52002AE0839

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista:

- "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen edellytyksistä",

(KOM(2001) 123 lopullinen - 2001/0060 COD)

- "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa",

- "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä", ja

- "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta"

(KOM(2001) 564 lopullinen - 2001/0235 COD - 2001/0236 COD - 2001/0237 COD)

(2002/C 241/04)

Neuvosto päätti 15. marraskuuta 2001 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainituista ehdotuksista.

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -jaosto antoi lausuntonsa 19. kesäkuuta 2002. Esittelijä oli Bill Tosh.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 17. ja 18. heinäkuuta 2002 pitämässään 392. täysistunnossa (heinäkuun 17. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 119 puolesta, 1 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1. Taustaa

1.1. Sellaisen ilmaliikenteen toimintaympäristön luominen, jossa lentoliikenteen säännöllisyys ja täsmällisyys paranevat samalla, kun säilytetään korkea turvallisuustaso, edellyttää yhteisön toimia. Tämä koskee kaikkea siviili- ja sotilasilmailua. Toimista koituu myös etua yhteisölle sekä ympäristö- että yhteiskunnallisia näkökohtia ajatellen. Ehdotukset koskevat kaikkea siviilivalvonnassa olevaa ilmaliikennettä, eli osittain myös sotilaslentoja. Toimintaohjelman tavoitteena on luoda tässä käsiteltävien ehdotusten pohjalta yhtenäinen eurooppalainen ilmatila. Kaikkien ilmatilan käyttöön kokonaisuutena vaikuttavien osatekijöiden hallinnan uudistamisen katsotaan muodostavan kaiken järjestelmän tehokkuutta parantamaan tähtäävän toiminnan perustan.

1.2. Käsitteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna ehdotuksilla pyritään ensimmäistä kertaa luomaan yhtenäinen ilmatilan - ei siis ilmailun - sääntelykehys, joka korvaa tähänastiset lukuisat sääntelyjärjestelmät. Uusissa ehdotuksissa kuitenkin noudatetaan esim. turvallisuuden osalta aiempia perusperiaatteita. Yhtenäistä ilmatilaa koskevilla ehdotuksilla ei ole tekemistä kilpailun vapauttamiseen tähtäävien nk. "avoin taivas" (open sky) -ehdotusten kanssa, jotka koskevat lentoyhtiöiden tarjoamien ilmakuljetuspalvelujen lisäämistä.

1.3. Tiedonanto sisältää kolme luonnosta asetukseksi, joilla säädetään 31. joulukuuta 2004 mennessä luotavan hallintajärjestelmän toteuttamisen yleisistä perusteista.

1.4. Valmistellessaan komissiolle marraskuussa 2000 luovuttamaansa kertomusta yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta korkean tason asiantuntijaryhmä kuuli kaikkia ilmailualan osapuolia. Ryhmän analyysi käsitteli seuraavia seikkoja:

- sääntely

- institutionaalinen järjestelmä

- tekniikka

- työvoima.

1.5. Yhteisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseen tähtäävä toimintaohjelma koostuu sen toteuttamisen edellytyksiä koskevasta asetusehdotuksesta(1) sekä kolmesta asiakirjaan(2) kootusta asetusehdotuksesta, jotka koskevat:

- lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa 2001/0235 (COD)

- yhteisen eurooppalaisen ilmatilan organisointia ja käyttöä 2001/0236 (COD)

- eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuutta 2001/0237 (COD).

Ehdotuksissa käsitellään paitsi tahoja, jotka tarjoavat lennonjohtopalveluja, myös kyseisten palvelujen tarjoamisen sääntelyä ja ilmatilan organisointia sekä laitteiden ja henkilöstön yhteentoimivuuden takaamisen edellyttämiä teknisiä vaatimuksia.

1.6. Tässä lausunnossa lienee tehokkainta käsitellä näitä peräkkäisiä asiakirjoja yhdessä ja jäsentää ETSK:n huomiot aiheittain, joten seuraavassa tehdään niin.

2. Asiayhteys

2.1. Korkean tason asiantuntijaryhmän kertomus perustuu järkiperäiseen arviointiin. Tulos voidaan tiivistää seuraaviksi ilmiöiksi ja niiden perusteella esiin nouseviksi Kysymyksiksi:

>TAULUKON PAIKKA>

2.1.1. Kertomuksessa hahmotellaan selkeästi edut, joita yhtenäistä ilmatilaa koskevien asetusten hyväksymisestä odotettaan koituvan. Siinä ei kuitenkaan esitetä määrällistä analyysia hyväksymisen myönteisestä vaikutuksesta kustannuksiin tai siitä, millainen toiminnallinen vaikutus esitetyillä aloitteilla mahdollisesti on. Nykyisen lähestymistavan tyypillisistä ongelmista Eurocontrolin tarkastuskomission raportit tarjoavat kuitenkin määrälliset todisteet.

2.2. Yleistä

2.2.1. Ehdotukset ovat yhteisölle erityisen merkittäviä, koska ilmatila muodostaa kaikkien yhteisen ja yleishyödyllisen resurssin. Turvallisen ja tehokkaan ilmaliikenteen edistäminen on Euroopalle taloudellisesti erittäin tärkeää. Vaikka ETSK ymmärtää aloitteen lähtökohdan ja kannattaa sen vaikuttimia, se pitää ilmaliikenteen hallinnan ja sääntelyn eri osatekijät yhteen kokoavaa suunnitelmaa monimutkaisena. Tämän vuoksi tarvitaan määrällisesti arvioitavia toimia ja tavoitteita varmistamaan, että saumattoman yhtenäinen ilmatila vastaa sille asetettuja tavoitteita. Prioriteetit, tavoitteet ja tulokset tulisikin ilmaista nykyistä selkeämmin. Erityisen tärkeää on, että turvallisuus säilyy tärkeimpänä tavoitteena.

2.2.2. Komissio perustelee ehdotuksiaan pitkälti sirpaleisuuden poistamisella. Komission ehdotusten argumentointi nojaa paljolti liikenteen pullonkaulojen poistamiseen sekä ilmatilan suunnitteluun, hallintaan ja sääntelyyn liittyvien prosessien ja menettelyjen parantamiseen. Sirpaleisuuden poistaminen ei sinällään käy tavoitteesta, vaan on määriteltävä selkeät tuotokselliset päämäärät. Etenkin järjestelmän kapasiteetin on pystyttävä vastaamaan ilmaliikenteen kysynnän kasvuun, joka lähestyy 5 prosentin vuositasoa.

2.2.3. Vaikka ETSK tarjolla olevien esimerkkien perusteella myöntääkin, ettei muun kuin valtiollisten rajojen rajoittaman ilmatilan hallinta edellytä suvereniteettia, sen mielestä sellaisten toiminnallisten aluelohkojen, joilla kaupallisuuden paineet voivat estää niiden täytäntöönpanon, määrittely on edelleen vaikeaa.

On esimerkiksi tärkeää varmistaa, että ilmatilan yläosien uudelleenjärjestely tosiaankin parantaa sektorien suunnittelua ja tehostaa reititystä ja lisää siten kapasiteettia ja tehokkuutta. Ilmailuelinkeinolle ja matkustajille koituva hyöty kaipaa kuitenkin vielä täsmentämistä. Eurocontrol on arvioinut, että reitityksen optimointi saattaa alentaa toimintakuluja ainoastaan viidellä prosentilla. Komitea kehottaa komissiota arvioimaan ehdotustensa tehokkuutta määrällisesti ja asettamaan niille myös tehokkuutta koskevia tavoitteita.

2.2.4. Ongelmien varsinaiset syyt tulee ilmaista nykyistä selvemmin. Johtuvatko esimerkiksi ilmaliikenteen säännöllisyyteen, myöhästymisiin ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat ilmatilan koordinoimattomasta käytöstä? Lentoliikenteen myöhästymiset, joiden komissio toteaa "lisääntyneen vuonna 1999 sietämättömälle tasolle", ovat tuttuja myös ilmatilan alaosissa ja näkyvät toisinaan erittäin selkeästi lentoasemilla. Lisäksi on muistettava, että vuosi 1999 oli poikkeuksellinen myös Balkanin sotatoimien vuoksi. Pitänee kuitenkin paikkansa, että vaaratilanteet yläilmatilassa ovat erittäin harvinaisia. Ja ehkäpä ainoa kuluttajia varmasti hyödyttävä toimi on kaikkien ilmatilan käyttäjien täydelliseen integrointiin perustuva reitityksen koordinointi. Vaikka ilmaliikennevirtojen säätelystä (AFTM) johtuva keksimääräinen viivästymä oli vuonna 2001 lentotapahtumaa kohti vain 3,25 minuuttia, oli keskimääräinen AFTM-viivästymä myöhästynyttä lentotapahtumaa kohti noin 20 minuuttia (lähde: Central Office for Delay Analysis). Vuonna 2001 ilmaliikennevirtojen säätelyn vuoksi myöhästyneiden lentojen osuus oli 15,7 prosenttia, eli pienempi kuin vuonna 1999, jolloin vastaava luku oli 20 prosenttia. Kaikki myöhästymiset eivät suinkaan johdu yläilmatilan ruuhkautumisesta, sillä osa niistä johtuu esim. lentoasemien kapasiteetin tai sään vuoksi asetetuista rajoituksista. Varsinkin ruuhkaisen Keski-Euroopan ilmatilan osalta koordinoinnista on todennäköisesti erittäin suurta hyötyä.

2.2.5. ETSK on lisäksi huolissaan, ettei ehdotus ole "yhteisen ilmatilan komitean" toiminnan osalta riittävän yksityiskohtainen. ETSK on samaa mieltä periaatteesta, että komitea koostuu jäsenvaltioiden asiantuntijoista, mutta epäselväksi jää edelleen, miten komitea aikoo kuulla alan asiantuntijoita ja hankkia heiltä neuvoja. Mikäli alan henkilöstön ja teknologian riittämättömyys on tarkoitus korjata, on ratkaisevan tärkeää, että kyseisellä komitealla on käytössään alan asiantuntemusta ja että se luo menettelyt, joilla se voi hyödyntää ilmailuelinkeinon panoksen.

2.3. Sääntely

2.3.1. Kuten muidenkin elinkeinojen kohdalla, on tervetullutta, että toimivalta jaetaan luomalla riippumaton ja taloudellisesti itsenäinen eurooppalainen sääntelyelin, jonka toimivalta ja vastuualue on selkeästi määritelty. Sääntelykehys tulee säilyttää selkeänä ja täsmällisenä ja sen tulee painottua avainseikkoihin. ETSK pitää erittäin tärkeänä sen varmistamista, ettei sääntely ole liiaksi kieltoihin perustuvaa ja että se takaa toimijoille tehokkaan ja kilpailua suosivan toimintaympäristön.

2.3.2. On tärkeää varmistaa, että sääntelyelimellä on käytössään korkeatasoinen tietojärjestelmä, jolla se voi seurata järjestelmän toimintaa. Järjestelmän muoto sekä tietojärjestelmän tiedonsaantikanavien laatu ovat ratkaisevan tärkeitä tavoitteena olevan yhdenmukaistamisen tehokkuuden ja uskottavuuden kannalta.

2.4. Instituutiot

2.4.1. Esitetyn institutionaalisen järjestelmän uskottavuuden parantamiseksi olisi ehkä ollut paikallaan kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten se vaikuttaa päätöksenteon tehokkuuteen ja johdonmukaisuuteen. Lainsäädännöllisten valtaoikeuksien antaminen Eurocontrolille(3) päätöksentekoa varten on huomattava edistysaskel.

2.4.2. On tärkeää varmistaa, että toimintaympäristö, jossa yhtenäisen ilmatilan komitea kuulee alan edustajia ja hankkii heiltä tietoa, on selkeä. Sen lisäksi tulee myös selventää alakohtaisten neuvottelukomiteoiden erillistä roolia ja merkitystä sekä sitä, milloin kyseisiä komiteoita kuullaan. ETSK haluaa painottaa, että toimenpiteiden soveliaisuuden, tehon ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi on niiden toimeenpanoon liittyen kuultava kaikkia osapuolia. Nykyisellään kuulemisjärjestelmä on muotoiltu puutteellisesti.

2.4.3. Yhteistyö edistää selvästi

- turvallisuutta ja tehokkuutta

- resurssien mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä ja yhdentämistä

- maksujärjestelmien luomista

- innovatiivisia ja myös kaupallisesti arvokkaita ratkaisuja.

2.4.4. Päätöksentekokierroksen on tarkoitus kattaa kaikki ilmaliikenteen hallinnan osapuolet, eli lennonjohdon lisäksi myös sääpalvelut, lentoasemien maapalvelut sekä välineiden toimittajat. Näinkin laajan kokonaisuuden tuoman lisäarvon arviointi ja mittaaminen olisi käytännön kannalta erittäin hyödyllistä, sillä mikäli tavoiteltu hyöty jää saavuttamatta, aiheutuu siitä selkeät seuraukset.

2.4.5. Toiminnan koordinointiin perustuva yhtenäinen ilmatila ei voi olla yhtä tehokas kuin yhden valvontaelimen valvonnassa oleva. Vertailu Pohjois-Amerikan tilanteen kanssa olisi kuitenkin antanut arvokasta tietoa. Siellä ilmatila on yhtenäinen, ja tilastoja laaditaan liikenteen säännöllisyydestä, turvallisuudesta ja aikataulujen noudattamisesta. Eurocontrolin tarkastuskomissio on kuitenkin todennut, että Yhdysvaltain järjestelmän voidaan olettaa olevan 50 prosenttia eurooppalaista järjestelmää tuottavampi ja kustannustehokkaampi. Olosuhteiden erilaisuudesta huolimatta yhdysvaltalainen järjestelmä voisi tarjota vertailukohdan.

2.4.6. Lennonvarmistuspalvelujen tehokkaasta tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavien organisaatioiden verkon akkreditointijärjestelmän yhdenmukaisuus on ratkaisevan tärkeää, jotta saumaton yhtenäinen ilmatila pystytään aikaansaamaan asianmukaisesti sekä yleisen edun toteutumista valvoen avoimuuden hengessä.

2.4.7. Tässä yhteydessä on lisäksi paljon opittavaa muista julkisen palvelun aloilla luoduista sääntelyjärjestelmistä.

2.5. Tekniikka

2.5.1. Kriittisen massan ja yhteisössä tuotetun teknologian korostaminen on erittäin tärkeää. Sen tulisikin olla yksi tässä käsiteltävien ehdotusten perustelujen kulmakivistä. On selvää, että yhteisössä suunniteltujen ja tuotettujen välineiden tuottajien asema maailmanmarkkinoilla vahvistuu. Tämän vuoksi periaatteista onkin tärkeää päästä pikaisesti maailmanlaajuiseen sopimukseen. Edellä kuvaillun edistyksen myötä tarjoaa maailmanlaajuisten standardien luomiseen tähtäävä yhteistyö aikanaan yhteisössä alalla toimiville tuottajille, jotka jo nyt ovat johtoasemassa maalaitteistojen osalta, tunnustusta ja kustannushyötyä myös vastaisuudessa entistä kehittyneempien laitteiden tullessa markkinoille.

2.5.2. Lisäksi on paikallaan korostaa tässä käsiteltävien aloitteiden merkitystä yhteisön Galileo-ohjelmaan tehdyn investoinnin kannalta ja antaa ilmaliikenteen hallintapalveluja tarjoaville mahdollisuudet maksimoida sen vaikutus.

2.6. Työvoima

2.6.1. Komissio korostaa henkilöstöltä odotettua yhteentoimivuutta. Käytännön toteutukseen liittyviä seikkoja on kuitenkin vielä paikallaan pohtia ja käsitellä tapaustutkimuksen keinoin. Sotilas- ja siviilihenkilöstön yhdistelmän myötä syntyy ainutkertaisia toiminnallisia, menetelmällisiä ja jopa palkkaukseen liittyviä ongelmia. Avaimen vaikeuksien ratkaisemiseksi tarjoaa kuitenkin niiden tunnistaminen ja parhaiden käytänteiden vaihtaminen sekä koulutus.

2.6.2. Komissio toteaa selkeästi, että tärkein ilmatilan kehittämistä rajoittava tekijä on ammattitaitoisen henkilöstö saatavuus. Tämän viestin tulisikin kannustaa nostamaan tarvittavien taitojen ja asiantuntemuksen kehittämiseksi jäsenvaltioissa tarvittava EU-rahoitus tärkeysjärjestyksessä esim. Galileo-järjestelmään liittyvien teknisten hankkeiden rinnalle. Vuorovaikutustaitojen, kielitaidon ja mahdollisimman korkeatasoisen toiminnallisen kompetenssin merkityksen ja niiden kehittämisen tärkeyden tulisi olla ehdotuksissa keskeisellä sijalla.

3. Päätelmät

3.1. Ehdotuksen 2001/0060 (COD) perusoletus on, että ilmaliikenteen turvallinen ja säännöllinen sujuminen myös rahtiliikenteen ja liikkuvuuden kannalta edellyttää ehdottomasti yhtenäistä ilmatilaa. "Lähtöportilta tuloportille" -käsitteen omaksuminen edistäisi tämän seikan hyväksymistä ja ymmärtämistä.

3.2. Ehdotuksissa itsessään on kuitenkin mahdotonta käsitellä tärkeimpiin lentoliikenteen solmukohtiin kohdistuvaa painetta. ETSK katsoo, että ilmatilan kapasiteetin optimointi edellyttää kiitotiekapasiteetin ja muiden maapalvelujen perusrakenteiden kehittämistä siten, että paikalliset ympäristövaikutukset minimoidaan.

3.3. Ehdotusten jokaisesta osasta tulisi pysyvästi ilmetä se perusehto, että turvallisuus menee tärkeysjärjestyksessä ehdotusten muiden osien edelle. Tätä tavoitetta varten laadittaneen jatkuvasti tarkistettavat standardit, joita noudatetaan myös rahoituksen järjestämisessä, eikä siis toimita päinvastoin ja säädetä pelkästään sellaista turvallisuustasoa, johon varat hyvin riittävät.

3.4. Vaaratilanteiden raportointijärjestelmä tulisi suunnitella siten, että se edistää vaaratilanteiden torjuntaa ja ehkäisee syyttelyä.

3.5. Ehdotuksista puuttuvat lisäksi niiden kustannustehokkuuden mittaamiseen liittyvät toimet. Tällaisen arviointijärjestelmän kehittäminen ja julkistaminen ehdotusten perusteluna olisi kuitenkin ollut kohtuullista. Esim. "säännöllisyyden", "ilmatilan turvallisuuden" ja "ruuhkautumisen" kvantifiointi ensin tähänastista tilannetta kuvaillen ja sitten tässä käsiteltävien välineiden tuloksia ennakoiden olisi asianmukaisen prosessin tuloksena muodostanut hyvän käytänteen. Lisäksi on todettava, että säädetty rahoitusselvitys edellyttänee syntyvien kustannusten ja koituvan hyödyn arviointia.

3.6. Oletusta, jonka mukaan suoraviivainen reititys on paras vaihtoehto, on ehkä paikallaan täsmentää. Onkin perusteltua korostaa, että ilmakehän, liikenteen ja vallitsevan säätilan perusteella valittu kulloinkin taloudellisin reitti on paras.

3.7. Alalla on odotettavissa huomattavia investointeja ja teknistä kehitystä. Yhteisön onkin tärkeää asettaa käyttöön riittävät välineet huipputasoisen tutkimus- ja kehityspanoksen tarjoamiseksi, jotta voidaan varmistaa tällaisten osaamiskeskusten muodostuminen ja niiden toiminnan jatkuminen.

3.8. Ilmatilan käyttäjien laskutusjärjestelmän tulee olla avoin. Siten varmistetaan kannusteet, jotka rohkaisevat kysyntää vastaaviin investointeihin. On tärkeää, että tässä käsiteltävä kehys kannustaa oikealla tavalla uuteen teknologiaan ja kapasiteettiin sijoittamista. ETSK toivoo näkevänsä todisteita siitä, että ilmatilan käyttäjien laskutusjärjestelmä vastaa muiden liikennemuotojen, kuten rautatieliikenteen, kulujärjestelmää ja että kulloinkin perittävään maksuun sisältyvät ulkoiset kulut on eritelty selkeästi ja tunnistettavasti. Näin rohkaistaan toimialaa tehostamaan ympäristöä säästävien ratkaisujen hyödyntämistä. Keskeisimpien laskutusperusteiden tulisi pohjautua kulujen ja maksujen avoimuuteen.

3.9. Ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttäjien yhdistäminen näissä ehdotuksissa on täysin johdonmukaista, koska se selventää oikeuksien jakoa. Huolenaiheena on kuitenkin edelleen se, ettei ilmatilasta sotilaskäyttöön varattuja laajoja alueita välttämättä käytetä tehokkaasti. Tulisikin harkita entistä suuremman ilmatilan vapauttamista siviilikäyttöön. Sotilasilmailuun liittyvien turvallisuusnäkökohtien vuoksi sotilasilmatilan siviilikäyttöön vapauttamista koskeviin ehdotuksiin suhtaudutaan epäilemättä hyvin kriittisesti. Aiheeseen liittyvät kiistat tulee ratkaista suljetuin ovin.

3.10. Standardien täytäntöönpanosta vastaavan sääntelyelimen riippumattomuuden tulee olla koskematon ja kiistämätön. ETSK panee merkille, että palvelujen tarjoamisen ajanmukaistaminen, mikä merkitsee kilpailu- ja kaupallisten näkökohtien huomioon ottamista, voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin. Siirtymä ei saa heikentää palvelujen laatua ja käyttäjien etua eikä johtaa riittämättömiin investointeihin, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa on rautateiden infrastruktuurien suhteen käynyt. Ilmaliikenteen hallintaan sijoittaminen vaikuttaa koko palveluketjuun. Esimerkkeinä mahdollisesti koituvasta hyödystä mainittakoon

- ilmatilan lyhentyneet käyttöajat yksikköä kohti

- ilma-alusten kuoletusten ja polttoaineenkulutuksen alentuminen lentoaikojen lyhentyessä

- matkustajapalvelujen paraneminen lentoasemilla sekä kapasiteetin parantuminen ruuhkien purkautumisen ansiosta

- positiiviset ympäristövaikutukset.

3.11. Eurooppalaisen sääntelyviranomaisen tulee varmistaa, että maksujärjestelmässä otetaan huomioon ja palkitaan sijoittajien panostus, kohdistuipa se mihin tahansa ketjun osaan. Sääntelyn tarjoama selkeys on tarpeen, jotta investoinneille varmistetaan tulos ja jotta sijoittaja, olipa kyseessä yksityinen tai julkinen taho, voi odottaa saavansa investoinnilleen asianmukaisen tuoton.

3.12. Koska lähitulevaisuudessa Euroopan 450 lentoaseman kautta kulkee vuodessa miljardi matkustajaa, tulisi komission selvästi todeta ehdotuksista matkustajille alentuneina kuluina, lyhentyneinä matkustusaikoina ja parantuneena täsmällisyytenä tarjoutuvat edut sekä ympäristölle koituva hyöty. Tämä tukisi osaltaan ehdotusten oikeutusta.

3.13. Tässä käsiteltävän uuden järjestelmän täytäntöönpanoon ehdotettu määräaika on lyhyt mihin tahansa hankkeeseen. Näin ollen onnistuminen on tärkeää. Yhteenvetona voidaan todeta, että ETSK kannattaa komission esittämien ehdotusten periaatteita, mutta katsoo, että ne sisältävät vielä paljon täsmennystä kaipaavia yksityiskohtia, etenkin uuden järjestelmän varsinaisen toiminnan, kuulemismenettelyjen sekä tavoitteiden asettamisen ja niiden saavuttamisen tarkkailun osalta.

Bryssel, 17. heinäkuuta 2002.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) KOM(2001) 123 lopullinen.

(2) KOM(2001) 564 lopullinen.

(3) Eurocontrolin jäsenvaltioita on nykyään 31. Sen ensisijaisena tavoitteena on kehittää saumaton yleiseurooppalainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (ATM). Eurocontrol kehittää, koordinoi ja suunnittelee lyhyen ja pitkän aikavälin yleiseurooppalaisia ilmaliikenteen hallintastrategioita ja niihin liittyviä toimintasuunnitelmia yhdessä jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten, ilmaliikenteen navigointipalvelujen tuottajien, ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttäjien, ilmailuelinkeinon sekä muiden eurooppalaisten toimielinten kanssa.