52000PC0577

Muutettu ehdotus : NEUVOSTON ASETUS luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske

(komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

1. Taustaa:

Komission tarkoituksena on esittää tässä muutetussa asetusehdotuksessa jatkotoimia Euroopan parlamentin 5. heinäkuuta 2000 esittämälle lainsäädäntöpäätöslauselmalle, joka koskee komission 26. tammikuuta 2000 esittämää ehdotusta. Samalla komissio ottaa huomioon kyseisen ehdotuksen käsittelyn neuvostossa.

Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta hyväksyi 21. kesäkuuta 2000 Klaus-Heiner Lehnen mietinnön, jossa kannatetaan vahvasti komission esitystä, mutta esitetään siihen kuitenkin kahdeksan tarkistusta. Komissio esitti kantansa näihin tarkistuksiin 3. heinäkuuta 2000 pidetyssä Euroopan parlamentin täysistunnossa, ja tässä muutetussa ehdotuksessa tuodaan esiin komission tekemät sitoumukset.

Ehdotuksen käsittely neuvostossa on ollut hedelmällistä, sillä sen avulla alkuperäistä asetusehdotusta on voitu syventää. Komissio onkin tältä pohjalta täydentänyt tai parantanut ehdotusta puuttumatta kuitenkaan sen tavoitteisiin, jotka eivät ole muuttuneet komission esittämästä alkuperäisestä ehdotuksesta. Tässä muutetussa ehdotuksessa on siis tietyiltä osin otettu huomioon neuvostossa käytyjen keskustelujen tulokset.

Ehdotetut muutokset esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä artikloja ja liitteitä koskevissa perusteluissa. Perusteluissa mainitaan myös muutoksen alkuperä; osaa muutoksista on esitetty sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa että neuvostossa käydyissä keskusteluissa.

2. Muutosehdotusten perustelut

2.1. Johdanto-osan kappaleet:

a) Johdanto-osan 2 kappale (uusi): tämän kappaleen lisääminen perustuu kahta tarkistusta koskevaan komission kantaan, jonka se esitti Euroopan parlamentin täysistunnossa, ja se heijastaa myös asian käsittelyä neuvostossa. Sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa esitettiin, että asetuksen artiklaosassa olisi täsmennettävä tämän säädöksen suhdetta muihin voimassa oleviin säännöksiin tai säädöksiin. Komissio selvitti täysistunnossa, ettei se voisi hyväksyä tällaisten perusteluosaan osittain jo sisältyvien täsmennysten muuttamista artikloiksi. Se ei kuitenkaan vastustaisi niiden esittämistä uudelleen johdanto-osassa. Tämä onkin ehdotukseen lisätyn johdanto-osan uuden 2 kappaleen tarkoitus.

b) Johdanto-osan 3 kappale (entinen johdanto-osan 2 kappale): kappaletta on täydennetty ottamalla huomioon 1 artiklan 2 kohdan uusi alakohta, joka koskee vastavuoroisuutta (vrt. jäljempänä 1 artiklan perustelut).

c) Entinen johdanto-osan 3 kappale: ehdotus tämän kappaleen poistamiseksi perustuu ehdotukseen 3 artiklan poistamisesta (ks. jäljempänä kyseisen artiklan perustelut).

d) Johdanto-osan uusi 4 kappale: tämän kappaleen lisääminen on seurausta siitä, että asetuksen liitteessä II ollut Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa koskeva maininta on poistettu (ks. jäljempänä liitteen II perustelut).

e) Johdanto-osan 10 kappale: tämän kappaleen lisääminen johtuu neuvostossa esitetystä toivomuksesta täsmentää Islannin ja Norjan asema asetukseen nähden.

2.2. Artiklat:

a) 1 artikla:

- toinen kohta: ehdotetaan, että kohdan loppuun lisätään ilmaus "silloin kun oleskelu kestää alle kolme kuukautta". Alkuperäisessä asetusehdotuksessa viisumiin perustuvan oleskelun enimmäiskesto on määritelty täsmällisesti (ks. viisumin määritelmä 2 artiklassa), kun taas viisumivapaan oleskelun kestosta ei säädetä mitään. Koska kummankin oleskelun kesto on perustamissopimuksen nojalla yhtä pitkä, katsottiin tarpeelliseksi korjata alkuperäiseen ehdotukseen jäänyt puute tällä täydennyksellä.

- Lisäksi ehdotetaan, että 1 artiklaan lisätään uusi kohta. Lisäys perustuu neuvostossa käytyihin keskusteluihin, ja se täydentää asetusehdotusta merkittävällä tavalla. Neuvostossa kävi näet ilmi, ettei asetuksessa säädetä lainkaan toimintatavoista eräissä tilanteissa, joiden varalta on nykyään viisumivapauslausekkeita kahdenvälisissä sopimuksissa, joita jäsenvaltiot ovat tehneet tiettyjen kolmansien maiden kanssa. Sopimukset perustuvat vastavuoroisuusperiaatteeseen, mikä merkitsee sitä, että jos toinen sopimuspuoli palauttaa yksipuolisesti viisumipakon, tämä johtaa periaatteessa automaattisesti vastaavan viisumipakon käyttöönottoon myös toisessa sopimusvaltiossa. Tällainen menettely toteutetaan kahdenvälisissä sopimuksissa olevien lausekkeiden nojalla, jotka voivat koskea esimerkiksi viisumivapauden lakkauttamista tai vain siitä ilmoittamista. Ehdotus uudeksi kolmanneksi kohdaksi perustuu neuvostossa tehtyihin valmistelutöihin. Tarkoituksena on luoda vastavuoroisuuteen perustuva mekanismi, jonka nojalla olisi mahdollista toteuttaa vastatoimia silloin kun jokin liitteessä II mainittu kolmas maa palauttaa viisumipakon jonkin jäsenvaltion kansalaisille. Vastatoimet sisältyvät EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan soveltamisalaan: koska yhteisöllä on yksinomainen toimivalta vahvistaa luettelo kolmansista maista, joiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia ulkorajoja ylittäessään, viisumivapauden lakkauttamisen on tapahduttava yhteisön säännöstön mukaisesti jo ennen kuin yhteisö ja kolmannet maat tekevät viisumivapautta koskevia sopimuksia. Tämä onkin ehdotukseen lisätyn uuden kohdan tarkoitus.

- 3 kohta: ehdotus ilmaisun "uusi" lisäämisestä parantaa tekstiä, koska näin siinä voidaan täsmentää, että tarkoitetaan uusia valtioita.

b) 2 artikla:

- Ehdotetut muutokset vastaavat kahta Euroopan parlamentin tarkistusta ja neuvostossa esiin otettuja ongelmia.

- Muutosten tarkoituksena on välttää muotoiluja, jotka saattaisivat olla ristiriidassa muualla esiintyvien Schengenin säännöstön säännösten kanssa. Asetus ei vaikuta muihin viisumeja koskeviin säännöksiin, jotka eivät koske maaluetteloita, mikä todetaan jo alkuperäisen ehdotuksen perusteluissa ja vahvistetaan tämän muutetun ehdotuksen johdanto-osan uudessa kappaleessa. Oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi on kuitenkin tarpeen välttää ristiriitaisuuksia muiden voimassa olevien säännösten kanssa.

- Poistamalla ilmaisu "sen alueelle saapumista varten" säännöksestä tulee yhdenmukainen Schengenin säännöstön kanssa, jonka mukaan jonkin Schengen-valtion myöntämä yhtenäinen viisumi antaa haltijalle oikeuden saapua myös jonkin toisen Schengen-valtion alueelle.

- Toisen luetelmakohdan uuden sanamuodon tarkoituksena on niin ikään välttää ristiriita Schengenin säännöstön kanssa, minkä lisäksi siinä käytetään yhteisen konsuliohjeiston kohtaan 2.1.1. sisältyvää ilmausta "lentoaseman kauttakulkuviisumi".

c) Entinen 3 artikla:

- Euroopan parlamentti hyväksyi lainsäädäntöpäätöslauselmassaan tarkistuksen, joka koski 3 artiklan poistamista. Komissio on valmis hyväksymään tämän tarkistuksen. Artiklaan oli suhtauduttu varauksellisesti myös neuvostossa.

- Muutetusta ehdotuksesta on näin ollen poistettu alkuperäisen ehdotuksen 3 artikla. Jonkin jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan hyväksymisestä ulkorajan ylittämiseen tarvittavaksi viisumiksi voidaan kenties säätää myöhemmin jossakin yhtenäistä viisumia koskevassa säädöksessä. Sitä paitsi 3 artiklan poistaminen ei aiheuta oikeudellista tyhjiötä, koska Schengen-valtiot jo soveltavat oleskeluluvan ja viisumin vastaavuussääntöä, ja Schengenin säännöstöön kuulumattomat valtiot eli Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät osallistu tässä ehdotetun asetuksen antamiseen, koska ne eivät ole käyttäneet hyväkseen niille Amsterdamin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa annettua mahdollisuutta.

d) 3 artikla (entinen 4 artikla):

- Lisäysten tarkoituksena on tehdä artiklan sanamuodosta yhtä täsmällinen kuin alkuperäisen ehdotuksen perusteluosassa.

e) 4 artikla (entinen 5 artikla):

- 1 kohta: Kohdan alussa käytetyn sanamuodon avulla pyritään tuomaan entistä selkeämmin esiin se, että poikkeukset voivat koskea sekä viisumipakon asettamista että siitä vapauttamista. Viisumivapauteen tehtävän poikkeuksen osalta lisätään täsmennys, jonka mukaan asiasta säädetään jatkossa yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehtävillä sopimuksilla.

- Lisäykset d alakohtaan eivät vaikuta asiasisältöön; niiden tarkoituksena on ainoastaan selkeyttää tekstiä. Lisäys e alakohtaan supistaa viisumivapauden soveltamisalaa, mikä on perusteltua, jotta voidaan välttää ristiriita Schengenin säännöstön kanssa (yhteisen konsuliohjeiston liite 2).

- Uusi f alakohta: Neuvoston käsittelyssä tuotiin esille seikka, jota ei ollut otettu huomioon komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Eräät jäsenvaltiot eivät sovella viisumivapautta henkilöihin, jotka tulevat niiden alueelle harjoittaakseen ansiotoimintaa. Tällaisten poikkeusten olemassaolo mainitaan asetuksen (EY) N:o 574/99 täytäntöönpanoa koskevassa komission tiedonannossa. Jotta poikkeusten soveltaminen ei häiriintyisi uuden asetuksen voimaantulon vaikutuksesta, on katsottu tarpeelliseksi säätää mahdollisuudesta tehdä poikkeuksia viisumivapauteen.

- Ehdotuksessa uuden f alakohdan sanamuodoksi otetaan huomioon uuden institutionaalisen kehyksen vaikutukset. Tällaisesta poikkeuksesta olisi vastaisuudessa määrättävä yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehtävissä sopimuksissa.

f) 5 artikla (entinen 6 artikla):

- Muutos johtuu 3 artiklan poistamisesta.

g) 6 artikla (entinen 7 artikla):

- Yhteisen käsikirjan liitteessä 5 vain osat I, II ja III ovat yhteisen konsuliohjeiston liitteen 1 mukaisia. Ehdotetun lisäyksen tarkoituksena on näin ollen täsmentää, ettei säännös koske yhteisen käsikirjan liitteen 5 osaa IV.

2.3. Liitteet:

a) Liite I:

- Liitteen I sisältö ei ole muuttunut alkuperäisestä ehdotuksesta.

b) Liite II:

- Alkuperäisessä ehdotuksessa Islanti, Norja ja Liechtenstein mainittiin liitteen II lopussa Euroopan talousaluetta koskevalla alaviitteellä varustettuina. Muutetussa ehdotuksessa katsottiin soveliaammaksi poistaa nämä maat liitteestä II ja lisätä sen sijaan johdanto-osaan selittävä kappale (ks. edellä), jossa viitataan Euroopan talousalueeseen.

- Liitteen toisen osan otsikko ei ollut Hongkongin ja Macaon erityisaseman mukainen. Sen sijaan katsottiin aiheelliseksi käyttää nimitystä, joka määrittelee niiden hallinnollisen aseman. Lisäksi alkuperäisen ehdotuksen liitteessä II viitattiin näihin alueisiin epätäsmällisesti, minkä vuoksi viisumipakosta myönnettävän vapautuksen soveltamisala jäi epäselväksi. Muutettuun ehdotukseen on lisätty alaviite, jossa täsmennetään, että vapautus viisumipakosta koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on Hongkongin tai Macaon erityishallintoalueen myöntämä passi.

2000/0030 (CNS)

Muutettu ehdotus : NEUVOSTON ASETUS luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 alakohdan b alakohdan i alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] KOM(2000) 27 lopullinen, EYVL C 177, E/66, 27.6.2000.

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2],

[2] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksen 62 artiklan 2 alakohdan b alakohdasta johtuu, että neuvosto vahvistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi suunniteltua oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevat säännöt. Neuvosto vahvistaa muun muassa luettelon kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske [3]. Artiklan 61 mukaan luetteloiden vahvistaminen kuuluu niihin rinnakkaistoimenpiteisiin, jotka liittyvät suoraan henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella.

[3] Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen, viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen 1 artiklan nojalla tätä ehdotusta käsittelee sopimuksen 4 artiklan mukaisesti sekakomitea.

(2) Edellä mainittujen kolmansia maita koskevien luettelojen vahvistaminen on osa viisumipolitiikkaa, jonka täytäntöönpano edellyttää myös erinäisten säännösten hyväksymistä. Nämä säännökset, jotka voivat perustua kansalliseen lainsäädäntöön, kansainväliseen julkisoikeuteen tai EU:n tai EY:n oikeuteen, EU:n säädöskehykseen otetun Schengenin säännöstön osat mukaan luettuna, eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Tämän vuoksi tätä asetusta ei sovelleta kyseisiin säännöksiin, jotka voivat koskea muun muassa:

- muita kuin viisumin muodossa myönnettäviä lupia, joita tarvitaan jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämiseen ja joita vaaditaan lyhyen oleskelun tarkoituksen vuoksi, esimerkiksi työhön pääsyä, ammatin harjoittamista tai opiskelua varten

- viisumien myöntämiseen sekä niiden voimassaoloalueeseen liittyviä menettelyjä ja edellytyksiä

- kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltioiden ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia

- valtioiden ja alueellisten yhteisöjen sekä niiden viranomaisten myöntämien passien ja matkustus- ja henkilöasiakirjojen tunnustamista

Tämä asetus ei vaikuta päätöksiin, jotka neuvosto tekee osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja jotka vaikuttavat viisumien myöntämistä koskeviin jäsenvaltioiden päätöksiin.

(3) Ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, ja ne, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, määritetään muun muassa laitonta maahantuloa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä Euroopan unionin ulkosuhteita koskevien perusteiden tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Samalla on otettava huomioon ratkaisun vaikutus alueellisen yhdenmukaisuuden ja vastavuoroisuuden kannalta. Viisumipakosta myönnettävää vapautusta koskevan järjestelmän on perustuttava vastavuoroisuusperiaatteeseen. Tämä periaate on liitteessä II mainittujen kolmansien maiden kansalaisille myönnettävän viisumivapauden mahdollisen lakkauttamisen osalta tulevaisuudessa pantava täytäntöön yhteisön ja kolmansien maiden välisillä sopimuksilla, mutta jo ennen näiden sopimusten tekemistä on luotava itse asetuksessa säädetty yhteisön säännöstö.

(4) Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa ei mainita liitteessä II, mutta niiden kansalaisten viisumivapaudesta määrätään Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa.

(5) Ratkaistaessa, koskeeko viisumipakko tai viisumivapaus valtiottomia henkilöitä, joilla ei ole enää siteitä mihinkään valtioon, ja pakolaisaseman saaneita henkilöitä, jotka eivät voi saada sen valtion suojelua, jonka kansalaisia he ovat, ratkaisuperusteena on oltava se, antaako valtio, jossa kyseiset henkilöt oleskelevat, heille suojelua ja antaako se heille matkustusasiakirjat.

(6) Erityistapauksissa, joissa viisumien myöntämiseen on perusteltua soveltaa erityisjärjestelmää, jäsenvaltiot voivat vapauttaa viisumipakosta tiettyjä henkilöryhmiä tai vaatia heiltä viisumia kansainvälisen julkisoikeuden tai vakiintuneen tavan mukaisesti.

(7) Järjestelmän avoimuuden takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tieto välittyy asianomaisille henkilöille, jäsenvaltioiden on tiedotettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän asetuksen nojalla; samoista syistä nämä tiedot on myös julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

(8) Perustamissopimuksen 5 artiklassa ilmaistun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on yhteisen viisumijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tärkeää ja tarkoituksenmukaista antaa asetus luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske.

(9) Tämän asetuksen mukaisesti on kohdeltava täysin yhdenmukaisesti niitä kolmansia maita, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja toisaalta niitä kolmansia maita, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske. Tämän vuoksi on aiheellista korvata tätä koskeva yhteisön oikeus.

(10) Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kannalta tämä asetus koskee Schengenin säännöstön kehittämistä siinä merkityksessä kuin siitä määrätään Euroopan unionin neuvoston ja näiden kahden 17 päivänä toukokuuta 1999 tekemässä sopimuksessa. Sopimuksessa määrättyjen menettelyjen päätyttyä tähän asetukseen perustuvia oikeuksia ja velvoitteita sovelletaan myös näihin kahteen valtioon.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tämän asetuksen liitteenä 1 olevassa luettelossa mainittujen kolmansien maiden kansalaisilla on oltava viisumi heidän ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta liitteenä II olevassa luettelossa mainittujen maiden kansalaisiin silloin kun oleskelu kestää alle kolme kuukautta.

Siihen asti kun yhteisö ja liitteenä II olevassa luettelossa olevat kolmannet maat tekevät viisumivapautta koskevat sopimukset:

a) kun jokin näistä kolmansista maista määrää jonkin jäsenvaltion kansalaisille viisumipakon:

- asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle ja neuvostolle kirjallisesti toimenpiteestä, jolla kolmas maa on määrännyt viisumipakosta

- viimeistään kaksi kuukautta tämän ilmoituksen jälkeen komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisen lehden L-sarjassa tiedonannon kolmannen maan toteuttamasta toimenpiteestä. Kyseisen kolmannen maan kansalaisten viisumipakko palautetaan viisi päivää tiedonannon julkaisemisen jälkeen.

b) kun kolmas maa kumoaa toimenpiteen, jolla se on määrännyt jonkin jäsenvaltion kansalaisille viisumipakon:

- asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa kumoavasta toimenpiteestä välittömästi komissiolle ja neuvostolle kirjallisesti; heti saatuaan tämän ilmoituksen komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisen lehden L-sarjassa tiedonannon kyseisestä toimenpiteestä

- kyseisen kolmannen maan kansalaisten viisumivapaus palautetaan viisi päivää tiedonannon julkaisemisen jälkeen.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetuissa julkaisuissa on mainittava viisumipakon tai viisumivapauden palauttamisen voimaantulopäivä.

3. Liitteenä I ja II julkaistuissa luetteloissa mainituista maista itsenäistyneiden uusien kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä, kunnes neuvosto asiaa koskevien perustamissopimuksen määräysten mukaista menettelyä noudattaen päättää toisin.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan 'viisumilla' jäsenvaltion myöntämää lupaa tai tekemää päätöstä, joka vaaditaan:

- saavuttaessa enintään kolme kuukautta kestävään oleskeluun tässä tai useammassa jäsenvaltiossa

- saavuttaessa tämän tai useamman jäsenvaltion alueen kauttakulkuun, lentoaseman kauttakulkua lukuun ottamatta.

3 artikla

New Yorkissa 28 päivänä syyskuuta 1954 tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettuihin valtiottomiin ja Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettuihin pakolaisaseman saaneisiin henkilöihin sovelletaan samoja viisumipakkoa tai viisumivapautta koskevia edellytyksiä kuin sen kolmannen valtion kansalaisiin, jossa he oleskelevat ja jossa heidän matkustusasiakirjansa on annettu.

4 artikla

Sen estämättä, mitä määrätään yhteisön ja liitteenä II olevassa luettelossa olevien kolmansien maiden välisissä viisumivapautta koskevissa sopimuksissa, jäsenvaltio voi pitää voimassa tai säätää poikkeuksia, jotka koskevat joko 1 artiklan 1 kohdassa säädettyä viisumipakkoa tai 1 artiklan 2 kohdassa säädettyä viisumivapautta, seuraavien henkilöiden osalta:

a) diplomaattipassin, virkapassin tai muun virallisen passin haltijat

b) alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö

c) avustus- tai pelastuslennon miehistö ja muu henkilöstö sekä muu katastrofi- ja onnettomuustapauksissa toimiva avustushenkilöstö

d) kansainvälisillä vesillä liikennöivien jokialusten siviilimiehistö

e) tiettyjen hallitustenvälisten kansainvälisten järjestöjen virkamiehilleen myöntämien kulkulupien haltijat.

f) henkilöt, jotka tulevat kyseisen maan alueelle harjoittaakseen siellä oleskellessaan ansiotoimintaa.

Jäsenvaltio voi vapauttaa viisumipakosta koululaiset, jotka ovat liitteessä I mainitun kolmannen maan kansalaisia ja jotka oleskelevat liitteessä II mainitussa kolmannessa maassa, silloin kun nämä osallistuvat koulun järjestämään matkaan koululaisryhmän jäseninä ja kun ryhmän valvojana toimii koulun opettaja.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on kymmenen työpäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle 4 artiklan nojalla toteuttamistaan poikkeustoimenpiteistä. Näihin toimenpiteisiin myöhemmin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava viiden työpäivän kuluessa.

Komissio antaa tiedoksi 1 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset julkaisemalla ne Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Korvataan asetus (EY) N:o 574/99 [4] tällä asetuksella.

[4] EYVL L 72, 18.3.1999, s. 2.

Korvataan yhteisen konsuliohjeiston liite 1 ja yhteisen käsikirjan liite 5 osaa IV lukuun ottamatta, sellaisina kuin ne on esitetty yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisesta versiosta 28 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa toimeenpanevan komitean päätöksessä (SCH/Com-ex(99)13), tämän asetuksen liitteillä I ja II.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osin velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo

1. VALTIOT

Afganistan

Albania

Algeria

Angola

Antigua ja Barbuda

Arabiemiirikunnat

Armenia

Azerbaidzan

Bahama

Bahrain

Bangladesh

Barbados

Belize

Benin

Bhutan

Bosnia ja Hertsegovina

Botswana

Burkina Faso

Burma/Myanmar

Burundi

Djibouti

Dominica

Dominikaaninen tasavalta

Egypti

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Eritrea

Etelä-Afrikka

Etiopia

Fidzi

Filippiinit

Gabon

Gambia

Georgia

Ghana

Grenada

Guinea

Guinea-Bissau

Guyana

Haiti

Indonesia

Intia

Irak

Iran

Jamaika

Jemen

Jordania

Jugoslavian liittotasavalta (Serbia-Montenegro)

Kambodza

Kamerun

Kap Verde

Kazakstan

Kenia

Keski-Afrikan tasavalta

Kiina

Kirgisia

Kiribati

Kolumbia

Komorit

Kongo

Kongon demokraattinen tasavalta

Kuuba

Kuwait

Laos

Lesotho

Libanon

Liberia

Libya

Madagaskar

Malawi

Malediivit

Mali

Marokko

Marshallinsaaret

Mauritania

Mauritius

Mikronesia

Moldova

Mongolia

Mosambik

Namibia

Nauru

Nepal

Niger

Nigeria

Norsunluurannikko

Oman

Päiväntasaajan Guinea

Pakistan

Palau

Papua-Uusi-Guinea

Peru

Pohjois-Korea

Pohjois-Mariaanit

Qatar

Ruanda

Saint Kitts ja Nevis

Saint Lucia

Saint Vincent ja Grenadiinit

Salomonsaaret

Sambia

Samoa

São Tomé ja Príncipe

Saudi-Arabia

Senegal

Seychellit

Sierra Leone

Somalia

Sri Lanka

Sudan

Suriname

Swazimaa

Syyria

Tadzikistan

Tansania

Thaimaa

Togo

Tonga

Trinidad ja Tobago

Tsad

Tunisia

Turkki

Turkmenistan

Tuvalu

Uganda

Ukraina

Uzbekistan

Valko-Venäjä

Vanuatu

Venäjä

Vietnam

Zimbabwe

2. YHTEISÖT JA ALUEELLISET VIRANOMAISET, JOITA VÄHINTÄÄN YKSI JÄSENVALTIO EI TUNNUSTA VALTIOIKSI

Taiwan

Palestiinalaishallinto

Itä-Timor

LIITE II

2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo

1. VALTIOT

Andorra

Argentiina

Australia

Bolivia

Brasilia

Brunei

Bulgaria

Chile

Costa Rica

Ecuador

Etelä-Korea

Guatemala

Honduras

Israel

Japani

Kanada

Kroatia

Kypros

Latvia

Liettua

Malesia

Malta

Meksiko

Monaco

Nicaragua

Panama

Paraguay

Puola

Pyhä istuin

Romania

Salvador

San Marino

Singapore

Slovakia

Slovenia

Sveitsi

Tsekin tasavalta

Unkari

Uruguay

Uusi-Seelanti

Venezuela

Viro

Yhdysvallat

2. KIINAN ERITYISHALLINTOALUEET

Hongkongin erityishallintoalue *

Macaon erityishallintoalue *

* Vapautus viisumipakosta koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on erityishallintoalueen myöntämä passi.