52003AR0082

Alueiden komitean lausunto aiheista "Vihreä kirja - Yrittäjyys Euroopassa" ja "Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Yritysympäristön parantaminen"

(2003/C 256/08)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Yrittäjyys Euroopassa" (KOM(2003) 27 lopullinen) lopullinen ja tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta "Yritysympäristön parantaminen" (KOM(2002) 610 lopullinen),

ottaa huomioon Euroopan komission 2. lokakuuta 2002 ja 8. tammikuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemät päätökset pyytää aiheista alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 5. elokuuta 2002 ja 21. tammikuuta 2003 tekemät päätökset antaa lausunnon valmistelu "talous- ja sosiaalipolitiikka" -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon aiheesta "Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Yrittäjyyden Euroopan rakentaminen - Yhteisön toimet pk-yritysten tukemiseksi" antamansa lausunnon (CdR 199/2001 fin)(1),

ottaa huomioon aiheista "Komission tiedonanto - Yrityspolitiikan haasteet osaamiselle rakentuvassa taloudessa" ja "Ehdotus: neuvoston päätös monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (2001-2005)" antamansa lausunnon (CdR 185/2000 fin)(2),

ottaa huomioon aiheista "Yritysten toimintaolosuhteiden yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän kertomus - BEST-ryhmä", "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Yrittäjyyden ja kilpailukyvyn edistäminen" ja "Komission vastaus BEST-ryhmän kertomukseen ja suosituksiin" antamansa lausunnon (CdR 387/98 fin)(3)

ottaa huomioon "talous- ja sosiaalipolitiikka" -valiokunnan 29. huhtikuuta 2003 yksimielisesti hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 82/2003 rev.) (esittelijä: Constance Hanniffy, Midlandsin aluevaltuutettu ja Offalyn kreivikunnanvaltuutettu (IE, EPP)),

hyväksyi 2. ja 3. heinäkuuta 2003 pitämässään 50. täysistunnossa (heinäkuun 2. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Alueiden komitean näkemyksiä

Vihreän kirjan julkaiseminen

Alueiden komitea

1.1. pitää aiheesta "Yrittäjyys Euroopassa" laadittua vihreää kirjaa tervetulleena aloitteena, sillä se tarjoaa uuden näkökulman integroidun yrittäjyyspolitiikan kehittämiseen.

1.2. katsoo, että vihreä kirja sisältää kokoavan esityksen niistä avainseikoista ja haasteista, jotka liittyvät yrittäjyyden kehittämisen merkitykseen unionissa, ja että se on arvokas panos päättäjien keskuudessa käytävän keskustelun ja laajan kuulemisen käynnistämisessä.

1.3. myöntää, että yrittäjyyttä tukevat monet toimintalinjat, kuten kulttuuri- ja työllisyyspolitiikka sekä yhteiskunnallista koheesiota edistävä politiikka, ja että pk-yrityksiä tuetaan monin keinoin, esim. rakennerahastoista, pienyrityksiä koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla sekä monivuotisella yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevalla ohjelmalla,

Vihreän kirjan pääkohdat

Alueiden komitea

1.4. on pettynyt, ettei vihreässä kirjassa hahmotella riittävän selkeästi paikallis- ja alueulottuvuuden merkitystä yrittäjyyden kehittämiselle unionissa. Komitea katsoo, että huomioon olisi otettava paikallis- ja alueviranomaisten tarjoama tuki ja etenkin jäsenvaltioissa yrittäjyyden yleisyydessä ilmenevät alueelliset vaihtelut sekä tarve puuttua tiettyihin puutteisiin alue- ja paikallistasolla.

1.5. katsoo, että vihreässä kirjassa voitaisiin korostaa nykyistä enemmän uusien yritysten epäonnistumisten syitä ja epäonnistumisista opittavaa. Unionin alueilla uusista yrityksistä yli 50 prosenttia epäonnistuu perustamista seuraavan neljän vuoden aikana.

1.6. katsoo, että vihreässä kirjassa ja kuulemisprosessissa tulisi erottaa toisistaan Lissaboniin kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet, jotka muodostavat vihreän kirjan tärkeimmän viitekohdan ja edellyttävät välittömiä ja lyhytkestoisia poliittisia toimia "noin 15 miljoonan uuden työpaikan luomiseksi vuoteen 2010 mennessä", ja toisaalta yrittäjyyttä koskevien asenteiden muokkaamisen ja koulutusohjelmien tarjoamisen kaltaiset tätä yleisemmät tavoitteet, joiden tuloksia voidaan odottaa vasta yhden tai jopa useamman sukupolven päästä ja jotka vaikuttavat yrittäjyyden kehittymiseen. Komitea katsookin, että mainitun eron tulisi näkyä unioni- ja muilla tasoilla toteutettavien toimien tärkeysjärjestyksessä.

1.7. katsoo, että toimintalinjoja tarkasteltaessa on tehtävä ero kasvuun ja innovaatioon suuntautuneiden yrittäjien, omia pienyrityksiään johtavien ja edellistä ryhmää varautuneemmin yrityksen kasvattamiseen suhtautuvien yrittäjien sekä rajalliset kasvumahdollisuudet omaavien yritysten välillä. Komitea korostaa, että se esitti vastaavan näkemyksen lausunnossaan monivuotisesta (2001-2005) ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden hyväksi.

1.8. panee kiinnostuneena merkille vertailun Yhdysvalloissa saatuihin kokemuksiin, mutta korostaa, että siellä erittäin huomattava osa avainaloilla toimivista yrittäjistä on maahanmuuttajia ja esim. tieto- ja viestintätekniikan alalla intialaisia. Komitea katsookin, että vihreän kirjan yhteydessä komissio joutunee pohtimaan myös unionin työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Yrittäjyyttä tukevan politiikan toteuttaminen

Alueiden komitea

1.9. on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että politiikalla voidaan edistää yrittäjyyttä huomattavasti, mutta korostaa, että jäsenvaltioiden koordinoidut toimet, joihin myös alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat, ovat vaikutukseltaan pelkkiä jäsenvaltioiden toimia tehokkaampia.

1.10. uskoo, että yrittäjyyden edistämiseen tähtäävän politiikan toteuttamista voidaan tehostaa vertailuanalyysilla ja parhaiden käytänteiden vaihdolla. Komitea suhtautuu kuitenkin varautuneesti liiallisiin tavoitteiden saavuttamista koskeviin päämääriin, joilla pyritään tuomaan esiin suoriutumiseroja, koska päämäärien asettamisesta saattaa itsestään muodostua prosessi, joka peittää alleen keskeisimmät tavoitteet.

1.11. pitää tervetulleena yrittäjyyttä koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä. Komitea korostaa kuitenkin, että on tärkeää varmistaa yrittäjyyden edistämiseen tähtäävien jäsenvaltiokohtaisten toimintasuunnitelmien sekä toisaalta työllisyyttä koskevien ja yrittäjyystekijän sisältävien jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmien asianmukainen koordinointi.

1.12. panee merkille, että vaikka alueiden välisiin ja rajatylittäviin aloitteisiin perustuva parhaiden ja hyvien käytänteiden vaihto onkin tuottanut tulosta, ei "vaihto" monissa tapauksissa yksin riitä, vaan todellista hyötyä tarjoaa pikemminkin mainitun käytännön soveltaminen eri tilanteissa ja sen mukauttaminen kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin.

Tukea tarjoavan toimintaympäristön järjestäminen

Alueiden komitea

1.13. tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten roolin yrittäjiä kannustavan ympäristön luomisessa, byrokratiaa vähentämällä, helppokäyttöisiä maksuliikennepalveluja ja sähköisiä hallintopalveluja tarjoamalla, paikallisviranomaisten keräämiin veroihin ja maksuihin liittyvin kannustein sekä varmistamalla pk-yrityksille yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet julkisiin hankintamenettelyihin ja -sopimuksiin.

1.14. katsoo, että yleissivistävän ja muun koulutuksen on kehitettävä alasta riippumatta opiskelijoiden luovuutta, joustavuutta ja mielikuvitusta, jotka ovat yrittäjiltä edellytettäviä ominaisuuksia. Komitea katsoo, että yrittäjyyteen tulisi tutustua jo ala-asteella ja että yrittämiseen liittyvää koulutusta tulisi antaa myös muille kuin liikealaan, kuten humanistiseen tai luonnontieteelliseen alaan perehtyville, tai ammattiin opiskeleville.

1.15. katsoo lisäksi, että yrittäjäkoulutuksen tulee olla korkeatasoista, joustavaa ja opiskelijoiden tarpeita vastaavaa. Tässä yhteydessä kouluttajien pätevyyteen, kokemukseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen on erittäin tärkeää, ja vastauksia tulisi pohtia kaikissa jäsenvaltioissa.

1.16. korostaa aiempien lausuntojensa tavoin tässäkin paikallis- ja alueviranomaisten asemaa yrityksiä tukevan ympäristön tarjoamisessa siten, että edistetään nykyisiä pk-yritysten verkkoja varmistamalla koordinoitu tiedonsaanti yhdestä toimipisteestä, tarjoamalla yrittäjille perusrakenteita ja palveluja, kehittämällä aktiivisesti innovatiivista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä yrityksen kehittämiseen liittyvien esteiden poistamiseksi, tekemällä tunnetuksi parhaita paikallisia ratkaisuja ja edistämällä siten yrittäjäkulttuurin kehittymistä sekä tukemalla ja aktiivisesti osallistumalla yritysten sosiaalisen vastuun edistämiseen sekä osuus- ja yhteisötaloudelliseen toimintaan.

1.17. myöntää, että paikalliset ja aluekohtaiset rahoitusvälineet ja keinot vastaavat tehokkaasti liike-elämän tarpeisiin. Muiden erityisen merkittävien paikallisten aloitteiden lisäksi on korostettava alueellisten pankkien ja paikallisten riskipääomaohjelmien merkitystä sekä riskipääoman saatavuutta siemenpääomaksi. Pk-yrityksiä voitaisiin tukea entistä paremmin lisäämällä EAKR-asetuksen 4 artiklan ja ESR-asetuksen 6 artiklan mukaista tukea. On myös tuettava alueellisia ja paikallisia toimia, joilla helpotetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada EIP:n lainoja.

1.18. esittää, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli yhteiskunnallisen koheesion edistäjinä on yrittäjien määrän lisäämisen kannalta keskeinen. Pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, nuorille, naisille ja etnisille vähemmistöille suunnatut paikalliset toimet voivat tarjota yrittäjille tilaisuuden kapasiteettinsa kehittämiseen ja mahdollisuuksiensa hyödyntämiseen. Yrittäjyyden kehittämiskeinona tulisi lisäksi tehostaa osuus- ja yhteisötalouden hyödyntämistä paikallis- ja alueviranomaisten paikallisten palvelujen tarjoajana.

1.19. kehottaa komissiota ja paikallis- ja alueviranomaisia sekä valtion viranomaisia hyödyntämään starttitukia sellaisten ryhmien saamiseksi mukaan työelämään ja yhteiskuntaan, joiden työllistyminen on erityisen vaikeaa. Tarkoitusta varten olisi luotava erityisohjelma, jolla tehostettaisiin kyseisille ryhmille suunnattavien, yrittäjyyttä tukevien valistuskampanjoiden toteuttamista.

2. Alueiden komitean suosituksia

Alueiden komitea

2.1. kannustaa komissiota aloittamaan koko unionissa ja ehdokasvaltioissa paikallis- ja aluetasolla tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta yritysten perustamiseen, esitellä paikallisia ja alueellisia parhaita käytänteitä ja korostaa tarjolla olevien tukimuotojen valikoimaa. Komitea katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset olisivat kampanjan järjestämisessä sopiva ja valmis kumppani.

2.2. ehdottaa, että yrittäjyyttä edistävän toimintaohjelman keskeisimpänä tekijänä tulee olla monitoimisen lähestymistavan kehittäminen luomalla yhteistyötä yritysten, koulutusalan ja muiden toimijoiden, mm. paikallis- ja alueviranomaisten, välillä sekä saattamalla mielikuvituksekkailla ja joustavilla tukimekanismeilla yhteen pääoma ja ideat sekä innovoijat ja yritykset.

2.3. suosittelee huomion kiinnittämistä erityisesti naisten, etnisten vähemmistöjen ja ikääntyneiden vaikeuksiin yrityksen perustamisessa.

2.4. esittää, että unionin aluepolitiikan ja rakennerahastojen tulevaisuutta luotaavassa keskustelussa annettaisiin rakennerahastojen menestyksellisen hyödyntämisen vuoksi keskeinen sija yrittäjyydelle ja sitä tukevalle tutkimus- ja kehityspolitiikalle sekä innovaatio- ja kilpailupolitiikalle. Komitea kuitenkin pahoittelee sitä, ettei rakennerahastoilla ole merkittävää asemaa pk-yrityksille tarjottavassa tukirakenteessa, vaikka pk-yritykset monilla unionin syrjäisillä alueilla kohtaavat edelleen vaikeuksia markkinoillepääsyssä, viestintätekniikan hyödyntämisessä sekä liiketoimintaan liittyvän asiantuntemuksen ja erityisten tukipalvelujen saatavuudessa.

2.5. katsoo, että BEST-ryhmän kertomukset ja pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja ja siinä esitetyt sitoumukset sisältävät ehdokasvaltioiden kannalta hyödyllisiä välineitä, joita ne voivat hyödyntää rakentaessaan yrityksiä tukevaa ympäristöä. Komitea kehottaakin komissiota laatimaan paikallis- ja aluetasolla vertailuanalyysin parhaiden käytänteiden korostamiseksi sekä ehdokasvaltioita mahdollisesti palvelevien mallien tarjoamiseksi.

2.6. kehottaa komissiota antamaan tiedonannon, jossa määritellään paikallis- ja alueviranomaisten rooli yrityspolitiikassa ja siihen liittyvät haasteet, ja korostetaan siten alue- ja paikallisulottuvuuden merkitystä yritys- ja yrittäjyyspolitiikassa.

2.7. rohkaisee komissiota edistämään yrittäjiä palvelevien "tukiryhmien" ja muiden rakenteellisten verkkojen luomista aluetasolla tavoitteena tarjota aloitteleville yrittäjille mahdollisuus saada kohdennettua ja räätälöityä liikealan asiantuntemusta. Komitea pitäisi lisäksi tervetulleina muita tukitoimia kuten huippulaatuisen koulutuksen tarjoamista kouluttajille, aluetason palkkiojärjestelmiä, paikallisten oppilaitosten ja yritysten yhteyksiä sekä alueellisten yritysryppäiden sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisiä kumppanuuksia.

2.8. korostaa ulkoisen tuen merkitystä muunnettaessa innovatiivisia ajatuksia kaupallisiksi yrityksiksi sekä siihen liittyen yrittäjille tarjolla olevia palveluja ja tukea koskevan koordinoidun ja helppokäyttöisen tiedon tarjoamista. Samoin tarjolla tulisi olla riippumatonta neuvontaa, ohjausta sekä verkottumis- ja kumppanuusmahdollisuuksia, jotta epäonnistumisen riski, turhat viiveet ja turhautuminen minimoidaan. Vaikka mainittua tukea tarjoavia toimijoita on nykyään useita ja vaikka niiden tukea on syytä lisätä, paikallis- ja alueviranomaisilla on huomattavat mahdollisuudet koordinoida tällaisia palveluja. Komitea korostaakin, että yrityshautomoja sekä nuorten yrittäjien auttamista ja perehdyttämistä koskevia aloitteita tulee edelleen lisätä ja tukea rahallisesti.

2.9. pitäisi tervetulleena paikallis- ja alueviranomaisten tukiohjelmaa, jolla rohkaistaisiin yritysten, paikallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten, liike-elämän ja yritysneuvontaa antavien tahojen välisiä yhteyksiä ja verkottumista. Tähän liittyen komitea kannattaa lisäksi tukitoimia, joilla helpotetaan yrittäjien ja yrittäjyyttä harkitsevien välistä vaihto- ja harjoittelutoimintaa käytännön kokemusten hankkimiseksi parhaista käytänteistä, mahdollisten uusien markkinoiden ja raaka-aineiden tutkimiseksi sekä kielitaidon ja muun liike-elämässä tarpeellisen osaamisen kehittämiseksi.

2.10. pitää tervetulleena yrittämistä rohkaisevien ja jäsenvaltioiden erojen umpeen kuromiseen tähtäävien toimien täytäntöönpanon nopeuttamista, mutta varoittaa liiallisista määrällisistä tavoitteista, jotka muiden vastaavien prosessien tavoin väistämättä lisäävät byrokratiaa.

2.11. kehottaa laatimaan nykyistä parempia ja kattavampia tilastoja pk-sektorilla vaikuttavien suuntausten analysoimiseksi, koska useimmat vertailuanalyysit keskittyvät kansalliseen tasoon ja yleisiin suuntauksiin, kuten yritysten perustamisin ja yrityskuolemiin. Komitea katsoo, että tällaisten tilastojen tulisi helpottaa aluetason vertailua mm. sukupuolijakauman ja etnisten vähemmistöjen osuuden suhteen.

2.12. kehottaa komissiota maksimoimaan Euroopan työllisyysstrategian ja yrittäjyyteen liittyvän toimintaohjelman välisen synergian. Se kannustaa lisäksi komissiota ottamaan oppia Euroopan työllisyysstrategiasta ja siihen liittyvistä suuntaviivoista ja erityisesti siitä, miten suuntaviivoissa korostetaan entistä enemmän paikallis- ja alueulottuvuutta(4).

2.13. korostaa, että yrittäjyyttä koskevan toimintaohjelman suunnittelussa on tarpeen erottaa toisistaan eri yritysmuodot ja erikokoiset yritykset sekä uudet yrittäjät ja jo toimivat yritykset. Tämän vuoksi komitea kehottaa parantamaan pk-yrityksiä koskevaa sääntelykehystä, erottelemaan yritykset yritysmuodon ja koon perusteella yrityslainsäädännön mukaisesti sekä kiinnittämään huomiota tarpeeseen edistää yrittäjyyttä veropoliittisin keinoin.

2.14. kannattaa nykyisten rahoituslähteiden uudelleentarkastelua uusien yritysten rahoitusta ajatellen. Lisäksi on paikallaan tarkastella erityisesti korkean riskin pääoman saatavuutta rahoitukseen liittyvien aukkojen ja parhaiden käytänteiden kartoittamiseksi. Komitea kehottaa komissiota myös varmistamaan koordinoidun menettelyn kaikkien unionitason asianmukaisten rahoitusvirtojen ja -politiikkojen osalta.

Bryssel 2. heinäkuuta 2003.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Albert Bore

(1) EYVL C 107, 3.5.2002, s. 64.

(2) EYVL C 22, 24.1.2001, s. 10.

(3) EYVL C 293, 13.10.1999, s. 48.

(4) "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Paikallinen toiminta työllisyyden hyväksi - Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus", KOM(2000) 196 lopullinen.