52000DC0256

KOMISSION TIEDONANTO - Yrityspolitiikan haasteet osaamiselle rakentuvassa taloudessa

(komission esittämät)

KOMISSION TIEDONANTO - Yrityspolitiikan haasteet osaamiselle rakentuvassa taloudessa

1. Johdanto

Euroopan unionilla on vastassaan mittava muutos, joka on seurausta globalisaatiosta ja uuden osaamiselle rakentuvan talouden asettamista haasteista. Tämä oli Lissabonin Eurooppa-neuvoston keskeinen viesti. Unioni asetti itselleen uuden strategisen päämäärän seuraavaa vuosikymmentä varten: siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiselle rakentuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja entistä parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Tämä päämäärä voidaan saavuttaa vain tekemällä Euroopasta aiempaa yrittäjäystävällisempi ja innovatiivisempi. Työpaikkoja uudessa taloudessa luovat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret elinvoimaiset yritykset sekä varsinaisessa sähköisessä taloudessa että perinteisemmillä talouden sektoreilla, erityisesti palveluiden alalla. Internetin ja sähköisen liiketoiminnan vaikutus tuntuu kaikilla aloilla.

Tämä edellyttää systemaattista lähestymistapaa yrittäjyyden edistämiseksi uudessa taloudessa. Ensinnäkin on kannustettava riskinottoa ja yrittäjyyshenkeä. Toiseksi on tarpeen luoda dynaaminen yritysten toimintaympäristö, jossa yrityksiä voidaan perustaa ja jossa ne voivat kasvaa ja innovoida riskipääoman ja tehokkaan innovaatio- ja tutkimuspolitiikan avulla. Kolmanneksi on varmistettava, että eurooppalaiset yritykset pääsevät tehokkaasti sekä sisämarkkinoille että maailmanlaajuisille markkinoille, joilla ne voivat myydä tuotteitaan ja palvelujaan.

Tässä tiedonannossa esitetään haasteet, joihin yrityspolitiikka joutuu vastaamaan seuraavien viiden vuoden aikana. Ne voittamalla EU onnistuu luomaan yrittäjyyden Euroopan, jota puheenjohtaja Prodi tarkoitti puheessaan Lissabonin Eurooppa-neuvostolle. Lisäksi esitetään monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi 2001-1005, joka antaa kehykset näitä tavoitteita tukeville toimille.

Menestyksekäs yrityspolitiikka on olennaista kestävän kehityksen kannalta. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa käynnistetty uusi avoin koordinointimenetelmä sisältää EU:n toimielinten koordinoivan roolin ja siinä käytetään esikuva-analyysimenetelmää ja tehokasta edistymisen seurantaa yhtenäisemmän strategisen suunnan varmistamiseksi. Komissio määrittää tässä tiedonannossa esitettyjen periaatteiden perusteella indikaattorit ja ehdottaa täsmällisempiä kohteita ja päivämääriä vuoden 2000 toisella puoliskolla esikuva-analyysin tulevan soveltamisen yhteydessä.

Nämä eri toimet, joilla pyritään parantamaan yritysten kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä on integroitava rakenneuudistusten koordinointiprosessiin. Näiden toimien on ennen kaikkea oltava yhdenmukaisia talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa yksilöityjen painopistealueiden kanssa. Näillä suuntaviivoilla on keskeinen merkitys talouspolitiikkojen koordinoinnissa jäsenvaltioiden välillä.

Tämä tiedonanto olisi nähtävä komission yleisen kestävään kehitykseen sitoutumisen luomaa taustaa vasten ja erityisesti yhteydessä neljään muuhun asiaan liittyvään ja tulossa olevaan komission aloitteeseen:

- laaja eEurope-toimintasuunnitelma viimeistään kesäkuussa 2000

- yrittäjyyttä ja innovaatiota koskeva esikuva-analyysi, jonka soveltaminen aloitetaan viimeistään kesäkuussa 2000 ja jonka ensimmäiset tulokset esitetään viimeistään joulukuussa 2000

- pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja, joka hyväksytään viimeistään kesäkuussa 2000

- EU:n rahoitusvälineiden tarkastelu EU:n rahoituksen uudelleen kohdentamiseksi huipputeknologian yritysten perustamiseen ja muihin riskipääoma-aloitteisiin.

2. Euroopan yrityspolitiikan haasteet

2.1. Yrittäjyys on avain uuteen talouteen

Yrittäjyyden Eurooppa edellyttää valtavaa muutosta kulttuurissamme ja yrittäjyyteen kohdistuvissa asenteissamme.

Euroopassa on tarkasteltava uudelleen riskiin, palkitsemiseen ja epäonnistumiseen liittyviä asenteita. Näin ollen yrityspolitiikan on kannustettava sellaisia poliittisia aloitteita, joissa riskinottajat palkitaan. Euroopassa ollaan usein haluttomia antamaan toista mahdollisuutta epäonnistuneille yrittäjille. Yrityspolitiikassa on tarkoitus selvittää, millaisissa olosuhteissa epäonnistumiseen liittyvä negatiivinen arvoväritys olisi vähäisempi ja uudelleen yrittäminen voisi olla hyväksyttävää. Jäsenvaltioita kannustetaan tarkastelemaan uudelleen konkurssilainsäädäntöään riskinoton rohkaisemiseksi.

Yrittäjyyskoulutus on toinen tekijä, joka johtaa dynaamisempaan yrityskulttuuriin. Opetuksessa on tarpeen antaa yleistietoja yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä koko perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen ajan. Yrityspolitiikka pyrkii tekemään erityisistä yrityksiä ja liiketoimintaa koskevista moduleista tai ohjelmista olennaisen osan keskiasteen sekä yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmia. Yrityssuunnitelman laatimisen pitäisi olla tiedemiehelle tai insinöörille yhtä luonnollista kuin tieteellisen kokeen suorittaminen tai teoreettisen artikkelin kirjoittaminen. Yrittäjyyskoulutukseen pitäisi myös sisältyä asiakaspalvelukulttuurin kehittäminen.

Yritysten perustamisen ja uusien yritysten selviytymis- ja kasvumahdollisuuksien edistäminen on tärkeä päämäärä. Yrittäjäväestön määrän lisäämiseksi yrityspolitiikan tavoitteena on saada yhä useammat naiset, nuoret ja työttömät perustamaan yritys ja edistää verkostojen luomista ja asiakaskeskeisyyttä. Myös uusia yrittäjyyden muotoja tutkitaan ja edistetään.

Yrittäjät tarvitsevat rahoitusta toteuttaakseen tavoitteensa. Pk-yritysten pääomarahoitus on edelleen suurelta osin varsin kehittymätöntä Euroopassa. Yrityspolitiikalla pyritään parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja kannustetaan innovatiivisia lähestymistapoja. Siinä käsitellään markkinahäiriöitä, kuten siemen- tai alkuvaiheen rahoituksen ja mikrolainojen puuttumista. Yrityspolitiikassa keskitytään rahoituskaaren heikkoihin kohtiin kokonaisuuden vahvistamiseksi. Yhteisön rahoitusvälineiden ajankohtaisessa uudelleen tarkastelussa arvioidaan niiden panosta kasvun ja työllisyyden kannalta. EU:n ulkopuolisia ja erityisesti Yhdysvaltain kokemuksia siemenpääomasta, alkuvaiheen rahoituksesta ja pörssiin listautumisesta tarkastellaan sellaisten vertailuarvojen luomiseksi, joiden avulla voidaan tunnistaa Euroopassa puutteet, jotka vaikuttavat elinkelpoisten innovatiivisten yritysten perustamiseen ja kehittämiseen ja siten työpaikkojen luomiseen.

2.2. Innovatiivisen yritysten toimintaympäristön edistäminen

Innovaatio on ratkaiseva prosessi modernissa osaamiselle rakentuvassa taloudessa. Yrityspolitiikassa tutkitaan kaikkia tekijöitä, jotka voivat luoda suotuisan ilmapiirin sellaisten innovatiivisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamiselle ja kasvulle, joilla on usein ongelmia viimeisimmän tiedon soveltamisessa. Se pyrkii helpottamaan yritysten mahdollisuuksia käyttää uusia tekniikoita ja selvittämään, miten voitaisiin kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja tukea spin-off-yrityksiä. Taloudessa ja yhteiskunnassa suositaan innovaatio- ja tutkimuskulttuuria luomalla innovaatiotoimintaa edistävä kehys ja yhdistämällä tutkimus ja innovaatiotoiminta entistä tehokkaammin. Eurooppalaisen tutkimusalueen luominen, nykyisten osaamiskeskusten parempi verkottuminen, yhtenäisyyden lisääntyminen kansallisen ja eurooppalaisen tutkimuksen välillä, tutkijoiden liikkuvuuden parantaminen ja tutkijan uran eurooppalainen ulottuvuus auttavat vastaamaan näihin haasteisiin.

Komissio työskentelee tunnistaakseen ja poistaakseen esteet innovaatioilta ja muutokselta. Esimerkiksi teollis- ja tekijäoikeuksien riittävä suoja on olennainen innovaatioita, luovuutta ja investointeja edistävän ilmapiirin takaamiseksi. Tämän alan sisämarkkinasääntöjen olisi edistettävä kilpailuystävällisen ympäristön luomista ja niiden avulla olisi saavutettava tasapaino kaikkien asiaan liittyvien etujen välillä. Yhteisön patentin ja muiden välineiden hyväksyminen, josta sovittiin Lissabonin huippukokouksessa, on tärkeää.

Toinen este innovaatioille ja muutokselle on ammattitaitoisen työvoiman kuten tietojenkäsittely- ja televiestintäinsinöörien puute. Tämä saattaa olla esteenä uusien yritysten perustamiselle ja kehittämiselle. Koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien uudistus tilanteen korjaamiseksi vastaa yrityspolitiikan päämääriä.

2.3. Uusien liiketoimintamallien edistäminen sähköisessä taloudessa

Lissabonin Eurooppa-neuvosto määritti Euroopan tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien täysimittaisen hyödyntämisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Sen saavuttaminen riippuu siitä, luodaanko sähköisen kaupankäynnin ja Internetin menestykselle suotuisat edellytykset varustamalla entistä paljon useammat liikeyritykset ja kodit nopeilla Internet-yhteyksillä niin, että unioni voi saavuttaa kilpailijansa. Uusi talous muuttaa jokaisen työtä ja vaikuttaa yrityksiin suuntautuvaan uusien ideoiden virtaan, yritysten hallintoon, organisaatioon ja menettelyihin.

Sähköinen kauppa on hyvin suuressa määrin sähköistä liiketoimintaa yritysten välillä, toisin sanoen yritysten välistä sähköistä kaupankäyntiä (B2B), jonka osuus on nykyisin 85 prosenttia kaikesta Euroopassa käytävästä sähköisestä kaupasta. Sillä on syvällinen vaikutus kaikkiin talouden sektoreihin, myös perinteisiin sektoreihin.

Samalla kun yritysten ja kuluttajien välisessä sähköisessä kaupassa tapahtuu kehitystä, yritysten välisessä sähköisessä kaupassa tapahtuu vallankumous. Se vaikuttaa koko toimitusketjuun, esimerkiksi alihankintaan, julkisiin hankintoihin, tuotekehitykseen, markkinointiin, logistiikkaan ja jakeluun. Toisin sanoen sähköisen liiketoiminnan vaikutus ei rajoitu ns. Internet-yrityksiin vaan edellyttää uusia liiketoimintamalleja kaikilta yrityksiltä.

Euroopassa pk-yritykset suhtautuvat vielä yleisesti ottaen liian epäilevästi sähköiseen kaupankäyntiin. Eurooppalaisilla pk-yrityksillä on oltava mahdollisuus sähköiseen kaupankäyntiin ja niitä on kannustettava sen hyödyntämisessä. Yrityspolitiikka voi edistää parhaita toimintatapoja ja onnistuneiden liiketoimintamallien yleistä omaksumista.

2.4. Sisämarkkinoiden parempi hyödyntäminen

Sisämarkkinat ovat yksi EU:n suurista menestyksistä. Lähinnä niiden ansiosta Euroopan yritykset pääsevät hyvin markkinoille. Tulokset ovat ulottuneet myös maailmanlaajuisille markkinoille.

Huolimatta siitä, että markkinoille pääsy on helpottunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana, yritysten tiellä Euroopan sisämarkkinoilla on kuitenkin vielä liian monia esteitä ja tarpeettomia kustannuksia. Lisäksi esimerkiksi kaasu- ja sähköalalla sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla on edelleen kehittämistä, kuten Lissabonin Eurooppa-neuvosto osoitti.

Euroopan sisämarkkinoiden strategiassa esitetään tarvittavat toimet. Tätä strategiaa tarkastellaan vuosittain jatkuvan kehityksen varmistamiseksi. Ensimmäisessä uudelleen tarkastelussa käsitellään Eurooppa-neuvoston korostamia kysymyksiä ja esimerkiksi online-hankintojen kehittämistä, mikä on välttämätön edellytys Euroopan sähköisen kaupankäynnin kukoistukselle ja työpaikkojen luomiselle.

2.5. Byrokratian vähentäminen

Yksi haaste on byrokratian vähentäminen. Tämä tarkoittaa sekä nykyisen että tulevan sääntelyn keventämistä ja yksinkertaistamista siinä määrin kuin on mahdollista yhteiskunnalliset päämäärät huomioon ottaen. Euroopan unionin on pääasiallisesti "ajateltava ensin pieniä" yritysten säästämiseksi tarpeettomilta rasituksilta. Näin meneteltäessä oletetaan, että kaikkien yritysten on mahdollista selviytyä pienyrityksille sopivasta sääntelystä, mutta päinvastainen tilanne ei pidä paikkaansa.

Mikä soveltuu EU:hun, soveltuu myös jäsenvaltioihin. Komissio varmistaa yhteistyössä neuvoston ja parlamentin kanssa, että EU:n sääntely vastaa tiukkoja vaatimuksia. Komissio haluaa nähdä, että jäsenvaltiot menettelevät samoin.

On tullut aika omaksua radikaali lähestymistapa. Yhteisön koko säännöstö on arvioitava käytännön kokemusten perusteella. Viisi vuotta on haastava, mutta laajasti ottaen toteutettavissa oleva aikataulu tälle työlle.

Kun uusia toimenpiteitä ehdotetaan, niihin kohdistuu parannettu yritysvaikutusten arviointi. Komissiolta ei ole menneisyydessä puuttunut niinkään hyviä aikomuksia vaan iskuvoimaa. Yhdysvalloissa Valkoisen talon hallinto- ja budjettitoimistolla on oikeus pysäyttää lainsäädäntöehdotuksen eteneminen ja vaatia kustannustehokkuusanalyysin tekemistä. Komissio sitoutuu tutkimaan lainsäädäntöehdotukset tarkasti korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla olisi konkreettinen vaikutus lainsäädäntöön.

Komissio aikoo vaatia, että lakiehdotukset voidaan hyväksyä vain, jos yrityksiin kohdistuvat vaikutukset on asianmukaisesti arvioitu ennen ehdotuksen saattamista eteenpäin.

2.6. Uudet koordinointimenetelmät: esikuva-analyysi, seuranta ja koordinoiva toiminta

Lissabonin Eurooppa-neuvosto määritteli esikuva-analyysin uuden avoimen koordinointimenetelmän olennaiseksi osaksi. Se kehotti neuvostoa ja komissiota käynnistämään viimeistään vuoden 2000 kesäkuussa esikuva-analyysin, jonka ensimmäiset tulokset olisi esitettävä viimeistään vuoden 2000 joulukuussa.

Esikuva-analyysi, vertaisarviointi, seminaarit ja konferenssit ovat kaikki menetelmiä, joiden tavoitteena on hyvien toimintatapojen tunnistaminen ja vaihto. Neuvoston pyynnön mukaisesti komissio yhdentää hyviä toimintatapoja koskevan työnsä. Yritystoiminnan alalla tämä toteutetaan nimikkeellä "BEST-menettely". Komissio koordinoi tämän esikuva-analyysiin ja muihin hyviä toimintatapoja koskeviin toimiin asiaan liittyvillä politiikan aloilla, kuten tutkimuksessa, koulutuksessa, ympäristöalalla, ammattikoulutuksessa ja talous- ja työllisyyspolitiikassa.

BEST-menettelyssä

- yksilöidään kysymyksiä tulostaulujen ja kilpailukykyä koskevien kertomusten avulla

- otetaan mukaan jäsenvaltiot ja muut etutahot. Pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, josta ilmoitettiin Lissabonissa ja joka hyväksytään kesäkuussa 2000, tulisi varmistaa todellinen sitoutuminen silloin, kun tulokset ovat tärkeitä pk-yrityksille

- käytetään esikuva-analyysiä, vertaisarviointia tai tarvittaessa muuta koordinoivaa toimintaa hyvien toimintatapojen tunnistamisessa ja vaihdossa

- raportoidaan tuloksista neuvostolle ja Eurooppa-neuvostolle

- seurataan ja noudatetaan suosituksia todellisen kehityksen varmistamiseksi.

Esikuva-analyysi menee pitemmälle kuin perinteinen kilpailukyvyn analyysi. Kun perinteisessä analyysissä tunnistetaan tulosten erot, esikuva-analyysi keskittyy näiden erojen syihin. Siinä tunnistetaan prosesseja, jotka johtavat parempaan tulokseen. Se tarjoaa myös ympäristön, jossa muutokset voidaan toteuttaa ja niiden tuloksia arvioida.

Yritystoimintaa, innovaatioita ja markkinoillepääsyä koskevien jäsenvaltioiden politiikkojen tulosten vertailemiseksi ja siten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi käynnistetään ohjelma. Lisätoimet kohdistuvat teollisuuden ja tutkimuksen rajapintaan ja taitoihin, joita teollisuus tarvitsee tietoyhteiskunnassa. Hanke parhaiden innovaatioita koskevien toimintatapojen omaksumiseksi on jo valmisteilla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Siihen kuuluvat tulostaulut, vertaisarvioinnit ja esikuva-analyysit sekä foorumin luominen koordinointia varten jäsenvaltioiden poliittisten päättäjien kanssa. Hanke kohdistuu innovaatioiden rahoittamiseen, innovatiivisten yritysten kehittämiseen, teknologian suojeluun ja teknologian siirron edistämiseen.

Koordinoiva toiminta tarjoaa komissiolle ja jäsenvaltioille käytännöllisen, joustavan ja tehokkaan tavan työskennellä yhdessä kilpailukyvyn parantamiseksi parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla. Tämä puolestaan tarjoaa viitekehyksen sopimukseen perustuvien vertailuarvojen luomiselle. Samalla kun koordinoiva toiminta perustuu aikaisemmille toimille, jotka koskevat yritysten perustamiseen liittyvän sääntely-ympäristön ja yritysten tukipalvelujen parantamista, sen yhteydessä kehitellään uutta painopistettä sellaisille aloille kuten yrittäjyyskoulutus.

Esikuva-analyysi ja koordinoiva toiminta ovat kaksi toisiinsa keskinäisessä suhteessa olevaa menetelmää, joiden avulla voidaan merkittävästi kehittää kilpailukykyä. Ne ovat komission toiminnan kulmakiviä yrityspolitiikassa tulevana kautena.

2.7. Yhteenveto

Yrityspolitiikassa on käsiteltävä yritysten koko toimintaympäristöä, jotta yritykset voisivat koostaan, oikeudellisesta muodostaan, toimialastaan tai sijainnistaan riippumatta kasvaa ja kehittyä tavalla, joka on yhteensopiva EU:n yleisen kestävän kehityksen päämäärän kanssa. Yrittäjyyden Euroopassa pitäisi jokaisen, jolla on kaupallisesti toteuttamiskelpoinen idea, voida toteuttaa se yrityksen kannalta parhaassa mahdollisessa toimintaympäristössä käyttäen apuna parasta tutkimusta ja teknologiaa ja toimittaa se sitten parhain mahdollisin keinoin sopiville markkinoille.

3. Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi 2001-2005

3.1. Johdanto

EU:n on vastattava osaamiselle rakentuvan talouden asettamiin yrityspoliittisiin haasteisiin yrittäjyyden Euroopan toteuttamiseksi vuoteen 2005 mennessä. Yrityspolitiikan tärkeimmät päämäärät on esitetty edellä.

Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi on tärkein väline näiden päämäärien saavuttamiseksi seuraavien viiden vuoden aikana. Ohjelman mukaisesti käynnistetyissä toimissa kiinnitetään erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla on keskeinen merkitys yrittäjyyden Euroopan toteutumisessa.

Yritysten tarpeita koskevan analyysin sekä jäsenvaltioiden ja yritysyhteisön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella komissio on vahvistanut monivuotiselle ohjelmalle viisi tavoitetta. Näiden tavoitteiden avulla muutetaan yrityspolitiikan yleiset tavoitteet erityiseksi toimintaohjelmaksi, joka on räätälöity pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin.

Politiikan kehittäminen, rahoitusvälineiden ja tietotukipalveluiden kehittäminen ovat tärkeimpiä toimintoja, jotka monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi kattaa. Politiikan kehittäminen toteutetaan uuden BEST-menettelyn avulla (esikuva-analyysi, koordinoiva toiminta, vertaisarviointi, seminaarit, konferenssit, parhaiden toimintatapojen vaihto), kuten liitteessä 1 esitetään. Sitä tukevat tilastotyö ja analyysi (indikaattoreiden luomiseksi ja politiikan kehittämisen vahvistamiseksi), tutkimukset ja raportit (mukaan lukien Euroopan pk-yritysten seurantakeskus).

Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (2001-2005) perustuu kolmannesta monivuotisesta ohjelmasta pk-yritysten hyväksi Euroopan unionissa (1997-2000) [1] saatuihin kokemuksiin ja ohjelman riippumattomaan arviointiin. Sen yleisenä tavoitteena on edistää yrittäjyyden Euroopan toteutumista. Lisäksi se pyrkii tavoitteeseen ottaen huomioon komission toiminnan ilmoitetun uudelleensuuntaamisen. Tämä tarkoittaa siirtymistä pois pienistä rahoitustoimista, joiden hallinto ei sovi yhteen komission resursseihin liittyvien rajoitusten kanssa, kohti painopisteen siirtämistä laaja-alaisiin toimiin ja politiikan kehittämiseen.

[1] Neuvoston päätös 97/15/EY, tehty 9 päivänä joulukuuta 1996, EYVL L 6, 10.1.1997, s. 25.

3.2. Kolmannesta monivuotisesta ohjelmasta pk-yritysten hyväksi Euroopan unionissa (1997-2000) saadut kokemukset

Kolmannessa monivuotisessa ohjelmassa edellytettiin toimenpiteitä, jotka kuuluivat seuraavien kuuden pääotsikon alle:

1. Yksinkertaistaa ja parantaa yritysten ympäristöä hallinnon ja sääntelyn osalta

2. Parantaa yritysten toimintaympäristöä rahoituksen osalta

3. Auttaa pk-yrityksiä eurooppalaistamaan ja kansainvälistämään strategioitaan, erityisesti entistä parempien tieto- ja yhteistoimintapalvelujen avulla

4. Vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä sekä edistää tutkimuksen, innovaatioiden ja koulutuksen saatavuutta

5. Edistää yrittäjyyttä ja tukea kohderyhmiä

6. Kehittää pk-yrityksiä tukevan politiikan välineitä.

Nämä pääotsikot jaettiin edelleen yksityiskohtaisempiin alaotsikkoihin. Vuosittainen työohjelma ja toimintaraportti tarjosivat kehyksen niiden täytäntöönpanolle, jossa komissiota avusti jäsenvaltioiden edustajista muodostuva hallintokomitea (4 artiklan mukainen komitea).

Riippumaton arviointi esitettiin komissiolle huhtikuussa 1999. Se kattoi vuosina 1997, 1998 ja vuoden 1999 ensimmäisellä puoliskolla toteutetut toimet. Se kohdistui suunnittelun laatuun ja toimien lähestymistapaan, niiden määrällisiin ja laadullisiin vaikutuksiin sekä niiden kustannustehokkuuteen saavutettuihin tuloksiin nähden.

Arviointi sisälsi joukon suosituksia suuremman vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Yleisenä teemana oli tarve keskittää toimet hyvin ja tarjota lisäarvoa käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen. Kaikkien toteutettujen toimien yksityiskohtaisessa tarkastelussa painotettiin erityisesti, että politiikan kehittämiseen oli liian vähän resursseja ja että se pitäisi integroida ensisijaisiin teemoihin. Hyvien toimintatapojen tunnistamista tukevia toimia, kuten koordinoivaa toimintaa, pankkien kanssa käytäviä pyöreän pöydän keskusteluja ja liiketoimintaympäristön yksinkertaistamista käsittelevää Task force -ryhmää (BEST), pidettiin onnistuneina malleina, joita voitaisiin edelleen kehittää. Lisäksi todettiin, että ohjelmasta tuettiin liian monia pieniä pilottihankkeita ja -toimia, joiden osuus politiikan kehittämisessä oli vähäinen. Vaikka laajamittaisella tuella euroneuvontakeskuksille katsottiin olevan suuri vaikutus sekä laadullisesti että määrällisesti, niiden lukumäärää voitaisiin vähentää ja ne olisi paras integroida paremmin kansallisiin pk-yritysten tukielimiin.

Komissio vastasi yksityiskohtaisesti arviointiin kesäkuussa 1999 antamassaan kertomuksessa [2]. Kaiken kaikkiaan se suhtautui myönteisesti johtopäätöksiin ja edellytti, että ne otetaan huomioon joko pk-yritysten hyväksi tarkoitetun kolmannen monivuotisen ohjelman jatkuvassa hallinnossa tai myöhemmissä ehdotuksissa.

[2] Arviointikertomus kolmannesta monivuotisesta ohjelmasta pk-yritysten hyväksi Euroopan unionissa (1997-2000) KOM (1999) 319 lopullinen, 29.6.1999.

3.3. Kuuleminen

Komissio on kuullut jäsenvaltioita, myös kolmannen monivuotisen ohjelman pk-yritysten hyväksi täytäntöönpanoa käsittelevän hallintokomitean jäseniä, sekä Euroopan yritys- ja toimialajärjestöjä valmistellessaan tätä ohjelmaa.

3.4. Komission hallintoresurssien rajoitukset

Viime aikoina komission ilmoittamassa politiikassa on tapahtunut merkittävää kehitystä rahoitusta koskevien toimien osalta. Vastauksena tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin esittämään kritiikkiin se on erityisesti ilmaissut useaan otteeseen vakaan tarkoituksensa rajoittaa toimensa tiukasti niihin, joihin sen hallintoresurssit riittävät. Se on tehnyt selväksi, että tähän sisältyy päätös pidättäytyä pienistä toimista, joiden vaikutus, vaikkakin myönteinen, on liian vähäinen oikeuttaakseen niukkojen hallintoresurssien käyttöön.

3.5. Yritysten ja yrittäjyyden hyväksi tarkoitetun monivuotisen ohjelman tavoitteet

Tässä tiedonannossa aiemmin esitettyjen haasteiden, aiemmista ohjelmista saatujen kokemusten ja jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on vahvistettu viisi tärkeintä tavoitetta. Tämä merkitsee painopisteen kaventumista verrattuna kolmanteen monivuotiseen ohjelmaan pk-yritysten hyväksi.

Verrattuna tämän ohjelman otsikoihin pk-yritysten hyväksi tarkoitetun kolmannen monivuotisen ohjelman ensimmäistä otsikkoa on mukautettu Amsterdamin sopimuksen (kestävä kehitys) ja kohdissa 2.1. ja 2.2. kuvattujen haasteiden (innovaatio ja yrittäjyys) ottamiseksi huomioon. Toinen on säilytetty ennallaan. Kolmatta on muutettu, ja sen alaa on rajoitettu siten, että se keskittyy tukiverkostojen ja -palvelujen tarjoamiseen, ja kansainvälistymisnäkökohta on poistettu. Neljäs on säilytetty, mutta osaamiselle rakentuvan talouden erityinen painottaminen kuvastaa jaksossa 2 esitettyjä haasteita. Viidettä on muutettu kohdassa 2.1. mainittuihin haasteisiin vastaamiseksi ja erityisalojen ja -ryhmien tukemisen painottamisen vähentämiseksi. Kuudes otsikko on tarpeeton, koska kohdassa 3.6. korostettuun politiikan kehittämiseen pyritään kaikissa otsikoissa. Otsikkojen uudelleen järjestely kuvastaa niiden logiikkaa muttei vaikuta niiden sisältöön.

Ohjelmassa pannaan erityistä painoa niihin aloihin, joilla yrityspolitiikan haasteet ovat suurimmat tulevana kautena. Ohjelman soveltamisala on kuitenkin jonkin verran laajempi kuin aiemmin tässä tiedonannossa esitetyt kysymykset. Tämän vuoksi kyseisessä osassa tekstiä keskityttiin siihen, mikä on uutta. Jatkuvasti tarkasteltavia kysymyksiä on tietenkin paljon. Tavoitteet ovat:

1. Edistää yrittäjyyttä arvokkaana ja tuottavana elinkeinona, joka perustuu asiakaskeskeisyyteen ja vahvaan palvelukulttuuriin

2. Tukea sellaista sääntely- ja yritystoimintaympäristöä, jossa otetaan huomioon kestävä kehitys ja jossa tutkimus, innovaatio ja yrittäjyys voivat kukoistaa

3. Parantaa pk-yritysten rahoitusympäristöä

4. Lisätä pk-yritysten kilpailukykyä osaamiselle rakentuvassa taloudessa

5. Varmistaa yritysten tukiverkostojen ja yrityspalvelujen tarjonta ja koordinointi.

3.6. Yritysten ja yrittäjyyden hyväksi tarkoitetun monivuotisen ohjelman välineet

Edellä esitetyistä syistä komissio on päättänyt rajoittaa ohjelman mukaisia tukitoimenpiteitään. Nykyisistä välineistä otetaan mukaan vain ne, jotka arvioitiin myönteisesti pk-yritysten hyväksi tarkoitetun kolmannen monivuotisen ohjelman yhteydessä ja joiden käytön jatkaminen sopii yhteen rahoitustoimenpiteiden rajoittamista koskevan komission politiikan kanssa. Komissio on ottanut erityisesti huomioon niiden kattavuuden ja niiden vaikutusten laajuuden.

Komissio keskittää yritysten ja yrittäjyyden hyväksi tarkoitetun monivuotisen ohjelman mukaiset toimensa muutamien otsikkojen alle. Toimilla

1. tuetaan politiikan kehittämistä hyvien toimintatapojen tunnistamisen, vaihdon ja täytäntöönpanon avulla

2. varmistetaan, että pk-yritysten tarpeet otetaan täysimääräisesti huomioon

3. kehitetään yritysten, erityisesti pk-yritysten, tarpeiden tilastollista ja teknistä analyysiä politiikan tueksi

4. jaetaan ja levitetään tutkimuksia ja muuta tietoa edellä esitetyn tueksi

5. varmistetaan pk-yritysten tietopalvelutuki.

Tämä merkitsee, että monia toimia, joita sinänsä voidaan pitää onnistuneina, ei jatketa. Komissio katsoo, että monet näistä toimista, jotka arvioitiin myönteisesti vuonna 1999, olivat tärkeitä. Se kehottaa niistä hyötyneitä, myös jäsenvaltioita, tutkimaan tapoja, joilla niitä voitaisiin kehittää ja jatkaa. Esimerkiksi Interprise arvioitiin myönteisesti ja katsottiin, että se vastasi todellisiin tarpeisiin ja saavutti tuloksia kustannustehokkaalla tavalla. Vuonna 1999 Interprise-tapahtumiin osallistui kuitenkin keskimäärin 100 yritystä. Huolimatta siitä, että toimi oli hyödyllinen siihen osallistuneille, komissio ei voi perustella vähäisten resurssiensa jakamista jatkuvasti niin pienelle pk-yritysten joukolle. Muiden on aika viedä tätä hyvää työtä eteenpäin.

3.6.1. Politiikan kehittämisen tukeminen hyvien toimintatapojen tunnistamisen, vaihdon ja täytäntöönpanon avulla

Hyvien toimintatapojen vaihdosta on tullut painopistealue EU:n myötävaikutukselle yrityspolitiikassa. Se tarjoaa keinot, joiden avulla EU voi tuoda lisäarvoa jäsenvaltioiden työlle ilman että toissijaisuusperiaatteeseen liittyvät kysymykset nousevat esille. Esikuva-analyysin kaltaisten menetelmien kehittäminen ja toimintaohjelmat kuten koordinoiva toiminta, seminaarit, vertaisryhmäarviointi, konferenssit ja muut välineet on otettu myönteisesti vastaan. Niiden menestyksellisyys sai Eurooppa-neuvoston suhtautumaan myönteisesti komission ehdotukseen ja se kehotti toteuttamaan paljon aiempaa laajemman esikuva-analyysin.

Komissio aikoo organisoida uudelleen ja yhdistää hyviin toimintatapoihin liittyvät toimensa yrityspolitiikan alalla BEST-menettelyn [3] alle. Näin toimiessaan se tarjoaa yhtenäisen kehyksen, jossa hankkeiden kasvava määrä voidaan hallita eri menetelmiä käyttäen.

[3] Nykyisessä BEST-toimintaohjelmassa seurataan yritysten toimintaolosuhteiden yksinkertaistamista käsittelevän Task Force -ryhmän yksilöimien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja raportoidaan siitä. Komissio ehdottaa tämän työn jatkamista ja uudelleen kohdentamista. Akronyymi ei ole enää asiaankuuluva.

Menettelyn vaiheet esitetään liitteen 1 taulukossa ja kaaviossa.

3.6.2. Sen varmistaminen, että pk-yritysten tarpeet otetaan täysimääräisesti huomioon

Yritysvaikutusten arvioinnilla on suuri merkitys sen varmistamisessa, että nimenomaan pk-yritysten tarpeet otetaan huomioon sääntelyn ja yritysten toimintaympäristöön liittyvien muiden näkökohtien osalta.

On tarpeen kehittää entistä parempia rahoituslähteitä pk-yrityksille, täyttää markkina-aukot ja analysoida syitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet markkinoiden epäonnistumiseen erityistarpeisiin vastaamisessa. Tarkoituksena on kehittää toimenpiteitä markkina-aukkoja koskevan ongelman ratkaisemiseksi.

3.6.3. Yritysten, erityisesti pk-yritysten, tarpeiden tilastollisen ja teknisen analyysin kehittäminen politiikan tueksi

Komissio hankkii Euroopan tilastojärjestelmän avulla tilastollisia tutkimuksia ja analyysejä selkeän kuvan saamiseksi yritysten toimintaympäristöstä ja yritysten kohtaamista ongelmista. Ohjelmaa on tarpeen kehittää jatkuvasti nykyisistä välineistä lähtien poliittisen keskustelun tueksi kaikilla aloilla, jotka monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi kattaa. Riittävien tietojen puute estää nykyisin tulostaulujen kehittämistä hyvien toimintatapojen vaihdon mahdollisuuksien ja esikuva-analyysin käytön kuvaamiseksi.

3.6.4. Tutkimusten ja muun tiedon jakaminen ja levittäminen

Politiikan kehittäminen ja hyvien toimintatapojen tunnistaminen edellyttävät erityisesti tiedon tehokasta jakamista niille, jotka voivat mahdollisesti siitä hyötyä. Raportit, tutkimukset, analyysit ja suositukset levitetään mahdollisimman laajasti.

3.6.5. Pk-yritysten tietopalvelutuen varmistaminen

Tietopalveluiden ja yritysten tukipalveluiden merkitys on yhä suurempi yrityksille, jotka haluavat kilpailla sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Nykyisiä järjestelyjä, joissa euroneuvontakeskuksille on annettu erityistehtävä, kehitetään ja parannetaan. Monivuotista ohjelmaa yritysten ja yrittäjyyden hyväksi käytetään lisäarvon tuottamiseen, jota yksityisen sektorin tai jäsenvaltioiden tarjoamilla palveluilla ei ole. Täydentäviä yhteyksiä muihin komission yksiköiden, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin käyttämiin välineisiin tehostetaan.

3.7. Koordinaatio muiden ohjelmien kanssa

Ohjelma koordinoidaan nykyisten ohjelmien kanssa. Näitä ohjelmia ovat Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä tarkoittavia toimia koskeva viides puiteohjelma [4], innovaation edistämistä ja pk-yritysten osallistumisen kannustamista koskevan erityisohjelman [5] mukaiset toimet sekä pk-yrityksiin rakennerahastojen nojalla kohdistuvat toimet. Siinä otetaan myös huomioon eurooppalaisen tutkimusalueen luominen.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 182/1999/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, EYVL L 26, 1.2.1999, s. 1.

[5] Neuvoston päätös 1999/172/EY, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999, EYVL L 64, 12.3.1999, s. 91.

3.8. Kansainvälistymisen lisääntyminen

Osallistuminen monivuotisen ohjelman mukaisiin toimiin auttaa ehdokasmaiden yrityksiä ja yrittäjiä valmistautumaan Euroopan unionin jäsenyyteen. Monivuotinen ohjelma kattaa yli 30 maata [6], ja se vastaa jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen ja ehdokasmaiden tarpeisiin.

[6] 18 Euroopan talousalueen jäsenvaltiota (15 Euroopan unionin jäsenvaltiota, Islanti, Liechtenstein ja Norja) sekä Euroopan unionin jäsenehdokasmaat.

3.9. Toimien määrittely

Yritysten ja yrittäjyyden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Vaikka saavutettavat tavoitteet pysyvätkin voimassa koko ohjelman kestoajan, näihin tavoitteisiin liittyvistä erityistoimista on päätettävä kausittain. Esimerkiksi, vaikka esikuva-analyysin käyttö yrittäjyystavoitteen tukena jatkuu, hankkeiden rahoituksen tarkemmasta määrittelystä olisi päätettävä tapahtuneen kehityksen valossa. Tämä toteutetaan komission hyväksymien toimenpiteiden avulla sen jälkeen, kun ohjelman hallintokomitea on antanut lausuntonsa. Yksityiskohtaisen vuosiohjelman hyväksymistä tällä tavoin suunnitellaan. Tämä ei kuitenkaan sulje pois toimenpiteitä, joilla määrättäisiin esimerkiksi useiden vuosien aikana toteutettavasta erityistoimesta.

Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehty komitologiapäätös [7] huomioon ottaen on asianmukaista, että nämä toimenpiteet hyväksytään hallintokomiteamenettelyn mukaisesti.

[7] Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

Tällaiset toimenpiteet eivät ole kuitenkaan välttämättömiä tilastoja ja analyysejä koskevan valmistelutyön eivätkä toimien tulosten levittämisen kannalta. Komissio tiedottaisi tietenkin komitealle yleisesti tällä alalla toteuttamistaan toimista.

Toimet olisi myös toteutettava budjetissa tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen rajoissa.

3.10. Raportointi ja arviointi

Ohjelmassa keskitytään muutamaan ensisijaiseen tavoitteeseen. Nämä tavoitteet on kohdistettu toimiin, joiden on oltava kustannustehokkaita ja joilla on oltava lisäarvoa yhteisön tasolla. On itsestään selvää, että toteutetut toimet arvioidaan. Luodaan suoritusindikaattorit, jotta toimia voidaan arvioida objektiivisesti koko ohjelman kestoajan.

Ohjelmassa edellytetään, että komissio antaa kertomuksen viimeistään vuoden 2003 kesäkuussa. Näin voidaan kiinnittää huomiota siihen, millaisia mukautuksia on mahdollisesti tehtävä ohjelman jäljellä olevaksi ajaksi. Komissio voi tarvittaessa tehdä asianmukaiset ehdotukset.

Liite 1

Best-menettely

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Identification = Tunnistaminen

Definition = Määrittely

Execution = Täytäntöönpano

Adoption = Hyväksyminen

Monitoring = Seuranta