51999SC1931

TIEDONANTO KOMISSIOLTA EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 (2) artiklan toisen alakohdan nojalla neuvoston vahvistama yhteinen kanta muutettuun ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä

TIEDONANTO KOMISSIOLTA EUROOPAN PARLAMENTILLE

neuvoston vahvistama yhteinen kanta muutettuun ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä

I. MENETTELYN VAIHEET

Ehdotus (KOM(96) 0603 - C4 - 0157/97 - 96/0312 (SYN)) toimitettiin neuvostolle 19. maaliskuuta 1997 ja Euroopan parlamentille 8. huhtikuuta 1997 (EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 (ex 130 s artiklan 1) kohdassa määrätyn yhteistoimintamenettelyn mukaisesti).

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä 13. toukokuuta 1998, ja talous- ja sosiaalikomitean ympäristöstä, kansanterveydestä ja kuluttaja-asioista vastaava jaosto antoi lausuntonsa 10. heinäkuuta 1997. Alueiden komitea vastaanotti ehdotuksen 13. heinäkuuta 1997, mutta päätti olla antamatta lausuntoa.

Komissio antoi muutetun ehdotuksen (KOM(1999) 21 lopullinen, EYVL C 64, 6. maaliskuuta 1999) Euroopan parlamentin lausunnon perusteella ja perustamissopimuksen 250 artiklan 2 (ex 189 a artiklan 2) kohdan mukaisesti, ja toimitti muutetun ehdotuksen neuvostolle 18. tammikuuta 1999.

Jäsenvaltiot hyväksyivät yhteisen kannan yksimielisesti neuvostossa 11. marraskuu 1999.

II. TIEDONANTO TARKOITUS

Tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annettavaa neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen tavoitteena on EU:n ympäristömerkkijärjestelmän luonteen, perusperiaatteiden ja menettelyihin liittyvän lähestymistavan selkiyttäminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös järjestelmän toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen.

III. KOMISSION HUOMAUTUKSET

1. Yleiset huomautukset

Komissio hyväksyi kokonaan, osittain tai periaatteessa seitsemän Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ehdottamista neljästäkymmenestäkahdesta tarkistuksesta. Ne sisällytettiin muutettuun ehdotukseen KOM (1999) 21 lopullinen (18. tammikuuta 1999).

Kaikki nämä tarkistukset on tehty yhteiseen kantaan kokonaan, osittain tai periaatteessa. Lisäksi yhteisessä kannassa on useimmat Euroopan parlamentin esittämistä tarkistuksista, joita komissio ei ollut ottanut muutettuun ehdotukseen. Kyseisiin tarkistuksiin kuuluu useita keskeisiä säännöksiä, muiden muassa seuraavat:

- EU:n ympäristömerkin soveltamisalan laajentaminen palveluihin

- kahden kentän (logo ja tietoa sisältävä kenttä) käyttöön ottaminen ympäristömerkin kuvaamista varten (ei ympäristömerkkiasteikkoa, kuten komissio alun perin suunnitteli)

- Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan (EUEB) perustaminen. Lautakuntaan kuuluvat toimivaltaiset elimet ja neuvoa-antava foorumi, eikä se ole itsenäinen organisaatio (Euroopan ympäristömerkkijärjestö EEO), kuten komissio alun perin ehdotti.

Uudelleenmuotoilun tuloksena yhteisessä kannassa on paikoitellen pikemminkin tarkistuksen periaate kuin tarkka sanamuoto.

Yhteinen kanta eroaa varsin paljon vuonna 1996 tehdystä komission ehdotuksesta. Komissio katsoo kuitenkin, että alkuperäinen ajatus järjestelmän tehostamisesta on säilynyt ja jopa vahvistunut.

2. Yksityiskohtaiset huomautukset

2.1. (a) Komission muutettuun ehdotukseen hyväksymät parlamentin tarkistukset, jotka on tehty yhteiseen kantaan kokonaan tai osittain

Maininnat johdanto-osan kappaleista ja artikloista viittaavat yhteisessä kannassa käytettyyn numerointiin.

- Johdanto-osan 5 kappaleeseen sisältyy maininta valtiosta riippumattomien ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen asemasta yhteisön ympäristömerkin myöntämisperusteiden määrittämisessä ja kehittämisessä (tarkistus 2).

- Johdanto-osan 11 kappaleessa mainitaan, että ympäristömerkin myöntämisen eri vaiheissa on pyrittävä varmistamaan ympäristönsuojelun korkea taso (tarkistus 4).

- Johdanto-osan 12 kappaleen mukaan merkin ohessa on tarpeen antaa tarkoituksenmukaisia tietoja sen myöntämisperusteista, jotta kuluttajat ymmärtäisivät paremmin ympäristömerkin myöntämisen merkityksen (tarkistus 10).

- 1 artiklan 1 kohdassa on maininta ympäristönsuojelun korkeasta tasosta (tarkistus 10).

- Uuden 2 artiklan 5 kohdan mukaan asetusta ei sovelleta lääkinnällisiin laitteisiin (tarkistus 15). Tämän säännöksen selventämiseksi mainitaan, ettei asetusta sovelleta neuvoston direktiivissä 93/42/ETY määriteltyihin lääkinnällisiin laitteisiin, jotka on tarkoitettu ainoastaan ammattikäyttöön tai jotka edellyttävät lääketieteen ammattilaisten hoitomääräystä tai valvontaa.

- 4 artiklan 1 kohta koskee ympäristömerkin perusteita ja arviointi- ja todentamisvaatimuksia ja siinä viitataan vaatimuksiin, jotka liittyvät kuluttajien tarpeiden täyttämiseen. Näin ollen siinä otetaan huomioon Euroopan parlamentin tarkistuksessa 13 esiin tuoma seikka, jonka mukaan on otettava huomioon tuotteen teknisen luotettavuuden aste suhteessa tuotteen laatuun.

- 7 artiklassa mainitaan, että tuotteen ominaisuuksien huomattavista muutoksista, jotka eivät vaikuta perusteidenmukaisuuteen, on ilmoitettava toimivaltaisille elimille. Tarkistuksessa 18 mainittiin, että toimivaltaisille elimille on ilmoitettava tuotteen ominaisuuksien kaikista muutoksista, jotka eivät vaikuta perusteidenmukaisuuteen.

2.2. (b) Komission muutettuun ehdotukseen kokonaan tai osittain hyväksymät parlamentin tarkistukset, joita ei ole tehty yhteiseen kantaan

Kaikki komission muutettuun ehdotukseen kokonaan tai osittain hyväksymät parlamentin tarkistukset on tehty yhteiseen kantaan.

2.3. (c) Neuvoston muutettuun ehdotukseen tekemät muutokset

Johdanto-osan kappaleet

Johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan suunnittelu tärkeänä seikkana, jota on parannettava.

Johdanto-osan 5 kappaleessa tunnustetaan se merkittävä rooli, joka valtioista riippumattomilla ympäristöjärjestöillä ja kuluttajajärjestöillä on ympäristömerkin vaatimusten kehittämisessä ja määrittämisessä.

Johdanto-osan 7 kappaleessa mainitaan kuten muuallakin yhteisessä kannassa, että myös palvelut kuuluvat tuotteisiin, jolloin EU:n ympäristömerkin soveltamisala laajennetaan palveluihin (kuten Euroopan parlamentti ehdotti tarkistuksissa 3 ja 14).

Johdanto-osan 11 kappaleessa tuodaan esille voimavarojen tehokas käyttö ympäristömerkin myöntämisen eri vaiheissa.

Johdanto-osan 12 kappaleessa ei ole mainintaa ympäristömerkkiasteikosta.

Johdanto-osan 13 kappale heijastaa poliittista toivetta, että ympäristömerkkijärjestelmän olisi ennen pitkää oltava omarahoitteinen, eivätkä jäsenvaltioiden rahoitusosuudet saisi kasvaa.

Johdanto-osan 14 kappaleessa esitetään Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan (EUEB) jäsenet eli sekä toimivaltaiset elimet että neuvoa-antava foorumi.

Johdanto-osan 17 kappaleessa mainitaan suoraan, että kansallisia ympäristömerkkijärjestelmiä on edelleen voimassa. Siinä korostetaan, että kestävän kulutuksen yhteisten tavoitteiden edistämiseksi niitä on tarpeen sovittaa yhteen yhteisön ympäristömerkin kanssa yhteisen kannan mukaisesti.

1 artikla - Tavoite ja periaatteet

Yhteisen kannan 1 artikla on muutettu siten, että sekä tavarat että palvelut katsotaan "tuotteiksi". Komissio ottaa huomioon, että sekä Euroopan parlamentti (tarkistukset 3 ja 14) että neuvosto ovat yksimielisesti katsoneet, että ympäristömerkkiä koskevan asetuksen soveltamisala on tarpeen laajentaa palveluihin. Tämän vuoksi yhteisessä kannassa säännöksiä on muotoiltu perusteellisesti uudelleen, jotta EU:n ympäristömerkki laajennetaan asianmukaisesti koskemaan myös palveluja. Myös liitteessä I esitettyä ohjeellista arviointitaulukkoa on muutettu siten, että palvelut on voitu ottaa mukaan. Lisäksi on todistettu, ettei elinkaarta koskevien seikkojen soveltamiselle kansainvälisten standardien mukaisiin palveluihin ole teknisiä esteitä. Näin ollen komissiolla ei ole enää varauksia, jotka koskevat järjestelmän laajentamista palveluihin, ja se myöntää, että tämä voi olla EU:n ympäristömerkkijärjestelmän kannalta mielenkiintoinen kehityskulku.

Yhteisen kannan 1 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän tavoitteeseen pyritään antamalla kuluttajille, myös ammattimaisille ostajille, ohjausta sekä täsmällistä, luotettavaa ja tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Suora viittaus ammattimaisiin ostajiin on hyväksyttävissä, sillä sen avulla voidaan korostaa näiden mahdollista merkitystä tuotteiden, joiden ympäristövaikutus on vähäinen, markkinoille levittämisessä.

Yhteisen kannan 1 artiklan 4 kohdan mukaan järjestelmän toteuttamisessa on noudatettava perussopimusten määräyksiä, muun muassa ennalta varautumisen periaatetta, niiden nojalla annettuja säädöksiä sekä viidennessä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvää politiikkaa ja toimintaa koskevassa ohjelmassa määriteltyä yhteisön ympäristöpolitiikkaa. Komissio hyväksyy tällaisen säännöksen, jolla selkiytetään jonkin verran järjestelmän tavoitteita sekä sen asemaa yhteisön ympäristöpolitiikassa yleensä.

2 artikla - Soveltamisala

Yhteisen kannan 2 artikla perustuu komission ehdotuksen aiempaan 4 artiklaan.

Artiklaan on lisätty tuoteryhmän määritelmä. Sen mukaan tuoteryhmällä tarkoitetaan kaikkia tavaroita tai palveluja, joita käytetään samaan tarkoitukseen ja jotka ovat tasavertaisia käytön kannalta ja kuluttajien käsityksen mukaan. Komissio myöntää, että tällainen määritelmä vastaa ympäristömerkkijärjestelmän soveltamisalan laajentamista palveluihin.

Yhteisessä kannassa on säilytetty ne edellytykset, jotka tuoteryhmän on täytettävä kuuluakseen järjestelmään. Ainoa tärkeä muutos on se, että merkittävän osan tuoteryhmän määrällisestä myynnistä on järjestelmään kuuluakseen suuntauduttava lopulliseen kulutukseen tai käyttöön. Tämä pieni muutos komission ehdotukseen (jonka mukaan merkittävän osan myynnistä oli tapahduttava kuluttajalle) voidaan hyväksyä.

Yhteisen kannan 2 artiklan 4 kohdan mukaan ympäristömerkkiä ei saa myöntää tavaroille, jotka on valmistettu sellaisilla tuotantomenetelmillä, jotka voivat olla vahingollisia ihmisille ja/tai ympäristölle, tai tavaroille, jotka voivat normaalissa käytössä aiheuttaa vahinkoa kuluttajalle. Tämä näkökohta otetaan huomioon ympäristömerkin jokapäiväisessä käytössä ja se on jo huomioitu ympäristömerkin nykyisissä perusteissa, joissa on pyritty ottamaan käyttöön tarkoituksenmukaisin lähestymistapa ja ottamaan kohteeksi tärkeimmät aineluokat kuten karsinogeeniset tai mahdollisesti herkistävät värit tekstiileissä ja makuualustoissa. Näin ollen komissio voi hyväksyä muutoksen.

3 artikla - Ympäristövaatimukset

Yhteisen kannan 3 artikla perustuu komission ehdotuksen aiempaan 2 artiklaan. Artiklan asiasisältö säilyy entisellään, vaikka tekstin rakenne on erilainen.

Artiklan ainoa tärkeä muutos on se, että tuotteiden suhteellisia parannuksia arvioitaessa huomioon otettaviin seikkoihin on lisätty terveys- ja turvallisuusnäkökohtia koskeva viittaus. Komissio hyväksyy muutoksen, sillä siinä tuodaan virallisesti esille eräs ympäristömerkin perusteiden nykyisistä määrittämiskäytännöistä.

4 artikla - Ympäristömerkin perusteet sekä arviointi- ja todentamisvaatimukset

Yhteisen kannan 4 artiklaan (joka oli komission ehdotuksessa 3 artikla) on tehty vain pieniä muutoksia, joiden tarkoituksena on selkiyttää ja parantaa arviointi- ja todentamisvaatimuksiin liittyvää menettelyä. Viittaus markkinanäkymiin on lisätty työohjelmaa koskevaan 5 artiklaan.

5 artikla - Työohjelma

6 artikla - Ympäristömerkin myöntämisperusteiden määrittämismenettelyt

Yhteisen kannan 5 artikla on alun perin neuvoston ehdotus. Sen 6 artikla oli aiemmin komission ehdotuksen 5 artikla.

Neuvosto katsoi, että oli tarpeen lisätä järjestelmän toiminnan avoimuutta ja selkiyttää järjestelmän tavoitteiden määrittelyä. Tämän vuoksi sovittiin uudesta välineestä eli työohjelmasta. Työohjelmaan sisältyy järjestelmän kehittämisstrategia, jossa olisi esitettävä ympäristön parantamistavoitteet ja markkinanäkymät seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Työohjelmassa olisi vahvistettava täydennettävissä oleva luettelo tuoteryhmistä, jotka katsotaan yhteisön toiminnan ensisijaisiksi kohteiksi, sekä yhteisön järjestelmän ja jäsenvaltioiden muiden ympäristömerkin myöntämisjärjestelmien välistä koordinointia ja yhteistyötä koskevia suunnitelmia. Työohjelmaan sisältyy myös strategian toteuttamista koskevia toimenpiteitä sekä sen suunnitellut rahoitusjärjestelyt. Siinä luetellaan myös palvelut, joihin järjestelmää ei sovelleta, kun otetaan huomioon yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmästä annettu asetus. Työohjelma hyväksytään komiteamenettelyn mukaisesti.

Työohjelma on siis keskeinen väline järjestelmän kehittämisessä. Sillä varmistetaan, että EU:ssa vahvistetaan selkeät tavoitteet ja päämäärät, ja toisaalta sen avulla voidaan koordinoida ja kehittää yhteisön ja jäsenvaltioiden ympäristömerkkijärjestelmien välistä synergiaa. Komissio hyväksyy työohjelman, sillä se on olennaisen tärkeä kehitettäessä järjestelmää tulevaisuudessa.

Myös 6 artikla on muotoiltu uudelleen. Kun työohjelmassa vahvistetaan järjestelmän tavoitteet, 6 artiklassa esitetään keskeiset menettelysäännöt. Komissio aloittaa menettelyn omasta aloitteestaan tai EUEB:n pyynnöstä. Se antaa EUEB:lle toimeksiantoja kehittää ja tarkistaa määräajoin ympäristömerkkien perusteita sekä niihin liittyviä arviointi- ja todentamisvaatimuksia. EUEB laatii ympäristömerkkiä koskevan peruste-ehdotuksen ja ilmoittaa tästä komissiolle. Komissio päättää, onko toimeksianto suoritettu, jolloin peruste-ehdotukset voidaan antaa komitean käsiteltäviksi, vai keskeneräinen, jolloin EUEB jatkaa peruste-ehdotusten käsittelyä. Hyväksymisen jälkeen ympäristömerkin perusteet sekä niitä koskevat ajantasaistetut tiedot julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden L-sarjassa (Euroopan parlamentin ehdotuksen tarkistuksen 46 mukaisesti).

Vaikka menettelyjen suuntaviivat ovat samankaltaiset kuin komission ehdotuksessa esitetyt, joitakin muutoksia on selvästi tehty. Muutokset johtuvat siitä, etteivät neuvosto ja Euroopan parlamentti (tarkistukset 6, 7, 9, 16, 17, 19-22 ja 25) tukeneet komission ehdotusta Euroopan ympäristömerkkijärjestön (EEO), itsenäisen oikeushenkilön, perustamisesta. Komissiolla on siis tulevaisuudessakin poliittinen vastuu ympäristömerkin perusteiden määrittämisestä, kuten tähänkin asti.

7 artikla - Ympäristömerkin myöntäminen

Yhteisen kannan 7 artikla perustuu komission ehdotuksen 6 artiklaan.

Ympäristömerkkihakemuksia voivat jättää valmistajat, maahantuojat, palvelujen tarjoajat ja kauppiaat. Komissio voi hyväksyä ympäristömerkkijärjestelmän soveltamisalan laajentamisen, sillä siinä ovat mukana palvelujen tarjoajat (mikä vastaa järjestelmän laajentamista palveluihin) ja kauppiaisiin (joka on vähittäismyyjiä laajempi ryhmä, ja siihen voi kuulua muitakin toimijoita kuten tukkumyyjät).

Yhteiseen kantaan on tehty myös muita pieniä muutoksia. Näiden tarkoituksena on selkiyttää tapaa, jolla hakemus jätetään toimivaltaiselle elimelle. Yhteisen kannan 7 artiklan 4 kohdan uudessa sanamuodossa mainitaan, että jos ympäristömerkin myöntämisperusteissa edellytetään tuotantolaitosten täyttävän tietyt vaatimukset, niitä on noudatettava kaikissa laitoksissa, joissa tuotetta valmistetaan. Komissio hyväksyy tämän muutoksen, sillä se takaa järjestelmän paremman avoimuuden ja ekologisten vaatimusten tehokkaamman noudattamisen, kun toimivaltaiset elimet valvovat tuotteiden valmistuslaitoksia laajemmin.

8 artikla - Ympäristömerkki

Yhteisen kannan 8 artikla oli komission ehdotuksessa 7 artikla.

Yhteisessä kannassa ei ole enää mainintaa ympäristömerkkiasteikon käyttöönotosta. Komissio on tietoinen siitä, etteivät neuvosto ja Euroopan parlamentti (tarkistukset 5, 12 ja 26) tukeneet tällaista logon muuttamista, ja se hyväksyy kyseisten toimielinten ehdottaman, liitteessä III esitetyn vaihtoehdon. Kompromissiratkaisulla varmistetaan, että kuluttaja saa tietyt tiedot.

9 artikla - Käyttöehdot

Yhteisen kannan 9 artikla perustuu komission ehdotuksen 8 artiklan ensimmäiseen kohtaan. Komission alkuperäisen ehdotuksen 8 artiklan 3 kohdasta on tehty yhteisen kannan 12 artikla.

Hakijan ja toimivaltaisen elimen välisessä sopimuksessa on mainittava, että järjestelmään osallistuminen ei rajoita tavaroiden elinkaaren eri vaiheisiin ja tapauksen mukaan palveluihin sovellettavien yhteisön tai kansallisen lainsäädännön ympäristö- tai muiden vaatimusten soveltamista. Komissio hyväksyy muutoksen, koska se vastaa 1 artiklan mainintaa yhteisön ja jäsenvaltioiden ympäristövaatimusten noudattamisesta ja on sisämarkkinoita koskevien säännösten mukainen.

Artiklaan on lisätty maininta (komiteamenettelyä noudattaen hyväksytyn) sopimusmallin käyttöön ottamisesta. Komissio voi hyväksyä kyseisen muutoksen, sillä sen avulla voidaan varmistaa järjestelmän tehokkaampi kehittyminen.

10 artikla - Ympäristömerkin käytön edistäminen

Artikla on jaettu kahteen kohtaan. Ensimmäisen kohdan mukaan jäsenvaltioiden lisäksi myös komissio ja EUEB:n jäsenet tukevat järjestelmän kehittämistä järjestämällä kuluttajille, tuottajille, vähittäismyyjille ja yleisölle suunnattuja valistus- ja tiedotuskampanjoita. Komissio toteuttaa parhaillaan edistämiseen liittyviä tehtäviä ja hyväksyy tämän säännöksen, jolla pyritään varmistamaan järjestelmän kehittämisen taloudellisen taakan jakaminen.

Toisessa kohdassa mainitaan, että yhteisön oikeuden soveltamista rajoittamatta komission ja muiden Euroopan yhteisön toimielinten sekä kansallisten viranomaisten olisi ympäristömerkillä varustettujen tuotteiden käyttöä rohkaistakseen näytettävä esimerkkiä tuotteita koskevia vaatimuksia täsmentäessään. Säännös on Euroopan parlamentin tarkistuksen 11 mukainen, ja sillä varmistetaan yhteisön lainsäädännön täydellinen noudattaminen. Nykyinen sanamuoto on "moraalinen sitoumus" eli toive siitä, että kansalliset viranomaiset ja yhteisön toimielimet näyttävät esimerkkiä - julkisia hankintoja koskevien vaatimusten ja suuntaviivojen mukaisesti - hankkimiensa tuotteiden vaatimuksia määrittäessään.

11 artikla - Muut ympäristömerkkijärjestelmät jäsenvaltioissa

Jäsenvaltioiden ympäristömerkkijärjestelmiä voidaan yhteisen kannan mukaan käyttää rinnakkain yhteisön ympäristömerkkijärjestelmän kanssa. Tätä varten olisi toteutettava komiteamenettelyn mukaisia yhteistyö- ja koordinointitoimenpiteitä, joihin sisältyy muun muassa työohjelmassa mainittuja toimenpiteitä.

Neuvoston puheenjohtajan aikaansaama teksti on kompromissi maiden, joilla on kansallisia ympäristömerkkijärjestelmiä ja maiden, jolla niitä ei ole, välillä. Siinä tuodaan selkeästi esille yhteisen eurooppalaisen strategian tarve ympäristömerkkialalla. EU:n ympäristömerkillä on tässä rakenteessa erittäin tärkeä kannustava rooli osana integroitua tuotepolitiikkaa. Kansallisia järjestelmiä koskevan yhteistyöstrategian tavoite on kestävän kulutuksen periaatteen edistäminen Euroopan kuluttajien keskuudessa. Komissiolla on poliittinen ja toiminnallinen vastuu järjestelmästä. Tästä syystä komissio voi hyväksyä 11 artiklan uuden sanamuodon, kunhan yhteisessä kannassa vahvistetaan selkeät yhteistyö- ja koordinointimuodot.

12 artikla - Kustannukset ja maksut

Yhteisen kannan 12 artikla perustuu komission alkuperäisen ehdotuksen 8 artiklan kolmanteen kohtaan. Yhteisen kannan 17 artiklassa säädetty komitea vahvistaa maksut. Ainoastaan tällä tavalla voitiin löytää kompromissi jäsenvaltioiden erilaisten maksuja koskevien kantojen välille.

13 artikla - Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunta

14 artikla - Toimivaltaiset elimet

15 artikla - Neuvoa-antava foorumi

Yhteisen kannan 14 artikla perustuu komission alkuperäisen ehdotuksen 9 artiklaan, sen 13 artiklaan on otettu viitteitä komission ehdotuksen 5 artiklan sanamuodosta ja 15 artiklaan komission ehdotuksen liitteen IV sanamuodosta.

Näillä säännöksillä selkiytetään Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan (EUEB), toimivaltaisten elinten ja neuvoa-antavan foorumin asemaa. EUEB koostuu toimivaltaisista elimistä ja neuvoa-antavasta foorumista. Sen perustaminen noudattaa Euroopan parlamentin tekemiä teknistä ympäristömerkkikomiteaa koskevia tarkistuksia. EUEB ei ole oikeushenkilö. Komissio ottaa huomioon sen, että sekä neuvosto että Euroopan parlamentti (tarkistukset 6, 7, 9, 16, 17, 19-22 ja 25) ovat selkeästi hylänneet ajatuksen itsenäisen Euroopan ympäristömerkkijärjestön perustamisesta, ja voi hyväksyä yhteisessä kannassa tarkoitetun uuden elimen perustamisen. Komissio vahvistaa EUEB:n työjärjestyksen komiteamenettelyn mukaisesti ja säätää tehokkaiden menettelysääntöjen kehittämisestä.

Yhteisen kannan 15 artiklassa on suora maininta neuvoa-antavasta foorumista, joka mainittiin Euroopan parlamentin ehdotuksen tarkistuksissa 27 ja 45. Jotta varmistettaisiin, että kaikkien osapuolten, joiden etua asia koskee, osallistuminen on tasapainossa, neuvoa-antava foorumi on laajennettu muiden muassa palvelujen tarjoajiin ja käsiteollisuusyrityksiin ja niiden liikejärjestöihin. Komissio hyväksyy 15 artiklan uuden sanamuodon keinona varmistaa täysipainoinen osallistuminen järjestelmään ja sen avoimuus.

16 artikla- Mukauttaminen tekniikan kehitykseen

Yhteisen kannan 16 artikla on komission alkuperäisen ehdotuksen 12 artikla muuttamattomana.

17 artikla - Komitea

Yhteisen kannan 17 artikla oli komission ehdotuksen 13 artikla.

Komiteamenettely on muutettu siten, että komitea on III-tyyppinen, kun komission alkuperäisessä ehdotuksessa kyseessä oli neuvoa-antava komitea. Koska komitealla on kaikkein keskeisin rooli järjestelmän kehittämisessä, kaikki jäsenvaltiot hyväksyivät kyseisen muutoksen. Tämä hiljattain muutetun III -tyypin komitea varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat tiiviisti mukana ympäristömerkkijärjestelmän hallinnossa ja että Euroopan parlamentti osallistuu siihen vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

18 artikla - Rikkomukset

Yhteiseen kantaan on lisätty rikkomuksia koskeva lauseke, jonka avulla varmistetaan, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jos tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta. Komissio on tyytyväinen lausekkeen lisäämiseen.

19 artikla - Siirtymäsäännökset

Yhteisen kannan 19 artikla oli komission alkuperäisessä ehdotuksessa 14 artikla.

Asetukseen (ETY) N:o 880/92 perustuvat päätökset pysyvät voimassa, kunnes niitä tarkistetaan tai niiden soveltaminen lakkaa. Komissio on tyytyväinen mainintaan, sillä sen avulla varmistetaan järjestelmän toiminnan jatkuminen aikaisempiin tuoteryhmiä koskeviin päätöksiin nähden sekä moitteeton siirtyminen uuteen järjestelmään.

20 artikla - Tarkistaminen

Yhteisen kannan 20 artikla on komission alkuperäisen ehdotuksen 15 artikla muuttamattomana.

21 artikla - Loppusäännökset

Yhteisen kannan 21 artikla oli aiemmin 16 artikla.

Euroopan ympäristömerkkijärjestöstä (EEO) ei enää ole mainintaa edellä käsiteltyjen muutosten mukaisesti.

Liite I - Ohjeellinen arviointitaulukko

Liitettä I on muutettu siten, että ohjeellinen arviointitaulukko koskee myös palveluita. Palveluja koskeva taulukko on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe, palvelun suorittamiseen tarvittavien tavaroiden hankinta, koskee sekä tavaroiden että palvelujen hankintaa silloin, kun niitä tarvitaan palvelujen suorittamiseen. Tämä vaihe vastaa tavaroita koskevan taulukon tuotantoa edeltävien vaiheiden/raaka-aineiden vaihetta. Toiseen vaiheeseen, palvelun suorittamiseen, kuuluvat kaikki palvelujen suorittamiseksi toteutetut toimet. Tavaroiden elinkaaressa tätä vaihetta vastaavat tuotannon, jakelun ja käytön vaiheet yhdessä. Kolmas vaihe eli jätehuolto käsittää kaikki toimet, joilla jätteiden ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään. Kyseinen muutos vastaa järjestelmän soveltamisalan laajentamista, joten komissio voi hyväksyä sen.

Lisäksi on tehty muita pieniä korjauksia, kuten suora viittaus raaka-aineisiin (kansainvälisten standardien mukaisesti), sekä ilmaisun "biologinen monimuotoisuus" käyttäminen ilmaisun "ekosysteemien suojelu" sijasta selkeyden vuoksi.

Liite II - Menetelmiä koskevat vaatimukset ympäristömerkkiä koskevien perusteiden määrittämiseksi

Liite II on muotoiltu uudelleen. Siinä mainitaan kansainvälisten standardien sanamuodon mukaan elinkaaritarkastelu (eikä elinkaarianalyysi), jotta varmistetaan ,että tämä vastaa järjestelmän laajentamista palveluihin. Keskeisten ympäristönäkökohtien yksilöintiin ja valintaan kuuluu toteutettavuustutkimus sekä loppuvaiheessa peruste-ehdotus. Standardien ISO 14040 ja ISO 14024 periaatteet otetaan huomioon. Komissio hyväksyy nämä muutokset, joiden avulla yritetään selkiyttää ympäristömerkin määrittämisperusteiden menetelmiä koskevia vaatimuksia.

Liite III - Ympäristömerkin kuvaus

Euroopan parlamentin tarkistusten perusteella (tarkistukset 5, 12 ja 26) EU:n ympäristömerkki jaetaan kahteen osaan: EU:n logoon ja kenttään, joka sisältää tietoa ympäristömerkin myöntämisen syistä ja joka koskee erityisiä ympäristövaikutuksia. Komissio ottaa huomioon, etteivät neuvosto ja parlamentti tukeneet ympäristömerkkiasteikon käyttöönottoa, ja hyväksyy yhteisen kannan keinona, jolla ympäristömerkin myöntämisjärjestelmää voidaan kuvata paremmin.

Myös logon uutta sanamuotoa ("EUROOPAN UNIONIN YMPÄRISTÖMERKKI - myönnetään tavaroille tai palveluille, jotka täyttävät EU:n ympäristömerkkijärjestelmän ympäristövaatimukset") koskevat muutokset ja luvan rekisterinumeron lisääminen tuotteeseen (logon väärinkäytön estämiseksi) voidaan hyväksyä.

Liite IV - Ympäristömerkin perusteiden vahvistamismenettelyn periaatteet

Liitteeseen IV on tehty pieniä muutoksia, joiden avulla selkiytetään tekstiä. Siitä on poistettu maininta EEO:sta ja siitä, että EEO soveltaisi Euroopan standardointielinten kaltaisia päätöksentekomenettelyjä. Tämä on looginen seuraus EUEB:n luonteesta eli siitä, ettei se ole itsenäinen oikeushenkilö. Ympäristömerkin perusteiden määrittämiselle vahvistetun komiteamenettelyn mukaisesti raportin sisällöstä suoritetaan julkinen kuuleminen ennen perusteiden toimittamista komitealle.

Liite V - Maksut

Kuten itse yhteisessä kannassa mainitaan, hakemus- ja vuosimaksut vahvistetaan komiteamenettelyä noudattaen. Pk-yritysten sekä kehitysmaiden tuotevalmistajien ja palvelun tarjoajien hakemusmaksua olisi alennettava. Maksujen ylä- ja alarajaa ei enää mainita.

Tämän vuoksi tarkat luvut on vahvistettava erillisellä päätöksellä komiteamenettelyn mukaisesti. Tämä on maksujen vahvistamisen vallitseva käytäntö, joka takaa riittävän joustavuuden eri lähestymistapojen ja kansallisten valtuuskuntien etujen suhteen. Selkeä maininta pk-yrityksistä ja kehitysmaista säilyy (Euroopan parlamentin tarkistuksen 34 mukaisesti). Näin ollen komissio voi hyväksyä liitteen V nykyisellään.

3. Päätelmät

Yhteiseen kantaan tehdään monia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, joita on arvioitu huolellisesti. Tekstiin tehdyt muutokset eivät vaikuta komission alkuperäisen ehdotuksen ajatukseen järjestelmän tehostamisesta. Tämä keskeinen tavoite säilyy ja jopa vahvistuu. Järjestelmästä tulee kuluttajien ja taloudellisten toimijoiden kannalta avoimempi.

Komissio on myös tyytyväinen siihen, että yhteinen kanta sai yksimielisen tuen kaikilta jäsenvaltioilta.