51999PC0271

Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä (KOM(97) 49 lopullinen)

(komission esittämä EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti)

PERUSTELUT

Komissio antoi 26. helmikuuta 1997 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä (KOM(97)49 lopullinen, KOM(97)614 lopullinen ja KOM(98)76 lopullinen).

Komissio antaa tämän muutetun ehdotuksen neuvoston direktiiviksi vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Muutetussa ehdotuksessa on otettu huomioon lukuisia tarkistuksia, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi 11. helmikuuta 1999 pitämässään istunnossa.

Komissio on tutkinut parlamentin ehdottamat tarkistukset ja sisällyttänyt niistä useita tähän muutettuun ehdotukseen. Tässä perusteluosassa selostetaan komission kanta kuhunkin parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymään tarkistukseen.

Yleisesti ottaen komissio voi hyväksyä tarkistukset, joilla tekstiä selkeytetään ja joiden avulla siitä poistetaan mahdollisesti epäselviä tai tulkinnanvaraisia kohtia. Lisäksi komissio voi hyväksyä tarkistukset, jotka lisäävät entisestään direktiiviehdotuksen avoimuutta. Komissio ei toisaalta voi hyväksyä tarkistuksia, joiden se katsoo olevan mahdottomia toteuttaa tai jotka tekevät direktiiviin täytäntöönpanon tarpeettoman työlääksi.

Komission kanta parlamentin tarkistuksiin

Euroopan parlamentti hyväksyi 11. helmikuuta 1999 pitämässään istunnossa komission ehdotuksen ja teki siihen yhteensä 133 tarkistusta.

Komissio hyväksyy parlamentin tekemistä 133 tarkistuksesta seuraavat 88 tarkistusta:

* 15 kompromissitarkistusta (86, 118, 121, 189, 190, 191, 192, 193, 194, 195, 196, 197, 198, 200 ja 201) sekä 24 muuta tarkistusta (8, 23, 24, 28, 30, 31, 32, 41, 42, 44, 45, 54, 64, 78, 79, 80, 82, 97, 112, 113, 114, 116, 117 ja 122). Muutamien tarkistusten sanamuotoa on muutettu hieman tai niihin on tehty pieniä lisäyksiä;

* 10 tarkistusta osittain (6, 9, 18, 25, 34, 55, 88, 109, 120 ja 158);

* 37 tarkistusta periaatteessa (2, 4, 5, 10, 13, 14, 19, 20, 27, 29, 39, 47, 48, 49, 50, 51, 53, 56, 57, 58, 60, 62, 63, 65, 66, 71, 75, 87, 91, 93, 95, 96, 98, 103, 108, 119 ja 157).

Komissio ei voi hyväksyä muita 47 tarkistusta (1, 11, 12, 15, 16, 21, 22, 33, 35, 36, 37, 40, 43, 46, 52, 59, 67, 68, 69, 70, 72, 73, 74, 76, 84, 85, 92, 94, 99, 100, 101, 102, 110, 111, 115, 123, 125, 149, 150, 164, 165, 171, 179, 182, 183, 184 ja 185).

Tarkistukset 8, 41, 42, 44 ja 45 koskevat direktiivin tavoitteita ja niissä selvennetään, että veden laadun heikkenemisen ehkäiseminen on itsenäinen tavoite, joka ei ole sidoksissa tarpeeseen saavuttaa vesien hyvä tila. Tarkistuksissa 118, 189, 191, 192 ja 193 lisätään nimenomainen viittaus kosteikkojen suojeluun ja parantamiseen. Julkisen kuulemisen ja raportoinnin osalta tarkistuksissa 86, 196, 197, 198 ja 200 jäsenvaltiot ja komissio velvoitetaan laatimaan raportteja useammin. Nämä tarkistukset parantavat direktiivin avoimuutta ja edistävät kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tarkistus 120 koskee samoja aiheita ja se on hyväksytty periaatteessa.

Tarkistuksissa 23, 24, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 53, 55, 56, 57, 58, 64, 91, 95, 96, 97, 98, 103, 108, 109, 112, 113, 114, 116, 117 ja 157 lisätään hyödyllisiä määritelmiä tai teknisiä tarkistuksia, ja ne on hyväksytty kokonaan, osittain tai periaatteessa.

Tarkistuksessa 63 selvennetään, että seurantavaatimukset koskevat myös merialueita ehdotuksen liitteen V mukaisesti.

Tarkistuksissa 121 ja 122, jotka vastaavat periaatteeltaan myös tarkistusta 34, direktiiviin lisätään nimenomainen viittaus hormonitoimintaan vaikuttaviin aineisiin ja radioaktiivisiin aineisiin. Kyseessä ei ole kovin huomattava muutos, sillä nämä aineet sisältyvät jo epäsuorasti pilaantumista aiheuttavien aineiden määritelmään, mutta se kuitenkin selventää direktiiviehdotuksen soveltamisalaa.

Vaarallisten aineiden rajoittaminen on tärkeä näkökohta, ja tämän vuoksi komissio suhtautuu myönteisesti tarkistuksiin 6, 19 ja 47 sisältyvään vaatimukseen toteuttaa yhteisön toimia vaarallisten aineiden päästöjen jatkuvaksi vähentämiseksi siten, että pyritään niiden täydelliseen lopettamiseen. Tämä vaatimus vastaa neljännessä Pohjanmeri-konferenssissa annettua Esbjergin julkilausumaa, jossa tavoitteeksi asetetaan vaarallisten aineiden vesiin ja ilmaan kohdistuvien päästöjen ja vuotojen lopettaminen yhden sukupolven aikana. Julkilausuman allekirjoitti vuonna 1995 seitsemän jäsenvaltiota sekä komissio. Vuonna 1998 allekirjoittajina olevat jäsenvaltiot ja komissio liittivät julkilausuman OSPARin yleissopimukseen. Tavoite on molemmissa yhteyksissä esitetty ainoastaan poliittisena lausuntona ilman, että se olisi oikeudellisesti sitova. Kun otetaan huomioon tavoitteen oikeudellinen luonne sekä sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ja tekninen toteutettavuus, vaarallisten aineiden päästöjen lopettamisesta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä oikeudellisesti sitovaa tavoitetta vesipolitiikan puitedirektiivissä. Näin ollen komissio hyväksyy periaatteessa tarkistuksissa 6, 19 ja 47 esitetyn lähestymistavan. Muutetussa ehdotuksessaan komissio on lisännyt direktiivin tarkoitukseen lopullisen tavoitteen saada ympäristössä olevat kertymät lähelle tausta-arvoja luonnossa esiintyvien aineiden osalta ja lähelle nolla-tasoa synteettisten aineiden osalta. Tarkistuksessa 195 selvennetään suhdetta kansainvälisiin sopimuksiin tämän kysymyksen osalta. Muut tätä aihetta koskevat tarkistukset (22, 43 ja 46) hylätään, koska niissä mennään OSPARin yleissopimusta pidemmälle. Tarkistuksissa 22 ja 46 päästöjen asteittaiselle vähentämiselle asetetaan määrätyt prosenttiarvot, jotka eivät sisälly sopimukseen, ja tarkistuksessa 43 päästöjen täydellistä lopettamista koskeva tavoite tehtäisiin oikeudellisesti sitovaksi. Tarkistuksessa 33 vaaralliset aineet määritellään epäselvin perustein, esimerkiksi siten, että ne "antavat aihetta huoleen". Komissio pitää parempina perusteita, joita käytetään ensisijaisten aineiden arvioinnissa ja jotka on jo annettu ehdotuksen 21 artiklassa. Tarkistuksissa 164 ja 165 ehdotetaan luettelon laatimista aineista, joiden mahdollista vaarallisuutta ei voida täysin arvioida tarvittavien tai standardoitujen tietojen puuttumisen takia. Tämä loisi aineiden vaarallisuuden arviointiperusteisiin epäselvyyttä, jota ei voida hyväksyä. Komissio ehdottaa ensisijaisten aineiden luettelon laatimista siitä syystä, että toiminta ja voimavarat voitaisiin kohdistaa määrättyihin erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin, kun taas nämä tarkistukset johtaisivat voimavarojen hajanaisempaan käyttöön.

Komissio hyväksyy periaatteessa tarkistuksen 29, mutta se katsoo kuitenkin, että pohjaveden tilan määrittelyn yksityiskohtia on parempi käsitellä liitteessä V annettuun määritelmään tehtävässä tarkistuksessa. Lopulliseksi tavoitteeksi on lisätty sellaisen pohjaveden tilan saavuttaminen, jossa ihmistoiminnasta aiheutuva pohjaveden pilaantuminen on merkityksetöntä. Tällä pyritään varmistamaan minkä tahansa ihmistoiminnasta aiheutuvan epäpuhtauskertymän merkittävän ja jatkuvan kasvusuuntauksen kääntäminen pilaantumisen asteittaiseksi vähenemiseksi. Koska pohjaveden laadun paraneminen kestää kuitenkin usein hyvin pitkään, komission mielestä on parempi määritellä hyvän tilan saavuttamisen ohella lisätavoitteeksi ihmistoiminnasta aiheutuvan pilaantumisen saattaminen merkityksettömälle tasolle siten, ettei tälle lisätavoitteelle vahvisteta määräaikaa.

Tarkistukset 60, 65 ja 66 on hyväksytty periaatteessa. Direktiiviehdotukseen on lisätty tarkistuksen 66 ajatus, jonka mukaan maksut on asetettava tasolle, joka kannustaa direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Tarkistuksia 59, 67, 68 ja 69 ei tällä hetkellä voida hyväksyä. Ympäristö- ja luonnonvarakustannusten parempi huomioon ottaminen maksuissa on olennaista, mutta asia vaatii edelleen lisätutkimuksia.

Tarkistuksissa 20, 48, 49, 50 ja 51 määritellään tiettyjä poikkeuksien sallimisen edellytyksiä liittyen luonnonkatastrofeihin, ihmisen aiempaan toimintaan ja luonnonolosuhteisiin. Komissio hyväksyy nämä tarkistukset periaatteessa. Tarkistuksessa 115 poistettaisiin fysikaalisilta ominaispiirteiltään voimakkaasti muutettujen vesistöjen määrittämisperusteet sekä kyseisiin vesistöihin liittyvät ympäristötavoitteet, eikä tätä voida hyväksyä. Tarkistuksessa 201 direktiivin sisällytetään poikkeus, joka sallii tietyin ehdoin päästöt pohjavesiin hiilivetyjen etsimistä ja talteenottoa, kaivostoimintaa, kaasun varastointia sekä tiettyjä tieteellisiä ja muita tarkoituksia varten.

Yhdistetystä lähestymistavasta on tehty lukuisia tarkistuksia (25, 34, 39, 84, 85, 87 ja 88). Tarkistuksissa 25 ja 39 määritellään yhdistetty lähestymistapa ja vahvistetaan, kuinka sitä sovelletaan. Komission mielestä yhdistetyn lähestymistavan vaatimukset on määritelmäkohdan sijasta parempi vahvistaa artiklassa, koska vaatimuksissa edellytetään jäsenvaltioilta huomattavia toimia, jotka on syytä esittää selvästi erillisessä artiklassa. Ehdotuksen sanamuotoa on muutettu jonkin verran, jotta yhdistetyn lähestymistavan soveltamisala olisi oikeudellisesti selvä. Tarkistukset 84 ja 85 koskevat määräaikoja, jolloin ensisijaisten aineiden luettelo tulisi tarkistaa. Ensisijaisten aineiden luettelon laatiminen vaatii huomattavasti työtä, joten ei ole realistista odottaa, että ehdotusten laatiminen, niistä neuvotteleminen ja toimintaohjeiden hyväksyminen voisi tapahtua useammin kuin kuuden vuoden välein. Tästä syystä komissio ehdottaa nykyisen tarkistusaikataulun säilyttämistä. Tarkistukset 87 ja 88 käsittelevät aikataulua, jolloin komission on esitettävä vaarallisiin aineisiin liittyvät toimenpide-ehdotukset. Päästölähteiden osalta määräaika on vuosi ja laatustandardien osalta kaksi vuotta. Vaikuttaa realistisemmalta, että määräaika on molempien toimien osalta kaksi vuotta, ja tämä onkin sisällytetty ehdotukseen. Tarkistuksissa 34 ja 88 poistetaan jäsenvaltioiden velvollisuus määrittää laatustandardit silloin, kun yhteisötasolla asetettuja standardeja ei ole olemassa. Komissio hylkää osittain nämä tarkistukset, koska se pelkää, että tarkistusten hyväksyminen jättäisi lainsäädäntöön aukon, jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse yksimielisyyteen komission ehdottamista ensisijaisiksi luetteloitujen aineiden eurooppalaisista laatustandardeista. Komissio haluaa varmistaa ensisijaisten aineiden vesistöihin kohdistuvien päästöjen asianmukaisen rajoittamisen, joten se ei voi hyväksyä tarkistuksia 99, 100, 101, 102 ja 111, joissa poistetaan nimenomaiset viittaukset näiden aineiden seurantaan.

Komissio hyväksyy osittain tarkistuksen 158, jossa selvennetään laatustandardien soveltamista juomavedeksi käytettävään pintaveteen. Tällaisen veden käsittelymenetelmään liittyvän viittauksen poistamista ei voida hyväksyä. Tämä erittely on tärkeä, koska se heijastaa nykyistä oikeudellista tilannetta, josta säädetään neuvoston direktiivissä 75/440/ETY, sekä sitä seikkaa, että pintavesi on aina käsiteltävä ennen kuin sitä voidaan käyttää juomavetenä. Epäselvyyden poistamiseksi ehdotuksen sanamuotoa on kuitenkin hieman muutettu siten, että nyt siinä viitataan "sovellettavaan" vedenkäsittelymenetelmään. Tarkistuksessa 62 edellytetään toimintasuunnitelman esittämistä sen selvittämiseksi, miten vaadittu vesien tila aiotaan saavuttaa, jotta vedenkäsittely voitaisiin supistaa minimiin juomavedestä annetun direktiivin 80/778/ETY vaatimusten täyttämiseksi. Vaaditun vesien tilan saavuttamiseksi tarvittavat toimintasuunnitelmat, joita tarkistuksessa ehdotetaan, sisältyvät jo ehdotukseen oikeudellisesti sitovana velvoitteena. Valuma-alueen hoitosuunnitelmien ja niihin sisältyvien toimenpideohjelmien avulla on varmistettava vähintään hyvän vesien tilan saavuttaminen. Tämän pitäisi yleisesti ottaen taata – vaikkei sitä ehdotuksessa nimenomaisesti vaaditakaan – että käsittelyä voidaan vähentää huomattavasti pienimmälle mahdolliselle tasolle niiden vesien osalta, joiden tila on hyvä ehdotuksessa esitetyn vaatimuksen mukaisesti. Sellaisia vesiä, joiden tila ei ole hyvä, mutta jotka ovat silti hyväksyttäviä tai välttämättömiä "raakaveden" lähteitä, voidaan kuitenkin joutua käsittelemään huomattavasti, jotta ne olisivat juomavesidirektiivin mukaisia. Sama koskee vesiä, joiden tila on heikompi kuin hyvä esimerkiksi pilaantumistapahtumien tai tulvimisen seurausten vuoksi. Komission mielestä on siis tarpeellista säilyttää viittaus sovellettuun vedenkäsittelymenetelmään.

Useat tarkistukset (pääasiassa tarkistukset 18, 16, 21, 36, 73, 74, 75 ja 76) koskevat vesivarojen määrällistä käyttöä sellaisenaan, jonka edellyttämä oikeusperusta on 175 artiklan 2 kohta. Nykyisessä muodossaan direktiivissä käsitellään veden määrän hallintaa ainoastaan ympäristönsuojelua edistävänä tekijänä. Komissio ei voi hyväksyä näitä tarkistuksia nykyisen ehdotuksen yhteydessä, koska tällaiset muutokset voisivat vaikuttaa ehdotuksen oikeusperustan valintaperusteisiin. Tarkistuksissa 18 (vedenkäytön tehokkuus) ja 76 (vaatimukset kysynnän ohjaamiseksi) esitetään hyödyllisiä ehdotuksia, jotka olisivat muussa tapauksessa olleet hyväksyttäviä. Sanan "consumption" korvaaminen sanalla "use" on hyväksytty (ei vaikuta suomenkieliseen tekstiin).

Useissa tarkistuksissa selvennetään toimenpideohjelmaa tai tehdään siihen hyödyllisiä lisäyksiä. Komissio voi hyväksyä nämä tarkistukset joko kokonaan (78 ja 79) tai periaatteessa (71 ja 119).

Tarkistukset 54, 80 ja 82 ovat yksinkertaisia tekstin poistoja, jotka voidaan hyväksyä.

Useissa tarkistuksissa (2, 4, 5, 6, 9, 10, 13, 14, 190 ja 194) ehdotetaan muutoksia tai lisäyksiä johdanto-osan kappaleisiin. Nämä on hyväksytty vastaavia artikloita noudatellen joko kokonaan, osittain tai periaatteessa. Johdanto-osassa ei tarvita viittausta matkailupolitiikkaan, koska teksti jo epäsuorasti kattaa tämän alan. Viittaus pohjavettä koskevaan toimintaohjelmaan on hyväksytty.

Tarkistukset 35, 37, 40, 74 ja 123 koskevat hallintorakenteita. Nämä kysymykset olisi jätettävä jäsenvaltioiden päätettäväksi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Tarkistuksessa 1 todetaan, ettei vesi ole mikä tahansa kauppatavara, vaan se on Euroopan unionin kansojen yhteistä omaisuutta, jota on suojeltava sellaisenaan. Tämän johdanto-osan kappaleen virikkeenä näyttää olevan ollut Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen sanamuoto. On kuitenkin kyseenalaista, tuoko se mitään lisäarvoa yhteisön lainsäädäntötekstiin, sillä virke on varsin korkealentoinen.

Tarkistus 11 on hyväksytty osittain, ja ehdotukseen on lisätty velvoite, jonka mukaan komission on julkaistava vuosittain ajantasaistettu suunnitelma niistä mahdollisista tulevista aloitteista, joita se suunnittelee tai harkitsee vesialalla. Sen sijaan että hyväksyisi velvoitteen julkaista direktiivin täytäntöönpanoa koskeva kertomus kahden vuoden välein, komissio on hyväksynyt tarkistukset 198 ja 200, joissa varmistetaan, että kyseiset kertomukset julkaistaan kolmen vuoden välein.

Tarkistuksessa 12 muutetaan ilmaus "saavutetaan vähintään vastaava veden suojelun taso" muotoon "on saavutettava". Tämä ei vaikuta sopivalta, sillä johdanto-osan kappaleessa ei voida asettaa oikeudellisia velvoitteita. Johdanto-osan kappaleessa ilmaistaan ainoastaan ehdotetun direktiivin tosiasialliset seuraukset.

Tarkistuksessa 15 ehdotetaan johdanto-osan kappaletta, jossa todetaan, ettei vaarallisten tai radioaktiivisten aineiden päästämiselle veteen ole mitään luonnonoikeutta, ja että tieteen ja tekniikan kehitys mahdollistaa vähemmän pilaantumista aiheuttavien tuotantotekniikoiden asteittaisen käyttöönoton. Tämän johdanto-osan kappaleen käytännön vaikutukset ovat epäselvät, ja siihen sisältyvän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia säännöksiä olisi parempi käsitellä nykyisissä johdanto-osan kappaleissa. Niinpä tässä muutetussa ehdotuksessa on täydennetty johdanto-osan 18 a kappaletta.

Tarkistuksissa 52, 70 ja 94 ilmaus "valuma-alueen hoitosuunnitelma" muutetaan muotoon "valuma-aluepiirin hoitosuunnitelma". Muutoksen hyödyllisyys on epäselvä.

Tarkistuksessa 70 esitetään lisäksi velvoite ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, ettei pilaantuminen lisäänny vesissä, joita tämä direktiivi ei koske. Tarkistus on tarpeeton, sillä direktiivin 4 artiklan 4 kohdan e alakohdassa esitetään velvoite noudattaa aluevesiä ja muita merivesialueita koskevia kaikkia vaatimuksia, joista on säädetty muussa yhteisön lainsäädännössä, ja toteuttaa kansainvälisen oikeuden mukaisia meri-ympäristön pilaantumista torjuvia, vähentäviä ja rajoittavia toimia. On myös epäselvää, mitä toimenpiteitä olisi vielä tarkoitus toteuttaa niiden toimenpiteiden lisäksi, joita jo edellytetään tämän direktiivin ja yhteisön muun lainsäädännön nojalla. Lisäksi on epäselvää, millä perusteilla näiden toimenpiteiden yhteydessä määriteltäisiin vesien tila sellaisissa vesissä, joihin ei sovelleta tässä direktiivissä esitettyä tavoitetta vesien hyvästä tilasta, sillä tarkistuksessa ei nimetä tällaisia vesiä eikä siinä anneta veden tilan tai ympäristön suojelun tason määritelmää tällaisia vesiä varten.

Tarkistuksessa 72 esitetään erityisvaatimus ympäristöarvioinnin suorittamisesta sellaisilla alueilla, joilla vedenotolla voi olla merkittävä vaikutus veden tilaan. Ehdotukseen sisältyy jo vaatimus veden tilaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnista muun muassa vedenoton yhteydessä käyttämällä ehdotuksessa annettuja arviointiperusteita ja menettelyjä. Lisäksi ehdotuksessa velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta vältetään esimerkiksi vedenotosta veden tilalle aiheutuvat heikentävät vaikutukset. Arvioinnin suorittamisesta on laadittava suunnitelma koko valuma-aluepiirille. Myös direktiivissä 97/11/EY edellytetään ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamista laajamittaisen pohjavedenoton ja veden ohjauksen yhteydessä sekä myös pienemmissä vastaavissa hankkeissa ja kasteluhankkeissa. Näistä syistä tarkistus 72 on tarpeeton.

Tarkistuksessa 92 ehdotetaan muutoksia komiteamenettelyyn, mitä komissio ei voi hyväksyä. Komitologiaa koskevat muutokset ovat poliittisia kysymyksiä, joita ei ole syytä käsitellä yksittäisen direktiiviehdotuksen yhteydessä.

Tarkistuksessa 93 esitetään, että tällä ehdotuksella korvattava nykyinen vesilainsäädäntö kumotaan asteittain. Esitetty menettely, jossa nykyinen lainsäädäntö kumotaan sitä mukaa kuin ehdotetun direktiivin vastaavat säännökset pannaan täytäntöön, on sisällytetty muutettuun ehdotukseen, vaikka tarkistuksessa ehdotettua aikataulua onkin muutettu. Lisäksi nämä muutokset vastaavat paremmin ehdotuksen johdanto-osan 37 kappaleen alkuperäistä sanamuotoa. Komissio ei hyväksy tarkistuksen osaa, jonka mukaan ehdotuksen liitteessä IX luetellut nykyiset direktiivit kumotaan sitten, kun jäsenvaltiot ovat asettaneet 21 artiklan 2 kohdassa lueteltujen aineiden päästöjen raja-arvot 21 artiklan 1 kohdan tai 13 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti. Ensinnäkin direktiivissä edellytetään, että vaarallisten aineiden rajoittamiseen sovelletaan yhdistettyä lähestymistapaa, johon sisältyvät sekä päästöjen raja-arvot että ympäristön laatustandardit. Toiseksi tarkistus tekisi kumoamisen ehdolliseksi siitä, milloin viimeinen jäsenvaltio on pannut tämän velvoitteen täytäntöön, ja tätä ei voida hyväksyä lainsäädännön selkeyteen liittyvistä syistä.

Tarkistuksessa 110 muutetaan otsikko "Pintaveden tilan seuranta" muotoon "Makeiden pintavesien, estuaarien ja rannikkovesien tilan seuranta", ja tarkistuksessa 149 muutetaan otsikko "Järvet" muotoon "Järvet, lammikot ja sisämaan vesiperäiset alueet". Tarkistuksessa 150 lisätään ilmaus "rannikoiden vesiperäiset alueet". Komissio on säilyttänyt alkuperäisen sanamuodon, koska näiden terminologisten muutosten käytännön hyöty on kyseenalainen. Lisäksi komissio on jo selkeyttänyt direktiivin soveltamisalaa kosteikkojen osalta hyväksymällä tarkistukset 118, 189, 191, 192 ja 193.

Tarkistuksessa 125 edellytetään, että suunniteltuja toimia koskevia tietoja annetaan maksutta ja että ne ovat saatavilla Internetissä. Tässä tarkistuksessa mennään pidemmälle kuin ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta annetussa nykyisessä neuvoston direktiivissä 90/313/ETY samoin kuin äskettäin tehdyssä Århusin yleissopimuksessa tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa. Lisäksi ehdotukseen sisältyy jo laajoja säännöksiä, joissa jäsenvaltiot ja komissio velvoitetaan takaamaan tiedottaminen, raportointi ja kansalaisten osallistuminen. Näitä velvoitteita on vielä vahvistettu sillä, että komissio on hyväksynyt tarkistukset 86, 196, 197, 198 ja 200.

Tarkistuksessa 171 komissiota pyydetään tekemään kustannus-hyötyanalyysi tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä investoinnista viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Komissio ei pidä erillistä kustannus-hyötyanalyysiä tarpeellisena. Vaikkei kyseessä olekaan varsinainen kustannus-hyötyanalyysi, niin direktiivissä velvoitetaan jo jäsenvaltiot tekemään taloudellinen arviointi kunkin valuma-aluepiirin vedenkäytöstä viiden vuoden kuluttua direktiivin antamisesta. Lisäksi komissio on hyväksynyt tarkistuksia, joissa edellytetään, että jäsenvaltiot ja komissio tiedottavat tällaisista arvioinneista. Myös direktiivissä vaadittuihin, kuuden vuoden välein laadittaviin valuma-alueen hoitosuunnitelmiin sisältyy tietoja kunkin valuma-aluepiirin vesitaloudesta sekä piirien alueella tapahtuneesta veden tilan paranemisesta. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida direktiivin kustannuksia ja hyötyjä kunhan direktiivi on pantu täytäntöön ja sitä on sovellettu vesiympäristön käytännön suojeluun ja parantamiseen.

Tarkistuksessa 179 todetaan, että jäsenvaltioilla on oikeus mennä pidemmälle kuin mitä direktiiviehdotuksessa vaaditaan. Tämä on jo mahdollista EY:n perustamissopimuksen 176 artiklan nojalla eikä sitä tarvitse tässä erikseen mainita.

Tarkistuksessa 182 lisätään johdanto-osan kappaleeseen maininta, jonka mukaan taloudellisten välineiden oikea käyttö voi parantaa hallintoa ja edistää järkevämpää vedenkäyttöä. Lisäksi siinä yhdistetään vesivarojen sopimaton tai liiallinen käyttö saastuttaja maksaa -periaatteeseen. Vaikka ajatus ei sinällään olekaan väärä, jää kuitenkin epäselväksi, mitä tarkoitetaan oikealla käytöllä tai sopimattomalla ja liiallisella käytöllä. Myöskään ei ole selvää, mihin ehdotuksen säännöksiin tämä johdanto-osan kappale liittyy. Lisäysten hyväksyminen voisi siten vähentää ehdotuksen selkeyttä.

Tarkistuksissa 183 ja 184 annetut "keinotekoisten vesivarojen" ja "erittäin paljon käsiteltyjen vesivarojen" määritelmät vaikuttavat tarpeettomilta. Komissio on kuitenkin ehdotuksen selkeyden lisäämiseksi muuttanut liitettä II siten, että siinä esitetään perusteet, joiden mukaan vedet voidaan määritellä keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi.

Tarkistus 185 koskee 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettua määräaikaa (vuosi 2010), johon mennessä ympäristötavoitteet on saavutettava. Tarkistuksessa ei muuteta tätä määräaikaa vaan ainoastaan tapaa, jolla siihen viitataan. Lisäksi siinä tarkennetaan, että tavoitteet on saavutettava liitteessä V olevien määräysten mukaisesti. Komissio ei pidä tätä sanamuodon muutosta tarpeellisena, mutta on kuitenkin lisännyt artiklaan tarkistuksessa 185 ehdotetun viittauksen liitteessä V oleviin määräyksiin, joissa kyseiset tavoitteet määritellään.

Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI vesipolitiikkaan liittyvien yhteisön toimien kehyksestä (KOM(97) 49 lopullinen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Alkuperäinen ehdotus // Muutettu ehdotus

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

// veden tilan suojelu edistää juomaveden tarjonnan turvaamista väestölle,

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

// komissio antoi 29 päivänä toukokuuta 1995 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon kosteikkojen järkiperäisestä käytöstä ja suojelusta, jossa tunnustettiin kosteikkojen huomattava merkitys vesivarojen suojelun kannalta,

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

// kaikessa tehokkaassa ja johdonmukaisessa vesipolitiikassa on otettava huomioon rannikoiden ja estuaarien läheisyydessä sekä merenlahdissa ja suhteellisen suljetuilla merialueilla sijaitsevien vesiekosysteemien haavoittuvuus, koska valuma-alueilta virtaavan veden laadulla on huomattava vaikutus näiden vesiekosysteemien tasapainoon,

Johdanto-osan XX kappale (uusi)

// yhteisö ja jäsenvaltiot ovat sopimuspuolia useissa kansainvälisissä sopimuksissa, erityisesti HELCOMin, OSPARin ja Barcelonan yleissopimuksissa, jotka sisältävät merkittäviä velvoitteita merivesien suojelemiseksi pilaantumiselta; tämä direktiivi mahdollistaa osaltaan sen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat täyttää kyseiset velvoitteet,

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

// toimista, jotka tähtäävät veden tilan suojeluun valuma-alueilla, saadaan taloudellista hyötyä, sillä ne edistävät kalakantojen suojelua, rannikkovesien kalakannat mukaan lukien,

Johdanto-osan 18 a kappale

Ennaltaehkäisyn periaate ja periaate päästöjen torjumisesta niiden lähteillä edellyttävät erilaisten vaarallisten aineiden päästöjen aiheuttaman pilaantumisen torjumista; neuvoston olisi komission ehdotuksesta päätettävä aineista, joihin kohdistettavia toimia pidetään tärkeydeltään ensisijaisina; neuvoston olisi komission ehdotuksesta vahvistettava toimenpiteet kyseisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen lopettamiseksi asteittain ottaen huomioon kaikki huomattavat päästöjen lähteet sekä käytettävissä olevien pilaantumista vähentävien vaihtoehtojen kustannustehokkuus ja kohtuullisuus, // vesiympäristön parannettu suojelu edellyttää, että vähennetään asteittain vaarallisten aineiden päästöjä sekä estetään vuodoista johtuvat päästöt ja häiriötilanteista aiheutuvien vaarallisten aineiden päästöjen aiheuttama pilaantuminen; aineet priorisoidaan niiden vesiympäristöön kohdistuvan tai sen kautta välittyvän riskin perusteella; tämä edistää päästöjen lopettamista koskevan tavoitteen saavuttamista sekä lopullisena tavoitteena merellisessä ympäristössä olevien kertymien saattamista lähelle tausta-arvoja luonnossa esiintyvien aineiden osalta ja lähelle nollatasoa synteettisten aineiden osalta; neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi komission ehdotuksesta päätettävä toiminnan kohteena ensisijaisesti olevista aineista; neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi komission ehdotuksesta hyväksyttävä toimenpiteitä kyseisten aineiden päästöjen vähentämiseksi asteittain ottaen huomioon kaikki lähteet,

Johdanto-osan 19 kappale

yhteisiä periaatteita tarvitaan, jotta voidaan yhteensovittaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä veden määrän ja laadun parantamiseksi, edistää ympäristön kannalta kestävää vedenkäyttöä, vaikuttaa kaukokulkeutuvan pilaantumisen aiheuttamien ongelmien valvontaan, suojella ekosysteemejä, erityisesti vesiekosysteemejä, sekä suojella yhteisön vesien virkistyskäyttömahdollisuuksia, // yhteisiä periaatteita tarvitaan, jotta voidaan yhteensovittaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä parantaa yhteisön alueella olevien vesien määrällistä ja laadullista suojelua, edistää kestävän kehityksen mukaista vesien käyttöä, edistää valtioiden rajat ylittävien vesistöjen pilaantumisongelmien hillitsemistä, suojella vesiekosysteemejä ja niistä suoraan riippuvaisia kosteikkoja sekä suojella ja kehittää yhteisön vesien käyttömahdollisuuksia,

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

// on välttämätöntä kehittää yhtenäinen yhteisön vesipolitiikka,

Johdanto-osan 20 kappale

olisi vahvistettava yhteisiä veden tilaa koskevia laadun ja määrän määritelmiä; olisi asetettava ympäristötavoitteita, jotta pinta- ja pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen yhteisön tasolla voidaan varmistaa; // olisi vahvistettava yleiset veden tilan määritelmät veden laadun ja määrän osalta; olisi asetettava ympäristötavoitteita, jotta voidaan varmistaa pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen koko yhteisön alueella sekä estää vesien tilan heikkeneminen yhteisön tasolla,

Johdanto-osan 29 kappale

on tarpeen yhdentää kestävää vesienhoitoa edelleen muihin yhteisön politiikan alueisiin ja erityisesti maatalouspolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja kalastuspolitiikkaan; tässä direktiivissä luodaan pohja jatkuvalle keskustelulle ja strategioiden kehittämiselle kohti politiikan alueiden yhdentämistä edelleen; tällä direktiivillä vaikutetaan siten huomattavasti Euroopan aluekehityssuunnitelman (ESDP) pääperiaatteiden ja -tavoitteiden toteuttamiseen, // on tarpeen liittää kestävän kehityksen periaatteiden mukainen vesien käyttö ja hallinta edelleen muihin yhteisön politiikkoihin, erityisesti maatalouspolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja kalastuspolitiikkaan; ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pohjaveden yhdennettyä suojelua ja käyttöä koskevasta toimintaohjelmasta (KOM(96) 315, 10. heinäkuuta 1996) myötävaikuttaa tähän huomattavasti; tässä direktiivissä luodaan pohja jatkuvalle keskustelulle ja strategioiden kehittämiselle kohti eri politiikan alueiden yhdentämistä edelleen; tällä direktiivillä vaikutetaan siten huomattavasti Euroopan aluekehityssuunnitelman (ESDP) pääperiaatteiden ja -tavoitteiden toteuttamiseen,

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

// veden tilan heikkenemisen ehkäisemistä tai hyvän tilan saavuttamista koskevasta vaatimuksesta voidaan myöntää poikkeus erityisin edellytyksin, jos vaatimuksen noudattamatta jättäminen johtuu ennalta arvaamattomista tai poikkeuksellisista olosuhteista, varsinkin tulvista ja kuivuudesta,

Johdanto-osan X kappale (uusi)

// yhteisön toimenpiteet, joilla pyritään Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti suojelemaan ihmisten terveyttä ihmistoiminnasta aiheutuvan ionisoivan säteilyn haitallisilta vaikutuksilta, tarjoavat jonkin verran suojaa myös ympäristölle; tarvitaan kuitenkin lisätoimenpiteitä ympäristön täydelliseksi suojelemiseksi tämän direktiivin yleisten tavoitteiden mukaisesti,

Johdanto-osan 35 kappale

komission olisi esitettävä vuosittain ajantasaistettu suunnitelma niistä mahdollisista tulevista aloitteista, joita se suunnittelee tai harkitsee vesialalla, // komission olisi julkaistava vuosittain ajantasaistettu suunnitelma niistä mahdollisista tulevista aloitteista, joita se suunnittelee tai harkitsee vesialalla,

Johdanto-osan 37 b kappale (uusi)

// kestävä kehitys edellyttää, ettei järkevän vesipolitiikan periaatteesta poiketa jonkin alueen taloudellisen kehityksen edistämiseksi,

1 artikla

Tarkoitus

Tämän direktiivin yleisenä tarkoituksena on luoda yhteisön alueen vesien suojelemiseksi periaatteet, joilla:

a) // makean pintaveden, jokien suistoalueiden, rannikkovesien ja pohjaveden osalta:

// i) // estetään vesiekosysteemien ja maalla olevien ekosysteemien tilan huononeminen edelleen ja suojellaan sekä parannetaan niitä ottaen huomioon niiden veden tarve

// ii) // edistetään ympäristön kannalta kestävää vedenkäyttöä, joka perustuu käytettävissä olevien vesivarojen pitkän aikavälin suojeluun, ja

b) // aluevesien ja muiden merivesialueiden osalta sisällytetään muussa yhteisön lainsäädännössä asetetut ja Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaiset suojelu-vaatimukset,

ja vaikutetaan siten vesivarojen tarjontaan niiden kestävän käytön edellyttämän laadun ja määrän mukaisesti.

// Tämän direktiivin yleisenä tarkoituksena on luoda makeiden pintavesien, murtovesien, rannikkovesien ja pohjavesien suojelemiseksi puitteet, joilla

a) // estetään vesiekosysteemien sekä niistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien, ottaen huomioon niiden vedentarve, tilan huononeminen edelleen sekä suojellaan ja parannetaan niiden tilaa,

b) // edistetään kestävän kehityksen mukaista vedenkäyttöä, joka perustuu käytettävissä olevien vesivarojen pitkän aikavälin suojeluun,

bb) // pyritään vesiympäristön parempaan suojeluun toteuttamalla erityistoimenpiteitä haitallisten aineiden päästöjen asteittaiseksi vähentämiseksi perustuen suurinta huolta aiheuttavien aineiden priorisointiin,

c) // tuetaan tulvien ja kuivien kausien vaikutusten lieventämistä,

ja siten edistetään

- // tasapainoisen ja tasapuolisen vedenkäytön edellyttämän hyvälaatuisen pinta- ja pohjaveden riittävän tarjonnan järjestämistä,

- // maa-alueiden vesien ja merivesien suojelua,

- // olennaisten kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista, ja

- // vaarallisten aineiden päästöjen asteittaista vähentämistä ja vuodoista aiheutuvien päästöjen ja häiriötilanteista aiheutuvien vaarallisten aineiden päästöjen aiheuttaman pilaantumisen estämistä sekä lopullisena tavoitteena ympäristössä olevien kertymien saamista lähelle tausta-arvoja luonnossa esiintyvien aineiden osalta ja lähelle nolla-tasoa synteettisten aineiden osalta.

2 artiklan 7 a kohta (uusi)

// "Pohjavesiesiintymä" tarkoittaa maanpinnan alapuolella olevaa kivikerrostumaa tai -kerrostumia tai muuta riittävän huokoista ja läpäisevää geologista kerrostumaa, joka mahdollistaa joko merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton.

2 artiklan 7 b kohta (uusi)

// "Pohjavesimuodostuma" tarkoittaa eriteltävissä olevaa pohjavesimäärää yhden tai useamman pohjavesiesiintymän alueella.

2 artiklan 17 kohta

// "Ekologisella tilalla" tarkoitetaan pintavesiin yhteydessä olevien vesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan laadun kuvaamiseen liittyvää ilmaisua liitteen V mukaisesti luokiteltuna.

2 artiklan 23 kohta

"Hyvällä kemiallisella tilalla" tarkoitetaan sellaista vesien kemiallista tilaa, että pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä liitteessä IX ja 21 artiklan 6 kohdan ja muun asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön mukaisesti vahvistettuja ympäristön laatustandardeja ja jos näitä koskevien seurantatulosten perusteella voidaan päätellä, että tällaiset ympäristön laatustandardit eivät ylity tulevaisuudessa. // "Hyvällä pintaveden kemiallisella tilalla" tarkoitetaan sellaista pintavesien kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä liitteessä IX olevia sekä 21 artiklan 6 kohdan ja muun asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön mukaisesti yhteisön tasolla vahvistettuja ympäristön laatustandardeja.

Hyvä kemiallinen tila on kemiallinen tila, jota edellytetään 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen pinta- ja pohjavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. //

2 artiklan 23 a kohta (uusi)

// "Pohjaveden hyvällä kemiallisella tilalla" tarkoitetaan liitteessä V olevassa taulukossa 2.3.2 määriteltyä tilaa.

2 artiklan 24 kohta

"Määrällisellä tilalla" tarkoitetaan ilmaisua pohjavesien pysyvän käytön tasosta, joka johtuu suorasta ja epäsuorasta vedenotosta ja veden luonnollisen uusiutumisnopeuden muutoksista. // "Määrällisellä tilalla" ilmaistaan sitä tasoa, jolla suora ja epäsuora vedenotto vaikuttaa pohjavesimuodostumaan.

2 artiklan 24 a kohta (uusi)

// "Käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla" tarkoitetaan pitkäaikaista vuosittaista virtaamakeskiarvoa, jolla pohjavesiesiintymä täyttyy, vähennettynä pitkäaikaisella vuosittaisella virtaustasolla, joka vaaditaan 4 artiklan mukaisesti pohjavesiesiintymiin liittyvien pintavesien ekologisten laatutavoitteiden saavuttamiseksi, jotta vältetään kyseisten vesien ekologisen tilan merkittävä heikkeneminen ja merkittävät vahingot pohjavesimuodostumaan liittyvissä maaekosysteemeissä.

2 artiklan 26 kohta

"Hyvällä määrällisellä tilalla" tarkoitetaan pohjaveden määrällistä tilaa, jos vedenotto ja luonnollisen uusiutumisnopeuden muutokset ovat pitkällä aikavälillä ympäristön kannalta kestäviä eivätkä johda ekologisen tilan heikkenemiseen maaekosysteemeissä. // "Hyvällä määrällisellä tilalla" tarkoitetaan liitteessä V olevassa taulukossa 2.2.2 määriteltyä tilaa.

Hyvä määrällinen tila on määrällinen tila, jota edellytetään 4 artiklan 1 kohdan b kohdassa säädettyjen pohjavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. //

4 artiklan 1 kohdan a alakohta

a) // estää pintavesien pilaantuminen ja ekologisen laadun heikkeneminen ja kunnostaa pilaantuneet pintavedet pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi kaikkien pintavesien osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, // a) // - // estää pintavesien tilan heikkeneminen ja

// - // kunnostaa pintavedet pintaveden hyvä tilan saavuttamiseksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja

// - // parantaa liitteessä II olevassa 1.6 kohdassa tarkoitettuja voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia vesiä veden hyvän ekologisen ominaisuuden ja pintaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttamiseksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010,

kaikissa pintavesissä liitteessä V olevien määräysten mukaisesti ja ottaen huomioon 4, 5 ja 6 kohdan soveltaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklassa mainittujen kansainvälisten sopimusten soveltamista asianomaisten osapuolten osalta,

4 artiklan 1 kohdan b alakohta

b) // estää pohjaveden laadun heikkeneminen, kunnostaa pilaantuneet pohjavedet ja varmistaa tasapaino pohjaveden oton ja uusiutumisen välillä pohjaveden hyvän tilan saavuttamiseksi kaikkien pohjavesien osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, ja // b) // - // estää pohjavesien tilan heikkeneminen ja

// - // kunnostaa pohjavesimuodostumat ja varmistaa tasapaino pohjaveden oton ja uusiutumisen välillä pohjaveden hyvän tilan saavuttamiseksi kaikissa pohjavesimuodostumissa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010

liitteessä V olevien määräysten mukaisesti sekä

// - // kääntää laskuun merkittävät ja pitkäaikaisesti kasvussa olevat pilaavien aineiden kertymät, jotka ovat seurausta ihmistoiminnasta, pilaantumisen vähentämiseksi asteittain ja sellaisen tilan saavuttamiseksi, jossa ihmistoiminta ei merkittävästi pilaa pohjavesiä,

ja ottaen huomioon 4, 5 ja 6 kohdan soveltaminen,

4 artiklan 1 kohdan cc alakohta (uusi)

// cc) vähentää asteittain 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetussa ensisijaisten aineiden luettelossa mainittujen aineiden päästöjä pintavesiin sekä sellaisten aineiden päästöjä, jotka muuten estäisivät edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen 13 artiklan 3 kohdan gg alakohdan mukaisesti,

4 artiklan 2 a kohta (uusi)

// 2 a. // Jäljempänä olevaa 3, 4, 5 ja 6 kohtaa soveltaessaan jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei soveltaminen vaaranna tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamista muissa samaan valuma-aluepiirin kuuluvissa vesissä ja että soveltaminen on yhdenmukaista yhteisön muun ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon kanssa.

4 artiklan 4 kohdan a alakohta

a) // ihmisen toimet ovat vakavasti vaikuttaneet vesiin ja tilan parantaminen on osoittautunut mahdottomaksi tai kohtuuttoman kalliiksi, // a) // jäsenvaltiot toteavat, että ihmisen aiempi toiminta on vaikuttanut vesiin niin paljon tai vesien luonnolliset olosuhteet ovat sellaiset, että tilan parantaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista,

4 artiklan 4 kohdan b alakohta

b) // ympäristötavoitteet on asetettu niin, että tilan heikkenemistä ei enää tapahdu, jotta tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista ei vaaranneta muissa samaan valuma-aluepiiriin kuuluvissa vesissä, // b) // tällaiset alhaisemmat ympäristötavoitteet on asetettu sellaiselle tasolle, että veden tila on ainoastaan hieman heikompi kuin paras saavutettavissa oleva tila ottaen huomioon ihmisen toiminnan väistämätön vaikutus,

4 artiklan 4 kohdan d alakohta

d) // tällaiset alhaisemmat tavoitteet on asetettava niin, että yhteisön voimassa olevan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa ei heikennetä. // Poistetaan

4 artiklan 5 kohta (uusi)

// 5. // Vesien tilan heikkenemisen, joka johtuu ennalta arvaamattomista tai poikkeuksellisista olosuhteista, erityisesti tulvista ja kuivista kausista, ei katsota rikkovan tämän direktiivin vaatimuksia kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

a) // kaikki toteutettavissa olevat toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen heikkenemisen estämiseksi ja jotta vältetään se, että tämän direktiivin tavoitteiden saavuttaminen estyy niissä vesissä, joihin edellä mainitut olosuhteet eivät vaikuta,

b) // edellytykset, joiden perusteella kyseiset ennalta arvaamattomat tai poikkeukselliset olosuhteet voidaan todeta, mukaan lukien asianmukaisten indikaattorien käyttöönotto, esitetään valuma-alueen hoitosuunnitelmassa,

c) // toimenpiteet, joihin ryhdytään poikkeuksellisissa olosuhteissa, on sisällytetty toimenpideohjelmaan eivätkä ne estä veden tilan palautumista sen jälkeen, kun olosuhteet ovat ohitse,

d) // ennalta arvaamattomien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutukset tarkistetaan vuosittain ja muiden tilanteiden kuin tulvien ja kuivien kausien osalta toteutetaan toteutettavissa olevat toimenpiteet, jotta niin pian kuin käytännössä on mahdollista palautetaan tila, joka vesillä oli ennen kyseisten olosuhteiden vaikutusta, ja

e) // seuraavaan ajan tasalle saatettuun valuma-alueen hoitosuunnitelmaan liitetään yhteenveto olosuhteiden vaikutuksista sekä edellä a ja b alakohtien mukaisesti toteutetuista tai toteutettavista toimenpiteistä.

4 artiklan 6 kohta (uusi)

// 6. // Jos pohjaveden hyvää tilaa, hyvää ekologista tilaa tai tarvittaessa hyvää ekologista ominaisuutta ei saavuteta tai sen tilan heikkenemistä ei voida estää, tämän ei katsota rikkovan tätä direktiiviä, jos se johtuu uusista muutoksista pintaveden fyysisissä ominaisuuksissa tai pohjaveden tason vaihteluista, ja jäsenvaltiot toteavat, että on olemassa ensisijaisia yleiseen etuun liittyviä tarpeita toteuttaa kyseiset muutokset tai vaihtelut erityisesti ihmisten turvallisuuteen, ihmisten terveyden suojeluun, ympäristön suojeluun tai ympäristön kannalta kestävään kehitykseen liittyvistä syistä, ja jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) // on ryhdytty kaikkiin toteutettavissa oleviin toimenpiteisiin muutoksista veden tilalle aiheutuvien haittavaikutusten vähentämiseksi,

b) // muutoksille vaihtoehtoiset toimet on tutkittu ja arvioitu tarkasti ja on päädytty lopputulokseen, että vallitsevissa olosuhteissa muutokset ovat ympäristön kannalta paras vaihtoehto,

c) // muutosten syyt sekä vaihtoehtojen tutkiminen ja muutettujen vesien korjatut tavoitteet on esitetty ja selitetty 16 artiklassa vaaditussa valuma-alueen hoitosuunnitelmassa, ja korjattuja tavoitteita ja muutostarvetta tarkastellaan uudelleen joka kuudes vuosi.

5 artikla

Valuma-aluepiirin ominaispiirteet

1. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kunkin valuma-aluepiirin ominaispiirteet arvioidaan ja että tämä arviointi tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Kyseisten arviointien on sisällettävä:

a) // selvitys valuma-alueen maatieteellisistä ja geologisista ominaispiirteistä,

b) // arviointi valuma-aluepiirin hydrografisista ominaispiirteistä,

c) // arviointi valuma-aluepiirin demografisista ominaispiirteistä, ja

d) // arviointi valuma-aluepiirin maankäytöstä ja taloudellisesta toiminnasta.

Jotta käytettävissä olevien tietojen mahdollisimman laaja käyttö varmistetaan ja vältetään päällekkäisyyksiä tietojen keräämisessä, on varmistettava tilastoviranomaisten yhteistyö jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla.

2. // Komission on annettava liitteessä II olevat tekniset ohjeet arviointia varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseiset tekniset ohjeet korvaavat nykyisen liitteen II.

3. // Arvioinnit on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. // Valuma-aluepiirin ominaispiirteet, ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi ja vedenkäytön taloudellinen arviointi

1. // Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kullekin valuma-aluepiirille tai sen alueella olevalle kansainvälisen valuma-aluepiirin osalle tehdään

- // ominaispiirteiden arviointi,

- // arviointi ihmistoiminnan vaikutuksesta pintavesien ja pohjaveden tilaan ja

- // vedenkäytön taloudellinen arviointi

liitteissä II ja IIIa olevien teknisten eritelmien mukaisesti ja että ne saatetaan valmiiksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001.

2. // Edellä 1 kohdassa tarkoitetut arvioinnit on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

6 artikla

Tutkimus ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista

1. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä tehdään tutkimus ihmisen toiminnan vaikutuksista pinta- ja pohjavesien tilaan ja että nämä tutkimukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Kyseisten tutkimusten on sisällettävä:

// a) // pistekuormituksen aiheuttamaa pilaantumista koskevat arviot,

// b) // hajakuormituksen aiheuttamaa pilaantumista koskevat arviot,

// c) // vedenottoa koskevat arviot ja

// d) // arviointi muista antropogeenisista vaikutuksista veden tilaan.

2. // Komission on annettava liitteessä III tarkoitetut tekniset ohjeet tutkimusta varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseiset tekniset ohjeet korvaavat nykyisen liitteen III.

3. // Tutkimus on saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. // Poistetaan

7 artikla

Taloudellinen arviointi valuma-aluepiirin vedenkäytöstä

Taloudellinen arviointi valuma-aluepiirin vedenkäytöstä

1. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä tehdään vedenkäyttöä koskeva taloudellinen arviointi muun muassa jotta saadaan perustiedot 12 artiklan täytäntöönpanoa varten ja että nämä arvioinnit tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Kyseisten arviointien on sisällettävä:

// a) // makean veden otto ja jakelu,

// b) // jäteveden kerääminen ja jätevesipäästöt,

// c) // edellä 1 kohdan a alakohtaan ja b alakohtaan liittyvät määrät, hinnat ja kustannukset (mukaan lukien ympäristöön ja raaka-ainevaroihin liittyvät kustannukset ja hyödyt),

// d) // edellä 1 kohdan a alakohdan, b alakohdan ja c alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen erittely taloudellisten toimintojen eri alojen mukaisesti, jotka on jaettu vähintään kotitalouksiin, teollisuuteen ja maatalouteen,

// e) // veden tarjontaa ja kysyntää koskevat pitkän aikavälin ennusteet,

// f) // arvio julkisen ja yksityisen alan tekemistä perusrakenneinvestoinneista, ja

// g) // edellä 1 kohdan a–f alakohdan mukaisesti kerättyihin tietoihin liittyvät historialliset suuntaukset, mukaan lukien asiaankuuluvat kausikohtaiset tiedot, ja ennusteet useiden hinta- ja investointisuunnitelmien mukaisesti, joissa katetaan ainakin edelliset kuusi vuotta sekä suunnitelmien osalta seuraavat kaksitoista vuotta.

2. // Komission on annettava liitteessä II tarkoitetut tekniset ohjeet arviointia varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 25 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseiset tekniset ohjeet korvaavat nykyisen liitteen II.

3. // Taloudelliset arvioinnit on saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. // Poistetaan

8 artiklan 2 kohta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ympäristön laatustandardeja asetetaan kaikille 1 kohdan mukaisesti tunnistetuille vesille, jotta voidaan varmistaa, että tulevan vedenkäsittelyohjelman tuloksena ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää direktiivin 80/778/ETY vaatimukset. // Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien 1 kohdan mukaisesti määriteltyjen vesien osalta, että 4 artiklassa vahvistettujen tämän direktiivin mukaisten tavoitteiden, joihin pintavesien osalta sisältyvät myös 21 artiklan mukaisesti yhteisön tasolla laaditut laatustandardit, saavuttamisen lisäksi sovellettavan vesienkäsittelymenetelmän ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti tuotetaan vettä, joka täyttää direktiivin 80/778/ETY , sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/83/ETY, vaatimukset.

10 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tilan seuraamiseksi laaditaan ohjelmia, jotta voidaan laatia yhdenmukainen ja kattava selvitys vesien tilasta kussakin valuma-aluepiirissä. Pintavesien osalta tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta. Pohjavesien osalta tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä kemiallisen ja määrällisen tilan seuranta. Nämä ohjelmat on käynnistettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Seurantaan on sisällyttävä liitteessä V luetellut osatekijät. // 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tilan seuraamiseksi laaditaan ohjelmia, jotta voidaan laatia yhdenmukainen ja kattava selvitys vesien tilasta kussakin valuma-aluepiirissä sekä läheisillä merialueilla, joihin valuma-aluepiirin vedet valuvat. Pintavesien osalta tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä virtaaman määrän ja tason sekä ekologisen ja kemiallisen tilan määrällinen seuranta. Pohjavesien osalta tällaisiin ohjelmiin on sisällyttävä kemiallisen ja määrällisen tilan seuranta. Nämä ohjelmat on käynnistettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Seurantaan on sisällyttävä liitteessä V luetellut osatekijät.

10 artiklan 2 kohta (uusi)

// Teknisiin eritelmiin sisältyy kaikkien jäsenvaltioiden tunnustamien standardoitujen laadunarviointi- ja valvontamenetelmien käyttö.

12 artiklan 1 kohta a alakohta (uusi)

// Jäsenvaltioiden on otettava huomioon periaate, jonka mukaan vedenkäytön ympäristö- ja luonnonvarakustannukset on katettava maksuilla, ja pyrittävä asettamaan maksut tasolle, joka kannustaa tämän direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.

12 a artikla (uusi)

// Piste- ja hajakuormitusta koskeva yhdistetty lähestymistapa

1. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa määritellyn mukaisesti valvottavia päästöjä valvotaan tässä artiklassa tarkoitetulla tavalla.

2. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

// a) // päästöjen valvonnassa käytetään parhaita käytettävissä olevia tekniikoita tai

// b) // noudatetaan asianmukaisia päästörajoja tai

// c) // hajakuormituspäästöjen valvonnassa käytetään tarpeen mukaan parhaita ympäristökäytäntöjä,

// joista säädetään seuraavissa direktiiveissä:

// - // direktiivi 96/61/EY

// - // direktiivi 91/271/EY

// - // direktiivi 91/676/EY

// - // tämän direktiivin 21 artiklan nojalla annetut direktiivit

// - // liitteessä IX luetellut direktiivit

// - // muu asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö

// viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007, ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä toisin säädetä.

3. // Jos jossain tämän direktiivin mukaisesti vahvistetussa, liitteessä IX luetelluissa direktiiveissä vahvistetussa tai muun yhteisön lainsäädännön mukaisesti vahvistetussa laatutavoitteessa tai laatustandardissa vaaditaan tiukempia ehtoja kuin 2 kohdan soveltamisesta johtuvat, päästöjen valvontaa tiukennetaan vastaavasti.

13 artiklan 3 kohdan bb alakohta (uusi)

// b) // toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen 4 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi pintavesille, jotka on määritelty voimakkaasti muutetuiksi tai keinotekoisiksi,

13 artiklan 3 kohdan e alakohta

// e) // makean pintaveden ja pohjaveden oton sekä makean pintaveden muualle ohjaamisen ja patoamisen valvonnasta, mukaan lukien vedenottoa koskeva rekisteri tai rekisterit ja vaatimus ennalta haettavasta vedenotto-, ohjaus- ja patoamisluvasta. Valvontatoimenpiteet tarkistetaan säännöllisesti ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tällaisesta valvonnasta sellaisen vedenoton, muualle ohjauksen tai patoamisen, jolla ei ole merkittävää vaikutusta veden tilaan,

13 artiklan 3 kohdan g alakohta

g) // liitteessä VIII lueteltujen aineiden suoran pohjaveteen päästämisen kieltämisestä, // g) // kiellosta päästää pilaavia aineita suoraan pohjaveteen jäljempänä olevien säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että samaan pohjavesiesiintymään palautetaan geotermisiin tarkoituksiin käytetty vesi.

Ne voivat myös sallia tietyin ehdoin, että

- // hiilivetyjen etsinnästä ja talteenotosta tai kaivostoiminnasta syntyviä aineita sisältävä vesi injektoidaan tai vettä injektoidaan teknisistä syistä geologisiin kerrostumiin, joista hiilivetyjä tai muita aineita on otettu talteen, tai geologisiin kerrostumiin, jotka luonnollisista syistä ovat pysyvästi sopimattomia muihin tarkoituksiin. Injektoitu vesi ei saa sisältää muita kuin edellä mainituista toimista peräisin olevia aineita.

- // kaivoksista ja louhoksista tai maa- ja vesirakennustöistä tai kyseisten rakennustöiden ylläpidon yhteydessä pumpattu vesi palautetaan pohjavesiesiintymään,

- // maakaasua ja nestekaasua injektoidaan varastointia varten geologisiin kerrostumiin, jotka luonnollisista syistä ovat pysyvästi sopimattomia muihin tarkoituksiin,

- // maakaasua ja nestekaasua injektoidaan varastointia varten muihin geologisiin kerrostumiin kaasun toimitusvarmuuteen liittyvistä välttämättömistä syistä, kun injektointi tapahtuu siten, että estetään vastaanottavan pohjaveden laadun heikkeneminen varastoinnin aikana tai sen jälkeen,

- // maan päällä tai alla tehdään rakennustöitä, maa- ja vesirakennustöitä tai vastaavia toimia, joissa joudutaan kosketuksiin pohjaveden kanssa,

- // pieniä määriä aineita lasketaan vesiin niiden ominaispiirteiden tieteelliseksi selvittämiseksi, niiden suojelemiseksi tai parantamiseksi,

edellyttäen, etteivät kyseiset päästöt estä kyseisille pohjavesimuodostumille asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Jäsenvaltiot voivat sallia pohjavesimuodostumien keinotekoisen täyttämisen tai lisäämisen. Kyseinen vesi voi olla peräisin mistä tahansa pintavedestä tai pohjavedestä sillä edellytyksellä, että kyseisen veden käyttö ei estä alkuperäisille vesille tai täytetyille tai lisätyille pohjavesimuodostumille asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.

13 artiklan 3 kohdan ia alakohta (uusi)

// ia) // toimenpiteistä 13 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen ympäristön laatustandardien saavuttamiseksi erityisesti kestävän kehityksen mukaisen vedenkulutuksen osalta.

13 artiklan 4 kohta

Täydentävät toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka on suunniteltu ja toteutettu perustoimenpiteiden lisäksi 4 artiklan mukaisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaan liitetään kaikki täydentävät toimenpiteet, joita pidetään tarpeellisina näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien edellä 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti vahvistettujen ympäristön laatustandardien saavuttamiseksi tarpeelliset toimet erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen mukaisen vedenkulutuksen kannalta. Liitteessä VI olevassa B osassa on alustava luettelo mahdollisista täydentävistä toimenpiteistä. // Täydentävät toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka on suunniteltu ja toteutettu perustoimenpiteiden lisäksi 4 artiklan mukaisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaan liitetään kaikki täydentävät toimenpiteet, joita pidetään tarpeellisina näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Liitteessä VI olevassa B osassa on alustava luettelo mahdollisista täydentävistä toimenpiteistä.

16 artikla

Valuma-alueen hoitosuunnitelmat

1. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä laaditaan valuma-alueen hoitosuunnitelma, joka kattaa koko valuma-aluepiirin. Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on sisällyttävä liitteessä VII yksityiskohtaisesti kuvatut tiedot.

2. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmat on julkaistava 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä.

3. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmat on tarkistettava ja ajantasaistettava 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

// Valuma-alueen hoitosuunnitelmat

1. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaiselle niiden alueella kokonaan sijaitsevalle valuma-aluepiirille laaditaan valuma-alueen hoitosuunnitelma.

2. // Jos kansainvälinen valuma-aluepiiri sijaitsee kokonaan yhteisön alueella, jäsenvaltioiden on varmistettava koordinointi yhden ainoan kansainvälisen valuma-alueen hoitosuunnitelman laatimiseksi. Jos kyseistä kansainvälisen valuma-alueen hoitosuunnitelmaa ei laadita, jäsenvaltioiden on laadittava sellaiset valuma-alueen hoitosuunnitelmat, jotka kattavat vähintään niiden alueella olevat kansainvälisen valuma-aluepiirin osat tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

3. // Jos kansainvälinen valuma-aluepiiri ulottuu yhteisön rajojen ulkopuolelle, jäsenvaltioiden on pyrittävä laatimaan yksi ainoa valuma-alueen hoitosuunnitelma, mutta jos tämä ei ole mahdollista, suunnitelman on katettava vähintään se osa kansainvälisestä valuma-aluepiiristä, joka on kyseisen jäsenvaltion alueella.

4. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on sisällyttävä liitteessä VII yksityiskohtaisesti eritellyt tiedot.

5. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmia voidaan täydentää valuma-alueen osaa tai eri taloudenaloja, vesikysymyksiä ja vesistötyyppejä koskevilla yksityiskohtaisemmilla ohjelmilla ja hoitosuunnitelmilla vesienhoidon erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen ei vapauta jäsenvaltioita niille tämän direktiivin muiden säännösten nojalla kuuluvista velvoitteista.

6. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmat on julkaistava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.

7. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmat on tarkistettava ja ajantasaistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

17 artikla

Kansalaisille tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen

1. // Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kussakin valuma-aluepiirissä kukin valuma-alueen hoitosuunnitelman luonnos julkaistaan ja on saatavilla vähintään vuotta ennen sen ajanjakson alkua, jota suunnitelma koskee. Pyynnöstä saatavilla on oltava tausta-asiakirjat ja valuma-alueen hoitosuunnitelman luonnoksen laatimisessa käytetyt tiedot.

2. // Niillä, joita asia koskee, on oltava vähintään kuusi kuukautta aikaa toimittaa kirjallisia huomioita kyseisistä asiakirjoista.

3. // Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös ajantasaistettuihin valuma-alueen suunnitelmiin. // Kansalaisille tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen

1. // Jäsenvaltioiden on kannustettava kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan aktiivisesti tämän direktiivin täytäntöönpanoon; erityisesti valuma-alueen hoitosuunnitelmien laadintaan, tarkistamiseen ja ajantasaistamiseen. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että jokaisen valuma-aluepiirin osalta julkaistaan seuraavat asiakirjat ja että yleisölle, myös käyttäjille, annetaan mahdollisuus esittää niistä huomautuksia:

a) // aikataulu ja työohjelma hoitosuunnitelman laatimiseksi, mukaan lukien lausunto kuulemistoimista, jotka on toteutettava vähintään kolme vuotta ennen sen ajanjakson alkua, jota hoitosuunnitelma koskee,

b) // väliarvio valuma-alueella todetuista merkittävistä vesien käyttöön ja hallintaan liittyvistä kysymyksistä vähintään kaksi vuotta ennen sen ajanjakson alkua, jota hoitosuunnitelma koskee,

c) // valuma-alueen hoitosuunnitelman luonnokset vähintään vuotta ennen sen ajanjakson alkua, jota hoitosuunnitelma koskee,

Valuma-alueen hoitosuunnitelman luonnoksen laatimisessa käytettyjen tausta-asiakirjojen ja tietojen on oltava pyynnöstä saatavilla.

2. // Jäsenvaltioiden on annettava vähintään kuusi kuukautta aikaa toimittaa kirjallisia huomautuksia kyseisistä asiakirjoista, jotta mahdollistetaan eri tahojen aktiivinen osallistumiseen ja kuuleminen.

3. // Edellä olevia kohtia 1 ja 2 sovelletaan myös ajantasaistettuihin valuma-alueen hoitosuunnitelmiin.

18 artikla

Suunnittelu valuma-alueen osien, alojen, asioiden tai vesityypin mukaan

1. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmia voidaan täydentää tuottamalla yksityiskohtaisempia ohjelmia ja hoitosuunnitelmia vesienhoidon erityisnäkökohtien käsittelemiseksi, mukaan lukien:

// a) // ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, jotka käsittelevät tiettyjä valuma-alueen osia valuma-aluepiirissä,

// b) // ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, jotka käsittelevät tiettyjä taloudenaloja,

// c) // ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, joissa käsitellään tiettyjä vesiasioita, ja

// d) // ohjelmat ja hoitosuunnitelmat, joissa käsitellään tiettyjä vesityyppejä tai ekosysteemejä.

Tällaiset toiminnot on mainittava valuma-alueen hoitosuunnitelmassa.

2. // Minkään edellä mainitun toimen toteuttaminen ei vapauta jäsenvaltioita mistään muusta tämän direktiivin velvoitteesta. // Poistetaan

20 artiklan 2 a kohta (uusi)

// Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden kuluessa kunkin 16 artiklan mukaisesta laaditun valuma-alueen hoitosuunnitelman tai sen ajan tasalle saatetun laitoksen julkaisemisesta annettava väliraportti, jossa selvitetään, miten toimenpideohjelman täytäntöönpanossa on edistytty.

21 artiklan 1 kohta

1. // Neuvosto vahvistaa erityiset rajoitustoimenpiteet ympäristölle kohtuuttoman vaarallisten yksittäisten pilaavien aineiden tai pilaavien aineryhmien aiheuttaman vesien pilaantumisen torjumiseksi. // 1. // Neuvosto vahvistaa erityiset toimenpiteet, joilla vähennetään asteittain vaarallisten aineiden päästöjä sekä estetään vuodoista johtuvat päästöt ja häiriötilanteista aiheutuvien vaarallisten aineiden päästöjen aiheuttama pilaantuminen; aineet priorisoidaan jäljempänä 2 kohdassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti niiden vesiympäristöön kohdistuvan tai sen kautta välittyvän riskin perusteella, mukaan lukien juomavedenottoon käytettävään veteen kohdistuvat riskit. Toimenpiteet hyväksytään komission tämän artiklan nojalla tekemien ehdotusten pohjalta ja perustamissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

21 artiklan 5 kohta

5. // Tärkeysjärjestyksessä ensisijaisiksi luetteloitujen aineiden osalta komissio laatii ehdotukset kyseisten päästöjen pääasiallisia lähteitä koskeviksi rajoituksiksi. Näin tehdessään komissio ottaa huomioon sekä tuotteet että prosessit päästöjen lähteinä ja määrittelee kustannustehokkaan ja kohtuullisen rajoitusyhdistelmän. Yhteisön tasolla voidaan tarvittaessa toteuttaa alakohtaisia toimenpiteitä prosesseista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi. // 5. // Tärkeysjärjestyksessä ensisijaisiksi luetteloitujen aineiden osalta komissio laatii ehdotukset kyseisten päästöjen pääasiallisia lähteitä koskeviksi rajoituksiksi. Näin tehdessään komissio ottaa huomioon sekä tuotteet että prosessit päästöjen lähteinä ja määrittelee kustannustehokkaan ja kohtuullisen yhdistelmän tuotteiden rajoitustoimia ja yhtenäiset päästöjen raja-arvot prosesseista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi. Yhteisön tasolla voidaan tarvittaessa toteuttaa alakohtaisia toimenpiteitä prosesseista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi.

21 artiklan 6 a kohta (uusi)

// 6 a. // Komissio esittää 5 ja 6 kohdan mukaisia ehdotuksia ja ainakin päästöjen rajoittamisen osalta pistekuormitusstandardeja ja ympäristön laatustandardeja kahden vuoden kuluessa kyseisen aineen sisällyttämisestä ensisijaisten aineiden luetteloon.

21 artiklan 6 b kohta (uusi)

// 6b. // Esittäessään 6 a artiklan mukaisia ehdotuksia komission on ilmoitettava niin tarkasti kuin mahdollista, kuinka paljon ehdotetut toimet vähentävät pintavesiin kohdistuvaa vaarallisten aineiden päästökuormitusta. Kun komissio esittää kertomuksen hyväksyttyjen ehdotusten täytäntöönpanosta, sen on vastaavasti ilmoitettava saavutettu kuormituksen väheneminen.

22 artikla

Komission kertomus

Komission kertomus

1. // Komissio julkaisee tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. // Komission kertomus

1. // Komissio julkaisee tämän direktiivin täytäntöönpanosta kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. // Kertomukseen on sisällytettävä ainakin seuraavat asiat:

a) // selvitys direktiivin täytäntöönpanossa tapahtuneesta kehityksestä, // 2. // Kertomukseen on sisällytettävä seuraavat asiat:

a) // selvitys direktiivin täytäntöönpanossa tapahtuneesta kehityksestä,

b) // selvitys pinta- ja pohjaveden tilasta yhteisössä, // b) // yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa laadittava selvitys pinta- ja pohjaveden tilasta yhteisön alueella

c) // vertaileva tutkimus 20 artiklan mukaisesti toimitetuista valuma-alueen hoitosuunnitelmista, mukaan lukien seuraavien suunnitelmien parantamista koskevat suositukset, // c) // selvitys 20 artiklan mukaisesti toimitetuista valuma-alueen hoitosuunnitelmista, mukaan lukien tulevien suunnitelmien parantamisehdotukset,

d) // vastaus kuhunkin toimivaltaisten viranomaisten 15 artiklan mukaisesti komissiolle antamaan suositukseen, ja // d) // yhteenveto vastauksista jäsenvaltioiden 15 artiklan mukaisesti komissiolle tekemiin ilmoituksiin ja suosituksiin,

e) // edellä 21 artiklan mukaisesti laadittujen strategioiden tiivistelmä. // e) // yhteenveto 21 artiklan mukaisesti laadituista ehdotuksista, rajoitustoimenpiteistä ja strategioista, ja

// f) // yhteenveto vastauksista, jotka on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston aikaisemmista täytäntöönpanokertomuksista tekemiin huomautuksiin.

// 3. // Komissio julkaisee myös täytäntöönpanon edistymisestä kertomuksen, joka perustuu jäsenvaltioiden 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamiin yhteenvetoihin, ja toimittaa sen Euroopan parlamentille sekä jäsenvaltioille viimeistään 2 vuotta 5 ja 10 artiklassa tarkoitettujen päivämäärien jälkeen.

// 4. // Kolmen vuoden kuluessa kunkin 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen julkaisemisesta komissio julkaisee täytäntöönpanon edistymisestä väliraportin, joka perustuu 20 artiklan 3 kohdassa mainittuihin jäsenvaltioiden väliraportteihin. Väliraportti toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

// 5. // Komissio kutsuu tarvittaessa raportointijakson mukaisesti koolle kustakin jäsenvaltiosta asianomaiset osapuolet yhteisön vesipolitiikkaa käsittelevään konferenssiin tarkastelemaan komission kertomuksia täytäntöönpanosta ja vaihtamaan kokemuksia.

Konferenssiin olisi osallistuttava toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan parlamentin, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja talouselämän, kuluttajajärjestöjen sekä yliopistojen ja muiden asiantuntijatahojen edustajia.

24 artiklan 1 kohta

Direktiivin muutokset

1. // Liitteet I, II, III, V, VIII ja IX voidaan mukauttaa tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen 25 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. // 1. // Liitteet I, II, III, V, VIII ja IX voidaan mukauttaa tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen 25 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti, ja muutokset julkaistaan edellä 22 artiklassa säädettyjen menettelyjen ja aikataulun mukaisesti.

26 artikla

Kumoaminen

1. // Kumotaan seuraava yhteisön lainsäädäntö 31 päivästä joulukuuta 2007 alkaen:

- // direktiivi 75/440/ETY,

- // päätös 77/795/ETY,

- // direktiivi 78/659/ETY,

- // direktiivi 79/869/ETY,

- // direktiivi 79/923/ETY,

- // direktiivi 80/68/ETY, ja

- // direktiivi 76/464/ETY, lukuun ottamatta 6 artiklaa, joka kumotaan tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen. // 1. // Kumotaan seuraavat säädökset 31 päivästä joulukuuta 2001 alkaen:

- // päätös 77/795/ETY

- // direktiivi 79/869/ETY ja

- // direktiivi 75/440/ETY.

2. // Kumotaan seuraavat säädökset 31 päivästä joulukuuta 2007 alkaen:

- // direktiivi 78/659/ETY

- // direktiivi 79/923/ETY

- // direktiivi 80/68/ETY ja

- // direktiivi 76/464/ETY, lukuun ottamatta 6 artiklaa, joka kumotaan tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen.

3. // Direktiivin 76/464/ETY osalta sovelletaan seuraavia siirtymäsäännöksiä:

a) // 21 artiklan mukaisesti vahvistettu ensisijaisten aineiden luettelo korvaa komission 22. Kesäkuuta 1982 neuvostolle antamaan tiedonantoon sisältyvän ensisijaisten aineiden luettelon,

b) // direktiivin 76/464/ETY 7 artiklassa säädettyä tarkoitusta varten jäsenvaltiot voivat soveltaa pilaantumisongelmien ja niitä aiheuttavien aineiden määrittelemiseen, laatustandardien laatimiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä periaatteita, joista on säädetty tässä direktiivissä.

4. // Direktiivin 4 artiklan mukaisia ympäristötavoitteita sekä ympäristön laatustandardeja, jotka on vahvistettu liitteessä IX ja 21 artiklan 6 kohdan mukaisesti, ja jotka jäsenvaltiot vahvistavat ensisijaisten aineiden luetteloon kuulumattomien aineiden osalta liitteen V nojalla ja sellaisten ensisijaisten aineiden osalta, joille ei vielä ole vahvistettu yhteisön standardeja, 21 artiklan 6 a kohdan nojalla, pidetään ympäristön laatustandardeina direktiivin 96/61/EY 2 artiklan 7 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.

5. // Jos jokin 21 artiklan nojalla hyväksytyssä ensisijaisten aineiden luettelossa oleva aine ei sisälly tämän direktiivin liitteeseen VIII tai direktiivin 96/61/EY liitteeseen III, kyseinen aine on lisättävä niihin.

6. // Pintavesien osalta ensimmäisessä tämän direktiivin vaatimusten mukaisessa valuma-alueen hoitosuunnitelmassa vahvistettavien ympäristötavoitteiden perusteella on saavutettava laatustandardit, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin direktiivin 76/464/EY täytäntöönpanon edellyttämät laatustandardit.

Korvataan liite II seuraavasti:

Direktiivin liite II

1 PINTAVEDET

1.1 Pintavesityyppien ominaispiirteiden määrittely

Jäsenvaltiot määrittelevät pintavesien sijainnin ja rajat ja tekevät alustavan ominaispiirteiden määrittelyn seuraavaa menetelmää noudattaen. Tätä alustavaa ominaispiirteiden määrittelyä varten jäsenvaltiot voivat yhdistää pintavesistöjä ryhmiksi.

i. Valuma-aluepiirin pintavedet määritellään joko kuuluvaksi yhteen seuraavista pintavesiluokista: joet, järvet, murtovedet tai rannikkovedet, tai keinotekoisiksi pintavesiksi tai voimakkaasti muutetuiksi pintavesiksi.

ii. Kaikkiin pintavesiluokkiin kuuluvat valuma-aluepiirin pintavedet jaetaan tyyppeihin. Näitä tyyppejä ovat vesialueet, jotka määritellään käyttäen jäljempänä 1.2 kohdassa kuvattua A-järjestelmää tai B-järjestelmää.

iii. Jos käytetään A-järjestelmää, valuma-aluepiirin pintavedet jaetaan ensin ekoalueisiin jäljempänä 1.2 kohdassa määriteltyjen ja liitteen X asianmukaiseen karttaan merkittyjen maantieteellisten alueiden mukaisesti. Kunkin ekoalueen vesistöt jaetaan sen jälkeen pintavesityyppeihin A-järjestelmän taulukoissa olevien kuvausten mukaisesti.

iv. Jos käytetään B-järjestelmää, jäsenvaltioiden on saavutettava vähintään sama jaottelun tarkkuus kuin A-järjestelmää käytettäessä. Näin ollen valuma-aluepiirin pintavedet jaetaan tyyppeihin käyttäen pakollisten kuvausten arvoja ja sellaisia valinnaisten kuvausten tai kuvausten yhdistelmien arvoja, jotka ovat tarpeen tyyppikohtaisten vertailuolosuhteiden johtamiseksi luotettavasti.

v. Keinotekoisten pintavesien tai voimakkaasti muutettujen pintavesien jaottelu tehdään sen pintavesiluokan kuvausten mukaisesti, joka eniten muistuttaa kulloinkin kyseessä olevaa voimakkaasti muutettua tai keinotekoista pintavettä.

vi. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tyyppien maantieteellisestä sijainnista kartan tai karttoja (GIS-muodossa), joiden jaottelun tarkkuus vastaa A-järjestelmässä vaadittua tarkkuutta.

1.2 Ekoalueet ja pintavesityypit

1.2.1 Joet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Ekoalue // Liitteessä X olevan kartan A osoittamat ekoalueet

Tyyppi // Korkeustypologia

// korkea > 800 m

// keskitaso 200–800 m

// alava 10 000 km2

Geologia

// Kalkkipitoinen

// Kvartsipitoinen

// Orgaaninen

B-järjestelmä

>TAULUKON PAIKKA>

1.2.2 Järvet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Ekoalue // Liitteessä X olevan kartan A osoittamat ekoalueet

Tyyppi // Korkeustypologia

// korkea > 800 m

// keskitaso 200–800 m

// alava 3-15 m

// > 15 m

Alueen pinta-alaan perustuva kokotypologia

// 0,5–1 km2

// > 1–10 km2

// > 10–100km2

// > 100 km2

Geologia

// Kalkkipitoinen

// Kvartsipitoinen

// Orgaaninen

B-järjestelmä

Vaihtoehtoiset ominaispiirteet // Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät järven ominaispiirteet ja siten biologisen yhdyskunnan rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät // Korkeus

Leveysaste

Pituusaste

Geologia

Koko

Valinnaiset tekijät // vesistön keskisyvyys

järven muoto

veden viipymä

ilman keskilämpötila

ilman lämpötilan vaihtelurajat

kerrostuneisuustyyppi (esim. monomiktinen, dimiktinen, polymiktinen)

happamuuden neutraloimiskyky

pohjan ravinnetila

keskimääräinen pohjan koostumus

veden tason vaihtelu

1.2.3 Murtovedet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Ekoalue // Liitteessä X olevan kartan B mukaisesti seuraavat alueet:

Itämeri

Barentsinmeri

Norjanmeri

Pohjanmeri

Pohjois-Atlantti

Välimeri

Tyyppi // Perustuu vuosittaiseen keskimääräiseen suolapitoisuuteen

// 4 m suuri vuorovesi

B-järjestelmä

Vaihtoehtoiset ominaispiirteet // Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät murtoveden ominaispiirteet ja siten biologisen yhdyskunnan rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät // Leveysaste

Pituusaste

vuoroveden vaihtelurajat

suolapitoisuus

Valinnaiset tekijät // Syvyys

Virtausnopeus

veden aaltoilu

veden viipymä

veden keskilämpötila

kerrostuneisuustyyppi

sameus

keskimääräinen pohjan koostumus

muoto

veden lämpötilan vaihtelun rajat

1.2.4 Rannikkovedet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia // Kuvaajat

Ekoalue // Liitteessä X olevan kartan B mukaisesti seuraavat alueet:

Itämeri

Barentsinmeri

Norjanmeri

Pohjanmeri

Pohjois-Atlantti

Välimeri

Tyyppi // Perustuu vuosittaiseen keskimääräiseen suolapitoisuuteen

// 200 m

B-järjestelmä

Vaihtoehtoiset ominaispiirteet // Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät rannikkoveden ominaispiirteet ja siten biologisen yhdyskunnan rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät // Leveysaste

Pituusaste

vuoroveden vaihtelurajat

suolapitoisuus

Valinnaiset tekijät // Virtausnopeus

veden aaltoilu

veden keskilämpötila

kerrostuneisuustyypit

sameus

retentioaika (suljetuissa lahdissa)

keskimääräinen pohjan koostumus

veden lämpötilan vaihtelun rajat

1.3 Pintavesien tyyppikohtaisten vertailuolosuhteiden laatiminen

i. Kullekin edellä 1.1 kohdan mukaisesti määritellylle pintavesityypille on vahvistettava tyyppikohtaiset hydromorfologiset ja fysikaaliskemialliset olosuhteet, jotka vastaavat liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa määriteltyjä hydromorfologisia ja fysikaaliskemiallisia laatutekijöiden arvoja, jotka on asetettu kyseisen pintavesityypin korkealle ekologiselle tilalle sellaisena kuin se on määritelty liitteessä V olevan 1.2 kohdan vastaavassa taulukossa. Lisäksi on vahvistettava tyyppikohtaiset biologiset vertailuolosuhteet, jotka vastaavat liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa yksilöityjä biologisten laatutekijöiden arvoja, jotka on asetettu kyseisen pintavesityypin korkealle ekologiselle tilalle sellaisena kuin se on määritelty liitteessä V olevan 1.2 kohdan vastaavassa taulukossa.

ii. Sovellettaessa tässä osassa määrättyjä menetelmiä voimakkaasti muutettuihin tai keinotekoisiin vesiin viittaukset korkeaan ekologiseen tilaan on ymmärrettävä viittauksiksi suurimpiin mahdollisiin ekologisiin arvoihin, jotka on määritelty liitteessä V olevassa taulukossa 1.2.5. Vesistöä koskevat suurimmat mahdolliset ekologiset arvot on tarkistettava joka kuudes vuosi.

iii. Edellä i ja ii kohdan tarkoituksiin määritellyt tyyppikohtaiset olosuhteet sekä tyyppikohtaiset biologiset vertailuolosuhteet voivat perustua joko tilaan tai mallintamiseen tai ne voidaan määritellä molempia menetelmiä käyttäen. Jos kyseisiä menetelmiä ei voida käyttää, jäsenvaltiot voivat käyttää asiantuntijoiden arvioita kyseisten olosuhteiden määrittelemiseksi. Synteettisten pilaavien aineiden kertymiä koskevan korkean ekologien tilan määrittelemisessä käytetään havaintoarvoja, jotka voidaan saavuttaa käytettävissä olevilla tekniikoilla sillä hetkellä, kun tyyppikohtaiset olosuhteet määritellään.

iv. Tilaan perustuvien tyyppikohtaisten biologisten vertailuolosuhteiden laatimiseksi jäsenvaltioiden on luotava viiteverkosto jokaiselle pintavesityypille. Verkostoon on sisällyttävä riittävä määrä korkeaa biologista tilaa edustavia paikkoja, jotta vertailuolosuhteiden arvojen luotettavuustaso on riittävä ottaen huomioon kyseisen pintavesityypin korkeaa ekologista tilaa vastaavien laatutekijöiden arvojen vaihtelu sekä mallintamistekniikat, joita sovelletaan v kohdan mukaisesti.

v. Mallintamiseen perustuvat tyyppikohtaiset biologiset vertailuolosuhteet voidaan määritellä käyttäen ennustavaa mallintamista tai takautuvia menetelmiä. Menetelmissä käytetään historiallisia, paleologisia ja muita saatavilla olevia tietoja ja niillä on voitava saavuttaa riittävä vertailuolosuhteiden arvojen luotettavuustaso, jotta varmistetaan, että näin määritellyt olosuhteet ovat yhdenmukaisia ja sovellettavissa kaikissa pintavesityypeissä.

vi. Jos pintavesityypin laatutekijää koskevien tyyppikohtaisten luotettavien vertailuolosuhteiden laatiminen ei ole mahdollista kyseisen tekijän luonnollisten vaihteluiden suuruuden takia, joka ei johdu ainoastaan vuodenaikojen vaihtelusta, kyseinen tekijä voidaan jättää huomioimatta kyseisen pintaveden ekologisen tilan arvioinnissa. Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltioiden on perusteltava huomioimatta jättäminen valuma-alueen hoitosuunnitelmassa.

1.4 Rasitusten määrittäminen

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja ylläpidettävä tietoja kunkin valuma-aluepiirin pintavesiin todennäköisesti vaikuttavista, ihmistoiminnasta aiheutuvista merkittävistä rasitustyypeistä ja rasituksen suuruudesta. Tähän sisältyy erityisesti:

kaupungeista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnasta peräisin olevien ja erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän pistekuormituksen arviointi ja määrittäminen muun muassa niiden tietojen perusteella, joita on kerätty seuraavien säädösten nojalla:

i neuvoston direktiivin 96/61/EY 9 ja 15 artikla

ii neuvoston direktiivin 91/271/ETY 15 ja 17 artikla

ja ensimmäisen valuma-alueen hoitosuunnitelman tarkoituksiin seuraavien säädösten nojalla:

iii neuvoston direktiivin 76/464/ETY 11 artikla ja

iv neuvoston direktiivit 75/440/ETY, 76/160/ETY, 78/659/ETY ja 79/923/ETY,

kaupungeista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnasta peräisin olevien ja erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän hajakuormituksen arviointi ja määrittäminen muun muassa niiden tietojen perusteella, joita on kerätty seuraavien säädösten nojalla:

i neuvoston direktiivin 91/676/ETY 3, 5 ja 6 artikla

ii neuvoston direktiivin 91/414/ETY 7 ja 17 artikla

iii neuvoston direktiivi (biosidit)

ja ensimmäisen valuma-alueen hoitosuunnitelman tarkoituksiin seuraavien säädösten nojalla:

iv neuvoston direktiivit 75/440/ETY, 76/160/ETY, 76/464/ETY, 78/659/ETY ja 79/923/ETY,

kaupunkien, teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin sekä muihin tarkoituksiin otettujen merkittävien vesimäärien arviointi ja määrittäminen, mukaan lukien vuodenajoista johtuvat vaihtelut sekä vuosittainen kokonaistarve ja vesijohtoverkkojen vesihäviö,

veden virtauksen merkittävän säätelystä, mukaan lukien veden siirrosta ja ohjauksesta, virtausominaisuuksiin ja vesitaseisiin aiheutuvien vaikutuksen arviointi ja määrittäminen,4

vesistöön kohdistuvien merkittävien morfologisten muutosten määrittäminen,

ihmistoiminnasta pintavesien tilaan aiheutuvien muiden merkittävien vaikutusten arviointi ja määrittäminen ja

maankäyttötapojen arviointi, mukaan lukien tärkeimpien kaupunki-, teollisuus- ja maatalousalueiden sekä tarvittaessa kalastus- ja metsäalueiden määrittäminen.

1.5 Vaikutusten arviointi

Jäsenvaltioiden on suoritettava arviointi siitä, kuin alttiita pintavedet on edellä määriteltyjen rasitusten aiheuttamille muutoksille.

Jäsenvaltioiden on käytettävä edellä mainitulla tavalla kerättyjä tietoja sekä muita asiaankuuluvia tietoja, mukaan lukien ympäristönvalvonnasta saadut olemassa olevat tiedot, arvioidakseen todennäköisyyttä, jolla valuma-alueen pintavedet eivät saavuta 4 artiklan mukaisesti kyseisille vesistöille asetettuja ympäristön laatutavoitteita. Jäsenvaltiot voivat käyttää mallintamistekniikoita kyseisen arvioinnin tukena.

Niistä vesistä, jotka on tunnistettu sellaisiksi, etteivät ne todennäköisesti saavuta ympäristön laatutavoitteita, tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä, jotta 10 artiklassa edellytetyt seurantaohjelmat ja 13 artiklassa edellytetyt toimenpideohjelmat voidaan laatia parhaalla mahdollisella tavalla.

1.6 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien määritteleminen

Jäsenvaltiot voivat määritellä pintaveden keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi, jos kyseisen veden keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen ominaisuuksien muuttaminen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi aiheuttaisi merkittäviä haittavaikutuksia

i ympäristölle laaja-alaisesti

ii vesillä liikkumiselle tai virkistyskäytölle

iii toiminnoille, joita varten vesi on varastoitu (esimerkiksi voimantuotto, juomavesihuolto)

iv säännöstelylle, tulvasuojelulle, kastelulle tai maan kuivatukselle tai

v inhimilliselle kehitykselle.

2 POHJAVEDET

2.1 Ominaispiirteiden alustava määrittely

Jäsenvaltioiden on määriteltävä alustavasti kaikkien pohjavesimuodostumien ominaispiirteet arvioidakseen pohjavesimuodostumien käyttöä sekä sitä, kuinka suuri riski on olemassa, etteivät ne täytä kullekin pohjavesimuodostumalle 4 artiklassa asetettuja tavoitteita. Tätä alustavaa ominaispiirteiden määrittelyä varten jäsenvaltiot voivat yhdistää pohjavesimuodostumia ryhmiksi. Analyysissä voidaan käyttää olemassa olevia hydrologisia, geologisia, pedologisia, maankäyttöön ja veden päästöön ja ottoon liittyviä sekä muita tietoja, mutta siinä on määriteltävä ainakin

- pohjavesimuodostuman tai -muodostumien sijainti ja rajat,

- kuhunkin pohjamuodostumaan todennäköisesti kohdistuvat rasitukset, mukaan lukien:

- hajakuormitus

- pistekuormitus

- vedenotto

- keinotekoinen täyttäminen

- pohjaveden päällä olevan kerrostuman luonne sillä vesialueella, josta pohjavesi täyttyy,

- ne pohjavedet, joihin liittyy niistä suoraan riippuvaisia pintavesien ekosysteemejä ja maanpinnan ekosysteemejä.

2.2 Ominaispiirteiden lisämäärittely

Tämän alustavan ominaispiirteiden määrittelyn jälkeen jäsenvaltioiden on suoritettava ominaispiirteiden lisämääritys niistä pohjavesistä tai pohjavesiryhmistä, joiden katsotaan kuuluvan riskiryhmään, täsmällisemmän arvioinnin tekemiseksi riskin suuruudesta sekä 13 artiklan nojalla vaadittavien toimenpiteiden kartoittamiseksi. Kyseiseen kartoitukseen on sisällyttävä asianmukaisia tietoja ihmistoiminnan vaikutuksesta ja tarvittaessa seuraavat tiedot:

- pohjaveden geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisten osien laajuus ja tyyppi,

- pohjaveden hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja rajat,

- maanpäällisten kerrostumien ja maaperän ominaispiirteet vesialueella, josta pohjavesi täyttyy, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja absorptio-ominaisuudet,

- pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet tietyssä pohjavesistössä,

- pohjavesiin liittyvien pintajärjestelmien luettelointi, mukaan lukien maanpinnan ekosysteemit ja pintavedet, joiden kanssa pohjavesi on dynaamisesti yhteydessä,

- pohjaveden ja siihen liittyvien pintajärjestelmien välisen veden vaihtumisen suuntaa ja nopeutta koskevat arviot ja

- riittävät tiedot pitkäaikaisen vuosittaisen täyttymistason laskemiseksi.

2.3 Arviointi ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesiin

Niiden pohjavesien osalta, jotka ylittävät kahden tai useamman jäsenvaltion välisen rajan tai joiden katsotaan edellä 2.1 kohdan mukaisesti tehdyssä alustavassa ominaispiirteiden määrittelyssä kuuluvan niiden pohjavesien ryhmään, jotka eivät mahdollisesti täytä 4 artiklan nojalla kullekin pohjavedelle asetettuja tavoitteita, kerätään ja ylläpidetään kustakin pohjavedestä soveltuvin osin seuraavat tiedot:

- sellaisten pohjavesipaikkojen sijainti, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon ja joista saadaan vettä keskimäärin enemmän kuin 10 m3 päivässä tai joista yli 50 henkilöä saa vettä,

- keskimääräinen vuosittainen vedenottotaso kyseisistä paikoista,

- pohjavesistä otetun veden kemiallinen koostumus,

- paikat, joissa pohjavesiin lasketaan suoraan vesiä,

- päästötaso kyseisissä paikoissa,

- pohjavesiin laskettavien vesien kemiallinen koostumus ja

- maankäyttö vesialueella tai vesialueilla, joista pohjavedet täyttyvät, mukaan lukien ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset täyttymisominaisuuksissa, kuten sadeveden ja valumavesien johtaminen tiiviin maakerroksen läpi, keinotekoinen täyttäminen, patoaminen tai kuivaaminen.

2.4 Pohjavesien tasoissa tapahtuvien muutosten vaikutusten arviointi

Jäsenvaltioiden on määriteltävä myös ne pohjavedet, joille on 4 artiklan mukaisesti yksilöitävä alemmat tavoitteet, muun muassa sen arvioinnin perusteella, joka koskee veden tilan vaikutuksia

- pintaveteen ja niihin liittyviin maaekosysteemeihin

- veden sääntelyyn, tulvansuojeluun ja maan kuivaamiseen

- inhimilliseen kehitykseen.

__________________

Liite III

Liite III

Ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia koskeva tutkimus // Poistetaan liite kokonaisuudessaan

Liite III a (uusi)

Taloudellinen arviointi

// Liite III a – Taloudellinen arviointi

Taloudelliseen arviointiin on sisällyttävä riittävästi ja riittävän yksityiskohtaisia tietoja (ottaen huomioon tarpeellisten tietojen keräämiseen liittyvät kustannukset), jotta voidaan:

a) // laatia laskelmat, joita tarvitaan 12 artiklan mukaisen vedenkäyttöpalveluiden tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen periaatteen soveltamiseksi, ottaen huomioon vedenkäytön tarjonnan ja kysynnän pitkäaikaiset ennusteet valuma-alueella sekä tarvittaessa

// - // 2 artiklan 32 kohdassa määriteltyihin vesipalveluihin liittyvät vesimäärät, hinnat ja kustannukset ja

// - // arviot asiaan liittyvistä investoinneista sekä niitä koskevat ennusteet,

b) // laskea pitkän aikavälin ennusteet säästöistä, joita voidaan saavuttaa parantamalla vedenkäytön tehokkuutta, jaoteltuina vedenkäytön eri sektoreiden ja vähintään kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden kesken.

c) // valita toimenpiteiden todennäköisten kustannusten perusteella mahdollisimman tehokas yhdistelmä vedenkäyttöön liittyviä toimenpiteitä, jotka sisällytetään 13 artiklan mukaiseen toimenpideohjelmaan.

Liite IV, 1 kohta

Suojeltavat alueet

1. // Edellä 9 artiklassa edellytettyyn suojeltavia alueita koskevaan rekisteriin on liitettävä vesiensuojelun kannalta soveltuvin osin vähintään seuraavat suojeltavien alueiden tyypit: // 1. // Edellä 9 artiklassa edellytettyyn suojeltavia alueita koskevaan rekisteriin on liitettävä vähintään seuraavat suojeltavien alueiden tyypit:

Liite IV, 1 kohdan i alakohta

i. // edellä 8 artiklan mukaisesti juomavedeksi tarkoitetun veden ottoon nimetyt alueet, // i. // edellä 8 artiklan mukaisesti juomavedeksi tarkoitetun veden todelliseen tai mahdolliseen ottoon nimetyt alueet,

Liite IV, 1 kohdan v alakohta

v. // sellaiset elinympäristöjen tai lajien suojeluun nimetyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeä tekijä elinympäristöjen tai lajien suojelun kannalta, mukaan lukien luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin (92/43/ETY) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin (79/409/ETY) mukaisesti asiaankuuluviksi Natura 2000 -alueiksi nimetyt alueet, // v. // sellaiset elinympäristöjen tai lajien suojeluun nimetyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeä tekijä elinympäristöjen tai lajien suojelun kannalta, mukaan lukien asiaankuuluvat Natura 2000 -alueet, joita suojellaan luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin (92/43/ETY) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin (79/409/ETY) mukaisesti,

Liite V

1.1.2 Ekologisen tilan luokittelun normatiiviset määritelmät

Uusi kohta otsikon jälkeen (uusi))

// Vedet, jotka eivät saavuta tyydyttävää tilaa, luokitellaan heikoiksi tai huonoiksi:

Vedet, joissa ilmenee merkittäviä muutoksia kyseisen pintavesityypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joissa asianomaiset biologiset yhdyskunnat eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesityyppiin häiriytymättömissä olosuhteissa, luokitellaan heikoiksi.

Vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia kyseisen pintavesityypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa asianomaisista biologisista yhdyskunnista, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesityyppiin häiriytymättömissä olosuhteissa, luokitellaan huonoiksi.

Liite V

Taulukko 1.1.2.1

Hydromorfologiset tekijät

Hyvä laatu

Sellainen, että yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintyminen on mahdollista. // Olosuhteet, jotka ovat yhdenmukaiset yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintymisen kanssa.

Liite V

Taulukko 1.1.2.1

Kemialliset tekijät: muut luettelon VIII mukaiset aineet, jotka eivät kuulu yleisiin parametreihin

Erinomainen laatu

Kertymät eivät ylitä useimpien kehittyneimpien analysointitekniikoiden havaitsemisrajaa tai kaikkialla havaittavia tasoja. // Kertymät ovat lähellä nollaa ja ainakin alempia kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita.

Liite V

Taulukko 1.1.2.2

Hydromorfologiset tekijät

Hyvä laatu

Sellainen, että yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintyminen on mahdollista. // Olosuhteet, jotka ovat yhdenmukaiset yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintymisen kanssa.

Liite V

Taulukko 1.1.2.2

Kemialliset tekijät: muut luettelon VIII mukaiset aineet, jotka eivät kuulu yleisiin parametreihin

Erinomainen laatu

Kertymät eivät ylitä useimpien kehittyneimpien analysointitekniikoiden havaitsemisrajaa tai kaikkialla havaittavia tasoja. // Kertymät ovat lähellä nollaa ja ainakin alempia kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita.

Liite V

Taulukko 1.1.2.3

Hydromorfologiset tekijät

Hyvä laatu

Sellainen, että yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintyminen on mahdollista. // Olosuhteet, jotka ovat yhdenmukaiset yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintymisen kanssa.

Liite V

Taulukko 1.1.2.3

Kemialliset tekijät: muut luettelon VIII mukaiset aineet, jotka eivät kuulu yleisiin parametreihin

Erinomainen laatu

Kertymät eivät ylitä useimpien kehittyneimpien analysointitekniikoiden havaitsemisrajaa tai kaikkialla havaittavia tasoja. // Kertymät ovat lähellä nollaa ja ainakin alempia kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita.

Liite V

Taulukko 1.1.2.4

Hydromorfologiset tekijät

Hyvä laatu

Sellainen, että yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintyminen on mahdollista. // Olosuhteet, jotka ovat yhdenmukaiset yllä mainittujen tyyppikohtaisten biologisten yhdyskuntien esiintymisen kanssa.

Liite V

Taulukko 1.1.2.4

Kemialliset tekijät: muut luettelon VIII mukaiset aineet, jotka eivät kuulu yleisiin parametreihin

Korkea laatu

Kertymät eivät ylitä useimpien kehittyneimpien analysointitekniikoiden havaitsemisrajaa tai kaikkialla havaittavia tasoja. // Kertymät ovat lähellä nollaa ja ainakin alempia kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita.

Liite V

1.1.2.5.2 kohdan v alakohta (uusi)

// v. // komissio järjestää vahvistettuja standardeja koskevan tietojenvaihdon.

Liite V

1.1.3 kohta

Liite V, 1.1.3 kohta, Vesistön ekotyypin luokittelu ja vertailuolosuhteiden tunnistaminen // Poistetaan kohta kokonaisuudessaan

Liite V

1.1.4.4 a kohta (uusi), Tutkinnallinen seuranta

// Tutkinnallinen seuranta on toteutettava:

- // jos jonkin ylityksen syytä ei tunneta,

- // jos seuranta osoittaa, että 4 artiklan mukaisesti vedelle asetettuja tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta, ja toiminnallista seurantaa ei vielä ole toteutettu, jotta varmistetaan syyt, miksi vesi tai vedet eivät saavuta ympäristötavoitteita tai

- // jotta varmistetaan satunnaispäästön suuruus ja vaikutus,

ja siitä saatavia tietoja on käytettävä, kun laaditaan toimenpideohjelmaa ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja vahvistetaan tiettyjä tarpeellisia toimenpiteitä satunnaispäästöjen vaikutusten korjaamiseksi.

Liite V

1.1.4.7 Tyyppiparametrien seurantastandardit

Fysikokemiallisia parametrejä koskevat standardit

Hydromorfologisia parametrejä koskevat standardit // Fysikokemiallisia parametrejä koskevat standardit

Asianmukaiset CEN/ISO-standardit

Hydromorfologisia parametrejä koskevat standardit

Asianmukaiset CEN/ISO-standardit

Liite V

1.1.5 kohta, Otsikko

1.1.5 Muiden merivesien seuranta ja arviointi // 1.1.5 Aluevesien ja muiden merivesien seuranta ja arviointi

Liite V

1.1.6 Seurantatulosten esittäminen ja yhdenmukaistettu

ekologinen laatuluokitus

1.1.6.2 Biologisten seurantatulosten vertailukelpoisuus

iii. // Komissio koordinoi interkalibrointia. Jokainen biologinen valvontajärjestelmä, jota jäsenvaltiot käyttävät 10 artiklan mukaisessa tarkoituksessa, on testattava interkalibrointiverkossa. Testaus tapahtuu seuraavasti: // iii. // Komissio koordinoi interkalibrointia. Jokainen biologinen valvontajärjestelmä, jota jäsenvaltiot käyttävät 10 artiklan mukaisessa tarkoituksessa, on testattava interkalibrointiverkossa. Testaus tapahtuu seuraavasti:

// i) // Jokaista biologista valvontajärjestelmää sovelletaan interkalibrointiverkon kuhunkin näytteenottopaikkaan, joka vastaa näytteenottopaikan ekotyyppiä. Interkalibrointiverkkoon kuuluu vähintään viisi näytteenottopaikkaa kyseisen ekotyypin kutakin viittä laatutasoa kohden. // // i) // Jokaista biologista valvontajärjestelmää sovelletaan interkalibrointiverkon kuhunkin näytteenottopaikkaan, joka vastaa näytteenottopaikan ekotyyppiä. Interkalibrointiverkkoon kuuluu vähintään viisi näytteenottopaikkaa kyseisen ekotyypin kutakin viittä laatutasoa kohden.

// ii) // Kunkin kansallisen seurantajärjestelmän ympäristölaatusuhteet laaditaan jokaisen viiden laatuluokan osalta. Jäsenvaltiot luokittelevat vesistön ekologisen tilan tämän direktiivin mukaisesti viittaamalla näin laadittuihin luokkiin. // // ii) // Kunkin kansallisen seurantajärjestelmän ympäristölaatusuhteet laaditaan jokaisen viiden laatuluokan osalta interkalibrointiverkon avulla saatujen keskiarvojen perusteella. Jäsenvaltiot luokittelevat vesistön ekologisen tilan tämän direktiivin mukaisesti viittaamalla näin laadittuihin luokkiin.

iv. // Kohdassa 4 määritelty interkalibrointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. Joulukuuta 2002 mennessä. Komissio julkaisee kaikkia näin laadittuja arvoja koskevan taulukon 30. kesäkuuta 2003 mennessä. // iv. // Edellä iii kohdassa määritelty interkalibrointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2002 mennessä. Komissio julkaisee kaikkia näin laadittuja arvoja koskevan taulukon 30. kesäkuuta 2003 mennessä.

Liite V

1.1.7 Voimakkaasti muutettuja fysikaalisia ominaispiirteitä koskevan määritelmän perusteet

1.1.7 Voimakkaasti muutettuja fysikaalisia ominaispiirteitä koskevan määritelmän perusteet // Poistetaan kohta kokonaisuudessaan

Liite V

1.2.1 Seurantapaikkojen valinta sekä näytteet ja analysointitiheys

Kyseiset asiat toteutetaan ympäristölaatustandardia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Ellei erityisohjeita ole, noudatetaan osassa 1.1.4.3 olevaa prioriteettiluetteloaineita koskevaa järjestelmää. // Kyseiset asiat toteutetaan ympäristölaatustandardia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Ellei erityisohjeita ole, tai jos ohjeet ovat riittämättömiä tämän direktiivin tavoitteita varten, noudatetaan 1.1.4.3, 1.1.4.4 ja 1.1.4.7 kohdassa esitettyä järjestelmää, joka koskee ensisijaisten aineiden luettelossa mainittuja aineita.

Liite V

2. POHJAVESI

2.1 VALUMA-ALUEEN OMINAISPIIRTEIDEN ANALYSOINTI

Pohjavesistöjen tunnistaminen, kartoittaminen ja ominaispiirteiden määrittely

Jäsenvaltiot tunnistavat ja kartoittavat kaikki pohjavesistöt sekä määrittelevät niiden ominaispiirteet kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. // Poistetaan

Pohjavesistöjen ominaispiirteiden määrittelyä varten kerätään jokaisen pohjavesistön osalta seuraavat tiedot silloin, kun ne ovat tarpeen:

// pohjavesistön rajat ja alue,

// pohjavesistön geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisten osien laajuus ja tyyppi,

// pohjavesivaraston hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja rajat,

// pohjavesivaraston päälle olevien maanpäällisten kerrostumien ja maaperän ominaispiirteet, mukaan lukien niiden paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja absorptio-ominaisuudet,

// pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet pohjavesistössä,

// liittyvien pintajärjestelmien luettelointi, mukaan lukien maanpinnan ekosysteemit ja pintavesistöt, joiden kanssa pohjavesi on dynaamisesti yhteydessä, //

// pohjaveden ja siihen liittyvien pintajärjestelmien välisen veden vaihtumisen suuntaa ja nopeutta koskevat arviot, ja

// riittävät tiedot pitkäaikaisen vuosittaisen täyttymistason laskemiseksi. //

Ihmistoiminnan vaikutuksen ominaispiirteiden määrittelyä varten kerätään ja tallennetaan seuraavat tiedot jokaisen pohjavesistön osalta: //

// pohjavedenottopaikkojen sijainti,

// keskimääräinen vuosittainen vedenkäyttötaso kyseisistä paikoista,

// paikat, joissa pohjavesistöön lasketaan suoraan vesiä,

// päästötaso kyseisissä paikoissa,

// pohjavesistöön laskettavien vesien kemiallinen koostumus, //

// pohjavesistön vesialueen maankäyttö, mukaan lukien ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset pohjavesistön täyttymisominaisuuksissa, mukaan lukien sadevesi ja maa-alueen eristämisestä, keinotekoisesta täyttymisestä, patoamisesta ja kuivaamisesta johtuva maaperän valuminen, ja

// kehittämishankkeet, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa aiheuttamalla muutoksia pohjaveden tasoon. //

Varmistetaan riittävät tiedot luotettavan vesitaseen laskemiseksi jokaisen pohjavesistön osalta, jotta määritetään vesistön kokonaismuutos, joka perustuu vesistöön ja vesistöstä laskevien vesien kokonaismäärään. //

Liite V

2. POHJAVESI

2.2.2 HYVÄN MÄÄRÄLLISEN TILAN MÄÄRITELMÄ

Pohjavesistön pohjaveden taso vastaa 2 artiklassa määriteltyä hyvää tilaa.

Ihmistoiminta ei vaikuta pohjaveden tasoon siten, että pintavesiä koskevaa 4 artiklassa määriteltyä hyvää ekologista tilaa ei saavuteta, tai että kyseisten vesien ekologinen laatu huomattavasti heikkenisi tai niihin yhteydessä olevat maanpäälliset ekosysteemit huomattavasti vahingoittuisivat.

Pohjaveden tasossa ei ole näkyvissä ihmistoiminnasta johtuvaa kehityssuuntaa, joka todennäköisesti johtaisi kyseisiin muutoksiin pohjaveden tasossa.

Tason muutoksista johtuvat virtaussuunnan muutokset voivat olla ajoittaisia tai jatkuvia paikallisesti rajatulla alueella, mutta kyseiset suunnanmuutokset eivät aiheuta suolaisen veden tai muuta intruusiota, eikä niissä ole näkyvissä ihmistoiminnasta johtuvaa kehityssuuntaa, jotka todennäköisesti aiheuttaisivat kyseistä intruusiota. // Pohjaveden pinnan taso pohjavesimuodostumassa on sellainen, ettei pitkällä aikavälillä vuosittainen, keskimääräinen vedenotto ylitä käytettäviä pohjavesivaroja.

Samoin ihmistoiminta ei vaikuta pohjaveden pinnan tasoon siten, että

- // pohjaveteen yhteydessä olevien pintavesien 4 artiklan mukaisia ympäristötavoitteita ei saavutettaisi

- // kyseisten vesien laatu heikkenisi merkittävästi

- // pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaiset maanpäälliset ekosysteemit vahingoittuisivat merkittävästi.

Pohjaveden pinnan tason muutoksista johtuvat virtaussuunnan muutokset voivat olla ajoittaisia tai jatkuvia paikallisesti rajatulla alueella, mutta kyseiset suunnanmuutokset eivät aiheuta suolaisen veden tai muuta intruusiota, eikä niissä ole näkyvissä ihmistoiminnasta johtuvaa pitkäaikaista ja selkeästi tunnistettavaa kehityssuuntaa, joka todennäköisesti aiheuttaisi kyseistä intruusiota.

Liite V

2. POHJAVESI

2.3.2 HYVÄN KEMIALLISEN TILAN MÄÄRITELMÄ

Pohjavesistön kemiallinen koostumus on sellainen, että pilaavien aineiden kertymät:

- // eivät osoita jäljempänä määritellyn mukaista suolaisen veden tai muuta intruusiota

- // eivät ylitä jäljempänä määriteltyä ympäristön laatustandardia

- // eivät aiheuta sitä, että 4 artiklassa liittyville pintavesille määriteltyjä ympäristötavoitteita ei saavuteta tai että kyseisten vesien ekologinen tai kemiallinen tila millään tavalla merkittävästi heikkenisi tai että maanpäällisille ekosysteemeille aiheutuisi merkittävästi vahinkoa

- // eivätkä seurantatiedot osoita sellaista kehityssuuntaa, josta todennäköisesti seuraisi ympäristön laatustandardin ylittyminen, ympäristötavoitteiden saavuttamatta jääminen, liittyvien pintavesien ekologisen tai kemiallisen laadun kyseinen heikkeneminen tai maanpäällisille ekosysteemeille aiheutuisi kyseistä vahinkoa. // Pohjavesimuodostuman kemiallinen koostumus on sellainen, että pilaavien aineiden kertymät:

- // eivät osoita jäljempänä määritellyn mukaista suolaisen veden tai muuta intruusiota

- // eivät ylitä asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä säädettyjä laatustandardeja

- // eivät aiheuta sitä, että 4 artiklassa liittyville pintavesille määriteltyjä ympäristötavoitteita ei saavuteta tai että kyseisten vesien ekologinen tai kemiallinen tila millään tavalla merkittävästi heikkenisi tai että maanpäällisille ekosysteemeille aiheutuisi merkittävästi vahinkoa

ei osoita suolaisen veden tai muuta intruusiota pohjavesistöön // Muutokset johtavuudessa eivät osoita suolaisen veden tai muuta intruusiota pohjavesimuodostumaan

Mitkä tahansa 21 artiklan 6 kohdassa tai asiasta annetusta muussa yhteisön lainsäädännössä tarkoitetut ympäristön laatustandardit //

mitkä tahansa jäsenvaltion 8 artiklan tai 21 artiklan 6 kohdan nojalla antamat tai muun asiasta annetun yhteisön lainsäädännön perusteella sovellettavat ympäristön laatustandardit //

Liite VI

Luettelo toimenpideohjelmaan liitettävistä toimenpiteistä

Osa B, 1 kohdan vi a alakohta (uusi)

// Kosteikkojen palauttaminen ja kunnostaminen

Liite VII, 1 kohdan viii alakohta

d. // tiivistelmä 13 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä niissä vesissä, joiden kemiallinen tila on hyvän tilan alapuolella, // d. // tiivistelmä 13 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä niissä vesissä, joissa ei saavuteta 4 artiklassa vahvistettuja ympäristötavoitteita,

f. // yksityiskohtaiset tiedot 13 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti hyväksytyistä lisätoimenpiteistä, ja // f. // yksityiskohtaiset tiedot muista 13 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä,

g. // yksityiskohtaiset tiedot 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyistä täydentävistä toimenpiteistä,

mukaan lukien kussakin edellä mainitussa tapauksessa kuvaus niistä yksityishenkilöistä tai järjestöistä, jotka ovat vastuussa eri toimenpiteiden toteuttamisesta, ja aikataulu toimenpiteiden suunnitellulle toteuttamiselle, ja // g. // yksityiskohtaiset tiedot 13 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti hyväksytyistä lisätoimenpiteistä, ja

ga. // Yksityiskohtaiset tiedot 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyistä täydentävistä toimenpiteistä,

mukaan lukien kussakin edellä mainitussa tapauksessa kuvaus niistä yksityishenkilöistä tai järjestöistä, jotka ovat vastuussa eri toimenpiteiden toteuttamisesta, ja aikataulu toimenpiteiden suunnitellulle toteuttamiselle, ja

Liite VII, 3 ja 4 kohta

3. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on liitettävä tiivistelmä 17 artiklan mukaisesti järjestetyn suunnitelmaluonnosta koskevan kansalaisten kuulemisen tuloksista sekä tiivistelmä kuulemisen johdosta tehdyistä muutoksista.

4. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on liitettävä maininta kaikista 18 artiklan ehtojen mukaisista ohjelmista ja suunnitelmista. // 3. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on liitettävä tiivistelmä 17 artiklan mukaisesti järjestetyn suunnitelmaluonnosta koskevan kansalaisten kuulemisen tuloksista ja suunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä sekä tiivistelmä kuulemisen johdosta tehdyistä muutoksista.

4. // Valuma-alueen hoitosuunnitelmaan on liitettävä rekisteri valuma-aluepiirin mahdollisista muista, yksityiskohtaisemmista ohjelmista ja vesitaloussuunnitelmista, jotka koskevat tiettyjä valuma-alueen osia, vesikysymyksiä tai vesistötyyppejä, sekä tiivistelmä niiden sisällöstä.

Liite VIII, 4 kohta

4. // Aineet ja valmisteet, joilla on todistetusti karsinogeenisia tai mutageenisiä ominaisuuksia ja jotka voivat vaikuttaa vesiympäristössä tai vesiympäristön kautta tapahtuvaan lisääntymiseen. // 4. // Aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla vesiympäristössä tai sen välityksellä on todistetusti karsinogeenisia tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien muodostumiseen kilpirauhasessa, tai muihin hormonitoimintoimintoihin.

Liite VIII,12 a kohta (uusi)

// 12a. Keinotekoiset radioaktiiviset aineet.

Tehty Brysselissä,

Euroopan parlamentin Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja