52002DC0261

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - TULOSTAULU VAPAUTEEN, TURVALLISUUTEEN JA OIKEUTEEN PERUSTUVAN ALUEEN TOTEUTUMISEN SEURAAMISEKSI EUROOPAN UNIONISSA: PUOLIVUOTISPÄIVITYS (VUODEN 2002 ALKUPUOLISKO)

ESIPUHE

Komissio julkaisee säännöllisesti tulostaulun vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta. Sen avulla seurataan Amsterdamin sopimuksessa ja Eurooppa-neuvoston Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 pidetyssä kokouksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavan laajan toimenpidevalikoiman hyväksymistä ja soveltamista.

Tulostaulun tässä päivityksessä, niin kuin edellisissäkin päivityksissä, esitetään Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tavoitteet ja määräajat sekä tehtävänjako, joka liittyy eri uudistusten käynnistämiseen, eteenpäin viemiseen ja päätökseen saattamiseen. Toiminnan edistymisen seuraamisen helpottamiseksi taulukossa esitetään eri sarakkeissa ehdotukset ja aloitteet, asian käsittelyvaihe neuvostossa ja tarvittaessa Euroopan parlamentissa sekä tulevat toimenpiteet. Kohdassa "Kansalliset toimenpiteet" annetaan myös tietoa tehtyjen päätösten ja hyväksyttyjen toimenpiteiden jne. voimaantulosta ja täytäntöönpanosta.

Tiedonantoon on lisätty tällä kertaa myös yhteenveto Tampereen kokouksen jälkeisistä keskeisistä saavutuksista. Yhteenvedon tarkoituksena on helpottaa taulukkomuotoisen esityksen tulkitsemista.

SISÄLLYSLUETTELO

1. Yhteenveto

2. EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

2.1. Kumppanuussuhde lähtömaihin

2.2. EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä

2.3. Kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu

2.4. Maahanmuuttovirtojen hallinta

3. Todellinen Euroopan oikeusalue

3.1. Oikeussuojan parempi saatavuus EU:ssa

3.2. Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

3.3. Yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla

4. Rikollisuuden torjunta koko unionissa

4.1. Rikosten ehkäiseminen unionin tasolla

4.2. Yhteistyön tehostaminen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa

4.3. Eräiden rikollisuuden muotojen torjuminen

4.4. Erityistoimet rahanpesun torjumiseksi

5. Unionin sisä- ja ulkorajoihin sekä viisumipolitiikkaan liittyvät kysymykset, EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan soveltaminen ja Schengenin säännöstön siirtäminen yhteisön toimivaltaan

6. Unionin kansalaisuus

7. Yhteistyö huumeiden torjunnassa

8. Vahvempi ulkoinen toiminta

9. Muut vireillä olevat aloitteet

1. Yhteenveto

Tässä yhteenvedossa esitetään tärkeimmät saavutukset Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien täytäntöönpanossa sen jälkeen, kun komissio esitti päivitetyn tulostaulun 30. lokakuuta 2001 Laekenin Eurooppa-neuvoston aattona. Nämä saavutukset esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä olevassa taulukossa.

Komissio esitti ennen Laekenin kokousta laatimassaan tulostaulussa väliarvioinnin siitä, miten Tampereella perustetun ohjelman toteuttamisessa oli edistytty. Näin voitiin määritellä toteutettavat toimenpiteet yksityiskohtaisesti, ja suurimmasta osasta näitä toimenpiteitä jo neuvotellaan. Komissio arvioi tilanteen kuitenkin vähemmän myönteiseksi yhteisen politiikan ja lainsäädäntöaloitteiden määrittelyä vaativilla aloilla, ja komissio korosti, että eräillä käsiteltävänä olevilla ehdotuksilla testattiin jäsenvaltioiden halukkuutta edetä sitoumustensa mukaisesti.

Viimeisten kuuden kuukauden aikana tapahtunut edistys sekä varsinkin eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva ehdotus ja terrorismia koskeva puitepäätösehdotus, jotka on määrä hyväksyä lähiaikoina, osoittavat, että Euroopan unioni pystyy toteuttamaan Amsterdamin sopimuksella vahvistetut tavoitteet, silloin kun tarve toimia yhdistyy tahtoon onnistua.

Saavutettua edistystä on tarkasteltava myös suhteessa Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamaan aikatauluun nähden ja suhteessa niihin toimenpiteisiin, jotka on vielä tehtävä Tampereen ohjelman toteuttamiseksi aikataulussa, sekä suhteessa siihen, miten täytäntöönpano on toteutunut jäsenvaltioissa.

On syytä muistaa, että Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti neuvoston sitoutumisen Tampereen suuntaviivoihin ja totesi, että vaikka edistystä on tapahtunut, eräillä aloilla "tarvitaan lisäpontta ja uusia suuntaviivoja viiveiden kuromiseksi umpeen". Tämän lisäksi Eurooppa-neuvosto korosti, kuinka tärkeää on, että EU:n päätökset saatetaan nopeasti osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä [1] ja että Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen tehdyt yleissopimukset ratifioidaan viipymättä [2].

[1] On syytä huomauttaa, että neuvosto antoi 28.2.2002 ensimmäisen selontekonsa rahanväärennyksen estämiseksi annettavan suojan vahvistamisesta rikosoikeudellisten ja muiden seuraamusten avulla euron käyttöönoton yhteydessä tehdyn neuvoston puitepäätöksen täytäntöönpanosta. Tämä selonteko on ensimmäinen arviointi EY:sta tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti käyttöön otetusta yhdenmukaistamisvälineestä.

[2] Tulostaulussa mainitut ratifioinnit perustuvat jäsenvaltioiden neuvoston pääsihteeristölle tekemiin ilmoituksiin.

Taulukossa esitetään myös toteutetut toimenpiteet hyvin selkeästi ja täsmällisesti sekä komission painopisteet seuraavan tarkastelujakson aikana vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa keskeisillä aloilla, joita ovat turvapaikka, maahanmuutto, oikeudenhoito, rikollisuuden torjunta, ulkorajat, kansalaisuus ja ulkoisen toiminnan vahvistaminen.

EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

Laekenissa 14. ja 15. joulukuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti Tampereen Eurooppa-neuvoston tavoitteet. Yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka on hyväksyttävä mahdollisimman nopeasti.

Neuvoston käsiteltävänä ovat edelleen turvapaikkaa koskevat ehdotukset, jotka ovat olennaisia Tampereella päätetyn yhteisen politiikan ensimmäisen vaiheen toteuttamiseksi. Neuvosto ilmoitti huhtikuussa 2002 pidetyssä kokouksessa hyväksyvänsä ehdotuksen direktiiviksi, jolla pyritään määrittämään turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset.

Vastaavasti Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti komissio tekee lähiaikoina tarkistetun ehdotuksen pakolaisaseman myöntämistä tai peruuttamista koskevista vähimmäisvaatimuksista. Niin sanottua Dublin II -asetusta koskevasta ehdotuksesta komissio ja neuvosto ovat sopineet kuulemismenettelyn jälkeen, että asian käsittely jatkuu komission ehdotuksen pohjalta.

Parhaillaan kehitetään Eurodac-järjestelmää, jonka avulla voidaan vertailla turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä. Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti järjestelmän merkityksestä todellisen yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan laatimiselle. Neuvosto antoi helmikuussa 2002 asetuksen, jossa vahvistetaan Eurodac-järjestelmän perustamisesta joulukuussa 2000 annetun asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Maahanmuuton alalla komissio esitti toukokuussa 2002 tarkistetun ehdotuksen oikeudesta perheen yhdistämiseen Laekenin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti.

Tampereen Eurooppa-neuvosto totesi, että kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytysten lähentämisessä yhtenä tavoitteena oli oltava kaikenlaisen syrjinnän torjumiseen perustuva integrointipolitiikka. Komissio haluaa täydentää yhteisön voimassa olevaa lainsäädäntöä, joten se esitti marraskuussa 2001 ehdotuksen rasismia ja muukalaisvihaa koskevaksi puitepäätökseksi. Huhtikuussa 2002 kokoontunut oikeus- ja sisäasiain neuvosto puolestaan hyväksyi päätelmät rasismin, juutalaisvastaisuuden ja muukalaisvihan torjunnasta.

Viime kuukausien painopisteenä on ollut myös laittoman maahanmuuton torjunta. Komissio antoi marraskuussa 2001 asiaa koskevan tiedonannon ja liitti tämän ulottuvuuden myös äskettäin annettuun tiedonantoon ulkorajojen valvonnasta (ks. jäljempänä). Jotta käytettävissä olisi välineitä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi, komissio teki helmikuussa 2002 ehdotuksen direktiiviksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävästä oleskeluluvasta ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljettajien ja välittäjien uhreille, jotka tekevät yhteistyötä salakuljettajia ja välittäjiä vastaan.

Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti neuvosto hyväksyi helmikuussa 2002 toimintasuunnitelman laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnasta Euroopan unionissa.

Komissio tekee ennen vuoden loppua ehdotuksen uuden rahoitusvälineen perustamista koskevaksi oikeusperustaksi niiden lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten, joiden kanssa yhteistyö on aloitettu Euroopan parlamentin maaliskuussa 2000 antaman päätöslauselman jälkeen. Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti neuvosto ja komissio ovat määrittäneet takaisinottoa koskevat painopisteet uudelleen eurooppalaisia takaisinottosopimuksia koskevia neuvotteluja varten ja kyseisten sopimusten tekemiseksi. Sopimus on tehty Hongkongin kanssa, ja neuvottelut jatkuvat Venäjän, Pakistanin, Sri Lankan, Marokon ja Macaon kanssa. Komissio on jättänyt takaisinottosopimuksen tekemistä Ukrainan kanssa koskevan neuvotteluvaltuutuksen neuvoston käsiteltäväksi.

Kotiinpaluun osalta komissio esitti huhtikuussa 2002 vihreän kirjan jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista koskevasta yhteisön politiikasta.

Toimintasuunnitelmassa mainituista terrorisminvastaisista toimista on syytä huomauttaa, että komissio on arvioinut neuvostolle ja Euroopan parlamentille esitetyssä valmisteluasiakirjassa kaikki ehdotukset, jotka koskevat sisäisen turvallisuuden suojaamista ja kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden ja välineiden noudattamista [3].

[3] KOM(2001) 743, 5.12.2001.

Raja- ja viisumipolitiikka, EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan soveltaminen ja Schengenin säännöstön siirtäminen yhteisön toimivaltaan

Neuvosto on tehnyt konsuliohjeistoa ja viisumin kaavaa koskevat tekniset päätökset, joiden lisäksi se tarkastelee yhteisen viisumintunnistusjärjestelmän perustamista (komissio käynnistää lähiaikoina asiaa koskevan toteutettavuustutkimuksen) ja mahdollisuutta perustaa yhteisiä konsulaatteja Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston pyynnöstä.

Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi määrittelemään ulkorajojen valvonnasta vastaavien yksiköiden väliset yhteistyömekanismit ja selvittämään ulkorajojen yhteisen valvontamekanismin tai yhteisten valvontayksiköiden perustamisen edellytyksiä. Komissio antoi toukokuussa 2002 tiedonannon ulkorajojen valvonnasta, jossa tarkastellaan erityisesti mahdollisuuksia lujittaa jäsenvaltioiden ulkorajojen valvonnasta vastaavien yksiköiden yhteistyötä sekä yhteisten valvontayksiköiden perustamisen edellytyksiä.

Komissio antoi joulukuussa 2001 tiedonannon toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä. Tarkoituksena on, että nykyinen järjestelmä korvataan vuonna 2006 SIS II -järjestelmällä, jonka ansiosta uudet jäsenvaltiot voidaan ottaa mukaan järjestelmään, jossa käytetään uusinta teknologiaa ja joka käsittää uusia, neuvostossa parhaillaan keskusteltavana olevia toimintoja. Neuvosto on myös hyväksynyt oikeusperustan, jonka ansiosta komissio on vastuussa hankkeen teknisen kehittämisen hallinnasta tammikuusta 2002 alkaen jäsenvaltioiden asiantuntijoista kootun komitean avustamana.

Todellinen Euroopan oikeusalue

Tampereella kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati konkreettisia toimia kahdella painopistealueella, jotka ovat oikeussuojan saatavuuden parantaminen ja oikeuden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen tehostaminen. Toiminnassa on edistytty molemmilla alueilla viimeisten kuuden kuukauden aikana.

Oikeussuojan saatavuudesta komissio teki marraskuussa 2001 tarkistetun ehdotuksen neuvoston asetukseksi yksityisoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen alueen toteuttamista helpottavien yhteisön toimien yleisistä puitteista. Neuvosto hyväksyi ehdotuksen huhtikuussa 2002. Oikeussuojan saatavuuden kannalta olennaista on myös se, että komissio esitti tammikuussa 2002 ehdotuksen direktiiviksi oikeusavusta ja menettelyihin liittyvästä taloudellisesta tuesta.

Tuomioistuinten ulkopuolisten elinten kuluttajaverkosto (European Extra-Judicial Network eli EEJ-Net) perustettiin lokakuussa 2001, minkä jälkeen vaihtoehtoista riidanratkaisumenettelyä koskevaa työtä jatkaen komissio esitti huhtikuussa 2002 vihreän kirjan vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä vähimmäisvaatimusten laatimiseksi.

Komissio teki huhtikuussa 2002 myös ehdotuksen asetukseksi riitauttamattomia vaateita koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönottamisesta. Asetuksella voidaan poistaa kaikki väliaikaiset täytäntöönpanotoimet. Komissio aikoo lisäksi julkaista vihreän kirjan riitauttamattomia ja vähäisiä vaateita koskevien menettelysääntöjen lähentämisestä.

Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat valmistelutoimia, jotta maaliskuussa 2001 perustettu yksityisoikeudellisia asioita koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto voi aloittaa toimintansa joulukuussa 2002.

Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että oikeusjärjestelmien eroista johtuvat ongelmat on voitava ratkaista tehostamalla oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustamista. Toiminnassa on edistytty niin yksityis- kuin rikosoikeudenkin alalla.

Neuvoston marraskuussa 2000 hyväksymä vastavuoroista tunnustamista koskeva ohjelma muodostaa kehyksen, joissa vastavuoroisen tunnustamisen periaate lujittuu vähitellen.

Komissio teki toukokuussa 2002 perheoikeuden alaan kuuluvan ehdotuksen, jossa yhdistettiin syyskuussa 2001 tehty lapsen huoltoa koskeva asetusehdotus, lasten tapaamisoikeutta koskeva Ranskan aloite ja asetus (EY) N:o 1347/2000 (ns. Bryssel II -asetus).

Edellä mainitun eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönotto olisi merkittävä edistysaskel vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisessa yksityisoikeuden alalla.

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla käytävien kansainvälisten neuvottelujen yhteydessä neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2002 komission ehdotuksesta uudet neuvotteluohjeet Haagissa käynnissä olevia neuvotteluja varten kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi. Lisäksi komissio teki maaliskuussa 2002 neuvotteluvaltuutusta koskevan ehdotuksen, jotta yhteisö voi neuvotella Luganon yleissopimusta koskevan sopimuksen tekemisestä jäsenvaltioiden kanssa.

Rikosoikeuden alalla Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päästyä periaatesopimukseen oli odotettavissa, että neuvosto hyväksyy ehdotuksen puitepäätökseksi eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisistä luovutusmenettelystä, mikä on merkittävä edistysaskel, koska kyseinen puitepäätös korvaa nykyiset luovutusmenettelyt. Kyseessä on myös konkreettinen osoitus vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosoikeuden alalla.

Ennen tuomiota annettujen määräysten vastavuoroisen tunnustamisen osalta neuvosto hyväksyi helmikuussa 2002 periaatteessa myös puitepäätöksen varojen jäädyttämistä ja todisteita koskevien päätösten täytäntöönpanosta unionissa. Nyt neuvoston odotetaan tekevän kyseisen puitepäätöksen. Samansuuntaisesti rikosasioita koskevien lopullisten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta heinäkuussa 2000 antamansa tiedonannon kanssa komissio valmistelee tiedonantoa, joka koskee toimivallan määräytymisperusteita rikosoikeudellisissa asioissa ja joka esitetään vuoden jälkipuoliskolla. Vastavuoroista tunnustamista koskevaa ohjelmaa täydentääkseen komissio esittää lähiaikoina tiedonannon eräitä rikosoikeudellisia seikkoja koskevista vähimmäisvaatimuksista. Komissio on myös aloittanut analyysin yksilön oikeusturvasta rikosoikeudenkäynnissä keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi, mikä on olennaista vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen helpottamiseksi.

Vastavuoroisen tunnustamisen alalla tapahtuvaa edistystä on tarkoitus täydentää lähentämällä oikeusjärjestelmiä. Seuraamusten yhdenmukaistamisesta käydyn keskustelun yhteydessä neuvosto antoi huhtikuussa 2002 päätelmät rangaistusten yhdenmukaistamisessa noudatettavista suuntaviivoista, joiden tarkoituksena on helpottaa keskustelua vireillä olevista (ks. seuraava jakso) ja tulevista ehdotuksista ja aloitteista. Tähän liittyen komissio käynnisti keväällä 2002 alustavan selvityksen henkilökohtaisen vapauden riistävien toimenpiteiden valvonnasta jäsenvaltioissa.

Rikollisuuden, myös terrorismin, torjunta koko unionissa

Rikollisuuden, myös terrorismin, torjunta on yksi EU:n painopisteistä. Sen toteutuksessa on edistytty merkittävästi niin toiminnallisen yhteistyön kehittämisessä kuin tämän yhteistyön helpottamiseksi EU:ssa laaditun oikeudellisen kehyksen kehittämisessä.

EU torjuu terrorismia monin keinoin. Osana tätä terrorismin torjuntaa on myös 21. syyskuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän toimintasuunnitelman täytäntöönpano. Toimintasuunnitelman täytäntöönpano on sisällytetty neuvoston puheenjohtajavaltion kuukausittain laatimiin suuntaviivoihin [4].

[4] Kun Tampereen päätelmien mukaisesti toteutetut toimenpiteet mainitaan myös terrorismin vastaisessa toimintasuunnitelmassa, niihin liittyvissä alaviitteissä viitataan 21.9.2001 laadittuun toimintasuunnitelmaan.

Eurojust on kansallisista syyttäjistä, tuomareista tai vastaavaa toimivaltaa käyttävistä poliiseista koostuva yksikkö, joka on toiminut väliaikaisena yksikkönä jo maaliskuusta 2001 ja jonka neuvosto perusti lopullisesti 28. helmikuuta 2002 antamallaan päätöksellä. Yksikön on tarkoitus aloittaa toimintansa viimeistään syyskuussa 2003. Yksikön perustaminen edistää merkittävästi yhteistyötä rikosten saattamisesta oikeuden käsittelyyn vastaavien kansallisten viranomaisten kesken ja tukee järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin liittyvien tapausten tutkintaa.

Useiden jäsenvaltioiden aloitteesta ja parlamenttia kuultuaan neuvosto pääsi joulukuussa 2001 periaatesopimukseen yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta, josta on määrätty keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevassa, toukokuussa 2000 tehdyssä yleissopimuksessa. On odotettavissa, että neuvosto tekee uuden puitepäätöksen, joka johtaa toivottavasti vuonna 2000 tehdyn keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan yleissopimuksen voimaantuloon. Sen on toistaiseksi ratifioinut vasta Portugali.

Myös Europolin asema on vahvistunut neuvoston hyväksyttyä joulukuussa 2001 sen toimivaltuuksien laajentamisen koskemaan kaikkia kansainvälisen rikollisuuden muotoja, jotka on mainittu Europol-yleissopimuksessa. Lisäksi neuvosto hyväksyi periaatteessa huhtikuussa 2002 Europol-yleissopimuksen muuttamisen siten, että Europol voi sekä osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin että pyytää kansallisia viranomaisia johtamaan tai koordinoimaan tutkimuksia Amsterdamin sopimuksen (EY:n perustamissopimuksen 30 artiklan 2 kohta) määräysten mukaisesti.

Neuvosto ratkaisi huhtikuussa 2002 väliaikaisesti myös Euroopan poliisiakatemian sihteeristön sijaintia koskevan kysymyksen. Sihteeristö aloittaa toimintansa Kööpenhaminassa.

Komissio antoi helmikuussa 2002 tiedonannon Europolin demokraattisesta valvonnasta.

Oikeudellisen ja poliisiyhteistyön lujittamiseksi varsinkin EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa neuvosto antoi helmikuussa 2002 säädöksen Europolin toimesta tapahtuvaa henkilötietojen välittämistä kolmansille valtioille ja kolmansille elimille koskevien sääntöjen muuttamisesta.

Vastaavasti yksinkertaistaakseen tietojensiirtoa, mutta taaten samalla henkilötietojen suojan korkean tason komissio tekee lähiaikoina ehdotuksen henkilötietojen siirrolle rikosasioissa annettavista takeista poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön alalla.

Neuvosto pääsi joulukuussa 2001 periaatesopimukseen komission syyskuussa 2001 esittämästä ehdotuksesta puitepäätökseksi terrorismin torjunnasta. On odotettavissa, että ehdotus hyväksytään heti, kun jäsenvaltioiden viimeiset parlamentaariset varaukset on poistettu. Ehdotuksen hyväksyminen on merkittävä askel kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämisessä rikosasioissa EU:ssa varsinkin kansainvälisen rikollisuuden erityisen vakavien muotojen torjumiseksi. Ehdotuksen hyväksyminen nopeuttaa varmasti edistystä muilla parhaillaan tarkasteltavina olevilla painopistealueilla vakavan tai järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tällaisia painopistealueita ovat mm. neuvostossa käsiteltävänä ovat huumekauppa ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö.

Komissio esitti huhtikuussa 2002 puitepäätösehdotuksen tietojärjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten torjumiseksi. Se on jatkoa komission tammikuussa 2001 antamalle tietokonerikollisuutta koskevalle tiedonannolle.

Ihmiskauppaa ja laitonta maahanmuuttoa harjoittavien rikollisverkostojen torjuminen (ks. edellä) sekä talousrikollisuuden ja rahanpesun torjunta ovat edelleen tärkeysjärjestyksessä korkealla EU:n toimielinten toimintaohjelmassa. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivat joulukuussa 2001 komission ehdotuksen rahanpesua koskevan direktiivin muuttamisesta. Neuvosto pääsi helmikuussa 2002 periaatesopimukseen myös Ranskan, Belgian ja Ruotsin esittämästä aloitteesta, joka koskee varojen jäädyttämistä ja todisteita (ks. vastavuoroista tunnustamista koskeva kohta). On odotettavissa, että neuvosto hyväksyy aloitteen heti, kun jäsenvaltioiden viimeiset parlamentaariset varaukset on poistettu.

Yhteisöjen taloudellisten etujen rikosoikeudellisen suojaamisen osalta komissio antoi joulukuussa 2001 vihreän kirjan yhteisöjen taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta ja Euroopan syyttäjäviranomaisen perustamisesta. Tämä kuuluu Tampereella päätettyihin aloitteisiin ainakin mm. vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, eurooppalaisen pidätysmääräyksen sekä Eurojustin ja Europolin yhteistyön osalta. Laekenin Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita käsittelemään vihreän kirjan nopeasti. On myös syytä todeta, että yhteisöjen taloudellisten etujen rikosoikeudellisen suojaamisen lujittamiseksi komissio esitti keväällä 2001 myös ehdotuksen direktiiviksi, josta Euroopan parlamentti ja tilintarkastustuomioistuin antoivat myönteisen lausunnon marraskuussa 2001.

EU on myös jatkanut kansainvälistä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi kansainvälisissä yhteyksissä. Komissio antoi huhtikuussa 2002 neuvostolle suosituksen neuvotteluohjeiksi korruptiota koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusluonnosta varten, josta neuvotellaan parhaillaan. Yhteisö on allekirjoittanut järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja siihen liittyvät kolme pöytäkirjaa, viimeisimpänä ampuma-aseita koskevan pöytäkirjan. Komissio on valmistelemassa ehdotusta siitä, että yhteisö tekee nämä sopimukset toimivaltaansa kuuluvilta osin.

Europol on myös väline, jota Euroopan unioni voi käyttää osallistuakseen kansainväliseen yhteistyöhön rikollisuuden torjunnassa ja lujittaakseen tätä yhteistyötä. Lisäksi neuvosto on tehnyt joulukuussa 2001 päätöksen Europolin johtajan valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut sopimuksista kolmansien valtioiden ja muiden kuin Euroopan unioniin liittyvien elinten kanssa ja muuttanut Europolin toimesta tapahtuvaa henkilötietojen välittämistä kolmansille valtiolle ja kolmansille elimille koskevista säännöistä 12. maaliskuuta 1999 annettua neuvoston säädöstä.

Unionin kansalaisuus

Komission ehdotus direktiiviksi, jolla pyritään selkeyttämään liikkumista ja oleskelua koskevaa nykyistä järjestelmää ja lisäämään sen joustavuutta, on saanut myönteisen vastaanoton alueiden komiteassa ja talous- ja sosiaalikomiteassa. Ehdotus on parhaillaan neuvoston käsiteltävänä, ja Euroopan parlamentti antaa siitä ensimmäisen lausuntonsa yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

Komissio tekee lähiaikoina ehdotuksen asetukseksi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheidensä yhdenmukaisesta oleskelulupakortista

Yhteistyö huumeiden torjunnassa

Huumausaineita koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman (2000-2004) toteuttamisen yhteydessä komissio arvioi, kuinka toimintasuunnitelman toteuttamisessa on edistytty unionissa ja jäsenvaltioissa.

Synteettisen huumausaineiden torjunnan ja huumeiden kemiallisten esiasteiden kaupan osalta komissio laatii arvion yhteisön lainsäädännöstä, joka koskee huumausaineiden kemiallisten esiasteiden kansainvälistä valvontaa ja niiden valvontaa Euroopan unionissa. Lisäksi komissio on käynnistänyt arvioinnin uusien synteettisten huumausaineiden valvontaa koskevan neuvoston yhteisen toiminnan toteuttamisesta. Näiden arviointien tulokset saadaan vuoden loppuun mennessä. Neuvosto teki komission ehdotuksesta helmikuussa 2002 päätöksen uutta synteettistä huumausainetta PMMA:ta koskevista valvontatoimenpiteistä ja rikosoikeudellisista seuraamuksista ja antoi huhtikuussa 2002 suosituksen tarpeesta tehostaa lähtöaineiden laittoman kaupan torjuntaan erikoistuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisten yksiköiden välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

Ehdotus puitepäätökseksi huumekauppaan liittyvän rikollisen toiminnan tunnusmerkistöä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta on yksi neuvoston ja Euroopan parlamentin tärkeimmistä painopisteistä Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Laekenin Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa hyväksymään tämän ehdotuksen toukokuun 2002 loppuun mennessä. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa komission ehdotuksesta huhtikuussa 2002.

Ulkoisen toiminnan vahvistaminen

Feirassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että yksi sen painopisteistä on vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen vahvistaminen Euroopan unionin ulkoisen toiminnan puitteissa. Kansainväliset tapahtumat ovat vain vahvistaneet tämän painopisteen merkitystä, josta myös Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti.

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta on vahvistettu eri prosessien yhteydessä.

Ensinnäkin laajentumisprosessissa otetaan huomioon oikeus- ja sisäasiat ja tuetaan ehdokasmaiden hallintoviranomaisten ja oikeuslaitosten kapasiteettiin liittyvää toimintaa. Oikeus- ja sisäasioita koskevan luvun (24) tarkastelu on saatu jo päätöksen seitsemän ehdokasmaan osalta. Nämä ovat Unkari, Tsekki, Slovenia, Kypros, Malta, Viro ja Liettua.

Balkanin alueen maiden vakauttamisprosessi liittyy vakauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen vahvistamiseen, samoin kuin alueellisen ja maakohtaisen strategian laatiminen Cards-ohjelman (yhteisön jälleenrakennus-, kehitys- ja vakautusapu) puitteissa ja neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksista Albanian ja Jugoslavian kanssa.

Myös Euroopan ja Välimeren alueen keskusteluissa vahvistetaan oikeus- ja sisäasioiden ulottuvuutta MEDA-tukiohjelmassa.

Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa lujitetaan varsinkin Yhdysvaltojen kanssa 20. syyskuuta 2001 kokoontuneen neuvoston päätelmien mukaisesti (neuvosto antoi huhtikuussa 2002 neuvotteluvaltuudet Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen tekemiseksi yhteistyöstä rikosasioissa), Venäjän kanssa kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan yhteisen toimintasuunnitelman puitteissa ja Ukrainan kanssa oikeus- ja sisäasioita koskevan uuden toimintasuunnitelman puitteissa.

2. EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

Tampereen painopisteet

Turvapaikka ja maahanmuutto ovat erillisiä, mutta toisiinsa läheisesti kytkeytyviä asioita ja edellyttävät EU:n yhteisen politiikan kehittämistä.

Näiden painopisteiden mukaisesti Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto sitoutui hyväksymään mahdollisimman pian yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan.

2.1. Kumppanuussuhde lähtömaihin

Euroopan unioni tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttoa koskevan menettelytavan, jossa otetaan huomioon poliittiset näkökohdat, ihmisoikeudet ja kehitys lähtö- ja kauttakulkumaissa ja -alueilla. On luotava kumppanuussuhde kolmansien maiden kanssa ja pyrittävä yhteiseen kehitykseen kumppanuuden pohjalta, jotta tämä politiikka toimisi.

Tavoite: Arvioida lähtö- ja kauttakulkumaita ja -alueita tarkoituksenmukaisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämistä varten

>TAULUKON PAIKKA>

2.2. EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Tavoitteena on soveltaa Geneven yleissopimusta täysimääräisesti ja kokonaisvaltaisesti, jolloin varmistetaan, että ketään ei palauteta takaisin vainottavaksi, eli noudatetaan edelleen palauttamiskiellon periaatetta.

Pitkällä aikavälillä olisi luotava yhteinen turvapaikkamenettely ja koko unionissa sovellettavat yhtenäiset säännöt turvapaikan myöntämiselle.

Turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltioiden välillä on rajoitettava.

Pyritään aktiivisesti pääsemään sopimukseen jäsenvaltioiden yhteisvastuuseen perustuvasta järjestelmästä siirtymään joutuneiden henkilöiden tilapäistä suojelua varten.

Tavoite: Määrittää turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä vastuussa oleva jäsenvaltio

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.3. Kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu

Kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on lähennettävä unionin talouden ja väestön kehityksestä laadittavan yhteisen arvion sekä lähtömaiden tilanteen perusteella.

On pyrittävä integrointipolitiikan avulla takaamaan jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet. Kyseisellä politiikalla on myös edistettävä syrjimättömyyttä sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimenpiteitä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Maahanmuuttovirtojen hallinta

Muuttovirtojen kaikkien vaiheiden hallintaa on tehostettava läheisessä yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti siitä, kuinka tärkeää on liittää muuttovirtoja koskeva politiikka osaksi Euroopan unionin ulkopolitiikkaa. Laittoman maahanmuuton torjumista tehostetaan toimimalla siihen sekaantuneita rikollisverkostoja vastaan taaten samalla uhrien oikeudet. Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaatii, että laaditaan toimintaohjelma laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa koskevan komission tiedonannon perusteella.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. Todellinen Euroopan oikeusalue

Tampereen painopisteet

Tavoitteena on, että kansalaisilla olisi yhtäläinen käsitys oikeudesta koko unionin sisällä. Oikeus on miellettävä arkielämää helpottavaksi asiaksi, jonka ansiosta henkilöt, jotka uhkaavat yksilöiden ja yhteiskunnan vapautta ja turvallisuutta, joutuvat vastuuseen teoistaan. Tämän edellytyksenä on sekä oikeussuojan parempi saatavuus että täysipainoinen oikeudellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä.

Tampereen huippukokouksessa vaadittiin konkreettisia toimia oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi Euroopassa ja uhrien oikeudet suojaavien menettelyjen käyttöönottamiseksi. Lisäksi vaadittiin, että luodaan järjestelmä, jossa oikeuden päätökset tunnustetaan vastavuoroisesti.

3.1. Oikeussuojan parempi saatavuus EU:ssa

Todellisen Euroopan oikeusalueen on varmistettava, että yksityishenkilöt ja yritykset voivat saattaa asiansa tuomioistuimen tai viranomaisten käsiteltäväksi missä tahansa jäsenvaltiossa yhtä hyvin kuin omassa maassaan ilman, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus estävät heitä käyttämästä oikeuksiaan tai saavat oikeuksien käyttämisen vaikuttamaan hankalalta.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

Todellisen oikeusalueen on taattava oikeusvarmuus sekä yksityishenkilöille että talouden toimijoille. Siksi tuomioita ja muita oikeusviranomaisten päätöksiä on noudatettava ja ne on pantava täytäntöön koko EU:n alueella.

Tehostettu oikeuden päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ja lainsäädännön lähentäminen parantaisivat viranomaisten välistä yhteistyötä ja yksilön oikeuksien oikeudellista suojaa, ja kuten Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistuttaa, oikeusjärjestelmien eroista johtuvat ongelmat voitaisiin ratkaista tehostamalla oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustamista. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pitäisi olla unionin oikeudellisen yhteistyön kulmakivi sekä yksityisoikeudellisissa että rikosasioissa.

Yksityisoikeudelliset asiat

>TAULUKON PAIKKA>

3.3. Yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla

Oikeudellisen yhteistyön sujuvoittamiseksi ja oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi on jatkettava oikeusjärjestelmien yhtenäistämistä ja parannettava niiden yhteensopivuutta.

>TAULUKON PAIKKA>

4. Rikollisuuden torjunta koko unionissa

Tampereen painopisteet ja EU:n strategia järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan uudelle vuosituhannelle

Tampereella kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että unionin laajuisia toimia kaikkien rikollisuuden muotojen torjumiseksi, vakava järjestäytynyt ja valtioiden rajat ylittävä rikollisuus mukaan luettuna, pitäisi kehittää tasapainoisesti turvaten samalla yksilöiden sekä talouden toimijoiden vapaus ja lainmukaiset oikeudet. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä ja valvontaa koskevaan "Euroopan unionin strategiaan uuden vuosituhannen alussa". Tähän lukuun on sisällytetty joitakin mainitussa strategiassa suositeltuja toimia, jotka täydentävät Tampereen huippukokouksen päätelmiä.

4.1. Rikosten ehkäiseminen unionin tasolla

Kaikkien rikollisuuden muotojen, niin järjestäytyneen kuin muunkin rikollisuuden, tehokas torjuminen edellyttää laaja-alaisia ennaltaehkäiseviä toimia.

Rikosten ehkäisemistä koskeva näkökulma on sisällytettävä kaikkiin rikollisuuden vastaisiin EU:n ja jäsenvaltioiden toimiin ja ohjelmiin.

Kansallisten rikostenehkäisemisjärjestöjen yhteistyötä on vahvistettava ja sen painopistealueet on määritettävä.

>TAULUKON PAIKKA>

4.2. Yhteistyön tehostaminen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa

Todellisella oikeusalueella rikollisille ei saa antaa mahdollisuutta käyttää hyväkseen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien eroja. Suojatakseen Euroopan yhteisön taloudellisia etuja Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission vihreän kirjan Euroopan syyttäjäviranomaisen perustamisesta ja kehotti neuvostoa käsittelemään sen nopeasti.

Korkeatasoisen suojan antaminen kansalaisille edellyttää jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilta nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, jota on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti tutkittaessa valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta.

Amsterdamin sopimuksessa laajennettiin Europolin toimivaltuuksia ja tunnustettiin siten sen keskeinen asema järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävässä eurooppalaisessa yhteistyössä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

4.3. Eräiden rikollisuuden muotojen torjuminen

Kansallisen rikoslainsäädännön osalta pyrkimyksissä sopia yhteisistä määritelmistä, kriminalisoinnista ja seuraamuksista olisi keskityttävä ensimmäisessä vaiheessa vain muutamiin erityisen tärkeisiin aloihin. On tehtävä sopimukset yhteisistä määritelmistä, kriminalisoinnista ja seuraamuksista vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi, jotta voidaan turvata yksilöiden ja talouden toimijoiden vapaus ja lainmukaiset oikeudet. Neuvosto sitoutui 27. ja 28.9.2001 pidetyssä kokouksessaan kehittämään viipymättä rangaistusten yhdenmukaistamisessa noudatettavaa menettelyä ja antoi 25. ja 26.4.2002 pidetyn kokouksen päätelmät rangaistusten yhdenmukaistamisessa noudatettavista suuntaviivoista. Komissio antaa tiedonannon seuraamusjärjestelmien lähentämisestä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

4.4. Erityistoimet rahanpesun torjumiseksi

Rahanpesu on keskeisellä sijalla järjestäytyneessä rikollisuudessa. Se on kitkettävä kaikkialta, missä sitä esiintyy. Siksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta rikoksen tuottama hyöty voidaan jäljittää, jäädyttää, takavarikoida ja tuomita menetetyksi. Eurooppa-neuvosto korosti 21. syyskuuta 2001 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan terrorismin rahoittamisen torjunnan merkitystä ja kehotti laatimaan asiasta raportin kesäkuuhun 2002 mennessä.

>TAULUKON PAIKKA>

5. Unionin sisä- ja ulkorajoihin sekä viisumipolitiikkaan liittyvät kysymykset, ey:n perustamissopimuksen 62 artiklan soveltaminen ja Schengenin säännöstön siirtäminen yhteisön toimivaltaan

>TAULUKON PAIKKA>

6. Unionin kansalaisuus

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

7. Yhteistyö huumeiden torjunnassa

Euroopan unionin huumeiden vastaisen strategian painopisteet

Huumausaineet ovat uhkana yhteisöjen ja yksilöiden turvallisuudelle, joten ongelma on pyrittävä ratkaisemaan kokonaisvaltaisella, monialaisella ja yhtenäisellä tavalla. Huumausaineiden torjuntaa koskevasta Euroopan unionin toimintasuunnitelmasta kaudelle 2000-2004 tehdään Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Europolin avulla sekä väli- että loppuarviointi.

>TAULUKON PAIKKA>

8. Vahvempi ulkoinen toiminta

Tampereen ja Feiran Eurooppa-neuvoston painopisteet

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi on käytettävä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkea Euroopan unionilla erityisesti ulkosuhteiden alalla käytettävissä olevaa toimivaltaa ja välineitä. Oikeus- ja sisäasiakysymykset on otettava huomioon muiden unionin politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

>TAULUKON PAIKKA>

9. Muut vireillä olevat aloitteet

>TAULUKON PAIKKA>