52000DC0057

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tiedotusstrategia EMUn toteuttamisen loppuvaiheessa

SISÄLLYS

YHTEENVETO

1. JOHDANTO

2. NYKYTILANNE

2.1 Tiedotus ja tiedonannot vuodesta 1995 lähtien

2.2 Valmiustilanne vuoden 1999 lopussa

3. PAINOPISTEET JA STRATEGIA VUOSIKSI 2000 JA 2001

3.1 Toimintaperiaatteet

3.2 Kohderyhmät

tarve valmistautua euroon siirtymiseen

tiedottamisen sisältö

tiedotuskanavat

aikataulu

3.2.1 Yritykset

3.2.2 Suuri yleisö

3.2.3 Erityisapua tarvitsevat ryhmät

3.2.4 Koululaiset

3.2.5 Euroalueen ulkopuolelle toistaiseksi jäävät jäsenvaltiot

3.2.6 Yhteisön ulkopuoliset maat

3.3 Esikuva-analyysin kulku

3.3.1 Yritykset

3.3.2 Suuri yleisö

3.3.3 Tavoitearvojen saavuttaminen

4. ROOLIT JA VASTUUT TIEDOTUKSESSA

4.1 Euroopan parlamentti

4.2 Jäsenvaltiot

4.3 Euroopan komissio

4.4 Euroopan keskuspankki

5. JOHTOPÄÄTÖKSET

6. LIITE: RAHOITUSSELVITYS

YHTEENVETO

1. Euroopan unioni on nyt viimeisessä vaiheessa tiellään kohti talous- ja rahaliittoa, joka käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten. Rahaliitosta tuli todellisuutta 1. tammikuuta 1999. Siitä lähtien euro on ollut 11 jäsenvaltion raha Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen sisältyvän suunnitelman mukaisesti. Kolme vuotta kestävä siirtymäkausi päättyy keskiyöllä 31. joulukuuta 2001. Vuoden 2002 tammikuun 1. päivästä lähtien pankit laskevat liikkeeseen ainoastaan euroseteleitä ja -kolikoita. Jäsenvaltiot tekevät parhaansa varmistaakseen, että suurin osa käteismaksuista suoritetaan euroilla 1. tammikuuta alkavan kahden viikon jakson loppuun mennessä, ja vuoden 2002 maaliskuun alussa kansalliset setelit ja kolikot pitäisi olla poistettu käytöstä.

Tämän kaiken valmistelu on valtava haaste. Sitä varten tarvitaan jatkuvaa ja keskitettyä tiedotuskampanjaa, jotta kaikki voivat vastata siihen menestyksekkäästi. Vaikka toissijaisuusperiaate tarkoittaa, että päävastuu eurosta tiedottamisesta on jäsenvaltioilla, mukana on vielä myös merkittävä ulottuvuus yhteisötasolla: tämän tiedonannon tarkoituksena on saattaa ajan tasalle kampanjan painopisteet ja strategia sekä osoittaa, että komissio on sitoutunut tähän asiaan.

2. Nykytilanne

Euron käyttöönotto vuoden 1999 alussa oli täydellinen menestys: pankit, joukkovelkakirja-, osake- ja valuuttamarkkinat siirtyivät kaikki käyttämään euroa hyvässä järjestyksessä hyvin valmistautuneina. Eurosta tuli saman tien maailman johtavia valuuttoja ja euro-obligaatiot alkoivat tasavertaisesti kilpailla dollariobligaatioiden kanssa. EMUn talouspoliittisesta viitekehyksestä seuraava vakaus yhdistyneenä rakenteellisiin muutoksiin tuo eteemme vauraamman ja dynaamisemman Euroopan.

Ennen vuotta 2002 jää vielä tehtävää.

Pienet ja keskisuuret yritykset eivät vieläkään suhtaudu euroon siirtymiseen riittävän vakavasti. Kokonaisuutena katsoen pk-yritykset eivät valmistaudu tarpeeksi nopeasti, ja on olemassa todellinen vaara, että osa niistä jättää tekemättä sisäiset muutokset, jotka ovat välttämättömiä, jotta ne voisivat jatkaa liiketoimintaansa 31. joulukuuta 2001 päättyvän siirtymäkauden jälkeen. On mahdollista, että vuoden 2000 ongelma on aiheuttanut hämmennystä yrityksissä.

- Euron käyttö on ollut yritysten sisällä, yritysten välillä sekä yksityishenkilöiden tasolla huomattavasti vähäisempää kuin ennen euron 1. tammikuuta 1999 tapahtunutta käyttöönottoa oletettiin.

- Suurin osa kansalaisista on saanut jonkin verran tietoa yhteisestä rahasta, mutta he saattavat unohtaa sen.

Osaselityksenä ovat epäilemättä pankkien rajat ylittävistä tilisiirroista euroalueella edelleen veloittamien korkeiden maksujen aiheuttamat reaktiot. Lisäksi tavallisilla kansalaisilla ei ole ollut juurikaan kannustimia valmistautua tapahtumaan, joka tuntuu olevan kaukana yli kahden vuoden päässä.

3. Tiedotusstrategian tulee olla kustannustehokas ja sen tulee saada kansalaisten tuki eurolle kaikkien toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja erityisesti Euroopan keskuspankin kanssa, joka aloittaa tänä vuonna merkittävän kampanjan. Tämä on tarpeen, jotta kampanjan kustannustehokkuus olisi hyvä ja jotta sillä onnistuttaisiin saamaan kansalaisten tuki eurolle. Jäsenvaltiot toteuttavat tehokkaimmat toimenpiteet omalla maaperällään: vaikutus on suurempi, un toteuttamisen hoitavat tahot, joihin kansalaiset luottavat, helposti lähestyttävällä tavalla ja kulttuurisesti sopivassa muodossa (toissijaisuus ja läheisyys).

Mahdollisuuksien mukaan julkisen ja yksityisen sektorin osapuolten tulee määritellä indikaattorit ja asettaa tavoitearvot (benchmarks), jotka auttavat niitä mittaamaan tiedotustoiminnallaan saavuttamaa edistystä.

Seurantaa tulee suorittaa tutkimusten avulla sekä yhteisötasolla että kansallisella tasolla, ja kampanjoiden tavoitteita ja välineitä tulee tarkastella uudelleen ja muuttaa tulosten mukaisesti.

4. Kampanjoissa tulee keskittyä useampaan kohderyhmään:

- Yritykset (erityisesti pk-yritykset)

Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä pian, on olemassa todellinen vaara, että tuhannet yritykset jättävät siirtymisensä viime hetkeen tai vuoteen 2002. Tämä aiheuttaisi pullonkauloja ja pulaa voimavaroista ja saattaisi aiheuttaa pahaa sekaannusta kuluttajille sekä olla haitallista koko euroalueen taloudelle.

Tässä tiedonannossa esitetään viestejä ja todetaan, että ne ja tavat esittää niitä täytyy sovittaa kyseisten yritysten luonteeseen.

- Suuri yleisö

Sen lisäksi, että kansalaisilla ja kuluttajilla on oikeus saada tietoa muutoksista, jotka vaikuttavat heihin suoranaisesti, on välttämätöntä, että kansalaiset ovat hyvin perillä asiasta ja hyvin valmistautuneita, jotta siirtymisen muut näkökohdat voivat sujua kitkattomasti. Siksi heidän täytyy olla täysin valmistautuneita ennen vuoden 2002 tammikuun 1. päivää, jolloin he alkavat käyttää euroseteleitä ja -kolikoita. Tässä tiedonannossa suositellaan sopivia viestejä ja tiedotuskanavia.

Yhteiskunnissamme on suuria ihmisryhmiä, jotka jäävät perinteisten tietovirtojen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että he eivät todennäköisesti omaksu "eurokieltä", jos tiedotusstrategiat perustuvat yksinomaan julkaistuun materiaaliin sekä radioon ja televisioon välineinä ja tiedotuskanavina. Tämän ongelman voittamiseksi on kehitetty strategia.

Komissio on jatkuvasti painottanut, kuinka tärkeää on tiedottaa koululaisille, koska heillä voi olla rooli aikuisten opettajana.

- Euroalueen ulkopuolisten maiden,

sekä ulkopuolelle toistaiseksi jäävien jäsenvaltioiden että muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden, tarpeet täytyy myös ottaa huomioon.

Tiedonannossa erotellaan tarpeet sen mukaan, mikä on kunkin maan suhde euroalueeseen: euroalueen ulkopuolelle toistaiseksi jäävät jäsenvaltiot, EU:n jäsenehdokasvaltiot tai kolmannet maat.

5. Aikataulu:

Vuonna 2000 yrityksiin tulee keskittyä tehokkaasti, jotta ne kaikki voivat ryhtyä tarvittaviin toimiin hyvissä ajoin. Myös kansalaisiin kohdistuva vahva tietovirta tulee pitää käynnissä: heidän täytyy tietää, että tehokas kampanja antaa heille kaiken heidän tarvitsemansa tiedon hyvissä ajoin, mutta sen lisäksi heidät täytyy myös saada vakuuttuneiksi yhteisen rahan eduista sekä pitää ajan tasalla siirtymisen yksityiskohdista. Vuonna 1999 aloitettuja toimia väestön erityisryhmille tiedottamiseksi tulee jatkaa.

Vuonna 2001 sekä suuren yleisöön että sen erityisryhmiin kohdistuvaa kampanjaa tulee tehostaa: kansalaisten täytyy ymmärtää asioiden moninaisuus, mutta erityisesti heidän täytyy ymmärtää hinnat ja arvot euroina sekä tottua setelien ja kolikoiden ilmiasuun. Yrityksiin kohdistuvaa kampanjaa tulee jatkaa ja tarvittaessa muuttaa, jotta otettaisiin huomioon tutkimustulosten osoittama muuttunut tilanne.

Kampanjaa täytyy jatkaa vuoden 2002 alkukuukausina rinnakkaiskäytön vaiheen aikana ja mahdollisesti myöhemminkin.

1. JOHDANTO

Euroopan unioni on nyt viimeisessä vaiheessa tiellään kohti talous- ja rahaliittoa, joka käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten. Rahaliitosta tuli todellisuutta 1. tammikuuta 1999 Euroopan unionin tehtyyn sopimukseen sisältyvän suunnitelman mukaisesti.

EMUn edut tuntuvat jo nyt:

- Meillä on nyt vakauden kulttuuri. EMUn valmisteluprosessi, varsinkin tarve täyttää lähentymiskriteerit, kasvu- ja vakaussopimuksen määräykset sekä kansallisten talouspolitiikkojen tiivis yhteensovittaminen ovat taanneet vahvat talouden perustekijät ja tasaisesti paranevat näkymät talouskasvulle.

- Rahoitusmarkkinoilla eurosta on tullut dollarin kanssa yhdenvertainen laskettaessa liikkeeseen uusia kansainvälisiä velkakirjoja.

- Kasvu ja myös vakaat hinnat, matalat korot ja epävarmuustekijöiden väheneminen koituvat hyödyksi liike-elämän lisäksi myös koko väestölle, kun myös työllisyys paranee.

Eurooppa-neuvoston Madridin kokouksessa vuoden 1995 joulukuussa päättämä kolmen vuoden siirtymäkausi päättyy keskiyöllä 31. joulukuuta 2001, ja euroon siirtyvien maiden [1] pankit laskevat liikkeeseen vuoden 2002 tammikuun 1. päivästä lähtien ainoastaan euroseteleitä ja -kolikoita. Jäsenvaltiot tekevät parhaansa varmistaakseen, että suurin osa käteismaksuista suoritetaan euroilla tammikuun puolestavälistä alkaen ja vuoden 2002 maaliskuun alussa kansalliset setelit ja kolikot pitäisi olla poistettu käytöstä.

[1] Jos asiayhteys ei toisin osoita, euroalueella tarkoitetaan siinä mukana olevia jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia, yrityksiä, jne.

Eurosetelin ja -kolikoiden käyttöönottoon on aikaa alle kaksi vuotta; tämä on suhteellisen lyhyt aika valmistautua. Tehtävää on vielä paljon:

- Kaikkien yritysten, pankkien ja hallintoelinten täytyy olla valmiit käyttämään ainoastaan euroja 1. tammikuuta 2002.

- Myös yksityishenkilöiden täytyy olla valmiit. Heidän täytyy hyvin lyhyessä ajassa oppia tuntemaan uusi raha, mihin kuuluu uuden rahan arvon ymmärtäminen ja tottuminen uusien setelien ja kolikoiden ulkoasuun.

Tämän kaiken valmistelu on valtava haaste, ja siihen vastaaminen on välttämätöntä. Sitä varten tarvitaan jatkuvaa ja keskitettyä tiedotuskampanjaa. Tämän tiedonannon tarkoituksena on määritellä kampanjan painopisteet ja strategia.

2. NYKYINEN TILANNE

2.1 TIEDOTUS JA TIEDONANNOT VUODESTA 1995 LÄHTIEN

Euroa koskevat tiedonannot ovat jatkuvasti tehostuneet siitä lähtien, kun komissio aluksi luonnosteli strategian vuoden 1995 toukokuussa vihreässä kirjassaan Käytännön järjestelyistä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi. Komissio hyväksyi helmikuussa 1998 tiedonannon euron tiedotusstrategiasta [2].

[2] COM(1998)39, Komission tiedonanto euron tiedotusstrategiasta, helmikuu 1998.

Yhteydenpidolle yhteisötasolla on ollut tunnusomaista komission aloitteiden ja käynnissä olevien toimintojen, parlamentin ja jäsenvaltioiden kehittämien kansallisten kampanjoiden välinen tiivis ja menestyksekäs koordinointi.

Euro - Euroopan yhteinen raha -kampanja käynnistettiin vuonna 1996 osana PRINCE-ohjelmaa (Euroopan kansalaisten tiedotusohjelma), ja siihen on käytetty yli 117 miljoonaa euroa viimeisten neljän vuoden aikana. Vuosina 1998-1999 noin kaksi kolmasosaa tästä summasta on käytetty sopimusten kautta. Niillä järjestetään rahoitusta tiedotukseen ja valmistelutoimiin jäsenvaltioissa, mikä perustuu yhteisymmärryspöytäkirjoihin, joilla luodaan jäsenvaltioiden, komission ja parlamentin välinen yhteistyö. Jäsenvaltioiden täytyy kaikissa tapauksissa sijoittaa itse vähintään yhtä suuri summa kuin ne saavat unionin budjetista. Tänä vuonna on voimassa yhteensä 13 sopimusta (11 euron käyttöön ottavaa maata sekä Kreikka ja Ruotsi).

Euroopan parlamentti on jatkuvasti edistänyt ja myöntänyt rahoitusta tiedotusstrategiaan täyttääkseen kansalaisten tarpeet. Parlamentti toimii yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa kaikissa niissä maissa, jotka toteuttavat tiedotuskampanjoita yhdessä Euroopan komission kanssa.

Lisäksi komissiolle on ollut suurta apua kahdesta Euroopan parlamentin mietinnöstä [3], joiden suosituksista suurin osa on otettu mukaan tähän tiedonantoon.

[3] Esittelijä: Helena Torres Marques (CO50), Esittelijä: Aldo Arroni (A4-0485/1998)

Komissio on pitänyt tiedotustoimiensa perustana yhteistyön, koordinoinnin ja toissijaisuuden ohjaavia periaatteita. Se on toiminut liikkeellepanevana voimana ja koordinaattorina sekä myös huolehtinut merkittävistä rahasummista, jotka neuvosto ja parlamentti ovat myöntäneet eurosta tiedottamiseen.

Komissio on myös pitänyt hyvin tärkeänä, että yhteistyössä toimivia ja kerrannaisvaikutuksia aikaansaavia organisaatioita kannustetaan edistämään yritysten valmisteluja ja että tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä, joka on suunniteltu parantamaan kansalaisten ja kuluttajien tietoja eurosta. Komissio käynnisti ja toteutti Euroon siirtyminen helpoksi -hankkeen osana tiedotus- ja koulutusohjelmia sekä myös kansainvälisiä pilottihankkeita kaupungeissa ja alueilla. Komission edustustot järjestivät kolmansissa maissa 80 eri tilaisuutta, joihin sisältyi seminaareja tärkeimmissä rahoitusmarkkinakeskuksissa ympäri maailmaa. Lisäksi komissio on osallistunut näyttelyihin ja tuottanut runsaasti tietoa ja tausta-asiakirjoja, kuten InfEuro-tiedotteen, interaktiivisia valmistautumispakkauksia, oppaita, videoita, julisteita sekä myös euroa koskevat Internet-sivut, jotka ovat muodoltaan interaktiivinen tietokanta (QUEST).

Jäsenvaltiot ovat tiedottaneet kansalaisilleen aktiivisesti eurosta, ja euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot ovat käynnistäneet laajamittaisia kampanjoita, joissa käytetään televisiota ja tiedotusmateriaalien massajakelua. Monissa maissa on otettu käyttöön ilmaisia puhelinpalveluja ja erityisiä Internet-sivuja. Monet maat ovat perustaneet liikkuvia tiedotusnäyttelyitä, ja samalla erityisiä yhteyksiä yksityisen sektorin kampanjoihin on luotu laajasti. Komission kanssa tehtävien sopimusten (ks. yllä) mukaiset kohderyhmät ovat suuri yleisö, koululaiset, luottamustehtävissä toimivat henkilöt, yritykset, virkamiehet, naiset, eläkeläiset ja erityisryhmät.

Yksityisen sektorin tiedontarjoajat on myös olleet yhä aktiivisempia. Eri sektoreilla toimivat organisaatiot ja järjestöt ovat toimineet ahkerasti sekä tiedottaessaan jäsenilleen että edistäessään euroon valmistautumista. Näihin kuuluu pankkeja ja rahoituslaitoksia sekä tärkeimpiä Euroopan liike-elämän järjestöjä. Viimeksi mainitut ovat painottaneet yhä enemmän pk-yritysten tietoisuutta tarpeesta valmistautua käymään kauppaa euroina. Komissio on tukenut monien tällaisten aloitteiden rahoittamisesta sekä kansallisella että alueellisella tasolla jäsenvaltioissa, ja tähän on sisältynyt euroneuvontakeskusten toimia. Nämä keskukset pyrkivät jatkuvasti edistämään pk-yritysten valmistautumista. Komissio on myös kannustanut ja rahoittanut sosiaalipoliittisesti suuntautuneiden yleishyödyllisten organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen toimia.

2.2 VALMIUSTILANNE VUODEN 1999 LOPUSSA

Ne tahot, ja erityisesti rahoitusala, joita 1. tammikuuta 1999 tapahtunut euron käyttöönotto koski, suoriutuivat siirtymisestä menestyksekkäästi. Aikaisemmat tiedotuskampanjat varmasti vaikuttivat tähän.

Jäsenvaltioista tulleet raportit, komission suorittamat tutkimukset ja yksityinen sektori antavat seuraavanlaisen kuvan vallitsevasta tilanteesta lähestyttäessä vuoden 1999 loppua:

- Euron käyttö on ollut yritysten sisällä, yritysten välillä sekä yksityishenkilöiden tasolla huomattavasti vähäisempää kuin ennen euron 1. tammikuuta 1999 tapahtunutta käyttöönottoa oletettiin. Verrattain harvat yritykset olivat muuttaneet kirjanpitonsa euromääräiseksi, mikä auttaisi välttämään pullonkauloja vuonna 2001, ja hyvin harvat yksityishenkilöt ovat käyttäneet maksaessaan tietoisesti euroa.

- Pk-yritykset eivät vieläkään suhtaudu euroon siirtymiseen riittävän vakavasti. Kokonaisuutena katsoen pk-yritykset eivät valmistaudu tarpeeksi nopeasti, ja on olemassa todellinen vaara, että osa niistä jättää tekemättä sisäiset muutokset, jotka ovat välttämättömiä, jotta ne voisivat jatkaa liiketoimintaansa 31. joulukuuta 2001 päättyvän siirtymäkauden jälkeen. On mahdollista, että vuoden 2000 ongelma on aiheuttanut hämmennystä yrityksissä.

- Yritykset ovat kuitenkin yhä enemmän pohtineet euroon siirtymisen käytännön näkökohtia työntekijöiden, asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa.

- Hintojen kaksoismerkintöjä sekä kansallisina valuuttoina että euroina käytetään laajasti vähittäiskaupassa ja palveluissa.

- Suurin osa kansalaisista on saanut jonkin verran tietoa yhteisestä rahasta, mutta he saattavat unohtaa sen. Tammikuun 1. päivänä tapahtuneen euron käyttöönoton aikoihin saadun laajan julkisuuden jälkeen euro sai osakseen rohkaisevan paljon julkista mielenkiintoa, tietoisuutta ja tukea. Tuoreemmat mielipidetutkimukset osoittavat, että tämä into on siitä lähtien muutamin merkittävin poikkeuksin laantunut; ihmiset ovat taipuvaisia unohtamaan aikaisemman tietonsa.

Lisäksi mielenkiinto on vähentynyt, ja osaselityksenä ovat epäilemättä pankkien rajat ylittävistä tilisiirroista euroalueella veloittamien korkeiden maksujen aiheuttama reaktiot sekä myös muut tekijät. Lisäksi tavallisilla kansalaisilla ei ole ollut juurikaan kannustimia valmistautua tapahtumaan, joka tuntuu olevan kaukana yli kahden vuoden päässä.

3. Painopisteet JA STRATEGIA VUOSIKSI 2000 JA 2001

Neljä vuotta kestäneen tiedottamisen arviointi, nykyinen valmiustila sekä se, että rahaliitto on nyt käynnistetty menestyksekkäästi, osoittavat, että vuosien 2000 ja 2001 painopisteiden ja strategian painopistettä tulee nyt muuttaa.

3.1 TOIMINTAPERIAATTEET

Komissio pitää eurosta tiedottamisesta saamansa laajan kokemuksen sekä jäsenvaltioiden tiedotuksesta vastaavien tahojen kanssa käymiensä keskustelujen perusteella seuraavia periaatteita oleellisen tärkeinä menestymisen kannalta.

Selkeästi määritellyt tavoitteet

Kaikkein tahojen, jotka levittävät tietoa, on määriteltävä selkeästi, mitä tarkoittaa käsite "olla valmiina euroon" samoin kuin tästä seuraavat tavoitteet. Tavoitteet ovat erilaiset eri kohderyhmien osalta. Tätä aihetta käsitellään edelleen kohdissa, jotka koskevat kohderyhmiä (3.2) ja esikuva-analyysia (benchmarking) (3.3).

Tiivis koordinointi ja yhteistyö

Eurooppalaisilla, kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on suurempi vaikutus, jos ne käyttävät koordinoituja toimia sen sijaan, että ne toimisivat ottamatta toisiaan huomioon. Yhteisön toimielinten täytyy tehdä tiiviimpää yhteistyötä, mukaan lukien talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea. Uutena haasteena on jäsenvaltioiden toimien integrointi Euroopan keskuspankin käynnistämään kampanjaan (ks. 4.4 kohta). Komissio voi varmistaa tämän yhteisötasolla sekä niiden aloitteiden tapauksessa, joihin ryhdytään Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa. Kaikissa jäsenvaltioissa, myös euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa, tarvitaan kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Toissijaisuus

Jäsenvaltioiden täytyy toteuttaa laajimmat ja siksi myös tehokkaimmat tiedotustoimet omalla maaperällään. Tämä on jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin välisten 2.1 kohdassa kuvailtujen sopimusten logiikka.

Läheisyys

Tietoon suhtaudutaan todennäköisemmin vakavasti, jos sitä jakavat ennakoivasti tahot, joihin kansalaiset luottavat. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, yksityisyrittäjille sekä niille, joiden on vaikea hankkia tietoa muilla tavoin. Sen lisäksi että alueellisten ja paikallisten viranomaisten hyödyt optimoidaan, läheisyyden ydin on siinä, että sen avulla pannaan liikkeelle runsaasti muita organisaatioita ja järjestelmiä tarjoamaan tietoa kansalaisille usein henkilökohtaisesti ja helposti lähestyttävässä teknisesti ja kulttuurisesti sopivassa muodossa.

Seuranta, valvonta ja joustavuus

Joustavuus on oleellisen tärkeää, jotta kampanjoiden päämääriä, tavoitteita ja keinoja voidaan tarkastella ja muuttaa olosuhteiden muutosten mukaisesti. Tätä varten tarvitaan palautetta. Tätä varten tästä lähtien ja niin kauan kuin on tarpeen täytyy suorittaa säännöllisiä ja yksityiskohtaisia tutkimuksia, jotta voitaisiin arvioida säännöllisesti tiedotuskampanjoiden menestystä tai sen puutetta. Tämä on alla olevassa 3.3 kohdassa kuvattuun esikuva-analyysiin perustuvan lähestymistavan ydin. Sekä unionin että kansallisten viranomaisten tulee suorittaa seurantaa mieluiten koordinoidusti, jotta vältettäisiin voimavarojen päällekkäinen käyttö. Komissio ilmoittaa tuloksista niille tahoille, joita asia pääasiassa koskee.

3.2 KOHDERYHMÄT

3.2.1 Yritykset

Tarve valmistautua euroon siirtymiseen

Kaikkia euroalueen yrityksiä koskee juridinen vaatimus käydä kauppaa euroina vuoden 2002 tammikuun 1. päivästä lähtien. Ilmeisesti vähittäiskauppiaat joutuvat käsittelemään kansallisia seteleitä ja kolikoita suhteellisen lyhyen jakson aikana, kun niitä on vielä käytössä, mutta yritykset, jotka eivät kykene käymään kauppaa euroina tammikuun 1. päivästä lähtien, eivät voi käydä kauppaa laillisesti. Erityisiä määräyksiä uusien sopimusten tekemisestä vanhan kansallisen valuutan määräisinä vuoden 2001 joulukuun 31. päivän jälkeen ei ole olemassa.

Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksen keväällä 1999 suorittaman tutkimuksen mukaan, jossa otoksena oli 7 000 EU:n 18 miljoonasta pk-yrityksestä, vain 43 prosenttia pk-yrityksistä oli jo ottanut huomioon euron vaikutuksen toimintaansa, ja vielä harvemmat, 18 prosenttia, olivat laatineet yksityiskohtaisen strategian. Monet yrityksistä aikoivat odottaa ensi vuoteen tai jopa vuoteen 2002 saakka, ennen kuin alkavat tehdä niin. Saman mielipidetutkimuksen mukaan yritysten merkittävällä vähemmistöllä on ainoastaan heikko käsitys juridisista velvoitteistaan, sillä 24 prosenttia niistä ei aio saattaa loppuun yhteiseen rahaan siirtymistään ennen vuoden 2002 puoliväliä tai loppua.

On selvää, että liian monet yritykset eivät ole vielä keskittyneet siihen, kuinka niistä tulee euron käyttäjiä hyvissä ajoin. On todellakin odotettavissa, että tuhannet yritykset jättävät siirtymisensä viime hetkeen tai vuoteen 2002. Tämä aiheuttaisi pullonkauloja ja pulaa voimavaroista ja saattaisi aiheuttaa pahaa sekaannusta kuluttajille sekä olla haitallista koko euroalueen taloudelle.

Tiedottamisen sisältö

Tavoitteena tulee olla, että kaikki toimijat, jokainen ammatinharjoittaja ja kauppaa käyvä, saadaan vakuuttuneiksi siitä, että niillä täytyy olla valmiina seuraavaa:

- Päivämäärä, jolloin ne ovat valmiit käymään kauppaa euroina ja muuttamaan sisäisen kirjanpidon euromääräiseksi. Tämä saattaa olla tärkeä asia, joka vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn.

- Siirtymissuunnitelma (mitä tehtäviä suoritetaan ja milloin).

- Henkilöstö- ja muita voimavaroja suunnitelman toteuttamiseksi.

- Budjetti.

Tämä tarkoittaa, että yritysten täytyy valmistautua kirjanpitoon, tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun, kanssakäymiseen asiakkaiden ja kuluttajien kanssa, maksujen suorittamiseen ja vastaanottamiseen, laskuttamiseen, verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamiseen sekä henkilöstön palkkojen maksuun euroina.

Lisäksi hyvin monet yritykset ovat strategisen haasteen edessä. Niiden täytyy myös sopeutua siihen tosiasiaan, että niiden kotimarkkinat ovat nyt paljon laajemmat kuin aikaisemmin ja että kotimarkkinoiden tilanne muuttuu yhä kilpailuhenkisemmäksi ja että niille on luonteenomaista hintojen selkeä esittäminen euroina. Tämä saattaa tuottaa yrityksille suoranaista hyötyä. Niiden tulee alkaa arvioida euron vaikutusta markkinoihin, hinnoittelukäytäntöihin sekä tuotesuunnitteluun ja -kehitykseen. Samalla johtajien täytyy myös tarkastella uusia mahdollisuuksia yhtiön rakenteen tehostamiseksi ja käyttökulujen vähentämiseksi esimerkiksi keskittämällä rahoitushallintoa, monipuolistamalla hankintoja ja yksinkertaistamalla kirjanpitoa.

Mitä pienempi yritys on, sitä pienempi on muutos ja sitä helpompaa ja nopeampaa on siirtyminen: monissa tapauksissa kysymys on vain laskutuksesta ja maksusuorituksista euroina sekä kirjanpidosta euroina. Kuitenkin kaikkien yritysten, jotka ovat edes jossakin määrin riippuvaisia tietokoneesta toiminnassaan ja hallinnossaan, täytyy hankkia ja testata sopivat ohjelmistot ajoissa ennen vuoden 2001 loppua.

Lisäksi täytyy kiinnittää erityistä huomiota muutamiin alaryhmiin:

- Pienet ja hyvin pienet yritykset mukaan lukien ammatinharjoittajat.

- Vähittäiskauppiaat ja erityisesti pienet vähittäiskauppiaat, joiden täytyy oman siirtymisensä toteuttamisen lisäksi tietää, kuinka käsitellä euroseteleitä ja -kolikoita.

- Yritykset turistikohteissa, koska ne saattavat olla ensimmäisiä, joita pyydetään ottamaan vastaan maksuja euroina.

- Euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden yritykset, jotka saattavat olla huonosti tietoisia siitä, että niiden täytyy olla valmiit käyttämään euroja, jos ne ostavat tai myyvät tavaroita ja palveluja euroalueella. Euroalueeseen vuonna 2002 mahdollisesti liittyvien maiden yrityksissä tarvitaan laajempaa valmistautumista.

- Maantieteellisesti syrjäisillä tai eristäytyneillä alueilla sijaitsevat yritykset, jotka eivät ole välttämättä saaneet riittävästi tietoa aikaisempien tiedotuskampanjoiden kautta.

Tiedotuskanavat

Joka maassa toteutettavan keskitetyn kampanjan lisäksi on välttämätöntä käyttää monia muitakin tiedotuskanavia:

- Vakiintuneita kerrannaisvaikutuksen aikaansaavia tahoja kohdeyritysten tavoittamiseksi, mukaan lukien tilintarkastajat ja kirjanpitäjät, kauppakamarit, teollisuuden, käsityöalojen ja liike-elämän organisaatiot ja toimialajärjestöt sekä kansallisella että yhteisötasolla. Loppujen lopuksi pankit ovat erittäin tärkeitä tiedotuskanavia, koska ne tarjoavat palvelujaan kaikille pk-yrityksille.

- Suuryrityksiä, jotka toimivat pk-yritysten kanssa. Niiden tulee myös antaa pk-yrityksille tietoa ja kannustusta euroon siirtymistä varten. Tämä on loppujen lopuksi molempien liikesuhteessa olevien etujen mukaista.

Paikalliset ja alueelliset viranomaiset voivat edistää kaikkien näiden kanavien käyttöä.

Komission, jäsenvaltioiden, kaupan alan ja kirjanpitoalan järjestöjen, jne. tuottamasta materiaalista, jolla on tarkoitus auttaa pk-yrityksiä euroon siirtymisessä, ei ole puutetta. Tätä materiaalia täytyy kuitenkin tarkastella säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että se todella soveltuu hyvin erilaisten yritysten, erityisesti pienyritysten, tarpeisiin ja että ne voivat ymmärtää sen sisällön helposti.

Aikataulu

Kampanjan tulee olla vuonna 2000 hyvin intensiivinen, jotta kaikki yritykset ryhtyisivät välttämättömiin toimiin hyvissä ajoin.

Vuonna 2001 kampanjaa tulee tarkistaa, jotta voidaan ottaa huomioon tutkimusten (ks. 3.1.5 kohta) osoittamat uudet olosuhteet. Vuonna 2001 erityistä huomiota kiinnitetään vähittäiskauppiaisiin, joiden täytyy selviytyä setelien ja kolikoiden käyttöönotosta ja joilla on myös oleellinen rooli niiden totuttaessa asiakkaita euroon.

3.2.2 Suuri yleisö

Tarve valmistautua euroon siirtymiseen

Sen lisäksi, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa muutoksista, jotka vaikuttavat heihin kaikkiin henkilökohtaisesti, on välttämätöntä, että kansalaiset ovat hyvin perillä asiasta ja hyvin valmistautuneita, jotta siirtymisen muut näkökohdat voivat sujua kitkattomasti.

Tiedottamisen sisältö ja tiedotuskanavat

Yleisön yksityiskohtainen tiedontarve vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen, mutta mitä aikaisemmin kansalaiset voivat alkaa ajatella euroina, sitä sujuvampi on siirtyminen. Suurimmalle osalle kansalaisista, jotka ovat valmiit euroon vuoden 2001 lopussa, on tärkeintä setelien ja kolikoiden tunnistaminen sekä tottuminen hintoihin ja arvoihin euroina.

Tutkimusten mukaan monia tiedon osa-alueita täytyy vahvistaa:

- oman valuutan muuntokurssi, ja se tosiasia, että muuntokurssi on todellakin peruuttamaton

- hintojen ja arvojen ymmärtäminen euroina

- usko omaan tietämykseen, jotta vältetään petetyksi tulemista valuuttoja muunnettaessa

- käytännön vaikutukset palkkoihin, eläkkeisiin ja muihin tuloihin

- järjestelyt euroseteleihin ja -kolikoihin siirtymiseksi vuonna 2002

- uusien setelien ja kolikoiden ulkoasu ja kosketustuntuma

- euron ostovoiman vakaus.

Kuitenkin saattaa olla yleisesti tarve antaa tukea

muistuttamalla kansalaisia siitä, miksi Euroopan unioni on valinnut euron, sekä muistuttamalla joistakin esiin tulevista hyödyistä, kuten taloudellisesta kasvusta, vakaista hinnoista ja matalasta korkotasosta. Jos kansalaisilla on yhteistä rahaa kohtaan yleisesti ottaen myönteinen asenne, joka perustuu EMUn ymmärtämiseen, he ovat valmiimpia omaksumaan uuden rahayksikön "kielen".

vakuuttamalla kansalaisille, että vanhat setelit säilyttävät arvonsa vielä rinnakkaiskäytön vaiheen päätyttyä ja että kansalliset keskuspankit vaihtavat niitä euroseteleihin vielä monen vuoden ajan.

jatkamalla ja seuraamalla aloitteiden, kuten Maksut euroina hyväksytään -tunnuksen, käyttöä tällä alueella. Suurin osa jäsenvaltioista on hyväksynyt tunnuksen, jota käyttävät vähittäiskauppiaat tai ammatinharjoittajat sitoutuvat kunnioittamaan parhaita käytänteitä huolehtiessaan euroiksi muuntamisesta, hintamerkinnöistä euroina, henkilöstön koulutuksesta ja tiedottamisesta kuluttajille. Suunnilleen samankaltaisia aloitteita on hyväksytty kaikissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa. Tunnuksen hyväksyminen ja käyttäminen laajasti vähittäiskaupassa saattaisi parantaa kuluttajien luottamusta.

perustamalla tai vahvistamalla paikallisia euron seurantapisteitä siellä, missä siihen on vielä tarvetta. Suunnitelma, jonka suurin osa osallistuvista jäsenvaltioista on hyväksynyt, on yksi tapa vakuuttaa kuluttajille, että viranomaiset seuraavat käytäntöjen arviointia ja ottavat heidän ongelmansa huomioon. Paikalliset seurantapisteet voisivat myös toimia sen hyväksi, että parannettaisiin luottamusta ja uskoa talouden toimijoiden välillä ja annettaisiin palautetta siitä, kuinka hyvin tunnusta käyttävät ammatinharjoittajat kunnioittavat sitoumustaan parhaisiin käytänteisiin, missä määrin euroa käytetään ja millaisia vaikeuksia on esiintynyt.

Aikataulu

Vuonna 2000 suureen yleisöön kohdistuva tasainen tietovirta on välttämätön: mitä nopeammin kansalaiset oppivat euron, sitä parempi. Esimerkkejä tästä ovat viestit euron vakaasta ostovoimasta ja vuonna 2002 tapahtuvan siirtymisen yksityiskohdista, ja lisäksi kansalaisille täytyy vakuuttaa, että heille tiedotetaan hyvissä ajoin muista yllä mainituista asioista. Myös vuoden 2001 kampanjan kaikki näkökohdat (budjetit, kouluttajien koulutus, materiaalit, jne.) täytyy valmistella.

Vuonna 2001 tulee toteuttaa tärkeimmät toimet kaikilla yllä mainituilla tiedon osa-alueilla, joita on tarpeen vahvistaa.

3.2.3 Erityisapua tarvitsevat ryhmät

Tarve

Yhteiskunnissamme on suuria ihmisryhmiä, jotka elävät perinteisten tietovirtojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että he eivät todennäköisesti juurikaan omaksu "eurokieltä", jos tiedotusstrategiat perustuvat yksinomaan julkaistuun materiaaliin (joko painetusta tai sähköisestä) sekä radioon ja televisioon välineinä ja tiedotuskanavina.

Suurin riski on seuraavilla ryhmillä:

- Henkilöt, jotka kärsivät taloudellisesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä ja joilla on vaikeuksia hoitaa talouttaan ja selvitä jokapäiväisistä menoista.

- Henkilöt, jotka ovat sosiaalisesti eristyneitä, asuvat kaukana perheyksiköistään tai niiden ulkopuolella tai maantieteellisesti syrjäisissä paikoissa.

- Henkilöt, jotka kärsivät fyysisistä vammoista (sokeat ja heikkonäköiset, kuurot ja huonokuuloiset) ja psyykkisistä vammoista.

- Henkilöt, jotka ovat lukutaidottomia - OECD:n tuore tutkimus osoittaa, että 30 prosentilla kehittyneiden maiden väestöstä on puutteita lukutaidossa.

Vaikka perusviestit ovat pysyneet monin tavoin samanlaisina kuin suurelle yleisölle tarkoitetut (josta erityisryhmät muodostavat osan), komission osana Euroon siirtyminen helpoksi -hankettaan rahoittama tutkimus osoittaa, että nämä ryhmät tarvitsevat pikemminkin jonkinlaista koulutusta kuin perinteistä tiedotuskampanjaa. Ryhmien edustajia on ollut mukana suunniteltaessa myöhemmin asiantuntijoiden hyväksymiä koulutusmateriaaleja, joita komissio antaa jäsenvaltioissa viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden ryhmien käyttöön.

Aikataulu

Vuonna 2000 tulee jatkaa ja laajentaa erityisryhmien parissa vuonna 1999 aloitettuja toimia sekä suunnitella ja järjestää laajoja ohjelmia vuodeksi 2001. Tiedotus- ja opetusmateriaalit, joita on nyt kehitetty, täytyy saada valmiiksi. Kansallisten ja paikallisten viranomaisten tulee tarvittaessa myös aloittaa kouluttajien koulutus sekä valita ja saada toimimaan henkilöt ja ryhmät, jotka voivat auttaa erityisryhmiä.

Kampanja huipentuu vuonna 2001.

3.2.4 Koululaiset

Paria poikkeusta lukuun ottamatta euro on tullut hitaasti mukaan jäsenvaltioiden koulujen opetussuunnitelmiin, mutta tilanne on kuitenkin alkanut muuttua monissa euroalueen maissa syyskuussa 1999 alkaneen lukuvuoden myötä. Komissio on vuodesta 1997 lähtien jatkuvasti painottanut tämän asian tärkeyttä, koska lapsilla, erityisesti ala-asteen oppilailla, voi olla merkitystä aikuisten opettajana: he voisivat esimerkiksi opettaa naapurustossaan asuville vanhuksille tai vammaisille euroon liittyviä asioita.

Komissio on perustanut Opetus ja euro -työryhmän, jossa on mukana kaikkien muiden jäsenvaltioiden paitsi Tanskan opetusministeriöiden edustajia sekä Sokrates-ohjeman kansallisten toimistojen edustajia. Työryhmässä on mukana edustajia monista euroalueen ulkopuolelle jäävistä jäsenvaltioista, ja sen tehtävänä on edistää uusia opetukseen liittyviä aloitteita sekä vaihtaa tietoja ja hyviä käytänteitä.

Eurosta on myös tehty vuosiksi 1999 ja 2000 ensisijainen aihe Comenius-ohjelmassa, joka on Sokrates-ohjelman kouluopetukseen keskittyvä osuus. Näin ollen monia koulujen euroa koskevia hankkeita sekä tähän aiheeseen liittyviä hankkeita opettajien täydennyskoulutuksen ja opetusmateriaalien kehittämiseksi on tuettu Comenius-ohjelmasta vuonna 1999. On oletettavissa, että tänä vuonna komissiolle esitetään uusia euroon liittyviä koulutushankkeita.

Aikataulu

Vuonna 2000 käynnistyvän lukuvuoden alku on viimeinen mahdollisuus käynnistää uusia aloitteita.

3.2.5 Euroalueen ulkopuolelle toistaiseksi jäävät jäsenvaltiot

Euroalueen ulkopuolelle jäävillä jäsenvaltioilla on erityistarpeita; Kreikalla ja Ruotsilla on kohdassa 2.1 kuvatut sopimukset.

Kreikan hallitus toivoo, että tehtäisiin päätös siitä, että Kreikka voisi ottaa eurosetelit ja -kolikot käyttöön samana päivänä kuin euroalueeseen jo kuuluvat maat.

Monet Tanskan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset vierailevat turisteina euroalueella. Heidät täytyy pitää ajan tasalla siitä, mitä rahaliitossa tapahtuu.

Kaikkien maiden täytyy valmentaa yrityksiä, jotka käyvät kauppaa euroalueen kanssa tai investoivat sinne, jotta ne olisivat valmistautuneita muutoksiin, joita niiden liikekumppanit tekevät. Tämä koskee myös kyseisten maiden matkailualaa.

3.2.6 Yhteisön ulkopuoliset maat

Eurosta on jo tullut tärkeä valuutta rahoitusmarkkinoilla. Pankit ja rahoituslaitokset kaikkialla maailmassa suorittavat nyt maksuja ja käyvät kauppaa euroina. Euromääräiset pääomamarkkinat ovat laajat ja syvät. Näin ollen ei ole enää tarpeen tiedottaa merkittävästi maailman rahoituskeskuksissa.

On kuitenkin välttämätöntä vauhdittaa tiedottamista niissä maissa, joilla on tärkeitä taloudellisia ja kaupallisia sidoksia EU:hun. Tämä koskee erityisesti jäsenehdokasvaltioita.

Muita kohteita ovat viranomaiset ja julkinen hallinto suurimmassa osassa muita maita, jotka ovat erityisen kiinnostuneita eurosta, koska ne käyvät runsaasti kauppaa euroalueen kanssa, niiden valuutta on sidottu euroon, niillä on merkittäviä EU:n valuuttojen määräisiä varantoja, niillä on runsaasti ulkomaanvelkaa tai ne ovat itse mukana alueellisessa (rahapoliittisessa) yhdentymisprosessissa. Eurosta tiedottamisen tulee jatkua ja tehostua tulevina vuosina näissä maissa.

3.3 ESIKUVA-ANALYYSIN KULKU

Tavoitearvo (benchmark) on enemmän kuin määrällinen tavoite; se on tavoite, joka useimmissa tapauksissa vaatii, että toteutetaan yhtenäinen sarja aloitteita. Esikuva-analyysin toiminnallinen hyöty tiedotuksessa on kahdenlainen:

- Se pakottaa päätöksentekijät määrittelemään ja erottelemaan tarkat tulokset, jotka he haluavat saavuttaa.

- Se mahdollistaa viestintävälineiden ja -toimien joustavan käytön, niin että niitä voidaan muuttaa todellisen suorituksen perusteella.

Komissio suosittelee, että julkishallinnot ja yksityisen sektorin toimijat mahdollisuuksien mukaan ja jokseenkin yhdenmukaiselta pohjalta määrittelisivät indikaattorit ja asettaisivat tavoitearvot, jotka auttavat niitä mittaamaan tiedotustoimissaan saavuttaman edistyksen. Seuraavat suositukset perustuvat 3.2 kohtaan.

3.3.1 Yrityksiä koskevat tavoitearvot voivat sisältää seuraavaa:

- Niiden pk-yritysten osuus, joilla on suunnitelma siirtymisestä kokonaan euroon 31. joulukuuta 2001.

- Niiden pienten ja hyvin pienten yritysten osuus, jotka kykenevät toimimaan käyttäen euroa.

- Niiden yritysten osuus, jotka hoitavat kirjanpitonsa euroina; esimerkiksi sen perusteella, kuinka paljon ALV-ilmoituksia jätetään euromääräisinä.

- Missä määrin vähittäiskauppiaat käyttävät kaksoishinnoittelua siten, että euromääräinen hinta esitetään suuremmilla numeroilla.

- Missä määrin käteisen rahan käsittelijät kykenevät selviytymään eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotosta ja kansallisen valuutan käytöstä poistamisesta.

3.3.2 Suurta yleisöä koskevat tavoitearvot voivat sisältää seuraavaa:

- Missä määrin kansalaiset tietävät tavallisimpien ostamiensa tuotteiden arvot euroina.

- Kuinka laajaa on tieto rinnakkaiskäytön vaiheesta ja vaiheesta, jolloin kansallisia seteleitä ja kolikoita voidaan vaihtaa euroiksi.

- Missä määrin kansalaiset vaihtavat pankkitilejään euromääräisiksi ja tekevät tietoisesti ostoksia euromääräisinä.

- Kuinka hyvin kansalaiset ovat perillä vähittäiskaupan tunnusjärjestelmästä ja muista toimista, kuten pyöristämissäännöistä, jotka on suunniteltu sen varmistamiseksi, että kuluttajia kohdellaan oikeudenmukaisesti.

- Missä määrin ollaan perillä eurosetelien ja -kolikoiden nimellisarvoista ja ilmiasusta.

- Missä määrin ymmärretään euroon siirtymisen vaikutus tuloihin, säästöihin ja pitkäaikaisiin sopimuksiin, kuten henkivakuutuksiin ja kiinnityksiin.

- Missä määrin kansalaiset tuntevat olevansa asiasta hyvin perillä.

3.3.3 Tavoitearvojen saavuttaminen

Komission mielestä kaikkien viranomaisten tiedotusstrategioiden tavoitteena tulee olla vuosina 2000 ja 2001 se, että ennalta määritellyt, yllä esitetyn kaltaiset tavoitearvot saavutetaan sekä yksityishenkilöiden että liike-elämän osalta. Painopisteet ja toiminnot tulee suunnitella kahden vuoden jaksoa varten, ja niiden avulla tulee pyrkiä saamaan aikaan jatkuvaa edistystä jokaisen tavoitearvon kohdalla. Lisäksi tavoitearvoja saattaa olla tarpeen parannella ajan mittaan.

Käyttämällä omia tietojaan sekä jäsenvaltioiden ja arvostettujen yksityisten lähteiden antamia tietoja komissio pyrkii seuraamaan sekä yksityishenkilöiden että yritysten euroa koskevien tietojen paranemista. Komissio suorittaa vuosina 2000 ja 2001 säännöllisesti kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia, jotta saataisiin vertailukelpoisia tietoja, ja aikoo julkistaa tämä tiedot.

Komissio seuraa säännöllisesti yritysten valmiustilannetta ja niiden suhtautumista euroon.

Selkeän tiedotusstrategian julkinen esittely ja sitä seuraava julkinen keskustelu päämääristä, keinosta ja tavoitteista voi itsessään olla menestyksekästä tiedotustoimintaa, jolloin keskustelussa keskitytään keskeisiin aiheisiin, kuten erityisryhmien tarpeisiin ja pk-yritysten valmistautumiseen.

4. ROOLIT JA VASTUUT TIEDOTUKSESSA

4.1 EuroOpan ParlamentTI

Kuten 2.1 kohdassa mainittiin, parlamentilla on tärkeä osa määriteltäessä, arvioitaessa ja toimeenpantaessa euroa koskevaa tiedotusstrategiaa. Parlamentin elimet ovat edelleen mukana kehitettäessä tiedottamista ja tekevät yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Osana määrärahojen myöntämisprosessia Euroopan parlamentti on varmistanut, että tämän yhteistyön ylläpitoon on saatavissa rahoitusta. Parlamentin jäseniä on kehotettu ottamaan aktiivinen rooli tapahtumissa ja aloitteissa, joita on kehitetty tiedotustoiminnassa kaikissa jäsenvaltioissa.

4.2 JÄSENVALTIOT

Kansalaisten asenteisiin vaikuttaa huomattavasti heidän yhteytensä viranomaisiin, ja olipa komission rooli mikä hyvänsä, toissijaisuusperiaate tarkoittaa, että päävastuu eurosta tiedottamisesta on jäsenvaltioilla. Niiden tiedotuspäälliköt tapaavat säännöllisesti muun muassa vaihtaakseen tietoja parhaista käytänteistä (ks. 4.3.ii kohta).

Suurimmalla osalla maita on valmiina jo nyt tai lähiaikoina asiakirja strategiasta, joka koskee niiden tiedotustoimia vuonna 2000, ja joissakin tapauksissa nämä toimet kattavat myös vuoden 2001. Jotkin maat valmistelevat vuotta 2001 koskevan strategiansa kyseisen vuoden aikana.

Vaikka suurimmalla osalla maista on jo olemassa erityisryhmiä koskevia erityisohjelmia, tai niitä kehitetään tänä vuonna, puutteita näyttää kuitenkin olevan. Kaikilla mailla ei ole tällaisia toimenpiteitä, ja joissakin maissa toimenpiteet kattavat vain joitakin osia erityisryhmistä.

Suurin osa maista suorittaa omia tutkimuksiaan mielipiteistä ja valmiustilanteesta; muutamat maat luottavat ainoastaan Eurobarometriin, kaikille maille sillä on viitearvo.

Suurimmassa osassa maita hallitukset ja kansalliset keskuspankit näyttävät jo ryhtyneen yhteistyöhön auttaakseen tiedotuksen koordinoinnissa tai tekevät pian niin (ks. 4.4 kohta). Tällaista toimintaa tulee tukea.

4.3 EurOopan KOMISSIO

Komission rooliin tiedotuksessa vuosina 2000-2001 liittyy kaksi päänäkökohtaa.

i. Kohdennetut toimet

Yritykset

Komissio tekee edelleen läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, yrityksiä edustavien organisaatioiden sekä pankki- ja kirjanpitoalan järjestöjen kanssa tukeakseen mahdollisimman tehokkaasti yritysten valmistautumista euroon. Komissio myös määrittelee parhaat käytänteet euroon siirtymisen valmisteluissa sekä maksimoi tiedon ja kokemusten vaihdon ja siirron.

Komissio jatkaa tiedotusmateriaalin jakamista pk-yrityksille toimialajärjestöjen ja euroneuvontakeskusten kautta keskittyen erityisesti vähittäiskauppiaisiin, matkailualan yrityksiin sekä yrityksiin, jotka sijaitsevat maantieteellisesti eristäytyneillä alueilla ja euroalueen ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa. Materiaaleihin kuuluu CD-romin sisältäviä valmistautumispakkauksia, joilla yrityksiä pyritään auttamaan saamaan valmiiksi siirtymissuunnitelmansa, sekä matkailuyrityksille tarkoitettu valmistautumisopas.

Euroneuvontakeskukset myös järjestävät edelleen yrittäjille tarkoitettuja euroaiheisia kerhoja, pitävät yllä Internet-sivuja sekä kysymyksiä ja vastauksia sisältäviä tietokantoja, järjestävät seminaareja sekä antavat neuvoja yrityksille niiden tehdessä arviota euron vaikutuksista.

Komissio järjestää vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla pyöreän pöydän kokouksen euron käytöstä, jotta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä yhteisen rahan ensimmäisestä vuodesta ja auttaa parantamaan liike-elämän tiedon tasoa.

Suuri yleisö

Vaikka päävastuu suuren yleisön tavoittamisesta kuuluu jäsenvaltioille, komissio avustaa, kun kansalaisia valmistellaan euroon erilaisten välineiden avulla, jotka esitellään yksityiskohtaisesti komission alustavassa asiakirjassa, joka julkaistaan yhdessä tämän tiedonannon kanssa. Suurinta osaa komission tuotteista saa pyydettäessä kopioida vapaasti.

Käynnissä olevien tukitoimiensa lisäksi (ks. 1.3 kohta) komissio voi käyttää hyväkseen kokemustaan Euroon siirtyminen helpoksi -ohjelmasta avustaakseen suunniteltaessa ohjelmia niitä varten, joilla on erityistarpeita, ja avustaakseen kouluttajien koulutuksessa. Myös tätä kuvataan yksityiskohtaisesti komission alustavassa asiakirjassa.

Komissio järjestää pyöreän pöydän kokouksen parantaakseen erityisesti tiedotusvälineiden tietämystä asioista, jotka liittyvät erityisryhmien auttamisen järjestämiseen.

Toinen tuen lähde jäsenvaltioille on Sokrates-ohjelma, jonka muutamat euroon liittyvät hankkeet auttavat levittämään oppilaitoksiin tietoa yhteisestä rahasta. Europa-www-sivuille on perustettu keskus, jonka tarkoituksena on jakaa opetusvälineitä ja -materiaaleja.

Matkailijat

EU:n alueella matkustetaan runsaasti, mistä aiheutuu runsaasti maksutapahtumia, ja näin ollen komissio on tietoinen siitä, että mahdollisina euron ensimmäisinä käyttäjinä Euroopassa liikkuvat matkailijat voivat näyttää tärkeää esimerkkiä muille kansalaisille. Komissio harkitsee sellaisen matkailijoille tarkoitetun oppaan tuottamista, jossa kuvataan, mitä etuja heille on euron käytöstä ja kuinka he voivat käyttää sitä maksuihin euron käyttöön ottavissa jäsenvaltioissa.

Yhteisön ulkopuoliset maat

Komissio käyttää edelleen kolmansissa maissa sijaitsevia edustustojaan ensisijaisena kanavana eurosta tiedotettaessa. Lisäksi monet niistä välineistä, jotka on kehitetty kampanjaan unionin sisällä, ovat myös hyvin hyödyllisiä tiedotettaessa pitkän välimatkan päähän. Esimerkkinä tästä on EURO-www-sivusto, joka sisältää runsaasti tietoa, jota edustustot voivat käyttää hyväkseen.

ii. Seuranta ja koordinointi

Eurosta tiedottamisesta vastaavien kansallisten johtajien kokoukset ovat vielä tärkeämpiä koordinoinnin välineitä nyt ja ensi vuoden lopussa. Tänä vuonna kokouksia järjestetään kolmen sijasta neljä vuodessa. Samalla komission suorittama jäsenvaltioiden euroon liittyvien koulutusalan toimien koordinointi jatkuu siten, että tätä tarkoitusta varten perustettu työryhmä kokoontuu säännöllisesti. Komissio seuraa myös näitä toimia.

Myös esikuva-analyysin käyttö (ks. 3.3.3 kohta) auttaa tässä asiassa.

Yhteistyö komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa on edelleen hyödyllinen keino sen varmistamiseksi, että aloitteet ovat keskenään yhteensopivia kansallisella ja yhteisötasolla. Komissio pyrkii varmistamaan, että kansalliset kampanjat ja Euroopan keskuspankin kampanja koordinoidaan menestyksekkäästi.

4.4 EUROOPAN KESKUSPANKKI

EKP:llä ja eurojärjestelmällä (Euroopan keskuspankkijärjestelmällä) on keskeinen rooli laskettaessa liikkeeseen uudet eurosetelit ja -kolikot 1. tammikuuta 2002. Vaikka ne säilyttävät lain mukaisen riippumattomuutensa, ne tekevät läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden valtiovarainministeriöiden ja muiden viranomaisten kanssa varmistaakseen, että eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotosta tulee menestys. Vastaavasti ne tekevät läheistä yhteistyötä EU:n edustustojen kanssa näiden hoitaessa ulkoista tiedotustaan.

EKP käynnisti marraskuussa 1999 laajan seteleitä koskevan tiedotuskampanjan: Euro 2002 -kampanjan. Kampanja alkaa yhteistyön käynnistämisellä ja järjestämällä tapahtumia vuonna 2000 ja huipentuu vuoden 2001 loppukuukausina.

Kampanjan päätavoitteet ovat seuraavat.

- Autetaan suurta yleisöä tunnistamaan aidot eurosetelit ja -kolikot, niin että painotetaan erityisesti niiden aitoutta osoittavia tunnusmerkkejä.

- Osoitetaan kauppojen ja pankkien kassanhoitajille, kuinka he voivat havaita mahdolliset väärennökset.

- Valmistetaan asteittain suuri yleisö eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon, jotta vastaanotto olisi myönteinen.

Kampanjat tärkeimmät kohderyhmät ovat seuraavat:

Ryhmä 1: Suuri yleisö, mukaan lukien euroalueella asuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, euroalueella vierailevat, näkövammaiset, muut erityisryhmät (esim. vanhukset, lukutaidottomat ja taloudellisesti heikosti toimeentulevat), koululaiset ja opiskelijat.

Ryhmä 2: Liike-elämä. Tähän sisältyvät rahoituslaitokset ja valuutanvaihtopisteet euroalueella ja sen ulkopuolella, suuret ja pienet vähittäiskaupat sekä matkailu-, hotelli- ja kuljetusala.

Ryhmä 3: Viranomaiset, mukaan lukien ministeriöt, paikallishallinnot EU:n jäsenvaltioissa, kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ:n) sisällä sekä EKPJ:n ulkopuoliset keskuspankit kaikkialla maailmassa, euroalueen maiden lähetystöt, konsulaatit ja tiedotustoimistot kaikkialla maailmassa sekä poliisiviranomaiset.

Ryhmä 4: Kerrannaisvaikutuksen aikaansaavat tahot, kuten tiedotusvälineet, liikepankit, suuret vähittäiskaupat, tärkeimmät matkanjärjestäjät ja matkailualan yritykset.

5. PÄÄTelmät

Rahaliiton käynnistyminen 1. tammikuuta 1999 oli yksi Euroopan unionin huomattavimmista saavutuksista sen jälkeen, kun unioni perustettiin lähes puoli vuosisataa sitten. Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotto 1. tammikuuta 2002 on hyvin merkittävä tapahtuma poliittisesta näkökulmasta: se tekee koko hankkeesta todellisuutta sekä euroalueen kansalaisille että muulle maailmalle.

Tämä kaikki vaatii suuria ponnisteluja kaikilta, joita asia koskee. Prosessi on käynnistetty, mutta tehtävää on vielä paljon.

Sujuva siirtyminen euroon riippuu siitä, onko koko väestö hyvin perillä asiasta. Tässä tiedonannossa on esitelty eri tarpeita, jotka liittyvät tietoon euron käyttöönotosta, ja kuvattu yksityiskohtaisesti, kuinka näihin tarpeisiin voidaan vastata menestyksekkäästi. Kampanjan tulee jatkua seuraavien kahden vuoden ajan.

Vuonna 2000 yrityksiin tulee keskittyä kaikkein tehokkaimmin, jotta ne voivat ryhtyä välttämättömiin toimiin hyvissä ajoin. Myös kansalaisiin kohdistuva vahva tietovirta tulee pitää käynnissä: heidän täytyy tietää, että tehokas kampanja antaa heille kaiken heidän tarvitsemansa tiedon hyvissä ajoin, mutta sen lisäksi heidät täytyy myös saada vakuuttuneiksi yhteisen rahan eduista sekä pitää ajan tasalla siirtymisen yksityiskohdista. Vuonna 1999 aloitettuja toimia erityisryhmille tiedottamiseksi tulee jatkaa.

Vuonna 2001 sekä suureen yleisöön että sen erityisryhmiin kohdistuvaa kampanjaa tulee tehostaa: kansalaisten täytyy tietää asioiden moninaisuus, mutta erityisesti heidän täytyy ymmärtää euron arvo ja tottua setelien ja kolikoiden ulkoasuun. Yrityksiin kohdistuvaa kampanjaa tulee jatkaa ja tarvittaessa muuttaa, jotta otettaisiin huomioon tutkimustulosten osoittama muuttunut tilanne.

Myös EMUn ulkopuolisten maiden, olivatpa ne euroalueen ulkopuolelle jääviä jäsenvaltioita tai yhteisön ulkopuolisia maita, tiedontarve tyydytetään seuraavien kahden vuoden aikana. Tällöin tarpeet erotellaan muun muassa sen mukaan, mikä on maan suhde euroalueeseen: onko kysymys euroalueen ulkopuolelle jäävästä jäsenvaltiosta, EU:n jäsenehdokasvaltiosta vai kolmannesta maasta.

Kampanjaa täytyy jatkaa vuonna 2002 rinnakkaiskäytön vaiheen aikana ja mahdollisesti myöhemminkin.

Tämän kaiken saavuttamiseksi komissio tekee kaikkensa voidakseen käyttää edelleen riittävästi henkilöstövoimavaroja, jotta määrärahoja voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisesti tämän tiedonannon suuntaviivojen mukaan.

LIITE

RAHOITUSSELVITYS

tOIMENPITEEN NIMI

Tiedotuskampanja Euro, yhteinen raha Euroopalle: tiedotusstrategian muuttaminen.

BUDJETTIKOHTA / -KOHDAT

B3-306 / B3-306A : PRINCE (Euroopan kansalaisten tiedotusohjelma) - erityisiin politiikkoihin liittyvät tiedotustoimet

OIKEUSPERUSTA

Komission päätös.

TOIMENPITEEN KUVAUS

Toimenpiteen yleistavoite

EMUn toteuttamisen loppuvaiheen euroa koskevan tiedotusstrategian yleistavoitteet ovat seuraavat:

- Varoitetaan sellaisesta väärästä mielikuvasta, että euron käyttöönotto ei enää vaadi koulutusta, valmistautumista tai tiedottamista.

- Kannustetaan ja autetaan yrityksiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin talouden ja rahoitusalan toimijoita suorittamaan euroon siirtymiseksi tarvittavat työt.

- Valmistellaan kaikkia kansalaisia ja kuluttajia euroon siirtymiseen heidän arkielämässään.

Toimenpiteen kesto

Tämä tiedonanto kattaa vuodet 2000-2002.

MENOJEN LUOKITUS

Ei-pakolliset menot

Jaksotetut määrärahat

MENOLAJI

Määrärahat yhteisrahoitukseen jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä palvelusopimusten rahoitukseen.

rahoitusvaikutukset

Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa

Laskutapa perustuu kokemukseen alkuvuosista, ja tärkeimmät kustannustekijät ovat seuraavat:

- yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

- tiedottaminen kolmansissa maissa

- yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa

- kokoukset, keskustelutilaisuudet, konferenssit

- tiedotuskeinot

- tutkimukset, kyselytutkimukset

- muut.

PRINCE-ohjeman* euroa koskeva hanke (miljoonaa euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa on ensisijaista. Vuoteen 1998 saakka periaatteena oli, että Euroopan unionin talousarviosta annetaan osarahoitusta korkeintaan 50 prosenttia. Komission avustuksen määrä riippuu erityisesti suhteellisesta väestömäärästä.

Komission osuus tiedotuksen kokonaiskustannuksista on laskenut joissakin jäsenvaltioissa kansallisten viranomaisten kulujen määrän vuoksi.

PRINCE-ohjelman (euroa koskeva hanke) kustannusten tulee seurata euroon siirtymistä koskevan tiedotusstrategian rytmiä. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2000 kustannukset vähenevät vuoteen 1999 verrattuna. Vuoden 2002 määrärahojen tulee kattaa rinnakkaiskäytön vaihe euroalueen maissa.

PRINCE-ohjelman (euroa koskeva hanke) määrärahojen tulee olla riittävät sellaisen vaikutuksen ylläpitämiseen, että yhteisön toimielinten rooli, painopisteet ja tiedotuskeinot otetaan huomioon.

Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on edelleen oleellisen tärkeää kansalaisjärjestöjen, toimialajärjestöjen, eurooppalaisten järjestöjen ja kansainvälisten tiedotusvälineiden toteuttamien kansainvälisten hankkeiden kannalta.

Vuonna 2000 ja sen jälkeen yhteisön toimielinten tulee tarvittaessa muokata tiedotuksessa käytettävää perusmateriaalia. Sama koskee sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimuksia, joita tulee vuonna 2001 seurata ja vuonna 2002 arvioida vieläkin tarkemmin.

Lukuun ottamatta yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa komission suoraan toteuttamat tiedotustoimet ovat enimmäkseen kansainvälisiä.

_________________

*) Tähän budjettikohtaan kuuluu myös HVK:n ja laajentumisen painopistealueita.

**) Ei vaikutusta budjetointiprosessiin.

PETOSTENtorjunTATOIMET

Kaikki sopimukset myönnetään tarjouskilpailumenettelyjen jälkeen voimassa olevan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa perustuu yhteisymmärryspöytäkirjaan, jossa asetetaan puitteet, joiden mukaisesti sopimukset tiedotussuunnitelmien osarahoituksesta allekirjoitetaan.

Avustukset kansalaisyhteiskunnalle myönnetään komission asianmukaisten sääntöjen mukaan. Näiden sääntöjen uusimmat muutokset otetaan huomioon.

KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

Erityistavoitteet

Avustetaan menestyksekkäässä siirtymisessä yhteiseen rahaan varmistamalla välttämättömän tiedon saanti oikeaan aikaan oikeissa paikoissa.

Keskitytään toimiin pk-yritysten parissa vuoden 2000 tammikuun 1. päivästä lähtien, jolloin samalla varmistetaan, että nämä toimet todellakin vastaavat niiden tarpeita mahdollisimman hajautetulla tavalla.

Luodaan sellaiset olosuhteet, että hallinnoilla ja kaikilla viranomaisilla, jotka ovat tekemisissä suuren yleisön kanssa, on valmiina välineet ja tiedot täyttääkseen tehtävänsä selittää asioita.

Euroopan yhteisestä rahasta täytyy tiedottaa muulle maailmalle, ja sen olemassaolo täytyy ymmärtää muualla maailmassa.

Kohderyhmät

- Pk-yritykset, erityisesti hyvin pienet yritykset, yhden henkilön yritykset, kaikki kauppaa käyvät.

- Suuri yleisö ja erityisesti erityisryhmät, joita varten erityisesti muokattua tietoa on kehitetty asianosaisissa järjestöissä komission avustuksella (Euroon siirtyminen helpoksi -hanke).

- Alueelliset ja paikalliset viranomaiset, luottamustehtävissä toimivat henkilöt ja virkamiehet.

- Kolmannet maat mukaan lukien Euroopan unionin kanssa yhteistyössä toimivat viralliset ja kansalaisjärjestöt sekä myös EU:n kansalaiset, jotka asuvat EU:n ulkopuolella.

Toimenpiteen perustelut

Niinkin aran asian kuin rahan tapauksessa epätietoisuuden vähentäminen käytännön asioista euroon siirryttäessä, tärkeimpien toimijoiden tukeminen sekä suuren yleisön hyväksyntä ja tuki prosessin eri vaiheissa ovat tekijöitä, joista lopullisen yhteiseen rahaan siirtymisen menestys riippuu.

Toimenpiteen seuranta ja arviointi

Toimenpiteen seuranta ja arviointi perustuvat pysyviin välineisiin ja ulkoiseen arviointiin.

Komission vuonna 1998 antamien kolmen suosituksen ja euron tunnusta koskevan sopimuksen soveltamista tutkitaan vuosittain. Ensimmäisen vuoden tulokset esitetään vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla julkistettavassa komission tiedonannossa.

Eurobarometri-tutkimus, joka suoritetaan säännöllisesti, tarjoaa tietoja yleisestä mielipiteestä ja sen kehittymisestä yhteisen rahan osalta. Tätä tutkimusta tulee täydentää täsmällisemmillä tutkimuksilla kohderyhmistä riippuen.

Kaikissa jäsenvaltioissa, joiden kanssa on tehty sopimukset, on perustettu pysyvät seuranta- ja arviointijärjestelmät Tähän järjestelmään sisältyy seurantaryhmän perustaminen, kuukausiraporttien tuottaminen ja kenttäarvioinnit.

Kun tehdään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, edunsaaja laatii kaikista avustuksista rahoitus- ja toimintakertomuksen, joka arvioidaan myöhemmin.

HALLINTOMENOT

Lisääkö ehdotettu toimenpide henkilöstötarvetta-

Komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolla PRINCE-ohjelman euroa koskevan hankkeen parissa toimivien A- ja B-virkamiesten määrää tulee lisätä 31. joulukuuta 1999 vallinneeseen tilanteeseen nähden. Asia hoidetaan pääosaston sisäisin siirroin, ja euroa koskevan hankkeen parissa toimivan henkilöstön määrä nousee 12:een.

Muiden asianosaisten pääosastojen tulee vähintään pitää ennallaan eurosta tiedottamisen parissa työskentelevän henkilöstön määrä.

Toimenpiteen aiheuttamat henkilöstömenot

Ei vaikutusta.

Toimenpiteen aiheuttamat muut hallintomenot

Ei vaikutusta.