52000DC0132

KOMISSION KERTOMUS - TYÖTURVALLISUUDEN, TYÖHYGIENIAN JA TYÖTERVEYSHUOLLON NEUVOA-ANTAVAN KOMITEAN KAHDESKYMMENESKOLMAS TOIMINTAKERTOMUS - 1998

KOMISSION KERTOMUS - TYÖTURVALLISUUDEN, TYÖHYGIENIAN JA TYÖTERVEYSHUOLLON NEUVOA-ANTAVAN KOMITEAN KAHDESKYMMENESKOLMAS TOIMINTAKERTOMUS - 1998

SISÄLLYSLUETTELO

1. Yleistä komiteasta

1.1. Perustaminen toimivalta ja toimeksianto

1.2. Rakenne ja toiminta

2. Vuoden 1998 toiminta

2.1. CCSHS:n 22. toimintakertomus

2.2. Annetut lausunnot

2.2.1. Komitean lausunto yhdenmukaisten standardien vahvistamisesta jäteveden puhdistustuotteita varten (luonnos CENille/CENELECille annettavaksi toimeksiannoksi 37/97) ja lattian ja pihan päällysteille (luonnos CENille/CENELECille annettavaksi toimeksiannoksi 38/97)

2.2.2. Komitean lausunto (asiakirjan 124/99 liite II): väliraportti työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyttä koskevasta yhteisön ohjelmasta (1996-2000), KOM(98) 511

2.2.3. Komitean lausunto (asiak. 730/2/97) yhteisön työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan ohjelman (1996-2000) koulutusosan täytäntöönpanosta - suosituksia työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta, johon voitaisiin sisällyttää nuorten, tulevaisuuden työntekijöiden, tarpeet

2.2.4. Komitean lausunto (asiak. 5832/1/98) komission ehdotuksista, jotka koskevat menetelmää nykyisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi sekä menettelyä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien eurooppalaisten direktiivien arvioimiseksi kyseisen menetelmän ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevien menetelmien avulla

2.2.5. Komitean lausunto luonnoksesta Bilbaon viraston vuoden 1999 työohjelmaksi

3. Ryhmien toiminta / rakenne vuoden lopussa

3.1. Vuonna 1998 toimineet ryhmät, jotka jatkavat toimintaa vuonna 1999

3.1.1. Standardointi

3.1.2. Altistusrajojen asettaminen

3.1.3. Itsenäiset ammatinharjoittajat

3.1.4. Monitieteelliset suojelu- ja ehkäisypalvelut / Työntekijöiden lääketieteellinen valvonta

3.1.5. Työpaikoilla esiintyvän väkivallan torjunta

3.1.6. Koneet

3.1.7. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien hallinto

3.2. Työryhmien lakkauttaminen

3.2.1. Rakennustelineet

3.2.2. Koulutus

3.2.3. Työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellinen ja sosiaalinen arviointi

4. Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa

4.1. Pysyvä neuvottelukunta

4.2. Johtavien työsuojelutarkastajien komitea

4.3. Kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevä tiedekomitea

4.4. Työmarkkinaosapuolet

4.5. Ammattiyhdistysten tekninen toimisto

4.6. Kansainvälinen työtoimisto

4.7. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

4.8. Bilbaon virasto

LIITE A

LIITE B

LIITE C

LIITE D

1. Yleistä komiteasta

1.1. Perustaminen toimivalta ja toimeksianto

Ottaen huomioon, että olisi säädettävä pysyvästä elimestä, jonka tehtävänä on avustaa komissiota työturvallisuuteen, työhygieniaan ja työterveydenhuoltoon liittyvien toimien valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä helpottaa kansallisten viranomaisten ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välistä yhteistyötä, Euroopan yhteisöjen neuvosto perusti 27. kesäkuuta 1974 tehdyllä päätöksellään (74/325/ETY) työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean.

Komitean tehtävänä on erityisesti (päätöksen 2 artiklan 2 kohta)

(1) suorittaa saatavilla olevien tietojen perusteella näkemysten ja kokemusten vaihtoa voimassa olevista tai suunnitelluista säännöksistä,

(2) edistää yhteisen lähestymistavan muodostamista työturvallisuuden, työhygienian, ja työterveyshuollon alojen kysymyksissä sekä edistää asioiden tärkeysjärjestyksen valintoja yhteisön kannalta ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä,

(3) kiinnittää komission huomiota sellaisiin aloihin, joilla uuden tiedon hankkiminen ja asianmukainen koulutus- ja tutkimustoiminta vaikuttavat tarpeellisilta,

(4) määritellä yhteisön toimintaohjelmiin liittyen ja yhteistyössä kaivosten turvallisuus- ja terveyskomission kanssa

- perusteet ja tavoitteet työtapaturmien ja yrityksissä terveydelle aiheutuvien vaarojen torjumista varten

- menetelmät, joiden avulla yritykset ja niiden työntekijät voivat arvioida ja parantaa suojelun tasoa

(5) edistää yhteisön toimenpiteistä tiedottamista kansallisille hallintoviranomaisille ja työntekijä- ja työnantajajärjestöille yhteistyön helpottamiseksi sekä edistää heidän aloitteitaan kokemusten vaihdon parantamiseksi ja menettelyohjeiden määrittelemiseksi.

1.2. Rakenne ja toiminta

Komitea on kolmikantaelin, johon kuuluu varsinaisina jäseninä kustakin jäsenvaltiosta kaksi hallituksen edustajaa, kaksi työntekijäjärjestöjen edustajaa ja kaksi työnantajajärjestöjen edustajaa. Kullekin varsinaiselle jäsenelle nimetään varajäsen. Neuvosto nimittää varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, ja se julkaisee niistä tiedoksi luettelon Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Komitean puheenjohtajana toimii komission jäsen tai hänen ollessaan estynyt hänen nimeämänsä komission virkamies.

Komitea voi muodostaa työryhmiä, joiden puheenjohtajana toimii komitean jäsen. Työryhmät laativat toimintansa tuloksista kertomuksen, joka esitetään komitean kokouksessa.

Komitea laatii vuosittain toimintakertomuksen, jonka komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavalle komitealle.

Komitean lausunnot hyväksytään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä. Komitea on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa jäsenistä on paikalla.

Komitea on laatinut työjärjestyksensä, joka tuli voimaan sen jälkeen, kun neuvosto hyväksyi sen 30. huhtikuuta 1976 komission lausunnon perusteella.

Hallitusten, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajat järjestäytyvät kolmeen erilliseen eturyhmään, joista kukin nimeää edustajansa. Jokainen edustaja osallistuu sen eturyhmän kokouksiin, joka hänet on nimennyt, sekä komitean kokouksiin, joissa hän esittää eturyhmän kannan.

Hallitusten edustajien eturyhmän jäsenten välisen yhteyden varmistaa neuvoston puheenjohtajamaan hallitusta edustava komitean jäsen, työnantajia edustavien komitean jäsenten välisen yhteyden varmistaa EY:n teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestö (UNICE) ja työntekijöiden edustajien kantojen koordinoinnissa avustaa se yhteisön tason työntekijäorganisaatio, jonka edustajat ovat valinneet, eli Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (CES).

Komitean ja työryhmien sihteeristön työt kuuluvat komissiolle. Sihteeristö tulee pääosastosta V (yksikkö F/5).

2. Vuoden 1998 toiminta

Jäsenvaltioiden ehdotuksesta neuvosto aloitti 7. heinäkuuta 1997 komitean varsinaisten ja varajäsenten nimeämisen kaudeksi 7.7.1997-6.7.2000 edellisen toimikauden (4.3.1994-3.3.1997) päättyessä. Vuoden 1998 jäsenluettelo on esitetty liitteessä B.

Vuonna 1998 komitea kokoontui kaksi kertaa Luxemburgissa, huhtikuussa ja marraskuussa. Molemmissa kokouksissa komissio ilmoitti komitealle kaikkien työterveyteen, työturvallisuuteen ja työhygieniaan liittyvien asioiden etenemisestä.

Komitean kokouksia ovat edeltäneet komitean jäsenten eri eturyhmien - hallitusten edustajien sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajien - kokoukset. Eturyhmät pitivät vuoden aikana kaksi ylimääräistä kokousta.

Komitean työskentely vuoden 1998 aikana edistyi komission toiminnan tahdissa, kuten se on määritelty yhteisön ohjelmassa vuosiksi 1996-2000.

Neljä kertaa kokoontunut suunnittelutyöryhmä ehdotti komitealle tehtäviä ja painopistealueita.

Kymmenen työryhmän toiminta edellytti kahdenkymmenenyhden kokouksen pitämistä. Työryhmät perustettiin tutkimaan sellaisia erityisaloja, joilta komitea halusi antaa lausunnon.

Komitea lakkautti kolme työryhmää (rakennustelineet, koulutus sekä työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellinen ja sosiaalinen arviointi), joiden työ oli saatettu päätökseen.

Tiivistelmä näiden ryhmien työskentelystä on tämän kertomuksen 3 kohdassa.

Komitean toiminta tulee esiin seuraavissa asioissa: vuoden 1997 toimintaa kuvaavan vuosikertomuksen hyväksyntä, viiden lausunnon antaminen (näistä on tiivistelmä tämän kertomuksen 2.2. kohdassa) sekä sellaisten aiheiden tutkiminen, jotka voivat sisältyä sen vuoden 1999 työohjelmaan.

2.1. CCSHS:n 22. toimintakertomus

asiakirja 5210/2/98

Komitea hyväksyi 29. huhtikuuta 1998 pidetyssä 56. kokouksessaan kahdennenkymmenennentoisen kertomuksen, joka käsitteli sen toimintaa vuonna 1997.

2.2. Annetut lausunnot

2.2.1. Komitean lausunto yhdenmukaisten standardien vahvistamisesta jäteveden puhdistustuotteita varten (luonnos CENille/CENELECille annettavaksi toimeksiannoksi 37/97) ja lattian ja pihan päällysteille (luonnos CENille/CENELECille annettavaksi toimeksiannoksi 38/97)

Komitea antoi 29. huhtikuuta 1998 näistä toimeksiantoluonnoksista lausuntonsa, jossa se arvioi, että niissä (asiakirjat 37/97 ja 38/97) ei oteta riittävästi huomioon työterveys- ja työturvallisuusongelmia, joita kyseisissä tuotteissa olevat vaaralliset aineet aiheuttavat, ja esimerkiksi asbestin virallista kieltämistä tietyissä jäsenvaltioissa.

2.2.2. Komitean lausunto (asiakirjan 124/99 liite II): väliraportti työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyttä koskevasta yhteisön ohjelmasta (1996-2000), KOM(98) 511

Neuvoa-antava komitea hyväksyi 5. marraskuuta seuraavan lausunnon, jonka tarkoituksena on tuoda ilmi neuvoa-antavan komitean toiminta työturvallisuuden, työterveyden ja työhygienian edistämisessä ja komitean ensisijaisten toimien määrittelemisessä.

Aiheesta Muuttuva Euroopan yhteisö ja sen vaatimukset neuvoa-antava komitea toteaa, että "väliraportti on laadittu aikana, jolloin sekä Euroopan unioni että komission sisäiset rakenteet ovat muuttumassa.

Euroopan unionin laajentuminen erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maihin merkitsee, että komission olisi väistämättä kyettävä osoittamaan lisää varoja kyseisille maille, jotta nämä pystyisivät parantamaan ja ylläpitämään työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmiään ja täten noudattamaan eurooppalaisia, työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia direktiivejä. Neuvoa-antava komitea uskoo, että lähestymistapa on oikea. Jäsenyyttä hakeneiden maiden tukemisen epäonnistuminen saattaisi johtaa normien heikentymiseen koko Euroopan yhteisössä. Komitean jäsenet korostavat, että työmarkkinaosapuolille lankeaa oma osansa tässä prosessissa.

Jäsenet uskovat, että neuvoa-antavalla komitealla on oma tehtävänsä komission ja jäsenyyttä hakeneiden maiden välisessä yhteistyössä, vaikka sen tehtävät ovatkin vielä määrittämättä. Jotta komitean ja jäsenyyttä hakeneiden maiden välille voitaisiin taata avoin vuoropuhelu, kyseisille maille pitäisi antaa komiteassa tarkkailijan asema. Tällä tavalla avautuva virallinen vuoropuhelurakenne auttaisi jäsenyyttä hakeneita maita ymmärtämään, mitä uudistuksia niiltä vaaditaan työterveyden ja työturvallisuuden alalla. Samalla neuvoa-antava komitea saisi tietoa siitä, millaisia vaikeuksia kyseisillä mailla saattaa olla, ja voisi näin ollen ehdottaa erilaisia ohjelmia vaikeuksien voittamiseksi.

Neuvoa-antava komitea huomauttaa, että neuvoa-antavan komitean laajentuessa sen saattaa olla tarpeen kiinnittää huomiota rakenteeseensa ja toimintansa organisointiin. Komission olisi ilmoitettava komitealle yhteisön laajentumisen vaikutuksista ja siitä, miten laajentuminen vaikuttaa komitean toiminnan organisointiin."

Työn muuttuvasta luonteesta komitea toteaa seuraavasti: "Myös työn luonne on muuttumassa: esimerkiksi yritykset turvautuvat yhä enemmän työvoiman vuokraamiseen ja alihankkijoihin, ja itsenäinen ammatinharjoittaminen on lisääntynyt. Myös etätyöskentely on muuttanut työskentelytapoja ja laajentanut kotoa työskentelyn mahdollisuuksia.

Neuvoa-antava komitea toteaa, että sen on tarpeen ymmärtää nykyistä paremmin, mitä tekijöitä näihin muutoksiin liittyy sekä miten ne vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

Komitean on kuitenkin varmistettava, että nämä nykypäivän työmarkkinoiden uudet piirteet otetaan huomioon komitean työohjelman tulevaisuutta pohdittaessa. Työn muuttuvaa luonnetta on tutkittava puolueettomasti, jotta sopivat toimenpiteet voidaan määritellä ja niitä voidaan soveltaa.

Turvallisen ja terveellisen työympäristön takaamiseksi yritysjohdon, työntekijöiden ja näiden edustajien on oltava tiiviissä yhteistyössä keskenään. Nykyajan taloudelliset ja yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät näiden mekanismien tehokasta täytäntöönpanoa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Neuvoa-antava komitea on valmis tarjoamaan komissiolle neuvojaan ja apuaan tässä työssä. Komitea haluaa varmistaa kaikille terveellisen, turvallisen ja hyvän työympäristön.

Työllisyyden muuttuvia muotoja pohtiessaan neuvoa-antava komitea on myös kiinnittänyt huomiota työterveyden ja työturvallisuuden sekä työvoimapolitiikan väliseen suhteeseen. Työkyvyttömyyttä ja varhaiseläkettä koskeviin kysymyksiin komitea ei haluaisi puuttua, koska se katsoo muiden tahojen sopivan paremmin niiden käsittelijöiksi. Komitea uskoo, että sen kannattaisi kohdistaa huomionsa pikemminkin sopeutumista, työn sovittamista tekijänsä kykyihin sekä erilaisia ehkäisytoimia koskeviin kysymyksiin."

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä asema Euroopan unionissa, "ja niinpä tämän merkittävän yritysryhmän tarpeet on otettava riittävän hyvin huomioon neuvoa-antavan komitean työssä. Komitea pitää tervetulleina komission asiasta tekemiä aloitteita, joihin raportissa viitataan. Lisäksi komitea toivoo voivansa taata, että pk-yritysten tarpeet näkyvät sen työssä myönteisellä tavalla. Toisin sanoen komitea haluaa tarjota pk-yrityksille niiden tarvitsemaa tietoa sekä neuvoja voidakseen auttaa yrityksiä hyötymään hyvin hoidetusta työterveys- ja työturvallisuuspolitiikasta."

"Komitea ottaa huomioon, että Amsterdamin sopimuksen mukaisesti komission on jatkossa kuultava työmarkkinaosapuolia useista yhteiskunnallisista asioista, mukaan lukien työterveyden ja työturvallisuuden kysymykset. Komitean kannattaisi näin ollen keskustella omasta asemastaan ja suhteestaan Amsterdamin sopimuksen soveltamiseen. Komitealla ei ole ennakkoluuloja työmarkkinaosapuolille annettavia etuoikeuksia kohtaan, ja se katsoo, että sillä on paikkansa työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan valmistelussa sekä täytäntöönpanossa.

Neuvoa-antavan komitean jäsenet katsovat, että konkreettiset kokemukset Amsterdamin sopimuksessa määrättyjen menettelyjen soveltamisesta auttavat hahmottamaan paremmin niitä kysymyksiä, joihin on vielä saatava asianmukainen vastaus. Jäsenet ovat sitoutuneet pohtimaan asiaa yhdessä komission kanssa. Yhteistyön on tarkoitus paitsi tuottaa kysymyksiin päteviä vastauksia, myös ehkäistä päällekkäistä työtä."

Lainsäädäntöön liittyen "neuvoa-antava komitea pitää lainsäädännöllistä ohjelmaa sikäli tärkeänä, että sillä varmistetaan puitedirektiivissä määriteltyjen ehkäisyperiaatteiden soveltaminen käytäntöön. Direktiivin täytäntöönpanoa jäsenmaissa on syytä seurata tarkasti.

Komitea haluaisi myös varmistaa, että kaikki kolme osapuolta osallistuvat sekä täytäntöönpano- että seurantaprosesseihin.

Neuvoa-antavan komitean pitäisi komission välityksellä arvioida Euroopan yhteisön alueella noudatettavan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön luonnetta ja yhtenäisyyttä, sekä sitä - kulloisenkin valtion käytännöt asianmukaisesti huomioon ottaen - missä ja miten olemassa olevaa lainsäädäntöä ei vielä ole pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Yhteiseurooppalaisten normien noudattamisessa tai kansallisessa lainsäädännössä havaittavia puutteita ei välttämättä tarvitse korjata uusilla laeilla. Pikemminkin on syytä taata käytännön tavoitteiden saavuttaminen ohjauksen, koulutuksen, tutkimuksen tai mahdollisen muun tuen ja neuvonnan avulla.

On ilmeistä, että komission on tarpeen parantaa uusien lakien vaikutusten tutkimiseen käyttämiään menetelmiä. Kaikissa tällaisissa tutkimuksissa on tutkittava enemmän kuin paperilla lukee. Tutkimuksista on toisin sanoen käytävä ilmi, kuinka kulloinenkin laki on vaikuttanut yritysten työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkaan."

Työohjelman ensisijaisten tavoitteiden osalta "neuvoa-antava komitea kannattaa yleisesti ottaen komission väliraportissa esitettyjä pääperiaatteita, joita ovat tehokas lainsäädäntö, laajentuminen, työllistettävyys (näihin kaikkiin on viitattu edellä) sekä uudenlaiset riskit. Komitea on pannut merkille näiden yleisotsakkeiden alle sijoittuvat ensisijaiset komission tavoitteet ja ottaa ne huomioon käsitellessään omaa ensi vuotta koskevaa työohjelmaansa."

Komission rakenteen muutoksista komitea toteaa seuraavasti: "Komitea on jo maininnut Euroopan yhteisön kohtaamista haasteista työn luonteen muuttumisen sekä yhteisön jäsenmäärän kasvun. Se on tietoinen myös yhteisön ja erityisesti pääosasto V:n rakenteiden muutoksista.

Komitea ottaa huomioon, että unioniin on perustettu useita elimiä avustamaan komissiota työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa. Tällainen on esimerkiksi johtavien työsuojelutarkastajien komitea SLIC, joka neuvoo myös komissiota työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkaan liittyvällä alalla. Neuvoa-antava komitea pitää kuitenkin tärkeänä, että se pysyy itse keskeisenä kolmen osapuolen yhteisenä elimenä, jonka tehtävänä on neuvoa komissiota työterveyden, työturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin kehittämisessä.

Neuvoa antava komitea haluaisi saada varmistuksen siitä, ettei uudelleenjärjestely turhaan heikennä sen työskentelymahdollisuuksia ja ettei sen henkilökuntaa tai määrärahoja supistettaisi. Komiteaa koskevista päätöksistä pitäisi pikemminkin näkyä, että sille ja näin ollen myös sihteeristölle asetettujen vaatimusten määrä on kasvanut ja monipuolistunut työohjelman ja tässä lausunnossa mainittujen ensisijaisten tavoitteiden johdosta."

2.2.3. Komitean lausunto (asiak. 730/2/97) yhteisön työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan ohjelman (1996-2000) koulutusosan täytäntöönpanosta - suosituksia työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta, johon voitaisiin sisällyttää nuorten, tulevaisuuden työntekijöiden, tarpeet

Komitea perusti marraskuussa 1996 koulutusta käsittelevän ryhmän, jonka tehtävänä oli antaa tietoja neuvoa-antavalle komitealle

- yhteisön työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan ohjelman koulutusosasta ja erityisesti sellaisen viiteasiakirjan valmistelusta, joka voisi olla työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää koulutusta koskevien suositusten perustana ja johon voitaisiin sisällyttää nuorten, tulevaisuuden työntekijöiden, tarpeet

- tulevien liitännäistoimenpiteiden täytäntöönpanosta Euroopan tasolla.

Komitea hyväksyi 5. marraskuuta 1998 raportin, jossa keskityttiin seuraaviin aiheisiin:

Luonnos viiteasiakirjaksi työhön liittyviä riskejä koskevan tiedottamisen parantamisesta ja riskien ehkäisystä koulutuksen avulla.

- Luonnos suosituksiksi riskien ehkäisyä koskevasta koulutuksesta.

- Painopistealueita ja tulevia toimia koskeva luonnos.

Komitea katsoo, että koulutus vaatii asianmukaista riskienehkäisyohjelmaa. Näin ollen komitea ehdottaa, että komissio toteuttaisi aloitteita ja toimia, joilla seurattaisiin ja kehitettäisiin koulutusta edellisissä kohdissa mainituilla aloilla, ja ottaisi neuvoa-antavan komitean niihin mukaan.

2.2.4. Komitean lausunto (asiak. 5832/1/98) komission ehdotuksista, jotka koskevat menetelmää nykyisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi sekä menettelyä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien eurooppalaisten direktiivien arvioimiseksi kyseisen menetelmän ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevien menetelmien avulla

CCSHS antoi 5. marraskuuta 1998 lausuntonsa, joka voidaan tiivistää seuraavasti:

(1) Sosioekonomisella analyysilla voi olla annettavaa hyvälle terveys- ja turvallisuuslainsäädäntöprosessille. Analyysin olisi annettava tietoja pohjaksi keskusteluihin, joita käydään yritysten useimmin kohtaamista kustannuksista ja yhteiskunnan saamista hyödyistä. Koska tavoitteena on avoimuus eikä poliittisen vastuun siirtäminen, käytännöllinen ja suhteellinen lähestymistapa on suositeltavin. Asian lisäkäsittelyyn tarvittavat tiedot saadaan usein jo tekemällä yksinkertainen analyysi, joka perustuu olemassa oleviin tietoihin ja asiasta vastaavien virkamiesten ammattitaitoiseen harkintaan. Euroopan tasolla toteutetut sosiotaloudelliset analyysit eivät aiemmin ole tyydyttäneet työnantajien, työntekijöiden tai hallitusten tarpeita. Työryhmän suositukset on laadittu korjaamaan nämä puutteet realistisemmaksi muokatun menettelyn avulla.

(2) Avoimuuteen päästään parhaiten, kun analyysi tehdään varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia. On tarkasteltava erikseen (1) yrityksille koituvaa hyötyä ja kustannuksia, (2) yksittäisten työntekijöitten saamaa hyötyä ja (3) koko yhteiskunnan saamaa hyötyä, jotta näiden osatekijöiden erilaiset menetelmälliset tarpeet voidaan ottaa huomioon.

(3) Analyysin lähtökohdan valinta ja siinä käytettävät oletukset samoin kuin niiden merkitys tulosten kannalta on tuotava selvästi esille. Menetelmiin voidaan näin soveltaa tekemällä oppimisen lähestymistapaa. Työryhmä ei pidä järkevänä rajoittaa analyysintekijöiden valintamahdollisuuksia, sillä eri lainsäädäntötoimia on tarkasteltava erilaisin menetelmin. Erityisesti näin on, kun on otettava huomioon maiden erilaiset lainsäädäntöön ja yhteiskuntaelämään liittyvät perinteet. Silloin on tapauskohtaisesti etsittävä tasapaino kansallisten arvioiden vertailtavuuden ja toisaalta erityispiirteitten joustavan huomioon oton välillä. Useimmiten lienee on kuitenkin päätettävä yhtenäisistä alkuoletuksista ja yhteisistä menetelmistä. Mikäli direktiiviehdotuksen yhteydessä huomataan, että ehdotetun direktiivin alaan kuuluvan lainsäädännön noudattaminen on puutteellista, arvioinneissa olisi erikseen määriteltävä toisaalta voimassa olevien normien noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja toisaalta kulut, joita sen lisäksi ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaa.

(4) Sosiotaloudellisen analyysin olisi oltava kaksivaiheinen prosessi. Ensi vaiheessa olisi annettava päätöksentekijöille karkea arvio ehdotetun säädöksen kustannuksista ja hyödyistä. Tämä yleisluonteinen analyysi olisi annettava tehtäväksi säädöksen valmistelusta vastaavalle komission yksikölle ja jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille. Komissio tekisi syvällisemmän analyysin vain, jos esianalyysi viittaisi huomattaviin kustannuksiin tai jos mahdollisiin hyötyihin liittyisi merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tässä vaiheessa olisi kerättävä lisää tietoja yrityksistä ja analysoitava mahdolliset hyödyt tarkemmin. Työryhmä ehdottaa, että ensivaiheen analyysi tehdään heti, kun säädösehdotus on saatu riittävän vakaaseen muotoon ja että analyysi toimitetaan sitten neuvoa-antavan komitean käsiteltäväksi. Toisen vaiheen analyysi tehtäisiin vain, jos ehdotuksen kustannusvaikutukset ovat erityisen merkittävät tai jos sen kustannuksia tai hyötyjä ei ensivaiheen analyysissa ole saatu täsmennettyä riittävällä ja suhteellisella tavalla. Toisen vaiheen analyysissa olisi kuultava jäsenvaltioiden viranomaisia ja työmarkkinaosapuolia siitä, miten analysoitavaa tekstiä olisi mahdollisesti tulkittava - ottaen erityisesti huomioon toimet, joita täytäntöönpano työnantajalta edellyttää.

2.2.5. Komitean lausunto luonnoksesta Bilbaon viraston vuoden 1999 työohjelmaksi

Kuten Bilbaon viraston perustamisesta annetussa asetuksessa säädetään, Bilbaon viraston johtajan laatima luonnos viraston työohjelmaksi vuodeksi 1999 on toimitettu komitealle ennen sen esittämistä viraston hallintoneuvostolle. Eturyhmät esittivät kantansa viraston johtajan läsnäollessa, ja ne voidaan tiivistää seuraavasti:

Luonnoksen ideat ja sävy olivat eturyhmien mielestä hyviä ja kävivät yksiin viraston perustamissäännön kanssa. Ryhmät kuitenkin arvioivat ohjelman olevan liian laaja ja epäilivät sen toteuttamismahdollisuuksia, kun otetaan huomioon esimerkiksi edellisestä ohjelmasta toteuttamatta jääneet osat. Viraston ja sen hallintoneuvoston pitäisikin asettaa ohjelmassa esitetyt ensisijaiset tavoitteet tärkeysjärjestykseen. Ryhmän mukaan luonnosta lukiessa voi saada sen vaikutelman, että virasto olisi ottanut hoitaakseen kaikki mahdolliset ongelmat. Tämä huolestuttaa työmarkkinaosapuolia, jotka haluaisivat, että viraston toiminta-ala määriteltäisiin selvästi ja avoimesti ja että komission ja viraston välinen työnjako selkiytyisi. Työnantajien ryhmä esitti, että pohdittaisiin perusteellisesti menettelyä, jolla neuvoa-antava komitea saisi säännöllisesti tiedon virastolle uskotuista tehtävistä. Työntekijöiden ryhmä haluaisi myös saada lisää selvyyttä viraston menettelytapoihin, vastuuhenkilöihin, aikatauluihin ja siihen, mitä tahoja toimintaan kulloinkin osallistuu. Ryhmä myös esitti, että pitäisi ottaa käyttöön menettelyitä, joiden avulla voidaan saada selville viraston käyttäjien tarpeet.

Eräs edustaja oli huolissaan siitä, että tehtäviä on viime aikoina siirretty komissiolta Bilbaon virastolle ja virastolta jäsenvaltioiden hallintoelimille, jotka ovat näiden tehtävien osalta jo ylikuormitettuja. Hän toivoi, että tällaiset siirrot tehtäisiin entistä avoimemmiksi.

3. Ryhmien toiminta / rakenne vuoden lopussa

3.1. Vuonna 1998 toimineet ryhmät, jotka jatkavat toimintaa vuonna 1999

3.1.1. Standardointi

Tämän työryhmän tehtävät jatkuvat. Komitea antoi tälle ryhmälle toimeksiannon tutkia standardointia koskevia toimeksiantoja sitä mukaa, kun komissio niitä antaa. Työryhmä käsittelee myös yleisiä ongelmia, jotka liittyvät standardointiin työterveys- ja työturvallisuusasioissa.

Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 1998 ja keskusteli seitsemästä toimeksiantoluonnoksesta. Se laati lausuntoluonnoksen, joka koski kahta CENille/CENELECille annettavaa toimeksiantoa (ks. kohta 1.1.1). Ryhmä valmisteli myös lausuntoluonnoksen asiakirjasta "CENin tekemä toteutettavuustutkimus henkilösuojainten valintaa käsittelevän oppaan laatimisesta". Luonnos esitetään hyväksymistä varten komitean seuraavassa kokouksessa.

3.1.2. Altistusrajojen asettaminen

Ryhmää on kuultu vahvistettavista painopistealueista niiden ainesosien osalta, joista on määritettävä työperäistä altistumista koskevat rajat. Ryhmä seuraa tiedekomitean työtä työperäistä altistumista koskevien raja-arvojen osalta (kohta 4.3.) ja laatii komitean lausunnot komission ehdotuksista, jotka koskevat työperäisen altistumisen rajojen asettamista. Lisäksi se raportoi töidensä edistymisestä komitean kokouksissa.

Ryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 1998 ja tarkasteli komission ehdotusluonnosta direktiiviksi työssä altistumisen raja-arvoja koskevan ensimmäisen luettelon laatimisesta; direktiivillä pannaan täytäntöön työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä annettu neuvoston direktiivi 98/24/EY. Ryhmä tutki erityisesti sitä, onko syytä sisällyttää direktiiviluonnoksen liitteeseen komission direktiiveissä 91/322/ETY ja 96/94/EY hyväksytyt luettelot sekä luettelo uusista tekijöistä, joita ryhmä on jo tutkinut raja-arvoja koskevan kolmannen luettelon laatimisen yhteydessä tai joita kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevä tiedekomitea SCOEL on suosittanut mutta joita vielä ei ole otettu huomioon.

Työryhmä jatkaa työskentelyään vuonna 1999.

3.1.3. Itsenäiset ammatinharjoittajat

Ryhmä perustettiin marraskuussa 1996, ja se kokoontui kerran vuonna 1998. Ryhmä perustettiin tutkimaan luonnosta neuvoston suositusehdotukseksi työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin (asiak. 522/96). Ryhmän ensimmäisen raportin jälkeen Bilbaossa sijaitseva Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto lähetti komission nimissä jäsenvaltioille kyselyn sen selvittämiseksi, miten työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä on sovellettu itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Eri jäsenvaltioiden vastausten perusteella saadut tulokset toimitettiin työryhmälle, joka tarkasteli uudelleen komission ehdotusta näiden lisätietojen valossa. Komitealle esitetään uusi lausuntoluonnos keskustelua ja hyväksyntää varten sen seuraavassa kokouksessa.

3.1.4. Monitieteelliset suojelu- ja ehkäisypalvelut / Työntekijöiden lääketieteellinen valvonta

Nämä kaksi ryhmää yhdistettiin, ja näin syntyneen ryhmän toimeksianto vahvistettiin marraskuussa 1996 pidetyssä kokouksessa.

Ryhmän tehtävänä on tutkia kaikkien toimialojen ja kaikkien, niin julkisten kuin yksityistenkin yritysten työntekijöitä koskevien monialaisten suojelu- ja ehkäisypalvelujen toteuttamisessa havaittuja ongelmia ja siitä saatuja tietoja.

Sen tehtävänä on myös tutkia, miten työntekijöiden terveyden valvonta on toteutettu eri jäsenvaltioissa.

Ryhmä kokoontui vuonna 1998 kaksi kertaa ja tekstin toimituksesta vastaava alaryhmä kerran. Ryhmän työt ovat edistyneet hyvin, ja se arvelee saattavansa ne päätökseen vuonna 1999.

3.1.5. Työpaikoilla esiintyvän väkivallan torjunta

Yksi yhteisön ohjelman toimessa 3 säädetyistä toimenpiteistä on "arvioida yhteisön tasolla toteutettavien toimien tarvetta työssä tapahtuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja toteuttaa seurantatoimenpiteet". Ryhmä perustettiin tätä tarkoitusta varten alustavasti eikä se kokoontunut vuonna 1998.

3.1.6. Koneet

Ryhmän tehtävänä on valmistella komitean lausunto luonnoksesta neuvoston direktiiviehdotukseksi, joka koskee koneisiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä.

Koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetulla direktiivillä 89/392/ETY on merkittäviä vaikutuksia työturvallisuuteen ja työterveyteen. Uusiin koneisiin liittyvien välittömien vaikutusten lisäksi työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetulla direktiivillä 89/655/ETY saattaa olla välillisiä vaikutuksia.

Ryhmä kokoontui kerran vuonna 1998 ja jatkaa toimintaansa vuonna 1999.

3.1.7. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien hallinto

Työryhmä perustettiin neuvomaan ja avustamaan komissiota työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien hallintoa koskevien oppaiden kehittämisessä ja niiden käyttöä koskevien suositusten antamisessa.

Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1998 ja jatkaa toimintaansa vuonna 1999.

3.2. Työryhmien lakkauttaminen

Komitea päätti lakkauttaa kolme työryhmää, jotka olivat saanet työnsä päätökseen.

3.2.1. Rakennustelineet

Ryhmä perustettiin toukokuussa 1996, ja sen toimeksiantona oli valmistella komitean lausunto rakennustelineitä koskevasta luonnoksesta neuvoston direktiiviehdotukseksi.

Komitea hyväksyi lausunnon vuonna 1997, ja ryhmä lakkautettiin virallisesti 29. huhtikuuta 1998.

3.2.2. Koulutus

Ryhmä perustettiin marraskuussa 1996, ja sen tehtävänä oli opastaa komiteaa ohjelman koulutusta koskevan luvun täytäntöönpanossa ja erityisesti mahdollisen viiteasiakirjan valmistelussa. Asiakirja voisi toimia työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvää koulutusta koskevien suositusten perustana, ja siihen voitaisiin sisällyttää nuorten tarpeet, kun heitä ajatellaan tulevina työntekijöinä. Ryhmän tehtävänä oli myös opastaa komiteaa Euroopan yhteisön tasolla toteutettavien mahdollisten liitännäistoimien täytäntöönpanossa.

Ryhmä kokoontui kerran vuonna 1997 ja kaksi kertaa vuonna 1998. Toimintansa tuloksena ryhmä antoi komitealle lausuntoluonnoksen (kohta 2.3) komission laatimasta asiakirjasta 98/97. Komitea hyväksyi lausunnon, ja ryhmä lakkautettiin 5. marraskuuta 1998.

3.2.3. Työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellinen ja sosiaalinen arviointi

Ryhmä perustettiin marraskuussa 1996, ja sen tehtävänä oli valmistella komitean lausunto komission ehdotuksista, jotka koskevat menetelmää nykyisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi sekä menettelyä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien eurooppalaisten direktiivien arvioimiseksi kyseisen menetelmän ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevien menetelmien avulla.

Ryhmän työ perustuu komission teettämään työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimista koskevaan kertomukseen. Kertomuksessa analysoidaan tällä hetkellä sovellettavia menettelyitä ja käytettävissä olevia menetelmiä Euroopan laajuisella, kansallisella ja yritysten tasolla toteutettavan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi (kustannukset ja edut). Siinä myös ehdotetaan käytännön malleja vaikutusten arvioimiseksi Euroopan ja kansallisella tasolla; yksi näistä malleista on laadittu erityisesti eurooppalaisia direktiivejä varten.

Ryhmä kokoontui kerran vuonna 1997 ja kaksi kertaa vuonna 1998. Tekstin laadinnasta vastaava alaryhmä kokoontui kerran lausuntoluonnoksen valmistelun yhteydessä (kohta 2.2). Komitea hyväksyi lausunnon, ja ryhmä lakkautettiin 5. marraskuuta 1998.

4. Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa

4.1. Pysyvä neuvottelukunta

Kaivosteollisuuden ja muun kaivannaistoiminnan turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan pääasiallisena tehtävänä on seurata työturvallisuuden ja työterveyden kehittymistä kaivannaistoiminnassa, tehdä jäsenvaltioiden hallituksille käytännöllisiä parannusehdotuksia ja edistää hyödyllisten tietojen vaihtoa.

Vuodesta 1994 pysyvän neuvottelukunnan jäseniä on osallistunut komitean kokouksiin tarkkailijoina. Vastaavasti komitean edustajia on kutsuttu pysyvän neuvottelukunnan täysistuntoihin, kaksi tarkkailijaa kustakin eturyhmästä. Näin taataan parempi tiedonkulku näiden kahden elimen välillä. Saatujen kokemusten perusteella niiden toiminnassa on havaittu yhtymäkohtia, mutta vaikutelma kahdesta erillisestä laitoksesta on kuitenkin vahvistunut. Pysyvä neuvottelukunta on pääasiallisesti tekninen elin, joka käsittelee kaivannaistoiminnan erityisiä turvallisuusongelmia. Tekniset näkökohdat ovat ensimmäisellä sijalla sen työohjelmassa, kun taas neuvoa-antava komitea voi keskustella myös työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvistä peruskysymyksistä.

4.2. Johtavien työsuojelutarkastajien komitea

Heinäkuun 12. päivänä 1995 tehdyllä komission päätöksellä 95/319/EY perustetussa johtavien työsuojelutarkastajien komiteassa on kustakin jäsenvaltiosta kaksi työsuojelutarkastajien edustajaa, ja sen puheenjohtajana toimii komission edustaja.

Komitea antaa komissiolle vuosikertomuksen toiminnastaan ja erityisesti ongelmista, jotka liittyvät työturvallisuuden ja työterveyden alaa koskevan yhteisön johdetun oikeuden soveltamiseen tai soveltamisen valvontaan. Komissio toimittaa kertomuksen neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavalle komitealle.

4.3. Kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevä tiedekomitea

Neuvoston kehotuksesta 12. heinäkuuta 1995 tehdyllä komission päätöksellä 95/320/EY perustetun tiedekomitean tehtävänä on tutkia kemiallisten aineiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Sen työskentelyä seuraa neuvoa-antava komitea ja erityisesti altistustasojen määrittämistä käsittelevä työryhmä valmistellessaan lausuntojaan luonnoksista direktiiviehdotuksiksi, joilla pannaan täytäntöön neuvoston direktiivi 80/1107/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 88/642/ETY.

4.4. Työmarkkinaosapuolet

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (CES) edustaja ja EY:n teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestön (UNICE) jäsen kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin.

4.5. Ammattiyhdistysten tekninen toimisto

CES perusti Euroopan ammattiyhdistysten työterveys- ja työturvallisuusasioiden teknisen toimiston (BTS) vuonna 1989 seuraamaan erittäin tiiviisti standardoinnin järjestämistä koskevien teknisten töiden sujumista. BTS perustettiin Euroopan parlamentin tuella, ja sille kirjattiin budjettikohta vuonna 1989. Samana vuonna BTS allekirjoitti monivuotisen sopimuksen komission kanssa. Se tekee tutkimuksia ja toimittaa tietoja Euroopan yhdenmukaistamis- ja standardointitöistä työterveys- ja työturvallisuusalalla ja tekee yhteistyötä komitean standardointia käsittelevän työryhmän kanssa. BTS:n edustaja kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin.

4.6. Kansainvälinen työtoimisto

Kansainvälisen työtoimiston edustaja kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin.

4.7. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöstä kutsutaan yksi edustaja komitean kokouksiin, joissa hän esittelee muun muassa säätiön työohjelman.

4.8. Bilbaon virasto

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta tehdyn päätöksen mukaisesti komitealle toimitetaan sen työohjelma ja vuosikertomus.

LIITE A

NEUVOSTON PÄÄTÖS

OIKEUSPERUSTA

(Ote)Neuvoston päätös, tehty 27 päivänä kesäkuuta 1974, työturvallisuuden, työhygienian, ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean perustamisesta (otteita):

"Euroopan yhteisöjen neuvosto [...] katsoo, että on suotavaa määrätä pysyvästä toimielimestä, jonka tehtävänä on avustaa komissiota työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyshuoltoa koskevan toiminnan valmistelemisessa ja täytäntöönpanossa sekä helpottaa yhteistyötä kansallisten hallintoviranomaisten ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä, [...]

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Perustetaan työturvallisuuden, työhygienian, ja työterveyshuollon neuvoa-antava komitea, jäljempänä 'komitea'.

2 artikla

Komitean tehtävänä on avustaa komissiota työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyshuoltoa koskevan toiminnan valmistelemisessa ja täytäntöönpanossa.

3 artikla

(1) Komitea laatii vuosittain toiminnastaan kertomuksen.

(2) Komitea toimittaa tämän kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavalle komitealle."

4 artikla

(1) Komiteassa on [...] varsinaista jäsentä siten, että jokaisella jäsenvaltiolla on kaksi hallituksen edustajaa, kaksi työntekijäjärjestöjen edustajaa ja kaksi työnantajajärjestöjen edustajaa.

(2) Jokaiselle varsinaiselle jäsenelle nimetään varajäsen. (....)

(3) Komissio nimeää komitean varsinaiset jäsenet ja varajäsenet ja komissio pyrkii saavuttamaan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen osalta komitean kokoonpanossa tasapuolisen edustuksen eri taloudenalojen välillä.

(4) Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten luettelo julkaistaan tiedoksi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5 artikla

Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.

6 artikla

(1) Komitean puheenjohtajana on komission jäsen, tai tämän ollessa estynyt ja poikkeustapauksissa, komitean puheenjohtajan määräämä komission virkamies. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

(2) Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle omasta aloitteestaan tai vähintään kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä.

(3) Komitea voi perustaa työryhmiä, joiden puheenjohtajana on komitean jäsen. Nämä ryhmät esittävät työnsä tulokset komitean kokouksessa kertomuksen muodossa.

(4) Komission yksiköiden edustajat, joiden alaan asia kuuluu, osallistuvat komitean kokouksiin ja työryhmiin. Komission yksiköt huolehtivat komitean ja työryhmien sihteeristön tehtävistä.

7 artikla

Komitea on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä.

8 artikla

Komitea vahvistaa työjärjestyksensä, joka tulee voimaan, kun neuvosto komission lausunnon saatuaan on hyväksynyt sen.

LIITE B

B2 - KOMITEAN KOKOONPANO VUONNA 1998

I.HALLITUSTEN EDUSTAJAT

a) Varsinaiset jäsenet

>TAULUKON PAIKKA>

b) Varajäsenet

>TAULUKON PAIKKA>

II. TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

a) Varsinaiset jäsenet

>TAULUKON PAIKKA>

b) Varajäsenet

>TAULUKON PAIKKA>

III. TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

a) Varsinaiset jäsenet

>TAULUKON PAIKKA>

b) Varajäsenet

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE C

TYÖRYHMÄT VUONNA 1998

SUUNNITTELU

Puheenjohtaja : JEPSEN (työnant.)

Varapuheenjohtaja : WHITE (hall.)

Esittelijä : FONCK (työntek.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : E. ROTHER - Puh. 32268 - E. DELAVAL Puh.: 32781

KONEET

Puheenjohtaja : GIUSTI (työnant.)

Varapuheenjohtaja : (hall).

Esittelijä : TENGBERG (työntek.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : A. Fuente - Puh. 32739

ALTISTUSRAJOJEN ASETTAMINEN

Puheenjohtaja : Jepsen (työnant.)

Varapuheenjohtaja : Wilders (työntek.)

Esittelijä : Steen (hall.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : A. Angelidis - Puh. 33747

VÄKIVALTA TYÖPAIKOILLA

Puheenjohtaja : GIBSON (työntek.)

Varapuheenjohtaja : TSAMOUSSOPOULOS (työnant.)

Esittelijä : ROCCA (hall.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : ALVAREZ Puh.: 34547

ITSENÄISET AMMATINHARJOITTAJAT

Puheenjohtaja : HENRY (hall.)

Varapuheenjohtaja : PELEGRIN (työnant.)

Esittelijä : VOGEL (työntek.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : E. DELAVAL - Puh. 32781

KOULUTUS

Puheenjohtaja : GALLI (työntek.)

Varapuheenjohtaja :

Esittelijä : DE LANGE (työnant.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : H Van Loon - Puh. 32034

SOSIAALINEN JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI

Puheenjohtaja : TUDOR (työntek.)

Varapuheenjohtaja : ROE (hall.)

Esittelijä : SCHEEL (työnant.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : R. HAIGH - Puh. 32734

MONITIETEELLISET PALVELUT JA LÄÄKETIETEELLINEN VALVONTA

Puheenjohtaja : TYÖLÄJÄRVI (työntek.)

Varapuheenjohtaja : CORMAN (työnant.)

Esittelijä : WOOD (hall.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : ALVAREZ - Puh. 34547

STANDARDOINTI

Puheenjohtaja : ANGERMAIER (työntek.)

Varapuheenjohtaja : MEPPELDER (hall.)

Esittelijä : GIUSTI (työnant.)

>TAULUKON PAIKKA>

Muut asiantuntijat:

MERTENS / CENELEC

PLISSART, CEN

BREKELMANS, Euroopan komissio - PO III Bryssel

VAN GHELUWE, sama kuin edellä

BLOMQUIST, sama kuin edellä

Vastaava virkamies : A. LOMMEL - Puh. 33871

TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN HALLINTO

Puheenjohtaja : RÜCKERT (hall.)

Varapuheenjohtaja : JEPSEN (työnant.)

Esittelijä : RASMUSSEN (työntek.)

>TAULUKON PAIKKA>

Vastaava virkamies : Hilde Van Loon - Puh. 32034 , E.ROTHER- Puh.: 32278

LIITE D

VUODEN 1998 AIKATAULU

>TAULUKON PAIKKA>