52003AR0330

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52003AR0330 - EN

Document 52003AR0330

Help

Alueiden komitean lausunto aiheesta Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta

EUVL C 109, 30.4.2004, p. 33–45 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

30.4.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

C 109/33

Alueiden komitean lausunto aiheesta Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta

(2004/C 109/07)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta, KOM(2003) 319 lopullinen — 2003/0107 COD,

ottaa huomioon neuvoston 20. kesäkuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 4. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu ”kestävä kehitys” -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta ”Turvallinen kaivostoiminta: viimeaikaisten kaivosonnettomuuksien jälkeiset toimet”, KOM(2000) 664 lopullinen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselman aiheesta ”Komission tiedonanto — Turvallinen kaivostoiminta: viimeaikaisten kaivosonnettomuuksien jälkeiset toimet”, KOM(2000) 664 lopullinen — C5-0013/2001-2001/2005 COS,

ottaa huomioon komission perustelut Seveso II -direktiivin muutoksen hyväksymiselle, KOM(2001) 624 lopullinen,

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista (vesidirektiivi),

ottaa huomioon 4. toukokuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/464/ETY tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta,

ottaa huomioon 17. joulukuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 80/68/ETY pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta,

ottaa huomioon 27. kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, sellaisena kuin se on muutettuna 3. maaliskuuta 1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY (ympäristövaikutusdirektiivi),

ottaa huomioon 28. tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta,

ottaa huomioon 24. syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi),

ottaa huomioon 9. joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (Seveso II -direktiivi),

ottaa huomioon 15. heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY jätteistä, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/156/ETY (jätedirektiivi),

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY kaatopaikoista (kaatopaikkadirektiivi),

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 18.4.2002 (asia C-9/00) ja 11.9.2003 (asia C-114/01) antamat tuomiot,

ottaa huomioon neuvoston päätöksen yleissopimuksen tekemisestä teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista (1),

ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta ”Kestävän kehityksen edistäminen EU:n muussa kuin energian tuotantoon suuntautuvassa kaivannaisteollisuudessa”, KOM(2000) 265 lopullinen,

ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2003 hyväksytyn komission yksiköiden työasiakirjan ”Neljäs vuosittainen selvitys yhteisön ympäristölainsäädännön täytäntöönpanosta ja soveltamisen seurannasta (2002)”, SEC(2003) 804,

ottaa huomioon ”kestävä kehitys” -valiokunnan joulukuun 12. päivänä 2003 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 330/2003 rev. 1), jonka esittelijä oli Nordrhein-Westfalenin maapäivien jäsen Gabriele Sikora (DE/PSE),

hyväksyi 11.—12. helmikuuta 2004 pitämässään 53. täysistunnossa (helmikuun 11. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1 Alueiden komitean kanta

Alueiden komitea (AK)

1.1

kannattaa periaatteessa komission ehdotusta luoda kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskevalla direktiivillä erillinen oikeudellinen kehys. Yhtenäisten vähimmäisvaatimusten määritteleminen jätehuoltoalalla on — jo EU:n laajentumisenkin vuoksi — aiheellista toteuttaa ympäristön suojelun ja näin ollen EU:ssa elävien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi.

1.2

toteaa, että direktiivi aiheuttaa kaivannaisteollisuuden yrityksille kustannuksia, joilla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Tästä kansalaisille ja alueille syntyvät sosiaaliset seuraukset on otettava huomioon.

1.3

katsoo, että jäsenvaltioiden viranomaisille ja myös yrityksille aiheutuva hallinnollinen taakka ja siihen liittyvät kustannukset eivät saa olla suhteettoman suuria.

1.4

katsoo, että edellä mainitut kohdat huomioon ottaen ja yhteisön lainsäädännön yhtenäisyyden ja järjestelmällisyyden varmistamiseksi sekä ristiriitaisuuksien välttämiseksi

—	direktiiviin ei tule sisällyttää säännöksiä sellaisista asioista, joista on EU-tasolla jo säädetty

—	jätteen määritelmän on oltava yhdenmukainen jätedirektiivissä 75/442/ETY käytetyn määritelmän ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisten tuomioiden kanssa

—	kestävän kehityksen periaatetta on johdonmukaisesti noudatettava

—	kaivosteollisuutta ei saa asettaa muita jätteentuottajia huonompaan asemaan.

2 Alueiden komitean suositukset

Suositus 1

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ympäristölle tai ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten torjumiseksi tai vähentämiseksi on yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden mukaisesti asetettava vähimmäisvaatimukset; tällaista jätettä ovat esimerkiksi rikastusjäte (eli mineraalien erilaisissa käsittelyissä jäljelle jäävä kiinteä aines), sivukivi ja irtomaa (eli kaivannaistoiminnoissa malmin tai mineraaliesiintymän saavuttamiseksi siirrettävä aines) ja pintamaa (maaperän ylin kerros).

Kaivannaisteollisuuden jätehuollosta — eli raaka-aineiden etsinnästä, louhinnasta, rikastuksesta ja varastoinnista — ympäristölle tai ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten torjumiseksi tai vähentämiseksi on yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden mukaisesti asetettava vähimmäisvaatimukset; tällaista jätettä ovat esimerkiksi rikastusjäte (eli mineraalien erilaisissa käsittelyissä jäljelle jäävä kiinteä aines), sivukivi ja irtomaa (eli kaivannaistoiminnoissa malmin tai mineraaliesiintymän saavuttamiseksi siirrettävä aines) ja pintamaa (maaperän ylin kerros).

Perustelu

Tiettyjen materiaalien mainitseminen esimerkkeinä tyypillisistä kaivosjätteistä herättää virheellisen vaikutelman, että tällainen maa-aines on aina jätettä. Tällainen luokittelu on ristiriidassa sekä jätedirektiivin 75/442/ETY sisältämän jätemääritelmän kanssa, johon viitataan myös käsillä olevassa direktiiviehdotuksessa (3 artiklan 1 kohta), että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 18.4.2002 (asia C-9/00) ja 11.9.2003 (asia C-114/01) antamien tuomioiden kanssa, joissa määritellään raaka-ainetuotannossa sovellettavat jätekriteerit. Mitkä aineet tai materiaalit on milloinkin katsottava jätteeksi määräytyy yksinomaan jätedirektiivin kriteerien ja jokaisen tapauksen kohdalla erikseen tarkasteltavien olosuhteiden mukaan. Jätedirektiivin jätemääritelmän mukaan kaivostoiminnassa kerääntyviä materiaaleja ”pintamaata, irtomaata ja hylkykiveä” ei tule luokitella jätteeksi, jos sitä käytetään välittömästi ja sellaisenaan — niin kuin yleensä tapahtuu — alueen saattamiseksi entiselleen.

Suositus 2

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Direktiivin olisi näin ollen katettava maalla harjoitettavan kaivannaisteollisuuden jätehuolto. Tällaisen säädöksen olisi kuitenkin vastattava periaatteita ja prioriteetteja, jotka on vahvistettu jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa neuvoston direktiivissä 75/442/ETY; kyseistä direktiiviä sovelletaan sen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii luetelmakohdan mukaisesti edelleen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kaivannaisteollisuuden jätehuoltonäkökohtiin. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaiset kaivannaisteollisuuden jätteet. Tässä on otettava huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 18.4.2002 (asia C-9/00) ja 11.9.2003 (asia C-114/01) antamien tuomioiden sisältämät periaatteet.

Perustelu

Lisäyksen tarkoituksena on selventää, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvat periaatteessa ainoastaan sellaiset aineet, jotka vastaavat jätedirektiivissä käytettyä määritelmää. Oikeudellisen selkeyden vuoksi tulisi myös viitata yhteisöjen tuomioistuimen viime aikoina antamiin tuomioihin siitä, milloin raaka-ainetuotannossa syntyvä kiviaines on luokiteltava jätteeksi. Tämä vastaa myös komission näkemystä, sillä komissio itsekin viittaa perusteluosan alaviitteessä 21 asiassa C-9/00 annettuun tuomioon.

Suositus 3

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämän direktiivin säännöksiä ei myöskään sovelleta mineraalivarojen offshorelouhinnassa ja -rikastuksessa syntyvään jätteeseen, pilaantumattoman maa-aineksen sijoittamiseen eikä mineraalivarojen etsinnässä syntyvään jätteeseen; mineraalivarojen louhinnassa ja rikastuksessa syntyvään vaarattomaan pysyvään jätteeseen tulisi soveltaa vähäisempiä vaatimuksia, koska sen ympäristöriskit ovat pienemmät.

Perustelu

Lisäyksen tarkoituksena on selventää asiaa. Vesidirektiivin 11 artiklan 3 kohdan j alakohdassa tarkoitettu toiminta ei kuulu direktiivin soveltamisalaan, sillä tässä ei ole kyse jätteen käsittelystä vaan kaivosvesien palauttamisesta pohjaveteen.

Suositus 4

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jätteistä annetussa neuvoston direktiivissä 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, ja erityisesti sen 3 ja 4 artiklassa yksilöityjen periaatteiden ja prioriteettien toteuttamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaivannaisteollisuuden toiminnanharjoittajat toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet kaivannaisteollisuudessa syntyvästä jätteestä ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheutuvien tosiasiallisten tai mahdollisten haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi minimiin.

Jätteistä annetussa neuvoston direktiivissä 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, ja erityisesti sen 3 ja 4 artiklassa yksilöityjen periaatteiden ja prioriteettien toteuttamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaivannaisteollisuuden toiminnanharjoittajat toteuttavat kestävän kehityksen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet kaivannaisteollisuudessa syntyvästä jätteestä ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheutuvien tosiasiallisten tai mahdollisten haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi minimiin.

Perustelu

Johdanto-osan 10 kappaleessa esitetyssä direktiivin tavoitteessa on EU:n asettamien suuntaviivojen mukaisesti otettava huomioon kestävän kehityksen periaate ja sen kolme osa-aluetta. Tämä on mainittava selkeästi.

Suositus 5

2 artiklan 1 kohta (Soveltamisala)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämä direktiivi koskee kaivannaisteollisuuden jätteiden, jäljempänä ”kaivannaisjäte”, eli sellaisten jätteiden huoltoa, jotka syntyvät mineraalivarojen louhinnassa, rikastuksessa ja varastoinnissa sekä louhosten toiminnassa, 2 kohdassa vahvistetuin poikkeuksin. Tämä direktiivi koskee kaivannaisteollisuuden jätteiden, jäljempänä ”kaivannaisjäte”, eli direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan ja 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti sellaisten jätteiden huoltoa, jotka syntyvät mineraalivarojen etsinnässä, louhinnassa, rikastuksessa ja varastoinnissa sekä louhosten toiminnassa.

Perustelu

Muutoksen tarkoituksena on selventää, että jätemääritelmän on vastattava jätedirektiivissä käytettyä määritelmää sekä tältä pohjalta annettuja yhteisöjen tuomioistuimen tuomioita.

Suositus 6

2 artiklan 2 kohta (Soveltamisala)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

(a)	mineraalivarojen louhinnasta tai rikastuksesta aiheutuva jäte, joka ei suoraan synny näiden toimintojen tuloksena, esimerkiksi elintarvikejätteet, jäteöljyt, romuautot, käytetyt paristot ja akut;

(b)	jäte, joka syntyy mineraalivarojen offshorelouhinnassa ja -rikastuksessa;

(c)	mineraalivarojen etsimisen ja louhinnan, rikastamisen ja varastoinnin sekä louhosten toiminnan tuloksena syntyvän pilaantumattoman maa-aineksen sijoittaminen;

(d)	louhinta- tai rikastuspaikalla syntyvä jäte, joka myöhemmin kuljetetaan toisaalle maahan tai maan päälle sijoittamista varten;

(e)	mineraalivarojen etsinnästä aiheutuva jäte.

Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

(a)	mineraalivarojen louhinnasta tai rikastuksesta aiheutuva jäte, joka ei suoraan synny näiden toimintojen tuloksena, esimerkiksi elintarvikejätteet, jäteöljyt, romuautot, käytetyt paristot ja akut;

(b)	jäte, joka syntyy mineraalivarojen offshorelouhinnassa ja -rikastuksessa;

(c)	mineraalivarojen etsimisen ja louhinnan, rikastamisen ja varastoinnin sekä louhosten toiminnan tuloksena syntyvän pilaantumattoman maa-aineksen sijoittaminen;

louhinta- tai rikastuspaikalla syntyvä jäte, joka myöhemmin kuljetetaan pois kaivannaisteollisuuden piiristä toisaalle maahan tai maan päälle sijoittamista varten;

(e)	mineraalivarojen etsinnästä aiheutuva jäte.

Perustelu

(a) Esimerkkiluettelo tulisi poistaa, sillä kussakin tapauksessa olosuhteet ratkaisevat, onko kyseessä tyypillinen kaivosjäte vai ei.

(d) Direktiivin soveltamisalan tulisi kattaa myös jätteet, jotka kuljetetaan jätehuoltoa varten toiseen kaivokseen. Muussa tapauksessa yleisesti käytetty eri kaivoksista peräisin olevien jätteiden keskitetty huolto kuuluisi epäoikeudenmukaisesti yleisten jäteoikeuden säännösten piiriin, kun taas samassa kaivoksessa käsitellyn jätteen suhteen sovellettaisiin nyt ehdotettua direktiiviä. Tällä ei ole asiallisia eikä ympäristönsuojelullisia perusteita.

Ehdotetulla muutoksella selkeytetään direktiivin tavoitetta, jonka mukaan sellaiset kaivosjätteet, jotka käsitellään kaivannaisteollisuuden ulkopuolella, kuuluvat yleisen jäteoikeuden piiriin.

(e) Oikeusjärjestelmään liittyvistä syistä mineraalivarojen etsinnästä aiheutuvat jätteet tulisi sisällyttää tämän erityisdirektiivin soveltamisalaan, koska ne on nimenomaan suljettu jätedirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Suositus 7

2 artiklan 3 kohta (Soveltamisala)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vaarattoman pysyvän jätteen sijoittamiseen sovelletaan vain tämän direktiivin 5 artiklan 1 ja 2 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan a—e alakohdan ja 13 artiklan 1 kohdan a—c alakohdan säännöksiä.

Mineraalivarojen louhinnan, rikastamisen ja varastoinnin sekä louhosten toiminnan tuloksena syntyvän pilaantumattoman maa-aineksen sekä vaarattoman pysyvän jätteen huolto ei kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan.

Perustelu

Pilaantumaton maa-aines sekä vaaraton pysyvä jäte on jätetty myös kaatopaikkadirektiivin 1999/31/EY soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen ei ole perusteltua sisällyttää tällaisia jätteitä ehdotetun direktiivin säännöksiin. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseisiä jätteitä koskevat säännöt tulisi määritellä jäsenvaltioiden tasolla.

Suositus 8

2 artiklan 4 kohta (Soveltamisala)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan jätteeseen ei sovelleta direktiiviä 1999/31/EY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun yhteisön lainsäädännön soveltamista.	Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan jätteeseen ja jätteeseen, jota 3 kohdan mukaisesti tämän direktiivin säännökset eivät koske, ei sovelleta direktiiviä 1999/31/EY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun yhteisön lainsäädännön soveltamista.

Perustelu

Lisäys on tarpeen, koska muuten 3 kohdassa mainitut jätteet kuuluisivat kaatopaikkadirektiivin soveltamisalaan.

Suositus 9

3 artiklan 12 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
”suotovedellä” mitä tahansa nestettä, joka suotautuu sijoitetun jätteen läpi ja pääsee jätealueelta tai pysyy siellä, mukaan luettuina pilaantunut valuma, ja jolla voi ilman asianmukaista käsittelyä olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön;	”suotovedellä” mitä tahansa nestettä, joka suotautuu sijoitetun jätteen läpi ja pääsee purkautuu jätealueelta tai pysyy siellä, mukaan luettuina pilaantunut valuma, ja jolla voi ilman asianmukaista käsittelyä olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai jää jätealueelle;

Perustelu

Käsillä olevassa ehdotuksessa tulisi käyttää kaatopaikkadirektiivin 2 artiklan i alakohdan sisältämää suotovesi-määrittelyä.

Suositus 10

3 artiklan 13 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”jätealueella” mitä tahansa aluetta, joka on osoitettu kiinteässä tai nestemäisessä olomuodossa taikka liuoksena tai lietteenä olevan jätteen kokoamiseen ja sijoittamiseen yli yhden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi; alueeseen katsotaan kuuluvan pato tai muu rakenne, jonka tarkoituksena on sisältää, pidättää, rajata tai muutoin tukea tällaista paikkaa, samoin kuin esimerkiksi kasoja ja altaita; tällaisiin alueisiin eivät kuitenkaan sisälly tyhjiksi jääneet louhokset, joihin jäte sijoitetaan takaisin mineraalien louhinnan jälkeen;

”jätealueella” mitä tahansa aluetta, joka on osoitettu kiinteässä tai nestemäisessä olomuodossa taikka liuoksena tai lietteenä olevan jätteen kokoamiseen ja sijoittamiseen yli yhden kolmen vuoden pituiseksi ajanjaksoksi; alueeseen katsotaan kuuluvan pato tai muu rakenne, jonka tarkoituksena on sisältää, pidättää, rajata tai muutoin tukea tällaista paikkaa, samoin kuin esimerkiksi kasoja ja altaita; tällaisiin alueisiin eivät kuitenkaan sisälly tyhjiksi jääneet louhokset, joihin jäte sijoitetaan takaisin mineraalien louhinnan jälkeen;

Perustelu

Ehdotettu vuoden sijoittamisajanjakso ei ole asianmukainen. Erityisesti suurempien kaivoshankkeiden yhteydessä saattaa kaivostoiminnassa hyödynnettyjen alueiden ympäristöystävällisen entiselleen saattamisen vuoksi olla järkevää sijoittaa jätteitä pitemmiksi ajoiksi, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin uutta kasvillisuutta istutettaessa. Näin ollen myös kaivosjätteeseen tulee soveltaa vähintään kaatopaikkadirektiivin 2 artiklan g alakohdan säännöstä, jonka mukaan jätettä voidaan varastoida yli kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä. Muuten vaikeutetaan tai estetään tarpeettomasti tiettyjen lainsäädännön tai kaivostoiminnan edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista.

Suositus 11

3 artiklan 14 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
”suuronnettomuudella” paikalla aiheutunutta tapahtumaa, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle joko välittömästi tai pitkän ajan kuluessa kyseisellä paikalla tai muualla;	”suuronnettomuudella”paikalla aiheutunutta tapahtumaa, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle joko välittömästi tai pitkän ajan kuluessa kyseisellä paikalla tai muualla direktiivin 96/82/EY 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua onnettomuutta;

Perustelu

Käsite on määritelty jo Seveso II -direktiivissä.

Suositus 12

3 artiklan 18 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
”kunnostamisella” jätealueen vaikutusalueella olevan maan käsittelyä siten, että maa palautetaan tyydyttävään tilaan ottaen erityisesti huomioon ennen toiminnan aloittamista vallinnut tilanne maaperän laadun, luonnonvaraisten kasvien ja eläinten, luonnollisten elinympäristöjen, makean veden vesistöjen ja maisemien osalta sekä soveltuva hyötykäyttö;	”kunnostamisella” jätealueen vaikutusalueella olevan maan käsittelyä siten, että maa palautetaan tyydyttävään tilaan ottaen erityisesti huomioon ennen toiminnan aloittamista vallinnut tilanne maaperän laadun, luonnonvaraisten kasvien ja eläinten, luonnollisten elinympäristöjen, makean veden vesistöjen ja maisemien osalta sekä tai soveltuva hyötykäyttö;

Perustelu

Käytetyn maanpinnan ”kunnostamisessa” ei ole kysymys siitä, että on aina joko palautettava ennen toiminnan aloittamista vallinnut tilanne tai luotava luonnonsuojelualue. Vaihtoehtona voi myös olla muu maankäytön suunnittelusta ja tapauskohtaisista olosuhteista riippuvainen hyötykäyttö.

Suositus 13

5 artiklan 2 kohta (Jätehuoltosuunnitelma)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jätehuoltosuunnitelman tavoitteena on:	Jätehuoltosuunnitelman tavoitteena on ympäristö-, talous- ja sosiaalinäkökohdat huomioon ottaen:

Perustelu

Ehdotuksen 5 artiklan 2 kohdassa esitettyjä tavoitteita määriteltäessä on noudatettava kestävän kehityksen periaatetta, joka edellyttää ympäristö-, talous- ja sosiaalinäkökohtien tasapuolista huomioonottamista.

Suositus 14

5 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohta (Jätehuoltosuunnitelma)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

iii)	jätteen palauttaminen mineraalien louhinnan jälkeen tyhjään louhokseen, siltä osin kuin tämä on käytännössä toteutettavissa eikä aiheuta haittaa ympäristölle,

iii)	jätteen palauttaminen mineraalien louhinnan jälkeen tyhjään louhokseen, siltä osin kuin tämä on käytännössä teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti hyväksyttävissä, eikä aiheuta haittaa ympäristölle eikä ole yleisen edun vastaista alueen entiselleen saattamisen kannalta,

Perustelu

Erityisesti jätteiden tyhjään louhokseen palauttamisen ehtona on oltava, että siitä aiheutuvan rasituksen on oltava hyväksyttävissä myös teknisten ja taloudellisten näkökohtien perusteella.

Myös tässä on noudatettava EU:n määrittelemää kestävän kehityksen periaatetta.

Suositus 15

6 artikla (Suuronnettomuuksien torjunta ja tiedottaminen)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.	Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan 9 artiklassa määriteltyihin A-luokkaan kuuluviin jätealueisiin, lukuun ottamatta jätealueita, jotka kuuluvat direktiivin 96/82/EY soveltamisalaan.

1.	Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan 9 artiklassa määriteltyihin A-luokkaan kuuluviin jätealueisiin, lukuun ottamatta jätealueita, jotka kuuluvat direktiivin 96/82/EY soveltamisalaan.

Sanotun rajoittamatta yhteisön muun lainsäädännön ja erityisesti neuvoston direktiivin 92/91/ETY ja neuvoston direktiivin 92/104/ETY noudattamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että suuronnettomuusvaarat tunnistetaan ja jätealueiden suunnitteluun, rakentamiseen, toimintaan ja kunnossapitoon sisällytetään tarvittavat tekijät tällaisten onnettomuuksien torjumiseksi ja niiden ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien haitallisten, myös rajat ylittävien, vaikutusten rajoittamiseksi.

Edellä 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi kunkin toiminnanharjoittajan on laadittava suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet ja otettava käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmä niiden täytäntöönpanemiseksi liitteessä I olevassa 1 kohdassa vahvistettujen osatekijöiden mukaisesti.

Tämän osana toiminnanharjoittajan on nimettävä turvallisuusjohtaja vastaamaan jätteistä aiheutuvien suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta ja säännöllisestä valvonnasta.

Toiminnanharjoittajan on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, joka sisältää onnettomuustapauksessa paikalla toteutettavat toimenpiteet.

Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma, joka sisältää onnettomuustapauksessa paikan ulkopuolella toteutettavat toimenpiteet. Toiminnanharjoittajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki tällaisen suunnitelman laadinnassa tarvittavat tiedot.

Toiminnanharjoittajan on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, joka sisältää onnettomuustapauksessa paikalla toteutettavat toimenpiteet.

4.	Edellä 3 kohdassa tarkoitetun pelastussuunnitelman tavoitteena on:

a)	pitää suuronnettomuudet ja muut tapahtumat hallinnassa niiden vaikutusten minimoimiseksi ja erityisesti rajoittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle sekä omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja,

b)	toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi suuronnettomuuksien ja muiden tapahtumien vaikutuksilta,

c)	antaa tarpeelliset tiedot väestölle ja asiasta vastaaville alueen viranomaisille ja laitoksille,

d)	varautua ympäristön kunnostamiseen, ennallistamiseen ja puhdistamiseen suuronnettomuuden jälkeen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että suuronnettomuuden sattuessa toiminnanharjoittaja antaa toimivaltaiselle viranomaiselle välittömästi kaikki tiedot, joiden avulla voidaan minimoida onnettomuudesta ihmisten terveydelle aiheutuvat vaikutukset ja arvioida ja minimoida jo tapahtuneiden tai mahdollisten ympäristövahinkojen laajuus.

4.	Edellä 3 kohdassa tarkoitetun pelastussuunnitelman tavoitteena on:

a)	pitää suuronnettomuudet ja muut tapahtumat hallinnassa niiden vaikutusten minimoimiseksi ja erityisesti rajoittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle sekä omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja,

b)	toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi suuronnettomuuksien ja muiden tapahtumien vaikutuksilta,

c)	antaa tarpeelliset tiedot väestölle ja asiasta vastaaville alueen viranomaisille ja laitoksille,

d)	varautua ympäristön kunnostamiseen, ennallistamiseen ja puhdistamiseen suuronnettomuuden jälkeen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisölle, jota asia koskee, annetaan mahdollisuus aikaisessa vaiheessa ja tehokkaasti osallistua 3 kohdassa tarkoitettujen ulkoisten pelastussuunnitelmien valmisteluun ja uudelleentarkasteluun. Tätä tarkoitusta varten yleisölle, jota asia koskee, on tiedotettava kaikista tällaisista ehdotuksista ja on asetettava saataville asiaa koskevat tiedot, muun muassa tiedot oikeudesta osallistua päätöksentekoon ja toimivaltaisesta viranomaisesta, jolle lausunnot ja kysymykset tulee osoittaa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä, jota asia koskee, on oikeus esittää huomioitaan kohtuullisten aikataulujen puitteissa ja että nämä huomiot otetaan asianmukaisesti huomioon ulkoisia pelastussuunnitelmia laadittaessa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuustoimenpiteitä ja onnettomuustapauksissa vaadittavia toimia koskevat tiedot, jotka sisältävät vähintään liitteessä I olevassa 2 kohdassa luetellut tekijät, ovat ilmaiset yleisölle, jota asia koskee, ja ne toimitetaan sille automaattisesti.

Tällaisia tietoja tarkastellaan uudelleen ja tarpeen mukaan ajantasaistetaan kolmen vuoden välein.

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia jätealueita koskevat direktiivin 96/82/EY säännökset siltä osin, kuin ne kuuluvat sen soveltamisalaan.

Perustelu

Ehdotuksen 6 artikla tulisi muotoilla uudelleen päällekkäisyyksien ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi. Seveso II -direktiiviä on neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käytyjen laajojen keskusteluiden jälkeen muutettu myös käsillä olevassa direktiiviehdotuksessa mainittujen onnettomuuksien vuoksi siten, että kaivosalan jätealueet kuuluvat nyt Seveso II -direktiivin soveltamisalaan. Näin ollen ei tarvita uusia säännöksiä.

Suositus 16

8 artikla (Yleisön osallistuminen)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yleisölle tiedotetaan julkisin ilmoituksin tai muin asianmukaisin tavoin, kuten mahdollisuuksien mukaan sähköisin viestimin seuraavat seikat päätöksenteon varhaisessa vaiheessa ja viimeistään heti, kun tiedot voidaan kohtuudella antaa:

(a)	lupahakemus tai tilanteen mukaan ehdotus luvan ajantasaistamiseksi 7 artiklan mukaisesti,

(b)	tarvittaessa tieto, että päätöksestä käydään 15 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden välisiä neuvotteluja,

(c)	yksityiskohtaiset tiedot toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat päätöksenteosta, joilta saa asiaan liittyviä tietoja ja joille huomautukset tai kysymykset voidaan esittää, sekä yksityiskohtaiset tiedot huomautusten tai kysymysten esittämistä koskevasta aikataulusta,

(d)	mahdollisten päätösten luonne tai päätösluonnos, jos sellainen on,

(e)	tilanteen mukaan yksityiskohtaiset tiedot ehdotuksesta luvan tai lupaehtojen tarkistamiseksi,

(f)	milloin, missä ja miten asianomaiset tiedot annetaan saataville,

(g)	yksityiskohtaiset tiedot menettelyistä 5 kohdan mukaista yleisön osallistumista ja kuulemista varten.

(a)	lupahakemus tai tilanteen mukaan ehdotus luvan ajantasaistamiseksi 7 artiklan mukaisesti,

(b)	tarvittaessa tieto, että päätöksestä käydään 15 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden välisiä neuvotteluja,

(c)	yksityiskohtaiset tiedot toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat päätöksenteosta, joilta saa asiaan liittyviä tietoja ja joille huomautukset tai kysymykset voidaan esittää, sekä yksityiskohtaiset tiedot huomautusten tai kysymysten esittämistä koskevasta aikataulusta,

(d)	mahdollisten päätösten luonne tai päätösluonnos, jos sellainen on,

(e)	tilanteen mukaan yksityiskohtaiset tiedot ehdotuksesta luvan tai lupaehtojen tarkistamiseksi,

(f)	milloin, missä ja miten asianomaiset tiedot annetaan saataville,

(g)	yksityiskohtaiset tiedot menettelyistä 5 kohdan mukaista yleisön osallistumista ja kuulemista varten.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaisen ajan kuluessa yleisön, jota asia koskee, saataville annetaan:

a)	kansallisen lainsäädännön mukaisesti tärkeimmät selvitykset ja ohjeet, joita toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaisille viranomaisille on annettu ajankohtana, jona yleisölle annetaan asiasta 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY säännösten mukaisesti muut kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat merkityksellisiä päätöksen kannalta tämän direktiivin 7 artiklan mukaisesti ja jotka annetaan saataville vasta, kun yleisölle, jota asia koskee, on ilmoitettu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaisen ajan kuluessa yleisön, jota asia koskee, saataville annetaan:

a)	kansallisen lainsäädännön mukaisesti tärkeimmät selvitykset ja ohjeet, joita toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaisille viranomaisille on annettu ajankohtana, jona yleisölle annetaan asiasta 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

3.	Yleisöllä, jota asia koskee, on oikeus ilmaista toimivaltaiselle viranomaiselle huomautuksensa ja mielipiteensä ennen kuin lupahakemuksesta päätetään.

3.	Yleisöllä, jota asia koskee, on oikeus ilmaista toimivaltaiselle viranomaiselle huomautuksensa ja mielipiteensä ennen kuin lupahakemuksesta päätetään.

4.	Päätöstä tehtäessä tämän artiklan mukaisten kuulemisten tulokset on otettava asianmukaisesti huomioon.

4.	Päätöstä tehtäessä tämän artiklan mukaisten kuulemisten tulokset on otettava asianmukaisesti huomioon.

5.	Jäsenvaltiot päättävät tässä artiklassa tarkoitettua yleisön osallistumista koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä siten, että yleisöllä, jota asia koskee, on mahdollisuus valmistautua ja osallistua tehokkaasti.

5.	Jäsenvaltiot päättävät tässä artiklassa tarkoitettua yleisön osallistumista koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä siten, että yleisöllä, jota asia koskee, on mahdollisuus valmistautua ja osallistua tehokkaasti.

Kun päätös on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava yleisölle, jota asia koskee, asianmukaisten menettelyjen mukaisesti ja saatettava sen saataville seuraavat tiedot:

a)	päätöksen sisältö mukaan lukien jäljennös luvasta,

b)	perusteet ja näkökohdat, joihin päätös perustuu.

Kun päätös on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava yleisölle, jota asia koskee, asianmukaisten menettelyjen mukaisesti ja saatettava sen saataville seuraavat tiedot:

a)	päätöksen sisältö mukaan lukien jäljennös luvasta,

b)	perusteet ja näkökohdat, joihin päätös perustuu.

Yleisön osallistumista 7 artiklan mukaiseen lupamenettelyyn koskevat direktiivin 2003/4/EY säännökset.

Perustelu

Päällekkäisyyksien ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi 8 artiklaan tulisi sisällyttää viittaus ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun ja myös jätealueita koskevan direktiivin 2003/4/EY säännöksiin.

Suositus 17

9 artikla (Jätealueiden luokittelujärjestelmä)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on luokiteltava tämän direktiivin tarkoitusta varten jätealueet, jotka ovat joko kasoja tai rakennettuja altaita, niiden vaara-alttiuden mukaisesti seuraaviin luokkiin:

(1)	A-luokka: jätealue, jonka pettämisestä tai viallisesta toiminnasta aiheutuisi merkittävä onnettomuusriski,

(2)	B-luokka: mikä tahansa muu jätealue, joka ei kuulu A-luokkaan.

Perusteet, joiden mukaan jätealueet luokitellaan A- tai B-luokkaan, vahvistetaan liitteessä III.

Jäsenvaltioiden on luokiteltava tämän direktiivin tarkoitusta varten jätealueet, jotka ovat joko kasoja tai rakennettuja altaita, niiden vaara-alttiuden mukaisesti seuraaviin luokkiin:

(1)	A-luokka: jätealue, jonka pettämisestä tai viallisesta toiminnasta aiheutuisi merkittävä onnettomuusriski,

(2)	B-luokka: mikä tahansa muu jätealue, joka ei kuulu A-luokkaan.

Perusteet, joiden mukaan jätealueet luokitellaan A- tai B-luokkaan, vahvistetaan liitteessä III.

Perustelu

Tällaisen luokittelujärjestelmän tarkoitus jää epäselväksi, etenkin kun säännös koskee ilmeisesti ensisijaisesti suuronnettomuuksien torjuntaa käsittelevää 6 artiklaa. Lisäksi liitteessä III mainitut perusteet eivät ole riittäviä jätealueiden asianmukaiseen luokittelemiseen. Koska työntekijöille aiheutuvia riskejä ei voida koskaan sulkea täysin pois, tämän ensimmäisen perusteen mukaan kaikki jätealueet olisi automaattisesti luokiteltava A-luokkaan.

Suositus 18

10 artikla (Tyhjät louhokset)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että harkitessaan jätteen sijoittamista takaisin tyhjiin louhoksiin toiminnanharjoittaja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta:

(1)	turvataan tällaisen jätteen vakaus 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(2)	torjutaan pinta- tai pohjavesien pilaantuminen 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti;

(3)	seurataan tällaisen jätteen tilaa 12 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että harkitessaan jätteen sijoittamista takaisin tyhjiin louhoksiin toiminnanharjoittaja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta:

(1)	turvataan tällaisen jätteen vakaus 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(2)	torjutaan pinta- tai pohjavesien pilaantuminen 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti;

(3)	seurataan tällaisen jätteen tilaa 12 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti, jos biosfäärin vahingoittumisen riski on olemassa.

Perustelu

Kaivosjätteen sijoittamisen jälkeen seuranta ei yleensä teknisistä syistä ole mahdollista, koska jätteisiin ei enää töiden päättymisen jälkeen pääse käsiksi. Lisäksi säännöllinen seuranta on huomattavien kustannusten ja ajanmenetyksen vuoksi hyväksyttävissä ainoastaan, jos biosfäärin vahingoittumisen riski on olemassa.

Suositus 19

13 artiklan 1 kohdan b alakohta (Veden ja maaperän pilaantumisen estäminen)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
estetään suotoveden synty ja jätteiden aiheuttama pinta- ja/tai pohjavesien pilaantuminen;	estetään pidetään suotoveden synty määrä mahdollisimman pienenä ja estetään jätteiden aiheuttama pinta- ja/tai pohjavesien pilaantuminen;

Perustelu

Suotoveden syntyä ei yleensä käytännössä pystytä estämään. Esimerkiksi varastointikasoissa syntyy jo pelkästään sateen vuoksi suotovettä. Tämä suotovesi voidaan korkeintaan kerätä ja tarpeen mukaan käsitellä.

Suositus 20

13 artiklan 2 kohta (Veden ja maaperän pilaantumisen estäminen)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun ympäristöriskien arvioinnin perusteella, ottaen erityisesti soveltuvin osin huomioon neuvoston direktiivi 76/464/ETY, neuvoston direktiivi 80/68/ETY ja/tai direktiivi 2000/60/EY, toimivaltainen viranomainen on päättänyt, että suotoveden keruu ja käsittely ei ole välttämätöntä, tai on todettu, että jätealue ei muodosta mahdollista vaaraa maaperälle, pohjavedelle tai pintavedelle, edellä mainittuja 1 kohdan b ja c alakohdan vaatimuksia voidaan vastaavasti lieventää tai ne voidaan peruuttaa.

Kun toimivaltainen viranomainen on ympäristöriskien arvioinnin perusteella, ottaen erityisesti soveltuvin osin huomioon neuvoston direktiivin 76/464/ETY, neuvoston direktiivin 80/68/ETY ja/tai direktiivin 2000/60/EY säännösten mukaan , toimivaltainen viranomainen on päättänyt, että suotoveden keruu ja käsittely ei ole välttämätöntä, tai on todettu, että jätealue ei muodosta mahdollista vaaraa maaperälle, pohjavedelle tai pintavedelle, edellä mainittuja 1 kohdan b ja c alakohdan vaatimuksia ei sovelleta voidaan vastaavasti lieventää tai ne voidaan peruuttaa.

Perustelu

Mainittujen vesidirektiivien säännökset sitovat viranomaisten päätöksentekoa siitä, mitä vaatimuksia jätealueiden on täytettävä pinta- ja pohjaveden suojelun suhteen. Viranomaisilla ei ole näitä puitteita ylittävää harkintavaraa. Mikäli jätealueet eivät aiheuta vaaraa maaperälle tai vesistöille, 1 kohdan b ja c alakohdan vaatimusten soveltamiselle ei ole perusteltua syytä.

Suositus 21

14 artiklan 1 kohta (Vakuudet ja ympäristövastuu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Toimivaltaisen viranomaisen on, ennen kuin jätettä aletaan sijoittaa maahan tai maan päälle, vaadittava vakuudet joko rahamääräisenä talletuksena tai vastaavana järjestelynä, esimerkiksi teollisuuden rahoittaman keskinäisen takuurahaston muodossa, jotta

a)	täytetään kaikki tässä direktiivissä vahvistetut velvoitteet, mukaan luettuina käytöstä poistamisen jälkeistä aikaa koskevat velvoitteet;

b)	on olemassa helposti käytettävissä olevat varat sellaisen maan kunnostamiseen, johon jätealueella on ollut vaikutusta.

a)	täytetään kaikki tässä direktiivissä vahvistetut velvoitteet, mukaan luettuina käytöstä poistamisen jälkeistä aikaa koskevat velvoitteet;

b)	on olemassa helposti käytettävissä olevat varat sellaisen maan kunnostamiseen, johon jätealueella on ollut vaikutusta.

Perustelu

Tämä muotoilu vastaisi sisällöllisesti kaatopaikkadirektiivin 1999/31/EY 8 artiklan a alakohdan iv alakohdan säännöksiä, joiden perusteella jäsenvaltiot ovat jo laatineet omat sääntönsä.

Suositus 22

14 artiklan 5 kohta (Vakuudet ja ympäristövastuu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ympäristövahinkovastuusta ympäristövahinkojen torjumiseksi ja korjaamiseksi annetun direktiivin …/…/EY säännöksiä sovelletaan tarvittaessa jätealueen toiminnasta aiheutuneisiin ympäristövahinkoihin sekä jätealueen toiminnasta aiheutuvaan ympäristövahinkojen vaaraan.

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien jätealueiden toiminnasta aiheutuneisiin ympäristövahinkoihin sovelletaan ympäristövahinkovastuusta ympäristövahinkojen torjumiseksi ja korjaamiseksi annetun direktiivin …/…/EY säännöksiä.

Perustelu

Käsiteltävänä olevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien jätealueiden ympäristövahinkovastuukysymyksissä tulisi soveltaa enää julkaisua vailla olevan ympäristövahinkovastuudirektiivin säännöksiä.

Suositus 23

22 artikla (Siirtymävaiheen säännös)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätealueilla, joille on jo myönnetty lupa tai jotka ovat jo toiminnassa [päivämäärä, jona direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä], noudatetaan tämän direktiivin säännöksiä neljän vuoden kuluessa mainitusta päivästä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätealueilla, joille on jo myönnetty lupa tai jotka ovat jo toiminnassa [päivänä, jona direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä], noudatetaan tämän direktiivin säännöksiä neljän kymmenen vuoden kuluessa mainitusta päivästä, paitsi jos tämä ei ole joko käytännön syistä mahdollista, ympäristösyistä tarpeellista tai taloudellisesti hyväksyttävissä.

Perustelu

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan luvan saaneita, käytöstä poistettuja jätealueita koskevia säännöksiä ei saa muuttaa takautuvasti. Kaivannaisteollisuutta on ollut jo vuosisatojen ajan lukemattomissa paikoissa. Tästä ehdotuksesta aiheutuvat kustannukset eivät olisi maksettavissa. (Esimerkiksi Saksa on uusien osavaltioidensa liittymisen jälkeen käyttänyt jo yli 10 miljardia euroa vismutti- ja ruskohiilikaivosten kunnostamiseen.)

Pitempää sopeutumiskautta tarvitaan suunnittelun ja rahoituksen mahdollistamiseksi. Lisäksi myös kaatopaikkadirektiivissä on säädetty huomattavasti pitemmästä siirtymäkaudesta.

Bryssel 11. helmikuuta 2004

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Peter STRAUB

(1) EYVL L 326, 3.12.1998.

Top