52000PC0461

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI (EY, EHTY, Euratom) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

(Komission esittämä)

SISÄLLYSLUETTELO

PERUSTELUT

1. TAUSTAA

2. MUOTOA KOSKEVAT UUDISTUKSET

3. SISÄLTÖÄ KOSKEVAT UUDISTUKSET

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS (EY, EHTY, Euratom) Euroopan yhteisöjen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

ENSIMMÄINEN OSA: YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO - YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 luku: Yhtenäisyyden periaate

2 luku: Vuotuisuuden periaate

3 luku: Tasapainon periaate

4 luku: Laskentayksikön periaate

5 luku: Kokonaisvaltaisuuden periaate

6 luku: Menojen määriteltävyyden periaate

7 luku: Moitteettoman taloudenhoidon periaate

8 luku: Avoimuuden periaate

II OSASTO - TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1 luku - TALOUSARVION LAATIMINEN

2 luku - TALOUSARVION RAKENNE JA ESITYSTAPA

III OSASTO - TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 luku - YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 luku - TOTEUTTAMISTAVAT

3 luku - TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖ

1 jakso: Tehtävänjaon periaatteet

2 jakso: Tulojen ja menojen hyväksyjä

3 jakso: Tilinpitäjä

4 jakso: Ennakoiden hoitaja

4 luku - TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖN VASTUUALUEET

1 jakso: Yleiset säännöt

2 jakso: Tilinpitäjiin ja ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt

5 luku - TULOTAPAHTUMAT

1 jakso: Omien varojen käyttöön asettaminen

2 jakso: Saamisennuste

3 jakso: Perintämääräys

4 jakso: Perinnän suorittaminen

6 luku - MENOTAPAHTUMAT

1 jakso: Menoihin sitoutuminen

2 jakso: Menojen maksattaminen

3 jakso: Menojen hyväksyminen

4 jakso: Menojen maksaminen

5 jakso: Määräajat menojen maksamiselle

7 luku - TALOUSARVION TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT TIEDOT

8 luku - TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

9 luku - SISÄINEN TARKASTAJA

IV OSASTO - JULKISET HANKINNAT

1 luku - YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 jakso: Soveltamisala

2 jakso: Julkistaminen

3 jakso: Hankintamenettelyt

4 jakso: Hankintamenettelyn ulkopuolelle sulkeminen

5 jakso: Sopimusten tekeminen

6 jakso: Tarjousten jättäminen, avaaminen ja arviointi

7 jakso: Vakuus

2 luku - YHTEISÖN TOIMIELINTEN OMAAN LUKUUNSA TEKEMIIN HANKINTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

V OSASTO - AVUSTUKSET

1 luku - YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 luku - AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET

3 luku - MYÖNTÄMISMENETTELY

4 luku - MAKSAMINEN

5 luku - TOTEUTTAMINEN

VI OSASTO - KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN

1 luku - TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN

2 luku - KIRJANPITO

3 luku - OMAISUUSLUETTELO

VII OSASTO - ULKOINEN VALVONTA JA VASTUUVAPAUS

1 luku - ULKOINEN VALVONTA

2 luku - VASTUUVAPAUS

TOINEN OSA - ERITYISSÄÄNNÖKSET

I OSASTO - EUROOPAN MAATALOUDEN OHJAUS- JA TUKIRAHASTON TUKIOSASTO

II OSASTO - RAKENNERAHASTOT

III OSASTO - TUTKIMUS

IV OSASTO - ULKOISET TOIMET

1 luku - YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 luku - TOIMIEN TOTEUTTAMINEN

3 luku - JULKISET HANKINNAT

4 luku - AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN

5 luku - TILIEN TARKASTAMINEN

V OSASTO - EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO

VI OSASTO - EUROOPAN PETOSTENTORJUNTAVIRASTO

VII OSASTO - HALLINTOMÄÄRÄRAHAT

KOLMAS OSA - SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO - SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

II OSASTO - LOPPUSÄÄNNÖKSET

LIITE VASTAAVUUSTAULUKKO

Luettelo hakusanoista (artikloittain)

PERUSTELUT

1. TAUSTAA

Komissio on ottanut hallinnon uudistamisen yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan. Uudistukseen liittyy erottamattomana osana varainhoitoasetuksen uudelleenlaatiminen; varainhoitoasetuksella säännellään taloushallintoa, sen valvontaa ja tarkastamista. Uudistuksen olennaiset osa-alueet, kuten tulojen ja menojen hyväksyjien vastuun lisääminen ja heidän toimintansa sisäisen tarkastuksen valvonnan alaisuudessa ja toisaalta luopuminen keskitetyistä ennakkotarkastuksista (mm. varainhoidon valvojan tuloille ja menoille antama hyväksymismerkintä) edellyttävät, että varainhoitoasetukseen tehdään huomattavia muutoksia.

Varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisen tavoitteet ulottuvat kuitenkin pidemmälle kuin pelkästään komission sisäisen hallinnonuudistuksen tarpeiden täyttämiseen. Sen yhteydessä käsitellään kaikkia varainhoitoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia aiheita eli kaikkia Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamiseen liittyviä näkökohtia talousarvion laatimisesta vastuuvapauden myöntämiseen.

Nykyinen varainhoitoasetus on hyväksytty yli 20 vuotta sitten. Sen soveltamisympäristö on kuitenkin vuosien varrella muuttunut huomattavasti, kun yhteisö on laajentunut useaan otteeseen, käyttöön on otettu talousarviomäärärahojen käyttöä säätelevät rahoitusnäkymät ja on toteutettu institutionaalisia muutoksia siirryttäessä Euroopan yhteisöistä Euroopan unioniin. Vuonna 1977 hyväksyttyä tekstiä onkin täytynyt muuttaa peräti 14 kertaa, jotta on voitu ottaa huomioon yhtäältä institutionaaliset muutokset (Maastrichtin ja Amsterdamin sopimukset, EFTA-maiden osallistuminen ETA:n rahoitukseen) ja toisaalta vastata yhteisön taloudenhoidon kurinalaisuudelle esitettyihin vaatimuksiin.

Tuleviin muutoksiin on varauduttu varainhoitoasetuksen 140 artiklassa, jonka mukaan varainhoitoasetusta tarkastellaan joka tapauksessa uudelleen kolmen vuoden välein. Näin tekstiin voidaan säännöllisesti tehdä institutionaalisten asioiden ja taloushallinnon vaatimusten edellyttämiä muutoksia.

Komissio on myös ottanut huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnossaan nro 4/97 ilmaiseman näkemyksen, jonka mukaan olisi laadittava kattava esitys varainhoitoasetuksen kokonaisuudistuksesta sen sijaan että tekstiä muutettaisiin jälleen vain kohdittain.

Koska varainhoitoasetus kattaa kaikki yhteisön toiminta-alat ja eri toimielimet, sen uudelleenlaatiminen on erittäin tekninen ja laaja tehtävä. Siksi komissio katsoikin tarpeelliseksi esittää ennen varsinaisen asetusehdotuksen laatimista valmisteluasiakirjan, jonka pohjalta muut toimielimet ovat voineet pohtia komission esittämiä ratkaisuja (SEC(1998) 1228 lopullinen, 22 päivä heinäkuuta 1998), jäljempänä 'komission valmisteluasiakirja'.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja tilintarkastustuomioistuin ovat hyväksyneet tämän menettelytavan. Neuvosto ja parlamentti ovat osallistuneet keskusteluun esittämällä aiheesta omat laajat kannanottonsa [1] ja tilintarkastustuomioistuin on esittänyt näkemyksensä lausunnossaan n:o 4/97.

[1] Neuvoston päätelmät 25.1.1999, asiak. 13807/98, ja Dell'Alban mietintö (EP 229.419, 17.3.1999).

2. MUOTOA KOSKEVAT UUDISTUKSET

A. Varainhoitoasetuksen yksinkertaistaminen

Komissio katsoo välttämättömäksi, että varainhoitoasetuksella on selkeä paikka yhteisön säännösten hierarkiassa ja että asetus rajataan keskeisiin periaatteisiin ja yksityiskohtaiset säännöt määritellään hierarkiassa alemmalla tasolla olevissa asetuksissa.

Euroopan parlamentti kannatti ehdotusta riippumattomien asiantuntijoiden toisesta raportista antamassaan päätöslauselmassa. Sen mielestä näin voitaisiin tehostaa toimielinten yhteistyötä, sillä lainsäätäjä voisi keskittyä keskeiseen säädöskehykseen, kun taas komissio määrittelisi yksityiskohtaiset tekniset säännöt, tietenkin muita toimielimiä tiiviisti konsultoiden. Ehdotus myös parantaisi tekstin luettavuutta ja vähentäisi keskenään päällekkäisten ja ristiriitaisten säännösten esiintymisen riskiä.

Komissio ehdottaa tämän perusteella, että varainhoitoasetus ja sen tiettyjen säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt (jäljempänä 'soveltamissäännöt') järjestetään uudelleen ja täsmennetään näitä säännöksiä siten, että ne jakautuvat näiden kahden säädöksen kesken nykyistä loogisemmin ja selkeämmin. Varainhoitoasetuksessa esitetään perussäännöt ja soveltamissäännöissä konkreettiset soveltamisohjeet.

Pääperiaate, jonka nojalla toimivaltaa koskevat säännöt jaetaan perussäädöksen (varainhoitoasetuksen) ja täytäntöönpanosäädöksen (soveltamissääntöjen) välillä, on seuraava: neuvoston antamassa varainhoitoasetuksessa on määriteltävä ainoastaan säädöksen aiheena olevan alan keskeiset elementit ja niihin sovellettavat perusperiaatteet. Sen sijaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka voivat olla joko teknisiä tai neuvoston säädöksen täytäntöönpanoon liittyviä täydentäviä sääntöjä, kootaan soveltamissääntöihin, jotka komissio hyväksyy neuvoston sille antaman toimivallan nojalla.

Joissakin tapauksissa saattaa olla vaikea vetää tarkkaa rajaa sen välillä, mikä kuuluu perusasetukseen ja mikä taas täytäntöönpanosäädökseen. Komissio on päättänyt epävarmoissa tapauksissa säilyttää tietyt säännökset varainhoitoasetuksessa.

Näiden periaatteiden pohjalta komissio on päättänyt

a) noudattaa perustamissopimuksen määräyksiä siltä osin kuin niissä edellytetään, että tiettyjä kysymyksiä on käsiteltävä varainhoitoasetuksessa (esimerkiksi 271 artiklan toinen ja kolmas kohta sekä 277 artikla ja 271 artiklan ensimmäinen kohta).

b) käsitellä perustaviin talousarvioperiaatteisiin (yhtenäisyys, vuotuisuus) tehtäviä poikkeuksia "keskeisinä elementteinä".

c) säilyttää varainhoitoasetuksessa sellaisinaan toimielimiä ja erityisesti niiden välisiä suhteita koskevat säännöt, jotta voidaan säilyttää perustamissopimuksen mukainen toimielinten tasapainon periaate.

Jotta näitä periaatteita ja rajoituksia voitaisiin noudattaa, komissio on ehdottanut huomattavia poistoja talousarvion toteuttamista koskevaan varainhoitoasetuksen osastoon (taloushallinnon henkilöstön tehtävänjako ja tehtävien toteuttaminen). Sitä vastoin soveltamissäännöt karsitaan - nykyiseen varainhoitoasetukseen verrattuna - mahdollisimman vähiin aloilla, jotka säätelevät talousarvioperiaatteita, talousarvion laatimista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilien tarkastamista.

B. Esitystavan ja selkeyden parantaminen

Tekstin rakenteesta todettakoon, että ehdotuksessa varainhoitoasetus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esitetään ns. yhteiset säännökset (talousarvioperiaatteet, talousarvion laatiminen, toteuttaminen ja sen valvonta, julkiset hankinnat, avustukset, kirjanpito ja tilinpäätöksen esittäminen), kun taas toiseen osaan on koottu yksityiskohtaisemmat säännökset (tutkimus, ulkoinen apu, EMOTR, rakennerahastot, OLAF, hallintomäärärahat, virallisten julkaisujen toimisto). Kolmannessa osassa esitetään siirtymä- ja loppusäännökset.

Ensimmäisessä osassa on yleisiä säännöksiä koskeva I osasto esitetty aiempaa selkeämmin: siinä esitetään periaatteet ja niihin sovellettavat poikkeukset. Tekstin laadinnassa on pyritty noudattamaan periaatteita, jotka on ilmaistu yhteisön lainsäädännön valmistelun laadusta 8 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa neuvoston päätöslauselmassa ja Amsterdamin sopimukseen liitetyssä, samaa aihetta koskevassa julistuksessa nro 39 (toiston välttäminen, tekstin jaottelu osastoihin, lukuihin, jaksoihin, artikloihin ja kohtiin). Varsinaisen asetuksen edellä on yhteenveto ja sisällysluettelo, jotta tekstiä olisi helpompi käyttää.

Epätäsmälliset ilmaisut: komissio on poistanut tekstistä monitulkintaiset ilmaisut ('periaatteessa', 'erityisesti', 'yleensä') paitsi silloin kun niiden avulla tuodaan esiin johonkin periaatteeseen tehtävä poikkeus tai selkeyden vuoksi annettava esimerkki (esim. oikeudellisesti vaikeasti tulkittava tilanne).

C. Varainhoitoasetuksen ja muiden rahoitussäädösten yhteensopivuuden parantaminen

Komissio esittää, että säilytetään tekstin nykyinen sisältö, johon eivät siis kuulu:

-omista varoista annettu asetus [2] (erityissäädös),

[2] Yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 94/728/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1150/2000.

-toimielinten väliset sopimukset, lukuun ottamatta oikeusperustoista tehtyä sopimusta (talousarvioon sovellettavasta kurinalaisuudesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehty sopimus) ja neuvottelumenettelyä koskevaa vuoden 1975 julistusta, jonka keskeinen sisältö kerrataan ehdotuksessa,

-alakohtaiset säädökset; niiden erityispiirteille on kuitenkin luotu vankka perusta ehdotuksen toisessa osassa.

3. SISÄLTÖÄ KOSKEVAT UUDISTUKSET

Nykyisen varainhoitoasetuksen sisältöä koskevat uudistukset liittyvät kuuteen eri alaan. Ne kattavat komission sisäisessä valmisteluasiakirjassa pohdittujen aiheiden lisäksi eräitä uusia kysymyksiä, jotka ovat tulleet esiin toimielinten välisen lausuntokierroksen ja myös hallinnonuudistusta koskevan pohdiskelun yhteydessä.

-Talousarvioperiaatteiden vahvistaminen

-Talousarvion toteuttaminen, mihin kuuluvat taloushallinnon eri toimijoiden tehtävät, ulkoistaminen ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettava tai hajautettu hallinnointi, sitoumukset, maksuajat ja perintämääräykset

-Julkiset hankinnat, avustukset

-Kirjanpito ja tilinpäätöksen esittäminen

-Ulkoiset toimet

-Muut kysymykset: EMOTR:n tukiosasto, rakennerahastot, tutkimus, petostentorjuntaviraston perustaminen, hallintomäärärahat ja siirtymäsäännökset.

A. Talousarvioperiaatteiden vahvistaminen (Ensimmäinen osa - I ja II osasto)

A. 1. Haasteet

EY:n perustamissopimuksessa mainitaan seitsemän talousarvioperiaatetta [3], jotka säätelevät talousarvion laatimista ja toteuttamista. Nämä periaatteet ovat:

[3] Tilintarkastustuomioistuin mainitsee varainhoitoasetusta koskevassa lausunnossaan n:o 4/97 seuraavat periaatteet: yhtenäisyys-, kokonaisvaltaisuus-, vuotuisuus- ja määriteltävyysperiaate sekä tulojen ja menojen tasapaino ja päätöksentekomenettelyn avoimuus.

-yhtenäisyys (268 artikla: "Kaikki yhteisön tulot ja menot [...] otetaan talousarvioon.")

-vuotuisuus (271 artikla: "Talousarvioon otetaan vain yhden varainhoitovuoden menoja.")

-tasapaino (268 artikla: "Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.")

-laskentayksikkö (277 artikla: "Talousarviota laadittaessa käytetään [...] määriteltyä laskentayksikköä.")

-kokonaisvaltaisuus (268 artikla: "Kaikki yhteisön tulot ja menot [...] otetaan talousarvioon.")

-määriteltävyys (271 artiklan kolmas kohta: "Määrärahat jaotellaan lukuihin [...] ja jaotellaan tarvittaessa edelleen.")

-moitteeton taloudenhoito (274 artikla: "Komissio toteuttaa talousarviota [...] moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.")

Perustamissopimuksessa esitetään kuitenkin yleensä poikkeuksia näihin periaatteisiin, moitteettoman varainhoidon periaatetta lukuun ottamatta. Poikkeukset joko määritellään erikseen perustamissopimuksessa tai viitataan "279 artiklan nojalla annetussa asetuksessa" eli varainhoitoasetuksessa annettuun määritelmään.

Varainhoitoasetuksen I osastossa esitetään näin järjestelmä, joka muodostuu periaatteista ja niihin tehtävistä poikkeuksista.

Periaatteisiin varainhoitoasetuksen monilla muutoksilla tehdyt erilaiset poikkeukset ovat tilintarkastustuomioistuimen lausunnon n:o 4/97 14 kohdan mukaan johtaneet siihen, että "on muodostettu tai muodostunut lukuisia 'helpottavia järjestelyjä', joiden on katsottu olevan hyödyksi varainhoidosta huolehtiville tahoille - mitä ei tosin ole vielä tapauksittain osoitettu - mutta jotka ovat pikemminkin vastoin tarkan varainhoidon periaatteita ja vaikeuttavat suuresti kirjanpitoa ja varainhoitoa, ja varsinkin niihin liittyviä tietotekniikan näkökohtia." Voimassa olevassa varainhoitoasetuksessa ei myöskään määritellä näitä periaatteita eikä täsmennetä selkeästi, että eräät siinä hyväksytyistä täytäntöönpanomenetelmistä (määrärahojen uudelleen käyttäminen ja ennakkomaksujen palauttaminen) ovat poikkeuksia, joita on tulkittava suppeasti.

Poikkeuksista kannattaa mainita erityisesti seuraavat:

-negatiiviset määrät: negatiivisten tulojen ja menojen sekä negatiivisten varausten ansiosta talousarvion kokonaissumma voidaan pitää alempana kuin budjettikohdittain yhteenlaskettu kokonaismäärä

-vuodelta toiselle tehtävien määrärahasiirtojen moninaisuus ja monimutkaisuus ovat ristiriidassa vuotuisuusperiaatteen kanssa.

Komissio on tarkastellut erikseen kutakin poikkeusta voidakseen selvittää niiden oikeutuksen ja asettaa sen tarvittaessa kyseenalaiseksi.

A. 2. Ehdotus

a) Poikkeukset yhtenäisyysperiaatteeseen

Komissio muistuttaa sitoutuneensa Euroopan kehitysrahaston sisällyttämiseen yleiseen talousarvioon. Sitä ei kuitenkaan ehdoteta sisällytettäväksi yleistä talousarviota koskevaan varainhoitoasetukseen, koska varainhoitoasetus ei ole se säädös, jolla tästä asiasta säädetään.

Sama koskee EHTY:n toimintatalousarviota.

Varainhankinta- ja lainanantotoimet mainitaan jo nykyisessä varainhoitoasetuksessa avoimuuden hengessä (talousarvion laatiminen: 20 artikla; tulostili: 135 artikla). Komissio ei katso aiheelliseksi tämän toiminnan sisällyttämistä talousarvioon: vain lainanantotoimiin liittyvät takaukset sisältyvät jo talousarvioon.

Komissio haluaa täsmentää, että varainhoitoasetusta sovellettaisiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) sekä sisä- ja oikeusasioissa tehtävän yhteistyön menoihin silloin kun ne suoritetaan yhteisön talousarviosta. Taustalla on varainhoitoasetuksen selvä mukauttaminen Amsterdamin sopimukseen (ks. EY:n perustamissopimuksen 268 artiklan toinen kohta).

On perusteltua esittää erillisvirastojen henkilöstötaulukot budjettivallan käyttäjän hyväksyttäväksi, vaikka ne ovatkin hajautettuja yksikköjä, joilla on oma oikeushenkilöllisyys ja oma talousarvio. Komissio katsoo näin ollen, ettei erillisvirastojen talousarviotapahtumia ole syytä sisällyttää yhteisöjen yleiseen talousarvioon, koska tämä merkitsisi puuttumista niiden taloudelliseen itsenäisyyteen. Erillisvirastoista aiheutuu kuitenkin toistuvasti vaikutuksia yleiseen talousarvioon, koska useimmat niistä saavat yleisestä talousarviosta maksettavaa avustusta talousarvionsa tasapainottamiseen. Lisäksi yhteisön lainsäätäjä määrittää verot ja maksut, jotka muodostavat eräiden erillisvirastojen omat varat, ja säätää myös virastojen henkilöstöön sovellettavat henkilöstösäännöt. Vaikka eräiden omarahoitteisten erillisvirastojen virkamiehille maksettaviin eläkkeisiin liittyvät työnantajamaksut suoritetaankin virastojen omasta talousarviosta, vaikuttaa kuitenkin edellä esitetyistä syistä perustellulta, että budjettivallan käyttäjä valvoo kaikkien erillisvirastojen henkilöstötaulukoita. Näin voidaan seurata virastojen henkilöstömäärän kasvua, joka uhkaa paisuttaa merkittävästi yhteisön virkamiesten määrää, ja sen vaikutuksia talousarvioon.

Erillisvirastojen henkilöstötaulukon sisällyttäminen yleiseen talousarvioon edellyttää, että samalla muutetaan kuhunkin virastoon sovellettavia asetuksia.

b) Poikkeukset kokonaisvaltaisuuden periaatteeseen

Ehdotuksen mukaan näihin periaatteisiin tehtäviä poikkeuksia olisi järkeistettävä ja yksinkertaistettava. Tämän vuoksi esitetään, että käyttötarkoitukseensa sidotut tulot säilytetään, mutta poistetaan ennakkojen palauttaminen, koska kyseessä on epämääräisesti sovellettava tekniikka [4], jonka avulla voidaan komission päätöksellä tulouttaa varoja takaisin siihen budjettikohtaan, josta on alun perin suoritettu huomattavia maksuja. Ne voitaisiin kuitenkin säilyttää poikkeuksellisesti rakennetoimien alalla; rakennetoimien osalta määrärahat muodostavat samalla menotavoitteen, minkä vuoksi alan lainsäädännön perusteella talousarvioon palautuneet ennakot voidaan käyttää uudelleen. Muilla aloilla ennakoiden palauttamisesta saatavia tuloja käsitellään sekalaisina tuloina.

[4] Tämä koskee erityisesti nykyisen 7 artiklan 7 kohdassa mainittuja "yhteisön tukea saavia edunsaajia".

Määrärahojen uudelleenkäyttämisestä on todettava, että tulojen ja menojen hyväksyjä saattaa tämän menettelyn perusteella antaa perintämääräyksen, jos on tiedossa, että takaisin peritty määrä voidaan käyttää uudelleen. Tämän poikkeuksen soveltamista on rajoitettu tiukasti, ja yleensäkin sen yhteydessä on noudatettava avoimuuden periaatetta. Menettelystä on useimmissa tapauksissa säädettävä asianomaisen budjettikohdan selvitysosassa (nykyinen varainhoitoasetuksen 27 artiklan 5 kohta).

Komissio katsoo kuitenkin, että sitomalla tulot tiettyyn käyttötarkoitukseen olisi mahdollista päästä samaan tulokseen samalla avoimuutta lisäten. Tällöin näet budjettivallan käyttäjän on varattava tulotaulukkoon erityinen budjettikohta tuloille, jotka todennäköisesti sidotaan tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tätä varten ehdotetaan, että luovuttaisiin määrärahojen uudelleenkäytöstä ja ryhdyttäisiin sen sijaan sitomaan tulot käyttötarkoitukseensa, rakennerahastojen [5] määrärahoja lukuun ottamatta. Todettakoon, että määrärahojen uudelleenkäyttöä on esiintynyt todellisuudessa varsin vähän. [6]

[5] Rakennetoimien alalla määrärahat muodostavat samalla menotavoitteen, minkä vuoksi alan lainsäädännön perusteella talousarvioon palautuneet ennakot voidaan käyttää uudelleen.

[6] Kun kyseessä ovat perusteettomasti maksettujen määrärahojen palautus (nykyinen 27 artiklan 2 kohdan a alakohta), tulot kolmansien lukuun suoritetuista tehtävistä (nykyinen 27 artiklan 2 kohdan b alakohta), vakuutuskorvauksista perityt määrät ja vuokrasopimuksista saatavat tulot (nykyinen 27 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta) ja julkaisujen ja filmien myynnistä saatavat tulot (nykyinen 27 artiklan 2 kohdan e alakohta).

c) Poikkeukset määriteltävyyden periaatteeseen

Komission mielestä on toivottavaa, että toimintamäärärahoja voidaan hallinnoida joustavasti, erityisesti nyt kun sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit aletaan esittää yhtenä kokonaisuutena käyttötarkoituksen mukaan (toimintoperusteinen budjetointi, EN activity based budgeting). Talousarvion jaottelu toimintalohkojen ja toimintojen mukaan edellyttää, että varainhoitoasetuksesta poistetaan viittaus talousarvion jaotteluun A ja B osaan.

Tällaisen budjettirakenteen avulla voidaan esittää kunkin toiminnan todelliset kokonaiskustannukset ja siihen osoitetut resurssit.

Uuden jaottelun mukaan kukin talousarvion osasto vastaa erityistä toimintalohkoa, jonka hallinnoinnista puolestaan vastaa tietty pääosasto. Kukin osasto jaetaan lukuihin, jotka vastaavat yleensä pääosastojen eri toimintoja; lukuja on kaikkiaan noin 200. Kussakin osastossa varataan yksi luku kyseistä toimintalohkoa varten osoitetuille hallintoresursseille.

Luvut jaetaan edelleen momentteihin. Hallintoresursseja koskevissa luvuissa noudatetaan kaikissa osastoissa samaa rakennetta, johon kuuluu neljä momenttia: henkilöstösääntöjen alaista henkilöstöä koskevat määrärahat, ulkopuolista henkilöstöä ja muuta hajautettua hallintoa koskevat määrärahat, kiinteistö- ja infrastruktuurimenojen määrärahat sekä tätä nykyä talousarvion B osaan kuuluvat hallintomäärärahat, jotka on tarkoitettu mm. teknisen asiantuntija-avun menoihin. Muut luvut on varattu pelkästään toimintamäärärahoille, ja ne jaetaan artikloihin, jotka vastaavat eri ohjelmia ja muita rahoitustoimia.

Välittömänä vastineena sille, että talousarvio esitetään yhteisön politiikkojen mukaan jaoteltuna, pitäisi olla se, että komissiolle annetaan oikeus hyväksyä samantyyppisten hallintomäärärahojen siirtäminen osastosta toiseen. Samoin komission olisi voitava tehdä määrärahasiirtoja saman osaston luvusta toiseen enintään 10 prosentilla kyseisiin budjettikohtiin otettujen toimintamäärärahojen määrästä. Siirrot, jotka koskevat luonteeltaan erilaisia hallintomäärärahoja tai yli 10:tä prosenttia budjettikohdan toimintamäärärahoista, on edelleen hyväksytettävä budjettivallan käyttäjällä.

Näin hallintoresursseja voitaisiin hallinnoida asianmukaisesti ja esittää ne toimintalohkoittain.

Muita toimielimiä koskevien talousarvion pääluokkien osalta esitetään hallintomäärärahojen siirtämismenettelyjen yhtenäistämistä: siirrot osastosta toiseen olisi hyväksytettävä budjettivallan käyttäjällä, mutta osastojen sisällä tehtävistä siirroista kukin toimielin voisi päättää itsenäisesti.

Budjettivallan käyttäjän oikeus muodostaa varauksia rajoitetaan ehdotuksessa kahteen tilanteeseen: oikeusperustan puuttuminen ja epävarmuus määrärahojen riittävyydestä tai niiden tarpeellisuudesta. Mainittakoon myös komission mahdollisuudesta tarvittaessa varovaisuussyistä kieltää sellaisten määrärahojen tai niiden osan käyttö, joiden toteuttaminen ei vaikuta tyydyttävältä.

Nykyisen varainhoitoasetuksen 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu negatiivinen varaus säilytetään. Varaus sisältyy talousarvion komissiota koskevaan pääluokkaan, ja sen enimmäismäärä on 200 miljoonaa euroa. Se on käytettävä ennen varainhoitovuoden loppua tehtävillä määrärahasiirroilla. Budjettivallan käyttäjä on perustanut negatiivisen varauksen helpottaakseen budjettimenettelyyn osallistuvien toimielinten yhteisymmärrykseen pääsyä, ja kokemus on osoittanut siitä olevan hyötyä.

Toimielinten olisi voitava hallinnoida henkilöstötaulukkoaan joustavasti. Vaikka siihen otetut määrät muodostavat edelleen sekä määrärahojen että hyväksyttyjen toimien enimmäismäärän, kukin toimielin voisi tehdä muutoksia, joiden vaikutus taulukossa esitettyihin määriin on enintään 10 prosenttia, palkkaluokkiin A1 ja A2 kuuluvia toimia lukuun ottamatta.

d) Poikkeukset vuotuisuusperiaatteeseen

Ehdotuksessa otetaan yleiseen käyttöön jaksotetut määrärahat. Niitä käytetään tästedes myös EMOTR:ia koskevissa budjettikohdissa, joiden hallinnointiin liittyvät erityismenettelyt kuitenkin säilytetään (ks. jäljempänä kohta F2).

Määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle, perussopimuksissakin tunnustettu välttämätön hallinnointikeino, helpottuu kun talousarviosta poistetaan jaksottamattomat määrärahat. Maksusitoumusmäärärahojen siirtämisestä päättää edelleen komissio; nämä määrärahat on käytettävä ennen kyseisen varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivää.

Myös maksumäärärahojen siirtämisestä päättää komissio. Siirrot hyväksytään vain jos niillä on tarkoitus kattaa voimassa olevia sitoumuksia ja silloin kun kyseisiin budjettikohtiin seuraavalle varainhoitovuodelle otetut määrärahat eivät riitä kattamaan tarvetta. Komissio käyttää ensin uudet määrärahat, jotta voidaan välttää perättäisistä määrärahasiirroista aiheutuva kierre.

Määrärahojen voimassaolon jatkamisesta on tarkoitus luopua, jotta voidaan nopeuttaa tilinpäätöksen esittämistä. Poikkeuksen pääsäännöstä muodostaa kuitenkin EMOTR, jonka osalta voimassaoloa jatketaan seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 31 päivään. Poikkeus on EMOTR:n tukiosaston osalta perusteltu nykyisen maksujärjestelmän erityispiirteiden vuoksi (jäsenvaltiot rahoittavat menot ennalta). EMOTR:n tukiosaston menojen merkitsemiseksi kirjanpitoon tarvitaan yhden kuukauden lisäaika, koska jäsenvaltioiden toimittamat tiedot on otettava huomioon yhteisön tasolla ja suoritettava varainhoitovuoden lopulla tarvittavat määrärahasiirrot.

Määrärahojen ottamisesta uudelleen käyttöön vapauttamisen jälkeen luovutaan yleisesti sovellettavana poikkeuksena, jotta voidaan selkeyttää menettelyjä, lisätä tilinpäätöksen avoimuutta ja ohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa noudatettavaa kurinalaisuutta. Menettely kuitenkin säilytetään rakennerahastoja koskevassa osastossa tapauksissa, joista säädetään rakennerahastoasetukseen liitetyssä komission julistuksessa eli silloin kun kyseessä on komission virhe tai ylivoimainen este.

e) Avoimuusperiaate

Ehdotetaan tämän periaatteen lisäämistä seitsemään aiemmin mainittuun periaatteeseen. Kun nyt säädetään, että Euroopan parlamentin vahvistama talousarvio on julkaistava pikaisesti, julkaisemiselle olisi vahvistettava kahden kuukauden määräaika kirjanpidon tekemiseen ja tilinpäätösmenettelyihin asti (ks. jäljempänä kohta E). Periaate tulee esiin myös hankintasopimuksia ja avustuksia koskevissa säännöksissä, joiden osalta on sovellettava etenkin kollektiivisia valintamenettelyjä ja julkaistava tietoja sekä etu- että jälkikäteen.

Avoimuusperiaatteen mukaisesti julkaistaan myös lainanotto- ja lainanantotoimia sekä ulkoisiin toimiin liittyviä vakuusrahaston tapahtumia koskevat talousarvion liitetiedot.

Lisäksi ehdotetaan, että maatalousalalla nykyisin käytössä olevat ns. negatiiviset menot muutetaan käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, jotta voidaan lisätä avoimuutta talousarvion esittämisessä ja kirjanpidossa vaikeuttamatta kuitenkaan maatalousmenojen toteuttamista. Negatiivisista menoista säädetään maatalousalan lainsäädännössä, ja ne voidaan jakaa viiteen ryhmään:

-petosten ja sääntöjenvastaisuuksien seurauksena takaisinperityt määrät (60 miljoonaa euroa vuonna 1999)

-korjaukset, jotka tehdään ennakoihin talousarvioon sovellettavasta kurinalaisuudesta tehdyn toimielinten sopimuksen 15 artiklan nojalla (126 miljoonaa euroa vuonna 1999)

-julkiseen varastointiin liittyvästä myynnistä saatavat "etuudet" (286 miljoonaa euroa vuonna 1999)

-maidon lisämaksu (498 miljoonaa euroa vuonna 1999)

-tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien päätösten taloudelliset seuraukset (606 miljoonaa euroa vuonna 1999).

Varainhoitoasetuksessa säädetään siis tästedes kahdenlaisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista: toiset määritellään erikseen varainhoitoasetuksessa, toiset taas alakohtaisissa asetuksissa (jälkimmäiset vastaavat nykyisiä negatiivisia menoja). Tätä varten on esitettävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun neuvoston asetuksen N:o 1258/1999 muuttamista rinnan varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisen kanssa.

Toukokuun 6 päivänä 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 10 kohdan mukaan rahoitusnäkymät eivät kata niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksen 4 artiklassa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Negatiivisista menoista luopumista koskeva ehdotus ei näin ollen aiheuttaisi ongelmia maatalouden rahoittamiselle. Selvyyden vuoksi komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa antamaan tulkitsevan julistuksen, jossa vahvistetaan, että toimielinten välisen sopimuksen 10.2 kohtaa sovelletaan tällä tavalla luotaviin uusiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

Negatiiviset tulot eli määrät, jotka jäsenvaltiot pidättävät itselleen perinteisten omien varojen keräämiskuluina (nykyään 10 prosenttia, omia varoja koskevan uuden päätöksen mukaan 25 prosenttia kerätystä määrästä) poistuvat.

Tarkoituksena on osoittaa, ettei näitä määriä voida käsitellä menoina, koska ne vähennetään suoraan tuloista jäsenvaltioiden toimesta ja merkitään talousarvioon vain tiedoksi. Niiden käsitteleminen menoina lisää keinotekoisesti talousarviomenoja.

Ehdotetaan siis, että talousarviossa esitetään ainoastaan nettotulot. Jotta esitystavalle saadaan oikeusperusta, varainhoitoasetukseen olisi sisällytettävä tätä koskeva säännös. Samalla on varmistettava avoimuus omien varojen keräämiskuluina vähennettävien tulojen suhteen.

f) Moitteettoman taloudenhoidon periaate

Ehdotuksessa määritellään tämä periaate viittaamalla taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteisiin.

Periaatteen soveltaminen perustuu siihen, että määritellään tavoitteet, joiden toteutumista voidaan seurata erilaisten mittareiden avulla. Tavoitteena on siirtyä lähinnä varoihin pohjautuvasta hallinnoinnista tulosjohtamiseen.

Yleensäkin vahvistetaan arvioinnin merkitystä ohjelman koko toteuttamisen aikana. On syytä korostaa, että arviointia on suoritettava paitsi etukäteen myös toteuttamisen aikana ja jälkikäteen. Tämä edellyttää, että kohdentamalla resurssit toimintoperusteisen budjetoinnin avulla voidaan määritellä toimintojen kustannukset ja niiden tavoitteet.

g) Tasapainon periaate

Ehdotuksessa täsmennetään tasapainon periaatteen merkitys käytännössä eli se, että yhteisöt eivät voi ottaa lainaa talousarvion alijäämän rahoittamiseen. On kuitenkin täsmennettävä, että yhteisöt voisivat ottaa lainaa toimielinten käyttöön tulevien aineellisten hyödykkeiden hankintaa varten. Näiden lainojen korot ja pääomasuoritukset hoidettaisiin vuosittain talousarviosta.

B. Talousarvion toteuttaminen (Ensimmäinen osa - III osasto)

B. 1. Eri toimijoiden tehtävät

Komission sisäisen hallinnonuudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat taloudenhoidon parantaminen ja modernisointi sekä yhteisöjen varoin saavutettaviin tuloksiin keskittyvän uuden toimintakulttuurin kehittäminen.

Komission nykyiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät eivät oikein sovellu sille uskottujen tehtävien hoitamiseen näiden tehtävien luonteen ja etenkään niiden määrän vuoksi. Hallinnointijärjestelmä sekä varainhoidon tarkastus- ja valvontamenettelyt uudistetaan kokonaisuudessaan ja saatetaan ajan tasalle parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Tulojen ja menojen hyväksyjien on otettava täysi vastuu hallinnoimiensa toimien laadusta, täsmällisyydestä ja tehokkuudesta. Vakavan vastuuntunnon luominen hyvän taloudenhoidon edistämiseksi edellyttää, että määritellään tarvittavat tehtävät ja sisällytetään myös hallinnointimenettelyihin laadunvalvontatoimia. Hallinnoinnin tuloksia on arvioitava myös asianomaisiin toimiin sisältyvien riskien kannalta sekä ottaen huomioon tulosodotukset ja vahvistetut tavoitteet.

Nykyinen, ennakkohyväksyntään perustuva varainhoidon valvonta muodostuu siten, että rahoitustapahtumat tarkastetaan ja hyväksytään keskitetysti lähinnä menettelytapoja koskevien sääntöjen perusteella. Tämän seurauksena tulojen ja menojen hyväksyjille tulee väärin perustein tunne siitä, että he ovat hoitaneet toimensa oikein. Näin on kehittynyt hallintokulttuuri, jossa toimien hallinnoinnista vastaavat virkamiehet eivät tunne olevansa todella vastuussa hoitamistaan tehtävistä. Sama koskee tilinpitäjän suorittamaa maksusuoritusten oikeellisuuden tarkastusta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että oikealle saajalle maksetaan oikea määrä ja että toimielin suorituksen seurauksena vapautuu velastaan.

Hankintoja ja sopimuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean (CCAM) keskitetysti suorittaman tarkastuksen lakkauttaminen (ks. jäljempänä kohta C 1) perustuu samoihin syihin kuin tulojen ja menojen hyväksyjän vastuun lisääminen.

Lisäksi nykyisessä varainhoitoasetuksessa annetaan varainhoidon valvojan tehtäväksi sekä ennakkotarkastus ("hyväksymismerkintä" ennakkoon) että hallinnointi- järjestelmien jälkiarviointi ("tarkastus"). Kahden tehtävän hoitaminen voi luoda eturistiriitoja eikä anna mahdollisuutta paneutua kumpaankin tasapuolisesti, saati perehtyä niihin perusteellisesti. Sen vuoksi komissio on jo ehdottanut erillistä menettelyä tehtävien erottamiseksi toisistaan ja sisäisen valvonnan järjestelmien tarkastamisesta vastaavan itsenäisen sisäisen tarkastajan tehtävän perustamista.

Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on antaa tulojen ja menojen hyväksyjille kokonaisvastuu yksiköidensä sisäisestä valvonnasta ja niistä taloudellisista päätöksistä, joita he tekevät tehtäviään hoitaessaan.

Lisäksi ehdotetaan nimitettäväksi kuhunkin toimielimeen sisäinen tarkastaja, joka vastaa sisäisestä tarkastuksesta ja varmistaa sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkaan toiminnan.

Sisäinen tarkastaja antaa riippumattoman lausunnon tulojen ja menojen hyväksyjien laatiman hallinnointi- ja valvontajärjestelmän laadusta sekä hallinnoinnin tuloksista suhteessa toimiin liittyviin riskeihin. Lisäksi hän esittää suosituksia, joilla parannetaan toimien tehokkuutta ja edistetään komission resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Sisäinen tarkastaja suorittaa EY:n perustamis- sopimusten mukaiset varainhoidon valvojan tehtävät varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

Taloushallinnon henkilöstön vastuuta lisäämällä saadaan käyttöön oikeudenmukaiset ja turvalliset keinot ja menettelyt, joiden avulla voidaan käsitellä voimassa olevien sääntöjen rikkomisia.

Taloushallinnon henkilöstön taloudellisesta vastuusta säädetään nykyisen varainhoitoasetuksen 73-76 artiklassa. Näissä säännöissä määritellään tapaukset, joissa tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjien virheitä pidetään sellaisina, että heihin voidaan kohdistaa kurinpitomenettely tai heidät voidaan saattaa korvausvelvollisiksi. Itse menettelyt ja seuraamukset määritellään kuitenkin henkilöstösäännöissä. Koska uudistuksen keskeisenä sisältönä on tulojen ja menojen hyväksyjien toimivallan laajentaminen, olisi tarpeetonta esittää talouden alalla sovellettavaksi erityistä vastuuta - etenkin kun henkilöstösääntöjen mukaisen vastuun noudattamiseen liittyvä menettely ajanmukaistetaan, ja menettelyn nojalla voidaan määrätä asianomaisille virkamiehille myös taloudellisia seuraamuksia. Yleissääntönä on siten edelleenkin, että kurinpitotoimiin voidaan ryhtyä virkamiehen laiminlyönnin vuoksi ja korvausvaatimuksia voidaan esittää vakavan henkilökohtaisen virheen vuoksi.

Lisäksi tulojen ja menojen hyväksyjä, tilinpitäjä tai ennakoiden hoitaja voidaan pidättää virantoimituksesta.

Tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien tehtävien erityisluonteen vuoksi (esim. maksujen suorittaminen ja pankkitilien hoito) on perusteltua luetella joitakin esimerkkejä. Tehtävien hoitamiseen liittyvät edellytykset ja menettelyt määritellään kuitenkin heidänkin osaltaan henkilöstösäännöissä.

B. 2. Määrärahojen sitominen

Sitoumuksen käsitteen nykyinen määrittely on aiheuttanut jatkuvasti ongelmia talousarvion toteuttamisessa ja kirjanpidossa. Ehdotuksessa pyritään määrittelemään aiempaa selkeämmin yhtäältä talousarviositoumus (määrärahojen varaaminen tiettyyn käyttötarkoitukseen) ja toisaalta oikeudellinen sitoumus (kolmansille annettu sitoumus). Talousarviositoumus on menotapahtuman ensimmäinen vaihe. Sitoumuksen käsitettä voidaan käyttää tämän tapahtuman kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe (kokonaissitoumus) on merkki siitä, että on tarkoitus toteuttaa menotapahtuma, jonka edunsaaja ei vielä ole tiedossa, tai joka kattaa useita yksittäisiä sitoumuksia, vaikka edunsaajat olisivatkin tiedossa. Toisessa vaiheessa (yksittäinen sitoumus) edunsaaja yksilöidään. Kokonaissitoumus on väline, jonka avulla talousarvion toteuttamista voidaan suunnitella. Komissio ehdottaa tämän vuoksi sen säilyttämistä. Määräaika, johon mennessä yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä, olisi kuitenkin määriteltävä tiukemmin kuin nykyisessä varainhoitoasetuksen 36 artiklan 2 kohdassa. Ne olisi tehtävä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (n+1) loppuun mennessä.

Ainoastaan ulkoisten toimien alalla voitaisiin määräaikaa, joka on asetettu rahoitussopimuksesten täytäntöönpanemisen edellyttämien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten tekemiselle, jatkaa varainhoitovuoden n+3 loppuun (lukuun ottamatta valvontaa ja arviointia koskevia sopimuksia). Rahoitussopimukset yhdistetään yksittäisiksi oikeudellisiksi sitoumuksiksi, ja ne on tehtävä talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ehdotuksen perusteella talousarviositoumukset voidaan edelleen jakaa eriin, jos tällaisesta käytännöstä säädetään asianomaisessa oikeusperustassa eli rakennerahastoihin ja kalastussopimuksiin sovellettavassa alakohtaisessa lainsäädännössä.

B. 3. Ulkoistaminen

Moitteettoman taloudenhoidon periaatteen noudattamiseksi ja teknisen avun toimistoihin liittyvien vaikeuksien poistamiseksi ehdotuksessa määritellään yhteisön määrärahojen eri toteuttamistavat sekä sisäisten politiikkojen että ulkoisten toimien alalla.

Ehdotuksessa määritellään seuraavat kaksi toteuttamistapaa:

-keskitetty hallinnointi komission johdolla, joko suoraan sen yksiköiden toimesta tai epäsuorasti tehtäviä ulkoistamalla selkeiden sääntöjen mukaisesti, tai

-hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, erityisesti maatalouden ja rakennerahastojen alalla, tai hajautettu hallinnointi ulkoista tukea saavissa edunsaajavaltioissa.

Yhteisön toiminnassa ulkoistamista rajoittavat kuitenkin seuraavat seikat:

-Toimielinten on hoidettava itse "etuoikeutensa" eli julkisen vallan tehtävät siinä määrin kuin niihin liittyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa. Tällaisten tehtävien delegoiminen ulkopuolisille vahingoittaisi toimielinten välistä valtatasapainoa ja siihen liittyviä vakuuksia.

-Tiettyjä julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamistoimia, voidaan delegoida julkisoikeudellisille yhteisöille tai jäsenvaltioiden toimeksiannosta julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille laillisuuden, avoimuuden ja moitteettoman taloudenhoidon periaatteita noudattaen.

Tällaisia julkisoikeudellisia yhteisöjä ovat toimeenpanovirastot, yhteisön toimintaan liittyvät elimet, joiden oikeudellista asemaa täsmennetään ja selkeytetään erillisellä asetuksella hallinnonuudistuksen yhteydessä. Näille uusille julkisoikeudellisille yhteisöille voitaisiin uskoa kokonaisten ohjelmien tai niiden osien toteutus ilman että komissio menettäisi valvontavaltansa niihin nähden. Komissio voisi näin vastata edelleen varainhoidon valvonnasta vastaaville elimille siitä, että yhteisöjen varat käytetään asianmukaisella tavalla.

Yksityisoikeudellisten yhteisöjen (jäsenvaltioiden toimeksiannosta julkisen palvelun tehtäviä suorittavia yhteisöjä lukuun ottamatta) ei pitäisi osallistua yhteisön talousarvion toteuttamistoimiin. Niille voidaan delegoida ainoastaan tekniseen apuun liittyviä, hallinnollisia, valmistelevia tai muita avustavia tehtäviä (asiantuntijatehtävät tai toistuvat tehtävät), joihin ei sisälly julkisen vallan tehtäviä ja jotka eivät edellytä harkintavallan käyttöä.

Kaikkien yksityisoikeudellisten ulkopuolisten yhteisöjen, jotka toteuttavat tehtäviä komission lukuun, on toimittava avoimesti, mikä edellyttää erityisesti julkisten hankintojen avoimia järjestelmiä, tehokasta sisäistä valvontaa sekä kyseisten tehtävien esittämistä tilinpäätöksessä erillään niiden muusta toiminnasta. Niiden on sallittava komission ja tilintarkastustuomioistuimen suorittama valvonta. Komissio voi tunnustaa niiden valvonta-, laskenta- ja julkisten hankintojen menettelyt komission menettelyjä vastaaviksi. Siinä tapauksessa komissio voi ottaa tämän vastaavuuden huomioon omissa valvontatoimissaan.

B. 4. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteutettava hallinnointi

Komission tehtävien vähittäinen lisääntyminen, Euroopan unionin laajentuminen ja talousarvion jatkuva kasvu ovat pakottaneet komission kehittämään erilaisia hallinnointimenetelmiä, joista keskeisellä sijalla on hallinnointi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa [7].

[7] Hallinnointi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa määritellään riippumattoman asiantuntijakomitean toisessa raportissa seuraavasti: "yhteisellä hallinnolla tarkoitetaan sellaisten yhteisön ohjelmien hallintoa, joissa komissiolla ja jäsenvaltiolla on erilaisia hallinnollisia tehtäviä, jotka ovat toisistaan riippuvaisia ja perustuvat lainsäädäntöön, ja joissa sekä komission hallinnon että kansallisen hallinnon on hoidettava omat tehtävänsä, jotta yhteisön politiikka voidaan panna menestyksekkäästi täytäntöön."

Tällainen hallinnointimalli tunnustetaan perustamissopimuksessa vain osittain: sen mukaan "komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan", joskin "jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti" (274 artikla, ent. 205 artikla). Vastuuvapaus myönnetään kuitenkin ainoastaan komissiolle (276 artikla, ent. 206 artikla).

Jäsenvaltioiden ja komission yhteistyön periaate kattaa yhteisen hallinnoinnin, jonka avulla toteutetaan valtaosa talousarviosta EMOTR:n tukiosaston (48 % budjetista) ja rakennerahastojen (36 % budjetista) kautta. Vaikka tällaista hallinnointimallia on käytännössä toteutettu jo pitkään, sitä säännellään vain johdetun oikeuden eri säännöksissä, joissa komission ja kansallisten viranomaisten tehtävät määritellään kunkin alan osalta erikseen.

Tilintarkastustuomioistuin on vaatinut jäsenvaltioiden ottamista laajemmin mukaan hallinnoinnin parantamiseen, ja Euroopan parlamentti on puhunut painokkaasti sen puolesta, että jäsenvaltioiden velvollisuus tehdä yhteistyötä tulisi konkreettisemmin esiin vastuuvapausmenettelyn yhteydessä. Riippumaton asiantuntijakomitea otti toisessa raportissaan esiin periaatteellisena kysymyksenä komission vastuualueiden laajuuden ja toisaalta niiden hoitamiseen tarvittavien oikeudellisten ja aineellisten keinojen riittävyyden.

Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteutettava hallinnointi mainitaan nykyisessä varainhoitoasetuksessa EMOTR:n tukiosastoa koskevassa osastossa. Ehdotuksen mukaan se mainittaisiin myös rakennerahastoja koskevassa uudessa osastossa sekä ulkoista valvontaa ja vastuuvapautta koskevassa muutetussa osastossa. Myös talousarvion toteuttamista koskevassa ensimmäisen osan III osastossa on ehdotuksen mukaan tarkoitus vahvistaa tilien tarkastamista ja hyväksymistä sekä oikaisujen tekemistä koskevat periaatteet tällaisen hallinnoinnin yhteydessä.

Komissio tiedostaa nämä haasteet. Koska vastuu talousarvion toteuttamisesta annetaan perustamissopimuksessa hallinnointitavasta riippumatta komissiolle, se ehdottaa, että jäsenvaltioiden tehtävät otettaisiin esiin vastuuvapautta koskevissa varainhoitoasetuksen säännöksissä. Komission ehdotus noudattaa perustamissopimuksen linjoja, joita vahvistettiin Amsterdamin sopimuksella ja joissa jo tunnustetaan eräät talousarvion toteuttamiseen liittyvät jäsenvaltioiden velvollisuudet: petostentorjunta (280 artikla) ja toiminta yhteistyössä komission kanssa moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden noudattamiseksi (274 artikla).

Komissio ehdottaa ensinnäkin, että ehdotuksen 48 artiklassa toistettaisiin EY:n perustamissopimuksen 274 artiklan määräykset.

Lisäksi se ehdottaa, että vastuuvapautta koskevassa osastossa säädettäisiin seuraavaa:

-Jäsenvaltioiden on vastattava tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan esittämiin hajautettua hallinnointia koskeviin huomautuksiin; vastaukset toimitetaan tilintarkastustuomioistuimelle komission välityksellä, koska ainoastaan komissio on talousarvion toteuttamisesta vastaavana toimielimenä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimeen.

-Jäsenvaltiot ovat komission kanssa yhteistyössä koko vastuuvapausmenettelyn ajan.

-Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet vastuuvapauden myöntämistä koskevasta päätöksestä esitettyjen huomautusten perusteella, jotta tämä voi ottaa kyseiset toimenpiteet huomioon seurantaraporteissaan.

B. 5. Maksujen jaottelu

Ennakko- ja etumaksun käsitteitä käytetään epäjohdonmukaisesti useissa rahoitussäädöksissä. Ne on syytä erottaa toisistaan, sillä ne eroavat toisistaan olennaisella tavalla sekä kirjanpidollisesti (säilyykö maksettu määrä yhteisön omaisuutena-) että niistä kertyvien korkojen kannalta (yhteisön omaisuudesta kertyvät korot otetaan talousarvioon).

Tätä varten komissio ehdottaa, että luovuttaisiin ennakko- ja etumaksua tarkoittavista epätäsmällisistä ilmaisuista ja jaoteltaisiin maksut sen sijaan neljään eri tyyppiin:

-koko erääntyneen määrän maksaminen

-ennakkomaksu

-välimaksu hyväksyttäviä maksuja maksettaessa

-loppumaksu, joka maksetaan tositteiden perusteella, ja jonka maksamiseen talousarviositoumus päättyy.

Kirjanpidossa nämä maksut on erotettava toisistaan. Koska varat eivät ennakkomaksun yhteydessä siirry saajan omistukseen, ne merkitään taseeseen.

Käyttämättä jääneistä määristä kertyy korkoa yhteisöjen talousarvioon, kunnes ne maksetaan lopulliselle saajalle, paitsi jos maksut suoritetaan jäsenvaltioiden viranomaisten toimesta.

Komissio pyrkii lainsäädäntöprosessin yhteydessä saamaan tilintarkastustuomioistuimen hyväksynnän edellä esitetylle jaottelulle sekä tositteiden määrittelylle.

B. 6. Maksuajat

Ehdotuksessa lisätään varainhoitoasetukseen säännös, jota on käsitelty aiemmin maksuaikoja koskevassa tiedonannossa ja jonka mukaan maksutapahtumat on suoritettava tietyssä määräajassa, joka vahvistetaan soveltamissäännöissä. Määräajan päätyttyä suoritettavista maksuista aiheutuu toimielimelle viivästyskorkoja.

B. 7. Perintämääräykset ja saatavista luopuminen

Ehdotuksessa säilytetään mahdollisuus, jonka mukaan tulojen ja menojen hyväksyjä voi luopua todetun saatavan perimisestä, kunhan moitteettoman taloudenhoidon periaatteita noudatetaan. Soveltamissäännöissä täsmennetään tapaukset, joissa tällainen luopuminen voi tapahtua (uusien seikkojen ilmeneminen, perimiskustannukset ovat suuremmat kuin saatava, velallisen maksukyvyttömyys), ja korostetaan, että luopumisesta voi päättää ainoastaan valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä (komissiossa tavallisesti pääjohtaja), joka voi epäselvissä tapauksissa pyytää päätökselle esimiestensä hyväksynnän.

C. Julkiset hankinnat ja avustukset (Ensimmäinen osa - IV ja V osasto)

C. 1. Julkiset hankinnat

a) Haasteet

Ehdotuksessa käsitellään ainoastaan julkisiin hankintoihin sovellettavia yleisiä periaatteita, joista nykyisessä varainhoitoasetuksessa on vain hajanaisesti eri osastoihin sisällytettyjä ja osin vaillinaisia säännöksiä.

b) Julkisia hankintoja koskevan osaston rakenne

Julkisia hankintoja koskevassa osastossa määritellään ensin osaston soveltamisala, yleiset periaatteet ja kaikkien julkisten hankintojen yhteydessä sovellettavat menettelyt (I luku).

II luku sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä, joita sovelletaan toimielimiin silloin, kun ne toimivat omaan lukuunsa.

Yhteisön ulkoiset toimet ovat erikoistapaus, johon liittyvät poikkeussäännökset muodostavat oman osastonsa.

c) Otsikon sisältö

Komissio on myös tällä alalla päättänyt pitäytyä keskeisiin periaatteisiin, joita kaikkien toimielinten tulee noudattaa. Yksityiskohdista säädetään soveltamissäännöissä.

Sitä paitsi komissio pitää mielessä, että yhteisön direktiivien sisältämiä periaatteita on sovellettava sekä niihin julkisiin hankintoihin, jotka toimielimet tekevät itse, että niihin, jotka komissio tekee ulkopuolisten yhteisön rahoituksen edunsaajien toimeksiannosta.

Koska julkisia hankintoja koskevat yhteisön direktiivit eivät ole suoraan sovellettavaa lakia, niiden säännökset on syytä sisällyttää varainhoitoasetukseen ja sen soveltamissääntöihin. Samalla voidaan yksinkertaistaa ja yhdistellä eri direktiiveissä hajallaan olevia periaatteita varainhoitoasetukseen ja sen soveltamissääntöihin, jotka hyväksytään mahdollisimman pian. Varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen muodostama kokonaisuus on siten direktiivien laajamittaisen soveltamisen väline, ja direktiivejä noudatetaan siten selkeästi sekä yhteisön toimielimissä että jäsenvaltioissa.

Tästä syystä ehdotuksessa noudatetaan julkisista rakennusurakoista [8] [9], tavarahankinnoista [10] ja palveluista [11] annettuihin direktiiveihin sisältyviä periaatteita, joita yhteisön toimielinten on noudatettava. Ehdotuksen 1 luvussa esitetään kyseisiin direktiiveihin perustuvat periaatteet, joita on sovellettava kaikkiin yhteisön talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettaviin julkisiin hankintoihin. Ehdotuksessa mennään joissakin tapauksissa direktiivien säännöksiä pitemmälle, kun tämä on perusteltua yhteisön toimielinten erityispiirteiden ja -tarpeiden vuoksi.

[8] Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/37/ETY.

[9] Näitä kolmea direktiiviä muutettiin julkisia palveluhankintoja, julkisia tavaranhankintoja ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettujen direktiivien 92/50/ETY, 93/36/ETY ja 93/37/ETY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 1997 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/52/EY.

[10] Julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/36/ETY.

[11] Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/50/ETY.

Koska varainhoitoasetusta on arvosteltu määritelmien puuttumisesta ja joidenkin ilmaisujen epämääräisyydestä, ehdotukseen on otettu uusia määritelmiä muun muassa 'julkisten hankintojen' käsitteestä (uuden osaston 1 artikla) ja hankintaviranomaisen, sopimuksen tarkoituksen tai hankintamenettelyn mukaan erotettavista erilaisista sopimustyypeistä. Täydentäviä määritelmiä sisällytetään varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin.

Koska tulojen ja menojen hyväksyjien vastuuta on tarkoitus lisätä eikä heidän enää tarvitse hankkia talousarvion toteuttamiselle ennakkohyväksyntää, komissio ehdottaa hankintoja ja sopimuksia käsittelevän neuvoa-antava komitean lakkauttamista. Olisi suotavaa, että toimielimet perustaisivat yksikköihinsä tiedotuspisteen, jolta tulojen ja menojen hyväksyjät voivat saada julkisia hankintoja koskevaa asiantuntija-apua.

Ankaran moitteeton taloudenhoito vaatii yhteisöjen varojen väärinkäytön tehokkaampaa torjuntaa. Osana petosten ja lahjonnan torjuntaa varainhoitoasetuksessa on säädettävä, että petokseen tai lahjontaan syyllistyneet ehdokkaat tai tarjoajat suljetaan hankintamenettelyn ulkopuolelle. Vastaava määräys on jo sisällytetty käsikirjaan julkisten hankintamenettelyjen yksinkertaistamisesta ulkosuhteisiin liittyvien yhteistyöohjelmien yhteydessä.

Samoin voidaan toimia myös jääviystapauksissa.

C. 2. Avustukset

a) Haasteet

Avustukset ovat vähitellen kehittyneet yhteisöjen tärkeäksi toimintamuodoksi sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella. Nykyisessä varainhoitoasetuksessa ei ole erityissäännöksiä avustusten myöntämisestä. Avustusmenettelyt ovatkin muotoutuneet ilman täsmällistä säädöskehystä.

Tietoisena tästä puutteesta komissio laati jo vuonna 1998 avustuksia hallinnoivia yksiköitään varten käsikirjan [12]. On käynyt välttämättömäksi antaa varainhoitoasetuksen puitteissa yleiset säännökset avustusten myöntämisestä ja valvonnasta. Asetuksen uudelleenlaatimisen yhteydessä puute voidaan korjata luomalla uusi, avustuksia koskeva osasto.

[12] Avustusten hallinnoinnin käsikirja, julkaistu 14.7.1998.

b) Avustuksia koskevan osaston sisältö

Osaston tavoitteena on määritellä selkeästi julkisten hankintojen ja avustusten välinen ero ja luoda avoimuuden periaatteeseen perustuva sääntelykehys avustusten myöntämistä, maksatusta ja käyttöä varten.

Osasto jäsentyy seuraavasti:

-avustus määritellään yhteisön antamaksi suoraksi rahoitustueksi toiminnalle tai organisaatiolle, jonka tarkoituksena on edistää unionin politiikkaa tai yhteisön yleisen edun mukaisia tavoitteita kansainväliset organisaatiot mukaan luettuna; määritelmä kattaa varainsiirrot, mutta yhteisön toimielimen henkilöstökulut, lainananto ja omistukset sekä julkiset hankinnat jäävät sen ulkopuolelle

-ilmaistaan avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet sekä avustuspäätösten kollektiivinen luonne ja perustelut vahvistetaan avustusten valmistelutyön ja julkistamisen yhteydessä

-ilmaistaan päällekkäisyyksien välttämisen, takautumattomuuden ja yhteisrahoituksen periaatteet

-asetetaan avustuksille samat hylkäämisperusteet kuin julkisille hankinnoille (lähinnä petokset ja jääviys)

-säädetään, että tilintarkastustuomioistuin valvoo avustusten saajia ja kukin toimielin arvioi ohjelmien toteutumista.

Yksityiskohtaiset säännökset näiden periaatteiden soveltamisesta annetaan soveltamissäännöissä.

Menettelyihin tarvitaan poikkeuksia myös suunnittelun vuosittaisuuden suhteen silloin kun ehdotusten kiireellisyys, toimen luonne tai edunsaajan ominaisuudet estävät menettelyjen noudattamisen. Tämä koskee erityisesti humanitaarisen avun alaa.

D. Kirjanpito ja tilinpäätöksen esittäminen (Ensimmäinen osa - VI osasto)

Komissio toivoo, että varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisen yhteydessä voitaisiin parantaa myös yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavia yleisiä kirjanpitoperiaatteita.

Samalla komissio toivoo, että voitaisiin lisätä yhteisöjen tuottamien, rahoitusta ja taloudenhoitoa koskevien tietojen avoimuutta sekä valvontayksiköiden että suuren yleisön kannalta, niin että kaikki julkisten varojen käyttöä ja toimielinten varallisuutta koskevat tiedot olisivat käytettävissä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.

Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, on tilipäätöksen taustalla olevat kirjanpitotiedot laadittava kansainvälisesti tunnustettujen kirjanpitomenetelmien mukaisesti ja kaikissa toimielimissä yhdenmukaisella tavalla. Myös tilinpäätöksen esitystavan ja rakenteen on oltava järkevä niiden kannalta, joille se on tarkoitettu.

Yhtenäistämisestä vastaa komission tilinpitäjä, jonka tehtävänä on laatia kaikkien toimielinten kirjanpitoon sovellettavat kirjanpitosäännöt (kirjanpito- ja konsolidointimenetelmät).

Yhteisöjen toimielimissä sovellettavien kirjanpitosääntöjen on oltava myös julkisen talouden alalla kansainvälisesti tunnustettujen kirjanpitoperiaatteiden mukaisia. Nämä periaatteet esitetään nyt virallisesti varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa:

-toimintojen jatkuvuus, jonka mukaan tilit on esitettävä johdonmukaisesti yhdessä edeltävien varainhoitovuosien tietojen kanssa ja taseen edellistä varainhoitovuotta koskevien vertailutietojen kanssa,

-varovaisuus, jonka mukaan saatavien määrää ei saa arvioida liian suureksi eikä vastattavien määrää liian pieneksi,

-kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus, jonka mukaan kaikilla aloilla on sovellettava varainhoitovuodesta toiseen samoja sääntöjä ja kaikista sääntöjen muutoksista on ilmoitettava tilinpäätöksen lukijalle, niin että tämä voi havaita muutokset ja ymmärtää ne,

-periaate, jonka mukaan esitettyjen tietojen on oltava totuudenmukaisia, täydellisiä, olennaisia ja ymmärrettäviä, niin että ne antavat lukijalle luotettavan kuvan varallisuudesta, taloudellisesta tilanteesta ja varainhoitovuoden tuloksesta.

Muita noudatettavia periaatteita ovat bruttoperiaate, varainhoitovuosien riippumattomuus ja sisältöpainotteisuus.

Kirjanpitomenetelmistä ehdotuksessa todetaan selkeästi, että on noudatettava eri menettelyjä sen mukaan, mitä tietoja kulloinkin on tarkoitus laatia.

Liikekirjanpito, johon tapahtumat kirjataan yhteisöjen taseen laatimista varten, on suoriteperusteista kirjanpitoa.

Esitettävien tietojen ja niiden kohdeyleisön osalta ehdotuksessa esitetään selkeät säännöt, joiden avulla määritellään sekä tilinpäätöksen sisältö että sen laatimismenettely.

Tilinpäätös muodostuu näin ollen tulostilistä, taseesta ja liitteistä, joilla kullakin on oma selkeästi määritelty tavoitteensa: tulostilissä seurataan talousarvion toteuttamista, taseessa esitetään yhteisöjen rahoitusasema (noudattaen mahdollisimman tarkoin neuvoston IV direktiivissä esitettyä kaavaa) ja liitteissä esitetään taseeseen sisältyvien tietojen ymmärtämiseksi tarvittavat lisätiedot.

Tilipäätöksen esittämisen osalta ehdotuksessa vahvistetaan, että kunkin toimielimen tilinpitäjä laatii omaa toimielintään koskevan tilinpäätöksen ja toimittaa sen komission tilinpitäjälle konsolidoitavaksi. Konsolidoitu tilinpäätös toimitetaan tarkasteltavaksi tilintarkastustuomioistuimelle ja vastuuvapauden myöntäjälle. Sen jälkeen kun tilintarkastustuomioistuimen mahdollisiin huomautuksiin perustuvat korjaukset on tehty, tilinpäätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä marraskuun 30 päivän jälkeen samaan aikaan kuin tarkastuslausuma ja sitä koskeva tilintarkastustuomioistuimen kertomus.

E. Ulkoiset toimet (Toinen osa - IV osasto)

Ehdotuksessa yksinkertaistetaan ulkoisia toimia koskevaa osastoa siten, että siinä käsitellään ainoastaan niitä seikkoja, jotka muodostavat poikkeuksen yhteisön hallinnoinnin yleisiin sääntöihin nähden. Osaston säännökset on lisäksi yhdenmukaistettu neuvoston hiljattain antamien asetusten kanssa, joiden tarkoituksena on hajauttaa ulkoisen tuen hallinnointia erityisesti siksi, että ehdokasmaita voitaisiin paremmin valmistella liittymiseen ja siitä aiheutuvien velvollisuuksien hoitamiseen.

Osastossa selvitetään ulkoisten toimien hallinnoinnin eri muotoja, kun taas voimassa olevassa varainhoitoasetuksessa käsitellään ainoastaan komission hoitamaa keskitettyä hallinnointia, jota voidaan täydentää delegoimalla toimivaltuuksia edunsaajavaltioille, kun toimet on hyväksytty etukäteen. Uudessa osastossa täsmennetään, että kolmansiin maihin kuuluville edunsaajavaltioille tai kansainvälisille järjestöille delegoituihin toimiin sovelletaan sekä ennakkohyväksyntää että jälkikäteistarkastuksia.

Kaikissa delegointitapauksissa (vrt. asetusehdotuksen 53 artikla) komission tekemissä sopimuksissa voidaan hyväksyä sopimuspuolen julkisia hankintoja koskevat menettelyt ja sisäiset valvonta- ja tarkastuskäytännöt sovellettaviksi yhteisöjen varojen käytön yhteydessä, kunhan ne täyttävät komission kanssa sovitut vähimmäisvaatimukset.

Ehdotuksessa annetaan mahdollisuus hajauttaa ulkoisten tukien hallinnointi joko osittain tai kokonaan edunsaajavaltioille sillä edellytyksellä, että nämä osoittavat komissiolle noudattavansa edunsaajavaltion vastuulla tiettyjä hyvän taloushallinnon vähimmäisvaatimuksia, avoimia julkisten hankintojen menettelyjä, tehokasta sisäisen valvonnan järjestelmää ja tilien eriyttämistä sekä ulkoista valvontaa.

Kun edunsaajavaltiot tekevät hankintoja joko suoraan tai valtuuttamiensa yhteisöjen välityksellä tai kun komissio tekee hankintoja edunsaajavaltioiden nimissä ja niiden lukuun, on noudatettava yhteisön julkisia hankintoja koskevia yleisiä periaatteita ja menettelyjä, jollei erityisesti tarjouksentekijöiden hyväksymistä koskevista erityissäännöistä tai varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä esitetyistä kynnysarvoista muuta johdu. Koska rahoitussopimusta ei voida tehdä ilman sitä edeltävää kokonaissitoumusta, jolla tarvittavat määrärahat varataan käyttöön, tarjouspyyntöihin voidaan hyvin sisällyttää määrärahojen käytettäviksi asettamista koskeva lykkäysehto.

F. Muut käsiteltävät kysymykset

F. 1. Vastuuvapaus (Ensimmäinen osa - VII osasto, 2 luku)

Asetusehdotuksessa otetaan huomioon puitesopimus Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista.

F. 2. EMOTR:n tukiosasto (Toinen osa - I osasto)

Toisen osan I osastoon on koottu erityissäännökset, joita sovelletaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston jaksotettuihin määrärahoihin (vrt. nykyisen varainhoitoasetuksen VIII osasto). Näissä säännöksissä säädetään mm. seuraavaa:

-maksusitoumusmäärärahat ovat yhtä suuret kuin maksumäärärahat, ja käyttämättä jääneet maksumäärärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle aiempien sitoumusten kattamiseksi,

-jäsenvaltiot rahoittavat menot ennakkoon ja komissio palauttaa niille varat myöhemmin

-hallinnointiaikataulussa on mahdollisuus jatkaa määrärahojen voimassaoloa, ja määrärahasiirtoja voidaan tehdä seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 31 päivään asti.

Maatalouden kehittämisen määrärahoja hallinnoidaan kuitenkin yleisten hallinnointisääntöjen mukaisesti nykyisten rahoitusnäkymien voimassaolon päättymisestä alkaen eli tammikuun alusta 2007.

Lisäksi viittauksia alakohtaiseen lainsäädäntöön muutetaan.

F. 3. Rakennerahastot (Toinen osa - II osasto)

Rakennerahastoista ja koheesiorahastosta annetuissa asetuksissa on rahoitusta koskevia säännöksiä, jotka aiheuttavat poikkeuksia varainhoitoasetuksen yleisiin sääntöihin nähden. Poikkeukset koskevat määrärahojen sitomista (vuosittaisina erinä), maksujärjestelyjä, ennakkomaksujen palauttamista, määrärahojen vapauttamista ja uudelleen käyttöön ottamista sekä määrärahasiirtoja.

Nämä erityispiirteet on otettava huomioon varainhoitoasetuksessa. Sen vuoksi ehdotuksessa onkin lisätty toiseen osaan rakennerahastoja koskeva uusi osasto, jonka tarkoituksena on parantaa alakohtaisen lainsäädännön ja varainhoitoasetuksen yhteensopivuutta.

Alakohtaisen lainsäädännön ja varainhoitoasetuksen on oltava yhdenmukaisia. Komissio varmistaa tämän alakohtaisia säännöksiä koskevan ehdotuksen valmistelun yhteydessä.

F. 4. Tutkimus (Toinen osa - III osasto)

Toisen osan III osasto koskee tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitettuihin määrärahoihin sovellettavia erityissäännöksiä (nykyisen varainhoitoasetuksen VII osasto). Niitä on voitu karsia huomattavasti, koska talousarviossa on otettu käyttöön toimintoperusteisen budjetoinnin esitystapa. Nykyisessä varainhoitoasetuksessa (95 artikla) YTK:n määrärahasiirtoihin varattu 15 prosentin liikkumavara on kuitenkin säilytetty.

Ensimmäisen osan IV osastossa annetut säännöt julkisista hankinnoista eivät koske YTK:ta sen tehdessä julkisia hankintoja osana kolmansille suorittamiaan tehtäviä. Neuvoston päätöksellä tutkimuksen puiteohjelman hyväksymisestä säädetään myös säännöistä, joita tutkimusmäärärahoilla palkattavien asiantuntijoiden palvelukseenotossa noudatetaan.

Nykyisen asetuksen 92 artiklan 4 kohdan säännöksiä, joissa tietyt YTK:n määrärahat rinnastetaan kolmansien lukuun suoritettujen tehtävien tuloihin - ja siten käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin - ei ole sisällytetty ehdotukseen. Ehdotus ei kuitenkaan tule voimaan ennen tutkimuksen viidennen puiteohjelman päättymistä, ja siten puiteohjelma voidaan panna täytäntöön nykyisen varainhoitoasetuksen mukaisesti mainittu 92 artiklan mukaan luettuna.

F. 5. OLAF (Toinen osa - VI osasto)

Omat ominaispiirteensä talousarvion laatimiseen tuo myös petostentorjuntavirasto (OLAF), jonka perustamisesta säädetään 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyllä komission päätöksellä [13] ja 25 päivänä toukokuuta 1999 annetulla neuvoston asetuksella [14] sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1073/99 [15] ja neuvoston asetuksella (Euratom) N:o 1074/99 [16]. OLAFin määrärahat samoin kuin niiden käyttö esitetään talousarvion komissiota koskevan pääluokan liitteessä, mikä osoittaa viraston toimivan itsenäisesti. Nämä erityispiirteet on otettava huomioon myös varainhoitoasetuksessa.

[13] Komission päätös 352/1999, tehty 28.4.1999 (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20).

[14] Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1074/1999, annettu 25.5.1999 (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8).

[15] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[16] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

Tätä varten ehdotetaan, että varainhoitoasetukseen lisätään uusi osasto, jossa säädetään OLAFin määrärahojen ottamisesta talousarvioon (liitteessä oleva yksityiskohtainen budjettikohta, henkilöstötaulukko), viraston talousarvion toteuttamista koskevista erityispiirteistä (toimeenpanovallan delegoiminen viraston johtajalle, määrärahasiirrot) ja OLAFin tilinpäätöksen esittämisestä.

F. 6. Hallintomäärärahat (Toinen osa - VII osasto)

Ehdotuksessa on uusi osasto, johon on koottu hallintomäärärahoja koskevat erityissäännökset: siihen kuuluvat juoksevia hallintomenoja varten tehtävät sitoumukset (nykyinen 8 artiklan 2 kohta), lupa maksaa ennalta suoritettavat menot, kuten vuokrat, seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista (nykyinen 8 artiklan 3 kohta), maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tasapaino sekä säännös, jonka mukaan hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston, kirjataan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu (nykyinen 1 artiklan 3 kohta).

F. 7. Poistetut osastot

Nykyisen varainhoitoasetuksen XI a osasto, jossa säädetään niille jäsenvaltioille, joilla on liiallinen alijäämä, määrättäviä taloudellisia seuraamuksia koskevista säännöksistä, ehdotetaan poistettavaksi, koska näistä seuraamuksista säädetään jo varainhoitoasetuksen 17 artiklassa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen yhteydessä.

Nykyisen varainhoitoasetuksen X osaston otsikkona on "Yhteisössä toimivaan toimistojen ja sivutoimistojen henkilöstöön sekä yhteisön ulkopuolella toimiviin valtuuskuntiin ja vastaavaan hallinnolliseen toimintaan liittyvien määrärahojen hoitoon sovellettavia erityissäännöksiä", mutta siinä vain viitataan soveltamissääntöihin sopimusten tekemistä, omaisuusluetteloiden pitoa, kirjanpitoa ja ennakkomaksujärjestelmiä koskevien järjestelyjen osalta. Viittaus on turha, koska osastossa mainittuja tehtäviä koskevissa varainhoitoasetuksen säännöksissä viitataan jo soveltamissääntöihin. Näin ollen osasto poistettaisiin.

Samoin poistettaisiin nykyisen varainhoitoasetuksen toinen osa, "Euroopan yhteisöjen lainanotto- ja lainanantotoimenpiteisiin sovellettavat säännökset". Sen 134 ja 135 artikla sisältyvät ehdotuksen ensimmäisen osan V osastoon "Kirjanpito", ja 137 artikla lisätään tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa koskeviin säännöksiin saman osan osastoon VIII "Ulkoinen valvonta ja vastuuvapaus". Varainhoidon valvojan näiden toimien osalta suorittamaa sisäistä tarkastusta koskeva 136 artikla poistetaan, koska sisäistä tarkastusta koskevat säännökset uusitaan kokonaisuudessaan.

F. 8. Kolmas osa

Ehdotuksen kolmas osa ("Siirtymä- ja loppusäännökset") käsittää ensinnäkin kaksi siirtymäsäännöstä. Niistä ensimmäinen koskee valuuttavarausta, jonka poistamista ehdotetaan parhaillaan hyväksyttävänä olevassa, talousarvioon sovellettavasta kurinalaisuudesta annettavaa asetusta koskevassa ehdotuksessa. Toinen siirtymäsäännös asettaa maaseudun kehittämistoimien määrärahat EMOTR:n tukiosastoa koskevaan erityisosastoon, niin kuin nykyisissä rahoitusnäkymissäkin (2000-2006) tehdään, mutta ei sisällä säännöksiä järjestelmästä, jota niihin sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen.

Loppusäännökset vastaavat nykyistä 138-143 artiklaa, joihin on kuitenkin tehty kaksi muutosta. Ensimmäinen muutos liittyy varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen luonteeseen, joka edellyttää 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun asetuksen kumoamista. Toisessa muutoksessa viitataan neuvottelumenettelyyn, joka nykyään mainitaan 140 artiklassa. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus 4 päivänä maaliskuuta 1975 perustetusta neuvottelumenettelystä toistetaan 174 artiklassa. Komissio muistuttaa tässä yhteydessä, että hallitustenväliselle konferenssille antamassaan lausunnossa se ehdotti, että varainhoitoasetus hyväksyttäisiin tästä lähtien yhteispäätösmenettelyllä.

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUKSEKSI (EY, EHTY, Euratom)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 279 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 183 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [17],

[17] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [18],

[18] EYVL C

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon [19],

[19] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Olosuhteet, joissa Euroopan yhteisöjen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus [20] 21 päivänä joulukuuta 1977 annettiin, ovat huomattavasti muuttuneet erityisesti uusien jäsenmaiden liittymisen johdosta sekä lukuisten merkittävien talousarviopuitteiden ja institutionaalisten muutosten takia. Uusien tarpeellisten muutosten erityisesti lainsäädännön ja hallinnon yksinkertaistamisen vaatimusten huomioon ottamiseksi sekä yhteisöjen lisääntyneen talouden tiukkuuden takia olisi laadittava uudelleen 21 päivänä joulukuuta 1977 annettu varainhoitoasetus.

[20] EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2673/1999, EYVL L 326, 18.12.1999, s. 1.

(2) Tässä asetuksessa olisi rajoituttava määrittelemään ainoastaan ne pääperiaatteet ja perussäännöt, jotka sääntelevät perussopimuksissa tarkoitettuja talousarvio- kysymyksiä. Yksityiskohtaiset säännökset olisi koottava erilliseen asetukseen, jossa vahvistetaan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset, jäljempänä 'soveltamissäännöt', siten, että eri säännöt voidaan asettaa paremmin keskinäiseen arvojärjestykseen ja parantaa varainhoitoasetuksen ymmärrettävyyttä.

(3) Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa olisi noudatettava talousarvioperiaatteista neljää keskeistä budjettioikeusperiaatetta (yhtenäisyys, kokonaisvaltaisuus, menojen määriteltävyys ja vuotuisuus) sekä periaatteita moitteettomasta taloudenhoidosta, laskentayksiköstä, tasapainosta ja avoimuudesta.

(4) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava uudelleen nämä periaatteet ja rajoitettava poikkeukset niihin ehdottoman välttämättömään sekä säädettävä poikkeuksille tiukat puitteet.

(5) Yhtenäisyyden periaatteen mukaisesti tässä asetuksessa olisi todettava, että sitä sovelletaan myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioissa tehtävän yhteistyön menoihin silloin, kun ne suoritetaan talousarviosta. Budjettivallan käyttäjän on vahvistettava yhteisön erillisvirastoja koskeva henkilöstötaulukko talousarviomenettelyn puitteissa siten, että otetaan huomioon sen nykyinen tai mahdollinen vaikutus yhteisöjen henkilöstöön ja yleiseen talousarvioon näille virastoille mahdollisesti maksettavina avustuksina tai niiden henkilöstölle maksettavina eläkkeinä.

(6) Kokonaisvaltaisuuden periaatteen osalta olisi poistettava mahdollisuus maksaa takaisin etumaksuja ja mahdollisuus määrärahojen uudelleenkäyttöön; nämä mahdollisuudet korvataan osittain tulojen kohdentamisella. Muutosten ei tulisi koskea rakennerahastoihin sovellettavia erityissääntöjä.

(7) Menojen määriteltävyyden periaatteen osalta komission on voitava siirtää joustavasti henkilöstö- ja hallintomäärärahoja eri toimintalohkoja koskevien osastojen sekä toimintamenoja koskevien lukujen välillä. Tässä varainhoitoasetuksessa olisi tätä varten säädettävä mahdollisuudesta esittää tiettyyn käyttötarkoitukseen osoitetut taloudelliset ja hallintoresurssit yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi olisi yhtenäistettävä hallintomäärärahojen siirtämismenettelyjä muissa toimielimissä, jotta voidaan säätää, että määrärahasiirroista talousarvion osastojen välillä päättää budjettivallan käyttäjä ja tätä alemmalla tasolla tehtävistä määrärahasiirroista kukin toimielin itse. Budjettivallan käyttäjän oikeus tehdä varauksia rajataan kahteen seuraavaan tilanteeseen: toimenpiteeltä puuttuu oikeusperusta tai on epävarmuutta määrärahojen riittävyydestä tai niiden tarpeellisuudesta.

(8) Vuotuisuuden periaatteen osalta otetaan kaikkialla käyttöön jaksotetut määrärahat. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) määrärahoihin nykyisin sovellettava tekninen järjestely kuitenkin säilytetään. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen siirtämisestä varainhoitovuodelta toiselle päättää asianomainen toimielin, koska jaksottamattomien määrärahojen käytöstä luopuminen selkeyttää järjestelmää. Voimassaolon jatkaminen olisi rajoitettava niihin tapauksiin, joissa se on ehdottoman välttämätöntä, eli EMOTR:n maksuihin.

(9) Avoimuuden periaatteen osalta on varmistettava, että talousarvion toteuttamisesta ja kirjanpidosta tiedotetaan paremmin. Olisi myös vahvistettava määräaika, johon mennessä talousarvio viimeistään on julkaistava. Lisäksi negatiiviset menot ja tulot olisi poistettava ja negatiivisia menoja olisi käsiteltävä vastaisuudessa käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

(10) Lopuksi olisi määriteltävä moitteettoman taloudenhoidon periaate viittaamalla taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteisiin ja varmistettava tämän periaatteen noudattaminen seuraamalla ja arvioimalla tavoitteiden toteutumista erilaisten mittarien avulla. Arviointia on suoritettava ohjelmien koko toteuttamisen ajan.

(11) Talousarvion laatimisen ja esitystavan osalta olisi yhtenäistettävä ja selkeytettävä talousarviomenettelyjä poistamalla täydentävien ja korjaavien lisätalousarvioiden välinen ero, jolla ei käytännössä ole merkitystä.

(12) Olisi säädettävä, että komissiota koskevassa talousarvion pääluokassa määrärahat ja resurssit voidaan esittää käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltyinä ('toimintoperusteinen budjetointi'); näin voidaan lisätä talousarvion hallinnoinnin avoimuutta suhteessa moitteettoman taloudenhoidon tavoitteisiin ja erityisesti tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.

(13) Komission olisi voitava hallinnoida henkilöstöresursseja joustavasti suhteessa budjettivallan käyttäjän myöntämien virkojen ja toimien määrään erityisesti uuden, keinojen sijasta tuloksiin keskittyvän hallintomallin mukaisesti. Tätä joustavuutta rajoittavat kuitenkin yhtäältä talousarviomäärärahat ja toisaalta virkojen ja toimien hyväksytty enimmäismäärä; joustava hallinnointi ei myöskään koske palkka- luokkia A1 ja A2.

(14) Talousarvion toteuttamisen osalta olisi selkeytettävä talousarvion eri toteuttamistapoja: joko keskitetysti komission toimesta tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti ulkoisten toimien yhteydessä kolmansille maille myönnettävinä avustuksina. Keskitetystä hallinnoinnista voivat huolehtia joko komission yksiköt suoraan tai tehtävät voidaan delegoida kansallisen, Euroopan yhteisön tai muun kansainvälisen lainsäädännön mukaisille julkisoikeudellisille yhteisöille ja erityisesti Euroopan yhteisöjen perustamille toimeenpanovirastoille. Viimeksi mainitut voivat saada tehtäväkseen koko ohjelman tai sen osan toteuttamisen komission vastuulla ja sen valvonnassa.

(15) Talousarvion toteuttamisesta vastaavana komissio ei voi delegoida sille kuuluvia julkisen vallan tehtäviä, jos niihin sisältyy harkintavaltaa. Tässä asetuksessa olisi mainittava tämä periaate ja täsmennettävä, mitä tehtäviä voidaan delegoida. Lisäksi olisi täsmennettävä, että talousarvion toteuttamiseen liittyvää tehtävää ei saa antaa yksityisoikeudellisille yhteisöille (jäsenvaltion toimeksiannosta julkisen palvelun tehtäviä suorittavia yhteisöjä lukuun ottamatta); ne voivat suorittaa ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä, hallintotehtäviä tai muita valmistelu- ja avustustehtäviä.

(16) Avoimuuden ja moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden noudattaminen edellyttää, että julkisoikeudelliset tai valtion vastuulla julkista palvelutehtävää hoitavat yhteisöt, joille komissio delegoi toimeenpanotehtäviä, huolehtivat julkisten hankintojen avoimuudesta ja tehokkaasta sisäisestä valvonnasta, hoitavat komission lukuun suoritettavien toimenpiteiden kirjanpidon erillään muusta toiminnastaan ja järjestävät ulkoisen tarkastuksen.

(17) Talousarvion toteuttamisesta vastaavien toimijoiden tehtävät: tulojen ja menojen hyväksyjien vastuuta on lisättävä poistamalla keskitetyt ennakkotarkastukset ja erityisesti varainhoidon valvojan tulo- ja menotapahtumille antama ennakkohyväksyntä sekä tilinpitäjän toimittama suorituksen oikeellisuuden tarkastus. Vastapainoksi kehitetään tulojen ja menojen hyväksyjien laatimien sisäisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien sisäistä tarkastusta. Sisäinen tarkastaja on perustamissopimusten mukaisesti varainhoidon valvoja.

(18) Tulojen ja menojen hyväksyjien, tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien vastuu ei poikkea muiden virkamiesten ja muun henkilöstön vastuusta, vaan heihin voidaan soveltaa Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä 'henkilöstösäännöt', mukaisia kurinpitoseuraamuksia ja heidät voidaan saattaa korvausvelvollisiksi. Tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien tehtävien erityisluonteen vuoksi heidän virheitään koskevat tietyt erityissäännökset säilyvät ennallaan; he eivät kuitenkaan enää saa erityiskorvausta eikä vakuutusta. Lisäksi varainhoitoasetuksessa on syytä viitata Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehtyyn yleissopimukseen ja sellaisen lahjonnan, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai jäsenvaltioiden virkamiehiä, torjumisesta tehtyyn yleissopimukseen.

(19) Olisi määriteltävä menoon liittyvät talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen käsitteet ja niiden toteuttamisedellytykset. Komission päätösten mahdollisten talousarviovaikutusten ajallisesti rajoittamiseksi ja toteuttamista odottavien sitoumusten määrän pitämiseksi vähäisenä, on tarpeen rajoittaa aikaa, jonka kuluessa talousarvioon tehtyjen kokonaissitoumusten perusteella voidaan tehdä yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia.

(20) Tässä asetuksessa olisi määriteltävä ne maksujen lajit, joita tulojen ja menojen hyväksyjät saavat hoitaa.

(21) Tässä asetuksessa olisi täsmennettävä, että menot on maksatettava, hyväksyttävä ja maksettava täytäntöönpanosäännöissä vahvistettuna määräaikana ja näiden määräaikojen ylittyessä, velkojilla on oikeus talousarviosta maksettaviin viivästyskorkoihin.

(22) Julkisten hankintojen osalta julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien menettelyjen yhteensovittamisesta annettuja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä on sovellettava toimielinten omaan lukuunsa tekemiin julkisiin hankintoihin, niiden periaatteet olisi sisällytettävä myös sääntöihin, joita sovelletaan yhteisöjen talousarviosta rahoitettaviin kolmansien lukuun suoritettaviin hankintoihin.

(23) Sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, petosten ja lahjonnan torjumiseksi sekä moitteettoman ja tehokkaan taloudenhoidon edistämiseksi olisi annettava erityissäännökset, joilla suljetaan hankintamenettelyn ulkopuolelle ehdokas tai tarjoaja, joka syyllistyy mainittuihin tekoihin taikka on jäävi.

(24) Avoimuuden lisäämiseksi olisi annettava ehdokkaille ja tarjoajille asianmukaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisusta.

(25) Tulojen ja menojen hyväksyjien vastuun lisäämisen puitteissa keskitetty valvontaelin eli hankintoja ja sopimuksia käsittelevä neuvoa-antava komitea olisi lakkautettava.

(26) Avustusten osalta olisi oltava erityiset säännökset yhteisöjen avustusten myöntämisen ja hallinnoinnin täytäntöönpanosta (oikeusperusta, avustusohjelma, yhteisrahoitus, kollektiivinen arviointi ja toteuttamisen seuranta).

(27) Päällekkäisyyden välttämiseksi samaa toimintaa varten voidaan myöntää ainoastaan yksi avustus eikä jo ennen avustuksen myöntämistä toteutetulle toiminnalle voida myöntää avustusta.

(28) Petosten ja lahjonnan torjumiseksi olisi säädettävä perusteet avustusten myöntämismenettelyn ulkopuolelle sulkemisesta, jotka vastaavat sääntöjä hankintamenettelyn ulkopuolelle sulkemisesta.

(29) Toimielimen ja avustuksen saajan oikeuksien ja velvollisuuksien täsmentämiseksi avustuksista on tehtävä kirjallinen sopimus.

(30) Kun avustus on myönnetty, tulojen ja menojen hyväksyjän on seurattava sen käyttöä ja laadittava ohjelmakohtaisesti kokonaisarvio tuloksista.

(31) Kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta olisi täsmennettävä, että kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta ja korostettava, että liikekirjanpito on suoriteperusteista kirjanpitoa kun taas talousarviokirjanpidon tarkoituksena on laatia tulostili ja selvitykset talousarvion toteuttamisesta.

(32) Olisi määriteltävä ne periaatteet, joiden pohjalta liikekirjanpito laaditaan ja tilinpäätös esitetään kansainvälisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annettujen neuvoston direktiivien perusteella, siltä osin kuin niitä voidaan soveltaa julkisen palvelun tehtäviin.

(33) On tarpeen mukauttaa säännöksiä talousarvion toteuttamisesta annettavista tiedoista siten, että näihin tietoihin voidaan sisällyttää myös tiedot varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen, uudelleen käyttöön otettujen ja uudelleen käytettyjen määrärahojen käytöstä, ja että kuukausittain esitettävien tietojen ja budjettivallan käyttäjälle kolme kertaa vuodessa esitettävien toteuttamisselvitysten toimittamista voidaan kehittää.

(34) Olisi yhtenäistettävä toimielimissä käytettyjä kirjanpitomenetelmiä ja tunnustettava komission tilinpitäjän aloiteoikeus tällä alalla.

(35) Olisi täsmennettävä, että tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö taloushallinnossa ei saa vaikuttaa tilintarkastustuomioistuimen oikeuteen saada tutustua tositteisiin.

(36) Olisi luovuttava ennakko- ja etumaksujen käsitteiden käytöstä niiden epätäsmällisyyden vuoksi. Maksut olisi suoritettava vastedes ennakko-, väli- ja loppumaksuina, paitsi silloin kun ne maksetaan kertasuorituksina ja lisäksi olisi säädettävä, että ennakkomaksuista kertyvät korot otetaan talousarvioon tuloina.

(37) Ulkoisen valvonnan ja vastuuvapauden osalta, vaikka komissiolle kuuluu täysi vastuu talousarvion toteuttamisesta, niin suuri osa hallinnoinnista toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti kolmansissa maissa, että molempien on osallistuttava täysipainoisesti tilintarkastustuomioistuimen valvontamenettelyihin ja budjettivallan käyttäjälle kuuluvaan vastuuvapauden myöntämiseen.

(38) Toimielinten välisen yhteistyön parantamiseksi komission olisi annettava Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki vastuuvapausmenettelyä varten tarvittavat kyseistä varainhoitovuotta koskevat tiedot noudattaen yksilön perusoikeuksia, liikesalaisuuden suojaa sekä oikeudellisia ja kurinpidollisia menettelyjä koskevia säännöksiä ja toimien yhteisön etujen mukaisesti.

(39) Eräiden yhteisöpolitiikkojen osalta olisi annettava erityissäännöksiä, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten johdonmukaisuus alakohtaisen lainsäädännön kanssa.

(40) EMOTR:n osalta erityispiirteet, jotka liittyvät muun muassa siihen, että maksusitoumus- ja maksumäärärahoja on yhtä paljon, sekä määrärahojen siirtämiseen varainhoitovuodelta toiselle, säilytetään, lukuun ottamatta maaseudun kehittämiseen liittyviä määrärahoja 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

(41) Käytettävissä olevien määrärahojen kokonaisuuden säilymiseksi, EMOTR:n tukiosaston tulot olisi osoitettava kokonaan EMOTR:n tukiosaston määrärahoihin.

(42) On tarpeen säätää mahdollisuudesta tehdä marraskuun 15 päivästä alkaen seuraavan varainhoitovuoden talousarviota koskevia ennakkositoumuksia.

(43) Rakennerahastojen osalta on säilytettävä ennakkorahoituksena maksettujen maksujen palautukset ja määrärahojen uudelleen käyttöön ottaminen niiden edellytysten mukaisesti, jotka esitetään rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1260/1999 liitetyssä komission julistuksessa.

(44) Olisi yhtenäistettävä tutkimustalousarvion esitystapa toimintoperusteista budjetointia koskevien säännösten kanssa.

(45) Ulkoisten toimien osalta olisi annettava valtuudet ulkoisen avun hallinnon hajauttamiseksi, edellyttäen että komissio saa takeet siitä, että toimet toteutetaan moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden mukaisesti ja että edunsaajavaltio vastaa saamiensa varojen käytöstä komissiolle.

(46) Edunsaajavaltion tai tämän nimeämän kansallisen, Euroopan yhteisöjen tai muun kansainvälisen lainsäädännön mukaisen julkisoikeudellisen yhteisön tai luonnollisen henkilön taikka yksityisoikeudellisen oikeushenkilön kanssa tehtyjen rahoitussopimusten tai muiden sopimusten olisi oltava tämän asetuksen I osan IV osaston ja II osan IV osaston ulkoisia toimia koskevissa säännöksissä esitettyjen, julkisia hankintoja koskevien yleisten periaatteiden mukaisia.

(47) Euroopan petostentorjuntaviraston osalta olisi koottava erityiseen osastoon sen hallintoa koskevat erityissäännökset ja erityisesti säännökset, jotka koskevat talousarvion liitetietoja sekä sen johtajalle siirretyn toimivallan määrittelyä.

(48) Hallintomäärärahoja koskevat erityissäännökset olisi myös koottava omaan erilliseen osastoon.

(49) Olisi säilytettävä EMOTR:n erityisrahoitusvaraus, kunnes asetus talousarvion kurinalaisuudesta tulee voimaan ja maaseudun kehittämiseen ja liitännäistoimen- piteisiin liittyvien ohjelmien osalta olisi säädettävä, että EMOTR:n tukiosaston määrärahoja koskevia erityissäännöksiä sovelletaan ainoastaan kuluvan ohjelmakauden loppuun saakka,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tässä asetuksessa esitetään säännöt, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion, jäljempänä 'talousarvio', laatimista ja toteuttamista tulojen ja menojen muodossa. Se käsittää myös yhteisöjen kirjanpitoa, hankintasopimuksia ja avustuksia koskevat säännöt. Siinä määritellään tulojen ja menojen hyväksyjien, tilinpitäjien ja sisäisten tarkastajien tehtäviä koskevat säännöt ja näiden tehtävien valvontaa koskevat menetelmät. Siinä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt ulkoisesta tarkastuksesta ja vastuuvapausmenettelystä.

Tätä asetusta sovellettaessa talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja oikeusasiamies rinnastetaan yhteisöjen toimielimiin.

2 artikla

Tässä asetuksessa määritellyin edellytyksin noudatetaan talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa yhtenäisyyden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, kokonaisvaltaisuuden, määriteltävyyden, moitteettoman taloudenhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

1 luku Yhtenäisyyden periaate

3 artikla

1. Talousarvio on säädös, jossa arvioidaan ja vahvistetaan joka vuosi yhteisöjen tulot ja menot.

2. Yhteisöjen menoihin ja tuloihin kuuluvat:

a) Euroopan yhteisön menot ja tulot, mukaan lukien yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja oikeus- ja sisäasioissa tehtävän yhteistyön hallintomenot sekä niitä vastaavat toimintamenot, kun ne suoritetaan talousarviosta;

b) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön hallintomenot ja niitä vastaavat tulot;

c) Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot.

3. Talousarvioon otetaan yhteisöjen varainhankinta- ja lainanantotoimintaan liittyvät takaukset ja takuurahaston suoritukset ulkosuhteisiin liittyville hankkeille. Ne esitetään komission tulostilissä ja taseessa.

4 artikla

1. Tuloa eikä menoa ei saa suorittaa muutoin kuin ottamalla ne johonkin budjettikohtaan, jollei 69 artiklasta muuta johdu.

2. Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittävää vahvistetun määrärahan.

2 luku Vuotuisuuden periaate

5 artikla

Talousarvioon otetut määrärahat vahvistetaan yhden varainhoitovuoden ajaksi.

6 artikla

1. Talousarvio koostuu jaksotetuista määrärahoista, jotka ovat maksusitoumus- määrärahoja tai maksumäärärahoja.

Maksusitoumusmäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset.

Maksumäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden ja/tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

2. Edellä 1 kohta ei rajoita II osan I ja VII osaston erityissäännösten soveltamista. Se ei estä sitomasta kaikkia määrärahoja kerralla tai jakamasta talousarviositoumuksia vuosittaisiin eriin.

3. Määrärahat esitetään talousarviossa seuraavasti:

a) varainhoitovuodelle vahvistetut maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat otetaan niille tarkoitettuun budjettikohtaan;

b) tulevien varainhoitovuosien vuosittainen maksumäärärahan tarve suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin esitetään talousarvion selvitysosassa tiedoksi maksujen erääntymisaikataulussa.

7 artikla

1. Varainhoitovuosi alkaa tammikuun 1 päivänä ja päättyy joulu- kuun 31 päivänä.

2. Varainhoitovuoden tulot kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina, lukuun ottamatta seuraavan varainhoitovuoden tammikuun omia varoja, jotka voidaan suorittaa ennakkoon yhteisöjen omista varoista annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta tehdyn päätöksen mukaisesti.

3. Arvonlisäveroon perustuviin omiin varoihin, bruttokansantuloon (BKTL) perustuviin täydentäviin omiin varoihin ja tarvittaessa rahoitusosuuksiin saadaan tehdä mukautuksia 2 kohdassa mainitun asetuksen mukaisesti.

4. Tietylle varainhoitovuodelle myönnettyjä määrärahoja saadaan käyttää ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu saman varainhoitovuoden aikana, lukuun ottamatta toisen osan I osaston säännöksissä säädettyjä poikkeuksia, sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta ja joita varten ei ole siirretty määrärahoja edelliseltä varainhoitovuodelta.

5. Maksusitoumukset otetaan kirjanpitoon kattamaan joulukuun 31 päivään mennessä tehdyt oikeudelliset sitoumukset.

6. Varainhoitovuoden menot kirjataan kyseisen varainhoitovuoden tileille niiden menojen perusteella, jotka tilinpitäjä on maksanut joulu- kuun 31 päivään mennessä.

7. Poiketen siitä, mitä 5 ja 6 kohdassa säädetään, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston menot kirjataan varainhoitovuoden tileille toisen osan I osastossa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

8 artikla

1. Jos maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne peruuntuvat.

Käyttämättömät määrärahat voidaan kuitenkin viimeistään helmikuun 15 päivänä 2 ja 3 kohdan mukaisesti asianomaisen toimelimen päätöksellä siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi.

2. Maksusitoumusmäärärahoista voidaan siirtää

a) joko määrät, jotka vastaavat joulukuun 31 päivään mennessä käytännössä tehtyjä sitoumuksia;

b) tai määrät, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi lainsäädäntövallan käyttäjän annettua menojen perusteena olevan säädöksen varainhoitovuoden viimeisellä neljänneksellä ilman, että komissio on voinut ennen joulukuun 31 päivää sitoa talousarviossa tähän tarkoitukseen tarkoitettuja määrärahoja.

Nämä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät on sidottava ennen seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivää.

3. Maksumäärärahoista voidaan siirtää määrät, jotka tarvitaan aiempien maksusitoumusten kattamiseen tai jotka liittyvät siirrettyihin maksusitoumusmäärärahoihin, kun seuraavan varainhoitovuoden asianomaiseen budjettikohtaan osoitetut määrärahat eivät kata rahoitustarvetta. Asianomainen toimielin käyttää ensisijaisesti kuluvalle varainhoitovuodelle vahvistettuja määrärahoja ja vasta näiden loputtua siirrettyjä määrärahoja.

4. Asianomainen toimielin ilmoittaa viimeistään maaliskuun 15 päivänä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä 'budjettivallan käyttäjä', päätöksestään siirtää määrärahoja täsmentäen jokaisen budjettikohdan osalta, miten 2 ja 3 kohdassa säädettyjä perusteita on sovellettu.

5. Varauksiin otettuja tai henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei voida siirtää.

9 artikla

Käyttämättömät tulot ja 17 artiklassa tarkoitetuista tuloista saadut, joulukuun 31 päivänä käytettävissä olevat määrärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot on käytettävä ensin.

10 artikla

Määrärahojen vapautuminen, joka aiheutuu niillä rahoitettavan toiminnan osittaisesta tai täydellisestä toteuttamatta jättämisestä ja joka tapahtuu sen varainhoitovuoden jälkeisten varainhoitovuosien aikana, jota varten määrärahat on otettu talousarvioon, johtaa määrärahojen peruuntumiseen.

Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin, jollei toisen osan II osaston säännöksistä muuta johdu.

11 artikla

Talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa tammikuun 1 päivästä alkaen, talousarvion vahvistamisen jälkeen, jollei toisen osan I ja VII osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

12 artikla

1. Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa vahvistettu, sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 273 artiklaa, EHTY:n perustamissopimuksen 78 b artiklaa ja Euratomin perustamissopimuksen 178 artiklaa tehtäessä maksusitoumuksia ja suoritettaessa maksuja menoista, joiden peruste on hyväksytty viimeksi vahvistetussa talousarviossa.

Menon peruste katsotaan viimeksi vahvistetussa talousarviossa hyväksytyksi, jos menon kirjaaminen kyseiseen budjettikohtaan olisi ollut mahdollista kyseisenä varainhoitovuotena.

2. Maksusitoumuksia voidaan tehdä kussakin luvussa enintään neljäsosalla kaikista asianomaiseen lukuun edellisenä varainhoitovuotena vahvistetuista määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti, mukaan lukien määrärahasiirrot. Talousarvioesityksessä tai, jos sitä ei ole, alustavassa talousarvioesityksessä ehdotettuja määrärahoja ei saa ylittää.

Jäljempänä toisen osan I osastossa tarkoitetut EMOTR:n tukiosaston alustavat kokonaissitoumukset rinnastetaan maksusitoumuksiin sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa.

3. Maksuja voidaan suorittaa kuukausittain kussakin luvussa enintään kahdestoistaosalla kaikista asianomaiseen lukuun edellisenä varainhoitovuotena vahvistetuista määrärahoista, mukaan lukien määrärahasiirrot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla toimenpiteellä voidaan asettaa komission käyttöön kuukausittain enintään yksi kahdestoistaosa talousarvioesityksessä tai, jos sitä ei ole, alustavassa talousarvioesityksessä ehdotetuista määrärahoista.

4. Jos yhteisöjen toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä edellyttävät,

a) neuvosto voi määräenemmistöllä komission pyynnöstä ja kuultuaan Euroopan parlamenttia antaa luvan käyttää perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuviin pakollisiin menoihin, sekä maksusitoumuksiin että maksuihin, samanaikaisesti kaksi väliaikaista kahdestoistaosaa tai useampia niiden lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpidettä 2 kohdan mukaisesti;

b) muihin kuin perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuviin pakollisiin menoihin sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 273 artiklan kolmatta kohtaa, EHTY:n perustamissopimuksen 78 b artiklan 2 kohtaa ja Euratomin perustamissopimuksen 178 artiklan kolmatta kohtaa.

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina.

Kuhunkin lukuun vuosittain kahdestoistaosina hyväksytty määrä ei saa ylittää edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavan luvun määrää, mukaan lukien määrärahasiirrot, eikä vastaavan luvun määrää talousarvioesityksessä tai, jos sitä ei ole, alustavassa talousarvioesityksessä.

5. Jos jossain luvussa kahden tai useamman väliaikaisen kahdestoistaosan hyväksyminen 4 kohdassa määritellyissä tilanteissa ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeellisia yhteisöjen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisellä alalla, 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun määrän ylitys voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tällöin ei saa ylittää edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen määrärahojen kokonaismäärää.

3 luku Tasapainon periaate

13 artikla

1. Talousarvion tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2. Yhteisöt eivät saa ottaa lainaa budjettivajeen kattamista varten. Ne saavat kuitenkin ottaa lainaa aineellisten hyödykkeiden hankkimista varten.

14 artikla

Varainhoitovuoden ylijäämä otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona ja alijäämä maksumäärärahana.

Arviot näistä tuloista tai maksumäärärahoista otetaan talousarvioon talousarviomenettelyn kuluessa ja niitä voidaan tarvittaessa tarkistaa 31 artiklan mukaisella oikaisukirjelmällä. Nämä arviot laaditaan yhteisöjen omista varoista annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta tehdyn päätöksen mukaisesti.

Jokaisen varainhoitovuoden tilinpäätöksen jälkeen poikkeamat arvioista otetaan lisätalousarviossa seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon.

4 luku Laskentayksikön periaate

15 artikla

Talousarvio laaditaan euroina.

5 luku Kokonaisvaltaisuuden periaate

16 artikla

1. Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahat, jollei 17 artiklasta muuta johdu.

2. Tulot ja menot otetaan talousarvioon vähentämättä niitä toisistaan, jollei 18 artiklasta muuta johdu.

17 artikla

1. Seuraavat tässä asetuksessa säädetyt tulot pysyvät käyttötarkoitukseensa sidottuina:

a) jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka liittyvät tiettyihin tutkimusohjelmiin yhteisöjen omista varoista tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti;

b) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetussa asetuksessa tarkoitetuista sakoista ja talletuksista kertyvät korot;

c) määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset;

d) kolmansien maiden tai eri toimielinten osuudet yhteisön toimintaan liittyvistä maksuista;

e) tulot, jotka ovat peräisin kolmansilta näille tilauksesta toimitettuja tarvikkeita, suoritettuja palveluita ja tehtyjä urakoita varten;

f) tulot, jotka saadaan aiheettomasti maksettujen budjettimäärärahojen palauttamisesta;

g) tulot muille toimielimille tai laitoksille toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, mukaan lukien muiden toimielinten tai laitosten lukuun maksetut ja näiden korvaamat virkamatkakulut;

h) vakuutuskorvauksista saadut määrät;

i) vuokrasopimuksiin liittyvät tulot;

j) julkaisujen ja elokuvien sekä niiden sähköisten tallenteiden myynnistä saatavat tulot;

Koskien niiden käyttöä tulot, jotka on sidottava käyttötarkoitukseensa niihin sovellettavan oikeusperustan mukaisesti.

Talousarvioon kuuluu tilirakenne näitä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja tuloryhmiä varten ja mahdollisuuksien mukaan arvio tuloista.

2. Komissio voi ottaa vastaan erilaisia yhteisöjen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja ja testamenttilahjoituksia.

Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua kuluja, tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston lupa; niiden on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission pyynnön. Jos lahjoitusta ei tässä määräajassa ole vastustettu, komissio päättää lopullisesti sen vastaanottamisesta.

18 artikla

1. Varainhoitoasetuksen soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä, jäljempänä 'soveltamissäännöt', voidaan säätää tapauksista, joissa laskuista ja maksupyynnöistä voidaan vähentää erilaiset tulot ja jolloin ne voidaan hyväksyä nettomääräisinä.

2. Talousarvioon kirjataan nettomääräisenä niiden yhteisöille toimitettujen tuotteiden tai palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot jäsenvaltiot palauttavat yhteisöille Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.

3. Varainhoitovuoden aikana kirjatut valuuttakurssierot voidaan korvata. Lopputulos sisällytetään varainhoitovuoden yli- tai alijäämään.

6 luku Menojen määriteltävyyden periaate

19 artikla

Määrärahat jaotellaan osastoihin ja lukuihin; luvut jaotellaan momentteihin ja alamomentteihin.

20 artikla

1. Jollei komissiota koskevista säännöksistä muuta johdu, jokainen toimielin voi omassa pääluokassaan esittää budjettivallan käyttäjälle määrärahasiirtoja osastosta toiseen.

Komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle muiden toimielinten esitykset määrärahojen siirtämisestä osastosta toiseen. Komissio voi liittää näihin ehdotuksiin lausuntonsa.

2. Jollei komissiota koskevista säännöksistä muuta johdu, jokainen toimielin voi omassa pääluokassaan tehdä määrärahasiirtoja luvusta toiseen ja momentilta toiselle. Ne ilmoittavat tekemistään määrärahasiirroista budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle.

21 artikla

1. Komissio voi omassa pääluokassaan tehdä määrärahasiirtoja:

a) kunkin luvun momentilta toiselle;

b) henkilöstö- ja hallintomenojen osalta osastosta toiseen, kun kyseessä ovat luonteeltaan samanlaiset määrärahat;

c) toimintamenojen osalta saman osaston luvusta toiseen. Kultakin momentilta voidaan siirtää enintään 10 prosenttia sille alun perin otetuista määrärahoista.

Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan mukaisesti tekemistään määrärahasiirroista.

2. Komissio voi omassa pääluokassaan esittää myös muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja määrärahasiirtoja budjettivallan käyttäjälle.

22 artikla

1. Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyin edellytyksin, jollei toisen osan I osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

2. Kun kyseessä ovat määrärahasiirtoesitykset, jotka koskevat perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan määräenemmistöllä kuuden viikon kuluessa, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Euroopan parlamentti antaa lausuntonsa niin ajoissa, että neuvosto voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos neuvosto ei tee päätöstä tässä määräajassa, siirtoesitys katsotaan hyväksytyksi.

3. Kun kyseessä ovat määrärahasiirtoesitykset, jotka koskevat muita menoja kuin perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa neuvostoa kuultuaan kuuden viikon kuluessa, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Neuvosto antaa lausuntonsa määräenemmistöllä niin ajoissa, että Euroopan parlamentti voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos päätöstä ei tehdä tässä määräajassa, siirtoesitys katsotaan hyväksytyksi.

4. Määrärahasiirtoesitykset, jotka koskevat sekä perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja että muita menoja, katsotaan hyväksytyiksi, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät kumpikaan ole tehneet kielteistä päätöstä kuuden viikon kuluessa ehdotusten vastaanottamisesta. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto vähentävät esitettyä määrää eri tavalla, alemman määrän katsotaan tulleen hyväksytyksi. Jos jompikumpi toimielin kieltäytyy hyväksymästä määrärahasiirtoa, sitä ei saa tehdä.

23 artikla

1. Määrärahoja saadaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä "pro memoria" (p.m.).

2. Sidotut tulot saadaan siirtää ainoastaan, jos ne pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

24 artikla

1. EMOTR:n tukiosaston ja rakennerahastojen määrärahojen sekä tutkimusmäärärahojen siirtämistä talousarvion osastosta toiseen koskevat toisen osan I, II ja III osastossa vahvistetut erityissäännökset.

2. Budjettivallan käyttäjä päättää komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on käyttää yhteisöjen kolmansien maiden hyväksi myöntämiä lainoja ja lainatakuita koskevaa varausta sekä hätäapua koskevaa varausta.

Sovelletaan 22 artiklassa säädettyä menettelyä. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät kuitenkaan pääse yksimielisyyteen komission määrärahasiirtoesityksestä poikkeavasta määrästä, ne pidättyvät esityksen käsittelystä ja sen katsotaan tulleen hyväksytyksi.

7 luku Moitteettoman taloudenhoidon periaate

25 artikla

1. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman taloudenhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteiden mukaisesti.

2. On määriteltävä tavoitteet, joiden toteutumista voidaan seurata erilaisten mittareiden avulla, sekä seurattava tavoitteiden toteutumista.

3. Periaatteen moitteettomasta taloudenhoidosta toteutuminen edellyttää, että toimielimet arvioivat toimintaansa säännöllisesti.

26 artikla

Komissio antaa talousarviomenettelyn yhteydessä tarvittavat tiedot määrärahatarpeen kehityksen vertailemiseksi rahoitusselvityksessä annettuihin alustaviin arvioihin. Rahoitusselvitys sisältyy jokaiseen lainsäädäntövallan käyttäjälle esitettävään ehdotukseen, joka voi vaikuttaa talousarvioon.

8 luku Avoimuuden periaate

27 artikla

1. Talousarvio laaditaan, sitä toteutetaan ja tilinpäätös esitetään noudattaen periaatetta avoimuudesta.

2. Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin puhemiehen pyynnöstä.

Julkaiseminen suoritetaan kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona talousarvion vahvistaminen on todettu.

3. Konsolidoitu tulostili ja tase julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

28 artikla

1. Talousarvioon kuuluu liitteenä selvitys yhteisöjen varainhankinta- ja lainanantotoiminnasta.

2. Ulkoisiin toimiin liittyvät takuurahaston toimenpiteet esitetään tulostilissä ja taseessa.

II OSASTO TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1 luku TALOUSARVION LAATIMINEN

29 artikla

Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja oikeusasiamies laativat ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan tulevaa varainhoitovuotta varten ja toimittavat sen komissiolle ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää.

Ennakkoarviot toimitetaan tiedoksi budjettivallan käyttäjälle ennen kunkin vuoden heinä- kuun 1 päivää.

30 artikla

1. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen neuvoston käsiteltäväksi viimeistään kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä. Alustava talousarvioesitys toimitetaan samanaikaisesti Euroopan parlamentille.

Alustava talousarvioesitys käsittää yhteisöjen yleisen tulotaulukon sekä 29 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot.

2. Komissio liittää alustavaan talousarvoesitykseen:

a) selvityksen edellisen vuoden taloudenhoidosta sekä kyseisen varainhoitovuoden alustavan konsolidoidun taseen, joista säädetään 115 artiklassa;

b) lausunnon muiden toimielinten ennakkoarvioista; lausunnossa voi olla asianmukaisesti perusteltuja poikkeavia arvioita;

c) tarpeellisiksi katsottuja valmisteluasiakirjoja, jotka koskevat toimielinten henkilöstöä tai niiden myöntämiä avustuksia.

3. Komissio laatii alustavaan talousarvioesitykseen yleisen johdannon.

4. Alustavan talousarvioesityksen kutakin pääluokkaa edeltää asianomaisen toimielimen laatima johdanto.

31 artikla

1. Komissio voi omasta aloitteestaan tai muiden toimielinten pääluokan osalta näiden pyynnöstä saattaa neuvoston käsiteltäväksi oikaisukirjelmän, jolla muutetaan alustavaa talousarvioesitystä sellaisten uusien tietojen perusteella, jotka eivät olleet tiedossa sitä laadittaessa.

2. Lukuun ottamatta poikkeuksellisia tilanteita tai jos toimielimet toisin sopivat, komission on toimitettava oikaisukirjelmä neuvoston käsiteltäväksi vähintään kolmekymmentä päivää ennen talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä Euroopan parlamentissa. Neuvoston on toimitettava talousarvioesitystä koskeva oikaisukirjelmä Euroopan parlamentin käsiteltäväksi vähintään viisitoista päivää ennen mainittua ensimmäistä käsittelyä.

32 artikla

1. Neuvosto hyväksyy talousarvioesityksen EY:n perustamissopimuksen 272 artiklassa, EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Neuvosto toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi viimeistään kunkin vuoden lokakuun 5 päivänä. Neuvosto liittää siihen perustelut ja täsmentää syyt, jos se poikkeaa alustavasta talousarvioesityksestä.

33 artikla

1. Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousarvion vahvistetuksi EY:n perustamissopimuksen 272 artiklassa, EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Kun talousarvio on todettu vahvistetuksi, kullakin jäsenvaltiolla on seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 1 päivästä alkaen tai siitä päivästä alkaen, jona vahvistaminen todetaan, jos tämä tapahtuu myöhemmin, velvollisuus saattaa yhteisön käyttöön maksut, jotka on suoritettava yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta annetussa neuvoston asetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

34 artikla

1. Komissio voi tarvittaessa esittää alustavia lisätalousarvioesityksiä.

Muiden toimielinten laatimat alustavat lisätalousarvioesitykset toimitetaan komissiolle.

2. Komissio toimittaa neuvoston käsiteltäväksi kaikki alustavat lisätalousarvioesitykset viimeistään kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä, poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta. Se voi liittää eriävän lausunnon muiden toimielinten laatimiin alustaviin lisätalousarvioesityksiin.

3. Budjettivallan käyttäjä käsittelee asian ottaen huomioon sen kiireellisyyden.

4. Kun neuvosto katsoo, ettei sen käsiteltäväksi toimitettu alustava lisätalousarvioesitys anna aihetta lisätalousarvioesityksen laatimiseen, se määrittää kantansa vaihdettuaan asiasta näkemyksiä Euroopan parlamentin kanssa.

35 artikla

Lisätalousarvioihin sovelletaan 32 ja 33 artiklan säännöksiä, aikataulua koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Lisätalousarviot on perusteltava viittaamalla siihen talousarvioon, jonka arvioita niillä muutetaan.

36 artikla

Komissio ja budjettivallan käyttäjä voivat sopia siitä, että tiettyjä ennakkoarvioiden toimittamiseen sekä alustavan talousarvioesityksen ja talousarvioesityksen vahvistamiseen ja toimittamiseen liittyviä päivämääriä aikaistetaan; tällainen sopimus ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että näiden tekstien tarkasteluun EY:n perustamissopimuksen 272 artiklassa, EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklassa varatut määräajat lyhenevät tai siirtyvät myöhemmäksi.

2 luku TALOUSARVION RAKENNE JA ESITYSTAPA

37 artikla

Talousarvioon kuuluu:

a) yleinen tulotaulukko;

b) kunkin toimielimen pääluokat, jotka on jaoteltu tulo- ja menotaulukoihin.

38 artikla

1. Budjettivallan käyttäjä luokittelee komission tulot sekä muiden toimielinten tulot ja menot niiden laadun tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

2. Komission pääluokan menotaulukko perustuu budjettivallan käyttäjän vahvistamaan budjettinimikkeistöön, jossa menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan.

Osasto vastaa toimintalohkoa ja luku pääsääntöisesti toimintoa. Hallintomäärärahat on koottu kussakin osastossa yhteen lukuun.

39 artikla

Talousarvio ei saa sisältää negatiivisia tuloja tai menoja. Yhteisöjen omista varoista tehdyn neuvoston päätöksen nojalla perityt omat varat merkitään talousarvion tulotaulukkoon nettomääräisinä.

40 artikla

1. Jokaiseen talousarvion pääluokkaan voi kuulua osasto "alustavat määrärahat". Tähän osastoon otetaan määrärahoja seuraavassa kahdessa tapauksessa:

a) kyseiseltä toimenpiteeltä puuttuu oikeusperusta talousarviota laadittaessa;

b) jos ei ole varmuutta siitä, riittävätkö budjettikohtiin otetut toimintamäärärahat tai tarvitaanko niitä.

Tämän osaston määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan 20, 21 ja 22 artiklassa säädetyn menettelyn mukaan tehtävällä määrärahasiirrolla.

2. Jos toteutuksessa ilmenee vakavia vaikeuksia, komissio voi varainhoitovuoden kuluessa siirtää määrärahoja osastoon "alustavat määrärahat".

41 artikla

Komission pääluokkaan voi kuulua "negatiivinen varaus", jonka enimmäismäärä on 200 miljoonaa euroa. Tämä varaus, joka otetaan erilliseen osastoon, voi koskea sekä maksusitoumusmäärärahoja että maksumäärärahoja.

Varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua 20, 21 ja 22 artiklassa säädetyn menettelyn mukaan tehtävällä määrärahasiirrolla.

42 artikla

1. Komissiota koskevassa talousarvion pääluokassa on kaksi seuraavaa varausta:

a) kolmansien maiden hyväksi annettavaa hätäapua koskeva varaus,

b) yhteisöjen kolmansien maiden hyväksi toteutettavia toimia varten myöntämiä lainoja ja lainatakuita koskeva varaus.

2. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun varauksen perustamista, käyttöä ja rahoitusta koskevista edellytyksistä säädetään talousarvion kurinalaisuudesta tehdyssä neuvoston päätöksessä ja yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta annetussa neuvoston asetuksessa.

43 artikla

Talousarviosta ilmenee:

1) yleisessä tulotaulukossa:

a) yhteisöjen arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana;

b) edellisen varainhoitovuoden tulot;

c) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

2) kunkin toimielimen pääluokassa:

a) tulotaulukossa:

i) kunkin toimielimen arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana

ii) edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otetut tulot ja viimeksi päättyneen varainhoitovuoden todetut tulot

iii) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

b) menotaulukossa:

i) asianomaisen varainhoitovuoden ja edellisen varainhoitovuoden määrärahat sekä viimeksi päättyneen varainhoitovuoden todetut menot jaoteltuina maksusitoumuksiin ja maksuihin,

ii) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

3) henkilöstön osalta:

a) henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan talousarvion jokaisen pääluokan osalta toimien määrä palkkaluokittain kullakin ura-alueella ja kussakin virkaryhmässä, sekä talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä;

b) henkilöstötaulukko, joka käsittää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen määrärahoista rahoitettavat toimet palkkaluokittain ja ura-alueittain, sekä talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä;

c) tieteellisen ja teknisen henkilöstön osalta jakauma voidaan osoittaa palkkaluokkaryhmittäin kussakin talousarviossa määritettyjen ehtojen mukaisesti. Henkilöstötaulukossa on eriteltävä sellaisten tieteellisesti tai teknisesti erityisen pätevien työntekijöiden määrä, joille myönnetään näihin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä 'henkilöstösäännöt', erityissäännösten mukaisia erityisetuja;

d) henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan kunkin yhteisöjen perustaman laitoksen toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain.

Henkilöstötaulukoissa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrä.

4) varainhankinta- ja lainanantotoimenpiteiden osalta:

a) yleisessä tulotaulukossa kyseisiä toimenpiteitä vastaavat budjettikohdat, joihin otetaan maksusuoritukset niiltä edunsaajilta, jotka ovat aluksi laiminlyöneet niille kuuluvat maksut, minkä vuoksi on ollut tarpeen ottaa käyttöön niin sanottu suoritustakuu. Nämä kohdat varustetaan merkinnällä "pro memoria" (p.m.) ja niihin liitetään tarpeelliset selvitykset;

b) komission pääluokassa:

i) budjettikohdat, joilla on yhteisön suoritustakuu kyseisten toimenpiteiden osalta. Näissä kohdissa on merkintä "pro memoria" (p.m.) kunnes ilmenee todellinen menoerä, joka on katettava erityisvaroista,

ii) selvitysosat, joista ilmenevät oikeusperustan viitetiedot ja suunniteltujen toimien laajuus ja kesto sekä niiden toteuttamiseen myönnetty yhteisön rahoitustakuu;

c) komission pääluokkaan liitetyssä asiakirjassa tiedoksi:

i) vireillä olevat pääomaoperaatiot ja velanhoitoon liittyvät toimet,

ii) asianomaisen varainhoitovuoden pääomaoperaatiot ja velanhoito.

5) ne tulo- ja menopuolen budjettikohdat, jotka tarvitaan yhteisön kolmansien maiden hyväksi myöntämiä lainoja ja lainatakuita koskevan varauksen sekä takuurahaston täytäntöönpanoa varten.

44 artikla

1. Henkilöstötaulukko muodostaa kussakin toimielimessä ehdottoman ylärajan, jonka ylittymiseen johtavia nimityksiä ei saa tehdä.

Kukin toimielin voi kuitenkin muuttaa henkilöstötaulukkoaan enintään 10 prosentilla ja sille myönnettyjen talousarviomäärärahojen ja toimien kokonaismäärän puitteissa, palkkaluokkiin A1 ja A2 kuuluvia toimia lukuun ottamatta.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen voidaan kuitenkin korvata osa-aikaiset toimet, jotka nimittävä viranomainen on hyväksynyt.

III OSASTO TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 luku YLEISET SÄÄNNÖKSET

45 artikla

1. Komissio toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

2. Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden mukaisesti.

46 artikla

1. Talousarvioon otettujen, Euroopan yhteisön toimintaan osoitettujen määrärahojen käytön edellytyksenä on, että niille on sitä ennen säädetty oikeusperusta.

2. Ilman oikeusperustaa voidaan käyttää seuraavia määrärahoja edellyttäen, että toimet, joiden rahoittamiseen ne on tarkoitettu, kuuluvat yhteisön toimivaltaan:

a) määrärahat kokeiluluonteisiin pilottihankkeisiin, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen;

b) määrärahat toimintaan, jolla valmistellaan yhteisön tulevia toimia koskevia ehdotuksia;

c) määrärahat kertaluonteisiin tai pysyviin toimiin, joita komissio toteuttaa niiden tehtävien perusteella, jotka johtuvat sen muista institutionaalisista oikeuksista kuin lainsäädännöllisestä aloiteoikeudesta, sekä sille suoraan perussopimusten nojalla kuuluvasta erityisestä toimivallasta;

d) määrärahat kunkin hallinnollisesti itsenäisen toimielimen toimintaan.

47 artikla

Komissio antaa muille toimielimille tarvittavat valtuudet toteuttaa niitä koskevia talousarvion pääluokkia.

48 artikla

Komissio ja kaikki muut toimielimet voivat siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia yksiköidensä sisällä työjärjestyksensä määrittämien ehtojen mukaisesti ja valtuutuksessa vahvistamissaan rajoissa. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erityisesti myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

49 artikla

Talousarvion toteuttamisesta ei saa aiheutua etujen päällekkäisyyttä valtuutuksen antajan tai valtuutetun taikka tulon lähteenä tai menon kohteena olevan kolmannen välille.

2 luku TOTEUTTAMISTAVAT

50 artikla

1. Komissio toteuttaa talousarviota keskitetysti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti.

2. Kun komissio toteuttaa talousarviota keskitetysti, toimet toteutetaan joko suoraan sen yksiköissä tai toimeenpanovirastoissa taikka kansallisen, Euroopan yhteisön tai muun kansainvälisen lainsäädännön mukaisessa julkisoikeudellisissa yhteisöissä.

3. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti, talousarvion toteuttamistoimet uskotaan jäsenvaltioille toisen osan I ja II osaston säännösten mukaisesti tai kolmansille maille toisen osan IV osaston mukaisesti. Tällöin komissio toteuttaa erityissäännöksiin perustuvia tarkastus- ja hyväksymismenettelyjä ja varainhoitoa koskevia asianmukaisia oikaisuja varmistaakseen, että varat käytetään sovellettavan säädöksen mukaisesti.

51 artikla

1. Komissio ei saa siirtää perussopimusten mukaisia toimeenpanovaltuuksiaan, jos niihin sisältyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa.

2. Muuten komissio saa siirtää 1 kohdassa säädetyissä rajoissa julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamistoimia, Euroopan yhteisön tai muun kansainvälisen lainsäädännön mukaisille toimeenpanovirastoille, jäljempänä 'toimeenpanovirastot', tai muille ulkopuolisille yhteisöille, jotka ovat kansallisen julkisoikeuden säännösten mukaisia tai suorittavat julkisen palvelun tehtäviä jäsenvaltion toimeksiannosta.

52 artikla

Toimeenpanovirastot ovat yksikköjä, joille komissio voi kokonaan tai osittain siirtää omalla vastuullaan Euroopan yhteisön ohjelman tai hankkeen toimeenpanon.

Näiden elinten perustamista ja toimintaa koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt määritellään niin, että komissiolla säilyy päävastuu talousarvion toteuttamisesta ja elinten toiminnan valvomisesta.

53 artikla

1. Päätöksiin toimivallan siirtämisestä elimille tai toimeenpanovirastoille taikka muille ulkopuolisille yhteisöille, jotka ovat kansallisen julkisoikeuden säännösten mukaisia tai suorittavat julkisen palvelun tehtäviä jäsenvaltion toimeksiannosta, on sisällyttävä kaikki asianmukaiset säännökset toteutettavien toimien avoimuuden varmistamiseksi sekä ainakin seuraavat järjestelyt:

a) julkisia hankintoja koskevat avoimet, syrjimättömät ja kaikki eturistiriidat estävät menettelyt;

b) hallintotoimien tehokas sisäinen valvontajärjestelmä;

c) erillinen kirjanpito näistä toimista sekä menettelyt, joilla tilit esitetään erillään ja joiden pohjalta voidaan perustella yhteisön varojen käyttö;

d) riippumaton ulkoinen tarkastus.

Komissio voi tunnustaa näiden yhteisöjen noudattamat valvonta-, laskenta- ja julkisten hankintojen menettelyt omien sääntöjensä mukaisiksi ottaen tällöin huomioon hyväksytyt kansainväliset standardit.

Lisäksi komission on huolehdittava siitä, että siirrettyjen tehtävien suorittamista valvotaan ja arvioidaan ja että ne tarkastetaan säännöllisesti. Komissio ottaa valvontajärjestelmien vastaavuuden huomioon omissa valvontatoimissaan.

2. Siinä tapauksessa, että komissio on suorittanut julkisoikeudellisille yhteisöille maksuja, ja näistä kertyy korkotuloja, nämä peritään takaisin määräajoin, vähintään kuuden kuukauden välein, ja kirjataan tulotaulukkoon.

54 artikla

Komissio ei saa uskoa talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä eli menoihin sitoutumista tai niiden maksattamista, hyväksymistä tai maksamista ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille paitsi jos nämä ovat jäsenvaltion vastuulla julkisen palvelun tehtäviä suorittavia yhteisöjä.

Ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille voidaan uskoa sopimuksella ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin tai asianmukaisuuteen liittyvän harkintavallan käyttöä; poikkeuksen muodostavat jäsenvaltion vastuulla julkisen palvelun tehtäviä suorittavat yhteisöt.

3 luku TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖ

1 jakso Tehtävänjaon periaatteet

55 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjällä sekä tilinpitäjällä on kummallakin omat tehtävänsä.

2 jakso Tulojen ja menojen hyväksyjä

56 artikla

1. Kukin toimielin määrittää sisäisissä säännöissään ne henkilöstön jäsenet, joille tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä voidaan siirtää, tehtävien laajuuden, sekä näiden henkilöiden mahdollisuuden siirtää toimivaltuuksia edelleen.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä voidaan siirtää ja siirrettyjä tehtäviä siirtää edelleen ainoastaan henkilöstösääntöjen alaisina oleville henkilöille.

3. Valtuutetut ja edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät voivat toimia vain valtuutusasiakirjassaan määrätyissä rajoissa.

57 artikla

1. Valtuutetun ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä kussakin toimielimessä tuloja ja määrärahoja moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden mukaisesti.

2. Määrärahojen käsittelemiseksi valtuutettu ja edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tekee maksusitoumuksia, siirtää menoja maksatukseen ja hyväksyy niitä maksettavaksi. Määrärahojen käsittelemiseen kuuluvat myös niiden käyttöä koskevat suunnitelmat ja sellaisten säädösten täytäntöönpano, joita tarvitaan määrärahojen myöntämiseksi menon kohteena oleville kolmansille.

3. Tulojen käsittelemiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten lähettäminen. Tulojen käsittelyyn kuuluu tarvittaessa todetuista saatavista luopuminen.

4. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimen vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit tehtäviensä tarpeisiin muokatun organisaatiorakenteen sekä seurantaa ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt.

5. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimelleen selvityksiä tehtäviensä suorittamisesta ja siitä, vastaavatko hänen saavuttamansa tulokset hänelle asetettuja tavoitteita, tehtäviin liittyvistä riskeistä ja siitä, miten hänen käyttöönsä asetetut varat on käytetty. Tätä tarkoitusta varten valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä esittää toimielimelle, sisäiselle tarkastajalle ja tilinpitäjälle vuosittain toimintakertomuksen, johon sisältyy tilinpäätös.

3 jakso Tilinpitäjä

58 artikla

1. Kukin toimielin nimeää tilinpitäjän, jolla on seuraavat tehtävät:

a) Tämän asetuksen ensimmäisen osan VI osastossa säädetyn tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen.

b) Kirjanpidossa noudatettavien vähimmäissääntöjen ja tulojen ja menojen hyväksyjien käyttämien kirjanpitojärjestelmien määritteleminen sekä näiden järjestelmien validointi.

c) Maksujen moitteeton suorittaminen, käteisvarojen hoito, tulojen kassaanmaksamisen kirjaaminen ja todettujen maksujen perintä.

Tulojen ja menojen hyväksyjät toimittavat tilinpitäjälle kaikki tarvittavat tiedot ensimmäisen kohdan soveltamiseksi.

2. Jollei tässä asetuksessa tai muissa alakohtaisissa asetuksissa toisin säädetä, yksin tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa raha- tai muita varoja. Hän on vastuussa niiden säilytyksestä.

4 jakso Ennakoiden hoitaja

59 artikla

Vähäisten menojen maksamiseksi voidaan perustaa ennakkomaksujärjestelmiä, joihin toimielimen tilinpitäjä hankkii varat ja joista vastaavat toimielimen tilinpitäjän nimeämät ennakoiden hoitajat.

4 luku TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖN VASTUUALUEET

1 jakso Yleiset säännöt

60 artikla

Rajoittamatta mahdollisia kurinpidollisia toimenpiteitä nimittävä viranomainen voi pidättää valtuutetut ja edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät, tilinpitäjät ja ennakoiden hoitajat virantoimituksesta.

61 artikla

Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka 60 artiklassa tarkoitetulle henkilöstölle saattaa langeta asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja sellaisen lahjonnan, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai jäsenvaltioiden virkamiehiä, torjumista koskevien säännösten perusteella.

62 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti tämän kuitenkaan rajoittamatta 63 ja 64 artiklan soveltamista.

2. Jos valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen tehtäväkseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai päätös on moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti esimiehelleen. Jos toimeksianto vahvistetaan kirjallisesti, valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä vapautuu vastuustaan.

3. Edelleenvaltuutuksen antanut valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa valvontajärjestelmien tehokkuudesta ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

2 jakso Tilinpitäjiin ja ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt

63 artikla

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi, kun

a) hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka niiden arvo laskee;

b) pankki- tai postisiirtotilejä on muutettu;

c) perinnät tai maksut eivät ole perintä- tai maksumääräyksien mukaisia.

64 artikla

1. Ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi, kun

a) hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka niiden arvo laskee;

b) hänen suorittamiaan maksuja ei pystytä perustelemaan asianmukaisten tositteiden avulla;

c) maksu on suoritettu muulle kuin maksuun oikeutetulle.

5 luku TULOTAPAHTUMAT

1 jakso Omien varojen käyttöön asettaminen

65 artikla

Talousarvioon otetaan euroina ilmaistu arvio omista varoista tehdyssä neuvoston päätöksessä tarkoitetuista omista varoista muodostuvista tuloista. Ne asetetaan käyttöön päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

2 jakso Saamisennuste

66 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä tai tilanteesta, josta aiheutuu yhteisöille saatavia tai joka muuttaa yhteisöjen saatavia.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Euroopan yhteisöjen omista varoista tehdyssä neuvoston päätöksessä määritellyistä omista varoista, jotka jäsenvaltiot maksavat määrättyinä eräpäivinä, ei laadita saamisennustetta ennen kuin jäsenvaltiot asettavat varat suoraan komission käyttöön. Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii sen sijaan niitä koskevan perintämääräyksen.

3 jakso Perintämääräys

67 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän on vahvistettava perintämääräyksellä kaikki saamiset, jotka ovat varmat, määrältään todetut ja laillisesti perittävissä. Edellytyksistä, joilla talousarviosta on maksettava viivästyskorkoa, säädetään soveltamissäännöissä.

4 jakso Perinnän suorittaminen

68 artikla

1. Tilinpitäjä on vastuussa tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Hän huolehtii siitä, että yhteisöjen tulot maksetaan kassaan asianmukaisesti ja että yhteisöjen oikeudet turvataan.

Tilinpitäjä ilmoittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle kaikki tulot, joita ei ole saatu määräaikana. Hän aloittaa tarvittaessa perintämenettelyn.

Tilinpitäjä voi suorittaa perinnän korvauksena ja samansuuruisena kuin yhteisöjen saatavat ovat velkojalta, jolla on itsellään varma, määrältään todettu ja laillisesti perittävissä oleva saaminen yhteisöiltä.

2. Kun tulojen ja menojen hyväksyjä luopuu todetun saatavan perimisestä, hän tarkastaa, että luopumispäätös on asianmukainen ja yhdenmukainen moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden kanssa. Hän ilmoittaa luopumispäätöksestä tilinpitäjälle, jotta tämä voi merkitä sen kirjanpitoon. Luopumispäätös on perusteltava, ja valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on vahvistettava se. Jos tapaus vaikuttaa hänestä epäselvältä, hän toimittaa sen esimiestensä päätettäväksi.

69 artikla

Sakoista, uhkasakoista ja maksuseuraamuksista peräisin olevia tuloja sekä niistä kertyneitä korkoja ei kirjata lopullisesti budjettituloiksi niin kauan kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin voi kumota niitä koskevat päätökset.

Ensimmäisen alakohdan säännöstä ei sovelleta päätöksiin tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tai oikaisuista.

6 luku MENOTAPAHTUMAT

1 jakso Menoihin sitoutuminen

70 artikla

1. Sitoumus koostuu talousarviositoumuksesta ja oikeudellisesta sitoumuksesta.

Talousarviositoumus on toimi, jolla velvoitteen täyttämiseen tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta.

Oikeudellinen sitoumus on säädös, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä sitoutuu kolmatta koskevaan velvoitteeseen, josta aiheutuu meno talousarvioon.

Sama henkilö tekee pääsääntöisesti oikeudellisen sitoumuksen ja talousarviositoumuksen.

2. Talousarvioon tehdään kokonaissitoumus joko silloin kun lopullista saajaa ei ole erikseen määritelty tai kun talousarviositoumus koskee useampaa yksittäistä sitoumusta yhteisesti. Talousarviositoumus on alustava silloin kun se on tarkoitettu kattamaan juoksevia hallintomenoja ja kun sen määrää ei ole lopullisesti vahvistettu. Talousarviositoumus on yksittäinen silloin kun lopullinen saaja on erikseen määritelty.

3. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa eriin silloin kun oikeusperustassa niin säädetään. Jos talousarviositoumus jaetaan useampaan talousarviovuoteen kohdistuviin eriin, jakamisesta mainitaan erikseen oikeudellisessa sitoumuksessa.

71 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin nähden.

2. Jollei toisen osan IV osaston erityissäännöksistä muuta johdu, talousarvioon tehdyt kokonaissitoumukset kattavat niihin liittyvien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut vuoden n+1 joulukuun 31 päivään saakka.

Tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa tehdyn kunkin yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen talousarviokirjanpitoon merkitsemällä sen vähennetyksi kokonaissitoumuksesta.

Kyseisen ajanjakson päätyttyä tulojen ja menojen hyväksyjä vapauttaa talousarvioon tehdystä kokonaissitoumuksesta käyttämättä jääneen määrän.

3. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin talousarviositoumuksiin sisältyy määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen.

72 artikla

Laatiessaan talousarviositoumusta koskevia asiakirjoja tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii, että

a) meno on kirjattu oikeaan budjettikohtaan;

b) määrärahat ovat käytettävissä;

c) meno on asianmukainen ja asiaan sovellettavien säännösten mukainen, erityisesti talousarvion ja asetusten sekä kaikkien perussopimusten ja asetusten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

d) moitteettoman taloudenhoidon periaatetta on noudatettu.

2 jakso Menojen maksattaminen

73 artikla

Maksattaessaan menot tulojen ja menojen hyväksyjä

a) tarkastaa velkojan saatavan;

b) määrittää tai tarkastaa saatavan aiheellisuuden ja sen määrän; ja

c) tarkastaa ne edellytykset, joilla saatava voidaan vaatia maksettavaksi.

3 jakso Menojen hyväksyminen

74 artikla

Hyväksyessään menot tulojen ja menojen hyväksyjä määrää tilinpitäjän maksamaan maksattamansa menon antamalla maksumääräyksen.

75 artikla

1. Maksumääräys voi oikeusperustan säännösten tai sopimusmääräysten mukaisesti koskea jotakin seuraavista toimenpiteistä:

a) koko erääntyneen määrän maksaminen ja talousarviositoumuksen loppuun saattaminen;

b) ennakkomaksu;

c) välimaksu hyväksyttäviä maksuja maksettaessa;

d) tositteisiin perustuva loppumaksu, jonka tavoitteena on saada talousarviositoumus päätökseen ja joka suoritetaan 71 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Kyseiset maksutyypit erotellaan toisistaan kirjanpidossa.

2. Ainoastaan ennakkomaksut kasvavat korkoa niin kauan kuin niitä ei ole lopullisesti siirretty lopullisille saajille paitsi silloin, kun ne asetetaan jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön.

4 jakso Menojen maksaminen

76 artikla

Menojen maksaminen vapauttaa kyseisen toimielimen velvoitteistaan velkojia kohtaan.

Tilinpitäjän on suoritettava maksut käytettävissä olevien varojen rajoissa.

5 jakso Määräajat menojen maksamiselle

77 artikla

Menot on maksatettava, hyväksyttävä ja maksettava soveltamissäännöissä vahvistettujen määräaikojen mukaisesti. Soveltamissäännöissä täsmennetään myös edellytykset, joiden täyttyessä maksun saajilla on oikeus saada myöhässä maksetuista määristä viivästyskorkoa. Viivästyskorko maksetaan samasta budjettikohdasta kuin alkuperäinen maksu.

7 luku TALOUSARVION TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT TIEDOT

78 artikla

1. Komissio toimittaa kerran kuukaudessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä tulojen että kaikkia määrärahoja koskevien menojen osalta talousarvion toteuttamista koskevat numerotiedot, jotka on ryhmitelty luvuittain. Näihin tietoihin sisältyy myös tietoja edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen määrärahojen käytöstä.

Numerotiedot toimitetaan kunkin kuukauden päättymistä seuraavien kymmenen arkipäivän kuluessa.

2. Komissio toimittaa kolme kertaa vuodessa ja kolmenkymmenen arkipäivän kuluessa toukokuun, elokuun ja joulukuun 31 päivästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen talousarvion toteuttamisesta sekä tulojen että menojen osalta; tiedot jaotellaan luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain. Kertomukseen sisältyy myös tietoja edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen määrärahojen käytöstä.

3. Numerotiedot ja kertomus toimitetaan samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimelle.

8 luku TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

79 artikla

Kun tuloja ja menoja hoidetaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, sovelletaan tämän osaston säännöksiä sekä ensimmäisen osan VI osaston 2 ja 3 luvun säännöksiä, ottaen huomioon tietokoneistetun hallinnon tarjoamat mahdollisuudet ja vaatimukset. Tätä varten erityisesti:

a) tietojenkäsittelyjärjestelmissä käytetään tositteita, jotka liittyvät järjestelmissä esitettyihin tietoihin;

b) allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

9 luku SISÄINEN TARKASTAJA

80 artikla

Jokainen toimielin nimeää sisäisen tarkastajan, jonka tehtävänä on varmistaa kansainvälisten standardien mukaisesti toimielimen puolesta talousarvion toteuttamisjärjestelmien ja -menettelyjen moitteeton toiminta. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

81 artikla

1. Sisäinen tarkastaja avustaa toimielintään riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen toimielinten varojen taloudellista käyttöä.

Hänen tehtävänään on

a) arvioida sisäisten hallintojärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta politiikkojen, ohjelmien ja toimien toteuttamisessa suhteessa niihin liittyviin riskeihin; ja

b) arvioida talousarvion toteuttamistoimiin sovellettavien sisäisen valvonnan järjestelmien asianmukaisuutta ja laatua.

2. Sisäinen tarkastaja tutkii toimielimen kaikkia toimintoja ja yksiköitä. Hän saa käyttöönsä kaikki menoja ja tuloja koskevat asiakirjat ja voi käydä tutkimassa niitä paikalla, myös jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

3. Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan toimielimelle. Tämä varmistaa puolestaan, että tarkastusten perusteella annetut suositukset toteutetaan.

82 artikla

Toimielin vahvistaa sisäiseen tarkastajaan sovellettavat erityissäännökset siten, että niissä taataan hänen riippumattomuutensa. Sisäiseen tarkastajaan voidaan kohdistaa virkatehtävien hoitamiseen liittyvä kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti.

IV OSASTO JULKISET HANKINNAT

1 luku YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 jakso Soveltamisala

83 artikla

1. Julkiset hankinnat perustuvat 97 ja 153 artiklan mukaisesti hankintaviranomaisen rahavastiketta vastaan tekemiin kirjallisiin sopimuksiin, jotka koskevat irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten taikka palveluiden hankkimista yhteisöjen talousarviosta osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan.

Tällaisia sopimuksia ovat:

a) kiinteän omaisuuden hankintasopimukset

b) tavarahankintasopimukset

c) urakkasopimukset

d) palveluhankintasopimukset.

2. Tässä osastossa ei käsitellä avustuksia.

84 artikla

1. Talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavissa julkisissa hankinnoissa on noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden ja tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteita.

2. Julkiset hankinnat on kilpailutettava mahdollisimman laajasti lukuun ottamatta soveltamissäännöissä erikseen lueteltuja tapauksia.

3. Toimielimet pidättävät itselleen oikeuden keskeyttää tai kieltää maksujen suorittamisen taikka periä takaisin maksut sellaisten hankintojen osalta, joita koskevaan menettelyyn ne katsovat liittyvän virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia.

2 jakso Julkistaminen

85 artikla

1 Hankinnoista, joiden arvo on suurempi kuin tämän 98 tai 153 artiklassa säädetty kynnysarvo, on julkaistava ilmoitus Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Tarjouskilpailusta on julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja ilmoitus tarjouskilpailun ratkaisusta.

Ilmoitusta tarjouskilpailusta ei saa jättää julkaisematta kuin 87 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa.

Tarjouskilpailun ratkaisua koskeva ilmoitus saadaan jättää julkaisematta, jos sen julkaiseminen estäisi lain soveltamista tai olisi yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi julkisyhteisöjen tai yksityisten yritysten laillisia kaupallisia etuja taikka haittaisi tarjoajien välistä rehellistä kilpailua.

3. Hankinnoista, joiden arvo on pienempi kuin 98 tai 153 artiklassa säädetty kynnysarvo, on tiedotettava asianmukaisesti.

4. Hankintasopimuksen aihe on määriteltävä selkeästi tarjouspyyntöasiakirjoissa ja tarjouseritelmässä.

3 jakso Hankintamenettelyt

86 artikla

1. Tarjouskilpailuun perustuvat hankintamenettelyt ovat seuraavanlaisia:

a) avoin menettely

b) rajoitettu menettely

c) suunnittelukilpailu

d) neuvottelumenettely.

2. Kun hankinnan arvo on suurempi kuin 98 tai 153 artiklassa säädetty kynnysarvo, sovelletaan jotakin 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettua menettelyä, jollei 87 artiklasta muuta johdu.

3. Kun hankinnan arvo on pienempi kuin 98 tai 153 artiklassa säädetty kynnysarvo, hankintaviranomainen voi 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen lisäksi soveltaa yksinkertaistettua kilpailuttamismenettelyä. Tällöin tarjoukset pyydetään tarjoajilta, jotka on valittu objektiivisin perustein siten, että syntyy todellista kilpailua.

87 artikla

1. Hankinnoissa voidaan käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta ennalta tarjouspyyntöilmoitusta ainoastaan soveltamissäännöissä määriteltävissä tapauksissa.

2. Kun tarjouskilpailusta on julkaistu ilmoitus ja ehdokkaat on valittu ilmoituksessa esitettyjen perusteiden mukaisesti, neuvottelumenettelyä voidaan käyttää ainoastaan soveltamissäännöissä määriteltävissä tapauksissa.

4 jakso Hankintamenettelyn ulkopuolelle sulkeminen

88 artikla

1. Hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka:

a) on konkurssissa tai selvitystilassa taikka on keskeyttänyt liiketoimintansa tai jolle on vahvistettu akordi tai jota koskeva konkurssi- tai akordihakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi on vireillä tai joka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

b) on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta;

c) on syyllistynyt ammattinsa harjoittamisessa vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen;

d) on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen maassa, johon se on sijoittautunut, tai hankintaviranomaisen maassa taikka maassa, jossa hanke toteutetaan.

2. Ehdokkaan tai tarjoajan on osoitettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä.

89 artikla

1. Hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka kyseisen hankintamenettelyn yhteydessä:

a) on jäävi;

b) on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintaviranomaiselle hankintamenettelyyn osallistumista varten vaadittuja tietoja;

c) on yrittänyt hankkia luottamuksellista tietoa, toteuttaa laittomia yhteistoimintajärjestelyjä kilpailijoidensa kanssa, vaikuttaa hankintaviranomaiseen tai lahjoa sitä millä tahansa tavalla.

2. Hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan 1 kohdassa säädetyn tapauksen lisäksi ehdokas tai tarjoaja, jonka on todettu vakavasti rikkoneen sopimusvelvoitteitaan jonkin toisen yhteisöjen talousarviosta rahoitettavan hankintamenettelyn tai avustuksen yhteydessä.

90 artikla

Edellä 88 ja 89 artiklan soveltamisesta poissuljetulle ehdokkaalle tai tarjoajalle voidaan lisäksi määrätä hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia, sen jälkeen kun hänelle on annettu tilaisuus esittää huomautuksensa. Seuraamukset voivat johtaa siihen, että käynnissä olevan hankinnan rahoitus keskeytetään tai peruutetaan tai että ehdokas tai tarjoaja suljetaan yhteisöjen talousarviosta rahoitettavia hankintoja koskevan menettelyn ulkopuolelle enintään viideksi vuodeksi.

5 jakso Sopimusten tekeminen

91 artikla

1. Perusteet, joiden mukaan arvioidaan ehdokkaan tai tarjoajan suorituskykyä, ja sopimuksen myöntämisperusteet, joiden mukaan arvioidaan tarjousten sisältöä, määritellään ennalta ja esitetään tarjouspyyntöasiakirjoissa.

2. Tarjousta valittaessa on noudatettava jompaakumpaa seuraavista menettelyistä:

a) valitaan sääntöjenmukaisista ja perusteet täyttävistä tarjouksista hinnaltaan halvin;

b) valitaan tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin eli se, jossa on paras hinta/laatu-suhde.

6 jakso Tarjousten jättäminen, avaaminen ja arviointi

92 artikla

1. Tarjousten jättäminen on järjestettävä siten, että tarjoukset pysyvät salaisina niiden avaamiseen asti.

2. Hankintamenettelystä riippumatta hakemukset tai tarjoukset saa avata ainoastaan tätä varten nimitetty lautakunta.

3. Hakemukset tai tarjoukset, jotka lautakunta toteaa sääntöjenmukaisiksi, arvioidaan tätä varten nimitettävässä komiteassa valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti.

93 artikla

Hankintamenettelyn aikana yhteydenotot hankintaviranomaisen ja ehdokkaan tai tarjoajan välillä hoidetaan ainoastaan avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita noudattaen. Yhteydenotot eivät saa johtaa sopimusehtojen tai alkuperäisten tarjousehtojen muuttamiseen.

94 artikla

Hankintaviranomaisen on ilmoitettava jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle seikat, joiden perusteella tämän ehdokkuus tai tarjous on hylätty, sekä jokaiselle valintaperusteet täyttävän tarjouksen tehneelle valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä tarjouksen tekijän nimi.

95 artikla

Hankintaviranomainen voi sopimuksen allekirjoittamiseen asti joko peruuttaa hankintamenettelyn tai luopua sopimuksen tekemisestä. Tällöin ehdokkaat tai tarjoajat eivät voi vaatia minkäänlaista korvausta.

Tällainen päätös on perusteltava ja saatettava ehdokkaiden tai tarjoajien tietoon.

7 jakso Vakuus

96 artikla

Hankintaviranomainen voi vaatia, että sopimuspuolet antavat sopimuksen täytäntöönpanon takaamiseksi vakuuden.

2 luku YHTEISÖN TOIMIELINTEN OMAAN LUKUUNSA TEKEMIIN HANKINTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

97 artikla

Hankintaviranomaisia ovat yhteisöjen toimielimet omaan lukuunsa tekemiensä sopimusten osalta.

98 artikla

Jollei toisen osan III osaston säännöksistä muuta johdu, sovelletaan julkisia palvelu- ja tavarahankintoja koskevien menettelyjen yhteensovittamisesta annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä määriteltyjä kynnysarvoja ja määräaikoja.

99 artikla

Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka kuuluvat perussopimusten soveltamisalaan, sekä sellaisen kolmannen maan luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joka on ratifioinut yhteisöjen kanssa tehdyn erillissopimuksen yhteistyöstä julkisten hankintojen alalla, kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.

100 artikla

Sovellettaessa Maailman kauppajärjestössä solmittua julkisia hankintoja koskevaa monenkeskistä sopimusta tarjouskilpailuihin voivat osallistua myös sellaisen valtion luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.

V OSASTO AVUSTUKSET

1 luku YLEISET SÄÄNNÖKSET

101 artikla

1. Avustus on välitöntä vastikkeetonta rahoitusta, joka myönnetään talousarviosta

a) joko sellaisen organisaation hallintomenoja varten, jonka toiminta edistää Euroopan unionin yleisen edun tai unionin politiikan mukaista tavoitetta; tai

b) sellaista toimintaa varten, jolla edistetään Euroopan unionin politiikan mukaisen tavoitteen toteutumista.

Avustuksista on laadittava kirjallinen sopimus.

2. Toimielinten henkilöstömenot, lainat, osakkuudet ja osuudet, vahingonkorvaukset ja julkiset hankinnat eivät ole avustuksia.

2 luku AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET

102 artikla

1. Avustusta myönnettäessä on sovellettava avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Päällekkäisiä tai takautuvia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä.

2. Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajalle.

103 artikla

1. Avustusten on perustuttava vuotuiseen ohjelmaan, joissa yksilöidään niiden oikeusperusta, tavoitteet ja tulosodotukset.

Ohjelma on julkaistava vuosittain ja toteutettava julkaisemalla ehdotuspyyntöjä, jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista asian kiireellisyyden, toiminnan luonteen tai avustuksen saajan aseman vuoksi.

2. Kaikista varainhoitovuoden aikana myönnetyistä avustuksista on julkaistava vuosittain luettelo.

104 artikla

1. Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus.

2. Saaja voi saada saman varainhoitovuoden aikana vain yhden avustuksen hallintomenoja varten.

105 artikla

1. Avustusta ei myönnetä jo aloitetulle toiminnalle, jollei hakija voi näyttää toteen, että toiminta oli aloitettava ennen avustuspäätöksen tekemistä.

Rahoitettavat menot eivät tällöin kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää.

2. Jo päättyneelle toiminnalle ei myönnetä avustusta takautuvasti.

106 artikla

1. Avustuksella ei voida rahoittaa kaikkia saajayhteisön hallintomenoja eikä kaikkia toiminnasta aiheutuneita kuluja, ellei toisen osan IV osaston säännöksistä muuta johdu.

Jos hallintomenoja varten myönnetty avustus uusitaan, sitä vähennetään asteittain.

2. Joko oikeusperustassa tai talousarvion selvitysosassa voidaan 1 kohdan säännöksistä poiketa sellaisen yhteisön eduksi, jonka toiminta edistää Euroopan yhteisön yleisen edun mukaista tavoitetta, ja samoin edellytyksin voidaan 1 kohdan toisen alakohdan säännöksistä poiketa kansainvälisten organisaatioiden eduksi.

3 luku MYÖNTÄMISMENETTELY

107 artikla

Ehdotuspyynnössä on esitettävä perusteet, joiden mukaan arvioidaan hakijoiden taloudellisia ja toiminnallisia valmiuksia toteuttaa ehdottamansa toiminta, ja avustuksen myöntämisperusteet, joiden mukaan saajat valitaan.

108 artikla

1. Hakemus on esitettävä kirjallisena ja sen esittäjän on oltava voittoa tavoittelematon oikeushenkilö. Tästä poiketen avustus voidaan myöntää myös luonnolliselle henkilölle tai kaupalliselle yritykselle avustettavan toiminnan luonteen taikka hakijan tavoitteiden perusteella.

2. Avustusta ei myönnetä hakijalle, joka on tai on ollut avustuksen tai talousarviosta rahoitettavan julkisen hankinnan myöntämismenettelyn aikana jossakin 88 tai 89 artiklassa esitetyistä tilanteista.

Hakijan on osoitettava, että mikään 88 artiklassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä.

Yhteisön toimielimet voivat 88 ja 89 artiklan soveltamiseksi poissuljetuissa tapauksissa 90 artiklassa säädetyin edellytyksin määrätä hakijalle hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia.

109 artikla

1. Hakemukset arvioi tätä varten perustettava komitea etukäteen julkistettavien valinta- ja myöntämisperusteiden mukaan.

2. Toimielin ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä perustellen hylkäämisen syyt, jos haettua avustusta tai sen osaa ei ole myönnetty.

4 luku MAKSAMINEN

110 artikla

1. Avustukset maksetaan euroina.

2. Maksuaikataulu määräytyy rahoitukseen liittyvien riskien, toiminnan keston ja edistymisen tai saajan toteutuneiden kulujen perusteella.

111 artikla

Avustussopimuksen ehdoissa voidaan määrätä saaja antamaan vakuus velvoitteidensa täyttämisestä.

112 artikla

1. Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun toiminta on saatu päätökseen tai toimielimelle on ilmoitettu hallintomenot ja se on hyväksynyt loppuselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä toimielintä tekemästä myöhemmin tarkastuksia.

2. Jos toiminta jää toteuttamatta tai toteutetaan vain osittain tai myöhässä, jos maksettu määrä on suurempi kuin sopimuksessa määrätty avustuksen enimmäismäärä, tai jos toiminta on toteutettu pienemmin kustannuksin, saajan on palautettava asianmukainen osuus avustuksesta.

3. Jos saaja rikkoo tässä osastossa säädettyjä sääntöjä tai periaatteita, jo maksettu avustus peritään takaisin.

5 luku TOTEUTTAMINEN

113 artikla

Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää hankintasopimusten tekemistä, sopimuksiin sovelletaan tämän osan IV osaston tai toisen osan IV osaston 3 luvun säännöksiä.

114 artikla

Kunkin avustusohjelman osalta arvioidaan, vastaavatko tulokset ohjelman tavoitteita.

VI OSASTO KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN

1 luku TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN

115 artikla

1. Tilinpäätös koostuu taseesta, tulostilistä ja liitetiedoista, jotka muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Tilinpäätös laaditaan euroina.

2. Taseessa esitetään rahoitusasema kuluneen vuoden 31 päivältä joulukuuta.

Tase esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetussa neuvoston direktiivissä vahvistettua rakennetta noudattaen ottamalla kuitenkin huomioon yhteisöjen erityispiirteet.

3. Tulostiliin kootaan kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina.

4. Liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan taseen ja tulostilin sisältöä täsmentämällä muun muassa niiden laadintamenetelmiä ja selittämällä niissä esitettyjä tietoja.

5. Yhteisöjen konsolidoidussa tilinpäätöksessä esitetään ryhmiteltyinä kunkin toimielimen tilinpäätöksissä esitetyt taloustiedot.

6. Tilinpäätöksen lisäksi kukin toimielin laatii kertomuksen talousarvion toteuttamisesta ja selvityksen taloudenhoidosta.

116 artikla

1. Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava riittävä kuva varallisuudesta, rahoitustilanteesta ja varainhoitovuoden tuloksesta.

2. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan seuraavia yleisesti hyväksyttyjä kirjanpidon periaatteita:

a) toimintojen jatkuvuus

b) varovaisuus

c) kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus

d) olennaisuus

e) bruttoperiaate

f) sisältöpainotteisuus

g) varainhoitovuosien riippumattomuus.

117 artikla

1. Muiden toimielinten tilinpitäjät toimittavat alustavat tilinpäätöksensä komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä.

2. Ne toimittavat tälle myös kertomuksen talousarvion toteuttamisesta ja selvityksen taloudenhoidosta.

3. Komission tilinpitäjä konsolidoi alustavat tilinpäätökset ja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden toukokuun 1 päivänä kaikkien toimielinten alustavat tilinpäätökset sekä Euroopan yhteisöjen alustavan konsolidoidun tilinpäätöksen. Tilinpitäjä toimittaa samaan päivämäärään mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle selvityksen kunkin toimielimen taloudenhoidosta.

118 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 15 päivänä heinäkuuta huomautuksensa toimielinten alustavista tilinpäätöksistä, jotta nämä voivat tehdä tarpeellisiksi katsomansa korjaukset lopulliseen tilinpäätökseensä.

2. Jokainen toimielin laatii tilinpäätöksensä ja toimittaa sen viimeistään seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 5 päivänä komission tilinpitäjälle lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten.

3. Komissio hyväksyy konsolidoidun tilinpäätöksen ja toimittaa sen viimeistään seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 30 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

4. Konsolidoitu tilinpäätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ennen seuraavan varainhoitovuoden marraskuun 30 päivää ja samaan aikaan kuin tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin toimittaa EY:n perustamis- sopimuksen 248 artiklan, EHTY:n perustamissopimuksen 45 c artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 c artiklan mukaisesti.

119 artikla

Komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaksi kertaa vuodessa kertomuksen talousarviosta tehdyistä takauksista ja vastaavista riskeistä.

Kyseiset tiedot toimitetaan samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimelle.

2 luku KIRJANPITO

120 artikla

1. Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

2. Komission tilinpitäjä yhdenmukaistaa ja vahvistaa toimielinten noudattamat kirjanpitomenetelmät ja tilipuitteet.

3. Liikekirjanpitoon merkitään kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen kaikki varainhoitovuoden tulot ja menot, ja se osoittaa toimielimen rahoitusaseman.

4. Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti talousarvion toteuttamista.

5. Kirjausten on perustuttava tositteisiin, joilla kirjanpitotapahtuma voidaan todentaa.

121 artikla

1. Liikekirjanpitoa ja talousarviokirjanpitoa koskevat tiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä 1 luvussa tarkoitetun Euroopan yhteisöjen tilinpäätöksen laatimiseksi.

2. Tilinpitäjä voi varainhoitovuoden päätyttyä ja tilinpäätöksen vahvistamiseen saakka tehdä oikaisuja, jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja mutta ovat tarpeen täydelliset, riittävät ja oikeat tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi.

3 luku OMAISUUSLUETTELO

122 artikla

Kukin toimielin laatii kaikista Euroopan yhteisöjen varallisuuden perustana olevista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaiset pysyvät omaisuusluettelot, joihin merkitään omaisuuden määrä ja arvo.

Jokaisen toimielimen on tarkistutettava yksikköjensä avulla, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

Irtaimen omaisuuden myymisestä on tiedotettava asianmukaisesti.

Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava ilmoitus tai pöytäkirja omaisuusluetteloon merkityn omaisuuden luovutuksesta maksua vastaan tai ilmaiseksi, sen romutuksesta, vuokraamisesta ja varkauden tai muiden syiden vuoksi tapahtuneesta häviämisestä.

VII OSASTO ULKOINEN VALVONTA JA VASTUUVAPAUS

1 luku ULKOINEN VALVONTA

123 artikla

Tilintarkastuksesta huolehtii tilintarkastustuomioistuin EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan, EHTY:n perustamissopimuksen 45 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 180 artiklan nojalla.

124 artikla

1. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki päätökset ja säädökset, jotka ne ovat antaneet 8 ja 12 artiklan, 17 artiklan 2 kohdan, sekä 20, 21, 24 ja 33 artiklan soveltamiseksi.

2. Toimielimet toimittavat tilintarkastustuomioistuimelle vahvistamansa taloudenhoitoa koskevat sisäiset säännöt.

3. Tilintarkastustuomioistuimelle on ilmoitettava tulojen ja menojen hyväksyjien, sisäisten tarkastajien, tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien nimeämisestä sekä 48, 56, 58, 59 ja 80 artiklan nojalla päätetyistä taloushallintoa koskevista valtuutuksista.

125 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksen tositteiden perusteella ja tarvittaessa paikalla. Sen tarkoituksena on todeta tulojen ja menojen laillisuus ja asianmukaisuus perussopimusten määräyksiin, talousarvioon, tähän asetukseen ja kaikkiin perussopimusten soveltamiseksi annettuihin säädöksiin nähden. Tilintarkastustuomioistuimen tarkoituksena on myös varmistautua siitä, että taloudenhoito on ollut moitteetonta.

2. Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 127 artiklassa määritetyin ehdoin perehtyä kaikkiin sen tarkastuksen alaisten yksiköiden ja yhteisöjen taloudenhoitoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin. Sillä on toimivalta kuulla jokaista henkilöstön jäsentä, joka on vastuussa meno- tai tulotapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä tarkoitetuissa yksiköissä ja yhteisöissä soveliaita tarkastusmenetelmiä.

Tilintarkastustuomioistuin voi omasta pyynnöstään olla läsnä komission toteuttaessa toimenpiteitä EMOTR:n tukiosastoa ja omia varoja koskevien säädösten soveltamiseksi saadakseen kaikki tiedot, jotka ovat välttämättömiä sille perussopimuksissa tai niiden soveltamiseksi annetuissa säädöksissä uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Tätä säännöstä sovelletaan myös jokaisen Euroopan yhteisöjen perustaman rahaston tarkastukseen.

Kukin toimielin valtuuttaa tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä rahoituslaitokset, joissa on talletettuna Euroopan yhteisöjen varoja, varaamaan tilintarkastus- tuomioistuimelle tilaisuuden varmistaa, että ulkopuolelta hankitut tiedot täsmäävät kirjanpidon kanssa.

3. Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö voi avustaa tilintarkastustuomioistuinta ja sen jäseniä näiden tehtävien hoitamisessa. Tilintarkastustuomioistuimen tai sen jäsenen on ilmoitettava kyseiselle henkilöstölle uskotut tehtävät viranomaisille, joissa valtuutuksen saaneen henkilöstön jäsenen on suoritettava tehtävänsä.

126 artikla

Tilintarkastustuomioistuin huolehtii siitä, että kaikki talletetut ja kassassa olevat arvopaperit ja varat tarkastetaan talletusten vastaanottajien allekirjoittamia kuitteja taikka kassaa ja arvopapereita koskevia virallisia asiakirjoja vastaan. Se voi toimittaa tällaisia tarkastuksia itse.

127 artikla

1. Komissio, muut toimielimet, Euroopan yhteisöjen puolesta tuloja ja menoja hoitavat laitokset ja kansalliset tarkastuselimet tai näiden toimivallan ollessa riittämätön toimivaltaiset kansalliset hallintoyksiköt sekä talousarviosta suoritettujen maksujen lopulliset saajat avustavat tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antavat sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarvitsevansa tehtäviään suorittaessaan. Niiden on annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki yhteisöjen talousarviosta rahoitettavien hankintasopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitotositteet ja muut kirjanpitoa koskevat asiakirjat sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki Euroopan yhteisöjen tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, omaisuusluettelot ja hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen tulostilin asiakirjojen perusteella tai paikalla sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään magneettisessa muodossa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös niihin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, joille suoritetaan maksuja yhteisöjen talousarviosta.

2. Henkilöstön, jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on erityisesti:

a) avattava kassansa ja esitettävä rahavarat, muut varat ja kaikenlainen aineellinen omaisuus sekä kaikki hallussaan olevat tilikirjat, luettelot ja muut niitä koskevat asiakirjat; ja

b) esitettävä 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen täydelliseksi toimittamiseksi tarvittava kirjeenvaihto ja kaikki muut tarpeelliset asiakirjat.

Vain tilintarkastustuomioistuin saa pyytää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

3. Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset Euroopan yhteisöjen tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat toimielinten yksiköiden ja erityisesti tuloja ja menoja koskevista päätöksistä vastuussa olevien yksiköiden, tuloja ja menoja yhteisöjen puolesta hoitavien laitosten tai talousarviosta maksuja saavien luonnollisten tai oikeushenkilöiden hallussa. Kansalliset tarkastuselimet tai näiden toimivallan ollessa riittämätön asianomaiset kansalliset hallintoyksiköt antavat tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka koskevat yhteisöjen kokonaan tai osittain rahoittamia toimenpiteitä sekä toimenpiteiden hallinnointia ja valvontaa.

4. Tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä taloudenhoidon moitteettomuuden tarkastus koskee myös Euroopan yhteisöjen toimielinten ulkopuolisten elinten avustuksina saamien yhteisöjen varojen käyttöä.

5. Euroopan yhteisöjen avustuksen myöntäminen toimielinten ulkopuolisille avustuksen saajille edellyttää, että nämä hyväksyvät kirjallisesti tilintarkastustuomioistuimen toimittaman myönnettyjen avustusten määrän käytön tarkastuksen.

6. Komissio toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka koskevat varainhankinta- ja lainanantotoimenpiteitä.

7. Integroitujen tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö ei saa heikentää tilintarkastustuomioistuimen oikeuksia tutustua tositteisiin.

128 artikla

1. EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 4 kohdassa, EHTY:n perustamis- sopimuksen 45 c artiklan 4 kohdassa ja Euratomin perustamissopimuksen 160 c artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusta koskee tämän artiklan 2-7 kohta:

2. Tilintarkastustuomioistuimen on ilmoitettava komissiolle ja asianomaisille toimielimille viimeistään heinäkuun 15 päivänä huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina. Kaikkien toimielinten on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään lokakuun 31 päivänä. Muiden toimielinten on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle.

3. Komissio toimittaa asianomaisille jäsenvaltioille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset yhteisöjen varojen hoidosta, joihin nähden jäsenvaltioilla on toimivaltaa asiaan sovellettavan lainsäädännön nojalla, jos kyseiset jäsenvaltiot mainitaan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksissa.

4. Jäsenvaltiot toimittavat vastauksensa komissiolle viimeistään syyskuun 30 päivänä. Tämä toimittaa vastauksen omilla huomautuksillaan varustettuna tilintarkastus- tuomioistuimelle lokakuun 31 päivään mennessä.

5. Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko taloudenhoito ollut moitteetonta.

6. Vuosikertomuksessa on alajaottelu kutakin toimielintä varten. Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen aiheellisiksi katsomansa yhteenvedon tai yleisluontoisia huomautuksia.

Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta toimielinten vastaukset sen huomautuksiin julkaistaan välittömästi asianomaisten huomautusten jälkeen.

7. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa viimeistään marraskuun 30 päivänä vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille vuosikertomuksensa yhdessä vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

129 artikla

Samanaikaisesti 128 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen kanssa tilintarkastustuomioistuin toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

130 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin voi vuosikertomuksen lisäksi milloin tahansa esittää erityiskertomuksissa huomautuksia erityisistä kysymyksistä sekä antaa Euroopan yhteisöjen toimielinten pyynnöstä lausuntoja.

2. Erityiskertomukset toimitetaan asianomaiselle toimielimelle.

Asianomaisen toimielimen on kahden ja puolen kuukauden kuluessa toimitettava tilintarkastustuomioistuimelle aiheellisiksi katsomansa vastaukset kyseisiin erityiskertomuksiin.

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää julkaista jotkin kertomuksistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, niihin liitetään asianomaisen toimielimen tai asianomaisten toimielinten vastaukset. Silloin kun erityiskertomus koskee sellaisten yhteisöjen varojen hoitoa, joihin nähden jäsenvaltioilla on toimivaltaa asiaan sovellettavan lainsäädännön nojalla, komissio toimittaa erityiskertomuksen niille jäsenvaltioille, jotka tilintarkastustuomioistuin mainitsee huomautuksissaan.

Jäsenvaltioiden on toimitettava vastauksensa komissiolle puolentoista kuukauden kuluessa erityiskertomuksen hyväksymisestä. Komissio toimittaa vastauksen tilintarkastustuomioistuimelle ja liittää siihen omat huomautuksensa.

Erityiskertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka määrittävät osaltaan, mahdollisesti yhdessä komission kanssa, niiden johdosta mahdollisesti toteutettavat toimenpiteet.

3. Tilintarkastustuomioistuin voi julkaista virallisessa lehdessä ne 1 kohdassa tarkoitetuista lausunnoista, jotka eivät liity kuulemismenettelyyn lainsäädäntöä koskevista ehdotuksista tai hankkeista. Tilintarkastustuomioistuin päättää julkaisemisesta kuultuaan lausuntoa pyytänyttä toimielintä tai sitä toimielintä, jota tilintarkastustuomioistuimen selvitys koskee. Virallisessa lehdessä julkaistaviin lausuntoihin liitetään asianomaisten toimielinten vastaukset.

2 luku VASTUUVAPAUS

131 artikla

1. Ennen vuoden n+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta komissiolle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta.

2. Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa komissiolle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3. Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, komissio pyrkii viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista.

132 artikla

1. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee Euroopan yhteisöjen kaikkien tulojen ja menojen tilejä sekä niiden saldoa ja yhteisön taseessa esitettyjä varoja ja velkoja. Päätös sisältää arvion komission vastuusta kyseisen varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisessa.

2. Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen EY:n perustamissopimuksen 275 artiklassa, EHTY:n perustamissopimuksen 78 d artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a artiklassa tarkoitetut tilit, tilinpäätöksen ja taseen. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat tarkastettujen toimielinten vastaukset, sekä asiaankuuluvat erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3. Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki talousarvion toteuttamisen tarkastamiseksi tarvittavat tiedot kyseiseltä varainhoitovuodelta. Luottamuksellisia tietoja luovutetaan ja käsitellään noudattaen yksilön perusoikeuksia, liikesalaisuuden suojaa sekä oikeudellisia ja kurinpidollisia menettelyjä ja toimien yhteisön etujen mukaisesti.

133 artikla

1. EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan, EHTY:n perustamissopimuksen 78 g artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 180 b artiklan mukaisesti komissio ja muut toimielimet tekevät kaikkensa toimiakseen vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen selvitysten mukaisesti.

2. Toimielimet antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja selvitysten perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka ne ovat antaneet talousarvion toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa ilmoittamalla sille kyseisten huomautusten perusteella toteuttamansa toimenpiteet, jotta komissio voisi ottaa ne huomioon omassa selvityksessään. Myös toimielinten selvitykset toimitetaan tilintarkastustuomioistuimelle.

TOINEN OSA ERITYISSÄÄNNÖKSET

I OSASTO EUROOPAN MAATALOUDEN OHJAUS- JA TUKIRAHASTON TUKIOSASTO

134 artikla

1. EMOTR:n tukiosaston rahoittamisesta annetuissa asetuksissa tarkoitettujen viranomaisten ja yhteisöjen näiden asetusten mukaisesti rahoittamiin menoihin ja tuloihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

2. Komission suoraan hallinnoimat toimenpiteet toteutetaan ensimmäisessä ja kolmannessa osassa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

135 artikla

1. EMOTR:n tukiosaston talousarvioon sisältyvät maksusitoumusmäärärahat ovat kunakin varainhoitovuonna yhtä suuret kuin maksumäärärahat.

2. Käyttämättä jääneet maksumäärärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä ainoastaan seuraavalle varainhoitovuodelle aikaisempien sitoumusten kattamiseksi.

3. Siirretyt maksumäärärahat, joita ei ole käytetty ennen varainhoitovuoden loppua, peruutetaan.

136 artikla

1. Komissio korvaa jäsenvaltioille aiheutuneet menot.

2. Komission päätökset, joissa vahvistetaan nämä suoritukset, ovat alustavia kokonaissitoumuksia, jotka tehdään EMOTR:n tukiosastoon otettujen määrärahojen puitteissa siten, että kokonaismäärästä vähennetään käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

3. EMOTR:n tukiosaston hallinnoinnin juoksevista menoista voidaan tehdä marraskuun 15 päivästä alkaen seuraavan varainhoitovuoden talousarviota koskevia ennakkositoumuksia. Nämä sitoumukset eivät saa kuitenkaan olla enemmän kuin puolet kuluvan varainhoitovuoden vastaavista määrärahoista. Ne saavat koskea ainoastaan menoja, joille on olemassa voimassa oleva oikeusperusta.

137 artikla

1. Viranomaisten ja yhteisöjen EMOTR:n tukiosaston asetusten soveltamiseksi rahoittamista menoista tehdään kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien yhteenvetojen vastaanottamisesta maksusitoumukset luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain. Maksut kirjataan maksettavaksi samassa määräajassa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltiot eivät vielä ole suorittaneet maksua tai ei ole varmuutta menon tukikelpoisuudesta.

Tämä talousarviositoumus vähennetään 136 artiklassa tarkoitetuista alustavista kokonaissitoumuksista.

2. Varainhoitovuodelle tehdyt alustavat kokonaissitoumukset, jotka eivät ole ennen seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivää johtaneet budjettinimikkeistön mukaisesti eriteltyihin maksusitoumuksiin, kirjataan vapautetuiksi määrärahoiksi sille varainhoitovuodelle, jota varten ne on alun perin otettu talousarvioon.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä muuta johdu.

138 artikla

Menot kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka komissio suorittaa jäsenvaltioille viimeistään kyseisen varainhoitovuoden joulukuun 31 päivänä, edellyttäen, että tilinpitäjä saa maksumääräykset viimeistään seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 31 päivänä.

139 artikla

1. Silloin kun komissio voi tehdä 21 artiklan mukaisesti määrärahasiirtoja, se tekee päätöksensä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 31 päivänä ja ilmoittaa siitä budjettivallan käyttäjälle.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissio esittää budjettivallan käyttäjälle määrärahasiirrot viimeistään seuraavan varainhoitovuoden tammi- kuun 10 päivänä.

Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 22 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, kuitenkin kolmen viikon kuluessa.

140 artikla

Tämän osaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot osoitetaan kokonaan joko niihin EMOTR:n tukiosaston määrärahoihin, jotka on tarkoitettu yhteisen maatalouspolitiikan menojen rahoittamiseen, tai niihin EMOTR:n tukiosaston määrärahoihin, jotka on tarkoitettu maaseudun kehittämisen ja liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen.

II OSASTO RAKENNERAHASTOT

141 artikla

1. Rakennerahastoista, koheesiorahastosta, liittymistä valmistelevista rakenne- ja maataloustoimenpiteistä sekä niiden soveltamiseksi annetuissa asetuksissa tarkoitettujen yksiköiden ja elinten ja yhteisöjen näiden asetusten mukaisesti rahoittamiin menoihin ja tuloihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

2. Myös komission suoraan hallinnoimat toimenpiteet toteutetaan tämän asetuksen ensimmäisessä ja kolmannessa osassa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

3. Liittymistä valmistelevia rakenne- ja maataloustoimenpiteitä voidaan hallinnoida hajautetusti 150 artiklassa säädetyin edellytyksin.

142 artikla

1. Komissio maksaa rahoitusosuutensa rahastoihin 141 artiklassa tarkoitettujen asetusten säännösten mukaisesti.

Maksut ovat joko ennakkomaksuja, välimaksuja tai loppumaksuja.

2. Määräaika, jonka kuluessa komission on maksettava välimaksut, vahvistetaan 141 artiklassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti.

3. Edellä 141 artiklassa tarkoitetuissa asetuksissa säädetään siitä, miten jäsenvaltiot palauttavat ennakkorahoituksena maksettuja maksuja ja miten palautukset vaikuttavat rahoitusosuuksiin rahastoissa.

4. Maksut suoritetaan, jollei komission tai jäsenvaltioiden 141 artiklassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti välttämättöminä pitämistä oikaisuista muuta johdu.

143 artikla

Komissio vapauttaa sidotut määrärahat ilman eri toimenpiteitä 141 artiklassa tarkoitetuissa asetuksissa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Näin vapautetut määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos asiaan liittyy yksinomaisesti komission ilmeinen virhe tai merkittävä luonnononnettomuus, joka vaikeuttaa vakavasti rakennerahastoista tuettujen toimenpiteiden toteuttamista.

Tätä varten komissio tarkastelee edellisen varainhoitovuoden aikana vapautettuja määrärahoja ja päättää ennen kuluvan varainhoitovuoden helmikuun 15 päivää, tarvitseeko vastaavat määrärahat ottaa uudelleen käyttöön.

144 artikla

Komissio voi tehdä tässä osastossa tarkoitettujen toimintamenojen osalta määrärahasiirtoja talousarvion osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat on osoitettu 141 artiklassa tarkoitettujen asetusten tarkoittamassa mielessä saman tavoitteen toteuttamiseen.

145 artikla

Hankkeiden hallinnointia ja valintaa sekä valvontaa koskevista seikoista säädetään 141 artiklassa tarkoitetuissa asetuksissa.

III OSASTO TUTKIMUS

146 artikla

1. Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitettuihin määrärahoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

Nämä määrärahat otetaan joko tutkimuspolitiikkaa koskevaan talousarvion osastoon tai johonkin toiseen osastoon kuuluvaan tutkimustoimintaa koskevaan lukuun. Ne otetaan käyttöön toteuttamalla soveltamissäännöissä määritellyt toimet.

2. Komissio voi tehdä 21 artiklasta poiketen tutkimuksen toimintalohkoa koskevassa talousarvion osastossa määrärahasiirtoja luvusta toiseen siten, että siirrettävien määrärahojen määrä on enintään 15 prosenttia sen budjettikohdan määrärahoista, josta otto tehdään.

3. Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitetuilla määrärahoilla palkattavien asiantuntijoiden palvelukseenottomenettelyt määrittelee neuvosto kunkin tutkimusta koskevan puiteohjelman hyväksymisen yhteydessä.

147 artikla

1. Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) voi saada rahoitusta myös muista kuin 146 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin osastoon ja lukuun otetuista määrärahoista osallistuessaan kilpailun tai neuvottelumenettelyn perusteella yhteisön politiikan mukaiseen toimintaan, joka rahoitetaan kokonaan tai osittain yleisestä talousarviosta.

2. Niiden toimintojen määrärahat, joihin YTK osallistuu kilpailun perusteella, rinnastetaan käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin 17 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. Näistä tuloista saatavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä, kun saaminen on todettu.

Näiden määrärahojen toteutus esitetään tulostilin kustannuspaikkapohjaisessa kirjanpidossa niiden toimintaluokkien osalta, joihin se liittyy; se erotetaan (julkisten tai yksityisten) kolmansien rahoituksesta saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu muista komission kolmansille suorittamista palveluista.

3. Julkisista hankinnoista ensimmäisen osan IV osastossa säädettyjä sääntöjä ei sovelleta tehtäviin, joita YTK suorittaa kolmansille.

IV OSASTO ULKOISET TOIMET

1 luku YLEISET SÄÄNNÖKSET

148 artikla

1. Talousarviosta rahoitettujen ulkoisten toimien menoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

2. Komissio ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia koskevat määrärahat käyttöön

a) joko omalla päätöksellään; tai

b) yhden tai useamman edunsaajavaltion kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten mukaisesti; taikka

c) kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

2 luku TOIMIEN TOTEUTTAMINEN

149 artikla

Tässä osastossa tarkoitetut toimet voidaan toteuttaa joko keskitetysti komission toimesta tai osittain taikka kokonaan edunsaajavaltioina oleviin kolmansiin maihin hajautettuina tai yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

150 artikla

1. Komissio voi päättää tiettyjen toimien hallinnoinnin siirtämisestä kolmansiin maihin kuuluvan edunsaajavaltion tai niihin kuuluvien edunsaajavaltioiden viranomaisille todettuaan, että edunsaajavaltio pystyy hallinnoimaan yhteisön varoja ainakin seuraavien vähimmäisperusteiden mukaisesti:

a) tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät on erotettu toisistaan;

b) hallinnointitoimille on järjestetty tehokas sisäinen valvontajärjestelmä;

c) yhteisön varojen käytön osoittamiseksi on erillinen tilinpäätöksen esittämismenettely;

d) on olemassa riippumaton ulkoisen tarkastuksen järjestelmä;

e) käytössä on avoimet, syrjimättömät ja kaikki eturistiriidat estävät julkisten hankintojen menettelyt.

2. Edunsaajavaltion on suostuttava kantamaan täysi vastuu sille maksetuista yhteisöjen varoista. Se sitoutuu tarkastamaan säännöllisesti, että yhteisöjen talousarviosta rahoitettavat toimet on toteutettu oikein, estämään väärinkäytökset ja petokset ja ryhtymään oikeustoimiin niiden johdosta sekä perimään takaisin aiheettomasti maksetut tai puutteellisesti toteutetut määrät.

151 artikla

Komissio valvoo edunsaajavaltioiden tai kansainvälisten järjestöjen tapaa toteuttaa toimet. Valvonta voidaan suorittaa periaatteellisena ennakkohyväksyntänä, jälkikäteisvalvontana tai menettelyllä, jossa yhdistetään aineksia kummastakin.

152 artikla

1. Edunsaajana olevien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvista tai erillisinä toteutettavista toimista

a) laaditaan rahoitussopimus yhteisöjen nimissä toimivan komission ja edunsaajana olevan kolmannen maan tai maiden tai niiden nimeämien julkis- tai yksityisoikeudellisten yhteisöjen, jäljempänä 'edunsaajat', välillä; tai

b) tehdään avustussopimus niiden toteuttamisesta vastaavien kansallisen julkisen elimen tai kansainvälisen julkisen elimen tai luonnollisten tai oikeushenkilöiden välillä.

Näissä sopimuksissa määritellään edellytykset, joiden mukaan sopimuspuolen on hallinnoitava ulkoista apua.

2. Edunsaajavaltioina olevien kolmansien maiden kanssa tehdyt rahoitussopimukset rinnastetaan yksittäisiin oikeudellisiin sitoumuksiin, jotka on tehty 71 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa. Sopimukset, joilla rahoitussopimukset pannaan täytäntöön, on tehtävä viimeistään vuoden n+3 joulukuun 31 päivänä; vuosi n on vuosi, jolloin talousarviositoumus tehtiin. Tarkastusta ja arviointia koskevat yksittäiset sopimukset voidaan tehdä myöhemmin.

3 luku JULKISET HANKINNAT

153 artikla

1. Tässä osastossa tarkoitettuihin julkisiin hankintoihin sovelletaan 53 artiklan ja ensimmäisen osan IV osaston 1 luvun säännöksiä, jotka koskevat julkisiin hankintoihin sovellettavia yleisiä sääntöjä, jollei soveltamissäännöissä annetuista, yhteisön ulkopuolella tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavia kynnysarvoja ja yksityiskohtaisia menettelysääntöjä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu. Yhteisön ulkopuolella tehtävistä julkisista hankinnoista huolehtii:

a) komissio yhden tai useamman edunsaajan nimissä ja lukuun;

b) edunsaaja tai edunsaajat itse;

c) se kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukainen elin taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on allekirjoittanut komission kanssa rahoitus- tai avustussopimuksen ulkoisen toiminnan toteuttamisesta.

2. Hankintamenettelyistä on määrättävä 152 artiklassa tarkoitetuissa rahoitus- tai avustussopimuksissa.

154 artikla

1. Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka kuuluvat perussopimusten soveltamisalaan, sekä kyseistä yhteistyöalaa koskevissa perussäädöksissä olevien erityismääräysten mukaisesti edunsaajina olevien kolmansien maiden tai näissä säädöksissä erikseen mainittujen muiden kolmansien maiden luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt.

2. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa voidaan yhteistyöalaa koskevissa perussäädöksissä olevien erityismääräysten mukaisesti päättää, että tarjouskilpailuun voivat osallistua myös muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

4 luku AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN

155 artikla

Toiminta voidaan rahoittaa kokonaan talousarviosta, jos se on toiminnan toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

5 luku TILIEN TARKASTAMINEN

156 artikla

Jokaisessa rahoitus- ja avustussopimuksessa määrätään erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen toimivallasta toimittaa tarkastuksia tositteiden perusteella ja paikalla, myös tuen lopullisen saajan luona, jollei 53 artiklan poikkeussäännöksistä muuta johdu.

V OSASTO EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO

157 artikla

Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston toimintaan sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

158 artikla

1. Toimiston kaikki määrärahat otetaan niille tarkoitettuun budjettikohtaan talousarvion komissiota koskevaan pääluokkaan ja merkitään yksityiskohtaisesti tähän pääluokkaan kuuluvaan liitteeseen.

Tämä liite esitetään tulo- ja menotaulukkona, jotka jaotellaan samalla tavoin kuin talousarvion pääluokat.

Tähän liitteeseen otetut määrärahat kattavat toimiston koko rahoitustarpeen sen tarjotessa tehtävänsä mukaisesti palveluja yhteisöjen toimielimille.

2. Toimiston johtokunta päättää määrärahasiirroista 1 kohdassa säädetyn liitteen sisällä. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle näistä määrärahasiirroista.

159 artikla

Komissio siirtää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan toimiston liitteeseen otettujen määrärahojen osalta toimiston johtajalle ja vahvistaa tämän valtuutuksen rajat ja ehdot.

160 artikla

1. Toimisto laatii menoistaan kustannuspaikkapohjaisen kirjanpidon, jonka avulla on mahdollista määrittää sen kullekin toimielimelle suorittamien palvelujen osuus. Johtokunta vahvistaa perusteet, joiden mukaan kirjanpito hoidetaan.

2. Sen budjettikohdan selvitysosassa, johon toimiston kokonaismäärärahat otetaan, esitetään alustava arvio toimiston kullekin toimielimelle suorittamien palvelujen kustannuksista 1 kohdassa tarkoitetun kustannuspaikkapohjaisen kirjanpidon arvioiden perusteella.

3. Toimisto ilmoittaa tämän kustannuspaikkapohjaisen kirjanpidon tulokset asianomaisille toimielimille.

4. Toimiston tulostili ja tase kuuluvat osana 115 artiklassa tarkoitettuun yhteisöjen tulostiliin ja taseeseen.

161 artikla

Toimiston johtokunta määrittää tämän osaston säännöksien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä julkaisujen myyntiedellytyksiä ja tähän liittyvän kirjanpidon pitämistä koskevat erityissäännökset.

Jokainen toimielin säilyttää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan julkaisutoimintaan osoitettuihin määrärahoihin kirjattaviin menoihin sellaisten töiden osalta, jotka tilataan toimiston välityksellä ulkopuolisilta. Myynnistä saadut nettotulot osoitetaan 17 artiklan mukaisesti julkaisut laatineelle toimielimelle.

VI OSASTO EUROOPAN PETOSTENTORJUNTAVIRASTO

162 artikla

Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä 'OLAF', toimintaan sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

163 artikla

1. Määrärahat, joilla katetaan kaikki OLAFin tehtävistä aiheutuvat toimintamenot, otetaan niille tarkoitettuun budjettikohtaan talousarvion komissiota koskevaan pääluokkaan. Määrärahat merkitään yksityiskohtaisesti tähän talousarvion osaan kuuluvaan liitteeseen ja ne esitetään tulo- ja menotaulukkona, jotka jaotellaan samalla tavoin kuin talousarvion pääluokat.

2. Komissio suorittaa OLAFin johtajan pyynnöstä määrärahasiirrot 1 kohdassa tarkoitetun liitteen sisällä. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle näistä määrärahasiirroista.

164 artikla

Komissio siirtää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan komission pääluokassa olevaan OLAFin liitteeseen otettujen määrärahojen osalta OLAFin johtajalle ja vahvistaa tämän valtuutuksen rajat ja ehdot. OLAFin johtaja voi siirtää tämän toimivallan edelleen henkilöstösääntöjen alaisena olevalle henkilölle.

165 artikla

OLAFin tulostili ja tase kuuluvat osana 115 artiklassa tarkoitettuun yhteisöjen tulostiliin ja taseeseen.

VII OSASTO HALLINTOMÄÄRÄRAHAT

166 artikla

Hallintomäärärahoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

167 artikla

1. Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin vuoden marraskuun 15 päivästä alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. Nämä eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa kuluvan varainhoitovuoden vastaavista määrärahoista. Ne eivät saa kohdistua uusiin menoihin, joiden perustetta ei ole hyväksytty viimeisessä säännönmukaisesti vahvistetussa talousarviossa.

2. Ennalta suoritettavat menot, kuten vuokrat, voidaan maksaa joulukuun 1 päivästä alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista.

168 artikla

1. Talousarvioon otetaan jokaiselle varainhoitovuodelle yhtä paljon maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja.

2. Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön tai kaluston hankkimisen takia, otetaan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

KOLMAS OSA SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

169 artikla

Komission pääluokkaan kuuluu EMOTR:n tukiosaston määrärahojen yhteydessä väliaikainen valuuttavaraus, jonka perustamista, käyttöä ja rahoitusta koskevista edellytyksistä säädetään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyssä neuvoston päätöksessä ja yhteisöjen omista varoista tehdyssä neuvoston päätöksessä sekä sen mukaisesti annetuissa säännöksissä.

170 artikla

Maaseudun kehittämiseen ja liitännäistoimenpiteisiin liittyviin EMOTR:n tukiosaston määrärahoihin sovelletaan 135 artiklan säännöksiä rahoitusnäkymien kattamana ajanjaksona eli 31 päivään joulukuuta 2006 saakka. Tämän jälkeen hyväksytään asianmukaiset säännökset.

II OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET

171 artikla

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vaatia, että niille toimitetaan niiden toimivaltaan kuuluviin talousarvioasioihin liittyvät tiedot ja selvitykset.

172 artikla

Komissio vahvistaa tämän varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ja saatuaan lausunnot muilta toimielimiltä.

173 artikla

Joka kolmas vuosi Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta komission ehdotuksen perusteella.

Neuvosto antaa asetukset tämän asetuksen muuttamisesta neuvottelumenettelyn jälkeen, jos parlamentti sellaista pyytää.

Neuvottelu tapahtuu neuvottelukomiteassa, joka koostuu neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajista. Komissio osallistuu neuvottelukomitean työskentelyyn.

Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on pyrkiä Euroopan parlamentin ja neuvoston väliseen yhteisymmärrykseen. Menettelyn olisi tavallisesti tapahduttava määräajassa, joka ei ylitä kolmea kuukautta, ellei säädöstä ole hyväksyttävä ennen määrättyä ajankohtaa tai jos on kiireellisiä syitä, joissa tapauksissa neuvosto voi vahvistaa asianmukaisen määräajan.

Jos näiden kahden toimielimen kannat ovat riittävän lähellä toisiaan, Euroopan parlamentti voi antaa uuden lausunnon, jonka jälkeen neuvosto tekee lopullisen päätöksen.

174 artikla

Sellaisten yhteisön elinten, joilla on oikeushenkilöllisyys ja jotka saavat avustuksia yleisestä talousarviosta, varainhoitoa koskevien sääntöjen on noudatettava tätä varainhoitoasetusta. Ne saavat poiketa asetuksesta, kun se on välttämätöntä niiden toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi.

175 artikla

Kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1977 annettu varainhoitoasetus.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

176 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

175 artiklassa tarkoitettu vastaavuustaulukko

21 päivänä joulukuuta 1977 annettu varainhoitoasetus // Tämä asetus

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

VI OSASTO // VI OSASTON 1 luku

78 artikla // 117 artiklan 3 kohta

79 artikla // 117 artikla 2 ja 3 kohta

80 artikla // 115 artiklan 3 ja 6 kohta

81 artikla // 115 artiklan 2 kohta

82 artikla // 117 artiklan 3 kohta

83 artiklan 1 kohta // 125 artiklan 3 kohta

83 artiklan 2 ja 3 kohta // 124 artikla

84 artikla // Poistettu

85 artikla // 125 artiklan 1 ja 2 kohta

86 artikla // 126 artikla

87 artikla // 127 artiklan 1-5 kohta

88 artikla // 128 artiklan 1, 4, 5 ja 6 kohta

88 a artikla // 129 artikla

89 artiklan 1 kohta // 131 artiklan 1 kohta

89 artiklan 2 kohta // 132 artiklan 2 kohta

89 artiklan 3 kohta // 132 artiklan 3 kohta

89 artiklan 4 kohta // 131 artiklan 2 ja 3 kohta

89 artiklan 5 kohta // 132 artiklan 1 kohta

89 artiklan 6 kohta // Poistettu

89 artiklan 7 ja 8 kohta // 133 artikla

89 artiklan 9 ja 10 kohta // Poistettu*

90 artikla // 130 artikla

>TAULUKON PAIKKA>

VIII OSASTO // II OSAN I OSASTO

98 artikla // 134 artikla

99 artiklan 1 kohta // 136 artiklan 1 ja 2 kohta

99 artiklan 2 kohta // Poistettu*

100 artikla // 137 artiklan 1 ja 2 kohta

101 artikla // 138 artikla

102 artikla // Poistettu

103 artikla // 137 artiklan 3 kohta

104 artikla // 139 artikla

IX OSASTO // 2 OSAN IV OSASTO

I jakso // 1 luku

105 artiklan 1 ja 2 kohta // 148 artikla

105 artiklan 3 kohta // Poistettu*

105 artiklan 4 kohta // Poistettu

105 artiklan 5 kohta // 3 artiklan 3 kohta

106 artiklan 1 kohta // 152 artikla

106 artiklan 2 kohta // Poistettu

106 artiklan 3 kohta // Poistettu*

II jakso // 2 luku

107 artikla // Poistettu

108 artikla // Poistettu

109 artikla // Poistettu

110 artikla // Poistettu

111 artikla // Poistettu

III jakso // 3 luku

112 artikla // 153 artiklan 1 kohta

113 artikla // 153 artiklan 2 kohta

114 artikla // 154 artikla

115 artikla // Poistettu

116 artikla // Poistettu

117 artikla // Poistettu

118 artikla // Poistettu

119 artikla // Poistettu

IV jakso // 4 luku

120 artikla // 156 artikla

X OSASTO // Poistettu

121 artikla // Poistettu

123 artikla // Poistettu

XI OSASTO // Poistettu

I jakso //

124 artikla // Poistettu

125 artikla // Poistettu

126 artikla // Poistettu

II jakso //

127 artikla // Poistettu

128 artikla // Poistettu

129 artikla // Poistettu*

130 artikla // Poistettu

131 artikla // Poistettu

132 artikla // Poistettu

XI A OSASTO //

132 a artikla // Poistettu

XII OSASTO // V OSASTO

133 artiklan 1 kohta // 157 artikla

133 artiklan 2 ja 3 kohta // 158 artikla

133 artikla 4, 5 ja 9 kohta // 160 artikla

133 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta // 159 artikla

133 artiklan 6 kohdan toinen alakohta // 161 artiklan toinen alakohta

133 artiklan 7 kohta // Poistettu

133 artiklan 8 kohta // Poistettu*

133 artiklan 10 kohta // 161 artiklan ensimmäinen kohta

II OSA // Poistettu

134 artikla // 119 artikla

135 artikla // 3 artiklan 3 kohta

136 artikla // Poistettu

137 artikla // 127 artiklan 6 kohta

III OSA // III OSA

138 artikla // 171 artikla

139 artikla // 172 artikla

140 artikla // 173 artikla

141 artikla // 174 artikla

142 artikla // 175 artikla

143 artikla // 176 artikla

Varainhoitoasetuksen hakemisto (artikloittain)

aineellinen käyttöomaisuus

aineeton käyttöomaisuus

alustava lisätalousarvioesitys

alustava talousarvioesitys

alustavat määrärahat

arvio tuloista

arviointi

avoimuus

avoin menettely

avustukset hallintomenoja varten

avustukset

avustusten myöntämistä koskevat periaatteet

budjettiaikataulu

budjettinimikkeistö

budjettiperiaatteet

budjettivallan käyttäjä

EMOTR:n tukiosasto

ennakkoarviot menoista ja tuloista

ennakkositoumukset

ennakoiden hoitaja

ennalta suoritettavat menot

etujen päällekkäisyys, ks. eturistiriita

eturistiriita

euro

Euroopan petostentorjuntavirasto

Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

hajautettu hallinnointi

hallinnolliset seuraamukset

hallintomäärärahat

hankintaviranomaiset

henkilöstötaulukko

henkilöstötaulukon muuttaminen

jaksotetut määrärahat

joustavuus määrärahasiirtojen osalta

jäsenvaltiot

julkaiseminen

julkisen vallan tehtävien delegointi

julkiset hankinnat, hankintasopimukset

julkisissa hankinnoissa noudatettavat periaatteet

julkisoikeudelliset yhteisöt

kahdestoistaosat

kansalliset hallintoyksiköt

käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

kertomus talousarvion toteuttamisesta

kertomus talousarviosta tehdyistä takauksista

keskitetty hallinnointi

kirjanpidon periaatteet

kokonaissitoumus

kokonaissitoumusten kattavuus

kokonaisvaltaisuuden periaate

komission vastuu

konsolidoitu tilinpäätös

korkotulot

korvaus perinnässä

kurinpitomenettely ja korvausvelvollisuus

kustannuspaikkapohjainen kirjanpito

lahjoitukset

lahjonta .

lainanotto

laskentayksikkö

liikekirjanpito

lisätalousarvio

loppusäännökset

Maailman kauppajärjestö

määrärahojen jakaminen varainhoitovuosille

määrärahojen ottaminen uudelleen käyttöön

määrärahojen peruuntuminen

määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

määrärahojen vapautuminen

määrärahojen vuotuisuus

määriteltävyyden periaate

maaseudun kehittäminen

maksettavat korot

maksu

maksuajat

maksujen luokitus

maksumäärärahat

maksumääräys

maksusitoumusmäärärahat

menojen hyväksyminen

menojen maksattaminen

menon perustana oleva säädös, ks. oikeusperusta

menot

moitteeton taloudenhoito

määrärahasiirrot

negatiivinen varaus

negatiiviset menot

negatiiviset tulot

neuvottelumenettely

neuvottelumenettely

oikaisukirjelmä

oikeudellinen sitoumus

oikeusperusta

omat varat

pakolliset menot/ei-pakolliset menot

perinnästä luopuminen

perintä

perintämääräys

petos

rahoitusomaisuus

rahoitusselvitys

rahoitussopimus

rajoitettu menettely

rakennerahastot

rikosoikeudellinen vastuu

riskit

saamisenennuste

saamiset

sakot

selvitys taloudenhoidosta

selvitys vastuuvapauden myöntämiseen perustuvista toimista

sisäinen tarkastaja

sisäisen tarkastajan kertomus

sisäiset valtuutukset

sitomisajankohta

takaukset

talousarvioesitys

talousarviokirjanpito

talousarvion liitteet

talousarvion määritelmä

talousarvion toteaminen vahvistetuksi

talousarvion toteuttaminen

talousarvioon ottaminen

talousarviositoumus

tarjouskilpailuun perustuvat hankintamenettelyt

tarkastus- ja hyväksymismenettely

tarkastuslausuma

tasapainon periaate

tase

tehtävänjaon periaatteet

tekniset ja hallinnolliset asiantuntijatehtävät

tietojenkäsittelyjärjestelmät

tilinpäätöksen esittäminen

tilinpäätöksen liitetiedot

tilinpäätös

tilinpitäjä

tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus

tilintarkastustuomioistuin

tilipuite

toimeenpanovaltuudet

toimeenpanovaltuuksien delegointi

toimeenpanovirastot

toimintoperusteinen budjetointi (Activity Based Budgeting)

tosite

toteuttamisen määräpäivä

toteuttamisvaikeudet

tulojen ja menojen hyväksyjä

tulojen ja menojen hyväksyjän selvitys

tulokset

tulostili

tulot

tutkimuksen toiminta kilpailun perusteella

tutkimus

työjärjestykset, sisäiset säännöt

uhkasakot

ulkoiset toimet

ulkoisiin toimiin liittyvät takuurahastot

vahvistamaton talousarvio

vakuus

valuuttavaraus

valvonta, valvontajärjestelmä

varainhankinta ja lainananto

varainhoitoa koskevat oikaisut

varainhoitoasetuksen määritelmä

varainhoitoasetuksen muuttaminen

varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt

varainhoitoasetuksen voimaantulo

varainhoitovuosi

varaus

vastuuvapaus

virantoimituksesta pidättäminen

vuoden 1977 varainhoitoasetuksen kumoaminen

vuotuisuuden periaate

Yhteinen tutkimuskeskus (YTK)

yhteisön elimet, joilla on oikeushenkilöllisyys. Ks. toimeenpanovirastot

yhteistyössä tapahtuva hallinnointi

yhtenäisyyden periaate

yleiset tulotaulukot

yli-/alijäämä