52001DC0151

KOMISSION KERTOMUS yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 18 päivänä joulukuuta 1996 tehdyn komission päätöksen N:o 2496/96/EHTY (terästukisäännöt) täytäntöönpanosta vuonna 2000

KOMISSION KERTOMUS

yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 18 päivänä joulukuuta 1996 tehdyn komission päätöksen N:o 2496/96/EHTY (terästukisäännöt) täytäntöönpanosta vuonna 2000

Yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 18 päivänä joulukuuta 1996 tehdyn komission päätöksen N:o 2496/96/EHTY (jäljempänä 'terästukisäännöt') [1] 8 artiklassa määrätään, että komissio laatii neuvostolle vuosittain kertomuksen päätöksen täytäntöönpanosta ja antaa sen tiedoksi myös Euroopan parlamentille ja EHTY:n neuvoa-antavalle komitealle.

[1] EYVL L 338, 28.12.1996, s.42.

1. Yleiskatsaus

1.1. Tämä kertomus sisältää kaikki vuonna 2000 terästukisääntöjen nojalla tehdyt päätökset. [2] Komissio teki terästukisääntöjen perusteella päätökset 17 asiassa, joista viisi hyväksyttiin tutkimusmenettelyä aloittamatta, kahdeksasta tehtiin lopullinen päätös ja neljästä päätettiin aloittaa menettely.

[2] EHTYn perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla tehtyjen yksittäisten päätösten täytäntöönpanon seurannasta annetaan näitä päätöksiä koskevien sääntöjen mukaan erilliset kertomukset; komissio hyväksyi vuodesta 2000 laaditut kaksi kertomusta 3. toukokuuta ja 31. lokakuuta.

1.2. Asiat, jotka komissio hyväksyi niitä vastustamatta, koskivat Belgiassa ja Saksassa toimivien yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kaksi niistä koski ympäristöverotusta Saksassa ja Ruotsissa. Ongelmallisempia olivat asiat, jotka koskivat ympäristönsuojeluun myönnettyjä investointitukia. Kolmessa näistä tapauksista komissio teki alustavan päätöksen menettelyn aloittamisesta, ja yhdessä tapauksessa, joka koski viittä yritystä, komissio teki kielteisen päätöksen. Lisäksi kahdessa muussa tapauksessa komissio teki osittain kielteiset päätökset.

1.3. Komissio teki myös uuden espanjalaista Tubacex-yritystä koskevan päätöksen, jolla muutettiin vuonna 1997 tehtyä alustavaa päätöstä, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin oli kumonnut. Nyt komissio päätti, että julkisten laitosten yrityksen hyväksi toteuttama velkojen uudelleenjärjestely oli vastaavassa tilanteessa toimivan yksityisen sijoittajan toiminnan mukaista eikä järjestelyyn sisältynyt tukea. Ranskalaisen Myriad-yrityksen asiassa komissio päätti lopettaa menettelyn, sillä menettelyn aloittamisen jälkeen yritys oli maksanut takaisin perusteettomasti saamansa tuen korkoineen. Asioissa, joissa teräsyhtiöiden tekemille ulkomaisille investoinneille oli myönnetty veronhyvityksiä, komissio teki kielteisen päätöksen, joka koski Espanjan lainsäädäntöä, ja aloitti menettelyn Ranskan lainsäädäntöä koskevassa tapauksessa. Komissio teki myös lopullisen kielteisen päätöksen aluetuesta, jota Saksa oli myöntänyt Salzgitterille. Cockerillin asiassa komissio teki lopullisen kielteisen päätöksen, koska se katsoi Belgian myöntämän työllistämistuen olevan sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton.

2. Jäsenvaltioiden kertomukset

Jäsenvaltiot toimittivat komissiolle terästukisääntöjen 7 artiklan mukaisesti kertomuksen vuonna 1999 terästeollisuudelle myönnetystä tuesta. Komissio muistuttaa jälleen kerran jäsenvaltioita velvollisuudesta toimittaa kertomukset ajoissa.

3. Tiivistelmät tukitapauksista

3.1. BELGIA

3.1.1. Sidmar

Komissio teki 15 helmikuuta lopullisen päätöksen Belgian flaamialueen hallituksen ehdotuksesta tuen myöntämiseksi Sidmarille kuuteen investointihankkeeseen, joiden tarkoituksena oli ympäristönsuojelun parantaminen. Komissio hyväksyi viiteen hankkeeseen myönnettävän tuen (0,608 milj. EUR), mutta teki kielteisen päätöksen yhdestä hankkeesta (1,9 milj. EUR), joka liittyi kiertojäähdyttimen rakentamiseen yhdelle sintrauslaitoksista. Kielteiseen päätökseen oli syynä se, että Belgian ehdotuksessa ei varmistettu, että kaikki yritykselle investoinnista koituvat edut oli vähennetty tukikelpoisesta kustannuksien laskentaperustasta.

3.1.2. Sidmar ja ALZ

Komissio päätti 12. heinäkuuta, että se ei vastusta flaamialueen hallituksen Sidmarille ja ALZ:lle myöntämää tukea tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joita yritykset olivat viime vuosina toteuttaneet. Belgia ei ollut tehnyt hankkeista ennakkoilmoitusta, mutta arvioituaan eri hankkeisiin myönnetyn tuen komissio päätteli, että tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnettävästä tuesta annettuja puitesääntöjä oli noudatettu, ja siten se voi hyväksyä tuen. Tuen määrä oli 3,2 miljoonaa euroa Sidmarille 11 hankkeeseen, jotka oli toteuttanut sen tutkimus- ja kehityskeskus OCAS NV, ja 0,48 miljoonaa euroa ALZ:lle yhteen hankkeeseen.

3.1.3. ALZ

Komissio hyväksyi ALZ:n toteuttamaan T&K-hankkeeseen 31. lokakuuta 0,745 miljoonan euron tuen, joka vastasi 38 prosentin intensiteettiä kustannuksista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Leuvenin yliopiston kanssa ja koskee tulenkestävän päällysteen ja ruostumattoman teräksen optimaalisen VOD-puhdistuksen samanaikaista kehittämistä.

3.1.4. Cockerill

Komissio teki 15. marraskuuta lopullisen kielteisen päätöksen 13,8 miljoonan euron työllistämistuesta, jonka Belgia myönsi Cockerillille työtuntien uudelleenjaon ja 150 työpaikan perustamisen yhteydessä, jotta työtuntimäärä pystyttiin pitämään ennallaan. Komissio määräsi maksetun tuen perittäväksi takaisin ja maksamattomat erät maksukieltoon.

Tuki myönnettiin sääntöjenvastaisesti, ilmoittamatta siitä ennalta komissiolle. Se myönnetiin liittohallinnon antamina sosiaaliturvamaksujen alennuksina ja Vallonian aluehallinnon suorina avustuksina.

3.2. SAKSA

3.2.1. Ympäristövero

Komissio päätti 15. helmikuuta olla vastustamatta ympäristöverojärjestelmän soveltamista terästeollisuuteen Saksassa ja katsoi, että se on ympäristösuuntaviivojen ja terästukisääntöjen mukaista. Komissio oli hyväksynyt Saksan tuen ensimmäisen kerran huhtikuussa 1999 ja jatkoi hyväksytyn tuen voimassaoloaikaa vuonna 2000 tekemässään päätöksessä vuoteen 2002.

3.2.2. Stahlwerke Bremen GmbH

Komissio päätti 13. kesäkuuta aloittaa tutkimismenettelyn, joka koskee (0,623 miljoonan euron) tukea, jonka Saksan viranomaiset aikovat myöntää Stahlwerke Bremenille investointeihin, jotka yritys toteuttaa ja joilla on myönteinen vaikutus ympäristönsuojeluun. Soveltaessaan terästukisääntöjen liitteessä määriteltyjä perusteita, joiden mukaan taloudellisista syistä tai laitteiden iän vuoksi tehdyt investoinnit eivät ole tukikelpoisia, komissio epäili investointien soveltuvuutta ympäristötuen kohteeksi. Komissio epäilee myös, onko kaikki investoinnista yritykselle koituvat taloudelliset edut vähennetty tukikelpoisista kustannuksista, jos tukea arvioidaan kyseisten sääntöjen mukaisesti.

3.2.3. Salzgitter

Komissio teki 28. kesäkuuta lopullisen kielteisen päätöksen Saksan viranomaisten Salzgitterille (Preussag Stahl) myöntämästä tuesta ja määräsi sen perittäväksi takaisin. Tukea myönnettiin 1980-luvulta vuoteen 1995 vuonna 1971 annetun Saksan lain mukaisena verokannustimena, jota myönnettiin Saksan demokraattisen tasavallan ja Tsekkoslovakian rajalla sijaitseville yrityksille. Komissio oli hyväksynyt kyseisen lain perustamissopimuksen kanssa yhteensopivana tukiohjelmana. EHTYn perustamissopimuksessa ei kuitenkaan sallita tällaisia alueellisia poikkeuksia ja sen vuoksi tuki oli EHTYn perustamissopimuksen kanssa yhteensopimaton.

3.2.4. Georgsmarienhütte

Komissio päätti aloittaa tutkimismenettelyn liikkeenjohtosopimuksesta, joka oli tehty Gröditzerin ja Georgsmariënhütten (GMH) välillä entisen Itä-Saksan yritysten yksityistämisestä vastanneen julkisen viranomaisen BvS:n tuella. Sopimuksen mukaan Gröditzerin oli maksettava GMH:lle 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Sopimuksen tekemisen aikaan Gröditzer oli konkurssin partaalla ja BvS takasi vuosimaksun suorittamisen, joten komissio epäilee, että sopimukseen sisältyy valtiontukea.

3.2.5. Saarstahl

Komissio hyväksyi 18. lokakuuta 0,153 miljoonan euron tuen Saarstahlille T&K-hankkeeseen, jossa kehitetään uusia materiaaleja ja teräksiä tiksotaontaan. Hankkeessa on seitsemän osapuolta, myös muita teollisuusyrityksiä ja Aachenin ja Hannoverin yliopistot.

Hanke, jonka budjetti on 0,306 miljoonaa euroa, katsottiin teolliseksi tutkimukseksi ja sai avustuksen, jonka intensiteetti on 50 prosenttia.

3.3. ESPANJA

3.3.1. Tubacex

Komissio päätti 31. lokakuuta kumota vuonna 1997 tekemänsä kielteisen päätöksen Tubacexin tukitoimista. Alun perin komissio oli katsonut, että sosiaaliturvavelkojen ja takaisinmaksusopimusten uudelleenjärjestely palkkatakausrahaston kanssa oli yhteismarkkinoille sopimatonta tukea. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antaman tuomion perusteella komissio tarkasteli uudelleen aiempaa päätöstään ja katsoi, ettei uudelleenjärjestelyyn sisältynyt tukea ja että Espanjan viranomaiset olivat toimineet kuten yksityinen velkoja olisi vastaavassa tilanteessa toiminut.

3.3.2. Ulkomaisille investoinneille myönnetyt veronhuojennukset

Komissio teki 31. lokakuuta lopullisen kielteisen päätöksen ulkomaisille sijoituksille Espanjan yritysverolainsäädännön perusteella myönnettävistä veronhuojennuksista ja katsoi ne terästukisääntöjen vastaisiksi.

Vastoin Espanjan viranomaisen kantaa komissio ei katsonut, että nämä säädökset koskisivat yleisiä toimenpiteitä, koska niistä oli hyötyä vain yrityksille, jotka harjoittivat tiettyä toimintaa.

3.4. RANSKA

3.4.1. Myriad

Komissio teki 4. lokakuuta päätöksen, jolla se lopetti Ranskan viranomaisten Myriad-yhtiölle maksamasta aluetuesta aloittamansa menettelyn, koska tilanne oli käsittelyn aikana korjattu. Menettelyn aloittamisen jälkeen yritys oli omasta aloitteestaan maksanut takaisin sääntöjenvastaisesti saamansa tuen korkoineen, yhteensä 2,14 miljoonaa euroa.

3.4.2. Ulkomaisille investoinneille myönnetyt veronhuojennukset

Komissio teki 31. lokakuuta samanaikaisesti Espanjan yritysverolainsäädännössä ulkomaisille investoinneille myönnettyjä veronhuojennuksia koskevan lopullisen kielteisen päätöksen kanssa päätöksen aloittaa samanlaisia Ranskan lainsäädännössä olevia säädöksiä koskevan menettelyn.

3.5. ITALIA

3.5.1. Viisi yritystä

Komissio teki 29. marraskuuta lopullisen kielteisen päätöksen (1,88 miljoonan euron) tuesta, josta Italian viranomaiset olivat ilmoittaneet syyskuussa 1999. Tuki oli myönnetty viidelle yritykselle investointeihin, jotka ne olivat vuosina 1986-1994 tehneet energiansäästöön.

Kyseiset viisi yritystä ovat 1) Acciaierie e Ferriere Leali SpA, 2) Acciaierie e Ferriere Beltrame, Vicenza SpA, 3) Acciaierie e Ferriere Beltrame, S. Giorgio Nogaro SpA, 4) Lucchini, Mura SpA ja 5) Lucchini, Lovere SpA. Komissio katsoi, että investoinnit eivät olleet valtiontukikelpoisia, koska ne tehtiin aikana, jolloin kyseisenlainen tuki oli selkeästi suljettu ympäristötuen ulkopuolelle, eikä tuella, josta ilmoitettiin yli kymmenen vuotta investointien toteuttamisen jälkeen, olisi ollut kannustinvaikutusta, jota ympäristösuuntaviivoissa ja terästukisäännöissä edellytetään.

3.5.2. Lucchini ja Siderpotenza

Komissio teki 21. joulukuuta lopullisen päätöksen tuesta, jonka Italian viranomaiset ilmoittivat myöntäneensä Lucchinille ja Siderpotenzalle. Se hyväksyi Siderpotenzalle myönnetyn 0,574 miljoonan euron tuen ja teki kielteisen päätöksen yhdestä Siderpotenzalle myönnetystä 0,105 miljoonan euron tuesta ja Lucchinille myönnetystä 6,98 miljoonan euron tuesta.

Perustellessaan tuen sopimattomuutta yhteismarkkinoille komissio katsoi, että kyseiset investoinnit oli tehty taloudellisista syistä eikä niillä pyritty ympäristön parantamiseen. Lisäksi ne eivät täyttäneet ympäristötuen arvioinnin tarkkoja kriteerejä.

3.6. ITÄVALTA

3.6.1. Voest Alpine Linz

Komissio päätti 11. huhtikuuta aloittaa menettelyn, joka koskee Itävallan viranomaisten ehdotusta myöntää tukea Linzissä toimivalle Voest Alpinelle. Tuki, jonka määrä on 2,17 miljoonaa euroa, on tarkoitettu auttamaan uuden jätevedenkäsittely- ja puhdistuslaitoksen rahoitusta, johon yritys on investoimassa ja joka saattaa laitoksen uusien ympäristönormien tasalle.

Koska aiempi laitos on jo hyvin vanha, komissio epäilee investoinnin perustetta.

3.7. RUOTSI

3.7.1. Hiilidioksidiverolaki

Komissio hyväksyi 21. joulukuuta Ruotsin EHTY-teräsyrityksille myöntämän hiilidioksidiveron huojennusohjelman pidennyksen vuoden 2000 loppuun. Vaikka komission aiempi hyväksyminen rajoittui vuoteen 1999, Ruotsin viranomaiset olivat jatkaneet sen soveltamista vuonna 2000. Antaessaan hyväksymisensä komissio muistutti Ruotsia tämän velvollisuudesta täyttää terästukisääntöjen 6.1 artiklassa määrätyt ilmoitusvelvollisuudet.

Liite

>VIITTAUS KAAVIOON>