52001DC0619

KOMISSION TIEDONANTO - Rakenneindikaattorit

YHTEENVETO

>TAULUKON PAIKKA>

Rakenneindikaattorit

I. Taustaa

1. Maaliskuussa 2000 Lissabonissa pidetyssä Eurooppa-neuvoston erityiskokouksessa unioni asetti strategiseksi tavoitteekseen, että "siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta" (Eurooppa-neuvoston päätelmien 5 kohta). Lissabonin Eurooppa-neuvosto katsoi tarpeelliseksi keskustella säännöllisesti tavoitteen saavuttamisessa tapahtuneesta edistyksestä ja arvioida sitä yhteisesti sovittujen rakenneindikaattoreiden pohjalta. Tätä tarkoitusta varten se kehotti komissiota (36 kohta) "...laatimaan saavutetusta edistymisestä vuosittaisen yhteenvedon erikseen sovittavien työllisyyttä, innovaatioita, talousuudistusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien rakenteellisten indikaattorien pohjalta."

2. Tämän kehotuksen perusteella komissio hyväksyi 27. syyskuuta 2000 35 rakenneindikaattoria käsittävän luettelon, jonka perusteella päästiin sopimukseen neuvoston kanssa. Näitä rakenneindikaattoreita käytettiin komission yhteenvetoraportissa, joka annettiin Tukholman Eurooppa-neuvostolle. Indikaattorit osoittautuivat hyödyllisiksi, sillä niillä voidaan osoittaa ne osa-alueet, joilla tarvitaan vielä lisätoimia, ja mitata Lissabonissa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä.

3. Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa keskusteltiin komission yhteenvetoraportin ja rakenneindikaattoreiden pohjalta "miten uudistaa eurooppalaista mallia ja saavuttaa EU:n strateginen päämäärä, josta päätettiin Lissabonissa seuraavaa vuosikymmentä varten" (2 kohta). Keskustelun perusteella rakenneindikaattoreille hahmoteltiin useita uusia painopistealueita. Tukholman Eurooppa-neuvosto kehotti parantamaan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien toimien seurantaa ja sopimaan sosiaalisen syrjäytymisen indikaattoreista vuoden 2001 loppuun mennessä. Tukholman Eurooppa-neuvosto kehotti myös neuvostoa ja komissiota kehittämään lasten päivähoitopalveluja ja työn laatua kuvaavat indikaattorit ja varmistamaan, ettei naisten ja miesten palkkojen välillä ole syrjiviä eroja.

4. Göteborgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä "kestävän kehityksen strategiasta, joka täydentää unionin poliittista sitoumusta taloudelliseen ja sosiaaliseen uudistumiseen, lisää Lissabonin strategiaan kolmannen, ympäristöä koskevan ulottuvuuden" (kohta 20). Göteborgin päätelmissä korostettiin neljää keskeistä kestävän kehityksen aluetta: ilmastonmuutoksen torjunta, kestävän liikenteen varmistaminen, kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin vastaaminen ja vastuullisempi luonnonvarojen hoitaminen. Kestävä kehitys on sisällytetty Lissabonin prosessiin ja sen vuoksi sovittiin, että komissio "arvioi kestävän kehityksen strategian täytäntöönpanoa vuotuisessa yhteenvetoraportissaan tiettyjen pääindikaattoreiden pohjalta, joista neuvosto sopii ajoissa ennen kevään 2002 Eurooppa-neuvostoa" (25 kohta).

II. Käynnissä oleva työ

5. Rakenneindikaattoreihin liittyvää työtä on komission yksiköissä tehty Tukholmassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen kolmella saralla:

(i) vuoden 2001 yhteenvetoraportissa käytettyjen indikaattoreiden laatua on parannettu

(ii) sovituille kehitettäville indikaattoreille on laadittu tarkat määritelmät ja tuotettu niitä koskevat tiedot ja

(iii) on arvioitu, tulisiko indikaattoriluetteloa muuttaa siten, että siinä otetaan huomioon kehitettäviä indikaattoreita koskevan työn edistyminen ja Tukholman ja Göteborgin Eurooppa-neuvostoissa päätetyt poliittiset painopistealueet.

6. Indikaattoreiden laatua parantamalla vahvistetaan yhteenvetoraportin tietojen pohjalta tehtyjä päätelmiä. Eurostat on tehnyt yhteistyötä komission muiden yksiköiden ja jäsenvaltioiden kansallisten tilastokeskusten kanssa luetteloon sisältyvien indikaattoreiden laadun kohentamiseksi. Eurostat on arvioinut kunkin indikaattorin laatua tarkastellen useita laadullisia näkökohtia kuten oikea-aikaisuutta, asiaankuuluvuutta, vertailukelpoisuutta, maiden kattavuutta ja aikasarjan pituutta. Helmikuusta 2000 lähtien on parannettu jo noin kahta kolmasosaa rakenneindikaattoreista. Tietojen välittämiseksi Eurostat on myös rakentanut yleisön käyttöön tarkoitetun Internet-sivuston, jolla on kaikki vuoden 2001 yhteenvetoraportin rakenneindikaattoreista saatavilla olevat tiedot vuosilta 1991-2000.

7. Tässä tiedonannossa esitetään komission viime vuoden aikana tekemän rakenneindikaattoreita koskevan työn tärkeimmät tulokset. Osassa III on uutta indikaattoriluetteloa koskevat tärkeimmät periaatteet. Osassa IV esitetään uudet rakenneindikaattorit ja selitetään, miksi uudet indikaattorit on otettu tämän vuoden luetteloon ja miksi tietyt indikaattorit on täytynyt jättää pois. Lopuksi osassa V kuvataan komission yksiköiden edistymistä uusien indikaattoreiden kehittämisessä viime vuodesta. Liitteessä 3 on lisää yksityiskohtia ja siinä esitetään kehitteillä oleva uusi indikaattoriluettelo.

III. Uutta indikaattoriluetteloa koskevat periaatteet

8. Tämä on toinen vuosi, jolloin komissio on valinnut joukon rakenneindikaattoreita. Indikaattoriluettelo on säilynyt pääosin muuttumattomana, jotta ajan mittaan tapahtuvaa edistystä voidaan mitata neuvoston kehotuksen mukaisesti. Muuttumattomuus on perusteltua myös siksi, että useimmat rakenneongelmat ovat yleensä varsin pitkäkestoisia. Se mahdollistaa myös indikaattoreiden luotettavuuden ja laadun jatkuvan parantamisen. Jos indikaattoreita vaihdettaisiin vuosittain, se vaikeuttaisi indikaattoreiden parantamista sekä Eurostatin että kansallisten tilastokeskusten kannalta.

9. Indikaattoriluettelo on ollut myös joustava, koska on todettu uusia painopistealueita ja saataville on tullut parempia indikaattoreita. Joustavuuden vastapainona on kuitenkin ollut tarve säilyttää tietty muuttumattomuus, jotta Lissabonin ja Göteborgin tavoitteissa saavutettua edistystä voidaan arvioida johdonmukaisesti ja perustellusti vuosittaisissa yhteenvetoraporteissa.

10. Tärkein muutos on ollut viidennen, ympäristöä koskevan alueen lisääminen tarkasteluun. Tämän alueen indikaattorit kattavat neljä tärkeintä Göteborgissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston painottamaa näkökohtaa (ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä liikenteen kehitys, kansanterveyden uhkiin vastaaminen ja luonnonvarojen vastuullisempi hallinta).

11. Indikaattoriluettelo on pidettävä lyhyenä, jotta poliittiset viestit säilyvät selkeinä, yksinkertaisina ja oikein kohdistettuina, mutta myös tasapainoisena, jotta siitä näkyy, että Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostot pitivät työllisyyttä, innovaatiota ja tutkimusta, talousuudistuksia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ympäristöä yhtä tärkeinä. Tämän vuoksi tiedonannossa esitetään 36 indikaattoria eli lukumäärä on lähes sama kuin viime vuonna, vaikka luetteloon on otettu yksi uusi alue (eli ympäristö). Kutakin aluetta kuvataan 6 indikaattorilla, jotta kaikki alueet voidaan kattaa yhtä syvällisesti.

12. Mahdolliset uudet indikaattorit olisi valittava komission yksiköiden Tukholman Eurooppa-neuvoston jälkeen kehittämistä indikaattoreista. Lisäksi uudet indikaattorit olisi saatava toimialalla käynnissä olevista indikaattori- ja esikuva-analyysiprosesseista. On tärkeää, että kaikki nämä toimialakohtaiset prosessit ovat johdonmukaisia kattavien rakenneindikaattoreiden kanssa.

13. Uusien indikaattoreiden on myös täytettävä indikaattoreiden alkuperäisessä valinnassa käytetyt kriteerit. Indikaattoreiden on oltava (1) helposti luettavia ja ymmärrettäviä, (2) politiikkojen kannalta merkityksellisiä, (3) keskenään johdonmukaisia, (4) saatavana ajoissa, (5) vertailukelpoisia eri jäsenvaltioiden kesken sekä mahdollisimman usein myös muiden maiden kanssa, (6) peräisin luotettavista lähteistä eikä (7) niiden pitäisi aiheuttaa kohtuutonta vaivaa jäsenvaltioille eikä vastaajille.

14. Vuoden 2002 yhteenvetoraportissa rakenneindikaattorit eivät kata ehdokasmaita. Eurostat tekee kuitenkin jo nyt yhteistyötä ehdokasmaiden tilastokeskusten kanssa parantaakseen rakenneindikaattoreiden saatavuutta ja laatua näissä maissa. Tämän työn ansiosta ehdokasmaat voitaneen Göteborgissa kokoontuneen Eurooppa-neuvosto pyynnön mukaisesti sisällyttää rakenneindikaattoreihin vuodesta 2003.

IV. Uusi indikaattoriluettelo

15. Uusi indikaattoriluettelo on laadittu yllä olevien periaatteiden mukaisesti. Luetteloon on lisätty 9 indikaattoria ja 8 indikaattoria on jätetty pois. Muutokset aiheutuivat lähinnä uuden alueen - ympäristön - ottamisesta mukaan tarkasteluun. Tällä tavoin kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöä koskeva) ilmenevät koko indikaattorivalikoimassa.

16. Luetteloon on otettu myös uusia indikaattoreita, kun tietojen kehittämisessä on edistytty riittävästi, esimerkiksi 'yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen markkinarakenne' -indikaattorin osalta, ja kun uusia poliittisia painopistealueita on ilmaantunut, esimerkiksi 'naisten ja miesten palkkaero' ja 'työn laatu'. Myös kaikkien uusien indikaattoreiden täytyy täyttää osassa III esitetyt laatukriteerit.

17. Viimevuotisesta luettelosta on jouduttu jättämään pois joitakin indikaattoreita, koska luetteloon lisättiin uusia indikaattoreita. Tämä on ollut vaikeaa, koska myös viime vuoden indikaattorit valittiin tiukkojen laatukriteereiden perusteella. Luettelosta poistettiin sellaisia indikaattoreita, joiden poliittinen merkitys oli vähäisempi kuin luetteloon otetun uuden indikaattorin, ja sellaisia, jotka olivat osittain päällekkäisiä jonkin toisen indikaattorin kanssa. Yksi indikaattori poistettiin sen vuoksi, että sen tietojen laatu oli kyseenalainen.

Yleiset talousindikaattorit

18. Yleiset talousindikaattorit kuvaavat sitä yleistä talouden tilaa, jossa rakenneuudistuksia tehdään. Uusitusta luettelosta on jätetty pois julkisyhteisöjen velkaa koskeva indikaattori, koska se oli osittain päällekkäinen julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuvaavan indikaattorin kanssa, joka myös kuvaa julkisen talouden kehitystä. Talouden energiavaltaisuutta kuvaava indikaattori on siirretty uudelle, ympäristöä kuvaavalle alueelle, koska se sopii sinne paremmin. Työttömyysastetta kuvaava indikaattori on siirretty työllisyydestä yleisiin talousindikaattoreihin (ks. 23 kohta jäljempänä).

Työllisyys

19. Työllisyysindikaattorit vastaavat useita Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamia keskeisiä tavoitteita: työllisyyden vahvistaminen EU:ssa, sukupuolten tasa-arvo ja aktiivinen työllisyyspolitiikka, kuten panostus elinikäiseen oppimiseen.

20. Naisten ja miesten palkkaero on lisätty uuteen luetteloon, koska Tukholman Eurooppa-neuvosto kehotti nimenomaan laatimaan indikaattoreita, "joilla varmistetaan, että miesten ja naisten välillä ei ole syrjiviä palkkaeroja". Jotta miesten ja naisten palkkaeroista saataisiin lisätietoa, miesten ja naisten iän, koulutuksen/ammattitaidon, tehtävän, kokemuksen ja toimialan mukaan mukautettujen palkkatietojen tutkimista jatketaan.

21. Luetteloon on lisätty työn laatua kuvaava indikaattori, koska sitä painotettiin Tukholman Eurooppa-neuvostossa. Sitä kuvaamaan on valittu työtapaturmaindikaattori, koska työterveys ja -turvallisuus ovat perustavanlaatuinen työn laatua kuvaava näkökohta, kuten komission tiedonannossa Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka: investoiminen laatuun [1] todettiin. Muita työn laatua kuvaavia indikaattoreita, esimerkiksi 'elinikäinen oppiminen', oli rakenneindikaattoriluettelossa jo aiemmin.

[1] KOM(2001)313 lopullinen.

22. Naisten työllisyysaste on yhdistetty työllisyysasteeseen, koska yhteenvetoraportissa päätettiin erotella kaikki työllisyys- ja työttömyysasteet sukupuolen mukaan. Näin vältetään näiden kahden indikaattorin päällekkäisyydet. Myös muiden indikaattoreiden kohdalla voitaisiin ajatella sukupuoleen perustuvaa erottelua, jos vankkaa tietoa on saatavilla. Asiaa on tutkittava edelleen.

23. Työttömyysastetta kuvaava indikaattori on siirretty yleisiin talousindikaattoreihin, koska se on yleisesti käytetty taloudellista ilmastoa kuvaava indikaattori. Työttömyysaste sopii siis paremmin kuvaamaan muiden yleisten talousindikaattoreiden, kuten BKT:n kasvun ja inflaation, kanssa sitä yleistä talouden tilaa, jossa rakenneuudistuksia tehdään.

24. Pienipalkkaisten veroasteen määritelmä on vaihdettu perhetyyppiin "yksinäinen henkilö, joka ansaitsee 67 % teollisuustyöntekijän keskimääräisestä palkasta" [2]. Tämä perhetyyppi on sopivampi, kun arvioidaan verojärjestelmän luomia tekijöitä, jotka kannustavat tai estävät työnantajaa palkkaamasta työvoimaa, koska työnantajat palkkaavat yksittäisiä työntekijöitä näiden perhetilanteesta riippumatta eivätkä verot ja sosiaaliturvamaksut vaihtele juurikaan perhetyypeittäin. Lisäksi kynnysarvo, joka on 67 % teollisuustyöntekijän keskimääräisestä palkasta, ilmentää paremmin sitä, että indikaattori koskee yksin eläviä pienipalkkaisia henkilöitä eikä perhetyyppiä, jossa toinen puoliso ansaitsee 100 % teollisuustyöntekijän keskimääräisestä palkasta.

[2] Aikaisempi määritelmä oli avioparin veroaste (ainoastaan toinen puoliso käy töissä ja ansaitsee 100 % teollisuustyöntekijän keskimääräisestä palkasta), kun avioparilla on kaksi lasta (5-12 vuotta).

Innovaatio ja tutkimus

25. Innovaatio- ja tutkimusindikaattoreilla mitataan Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä painotettua siirtymistä osaamistalouteen tehostamalla T&K-, koulutus- ja tietoyhteiskuntapolitiikkoja.

26. Luetteloon on lisätty indikaattori luonnontieteelliset ja teknologian alan tohtorintutkinnot. Korkealaatuisten henkilöstöresurssien saatavuus on osaamistaloudessa olennaisen tärkeää tiedon luomisen ja levittämisen kannalta. Luonnontieteellisten ja teknologian alan tohtorintutkintojen määrällä mitataan tulevaa henkilöstöresurssien kapasiteettia luoda, levittää, ymmärtää ja käyttää uutta tietoa.

27. Viime vuoden luettelosta on poistettu indikaattori tieto- ja viestintätekniikkamenot, koska sen tietojen laatu ja indikaattorin antamat tulokset ovat joutuneet kyseenalaisiksi edellisen tiedonannon antamisen jälkeen. Sen määritelmä oli esimerkiksi liian laaja, jotta se olisi asianmukainen tieto- ja viestintätekniikkainvestointien mittari, koska siinä oli yhdistetty investointimenot ja tieto- ja viestintätekniikan kulutusmenot. Tämä voi vinouttaa maidenvälistä vertailua, koska näistä menoista tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit vaikuttavat enemmän osaamistalouden tulevaan kehitykseen. Varsinkin sellaiset jäsenvaltiot, joissa kulutusmenot ovat suhteellisen suuret, näyttäisivät selviävän vertailussa paremmin kuin jäsenvaltiot, joissa menot ovat samansuuruiset, mutta painottuvat investointeihin. Koska tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit on kuitenkin tärkeä indikaattori, se on otettu mukaan uuteen kehitettävien indikaattoreiden luetteloon (ks. liite 3).

28. Luettelosta on myös poistettu indikaattori huipputekniikan tuotteiden vienti. Vaikka se on hyödyllinen mittari, joka kuvastaa hyvin innovatiivisten alojen suhteellista kilpailuetua innovatiivisilla toimialoilla, sitä voidaan arvostella siitä, että huipputekniikan tuotteiden valinta on pakostakin jokseenkin mielivaltaista eivätkä kaikki maat teoreettisella tasolla halua erikoistua huipputekniikan tuotteiden vientiin, jos niiden kilpailuetu on jossain muualla.

29. Innovaation ja tutkimuksen alalla on jo edistytty yhdistelmäindikaattoreiden kehittämisessä, joilla mitataan Euroopan unionin siirtymistä osaamistalouteen. Kahden yhdistelmäindikaattorin - 'investoinnit osaamistalouteen' ja 'osaamistalouteen siirtymisen edistyminen' - kehittäminen ollaan juuri saamassa päätökseen.

Talousuudistus

30. Talousuudistuksen indikaattoreilla mitataan Lissabonin Eurooppa-neuvoston painottamaa hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamista. Niillä tarkastellaan markkinoiden yhdentymistä, yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen vapauttamisen edistymistä ja mahdollisia julkisten toimien aiheuttamia vääristymiä hyödykemarkkinoiden toiminnassa.

31. Luetteloon on lisätty yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen markkinarakennetta kuvaava indikaattori, jolla mitataan sitä, missä määrin vapauttaminen on lisännyt kilpailua yhteysverkkoja tarvitsevilla toimialoilla. Valitulla indikaattorilla mitataan, kuinka paljon aiemmin monopoliasemassa olleen toimijan markkinaosuus on pienentynyt kilpailijoiden ilmaannuttua markkinoille. Indikaattori täydentää yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen hintaindikaattoria selittämällä osan hintakehityksestä. Tämän indikaattorin laatua on parannettava edelleen. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten välillä tietojen kattavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi. [3]

[3] Tämä indikaattorin ottaminen mukaan edellyttää, että jäsenvaltiot toimittavat sitä koskevat tiedot.

32. Luettelosta on jätetty pois kaupan yhdentymistä kuvaava indikaattori, joka on erittäin hyödyllinen kuvattaessa kaupan yhdentymistä, mutta osittain päällekkäinen suhteellista hintatasoa kuvaavan indikaattorin tietojen kanssa. Uudesta luettelosta on jätetty pois myös investointeja kuvaava indikaattori, koska sillä ei mitata varsinaisesti talousuudistuksen edistymistä ja se on siten vähemmän keskeinen tämän poliittisen osa-alueen kannalta.

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

33. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden indikaattoreilla mitataan köyhyysastetta ja pitkäkestoista köyhyyttä ja tulonjakoa ja niihin liittyvää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä, koska Lissabonin Eurooppa-neuvostossa korostettiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkitystä. Myös Tukholman Eurooppa-neuvosto kehotti parantamaan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien toimien seurantaa.

34. Työttömiä kotitalouksia kuvaava indikaattori on jätetty pois, sillä vaikka se mittaa sitä, missä määrin kokonaisiin kotitalouksiin saattaa kohdistua työttömyydestä johtuva köyhyys- ja syrjäytymisriski, se on jossain määrin päällekkäinen köyhyysastetta ja pitkäkestoista köyhyyttä kuvaavien indikaattoreiden kanssa.

Ympäristö

35. Luetteloon on otettu kuusi uutta, ympäristönsuojelua koskevaa indikaattoria Göteborgin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Luetteloon on otettu kaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaa indikaattoria. Kasvihuonekaasujen päästöt on valittu mukaan, koska on olemassa tieteellisiä todisteita, että ilmastonmuutosten yhtenä syynä on ilmakehän kasvihuonepäästöpitoisuuksien kasvu (joka johtuu lähinnä ihmisen toimista). Lämmitys, palvelut, teollisuus ja liikenne - sekä niiden energiantuotanto- ja öljynjalostusvaatimukset - käyttävät suurimman osan fossiilisista polttoaineista ja aiheuttavat kasvihuonekaasujen päästöjä. Talouden energiavaltaisuus on otettu mukaan, koska energiatehokkuuden parantaminen on olennaista ilmastonmuutospolitiikan kannalta.

36. Luetteloon on otettu kaksi kestävän liikenteen indikaattoria. Liikenteen määrän suhdetta BKT:hen kuvaavalla indikaattorilla seurataan liikenteen kasvun ja BKT:n määrän kasvun erottamista, joka on yksi kestävän kehityksen strategian tavoite. Indikaattorissa esitetään kaksi aikasarjaa, yksi rahtiliikenteelle ja toinen henkilöliikenteelle. Näitä indikaattoreita pyritään parantamaan, jotta ne kertoisivat enemmän ajoneuvojen liikkeistä, mikä mittaa paremmin vaikutusta kestävään kehitykseen. Liikennemuotojen välinen muutos -indikaattorilla seurataan siirtymää maantie- ja lentoliikenteestä rautatie-, vesi- ja julkiseen liikenteeseen, joka on Göteborgin Eurooppa-neuvoston kestävää kehitystä koskevan strategian päätelmissä mainittu tavoite.

37. Kaupunki-ilman laatu on valittu yhdeksi indikaattoriksi, joka ilmentää ympäristöstä aiheutuvaa uhkaa kansanterveydelle. Kaupungeissa asuu noin 80 % Euroopan väestöstä ja siksi ilman puhtaus on merkittävä kansanterveyteen vaikuttava tekijä. Indikaattori perustuu niiden päivien keskimääräiseen lukumäärään, joina valitut ilmansaastuttajat ylittävät määrätyt tasot kaupunkialueilla.

38. Luetteloon on lisätty indikaattori, jolla seurataan luonnonvarojen hoidon tehostamista. Kunnallista jätteiden keruuta, kaatopaikalle sijoittamista ja jätteiden polttoa koskeva indikaattori ilmentää yhteiskunnan tuotanto- ja kulutusrakenteita. Vastuullisemman luonnonvarojen hoidon pitäisi näkyä jätteiden määrän vähenemisenä ja talteenoton ja uudelleenkäytön maksimoimisena. Jätteiden hyödyntämisestä ja uudelleen käytöstä on tällä hetkellä saatavilla vähän tietoja, mutta niiden kattavuus paranee tulevaisuudessa.

V. Kehitteillä olevat indikaattorit

39. Komission viime vuonna antamassa rakenneindikaattoritiedonannossa esiteltiin 13 kehitteillä olevaa indikaattoria. Syyskuussa 2000 tapahtuneen tiedonannon julkistamisen jälkeen ja erityisesti Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen indikaattoreiden kehittäminen on edistynyt huomattavasti komission yksiköissä.

40. Komission resurssien riittävyyden varmistamiseksi päätettiin keskittyä indikaattoreiden kehittämiseen seuraavilla alueilla: potentiaalinen tuotanto, työn laatu, efektiivinen marginaaliveroaste ja efektiivinen keskimääräinen veroaste, yritysdemografia, osaamistalous, e-yhteiskunta (erityisesti e-hallinto), yritysten rekisteröinti, yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen markkinarakenne, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristönsuojelu. Alueet on valittu komission viimevuotisessa tiedonannossa esitettyjen ja ministerineuvoston korostaminen painopistealueiden perusteella. Indikaattoreita kehitetään erityisesti Tukholman ja Göteborgin Eurooppa-neuvostojen määrittelemien painopistealueiden mukaisesti esimerkiksi työn laadun, lasten päivähoidon, naisten ja miesten syrjivien palkkaerojen ja erityisesti kestävän kehityksen osalta. Liitteessä 3 esitetään lyhyesti kullakin alueella saavutettu edistys.

41. Komissio pohdiskelee myös mahdollisuutta käyttää yhdistelmäindikaattoreihin perustuvaa lähestymistapaa. Yhdistelmäindikaattoreita käytetään jo eräissä yksityiskohtaisemmissa toimialakohtaisissa menettelyissä, kuten innovaatiotulostaulussa. Yhdistelmäindikaattorit lasketaan painottamalla yhteen joukko tarkkaan valittuja osaindikaattoreita, jolloin saadaan yhteenveto kunkin jäsenvaltion edistymisestä tietyllä osa-alueella. Yhdistelmäindikaattoreiden etuna on, että niillä voidaan kattaa laajemmat tiedot kuin nykyisessä rakenneindikaattoriluettelossa ja niiden avulla voitaisiin vähentää luettelossa olevien indikaattoreiden lukumäärää. Koska yhdistelmäindikaattoreiden perusteella tehdään vankkoja poliittisia päätelmiä, niiden on oltava luotettavia ja perustuttava vahvaan metodologiaan. Sen vuoksi niiden kehittämistä on jatkettava ja tarkasteltava edelleen sitä, kuinka ne voitaisiin integroida rakenneindikaattoriluetteloon, ja arvioitava niiden välittämien poliittisten viestien johdonmukaisuutta.

LIITE 1 - VUODEN 2002 YHTEENVETORAPORTIN INDIKAATTORIT

>TAULUKON PAIKKA>

Uudet indikaattorit on lihavoitu.

LIITE 2 - YHTEENVETO LUETTELOON TEHDYISTÄ MUUTOKSISTA

>TAULUKON PAIKKA>

Huom. 'Työttömyysaste' on siirretty työllisyydestä yleisiin talousindikaattoreihin. 'Talouden energiavaltaisuus' on siirretty yleisistä talousindikaattoreista ympäristöön.

LIITE 3 - KEHITTEILLÄ OLEVAT INDIKAATTORIT

1. Komission yksiköt ovat edistyneet hyvin uusien indikaattoreiden kehittämisessä sen jälkeen kun viimevuotinen tiedonanto rakenneindikaattoreista julkistettiin syyskuussa 2000 ja erityisesti Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen.

2. Tässä liitteessä kuvataan edistystä niillä alueilla, joihin komission yksiköt ovat keskittyneet: potentiaalinen tuotanto, työn laatu, efektiivinen marginaaliveroaste, yritysdemografia, e-yhteiskunta, yritysten rekisteröinti, yhteysverkkoja käyttävien toimialojen markkinarakenne, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristö. Tässä liitteessä esitellään myös uusien, kehitteillä olevien indikaattoreiden luettelo.

3. Komissio pohdiskelee myös mahdollisuutta käyttää yhdistelmäindikaattoreihin perustuvaa lähestymistapaa. Kahden innovaation ja tutkimuksen alaan kuuluvan yhdistelmäindikaattorin - 'investoinnit osaamistalouteen' ja 'osaamistalouteen siirtymisen edistyminen' - kehittäminen on edennyt ja työ on tarkoitus saada päätökseen ennen vuoden 2003 yhteenvetoraporttia. Yhdistelmäindikaattoreiden kehittämistä on jatkettava ja tarkasteltava edelleen sitä, kuinka ne voitaisiin integroida rakenneindikaattoriluetteloon, ja arvioitava niiden välittämien poliittisten viestien johdonmukaisuutta.

Yleinen talouden tila

4. Potentiaalisen tuotannon indikaattorin estimoimiseksi on komission työssä pidetty parempana tuotantofunktioon perustuvaa lähestymistapaa kuin tilastollista lähestymistapaa. Tarkasta metodologiasta ollaan pääsemässä yksimielisyyteen, mutta indikaattori ei kuitenkaan ole käytettävissä ajoissa vuoden 2002 yhteenvetoraporttia varten.

Työllisyys

5. Laekenin Eurooppa-neuvostoa varten on laadittu pitkä luettelo työn laatua kuvaavia indikaattoreita osana rinnakkaista prosessia. Yksi niistä - elinikäinen oppiminen - oli jo viime vuoden luettelossa. Neljää uutta indikaattoria on ehdotettu rakenneindikaattoreiksi tänä vuonna, ja indikaattorit 'kuolemaan johtaneet ja vakavat työtapaturmat' ja 'mukautettu naisten ja miesten palkkaero' on sisällytetty luetteloon. Jotta saataisiin lisätietoja miesten ja naisten palkkaeron analysoimiseksi, jatketaan miesten ja naisten iän, koulutuksen/ammattitaidon, toimen, kokemuksen ja toimialan mukaan mukautettujen palkkatietojen tutkimista.

6. Efektiivisen marginaaliveroasteen ja efektiivisen keskimääräisen veroasteen indikaattoreita määritellään parhaillaan yhteistyössä OECD:n kanssa. Tavoitteena on erityisesti, että näillä indikaattoreilla voitaisiin todeta köyhyys- ja työttömyysloukut. Oli kuitenkin olemassa riski, että vuoden 1999 tiedot eivät ehdi valmistua vuoden 2002 yhteenvetoraporttia varten.

Innovaatio ja tutkimus

7. Tietoyhteiskuntaa varten on kehitetty kolme indikaattoria. Internetiin pääsyn tasoa kuvaavan indikaattorin täydentämiseksi julkistettiin kesäkuussa 2001 ensimmäiset tiedot indikaattorista 'koululaisten lukumäärä Internet-yhteydessä olevaa tietokonetta kohden'. Koska yli 90 prosentilla EU:n kouluista on nyt Internet-yhteys, tämä uusi indikaattori mittaa tarkemmin koululaisten Internet-yhteyksien todellista tasoa. Toinen indikaattori, 'e-hallinto', on määritelty 20 julkisen on-line -peruspalvelun keskimääräiseksi prosentuaaliseksi käytöksi. Koska tätä indikaattoria koskevat lopulliset kyselytutkimustulokset saadaan vasta marraskuussa 2001, tietojen laatua ei ole voitu arvioida eikä indikaattoria voida ottaa mukaan tämän vuoden yhteenvetoraporttiin. E-hallinto on sen vuoksi otettu mukaan indikaattorina, jota on vielä kehitettävä. 'Sähköisen kaupan prosenttiosuus liikevaihdosta' -indikaattoria (koskee sekä yritysten välistä kauppa että yritysten ja yksityisasiakkaiden välistä kauppaa) koskevat alustavat tiedot saadaan lokakuussa 2001 ja koko vuoden 2001 tiedot syyskuussa 2002. Tätäkään indikaattoria ei siis ole voitu ottaa mukaan yhteenvetoraporttiin, mutta se on mukana kehitettävänä indikaattorina.

Talousuudistus

8. Komission yksiköt ja kansalliset tilastokeskukset Eurostatin kautta ovat keränneet tietoja yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen markkinarakenteesta. Tietojen laatu vaihtelee toimialoittain ja valitun indikaattorin tarkan määritelmän mukaan. Tarpeeksi ja riittävän hyvälaatuisia tietoja lienee kuitenkin saatavilla, jotta 'monopoliyrityksen markkinaosuus' voidaan ottaa mukaan indikaattoriksi luetteloon. Tämän alueen indikaattoreiden laadun parantamista on jatkettava tiiviissä yhteistyössä Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten kanssa tulevaisuudessa.

9. Yritysdemografian osalta tietoja 'yritysten synnystä' ja 'uusien yritysten selviytymisasteesta' lienee saatavilla useimpien jäsenvaltioiden osalta vuoden 2002 loppuun mennessä ja kaikkien jäsenvaltioiden osalta vuoteen 2003 mennessä. Tiedot 'yrityskuolemista' saadaan teknisten vaikeuksien vuoksi käyttöön vasta vuoden 2004 yhteenvetoraporttia varten.

10. Yritysten rekisteröintiä koskevia indikaattoreita kehitetään osana BEST (yritysten toimintaolosuhteiden yksinkertaistaminen) -menettelyä monivuotisen yritysten ja yrittäjyyden edistämisohjelman puitteissa. Maaliskuussa 2002 tietoja pitäisi olla saatavilla seuraavista indikaattoreista: osakeyhtiön rekisteröintiin tarvittava aika, osakeyhtiön rekisteröintikustannukset, osakeyhtiön rekisteröintiin liittyvien menettelyiden lukumäärä ja osakeyhtiön rekisteröinnin edellyttämä vähimmäispääoma.

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

11. Sosiaalisen suojelun komiteassa on painotettu sosiaalisen syrjäytymisen moniulotteisuutta. Parhaillaan ollaan laatimassa riittäviä indikaattoreita esimerkiksi terveydestä ja sosioekonomisesta asemasta sekä asuin- ja elinolosuhteista. Lisäksi on edistytty ajankohtaisempien tietojen keräämisessä Euroopan yhteisön kotitalouksien kyselytutkimuksesta (European Community Household Panel, ECHP). Vuosi 1998 tulee olemaan viimeinen vuosi, jolta on saatavilla tietoja vuoden 2002 yhteenvetoraporttia varten. Tämä lyhentää viivettä yhdellä vuodella viime vuoteen verrattuna. Tulevaisuudessa tällaiset indikaattorit perustuvat uuteen tuloja ja elinolosuhteita kuvaavaa tilastoon Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC), josta odotetaan saatavan vain 2 vuotta vanhoja tietoja. Lisäksi on kehitteillä lasten päivähoitoa koskevat indikaattorit, esimerkiksi tarkistamalla EU:n työvoimatiedustelua, mutta niitä koskevia tietoja ei saada tietoja vielä vuoden 2002 yhteenvetoraporttiin.

Uusi kehitteillä oleva indikaattoriluettelo

12. Edellisessä jaksossa kuvattiin alueita, joilla edistyttiin merkittävästi viime vuonna. Tässä jaksossa esitetään jäljempänä uusi, työn alla oleva indikaattorien luettelo. Uudessa luettelossa on indikaattoreita, jotka on säilytetty viime vuoden luettelosta, mutta jotka eivät olleet ajoissa valmiit otettaviksi tämän vuoden luetteloon, vaikka niiden kehittämisessä on edistytty huomattavasti. Tämä koskee potentiaalista tuotantoa, efektiivistä marginaaliveroastetta, yritysdemografiaa, sähköistä kauppaa ja yritysten rekisteröintiä. Eräät muut indikaattorit on säilytetty viime vuodesta, koska niissä edistyttiin vain vähän sen vuoksi, että komission yksiköiden oli rajattava huomionsa hallittavissa olevan indikaattorimäärän kehittämiseen.

13. Luetteloon on lisätty uusi lasten päivähoitojärjestelyjä koskeva indikaattori, koska Tukholman Eurooppa-neuvosto kehotti kehittämään tätä aluetta koskevia indikaattoreita. E-hallintoa koskeva indikaattori on otettu mukaan, koska sen merkitystä on korostettu sisämarkkinaneuvostossa, ja sen kehittäminen on edistynyt hyvin. Tieto- ja viestintätekniikkainvestointeja koskeva indikaattori on lisätty kehitteillä olevien indikaattoreiden luetteloon, koska se oli jätettävä pois indikaattoriluettelosta teknisten vaikeuksien vuoksi. Rahoitussektorin yhdentyminen on otettu luetteloon, koska tarvittiin indikaattori, joka kuvaa rahoitussektorin yhdentymistä paremmin kuin 'arvopaperimarkkinoilta hankittu pääoma', joka on hyvin riippuvainen suhdannetilanteesta. Uudelle ympäristöä koskevalle alueelle on ehdotettu kuutta indikaattoria. Tämä selittyy sillä, että alue on vasta äskettäin otettu mukaan rakenneindikaattoreihin ja sillä, että ympäristöindikaattorit ovat suhteellisen kehittymättömiä muihin alueisiin verrattuna. Alueeseen kuuluva toimintakykypainotettua elinajan odotetta koskeva indikaattori ilmentää hyvän terveyden merkitystä tuottavan, tyydyttävän ja riippumattoman elämän kannalta.

>TAULUKON PAIKKA>

Ne indikaattorit, joissa on saavutettu edistystä, on kursivoitu.

LIITE 4 - Valittujen indikaattoreiden määritelmä, lähde, tietojen saatavuus ja poliittinen tavoite

Yleiset talousindikaattorit

>TAULUKON PAIKKA>

* Aikasarjoissa ilmoitetaan vuodet, joiden tietoja on saatavilla useimmista jäsenvaltioista.

(I) Työllisyys

>TAULUKON PAIKKA>

(II) Innovaatio ja tutkimus

>TAULUKON PAIKKA>

(III) Talousuudistus

>TAULUKON PAIKKA>

(IV) Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

>TAULUKON PAIKKA>

(V) Ympäristö

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>