla oleviin tietopalveluihin Eurooppa-tiedon levittämisen vahvistamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

* Luodaan ilmaisia lähitietopalveluita, jotka ovat helposti käytettävissä ja mukautettuja nuorten käyttäytymiseen, elinympäristöön ja tarpeisiin.

* Tarjotaan erityisesti epäsuotuisassa asemassa oleville nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa ja torjutaan kaikenlaista syrjintää ja syrjäytymistä, perustui se sitten taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin tai maantieteellisiin syihin.

* Kehitetään kansallisia ja alueellisia nuorisoportaaleja, jotka linkitetään Euroopan nuorisoportaaliin ja joiden avulla

- luodaan keskenään linkitettyjen nuorisolle tietoa tarjoavien portaalien verkko

- välitetään tietoa Eurooppaa koskevista kysymyksistä kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle.

3.2. Tarjottavan tiedon laadukkuus

Nuorille tarjottavat tietotuotteet ovat usein huonolaatuisia eivätkä aina tavoita kohderyhmäänsä. Niiden yhteydessä ei käytetä riittävästi uutta teknologiaa, ja niillä edistetään vain vähäisesti nuorten osallistumista yhteiskuntaelämään. Lisäksi nuorille tarjottavan tiedon ja neuvonnan parissa työskentelevä henkilöstö kaipaa koulutusta. Laadukkuus on nuorisolle tiedottamisen ehdoton edellytys.

Ehdotettuja toimintalinjoja:

* Kehitetään nuorille tarkoitettuihin tieto- ja neuvontapalveluihin sovellettava standardikoodi lähinnä siten, että määritetään yhteiset laatukriteerit ja laadunvalvontamekanismit sekä parannetaan nuorille tiedottamisen alalla työskentelevän henkilöstön koulutusta erityisesti

- uuden teknologian käytössä

- kielitaidossa

- nuorille tiedottamisen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisessä.

* Parannetaan tiedon ja neuvonnan välistä yhteyttä nuorten oppimis- ja pätevöitymisprosessin vahvistamiseksi tietojen hankinnassa, seulonnassa ja arvioinnissa, jotta heistä kasvaisi tietoisia tiedonkäyttäjiä.

* Nuorille tiedottamisessa kannustetaan käyttämään laajasti uusia viestimiä kuten Internetiä, matkapuhelimia, videota, elokuvaa jne. mahdollisimman monien nuorten tavoittamiseksi.

3.3. Nuorten osallistuminen tiedon muokkaamiseen ja levitykseen

Jotta nuorille tarjottava tieto olisi helposti saatavilla ja se olisi syrjimätöntä ja erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevien nuorten elinympäristöön ja tarpeisiin sovellettua, nuorisojärjestöt ja nuoret itse on saatava mukaan kaikilla tasoilla nuorille tiedottamisen strategioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä tiedon muokkaamiseen ja levitykseen.

Ehdotettuja toimintalinjoja:

* Eurooppa-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason nuorisojärjestöt tuodaan mukaan nuorille tiedottamisen strategioiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

* Nuoret itse tuodaan asianmukaisesti mukaan heitä koskevan tiedon välittämiseen

- helposti ymmärrettävien, käyttäjäystävällisten ja nuorten tarpeisiin mukautettujen tietotuotteiden valmistamiseksi

- tiedon kohdentamiseksi erityisryhmille, varsinkin epäsuotuisassa asemassa oleville nuorille.

* Kannustetaan nuoria osallistumaan laajemmin heitä koskevan tiedon levitykseen (erityisesti nuorison tiedotuskeskuksissa, kouluissa, kerhoissa ja tiedotusvälineissä) ja ikätovereiden neuvontaan erityisesti jos näillä on vaikeuksia tiedon ja neuvonnan saannissa.

4 Täytäntöönpano- ja seurantamekanismit

Yhteisten tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta kuuluvat olennaisena osana avoimeen koordinaatiomenetelmään erityisesti sellaisena kuin se esitetään nuorisoalaa koskevassa neuvoston päätöslauselmassa.

Kuten tavoitteenasettelun, myös täytäntöönpanon ja seurannan tulee olla neuvoston määräämien suuntaviivojen mukaisesti joustavaa ja nuorisoalan tarpeisiin mukautettua. Huomioon on otettava jäsenvaltioiden toimivalta ja toissijaisuusperiaate. Komissio ehdottaa seuraavia periaatteita ja mekanismeja:

Jäsenvaltioiden edellytetään toteuttavan kaikki ehdotetut osallistumista ja tiedottamista koskevat yhteiset tavoitteet, jotka muodostavat yhtenäisen ja jakamattoman kokonaisuuden.

Kunkin jäsenvaltion on itse määritettävä kansallisella tasolla sovellettavat täytäntöönpano- ja seurantatoimet yhteisten tavoitteiden suhteen oman erityistilanteensa mukaisesti.

Jäsenvaltioiden keskinäistä tiedottamista sekä kunkin jäsenvaltion lähestymistapaa, saavutettua edistymistä ja hyviä toimintatapoja koskevan säännöllisen vaihdon periaate voi toteutua siten että nuoriso-organisaatioiden johtajat kokoontuisivat säännöllisesti etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti. Kokousten valmistelua varten voidaan tarvittaessa asettaa työryhmiä määriteltyjen toimintalinjojen pohjalta.

Toimivaltaisten viranomaisten on asianmukaisesti varmistettava nuorten ja heitä edustavien organisaatioiden saaminen mukaan jäsenvaltio- ja Euroopan tason työskentelyyn.

Edelleen ehdotetaan, että jäsenvaltiot laativat kansallisen tason raportteja osallistumista ja tiedottamista koskevien kahden painopisteen täytäntöönpanosta vuonna 2005. Komissio laatii niiden pohjalta oman raporttinsa hankkeen etenemisestä neuvostolle toimitettavaksi. Komission ehdotusten pohjalta neuvosto sitten vahvistaa, mukauttaa tai muuttaa kyseisten kahden painopisteen mukaisia yhteisiä tavoitteita.

Nämä ehdotukset yhteisiksi tavoitteiksi osoitetaan Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.