51999IP0185

A4-0185/99

Päätöslauselma Eurooppa-neuvostolle annettavasta neuvoston selvityksestä, jossa käsitellään huumausaineisiin ja huumekysymyksiin liittyvää toimintaa Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudella ja joka sisältää vuoden 1999 jälkeisen EU:n huumausainestrategian tärkeimmät tekijät (7930/2/98 - C4-0409/98)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon neuvoston selvityksen (7930/2/98 - C4-0409/98),

- ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 129 artiklan (tuleva 152 artikla),

- ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston ja erityisesti sen K.1 artiklan 4, 7, 8 ja 9 kohdan sekä K.3 ja K.6 artiklan,

- ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen uuden VI osaston ja erityisesti sen 29, 30, 31, 34 ja 39 artiklan,

- ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kolme huumausaineita koskevaa yleissopimusta vuosilta 1961, 1971 ja 1988,

- ottaa huomioon 8. ja 10. kesäkuuta 1998 New Yorkissa pidetyn Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän poliittisen julkilausuman ja toimintasuunnitelman,

- ottaa huomioon huumeiden vastaisen Euroopan unionin toimintasuunnitelman 1995 - 1999 (KOM(94)0234 lopull.),

- ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 102/97/EY yhteisön toimintaohjelman hyväksymisestä huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemiseksi osana kansanterveyden alan toimintaa (1996 - 2000) ((EYVL L 19, 22.1.1997, s. 25.)),

- ottaa huomioon yhteisen toiminnan, jonka neuvosto on hyväksynyt 17. joulukuuta 1996 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen ja käytäntöjen lähentämisestä huumeiden väärinkäytön torjumiseksi sekä laittoman huumausainekaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ((EYVL L 342, 31.12.1996, s. 6.)),

- ottaa huomioon neuvoston 16. kesäkuuta 1997 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella hyväksymän yhteisen toiminnan uusia synteettisiä huumausaineita koskevasta tiedonvaihdosta, riskien arvioinnista ja valvonnasta ((EYVL L 167, 25.6.1997, s. 1.)),

- ottaa huomioon 15. kesäkuuta 1995 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille huumausaineiden vastaisesta Euroopan unionin toimintasuunnitelmasta (1995 - 1999) ((EYVL C 166, 3.7.1995, s. 116.)) ja 6. lokakuuta 1998 neuvostolle antamansa suosituksen Euroopan yhteistyöstä huumausaineita käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnon yhteydessä ((EYVL C 328, 26.10.1998, s. 43.)), sekä 12. toukokuuta 1998 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille uusien synteettisten huumeiden (ns. designerhuumeiden) valvonnasta ((EYVL C 167, 1.6.1998, s. 29.)),

- ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja sisäasiain valiokunnan mietinnön (A4-0185/99),

A. katsoo, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.6 artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 129 artiklan (tuleva 152 artikla) yhteydessä sovellettavan yhteispäätösmenettelyn nojalla Euroopan parlamentille on tiedotettava ennalta - kohtuulliset määräajat huomioon ottaen - neuvoston huumausaineita koskevista uusista aloitteista,

B. katsoo, että huumausaineita koskevien ongelmien tehokas selvittäminen edellyttää tietojen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden kesken, jotta saadaan uusia näkökohtia ja kehitetään vaihtoehtoista politiikkaa,

C. katsoo, että huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien ongelmien ratkaisussa tarvitaan monialaista lähestymistapaa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla,

D. katsoo, että monissa jäsenvaltioissa poliisin, oikeuslaitoksen, terveydenhuollon, avustusjärjestöjen ja huumeiden väärinkäyttäjien välisellä yhteistyöllä on saatu aikaan myönteisiä tuloksia, joiden avulla on voitu hoitaa tehokkaammin ja joustavammin huumeiden väärinkäytön terveydellisiä, sosiaalisia ja yleiseen järjestykseen liittyviä lieveilmiöitä,

E. toteaa, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken vallitsee laaja yhteisymmärrys huumausaineiden väärinkäyttäjien sosiaalisesta ohjauksesta ja hoidosta,

F. toteaa, että huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisen lisäksi huumausaineiden käytön mukanaan tuomien terveysriskien rajoittamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota,

G. katsoo, että huumausaineiden kysynnän vähentämisen kannalta tiedotus ja valistus on erittäin tärkeää,

H. katsoo, että laatiessaan vuoden 1999 jälkeistä huumausainestrategiaansa neuvosto ei ole voinut ottaa huomioon komission ensimmäisestä vuosien 1995 - 1999 toimintaohjelmasta vielä mahdollisesti odotettavia tuloksia,

I. toteaa, että neuvoston laatima vuoden 1999 jälkeinen EU:n huumausainestrategia ja komissiossa valmisteltavana oleva huumausaineiden vastainen toimintaohjelma vuosiksi 2000 - 2005 kattavat saman ajanjakson, mutta näiden kahden asiakirjan välinen suhde ja se, miten ne liittyvät toisiinsa, ei ole selkeä,

J. toteaa, että UNDCP:llä on laaja kokemus huumekasvien sijaan viljeltävien kasvien ja vaihtoehtoisen viljelyn alalla, mutta sen työ ei ole tuottanut toivottua tulosta maissa, joissa vallassa on epädemokraattinen hallitus, eikä tapauksissa, joissa sekä viljelyn lakkauttamiseen että sen korvaamiseen on käytetty huomattavia rahamääriä,

K. katsoo, ettei EU:n UNDCP:lle tarkoittamia varoja saa jättää suoraan sellaisten kolmansien maiden hallitusten hoidettaviksi, joilta ei voida saada takeita varojen moitteettomasta hoidosta ja jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia ja perusvapauksia,

L. ottaa huomioon, että parlamentti oli kehottanut Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta jatkamaan kysynnän ja tarjonnan valvontaa ja vähentämistä koskevia tutkimuksiaan,

M. katsoo, että yhteistyötä on pidettävä eräänä ensisijaisista seikoista liittymistä edeltävän ajan strategiassa jäsenvaltioehdokkaiden kanssa näiden lainsäädännön mukauttamiseksi yhteisön säännöstöön asteittain mutta kuitenkin nopeasti sekä jäsenyyttä hakeneiden maiden että unionin jäsenvaltioiden yhteisen edun vuoksi,

N. katsoo, että hallituksista riippumattomilla järjestöillä on suuri merkitys huumausaineisiin liittyvien ongelmien ratkaisussa,

tekee seuraavat suositukset:

Yleistä

1. Kehottaa neuvostoa tiedottamaan jatkuvasti ja hyvissä ajoin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.6 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 129 artiklan (tuleva 152 artikla) nojalla tekemistään aloitteista, jotta Euroopan parlamentin kanta otettaisiin huomioon tulevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa;

Institutionaaliset näkökohdat

2. Kehottaa neuvostoa ja komissiota yhteensovittamaan huumausaineita koskevat aloitteensa paremmin ja kokoamaan ne mieluiten samaan asiakirjaan, jotta parlamentin tehtävät helpottuisivat ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset saisivat selkeämmän kokonaiskuvan;

3. Kehottaa lisäksi tehokkaampaan asiassa toimivaltaisten eurooppalaisten tahojen väliseen yhteistyöhön ja koordinointiin, minkä yhteydessä kiinnitetään huomiota huumausaineisiin liittyvien ongelmien pilarien rajat ylittävään luonteeseen;

4. Suosittelee neuvostolle, että kaikkien huumausaineisiin liittyvien aloitteiden yhteensovittaminen annettaisiin yhden komission jäsenen tehtäväksi;

5. Katsoo, että neuvosto voisi hyödyntää enemmän Lissabonissa sijaitsevaa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta (EDMC) edellyttäen, että sen tiedon ja kokemuksen tasoa parannetaan ja kehitetään ja että se pystyy tuottamaan kaikkien jäsenvaltioiden näkökulmasta tieteellisesti hyväksyttäviä tuloksia;

6. Pitää tärkeänä, että kansallisten keskusten Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle toimittamat tiedot ovat yhteneväisiä niiden vertailukelpoisuuden varmistamiseksi;

7. Katsoo lisäksi, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen pitäisi mahdollisimman tehokkaasti laajentaa ja edesauttaa parlamentin tietämystä toiminnasta ja sen rakentavaa panosta;

Monialaiset toimet

8. Katsoo, että huumausaineisiin ja niiden väärinkäyttöön liittyvien erilaisten toimien (kuten ohjaus, huumausaineiden väärinkäyttäjien hoitopalvelut, sosiaalipolitiikka, tutkimus, koulutus, huumausaineiden väärinkäyttäjien terveyteen ja kansanterveyteen yleisesti kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen tähtäävä tietojen ja kokemusten vaihto, kysynnän vähentäminen ja ennaltaehkäisytoimet) tehokkaamman yhteensovittamisen yhteisvaikutusta ei neuvoston asiakirjassa tunnusteta riittävästi, ja suosittaa tästä syystä, että jäsenvaltiot, neuvosto ja komissio käyttävät tätä mahdollisuutta paremmin hyväkseen suunnitellessaan politiikkaa;

9. Hyväksyy suunnitelman edistää poliisi- ja tulliviranomaisten sekä rikollisuuden torjunnasta vastaavien tahojen tehokkaampaa yhteistyötä koordinoimalla tehokkaasti tiedustelupalvelujen toimintaa rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden takavarikoimiseksi, ja kehottaa käyttämään näin kerätyt varat huumausaineiden väärinkäyttöön liittyviin ohjelmiin ja hankkeisiin;

10. Korostaa, että yksityiskohtaiset, puolueettomat ja määrälliset analyysit kaikenlaiseen huumausaineiden käyttöön liittyvistä vaaroista eivät vaikuta ainoastaan eurooppalaisen huumausainekeskustelun riisumiseen aatteellisuudesta, vaan myös siihen, että huumausaineilmiöön läheisesti liittyviin ongelmiin tartutaan kohdistetusti ja tehokkaasti;

Kansanterveys

11. Toteaa, että neuvoston selvityksessä ei mainita erityisesti arviointeja joissain jäsenvaltioissa viime aikoina käyttöönotetuista huumausaineiden väärinkäyttäjiin sovellettavista menettelyistä, eikä vähemmän riippuvuutta aiheuttavien vaihtoehtojen kehittämistä metadonille ja niiden valmistusta ja jakelua;

12. Toteaa, että neuvosto ei ole strategiasuunnitelmassaan kiinnittänyt oikeastaan ollenkaan huomiota ennaltaehkäisyyn ja valistukseen huumausaineiden kysynnän vähentämisen välineinä, ja kehottaa sisällyttämään strategiasuunnitelmaan jäsenvaltioissa ja marraskuussa 1998 pidetyn Euroopan huumeiden vastaisen teemaviikon aikana nimenomaan tältä alalta saadut kokemukset;

13. Kehottaa neuvostoa osoittamaan yhteistyössä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa jäsenvaltioille tutkimuslaitoksia, jotka pystyvät säännöllisesti testaamaan uusia synteettisiä huumausaineita myrkkyopilliselta kannalta käyttäjien terveysriskien vähentämiseksi, jos näin ei vielä ole tehty;

Lainsäädännön täytäntöönpano, valvonta ja tarjonnan vähentäminen

14. On pettynyt, koska neuvoston huumausainestrategia-asiakirjassa olevien yleisen järjestyksen säilyttämistä ja huumausaineiden tarjonnan torjuntaa koskevien kohtien lähestymistavoissa ei olla innovatiivisempia, ja kehottaa neuvostoa hyödyntämään odotettuun rahanpesua koskevaan direktiiviin liittyviä mahdollisuuksia;

15. Kehottaa neuvostoa valvomaan tarkasti EU:n pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön puitteissa huumeiden vastustamiseen kohdentamien varojen käyttöä ja arvioimaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista, minkä lisäksi kehitysyhteistyön laajemmassa yhteydessä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota vaihtoehtoista viljelyä koskevaan kokonaisvaltaiseen ja osallistuvaan lähestymistapaan;

Kansainvälinen yhteistyö

16. Kehottaa niin nykyistä kuin tuleviakin puheenjohtajavaltioita levittämään asianomaisissa kansainvälisissä järjestöissä (erityisesti UNDCP:ssä) tietoa Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa huumausaineiden väärinkäyttäjien hoidosta ja kohtelusta, ennaltaehkäisystä, terveydelle haitallisten vaikutusten rajoittamisesta ja lain noudattamista valvovien tahojen yhteistyöstä saaduista myönteisistä kokemuksista ja sisällyttämään nämä EU:n huumausainestrategiaan;

17. Pyytää neuvostoa ja komissiota nopeuttamaan tarvittavia menettelyjä, jotta jäsenyyttä hakeneet maat voisivat todella osallistua Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimiin;

18. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle ja Yhdistyneille kansakunnille.