This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52003AR0240
Opinion of the Committee of the Regions on the proposal for a directive of the European Parliament and of the Council on the protection of groundwater against pollution
Alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta
Alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta
EUVL C 109, 30.4.2004, p. 29–32
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
30.4.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 109/29 |
Alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta
(2004/C 109/06)
ALUEIDEN KOMITEA, joka
ottaa huomioon komission ehdotuksen ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta” KOM(2003) 550 lopullinen — 2003/0210 COD,
ottaa huomioon neuvoston 3. lokakuuta 2003 EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,
ottaa huomioon työvaliokuntansa 19. kesäkuuta 2003 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu ”kestävä kehitys” -valiokunnan tehtäväksi,
ottaa huomioon aiheesta ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä” antamansa lausunnon CdR 171/97 fin (1),
ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY,
ottaa huomioon aiheista ”Komission tiedonanto: kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma ’Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta’ — Kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma” ja ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (2001—2010)” antamansa lausunnon CdR 36/2001 fin (2),
ottaa huomioon ”kestävä kehitys” -valiokunnan 12. joulukuuta 2003 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 240/2003 rev. 1), jonka esittelijä oli Århusin maakuntajohtaja Johannes Flensted-Jensen (DK,PSE),
sekä katsoo seuraavaa:
1) |
Pohjavesi on tärkeä ja uhanalainen luonnonvara, jolla on huomattava merkitys monien vesi- ja maaympäristöjen laadulle, teollisuudelle ja maataloudelle sekä juomavesihuollolle. |
2) |
Pohjaveden määrän ja laadun suojelu tulee asettaa keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla; tähän liittyen tarvitaan yhteiseurooppalaisia aloitteita, joilla alaa koskevaa sääntelyä pyritään yhdenmukaistamaan mahdollisimman laajasti ottaen kuitenkin huomioon Euroopan pohjavesialueiden väliset huomattavat luonnonerot. |
3) |
Pohjaveden määrää käsitellään vesipolitiikan puitedirektiivissä, ja pohjavesidirektiivissä keskitytäänkin pohjaveden laatuun. |
hyväksyi 11.—12. helmikuuta 2004 pitämässään 53. täysistunnossa (11. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon:
1 Alueiden komitean kanta
Alueiden komitea
1.1 |
katsoo, että komission ehdotus uudeksi pohjavesidirektiiviksi edustaa perusdirektiivin eli vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa niin ympäristön kuin yhteiskuntatalouden kannalta järkevää yleisstrategiaa, jossa painotetaan saastumisen ehkäisyä ja ympäristön ennallistamista. |
1.2 |
pitää näin ollen ehdotusta uudeksi pohjavesidirektiiviksi tervetulleena ja katsoo, että se täydentää hyvin pohjavettä koskevia vesipolitiikan puitedirektiivin säännöksiä. |
1.3 |
hyväksyy sen, ettei ehdotus sisällä kattavia yhteiseurooppalaisia laatunormeja vedessä tavattujen saastuttavien aineiden raja-arvojen luettelona, vaan kattaa sen sijaan vain jo hyväksytyissä yhteisön säädöksissä, kuten nitraattia sekä torjunta-aineita ja biosidituotteita koskevissa direktiiveissä, säädetyt raja-arvot. |
1.4 |
on erityisen tyytyväinen, että jäsenvaltiot voivat yhteiseurooppalaisten laatunormien sijaan asettaa direktiivissä esitettyjen kriteerien perusteella raja-arvot pohjavedessä niin luonnostaan kuin ihmisen toiminnan seurauksena esiintyville saasteille. |
1.5 |
pitää myönteisenä, että direktiivi sisältää vähimmäisluettelon niistä aineista, joita koskevat raja-arvot jäsenvaltioiden on asetettava. |
1.6 |
pitää järkevänä, että komissio voi jäsenvaltioiden kertomusten perusteella ottaa kantaa siihen, onko yhteisten laatunormien esittäminen perusteltua osana alaa koskevan sääntelyn harmonisoinnin jatkamista. |
1.7 |
edellyttää, että alueiden komitea voi osallistua pohjaveden laatunormit sisältävän direktiivin liitteen I mahdolliseen muuttamiseen. |
1.8 |
pitää välttämättömänä, että jäsenvaltiot voivat tiukentaa nykyisiä ja mahdollisesti tulevia eurooppalaisia laatunormeja pintavesien suojeluun liittyvien näkökohtien vuoksi. |
1.9 |
haluaa lisäksi korostaa, että pohjavesimuodostumia ryhmiteltäessä ja valvontaverkkoa suunniteltaessa jäsenvaltioiden on tarpeen varmistaa, että pohjaveden laadun vertailu perustuu esim. hapetus-pelkistysolojen tai geologisten olosuhteiden vertailukelpoisuuteen. |
2 Alueiden komitean kanta
Alueiden komitea
2.1 |
esittää, että pohjavesidirektiivistä on käytävä ilmi, että jäsenvaltioiden vesipiirien viranomaiset voivat kiristää jäsenvaltiossa noudatettavia raja-arvoja, mikäli vesipolitiikan puitedirektiivin ympäristötavoitteiden saavuttaminen sitä kyseisessä vesipiirissä edellyttää. |
2.2 |
ehdottaa, että ellei tiettyä luonnostaan pohjavedessä ilmenevää ainetta koskevaa tausta-arvoa tiedetä, määritellään kyseinen arvo seurantatietoja kerätessä parhaan mahdollisen asiantuntemuksen perusteella. Joissain tapauksissa luonnollisten tausta-arvojen määritteleminen ei liene mahdollista. |
2.3 |
esittää, että mikäli pohjavesimuodostumassa tai pohjavesimuodostumien joukossa tunnistetaan merkityksellinen ja pysyvä noususuunta, jäsenvaltiot varmistavat, että käytettävät seurantapisteet ovat vertailukelpoisia. |
2.4 |
ehdottaa fosforin lisäämistä ehdotetun direktiivin liitteen III osan A.1 vähimmäislistaan, sillä tämä aine muodostaa pitkällä aikavälillä uhan pohjaveden kemialliselle laadulle. |
2.5 |
suosittelee, että vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan 4 ja 5 kohdan säännöksiä muutetaan heti tilaisuuden tullen, mikäli ne eivät mahdollista vanhojen pilaantuneiden teollisuustonttien asianmukaista käsittelyä. Muutoksen yhteydessä tulee harkita käsitteen ”riskienhallinta-alueet” omaksumista vesipiirien suunnittelijoiden työvälineeksi, sillä käsite kattaa ekologisten ja taloudellisten näkökohtien lisäksi käytännön toteutettavuuden. |
2.6 |
esittää, että pohjavesidirektiivin 4 artiklan 3 kohdasta tulee käydä selkeästi ilmi, miltä komitealta komissio pyytää lausunnon ennen pohjavesidirektiivin liitteen I muuttamista. |
2.7 |
ehdottaa, että alueiden komitea osallistuu mahdollisimman laajasti pohjavesidirektiivin tuleviin muutoksiin, kuten direktiivin liitteiden II—IV olennaiseen muuttamiseen, sillä alue- ja paikallisviranomaisilla on monesti huomattavasti pohjavesialaan liittyvää teknis-hallinnollista kokemusta. Tässä yhteydessä haasteeksi on lisäksi asetettava se, että jäsenvaltiot hyödyntävät direktiiviin liittyvissä jatkotoimissa samoja kokemuksia. |
2.8 |
toteaa, että ehdotetulla direktiivillä — joka on osa vesipolitiikan puitedirektiiviä — on huomattavia taloudellisia vaikutuksia jäsenvaltioihin. Komitea ehdottaakin, että vesipolitiikan puitedirektiivin noudattamisesta jäsenvaltioille aiheutuvaa taloudellista taakkaa helpotetaan nykyisillä ja uusilla rahoitusjärjestelmillä. |
2.9 |
ehdottaa edellä esitetyn perustella seuraavia muutoksia: |
Muutosehdotus 2.1
4 artiklan 1 kohta 1
Komission ehdotus |
Alueiden komitean muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Mikäli jäsenvaltiot asettavat omat raja-arvonsa, on vesipiirien viranomaisten voitava kiristää niitä alueellisten ja paikallisten herkkien alueiden huomioon ottamiseksi, jos se on asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Muutosehdotus noudattaa vesipolitiikan puitedirektiivin logiikkaa ja voidaan hyvin sisällyttää myös pohjavesidirektiivin tekstiin.
Muutosehdotus 2.2
Liite III, kohta B.2.2
Komission ehdotus |
Alueiden komitean muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Monissa tapauksissa tausta-arvon selvittäminen vaatii pitkäjänteistä seurantaa. Lisäksi joidenkin pohjavesimuodostumien joukkojen kohdalla voi olla vaikea löytää muodostumia, joista luonnollinen tausta-arvo voidaan mitata. Molemmissa tapauksissa on tuolloin tarpeen määritellä tausta-arvo pätevän asiantuntemuksen pohjalta.
Muutosehdotus 2.3
Liitteet IV kohta 1.2 a)
Komission ehdotus |
Alueiden komitean muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Pohjaveden luonnollinen kemiallinen koostumus vaihtelee huomattavasti. Tämä pätee sekä eri pohjavesimuodostumiin että yksittäiseen pohjavesimuodostumaan. Esim. ylemmän ja alemman pohjaveden kemiallinen koostumus vaihtelee. Totuudenmukainen arvio edellyttääkin, että seurantapisteet ovat esim. geologisen ja hapetus-pelkistysolojen suhteen vertailukelpoisia.
Muutosehdotus 2.4
Liite III, kohta A.1
Komission ehdotus |
Alueiden komitean muutosehdotus |
Ammonium Arseeni Kadmium Kloridi Lyijy Elohopea Sulfaatti |
Ammonium Arseeni Kadmium Kloridi Lyijy Elohopea Sulfaatti Fosfori |
Perustelu
Fosfori muodostaa uhan pohjaveden kemialliselle laadulle.
Bryssel 11. helmikuuta 2004
Alueiden komitean
puheenjohtaja
Peter STRAUB
(1) EYVL C 180, 11.6.1998, s. 38.
(2) EYVL C 357, 14.12.2001, s. 44.