52001AE1323

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston päätös Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003"

(2002/C 36/15)

Neuvosto päätti 28. kesäkuuta 2001 pyytää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -jaosto antoi lausuntonsa 3. lokakuuta 2001. Esittelijä oli Miguel Cabra de Luna.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 17. ja 18. lokakuuta 2001 pitämässään 385. täysistunnossa (lokakuun 17. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Johdanto

1.1. Euroopan unionissa on tänä päivänä 37 miljoonaa vammaista(1), jotka edelleenkin kohtaavat ympäristöstä johtuvia, sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia esteitä jokapäiväisessä elämässään. Lisäksi paineet edistää esteetöntä Eurooppaa lisääntyvät väestön ikääntyessä: vuonna 2020 yli viidesosa EU:n väestöstä on yli 60-vuotiaita.

1.2. Euroopan vammaisten teemavuosi 2003 tarjoaa hyvät mahdollisuudet tehdä tunnetuksi vammaiskysymyksiä ja vammaisliikkeen monimuotoisuutta. Teemavuoden avulla voidaan lisätä vammaisten ja heidän kohtaamiensa esteiden näkyvyyttä yhteiskunnassa(2). Se kiinnittää suuren yleisön huomion vammaisten jokapäiväisessä elämässään kohtaamiin merkittäviin ja laajalle levinneisiin ympäristöstä johtuviin, menettelyllisiin ja asenteista aiheutuviin esteisiin. Euroopan teemavuosi voi muuttaa yhteiskunnan asenteita ja vahvistaa poliittista sitoumusta ryhtyä konkreettisiin toimiin vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi EU:ssa.

1.3. Vammaisten todellinen integroituminen yhteiskuntaan edellyttää kaikkien eurooppalaisten toimijoiden panostusta. Varsinkin työmarkkinaosapuolten osallistumista tarvitaan, sillä niillä on tärkeä rooli yhteiskunnan asenteiden muuttamisessa etenkin työmarkkinoilla ja muilla niihin liittyvillä aloilla, kuten ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa.

Koulutus on keskeisessä asemassa integroitaessa ihmisiä menestyksekkäästi työmarkkinoille ja muuhun yhteiskuntaan. Vammaisia lapsia ja nuoria syrjitään koulutus- ja opiskelupaikkojen jaossa kaikilla tasoilla, minkä takia he saavat muita heikomman koulutuksen. Tämä ongelma on ratkaistava, ja päätöksentekijöiden ja koulutuksen ammattilaisten on pyrittävä nykyistä ponnekkaammin edistämään vammaisten lasten ja nuorten integroimista normaaliin koulutusjärjestelmään. Yhdennetty toimintamalli hyödyttää sekä vammaisia lapsia että muita lapsia ja on tärkeä keino vammaisiin kohdistuvista asenteista johtuvien esteiden murtamiseksi yhteiskunnassa.

1.4. Vuosi 2003 on merkittävä rajapyykki vammaisille, sillä silloin tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun YK antoi yleisohjeet vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien saavuttamisesta(3). Tämä johti ihmisoikeuslähtöisen ja sosiaalispohjaisen vammaisuuskäsityksen poliittiseen tunnustamiseen ja puoltamiseen vastakohtana lääketieteelliselle tarkastelutavalle, jossa vammaiset nähdään passiivisina tuen vastaanottajina.

1.4.1. Vammaisuuden tarkastelu ihmisoikeusnäkökulmasta ja sosiaalisista lähtökohdista vahvistetaan neuvoston päätöslauselmassa(4) sekä komission tiedonannossa vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista vuodelta 1996(5). Myös komitean lausunnossa marraskuulta 1996(6) tuetaan tätä katsantokantaa.

1.4.2. YK:n yleisohjeissa ja EU:n niitä tukevissa kannanotoissa lausutaan julki erityinen tarve edistää vammaisten ja heidän perheidensä täysimääräistä osallistumista kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Mitään vammaisia koskevia päätöksiä ei tulisi tehdä eikä heitä koskevia toimia toteuttaa ilman heidän itsensä ja heidän perheidensä kokonaisvaltaista osallistumista ja heidän kuulemistaan heitä edustavien organisaatioiden välityksellä, olivatpa ne sitten paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia tai Euroopan tasoisia valtiovallasta riippumattomia organisaatioita. Ei sovi myöskään unohtaa muiden vammaisia edustavien tahojen tärkeää roolia.

1.5. Euroopan komissio julkaisi hiljattain Eurobarometri-kyselytutkimuksen (huhtikuu 2001)(7), joka osoittaa, että kuusi kymmenestä eurooppalaisesta tuntee jonkun vammaisen ja että 97 prosenttia vastaajista haluaa lisätä toimia vammaisten integroimiseksi yhteiskuntaan nykyistä paremmin.

1.6. Euroopan vammaisten teemavuotta 2003 koskevan ehdotuksen tavoitteet ja päämäärät vastaavat myös työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta edistävien yhteisön strategioiden tavoitteita. Näillä strategioilla pyritään edistämään toimia vammaisten pikaiseksi integroimiseksi työmarkkinoille ja yhteiskuntaan täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti.

1.7. EY:n perustamissopimuksen sisältämä yhdenvertaisuutta koskeva 13 artikla on nimenomainen oikeusperusta Euroopan vammaisten teemavuotta 2003 koskevalle ehdotukselle. Perustamissopimuksen 13 artiklassa määrätään: "Neuvosto voi tässä sopimuksessa yhteisölle uskotun toimivallan rajoissa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi".

1.7.1. Komitea toteaa, että Euroopan vammaisten teemavuosi 2003 helpottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY(8) ja täydentää neuvoston päätöksellä 2000/750/EY(9) yhteisön ja jäsenvaltioiden tasoisten lainsäädäntötoimien tukemiseksi perustetussa yhteisön ohjelmassa kannatettuja toimia.

1.7.2. Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 avulla on määrä edistää Euroopan unionin perusoikeuskirjassa(10) tunnustettuja periaatteita. Perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään muun muassa vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä, ja 26 artiklassa tunnustetaan nimenomaisesti vammaisten oikeudet ja tarve turvata heidän itsenäinen elämänsä, yhteiskunnallinen ja ammatillinen sopeutumisensa sekä osallistumisensa yhteisön elämään.

1.7.3. Euroopan komissio sitoutuu tiedonannossaan "Esteetön Eurooppa vammaisille"(11) kehittämään ja tukemaan kattavaa ja yhtenäistä strategiaa, jolla puututaan niihin yhteiskunnallisiin, rakennusteknisiin ja rakennussuunnittelusta johtuviin esteisiin, jotka rajoittavat vammaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen ja taloudellisen toimintaan. Mainitusta Euroopan komission tiedonannosta antamassaan päätöslauselmassa(12) Euroopan parlamentti kehottaa painokkaasti komissiota sitoutumaan entistä määrätietoisemmin toimiin vammaisten puolesta sellaisilla aloilla kuin liikkumisvapauslainsäädäntö, kulkumahdollisuudet rakennettuun ympäristöön sekä tavaroiden ja palveluiden saatavuus. Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003 tulee tärkeä keino käynnistää Euroopan komission tiedonannossaan tekemien sitoumusten täyttäminen.

2. Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1. Euroopan vammaisten teemavuotta 2003 koskevassa ehdotuksessaan Euroopan komissio toteaa, että teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja vahvistaa poliittista sitoutumista edistämään vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koko Euroopassa.

2.1.1. Euroopan vammaisten teemavuodella 2003 on seuraavat tavoitteet:

- Tehdään tunnetuksi vammaisten oikeutta suojaan syrjintää vastaan sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjassa on määritelty.

- Kannustetaan ajatuksia ja aloitteita vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi Euroopassa.

- Lisätään kaikkien asianomaisten tahojen välistä yhteistyötä, eritoten hallinnon, yksityisen sektorin, yhteisöjen, vapaaehtoissektorin sekä vammaisten ja heidän perheidensä välillä.

- Edistetään kokemusten, hyvien käytänteiden ja tehokkaiden strategioiden vaihtoa paikallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla vammaisten integroimiseksi yhteiskuntaan täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti.

- Tuodaan esiin vammaisten koko yhteiskunnan hyväksi antama myönteinen panos.

- Lisätään tietoa vammaisuuden monimuotoisuudesta ja vammaisten moniperusteisesta syrjinnästä.

2.2. Jäsenvaltiot vastaavat Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 toimien yhteensovittamisesta ja täytäntöönpanosta maakohtaisesti ja nimeävät kukin oman koordinointielimensä vastaamaan valtiollisesta täytäntöönpanosta. Koordinaatioelin huolehtii siitä, että siinä ovat edustettuina useat vammaisia edustavat organisaatiot ja muut asiaankuuluvat toimijat.

2.3. Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 hallinnoinnissa Euroopan komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komitea saa säännöllisesti komission yksiköiltä tietoa teemavuoden toiminnoista ja arvioi ohjelman edistymistä.

2.4. Efta- ja ETA-maat sekä jäsenehdokasvaltiot voivat osallistua Euroopan vammaisten teemavuoteen 2003 ETA-sopimuksessa ja Eurooppa-sopimuksissa vahvistetuin edellytyksin.

2.5. Teemavuodesta tehdään loppuarviointi, jonka tulokset esitetään viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2004. Arvioinnin suorittavat ulkoiset arvioijat, joiden työ alkaa vuoden 2003 alussa.

3. Yleistä

3.1. Komitea on tyytyväinen Euroopan vammaisten teemavuotta 2003 koskevaan ehdotukseen. Se on tärkeä aloite, joka toteutetaan otollisena ajankohtana ja sopivassa vaiheessa vammaisten hyväksi tehtävää Euroopan tasoista työtä.

3.2. Tapahtumissa tulisi huolehtia vammaisten, tai mikäli he eivät kykene itse edustamaan itseään, heidän vanhempiensa täysimääräisestä osallistumisesta. Tulisi myös varmistaa, että vammaisia edustavat kansalaisjärjestöt osallistuvat teemavuotta koskevien tapahtumien päätöstentekoon.

3.3. Komitean mielestä on keskeisen tärkeää tuoda esiin vammaisuuden monimuotoisuutta ja tunnistaa moniperusteisen syrjinnän erityiskysymykset. Yhteiskunta unohtaa usein, että vammaisuus koostuu monentyyppisistä rajoitteista ja että aistirajoitteisia koskevat kysymykset eivät ole samat kuin fyysisistä rajoitteista tai heikkolahjaisuudesta kärsiviä koskevat kysymykset. Teemavuoden avulla ihmiset on saatava tästä tietoisiksi, ja heitä on valistettava myös moniperusteisesta syrjinnästä. Siitä kärsivät esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvat vammaiset tai vammaiset naiset, mikä unohdetaan niin ikään.

3.4. Komitea toteaa, että vammaisten integroiminen valtaväestön työmarkkinoille lisää koko työmarkkinoiden dynaamisuutta, vähentää sosiaaliturvaetuuksien maksamisen tarvetta ja laajentaa käytettävissä olevan työvoiman joukkoa, joka näin täydentyy paljolti hyödyntämättä jääneellä kyvykkyydellä. Lisäämällä työllisyysmahdollisuuksia lisätään samalla vammaisten kulutusmahdollisuuksia ja kuluttajien vaikutusvaltaa.

3.5. Yhteisön jäsenyyteen valmistautuvien valtioiden ja niiden vammaisjärjestöjen on osallistuttava täysimääräisesti teemavuoden toimintaan. Koska niiden on määrä liittyä Euroopan unioniin lähitulevaisuudessa, niiden osallistuminen on ehdottoman välttämätöntä integraation, valmiuksien lisäämisen, kansalaisvuoropuhelun ja vammaisten poliittisen edustuksen edistämiseksi kyseisissä maissa.

3.6. Komitea kannattaa painokkaasti Euroopan komission päätöstä kiinnittää erityishuomiota kumppanuuksien perustamiseen, sillä kumppanuudet ovat välttämättömiä, mikäli halutaan teemavuoden toimien vaikutusten jäävän pitkäkestoisiksi. Komitea toteaa, että teemavuoden toimien toteuttamisessa tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tärkeimpien toimijoiden täysimääräistä sitoutumista ja kumppanuutta. Näitä toimijoita ovat EU:n toimielimet, jäsenvaltioiden hallitukset, alue- ja paikallishallinto, työmarkkinaosapuolet ja valtiovallasta riippumattomat organisaatiot. Komitea painottaa erityisesti tarvetta saada toimintaan mukaan kaikki ne sektorit ja toimijat, julkisviranomaiset mukaan luettuina, jotka eivät perinteisesti ole tekemisissä vammaiskysymysten kanssa.

Yksi Euroopan teemavuoden päähaasteita on tavoittaa kaikki kansalaiset. Alueelliset ja paikalliset verkostot voivat olla tässä aivan ratkaisevassa asemassa.

3.7. Komitean näkemyksen mukaan Euroopan teemavuoden menestys ja sen herättämän myönteisen kehityksen jatkuvuus edellyttävät työmarkkinaosapuolten täysimääräistä osallistumista prosessiin. Työmarkkinaosapuolilla on tärkeä tehtävä asenteiden muokkaamisessa ja vähäosaisten ryhmien integroimisessa, minkä vuoksi työmarkkinaosapuolten sitoutuminen osallistumaan vammaisten integroimiseen ja heidän myönteisten asenteidensa edistämiseen on aivan välttämätöntä.

3.8. Komitea on tyytyväinen, että EU tukee yhdessä Euroopan neuvoston kanssa osana Euroopan teemavuotta järjestettävää ministerikokousta. Tämä on tärkeä tapa saada maat EU:n piiriä laajemmalti sitoutumaan vammaisten integroimiseen täysimääräisesti yhteiskuntaan.

3.9. Komitea on tietoinen YK:n ihmisoikeuskomission tekemästä työstä vammaisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Komitea tukee vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen laatimista koskevaa, EU:ssa virinnyttä keskustelua ja pohdiskelua; tällaisella YK:n yleissopimuksella voisi olla merkittävät poliittiset ja käytännön vaikutukset vammaisten hyväksi koko maailmassa ja varsinkin kehitysmaissa ja vähiten kehittyneissä maissa.

3.10. Komitean mielestä Euroopan teemavuoden kynnyksellä vuonna 2002 on tarvetta valmistaville toimille, ja se kannattaa Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan teemavuoden tulosten ja vuoden onnistuneisuuden arvioinnin tulisi olla valmis vuoteen 2004 mennessä.

3.11. Komitean mielestä Euroopan teemavuosi antaa erinomaisen tilaisuuden kehittää uusia, konkreettisia aloitteita vammaisten syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti. Teemavuoden tulisi olla tärkeä edistysaskel toimintalinjojen kehittämisessä, olipa kyse erityisesti vammaisuutta koskevista aloitteista tai vammaiskysymysten yhdistämisestä kaikkiin yleisiin toimintalinjoihin. Euroopan teemavuodesta on saatava konkreettista hyötyä ja tuloksia vammaisten eduksi sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla siten että teemavuosi on alku dynaamiselle prosessille, joka jatkuu kauan itse teemavuoden päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi komitea pitää myönteisenä päätösluonnoksessa olevia ehdotuksia tehdä selvityksiä vammaisten vapaasta liikkuvuudesta ja vammaispolitiikan tulevaisuudennäkymistä ja toivoo, että ehdotus panee liikkeelle tärkeitä uusia toimintalinja-aloitteita tällä alalla.

3.12. Komitea haluaa varmistaa, että teemavuoden toimilla tuodaan julki vammaisten, tai mikäli he eivät itse kykene edustamaan itseään, heidän vanhempiensa huolenaiheet, sillä he eivät pysty saamaan ääntään kuuluville tavanomaisin poliittisin keinoin. Komitea panee merkille, että vammaispolitiikan valtavirtaistaminen on edistynyt hyvin joillakin aloilla, kuten tietoyhteiskuntaa ja liikennettä koskevassa EU:n toiminnassa, kun taas EU:n toimissa ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla on osoitettu vain vähän tai ei ollenkaan kiinnostusta vammaisten etuun.

3.13. Vammaisten pääsy tietoyhteiskunnasta osallisiksi on tärkeä esimerkki siitä, että valtavirtaistaminen on olennaista varmistettaessa vammaisten yhteiskunnallinen ja taloudellinen integroituminen. Uudessa tiedon ja osaamisen hallitsemassa yhteiskunnassa yhteiskunnallinen ja taloudellinen integraatio riippuu yhä enemmän uuden tieto- ja viestintäteknologian käyttämisestä. Sen vuoksi vammaisten on osallistuttava täysimääräisesti tämän uuden tietoaikakauden kehittämiseen, eivätkä he saa jäädä siitä jälkeen.

3.14. Korkeatasoiseen koulutukseen pääsyllä on perustava merkitys vammaisten menestyksekkäälle yhteiskuntaan integroitumiselle. Se edellyttää kulttuuristen ja asenteellisten esteiden poistamista sekä tietoyhteiskuntaan, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen pääsyn edistämistä. Komitea esittää, että kaikkiin koulutusalan EU-aloitteisiin sisällytetään toimia vammaisten määrittämiseksi yhdeksi tällaisten aloitteiden pääasiallisista hyödynsaajista.

3.15. Kun otetaan huomioon vammaisten työllisyysasteen alhaisuus, Euroopan teemavuoden aikana on korostettava myönteisiä esimerkkejä vammaisten mahdollisuuksista antaa oma panoksensa työmarkkinoille, Euroopan talouteen ja koko yhteiskuntaan. Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettu direktiivi(13) on tärkeä edistysaskel torjuttaessa vammaisten syrjintää työmarkkinoilla. Komitea esittää, että jäsenvaltioiden tulisi täyttää direktiivissä asetetut ehdot kokonaan vuoteen 2003 mennessä. Yleistä puitedirektiiviä täydennetään Euroopan työllisyysstrategiaan sisällytetyillä kannustustoimilla vammaisiin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi. Luxemburgin työllisyyshuippukokouksessa tunnustettiin tällaisten toimien tärkeys ja korostettiin tarvetta kiinnittää huomiota syrjinnän torjumiseen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen työllisyyden kautta; työllisyyssuuntaviivojen seitsemännessä suuntaviivassa mainitaan nimenomaisesti vammaiset.

3.16. Komitea katsoo, että työnantajien sosiaalista vastuuta edistetään poistamalla vammaisilta määrätietoisesti työllistymisesteitä ja tavaroiden ja palvelujen saatavuutta haittaavia esteitä. Tällaisen lähestymistavan arvo yhteiskunnalle ja liike-elämälle tunnustetaan hiljattain annetussa Euroopan komission vihreässä kirjassa yritysten sosiaalisesta vastuusta(14). Malleja on kehitettävä ja parannettava tiiviissä yhteistyössä työnantajien ja jäsenvaltioiden hallitusten kanssa, jotta lisätään työnantajien kiinnostusta työllistää vammaisia.

3.17. Euroopan teemavuosi tarjoaa myös Euroopan unionin jäsenvaltioille kannustimen varmistaa, että niiden sosiaalisen osallisuuden edistämisen strategioita koskevissa toimintasuunnitelmissa vuodeksi 2003 kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota vammaisten tilanteeseen.

4. Erityistä

4.1. Yksi Euroopan teemavuonna toteutettava konkreettinen aloite voisi olla vammaisuudesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä koskeva direktiiviehdotus rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattomasta yhdenvertaisesta kohtelusta annetun direktiivin(15) mallin mukaisesti. Komitea kehottaa Euroopan komissiota tekemään tällaisen ehdotuksen.

4.2. Komitea ymmärtää, että Euroopan teemavuoden ensisijainen tavoite on turvata vammaisten tunnustaminen kaikilla sektoreilla ja politiikan aloilla ja että teemavuosi voi olla keino käynnistää prosessi, jossa kerätään tietoja ja seurataan jatkuvasti menettelytapoja vammaisten etujen liittämiseksi kaikkeen politiikkaan ja kaikkiin ohjelma-alueisiin. Osana tätä prosessia teemavuonna voitaisiin ottaa käyttöön avoin menetelmä politiikan koordinoinniksi ja parhaiden käytänteiden vaihtamiseksi kaikkialla EU-maissa. EU voisi tukea tätä prosessia taloudellisesti erityisellä vammaisuutta koskevalla toimintaohjelmalla teemavuoden seurannan järjestämiseksi, kuten Euroopan parlamentin päätöslauselmassa "Esteetön Eurooppa vammaisille"(16) ehdotetaan.

4.3. Koska komitea on järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajien(17) edustajisto, sillä on merkittävä vastuu Euroopan teemavuoden menestyksen takaamisessa. Olisi hyvin tärkeää, että sikäli kuin jäsenvaltioilla on talous- ja sosiaalikomiteaa vastaavia elimiä, ne osallistuisivat maakohtaisten komiteoiden toimintaan.

4.4. Komitea pitää hyvinä ehdotuksia kutsua työmarkkinaosapuolet mukaan laajapohjaiseen valtakunnalliseen foorumiin, jossa tuodaan teemavuotta julkisuuteen sekä käynnistetään toimintaa. Foorumin tavoitteena on myös avustaa vammaisten tilanteen tarkastelemisessa kussakin maassa ja luoda suhteita vammaisia edustaviin organisaatioihin, jotta voidaan kehittää pitkän aikavälin strategioita vammaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

4.5. Komitea toivoo edustusta Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 neuvoa-antavan komitean työskentelyyn.

4.6. Komitea katsoo, että osana omia Euroopan teemavuoden sitoumuksiaan sen tulisi järjestää riippumaton tarkastus, jossa käsiteltäisiin sen omia rakennuksia sekä tiedon, keinojen ja työhönottokäytäntöjen saatavuutta sen selvittämiseksi, miten helposti vammaiset voivat niihin päästä ja käyttää niitä. Tavoitteena on tehdä vähittäin tarpeelliset muutokset keskittyen erityisesti talous- ja sosiaalikomitean tulevan rakennuksen arkkitehtonisiin esteisiin. Komitea toivoo lisäksi, että myös muut EU:n toimielimet sitoutuvat samaan ja näyttävät tällä tavoin hyvää esimerkkiä jäsenvaltioille.

4.7. On ehdotettu, että komitea laatisi vuonna 2002 vammaisista oma-aloitteisen lausunnon, jossa arvioitaisiin, miten vammaisten integroiminen yhteiskuntaan on edistynyt ja miten sitä voidaan parantaa. Siitä tulee komitean merkittävä panos Euroopan teemavuoteen. Lausuntotyön tuloksille tulisi hankkia laajasti julkisuutta komitean isännöimässä tilaisuudessa.

Bryssel 17. lokakuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Esteetön Eurooppa vammaisille" KOM(2000) 284 lopullinen.

(2) Vuonna 1995 pidettynä vammaisten eurooppalaisena päivänä esitetyssä kertomuksessa vammaiset määritettiin "näkymättömiksi kansalaisiksi" Euroopan unionissa.

(3) YK:n päätöslauselma 48/96, 20.12.1993.

(4) EYVL C 12, 13.1.1997.

(5) KOM(1996) 406 lopullinen.

(6) EYVL C 66, 3.3.1997.

(7) Eurobarometri 54.2 (huhtikuu 2001).

(8) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(9) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.

(10) EYVL C 364, 18.12.2000 s. 1-22.

(11) KOM(2000) 284 lopullinen.

(12) Päätöslauselma aiheesta "Esteetön Eurooppa vammaisille", A5-0084/2001.

(13) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(14) KOM(2001) 366 lopullinen.

(15) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 13.

(16) A5-0084/2001.

(17) Nizzan sopimuksen 257 artikla.