52000PC0521

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI monivuotisista teknisistä suuntaviivoista hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa varten

(Komission esittämä)

PERUSTELUT

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen 97 artiklan mukaan EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolo päättyy 23 päivänä heinäkuuta 2002. Ottaen huomioon ne hyödyt, joita hiili- ja terästeollisuudelle on koitunut EHTY:n tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevasta ohjelmasta, Eurooppa-neuvosto sopi Amsterdamissa 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 1997 antamassaan kasvua ja työllisyyttä koskevassa päätöslauselmassa, että tulot, jotka saadaan EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyessä jäljelle jäävistä varoista, olisi käytettävä hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen tutkimusrahastoon.

Komissio antoi 8 päivänä lokakuuta 1997 tiedonannon, jossa ehdotettiin, että purettavan EHTY:n varat siirretään jäljelle jääville yhteisöille ja että kyseisten varojen hoidosta saatavat nettotulot käytetään kokonaisuudessaan samantyyppisen tutkimuksen rahoittamiseen kuin on rahoitettu EHTY:n nykyisistä hiili- ja teräsohjelmista.

Neuvosto sekä neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat kannattivat 20 päivänä heinäkuuta 1998 ja 21 päivänä kesäkuuta 1999 antamissaan päätöslauselmissa komission ehdottamaa yleistä toimintamallia ja pyysivät komissiota tekemään hyvissä ajoin asianmukaiset yksityiskohtaisemmat ehdotukset.

Oheinen ehdotus neuvoston päätökseksi on laadittu tämän pyynnön johdosta ja siinä on otettu huomioon tarve laatia monivuotiset tekniset suuntaviivat, joissa määritetään säännöt hiili- ja teräsalan tulevaa TTK-ohjelmaa varten. Teknisissä suuntaviivoissa määritettäviä kysymyksiä ovat:

* ohjelman soveltamisala ja pääperiaatteet; lisäksi siinä annetaan sovellettavat 'hiilen' ja 'teräksen' määritelmät,

* hyväksyttävät osallistujat ja hanketyypit (tutkimushankkeet, kokeilu- ja esittelyhankkeet ja liitännäistoimet),

* ohjelman hallinnointi ja määräaikaisarvioinnit,

* ohjelman toteutus, mukaan lukien ehdotuspyynnöt, ehdotusten oikeudenmukainen ja tasapuolinen arviointi ja valinta sekä alan kuuleminen,

* tieteellis-tekniset ja sosioekonomiset painopisteet vuosille 2002-2007.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI monivuotisista teknisistä suuntaviivoista hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa varten

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen rahoituksellisista seurauksista ... päivänä ...kuuta ... tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen [..../..../EHTY] [1] ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

[1] EYVL L

ottaa huomioon komission ehdotuksen [2],

[2] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [3],

[3] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Selvityksessä olevan EHTY:n varojen investoinneista saatavat nettotulot siirretään hiili- ja terästutkimusrahastoon, josta on tarkoitus rahoittaa puiteohjelman ulkopuolisia tutkimushankkeita hiili- ja terästeollisuuden alalla.

(2) Komission olisi hallinnoitava hiili- ja terästutkimusrahastoa noudattaen samankaltaisia periaatteita kuin nykyisten EHTY:n teknisten hiili- ja terästutkimusohjelmien hallinnoinnissa, ja hallinnoinnin olisi perustuttava monivuotisiin teknisiin suuntaviivoihin, joiden olisi muodostettava paras mahdollinen jatke näiden EHTY:n ohjelmien suuntaviivoille. Komission olisi tässä yhteydessä pyrittävä tutkimustoimien voimakkaaseen keskittämiseen ja huolehdittava, että toimet täydentävät yhteisön puiteohjelman tutkimuksen ja teknologian kehittämisestä toimia,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Vahvistetaan liitteessä olevat monivuotiset tekniset suuntaviivat hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa varten, jäljempänä 'tekniset suuntaviivat'.

2 artikla

Teknisiä suuntaviivoja tarkistetaan tai täydennetään tarvittaessa joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran siten, että tarkistukset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Tätä varten komissio voi arvioida viimeistään tämän viisivuotiskauden viimeisen vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana teknisten suuntaviivojen toimivuuden sekä tehokkuuden ja ehdottaa tarvittavia muutoksia.

Jos komissio katsoo olevan asianmukaista, se voi tehdä kyseisen arvioinnin ja ehdotuksen tarpeellisiksi muutoksiksi ennen kunkin viisivuotiskauden päättymistä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 24 päivänä heinäkuuta 2002.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Euroopan hiili- ja teräsalan TTK-ohjelmaa koskevat tekniset suuntaviivat 2002-2007

1. Johdanto

Neuvostossa kokoontuneet Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) jäsenvaltiot ovat siirtäneet Euroopan yhteisölle varat, jotka kuuluvat EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyessä 23 päivänä heinäkuuta 2002 purettavalle EHTY:lle. Jäsenvaltiot ovat antaneet Euroopan komission tehtäväksi hoitaa kyseisistä varoista kaikki EHTY:n oikeudelliset sitoumukset, ja ne ovat sopineet, että näitä varoja on hoidettava jäsenvaltioiden antamien ohjeiden mukaisesti siten, että kyseisestä tehtävästä voidaan suoriutua ja että saadaan varoja hiili- ja terästeollisuuteen liittyvillä aloilla jatkettavan tutkimuksen rahoittamiseen.

2. Ohjelma

2.1 Tavoitteet

EHTY:n hiili- ja teräsalan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen (TTK) ohjelmien jatkoksi perustetaan - ottaen samalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet - Euroopan hiili- ja teräsalan TTK-ohjelma, jäljempänä 'ohjelma'. Ohjelman tavoitteena on tukea yhteisön hiili- ja terästeollisuuden kilpailukykyä. Ohjelman on oltava Euroopan unionin tieteellisten, teknologisten ja poliittisten tavoitteiden mukainen ja täydennettävä jäsenvaltioissa sekä käynnissä olevissa yhteisön ohjelmissa, kuten tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmassa, toteutettavia toimia. Yhtenä tavoitteena on näiden ohjelmien välinen koordinointi, keskinäinen täydentävyys ja synergia, ja tätä varten edistetään ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden ja niihin liittyvien puiteohjelmasta rahoitettavien hankkeiden välistä tietojen vaihtoa.

2.2 Pääperiaatteet

Ohjelmasta myönnetään rahoitusta tutkimus-, kokeilu- ja esittelyhankkeisiin, ja sillä edistetään yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen kanssa ja niiden välillä tehtävää yhteistyötä. Lisäksi toteutetaan liitännäistoimenpiteitä sekä tuki- ja valmistelutoimia.

Ohjelma kattaa tuotantoprosessit, tuotteiden käsittelyn ja tuoteominaisuudet (mukaan lukien käyttöominaisuudet), ympäristöön liittyvät parannukset sekä hiili- ja terästeollisuuden työturvallisuuden.

'Hiilen' ja 'teräksen' määritelmät annetaan lisäyksessä A; ne perustuvat EHTY:n perustamissopimuksessa annettuihin määritelmiin, mutta niitä on ajantasaistettu yhteisön hiili- ja terästeollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä laajennettu käsittämään tuotteita, jotka voivat parantaa kilpailukykyä. Määritelmiä voidaan muuttaa edelleen, jos on odotettavissa, että muutokset parantavat kilpailukykyä.

2.3 Soveltamisala

Näissä suuntaviivoissa määritetään ohjelman rakenne ja hallinto, sen tieteellinen ja tekninen sisältö ja painopisteet, jotka täydentävät muita käynnissä olevia ohjelmia, sekä osallistumissäännöt.

Suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvat myös 4.1 kohdassa kuvattu ohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö sekä ohjelman tieteellis-tekniset ja sosioekonomiset painopisteet, jotka kuvataan lisäyksissä B ja C. Tehtäessä muutoksia lisäyksiin B ja C noudatetaan 3.1 kohdassa kuvattua menettelyä.

2.4 Osallistuminen

Ohjelmaan voivat osallistua ja rahoitusta voivat hakea kaikki yritykset, tutkimuslaitokset ja luonnolliset henkilöt, jotka ovat EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymispäivänä sijoittautuneet jonkin EHTY:n jäsenvaltion alueelle, sekä, niillä ehdoilla, joista säädetään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen rahoituksellisista seurauksista tehdyssä neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksessä, kaikki yritykset, tutkimuslaitokset ja luonnolliset henkilöt, jotka ovat sijoittautuneet jonkin uuden EY:n jäsenvaltion alueelle, edellyttäen, että tällaiset yritykset, tutkimuslaitokset tai luonnolliset henkilöt aikovat toteuttaa TTK-toimen tai voivat merkittävästi myötävaikuttaa tällaiseen toimeen.

2.4.1 EU:n jäseniksi ehdolla olevien maiden osallistuminen

EU:n jäseniksi ehdolla olevien maiden yritykset, tutkimuslaitokset ja luonnolliset henkilöt saavat osallistua ohjelmaan, mutta niille ei myönnetä ohjelmasta rahoitusta. Näitä ehtoja voidaan kuitenkin muuttaa niiden ehtojen mukaisesti, jotka vahvistetaan maita koskevissa Eurooppa-sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa sekä maakohtaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä.

2.4.2 Kolmansien maiden osallistuminen

Kolmansien maiden yritykset, tutkimuslaitokset ja luonnolliset henkilöt saavat osallistua ohjelmaan hankekohtaisesti, jos se on Euroopan unionin edun mukaista, mutta niille ei myönnetä ohjelmasta rahoitusta.

2.5 Hyväksyttävät hankkeet, liitännäistoimenpiteet ja muut toimet

Ohjelmasta voidaan rahoittaa tutkimus-, kokeilu- ja esittelyhankkeita, liitännäistoimenpiteitä sekä tuki- ja valmistelevia toimia.

Tutkimushanke käsittää tutkimus- tai kokeellisen työn, jonka avulla pyritään saamaan uutta tietämystä ja edistämään näin tiettyjen käytännön tavoitteiden saavuttamista, kuten uusien tuotteiden, tuotantoprosessien tai palvelujen aikaansaamista.

Kokeiluhankkeelle on tunnusomaista jonkin laitoksen tai järjestelmän taikka sen merkittävän osan rakentaminen, käyttö ja kehittäminen riittävän suuressa mittakaavassa sekä sopivansuuruisten komponenttien käyttö siten, että voidaan todentaa teoreettisten tai laboratoriotulosten sovellettavuus käytännössä ja/tai lisätä tarvittavan teknisen ja taloudellisen tiedon luotettavuutta, jotta voidaan edetä demonstraatiovaiheeseen tai tietyissä tapauksissa teollisen tuotannon vaiheeseen ja/tai kaupalliseen vaiheeseen.

Esittelyhankkeessa on kysymys teollisessa mittakaavassa toimivan laitoksen tai järjestelmän taikka sen merkittävän osan rakentamisesta ja/tai käytöstä, jonka avulla pyritään yhdistämään kaikki tekninen ja taloudellinen tieto ja pääsemään mahdollisimman riskittömästi teknologian teollisen ja/tai taloudellisen hyödyntämisen vaiheeseen.

Liitännäistoimenpiteillä edistetään saadun tietämyksen käyttöä, hankkeiden kokoamista hankeryhmiksi (klustereiksi), tulosten levittämistä sekä tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden yhteydessä.

Tuki- ja valmistelevat toimet ovat toimia, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ohjelman moitteettoman ja tehokkaan hallinnon kannalta; niihin kuuluvat 5 kohdassa tarkoitettu määräajoin suoritettava seuranta ja arviointi sekä selvitykset ja ohjelmasta ja puiteohjelmasta rahoitettujen toisiinsa liittyvien hankkeiden verkottaminen.

3. Ohjelman hallinnointi

Ohjelmaa hallinnoi komissio. Komission avuksi perustetaan yksi asiantuntijaryhmä ja kaksi neuvoa-antavaa ryhmää:

a) hiili- ja teräsalan asiantuntijaryhmä, jota kuvataan 3.1 kohdassa;

b) hiilialan neuvoa-antava ryhmä ja teräsalan neuvoa-antava ryhmä, joita kuvataan 3.2 kohdassa

3.1 Hiili- ja teräsalan asiantuntijaryhmä

Komissiota avustaa hiili- ja teräsalan asiantuntijaryhmä -niminen asiantuntijaryhmä, joka koostuu jäsenvaltioiden hallintoelinten edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komissio.

Asiantuntijaryhmä antaa komissiolle neuvoja seuraavissa kysymyksissä:

a) rahoituksen jakaminen,

b) ohjeiden laatiminen 5 kohdassa tarkoitettua ohjelman seurantaa ja arviointia varten,

c) suuntaviivojen lisäysten ajantasaistaminen,

d) muut ohjelmaan liittyvät kysymykset.

Komissio antaa ryhmän käyttöön kokonaistiedot ohjelmasta sekä kaikkien rahoitettavien TTK-toimien edistymisestä ja mitatuista tai arvioiduista vaikutuksista.

3.2 Tekniset neuvoa-antavat ryhmät

Komission avuksi perustetaan kaksi neuvoa-antavaa ryhmää, hiilialan neuvoa-antava ryhmä ja teräsalan neuvoa-antava ryhmä, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Näiden neuvoa-antavien ryhmien tehtävänä on hiileen ja vastaavasti teräkseen liittyvien TTK-kysymysten osalta:

a) antaa ohjelman yleistä kehittämistä koskevia neuvoja, mukaan luettuina ohjelman tietopakettia ja seuraavien suuntaviivojen laadintaa koskevat neuvot,

b) huolehtia osaltaan ohjelman johdonmukaisuudesta sekä siitä, että ohjelma ei ole päällekkäinen muiden yhteisön tasolla ja kansallisesti toteutettavien TTK-ohjelmien kanssa,

c) avustaa TTK-hankkeiden seurannassa sovellettavien periaatteiden määrittämisessä,

d) antaa yksittäisissä hankkeissa tehtävää työtä koskevia neuvoja,

e) antaa neuvoja ohjelman painopisteiden määrittämisessä,

f) antaa neuvoja laadittaessa opasta TTK-toimien arviointia ja valintaa varten,

g) antaa neuvoja TTK-toimia koskevien ehdotusten arvioinnissa,

h) antaa komission pyynnöstä muita toimenpiteitä koskevia neuvoja.

Kummassakin neuvoa-antavassa ryhmässä on enintään 30 komission nimittämää jäsentä, jotka toimivat riippumattomina asiantuntijoina näiden suuntaviivojen voimassaolon ajan. Nimitykset voidaan peruuttaa. Komissio ottaa huomioon seuraavanlaiset sille esitetyt nimitysehdotukset: jäsenvaltioiden tekemät ehdotukset; jäljempänä 3.2.1 ja 3.2.2 kohdassa tarkoitettujen organisaatioiden tekemät ehdotukset; vastaukset hakemuspyyntöön, jolla pyydetään hakemuksia niiltä, jotka haluavat päästä mahdollisista ryhmien jäsenistä laadittavaan luetteloon.

Ryhmien jäsenten olisi toimittava kyseisellä alalla ja oltava perillä alan painopisteistä. Kummassakin neuvoa-antavassa ryhmässä olisi oltava tasapainoisesti sopivaa asiantuntemusta, ja ryhmän olisi oltava maantieteellisesti mahdollisimman edustava. Tavoitteena on, että ryhmässä on vähintään yksi jäsen kustakin asianomaisesta maasta.

Neuvoa-antavien ryhmien kokousten puheenjohtajana toimii komissio, joka huolehtii myös sihteeristöpalveluista. Puheenjohtaja voi tarvittaessa järjestää äänestyksen, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtaja voi myös tarvittaessa kutsua kokousten osallistujiksi ylimääräisiä asiantuntijoita.

Kaksi neuvoa-antavaa ryhmää voivat tarvittaessa pitää yhteisen kokouksen esimerkiksi, kun on tarpeen antaa neuvoja molempien alojen kannalta tärkeissä kysymyksissä.

3.2.1. Hiilialan neuvoa-antava ryhmä

Hiilialan neuvoa-antavan ryhmän kokoonpano on näiden suuntaviivojen voimassaolon ajan seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Jäsenillä olisi oltava laajat taustatiedot sekä omakohtainen asiantuntemus yhdellä tai useammilla seuraavista osa-alueista: hiilen louhinta ja -käyttö, ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset.

3.2.2 Teräsalan neuvoa-antava ryhmä

Teräsalan neuvoa-antavan ryhmän kokoonpano on näiden suuntaviivojen voimassaolon ajan seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Jäsenillä olisi oltava laajat taustatiedot sekä omakohtainen asiantuntemus yhdellä tai useammilla seuraavista osa-alueista: raaka-aineet; raudanvalmistus; teräksenvalmistus; jatkuva valu; kuuma ja/tai kylmävalssaus; teräksen työstäminen ja/tai pintakäsittely; teräslajien ja/tai -tuotteiden kehittäminen; terässovellukset ja teräksen ominaisuudet; ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset.

4. Ohjelman toteutus

4.1 Ehdotuspyyntö

Ohjelmaa varten julkaistaan yksi pysyvästi avoinna oleva ehdotuspyyntö, ja jätetyt ehdotukset arvioidaan erissä siten, että niiden koontipäivä on kunkin vuoden syyskuun 15 päivä vuosina 2002-2007.

Komissio laatii ja saattaa yleisesti saataville tietopaketin, joka käsittää hakijoille ja muille asiasta kiinnostuneille osapuolille annettavat tiedot ohjelmasta, osallistumissäännöistä sekä ehdotusten ja hankkeiden hallinnointia koskevista säännöistä, ehdotuslomakkeista, ehdotusten jättämistä koskevista säännöistä, vakiosopimuksesta (tai vakiosopimuksista), hyväksyttävistä kustannuksista, myönnettävän rahoituksen enimmäismäärästä sekä maksuehdoista.

Ehdotukset on jätettävä komissiolle tietopaketissa olevien sääntöjen mukaisesti. Tietopaketin saa pyynnöstä komissiolta.

Ehdotettujen hankkeiden on koskettava hiilen, raudan ja/tai teräksen tuotantoa ja/tai jalostusta taikka hiili- ja/tai terästuotteiden ominaisuuksia, valmistusta ja/tai käyttöä. Näiden suuntaviivojen voimassaoloaikana noudatettavat tieteellis-tekniset ja sosioekonomiset painopisteet määritetään hiilialan TTK:n osalta lisäyksessä B ja teräsalan TTK:n osalta lisäyksessä C.

4.2 Ehdotusten sisältö

Kussakin ehdotuksessa on oltava yksityiskohtainen kuvaus ehdotetusta hankkeesta sekä täydelliset tiedot tavoitteista, hankekumppanuudesta ja kunkin kumppanin asemasta ja tehtävästä hankkeessa, hankkeen hallinnon rakenteesta, odotettavissa olevista tuloksista ja niiden soveltamisnäkymistä sekä arvio hyödyistä, joita on odotettavissa teollisuudelle, taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Ehdotuksessa esitettyjen kokonaiskustannusten ja niiden jakauman on oltava realistisia ja todenmukaisia, ja hankkeen luvassa olevan kustannus-hyöty-suhteen olisi oltava suotuisa.

4.3 Ehdotusten arviointi ja valinta

Komissio huolehtii siitä, että ehdotukset arvioidaan luottamuksellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Komissio laatii ja julkaisee (3.2 kohdassa tarkoitetun) oppaan TTK-toimien arviointia ja valintaa varten.

Arviointi suoritetaan komission johdolla ja koordinoimana seuraavasti:

1) Komissio ottaa vastaan ehdotukset, rekisteröi ne ja tarkistaa niiden kelpoisuuden, minkä jälkeen se arvioi ehdotukset asianomaisen teknisen neuvoa-antavan ryhmän ja riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.

2) Komissio laatii luettelon hyväksytyistä ehdotuksista.

3) Komissio kuulee 3.1 kohdassa tarkoitettua asianomaista neuvoa-antavaa ryhmää ja asiantuntijaryhmää.

4) Komissio tekee päätöksen hankkeiden valinnasta ja rahoituksen jakamisesta.

Komissio perustaa teknisiä ryhmiä avustamaan tutkimushankkeiden ja -toimien seurannassa.

4.4 Sopimukset

Edellä 4.3 kohdassa kuvatulla tavalla valituista ehdotuksista tehdään sopimus. Sopimukset perustuvat komission laatimaan asianmukaiseen vakiosopimukseen, kuitenkin siten, että niissä otetaan tarvittavalla tavalla huomioon erilaiset toteutettavat toimet.

Sopimuksissa määritellään ohjelmasta myönnettävän rahoituksen määrä, joka perustuu hyväksyttäviin kustannuksiin, sekä vahvistetaan säännöt kustannusraportoinnista, tilinpäätöksestä ja tarkastuksista.

4.5 Hankerahoitus

Ohjelma perustuu sopimuksille, joissa sovitaan TTK-toimien toteuttamisesta kustannustenjakoperiaatteella. Myönnettävän rahoituksen kokonaismäärän, mukaan lukien mahdollinen muu julkinen lisärahoitus, on noudatettava tällaiseen rahoitukseen sovellettavia sääntöjä valtiontuesta, joista säädetään asianomaisessa tukisäännöstössä.

Myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä ilmaistuna prosentteina 4.6 kohdassa määritellyistä hyväksyttävistä kustannuksista, saa olla enintään:

a) tutkimushankkeet: 60 % b) kokeilu- ja esittelyhankkeet: 40 % c) liitännäistoimenpiteet, tuki- ja valmistelevat toimet: 100 %

4.6 Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat ainoastaan sopimuksen mukaisen työn suorittamisesta aiheutuvat todelliset kustannukset. Sopimuspuolet, liitännäiset sopimuspuolet ja alihankkijat eivät voi kirjata kustannuksiksi mitään budjetoituja tai kaupallisia hintoja. Hväksyttävät kustannukset jaetaan neljään seuraavaan kustannusluokkaan.

4.6.1. Laitekustannukset

Kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan hankkeeseen liittyvien laitteiden ostamisesta tai liisaamisesta, voidaan kirjata välittömiksi kustannuksiksi. Liisattujen laitteiden hyväksyttävät kustannukset eivät saa ylittää niiden ostamisesta aiheutuvia hyväksyttäviä kustannuksia.

4.6.2. Henkilöstökustannukset

Kustannuksiksi voidaan kirjata ainoastaan niiden työtuntien kustannukset, jotka suoraan sopimuspuolen palveluksessa olevat tutkijat, jatko-opiskelijat tai tekninen henkilöstö sekä ruumiillisen työn tekijät tosiasiallisesti työskentelevät hankkeen parissa. Mahdollisten muiden henkilöstökustannusten, kuten apurahojen, sisällyttäminen edellyttää komission kirjallista etukäteishyväksyntää. Kaikki henkilöstön työtunnit, jotka sisällytetään kustannuksiin, on kirjattava ja todistettava oikeiksi.

4.6.3. Toimintakustannukset

Toimintakustannuksia ovat kolmannelta saatavan avun kustannukset, hankkeessa työskentelevän hyväksyttävän henkilöstön matka- ja oleskelukustannukset sekä muut toimintakustannukset, joita voivat olla ainoastaan seuraavien osatekijöiden kustannukset:

a) raaka-aineet,

b) säännöllisesti käytettävät vähäisemmät tarvikkeet,

c) kulutushyödykkeet,

d) energia (joka käytetään suoraan hanketta varten),

e) nimenomaan hanketta varten käytettyjen laitteiden kunnossapito ja korjaukset,

f) laitteiden tai tuotteiden kuljettaminen hanketta varten ja sen aikana,

g) olemassa olevien laitteiden muuntaminen tarpeellisessa määrin hankkeen asianmukaista toteuttamista varten,

h) tietokonepalvelut,

i) nimenomaan hankkeessa käytettyjen laitteiden vuokra,

j) eri analyysit,

k) erityiset tutkimukset ja testit.

4.6.4 Välilliset kustannukset

Kaikki muut kustannukset ('yleiskustannukset'), joita saattaa aiheutua hankkeen yhteydessä ja joita ei ole erikseen mainittu edellä luetelluissa luokissa, katetaan kiinteämääräisesti siten, että niiden osuudeksi katsotaan 30 prosenttia hyväksyttävistä henkilöstökuluista.

4.7 Tekninen kertomus

Kaikki komission kanssa tehtävät sopimukset edellyttävät sopimuspuolelta (tai sopimuspuolilta) kertomusten antamista.

TTK-hankkeissa on laadittava puolivuosittain tekninen kertomus. Kertomuksissa selostetaan hankkeen tekninen edistyminen. Työn valmistumisen jälkeen on toimitettava loppukertomus, johon sisältyy arvio tulosten hyödyntämisestä ja hankkeen vaikutuksista. Komissio julkaisee kertomuksen kokonaisuudessaan tai tiivistelmänä TTK-hankkeen strategisen tärkeyden mukaan. Päätöksen tästä tekee komissio, kuultuaan tarvittaessa asianomaista neuvoa-antavaa ryhmää.

Lisäksi voidaan julkaista liitännäistoimenpiteitä koskevia loppukertomuksia, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

5. Ohjelman vuotuinen tarkastelu, seuranta ja arviointi

Komissio tarkastelee vuosittain ohjelman toimia ja TTK-työn edistymistä. Vuotuisesta tarkastelusta laaditaan kertomus, joka toimitetaan asiantuntijaryhmälle.

Lisäksi toteutetaan ohjelman seuranta, johon sisältyy odotettavissa olevien hyötyjen arviointi; seurannasta laaditaan kertomus vuoden 2006 loppuun mennessä. Kertomus toimitetaan neuvoa-antaville ryhmille, asiantuntijaryhmälle sekä neuvostolle.

Kun näiden suuntaviivojen voimassaolon aikana rahoitetut hankkeet on saatu päätökseen, suoritetaan ohjelman arviointi. Tässä yhteydessä on myös arvioitava ne hyödyt, jotka TTK-työstä ovat koituneet yhteiskunnalle ja asianomaisille aloille. Arviointikertomus julkaistaan.

Komissio laatii ohjeet vuotuista tarkastelua sekä seurantaa ja arviointia varten; kahdessa jälkimmäisessä laadintatehtävässä komissiota avustaa 3.1 kohdassa tarkoitettu asiantuntijaryhmä. Sekä seurannan että arvioinnin suorittavat komission nimittämistä pätevistä asiantuntijoista koostuvat paneelit.

6. Siirtymälauseke

Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta siirtyminen EHTY:n TTK-ohjelmista uuteen ohjelmaan sujuisi kitkattomasti. Komissio hallinnoi sopimuksia, jotka ovat voimassa vielä EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen, kyseisten sopimusten sopimusvelvoitteiden mukaisesti pyrkien yhdenmukaistamaan EHTY:n ohjelman ja uuden ohjelman sopimusten hallinnointia.

LISÄYS A

Euroopan hiili- ja teräsalan TTK-ohjelma Ilmaisujen 'hiili' ja 'teräs' määritelmät

1. Hiili

a) Kivihiili

b) Kivihiilibriketit

c) Koksi ja kivihiilestä saatu puolikoksi

d) Ruskohiili

e) Ruskohiilibriketit

f) Koksi ja ruskohiilestä saatu puolikoksi

Käsite 'kivihiili' sisältää Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisen hiililuokitusjärjestelmän [4] mukaiset korkeamman laatuluokan hiilet sekä alhaisemman laatuluokan "A" hiilet (eli subbitumihiilet). Käsite 'ruskohiili' sisältää saman luokitusjärjestelmän mukaiset alhaisen laatuluokan "C" hiilet (eli ortoligniitit) ja alhaisen laatuluokan "B" hiilet (eli metaligniitit). Ohjelma koskee ruskohiilen osalta, lukuun ottamatta brikettien ja puolikoksin valmistusta, ainoastaan ruskohiilen käyttöä sähkön tuotannossa tai yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa.

[4] International Codification System for Medium and High Rank Coals (1988), International Classification of In-Seam Coals (1998) ja International Codification System for Low-Rank Coals Utilisation (1999).

2. Rauta ja teräs

a) Raudan ja teräksen valmistuksessa käytettävät raaka-aineet, kuten rautamalmi, huokoinen rauta ja romurauta;

b) Harkkorauta (mukaan lukien kuuma metalli) ja ferroseokset;

c) Raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksestä valmistetut alkumuodossa olevat tuotteet tai puolivalmisteet (mukaan lukien uudelleen käytettävät tai uudelleen valssattavat tuotteet), kuten jatkuvalla valulla tai muulla tavoin valettu sula teräs, sekä aihiot, kuten tankoteelmät, billetit, tangot, laattateelmät ja nauhat;

d) Raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut kuumamuokatut tuotteet (pinnoitetut tai pinnoittamattomat tuotteet, lukuun ottamatta teräsvaluja, -takeita ja jauhemetallurgian tuotteita), kuten kiskot, paalutuslevytuotteet, rakenneprofiilit, tangot, valssilangat, levyt ja leveät latat, nauhat ja ohutlevyt sekä pyörö- ja neliötangot putkia varten;

e) Raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut (pinnoitetut tai pinnoittamattomat) lopputuotteet, kuten kylmävalssatut nauhat ja ohutlevyt sekä sähkötekniset ohutlevyt;

f) Ensimmäisen jalostusvaiheen terästuotteet, jotka voivat parantaa edellä mainittujen terästuotteiden kilpailuasemaa, kuten putkituotteet, vedetyt tuotteet, kirkkaat tuotteet, kylmävalssatut ja kylmämuokatut tuotteet.

LISÄYS B

Euroopan hiili- ja teräsalan TTK-ohjelma Tieteellis-tekniset ja sosioekonomiset painopisteet 2002-2007

Hiilialan TTK

Tutkimus ja teknologinen kehittäminen ovat merkittäviä välineitä pyrittäessä yhteisön energiatavoitteisiin, jotka koskevat yhteisön hiilen saantia sekä kilpailukykyistä ja ympäristöä säästävää muuntamista ja käyttöä. Lisäksi hiilimarkkinoiden lisääntyvä kansainvälistyminen ja markkinoihin liittyvien ongelmien maailmanlaajuinen mittakaava edellyttävät Euroopan unionilta johtavaa roolia, kun yritetään vastata niihin haasteisiin, jotka liittyvät uudenaikaisiin tekniikkoihin, kaivosten turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun koko maailmassa. Euroopan unionin on huolehdittava teknologisen edistymisen sekä työolojen (työterveyden ja -turvallisuuden) ja ympäristönsuojelun parantamisen vaatimasta taitotiedon siirtämisestä. Seuraavassa määritetään hiilialan tutkimuksen painopisteet.

1. Yhteisön hiilialan kilpailuaseman parantaminen

Päätavoitteita ovat kaivosten kokonaistuotantokustannusten alentaminen, tuotteiden laadun parantaminen ja hiilenkäytön kustannusten alentaminen. Tutkimushankkeet kattavat koko hiilentuotantoketjun, ja tutkimuskohteita ovat:

a) nykyaikaiset esiintymien etsintätekniikat,

b) kokonaisvaltainen kaivosten suunnittelu,

c) tehokas ja pitkälle automatisoitu sekä Euroopan kivihiiliesiintymien erityisiä geologisia ominaisuuksia vastaava tunnelinlouhinta- ja hiilenlouhintateknologia,

d) tarkoituksenmukainen tukiteknologia,

e) kuljetusjärjestelmät,

f) energiahuoltopalvelut, viestintä-, tieto-, tiedonsiirto-, seuranta- ja prosessinvalvontajärjestelmät,

g) kuluttajamarkkinoiden tarpeita palvelevat hiilenrikastustekniikat,

h) hiilen muuntaminen,

i) hiilen poltto.

Tutkimushankkeilla pyritään lisäksi saamaan aikaan tieteellistä ja teknologista edistystä sekä lisäämään tietämystä esiintymien käyttäytymisestä ja hallinnasta suhteessa kallion paineeseen, kaasupäästöihin, räjähdysvaaraan, ilmanvaihtoon ja kaikkiin muihin kaivostoimintaan vaikuttaviin tekijöihin. Näihin tavoitteisiin pyrkiviltä tutkimushankkeilta edellytetään, että niiden tulokset ovat lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä sovellettavissa huomattavaan osaan yhteisön tuotannosta.

1.1 Painopisteet

Etusija annetaan hankkeille, jotka edistävät:

a) yksittäisten tekniikkojen integroimista järjestelmiin ja menetelmiin sekä integroitujen louhintamenetelmien kehittämistä,

b) tuotantokustannusten huomattavaa alenemista,

c) kaivosten turvallisuuteen liittyvien sekä ympäristöhyötyjen aikaansaamista.

2. Työterveys ja -turvallisuus kaivoksissa

Edellä mainittuihin vaadittaviin kehittämistoimiin on liityttävä tarkoituksenmukaisia toimia sekä kaivosten turvallisuuden että kaasujen muodostumisen valvonnan ja ilmanvaihdon ja ilmastoinnin osalta. Lisäksi maanalaiset työskentelyolosuhteet lisäävät tarvetta parannuksiin tietyissä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä näkökohdissa.

3. Tehokas ympäristönsuojelu ja energialähteenä käytettävän hiilen puhtaamman käytön edistäminen

Tähän tavoitteeseen tähtäävien tutkimushankkeiden on pyrittävä minimoimaan yhteisön hiilikaivostoiminnan ja hiilenkäytön vaikutukset ilmakehään, veteen ja maaperään kokonaisvaltaisen pilaantumista ehkäisevän strategian avulla. Koska yhteisön hiiliteollisuudessa on meneillään jatkuva rakenneuudistus, tutkimuksen tavoitteena on myös minimoida suljettavien maanalaisten kaivosten ympäristövaikutukset.

3.1 Painopisteet

Etusijalle asetetaan hankkeet, joiden tavoitteena on:

a) vähentää kasvihuonekaasujen, erityisesti metaanin, päästöjä hiiliesiintymistä,

b) palauttaa kaivokseen louhintajätteet, lentotuhka ja rikinpoistotuotteet sekä tarvittaessa muut jätteen muodot,

c) siivota jätekasat ja hyödyntää teollisessa käytössä hiilen tuotannosta ja käytöstä syntyvät jäännökset,

d) suojella pohjavesiä ja puhdistaa kaivosten jätevedet,

e) vähentää sellaisten laitosten ympäristövaikutuksia, jotka käyttävät pääasiassa yhteisön alueen hiiltä ja ruskohiiltä,

f) suojella maan pinnalla olevia rakennelmia maan vajoamisen vaikutuksilta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä,

g) vähentää hiilen käytöstä aiheutuvia päästöjä.

4. Energiahuollon tuontiriippuvuuden hallinta

Tähän tavoitteeseen liittyvät hankkeet koskevat pitkän aikavälin energiahuollon näkymiä, ja ne tähtäävät sellaisten hiilivarojen hyödynnettävyyden parantamiseen - niin taloudellisesti kuin energiantuotannon ja ympäristönkin kannalta - joita ei voida ottaa käyttöön perinteisillä louhintatekniikoilla. Hankkeet voivat käsittää selvityksiä, strategioiden määrittämistä, perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä innovatiivisten tekniikoiden testaamista, joiden avulla voidaan parantaa yhteisön hiilivarojen hyödynnettävyyttä. Etusijalle asetetaan lisäksi hankkeet, joissa yhdistetään toisiaan täydentäviä tekniikoita, kuten metaanin tai hiilidioksidin adsorptio, hiilikerroksessa olevan metaanin talteenotto, maanalainen hiilen kaasutus jne.

LISÄYS C

Euroopan hiili- ja teräsalan TTK-ohjelma Tieteellis-tekniset ja sosioekonomiset painopisteet 2002-2007

Teräsalan TTK

Yleisenä tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen ja kestävän kehityksen edistäminen. TTK:n pääpaino on sellaisen uuden tai parannetun teknologian kehittämisessä, jonka avulla voidaan tuottaa taloudellisesti, puhtaasti ja turvallisesti terästä ja terästuotteita, joille on ominaista entistä parempi suorituskyky, käyttösoveltuvuus, asiakastyytyväisyys, pidempi käyttöikä sekä helppo talteenotto ja kierrätys käytön jälkeen.

1. Uudet ja parannetut teräksenvalmistus- ja viimeistelytekniikat

TTK:n tavoitteena tulisi olla teräksentuotantoprosessien parantaminen, jonka myötä voidaan parantaa tuotteiden laatua ja lisätä tuottavuutta. Kehitystyöhön olisi kuuluttava erottamattomana osana päästöjen, energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentäminen sekä raaka-aineiden käytön tehostaminen ja luonnonvarojen säilyttäminen. Hankkeiden olisi koskettava seuraavia osa-alueita:

a) rautamalmin pelkistysprosessit,

b) raudanvalmistusprosessit,

c) valokaariuuniprosessit,

d) teräksenvalmistusprosessit,

e) sekundaariset metallurgiatekniikat,

f) jatkuvan valun ja near net shape -valun tekniikat yhdessä suoran valssauksen kanssa tai ilman sitä,

g) valssaus-, pintakäsittely- ja pinnoitustekniikat,

h) kuuma- ja kylmävalssaustekniikat, peittaus- ja pintakäsittelyprosessit,

i) prosessi-instrumentointi, prosessinohjaus ja prosessiautomaatio,

j) tuotantolinjojen kunnossapito ja luotettavuus.

2. Teräksen kehittäminen ja käyttö

Teräksen käyttöä koskeva TTK on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin vastata niihin haasteisiin, joita teräksen käyttäjien vaatimukset tulevaisuudessa asettavat, sekä luoda uusia markkinamahdollisuuksia. TTK:n olisi koskettava seuraavia osa-alueita:

a) vaativiin sovelluksiin tarvittavat uudet teräslajit,

b) teräksen ominaisuudet, erityisesti mekaaniset ominaisuudet, kuten lujuus ja sitkeys, väsyminen, kuluminen, viruminen, syöpyminen ja murtumiskestävyys, alhaisissa ja korkeissa lämpötiloissa,

c) käyttöiän pidentäminen erityisesti parantamalla terästen ja teräsrakenteiden lämpö- ja syöpymiskestävyyttä,

d) terästä sisältävät komposiitit ja sandwich-rakenteet,

e) mikrostruktuureja ja mekaanisia ominaisuuksia koskevat ennustavat simulaatiomallit,

f) rakenteiden turvallisuus ja suunnittelumenetelmät erityisesti tulipalojen ja maanjäristysten kannalta,

g) teräksen ja muiden materiaalien muokkaamisen, hitsaamisen ja yhteenliittämisen tekniikat,

h) testaus- ja arviointimenetelmien standardointi.

3. Luonnonvarojen säilyttämien ja työolosuhteiden parantaminen

Luonnonvarojen säilyttämisen, ekosysteemin suojelun sekä turvallisuuskysymysten tulisi kuulua kiinteänä osana TTK-työhön sekä teräksen tuotannon että käytön alalla. Näihin liittyvien hankkeiden olisi koskettava seuraavia aiheita:

a) eri lähteistä peräisin olevan teräsjätteen kierrättäminen ja teräsromun luokittelu,

b) teräslajit ja koottavien rakenteiden suunnittelu, jotka helpottavat teräsromun talteenottoa ja sen uudelleenmuuntamista käyttökelpoiseksi teräkseksi;

c) ympäristönvalvonta ja -suojelu työpaikalla ja sen ympäristössä,

d) terästehdasalueiden palauttaminen käyttökelpoisiksi,

e) työpaikan työolosuhteiden ja elämänlaadun parantaminen,

f) ergonomiset menetelmät;

g) työterveys ja -turvallisuus,

h) työpaikan päästöille altistumisen vähentäminen.