52001IE0042

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Tavaramerkkioikeuksien sammuminen"

(2001/C 123/05)

Talous- ja sosiaalikomitea päätti 13. heinäkuuta 2000 työjärjestyksensä 23 artiklan 3 kohdan nojalla antaa lausunnon aiheesta "Tavaramerkkioikeuksien sammuminen".

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -jaosto antoi lausuntonsa 10. tammikuuta 2001. Esittelijä oli María Sánchez Miguel.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 24. ja 25. tammikuuta 2001 pitämässään 378. täysistunnossa (tammikuun 24. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Johdanto

1.1. Tämän lausunnon tarkoituksena on tukea komission toukokuussa 2000 tekemää päätöstä olla muuttamatta yhteisön nykyistä tavaramerkkioikeuksien sammumista koskevaa järjestelmää, jonka pohjana on osittain tarve suojella tavaramerkein yksilöityjä eurooppalaisia tuotteita ja palveluja.

1.2. Tavaramerkit ovat osa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisön tasolla keskustelu tavaramerkeistä on keskittynyt yhtäältä Euroopan yhteisön liittymiseen Madridin pöytäkirjaan ja toisaalta oikeuksien sammumista koskevaan yhteisön järjestelmään.

1.3. Teollisoikeuksia (mallit, tavaramerkit, tekijänoikeus ja lähioikeudet) koskeva yhteisön lainsäädäntö(1) määrää yhteisön oikeusvaikutusten sammumisen periaatteesta. Järjestelmän tarkoituksena on turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:ssa; se antaa tavaramerkin haltijalle mahdollisuuden estää sellaisten hänen tavaramerkillään varustettujen tuotteiden tuonnin, jotka on saatettu markkinoille ensimmäisen kerran EU:n ulkopuolella.

1.4. Komissio julkaisi marraskuussa 1999 työasiakirjan, jonka oli tarkoitus toimia pohjana jäsenvaltioiden neuvoston pyynnöstä nimittämässä asiantuntijaryhmässä käytäville yksityiskohtaisemmille jatkokeskusteluille EU:n kannasta mahdollisiin muutoksiin.

1.5. Sisämarkkinaneuvoston kokouksessa 25. toukokuuta 2000 ministerit vaihtoivat osin vastakkaisiakin näkemyksiä, jotka perustuivat asiantuntijaryhmän tuoreiden keskustelujen tuloksiin. Komissaari Frederik Bolkestein kertoi kokouksessa jäsenvaltioiden ministereille, että komissio oli päättänyt olla ehdottamatta muutoksia oikeuksien sammumista koskevaan yhteisön nykyiseen järjestelmään.

1.6. Järjestelmä sisällytettiin lainsäädäntöön Euroopan parlamentin pyynnöstä neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 13 artiklalla ja neuvoston direktiivin 89/104/ETY 7 artiklalla.

2. Yleistä: oikeuksien sammumista koskevan yhteisön järjestelmän muuttamisen edut ja haitat

2.1. NERA:n tutkimus

2.1.1. Marraskuussa 1998 komissio antoi National Economic Research Associatesille (NERA), SJ Berwinille ja IFF Researchille tehtäväksi laatia tutkimus aiheesta "Tavaramerkkioikeuksien sammumisjärjestelmän valinnan vaikutukset".

2.1.2. Tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella, millaisia taloudellisia vaikutuksia tavaramerkkioikeuksien sammumisjärjestelmän muuttamisella voisi olla Euroopan unionissa. Tutkimuksessa analysoitiin, miten (yhteisön ja kansainvälisen tason) tavaramerkkioikeuksien sammumisjärjestelmät saattavat vaikuttaa hintoihin ja kaupan volyymiin, tuote- ja markkinarakenteisiin, kuluttajiin sekä kansantaloudellisiin indikaattoreihin, kuten työllisyyteen.

2.1.3. Tutkimuksen mukaan ainoat toimijat, jotka selvästi hyötyisivät yhteisön järjestelmän muuttamisesta kansainväliseksi, olisivat rinnakkaistuonnin harjoittajat sekä kuljetusala. Sitä vastoin jäsenvaltioiden tuojia ja viejiä sekä tavaranvalmistajia muutos haittaisi eniten.

2.1.4. Järjestelmän muutos alentaisi kuluttajahintoja lähes olemattoman vähän (0-2 prosenttia). Tutkimuksessa todettiin myös, että alkuvaiheessa saatava hintaetu luultavasti katoaisi ajan mittaan.

2.1.5. Tutkimuksessa ei arvioitu, kuinka paljon työpaikkoja mahdollisesti menetetään, jos järjestelmää muutetaan, mutta siinä todettiin, että tuotteiden "kansallisten" tarjoajien keskuudesta katoaisi työpaikkoja samalla kun uusia syntyisi "ulkomaisten" tarjoajien piirissä.

2.1.6. Lisäksi tutkimuksessa pääteltiin, että oikeuksien sammumista koskevan yhteisön järjestelmän muuttaminen vaikuttaisi myös tuotteiden laatuun, niiden saatavuuteen ja myynnin jälkeisiin palveluihin.

2.2. Julkinen kuuleminen

2.2.1. Komissio järjesti 28. huhtikuuta 1999 julkisen kuulemisen, johon osallistui 180 erilaisten eturyhmien edustajaa, mm. eri teollisuudenalojen tavaramerkkien omistajia, kuluttajia sekä rinnakkais- ja vähittäiskauppiaita.

2.2.2. Kuulemisessa esitettiin perusteluja sekä yhteisön nykyisen oikeuksien sammumista koskevan järjestelmän muuttamisen että sen ennallaan säilyttämisen puolesta:

- Yhteisön nykyisen oikeuksien sammumista koskevan järjestelmän ennallaan säilyttämistä puoltavissa perusteluissa todettiin, että mahdollinen kansainvälinen sammumisjärjestelmä vähentäisi tavaramerkkioikeuksien taloudellista arvoa. Tämä haittaisi tutkimusta ja innovaatioita sekä vähentäisi investointeja ja lisäisi siten työttömyyttä.

- Toinen useiden osallistujien korostama perustelu kansainvälistä järjestelmää vastaan oli se, että rinnakkaiskauppa ja piratismi ovat hyvin lähellä toisiaan.

- Nykyjärjestelmän muuttamista puoltavat perustelut keskittyivät lähinnä hintojen alenemiseen (0-2 prosenttia NERA:n tutkimuksen mukaan), josta olisi hyötyä Euroopan kuluttajille.

- Kansainvälistä järjestelmää kannattavat esittivät yhtenä perusteluna myös sen, että tuotevalikoima saattaisi kasvaa.

2.3. Neuvoston asiantuntijaryhmät

2.3.1. Komissio on järjestänyt lukuisia kokouksia jäsenvaltioiden ja asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Komission yksiköiden marraskuussa 1999 laatiman työasiakirjan perusteella järjestettiin kaksi jäsenvaltioiden asiantuntijakokousta.

2.3.2. TSK yhtyy erityisesti seuraaviin jäsenvaltioiden asiantuntijoiden esittämiin näkemyksiin:

- Sähköisen kaupankäynnin kaltaisen uuden teknologian käyttöönotto ja käyttö saattavat johtaa siihen, että kuluttajilla on valittavanaan useampia tuotteita alhaisempaan hintaan. Tässä mielessä nykyjärjestelmän muuttaminen hintasyistä ei olisi kovin tärkeää.

- Monissa tapauksissa tuotteiden suojana on tavaramerkin lisäksi monenlaisia teollis- ja tekijänoikeuksia (teollismallit). Kansainvälisen oikeuksien sammumista koskevan järjestelmän käyttöönotto vain tavaramerkkien osalta vaikuttaisi siksi vain muutamiin aloihin ja niihinkin rajallisesti.

- Eurooppalaisia tavaramerkkejä säädellään direktiivillä 89/104/ETY (jäsenvaltioiden tavaramerkit) ja asetuksella (EY) N:o 40/94 (yhteisön tavaramerkit). Oikeuksien sammumista koskevien järjestelmien tulee ehdottomasti olla samat sekä jäsenvaltioiden että yhteisön tavaramerkeille. Kahden erilaisen järjestelmän mahdollinen rinnakkaiselo aiheuttaisi sekaannusta markkinoilla ja kuluttajien keskuudessa varsinkin sen suhteen, onko tietyn merkkinen tuote saatettu markkinoille laillisesti vai ei.

2.4. Järjestelmän mahdollisen muuttamisen vaikutukset

2.4.1. Vaikutukset yhteisön lainsäädäntöön

2.4.1.1. Komitea pitää välttämättömänä lähtökohtana sitä, että sekä jäsenvaltioiden että yhteisön tavaramerkkioikeuksiin sovelletaan samaa sammumisjärjestelmää. On muistettava, ettei ole varmuutta siitä, voidaanko molempien kyseistä alaa sääntelevien säädöksien (direktiivi jäsenvaltioiden tavaramerkeistä ja asetus yhteisön tavaramerkeistä) sammumisjärjestelmää muuttaa, sillä direktiiviä voidaan muuttaa neuvoston määräenemmistöllä, mutta asetuksen muuttaminen edellyttää yksimielisyyttä.

2.4.1.2. Muutamat jäsenvaltiot luultavasti vastustaisivat asetuksen muuttamista, mikä saattaisi johtaa kahteen rinnakkaiseen oikeuksien sammumista koskevaan järjestelmään ja aiheuttaa hämmennystä markkinoilla ja kuluttajien keskuudessa. Lisäksi yhteisön sammumisjärjestelmä edistää yhtenäismarkkinoiden yhdentymistä. Kansainvälinen järjestelmä saattaisi asettaa eurooppalaiset yritykset epäedulliseen asemaan, sillä vastaavaa yhdentymistä ei ole vielä tapahtunut maailmanlaajuisesti, ja se haittaisi erityisesti pk-yrityksiä, koska nämä kuuluvat jäsenvaltioiden tavaramerkkijärjestelmien piiriin näiden alhaisempien kustannusten vuoksi.

2.4.2. Vaikutukset muihin teollis- ja tekijänoikeuksiin

2.4.2.1. Tavaramerkit ovat vain yksi osa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä. Käytännössä suurin osa tuotteista kuuluu teollisoikeuksien, tavaramerkkioikeuksien, patenttien, tekijänoikeuksien ja mallien muodostaman monitahoisen kokonaisuuden piiriin, ja on harvinaista, että tavaramerkki olisi ainoa jotakin tuotetta suojaava teollisoikeus. Esimerkiksi musiikkia sisältävän cd-levyn kohdalla musiikin suojana on tekijänoikeus, käytetyn tekniikan suojana patentteja ja merkkiä suojaavat tavaramerkkioikeudet.

2.4.2.2. On varauduttava siihen, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat lainsäädäntöprosessit ovat monimutkaisia ja pitkiä. Keskustelu malleista alkoi yhteisön tasolla 1993, eikä se vieläkään ole päättynyt. Kuten komissio on äskettäin todennut(2), tavaramerkkioikeuksien sammumisjärjestelmän muuttaminen ei juurikaan vaikuttaisi markkinoihin, sillä suurinta osaa tuotteista suojaavat useat teollis- ja tekijänoikeudet. Komissio ei katso tarpeelliseksi siirtyä kaikkien teollis- ja tekijänoikeuksien osalta kansainväliseen sammumisjärjestelmään.

2.4.3. Vaikutukset Euroopan talouskasvuun

2.4.3.1. Tavaramerkkioikeuksien sammumista koskevan yhteisön järjestelmän muuttaminen voisi pitkällä aikavälillä vähentää investointeja uusiin tuotteisiin ja johtaa jopa siihen, että markkinoilta vedetään pois vakiintuneiden tavaramerkkien tuotteita, koska ne eivät pysty kilpailemaan tuontitavaroiden kanssa.

2.4.3.2. Mahdollista on myös, että tavaramerkkien omistajat päättävät vähentää tuotteidensa myynnin jälkeisiä palveluja ja muita laatutekijöitä, joita rinnakkaistuojat eivät tarjoa eurooppalaisille kuluttajille, koska yhteisön säännöt eivät koske heitä.

2.4.3.3. Oikeuksien sammumista koskeva yhteisön järjestelmä on sopusoinnussa yhtenäismarkkinoiden yhdentämistavoitteen kanssa. Kansainvälinen järjestelmä asettaisi eurooppalaiset yritykset epäedulliseen kilpailuasemaan, koska vastaavaa yhdentymistä ei vielä ole tapahtunut koko maailman tasolla. Kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden markkinoille pääsyn ehdot vaihtelevat maailmanlaajuisesti enemmän kuin EU:ssa.

2.4.3.4. Yhtenäismarkkinat ovat edistäneet taloudellista yhdentymistä ja tasoittaneet hintoja EU:ssa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt maailmanmarkkinoilla. Siksi WTO:hon kuuluvat maat eivät muodosta EU:n kaltaista tulli- tai talousliittoa eivätkä edes vapaakauppa-aluetta. Näiden valtioiden välillä on edelleen lukuisia tulli- ja muita esteitä, kuten huomattavia eroja taloudessa, oikeusjärjestelmissä, vauraudessa ja kehityksessä sekä valvonnassa ja sääntelyssä.

2.4.3.5. Järjestelmän muutoksen mahdollisesti aiheuttamien, eurooppalaisiin tuottajiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on otettava huomioon tuotteiden markkinointi- ja jakelukanavat etenkin erikoisalojen kaupassa ja franchising-toiminnassa. Tällä hetkellä franchising-järjestelmät antavat eurooppalaisille kuluttajille mahdollisuuden valita selkeästi tunnistettavia laatutuotteita. Järjestelmän muutos hämmentäisi eurooppalaisia kuluttajia, koska nämä saattaisivat löytää tuotteen, jonka merkki on tuttu mutta jonka laatu ei vastaa siihen perustuvia odotuksia.

2.4.3.6. Toinen yhtenäismarkkinoiden kannalta merkittävä kysymys ovat kolmansista maista tulevat väärennetyt ja piraattituotteet. Tässä yhteydessä olisi hyvä ottaa huomioon seuraavat, vihreässä kirjassa "Väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastainen toiminta sisämarkkinoilla" sekä sen jatkoksi julkaistussa tiedonannossa(3) esitetyt seikat:

- kyseisten tuotteiden haittavaikutukset Euroopan talouteen

- vaara, että rinnakkaisia tuontikanavia käytetään näiden tuotteiden tuontiin

- komission toimien keskinäinen johdonmukaisuus ja vihreän kirjan kehittäminen edelleen.

2.4.3.7. Lisäksi hallintomenettelyjen ja työkustannusten erot voivat antaa rinnakkaiskaupalle kustannusetuja. Yhteisön politiikan ansiosta tällaisia eroja ei ole EU:n sisällä, mutta kansainvälisillä markkinoilla tilanne on toinen.

3. Perustelut yhteisön nykyisen oikeuksien sammumista koskevan järjestelmän säilyttämiseksi

3.1. Kuluttajat

3.1.1. Komitea katsoo, että eurooppalaiset kuluttajat odottavat nykyisin kilpailukykyisten hintojen lisäksi tiettyä laatutasoa ja myynnin jälkeisiä palveluja, ja tämä näkyy myös yhteisön säännöstössä. Ennen muuta kuluttajat kuitenkin odottavat saavansa rahansa vastineeksi odotustensa mukaisia tuotteita. Toisinaan tavaramerkkituotteiden valmistajat tarjoavat erilaisia malleja tai makuja eri markkinoille. Esimerkiksi suosituimmat eurooppalaiset hammastahnamerkit maistuvat mintulta, mutta Indonesiassa suosituin hammastahnamaku on mausteneilikka. Toisena esimerkkinä voidaan mainita sellaisten moottorien voiteluöljyt, jotka kootaan eri osista sen mukaan, millaisessa ilmastossa moottoria tullaan käyttämään.

3.1.2. Jos markkinoilla on tuotteita, joita ei ole suunniteltu eurooppalaisten kuluttajien ilmastollisiin ja teknisiin oloihin, kuluttajien turvallisuus saattaa vaarantua. Kun otetaan huomioon eurooppalaisen lääketeollisuuden tiukka valvonta, jolla turvataan kuluttajien terveys, on tässä yhteydessä syytä mainita, että lääketuotteiden rinnakkaistuonti saattaa vaikuttaa Euroopan kansalaisten terveyteen.

3.1.3. Saatavuus: Yhteisön nykyisellä oikeuksien sammumista koskevalla järjestelmällä varmistetaan, että saatavilla on kaikkia eikä vain kysytyimpiä tuotevaihtoehtoja ja -malleja. Siksi esimerkiksi farmarihousujen virallinen myyjä tarjoaa asiakkailleen kaikkia eikä ainoastaan laajimmalle kansanosalle sopivia kokoja.

3.1.4. Myynnin jälkeiset palvelut: Eurooppalaiset kuluttajat ovat tottuneet tiettyihin valmistajien tarjoamiin palveluihin, joita he eivät voi käyttää ostettuaan harmaatuontitavaroita. Valtuuttamattomalta myyjältä televisionsa ostanut kuluttaja ei saa minkäänlaista käyttöönottoapua eikä vikatakuuta. Usein myös harmaatuotteiden mukana tulevat käyttöohjeet on kirjoitettu kuluttajan äidinkielen sijasta sen maan kielellä, josta rinnakkaistuoja on hankkinut tuotteen.

3.1.5. Väärennökset ja piraattituotteet: Rinnakkaistuojien käyttämät kanavat ovat usein samoja, joita käytetään piraattituotteiden tuontiin. Oikeuksien sammumista koskeva kansainvälinen järjestelmä saattaisi lisätä piraattituotteiden määrää EU:ssa, vaikka vihreään kirjaan saaduissa vastauksissa vahvistettiin niiden haittaavan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Kuten tämän lausunnon kohdassa 2.4.3.6 todetaan, Euroopan talouskasvua haittaavat tekijät vaikuttavat myös kuluttajiin, sillä tällaisten tuotteiden tuojilla on velvollisuus todistaa, että tuotteet ovat yhteisön normien mukaisia. Lisäksi on korostettava, että väärennökset ja piratismi voivat muodostaa vakavan vaaran kuluttajansuojalle sekä kansanterveydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Kun otetaan huomioon, että eräät väärennöksistä ja piraattituotteista on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön, riski kasvaa hälyttävästi. Kiinnostavimpiin komission vuonna 1999(4) paljastamiin tapauksiin kuului 530000 väärennettyä hammasharjaa, 21 tonnia väärennettyä riisiä sekä väärennettyjä energiajuomia. Yhteisön ja jäsenvaltioiden viranomaiset eivät voi mitenkään valvoa tällaisten tuotteiden laatua ja alkuperää.

3.1.6. Hinnat: Lähes ainoa rinnakkaiskaupan kannattajien esittämä peruste on hintojen aleneminen. Todellisuudessa jo NERA:n tutkimus osoitti, että hintojen aleneminen on käytännössä olematonta (0-2 prosenttia) ja häviää ajan mittaan yleensä kokonaan. Toinen NERA:n tutkimuksen tulos oli, että rinnakkaiskauppa vähentäisi tuottajien tuloja jopa 35 prosenttia, mikä vähentäisi eurooppalaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Lisäksi eurooppalaisten tuottajien on uudistettava tuotteitaan jatkuvasti pysyäkseen kilpailukykyisinä ja tuottaakseen lisäarvoa kuluttajille. Lisäarvo syntyy yhä useammin tavaramerkin "henkisestä" sisällöstä (joko teknisenä tai tuotekuvan innovaationa), ja tämän vuoksi henkisen omaisuuden suojelu on yhä tärkeämpää.

3.2. Yhteisön lainsäädäntö

3.2.1. Yhteisön nykyisen oikeuksien sammumista koskevan järjestelmän säilyttäminen ei edellyttäisi mitään muutoksia tavaramerkkejä koskevaan kuten ei muuhunkaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön, eikä varsinkaan asetukseen tai direktiiviin.

3.3. Yhtenäismarkkinat

3.3.1. Oikeuksien sammumista koskeva yhteisön järjestelmä on luonnollinen osa yhtenäismarkkinoita, joilla tavaroiden ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden esteet poistuvat ja jäsenvaltioiden taloudet lähenevät toisiaan.

3.3.2. EU:n kilpailusääntöjen tarkoituksena on torjua markkinoiden yhdentymisen mahdollisia rajoituksia, myös niitä, jotka rajoittavat kuluttajien vapautta ostaa haluamiaan tuotteita missä tahansa EU:n alueella. EU:n kilpailusäännöt muodostavat myös oikeudelliset puitteet, joissa sellaiset yritykset, jotka tuntevat itsensä uhatuiksi tai syrjityiksi kilpailijan hallitsevan markkina-aseman vuoksi, voivat nostaa kanteita.

3.3.3. Yhteisön nykyinen oikeuksien sammumista koskeva järjestelmä antaa tuotteiden valmistajille ja toimittajille tarvittavaa varmuutta, jotta nämä voivat investoida tutkimukseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen.

3.4. Kauppasuhteet kolmansiin maihin

3.4.1. Ennen kaikkea on muistettava, että oikeuksien sammumista koskeva yhteisön järjestelmä on luonnollinen osa yhtenäismarkkinoita, joilla jäsenvaltioiden taloudet lähenevät toisiaan ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet on tarkoitus poistaa.

3.4.2. Koko maailman tasolla Euroopan yhdentymistä ei voida verrata WTO-prosessin ponnisteluihin tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseksi. Ei ole myöskään olemassa mitään poliittista rinnakkaisprosessia, jolla pyrittäisiin kaventamaan EU:n ja kolmansien maiden nykyisiä eroja.

3.4.3. Tavaramerkit ovat kansainvälisesti merkittäviä. Maailmanlaajuisilla markkinoilla toimivat eurooppalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan yritysten kanssa, joiden tuotantokustannukset ovat selvästi pienemmät. Oikeuksien sammumista koskeva yhteisön järjestelmä suojelee jossain määrin näitä eurooppalaisia yrityksiä samoin kuin Euroopan ulkopuolelta tulevia yrityksiä, jotka toimivat yhtenäismarkkinoilla.

3.4.4. Kansainvälinen järjestelmä merkitsisi, että EU:n tavaramerkit eivät pääsisi kehitysmaiden markkinoille alhaisia hintoja käyttämällä, sillä nämä tuotteet palaisivat välittömästi EU:hun tuhoten perusmarkkinat. Alhaisten hintojen strategiaa noudattavat yritykset joutuisivat valitsemaan, lopettavatko ne viennin vai siirtävätkö ne tuotantonsa EU:n ulkopuolelle kustannuksiltaan edullisemmille markkinoille.

3.4.5. Samoin on otettava huomioon, että kolmansista maista tuleva rinnakkaistuonti voi haitata merkittävästi EU:n tuotantoa ja innovaatioinvestointeja. Tämä puolestaan saattaa vähentää vientiä Euroopasta ja kannustaa siirtämään tuotantoa alueille, joilla kustannukset ovat alhaisemmat kuin EU:ssa.

3.4.6. Paras keino puuttua eräiden yritysten väärinkäytöksiin ovat EU:n kilpailusäännöt(5).

Bryssel 24. tammikuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) Neuvoston 21.12.1988 antama direktiivi 89/104 ETY jäsenvaltioiden tavaramerkkilakien lähentämiseksi; neuvoston 20.12.1993 antama asetus 94/40/EY yhteisön tavaramerkistä; 16.12.1986 annettu direktiivi 87/54/ETY puolijohdetuotteiden piirimallien oikeudellisesta suojasta; 14.5.1991 annettu direktiivi 91/250/ETY tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta; 19.11.1992 annettu direktiivi 92/100/ETY vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla; neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94, annettu 27.7.1994, yhteisön kasvinjalostajan oikeuksista; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11.3.1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta.

(2) Komission tiedonanto 7.6.2000.

(3) Henri Malossen lausunto, EYVL C 116, 28.4.1999. Vihreä kirja - Väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastainen toiminta sisämarkkinoilla, KOM(1998) 569 lopullinen. Tiedonanto "Väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaista toimintaa sisämarkkinoilla koskevan vihreän kirjan perusteella toteutettavat toimet", KOM(2000) 789 lopullinen.

(4) Vuosikertomus yhteisön tullitoimista väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen torjumiseksi 1999.

(5) Erityisesti perustamissopimuksen 82 artikla määräävän aseman väärinkäytöstä.