51999AC0068

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista "Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) viinin yhteisestä markkinajärjestelystä" () (1999/C 101/14)

Neuvosto päätti 20. heinäkuuta 1998 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -jaosto antoi lausuntonsa 8. tammikuuta 1999. Esittelijä oli Adalbert Kienle.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27. 28. tammikuuta 1999 pitämässään 360. täysistunnossa (tammikuun 27. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 108 ääntä puolesta ja 2 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen siihen, että komissio esitti 16. heinäkuuta 1998 uuden ehdotuksen viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta, joka on määrä hyväksyä Agenda 2000:n yhteydessä. Ehdotus on tyystin erilainen kuin komission 11. toukokuuta 1994 tekemä ehdotus.

1.2. Komitea vaati 24. helmikuuta 1994 () sekä 22. helmikuuta 1995 () antamissaan lausunnoissa, että markkinatilanne analysoidaan uudelleen ja GATT-päätösten johdosta muuttunut tilanne otetaan huomioon. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on noudattanut molempia vaatimuksia uudessa ehdotuksessaan. Viinialalla kuluneina viinivuosina tapahtuneet huomattavat muutokset johtuvat, kuten komissio korostaa, yhteisten markkinajärjestelyjen muutoksista sekä raivaustoimista, suhdannetekijöistä ja sääoloista. Komitean mielestä muutokset johtuvat kuitenkin myös laatuun tähtäävistä laajoista toimista viinialalla.

1.3. Komitea muistuttaa siitä, että KIE-maiden joukossa on tärkeitä viininviljelymaita ja kauppakumppaneita, jotka laajentavat EU:n viininviljelymahdollisuuksia noin 400 000 hehtaarilla. Nämä näkymät on otettava huomioon viinin yhteistä markkinajärjestelyä uudistettaessa.

1.4. Komissio ehdottaa, että uusi asetus astuu voimaan 1. elokuuta 2000 osana Agenda 2000:n yhteydessä esitettyä maatalousuudistuksen kokonaispakettia. Komitea kannattaa kyseistä aikataulua ja kehottaa kaikkia asianomaisia tahoja neuvottelemaan asiasta pikaisesti, jotta asetus voi astua voimaan suunniteltuna ajankohtana.

2. Uudistuksen tavoitteet

2.1. Komissio tunnustaa viinialan erityisluonteen viinin yhteisen markkinajärjestyksen uudistuksen yhteydessä ja luettelee seitsemän tärkeää tavoitetta, joilla on määrä vahvistaa alan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tavoitteet ovat:

Yhteisön markkinoilla on ylläpidettävä entistä paremmin kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, jotta tuottajat voivat hyötyä laajenevista markkinoista.

Alan kilpailukykyä on parannettava pitkällä aikavälillä.

Interventiotoimet on poistettava keinotekoisena ylituotannon poistokanavana.

Juotavaksi tarkoitetun alkoholin ja viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden perinteiset myyntikanavat on säilytettävä.

Alueelliset erot on otettava huomioon.

Tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten (tai vastaavien) organisaatioiden muodollinen asema on vahvistettava.

Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava huomattavasti.

Komitea kannattaa näitä tavoitteita ja suunnitelmia, mutta pahoittelee kuitenkin, että viiniköynnöksestä ja viinistä saatavien tuotteiden kysyntä on jätetty vähäiselle huomiolle. Monissa viimeaikaisissa tieteellisissä tutkimuksissa on todistettu yhtäältä kohtuullisen viininkulutuksen edut ja toisaalta väärinkäytön vaarat. Tämän vuoksi komitea suosittelee, että tieteellisistä tuloksista tiedottaminen liitetään uudistuksen tavoitteisiin.

2.2. Komissio ehdottaa yhteisön viinilainsäädännön selkeyttämiseksi ja säädösten yksinkertaistamiseksi, että 23 neuvoston asetusta yhdistetään viinin yhteistä markkinajärjestelyä koskevaksi perusasetukseksi. Komitea on tyytyväinen rohkeaan lähtökohtaan yhteisön viinilainsäädännön systematisoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Se on kuitenkin sitä mieltä, että tässä yhteydessä komissiossa toimivalle viinin hallintokomitealle (75 artikla) annetaan liian paljon toimivaltaa, joka ei rajoitu pelkästään teknisten soveltamissäännösten antamiseen. Tämän vuoksi komitea katsoo, kuten jo lausunnossaan Agenda 2000:n maataloutta koskevista ehdotuksista (), että perussäännökset on edelleen annettava neuvoston asetuksen muodossa. Lisäksi komitea kehottaa perustamaan työryhmiä, jotta alan asiantuntijoita voidaan ottaa mukaan soveltamissääntöjen antamista edeltävään alustavaan työhön.

2.3. Komissio toteaa ehdotuksensa perusteluosassa, että jäsenvaltioille annetaan nykyistä enemmän vastuuta läheisyysperiaatteen mukaisesti. Komitea on tyytyväinen tähän aikomukseen, mutta pitää läheisyysperiaatteen nykyistä pidemmälle menevää soveltamista ehdotettujen toimien yhteydessä mahdollisena ja toivottavana.

3. Ehdotetut toimet

3.1. II osasto: Viinintuotantokyky

II osastossa luodaan puite-ehdot viinintuotantokyvyn hyödyntämiselle ja käytölle. Välineinä ovat etenkin uusien viljelmien istutusoikeuden rajoittaminen, paikkausistutusta koskevat säännökset, varannosta myönnetyt istutusoikeudet, luopumispalkkiot sekä rakennemuutostoimet.

3.1.1. Komitea toteaa yleisenä arviona, että säännökset eivät vastaa säännöstelyn purkamisen, byrokratian vähentämisen ja läheisyysperiaatteen noudattamisen tavoitteita. Komitean mielestä II osaston säännöksiä olisi huomattavasti yksinkertaistettava.

3.1.2. Kun otetaan huomioon tarjonnan ja kysynnän kehittyminen, komitea on vakuuttunut siitä, ettei viini-istutusoikeuksien täydellistä liberalisointia voida vielä toteuttaa viinin yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa. Tämän vuoksi komitea ehdottaa, että ns. viljelyn keskeytystä jatketaan markkinavuoteen 2005/2006 asti. Komitea torjuu komission ehdotuksen vuoteen 2010 asti ulottuvasta ajanjaksosta liian pitkänä. Ehdotettuna ajanjaksona viiniköynnöksiä saavat istuttaa vain ne, joilla on uuden viljelmän istutusoikeus tai paikkausistutusoikeus.

3.1.3. Komitea ehdottaa, että jäsenvaltiot saisivat myöntää tuottajille vuoteen 2005/2006 asti uuden viljelmän istutusoikeuksia myyntiin tarkoitettuja viinituotteita varten vain, jos tarkoituksena on viljellä tma-laatuviinejä tai pöytäviinejä, joiden nimeämisessä voidaan käyttää maantieteellistä merkintää, ja jos kyseisten viinien tuotanto on tunnetusti kysyntää alhaisempi. Komitea pitää komission ehdottamaa, 31. heinäkuuta 2003 asti kestävää ajanjaksoa liian lyhyenä ja vaatii, että viljelyn keskeytyksen ja poikkeussäännösten soveltamisajan on oltava yhtä pitkä.

3.1.4. Komitea suosittaa, että jäsenvaltiot antavat komissiolle vuosittain kertomuksen viinintuotantokyvyn kehityksestä. Komission olisi markkinavuonna 2004/2005 esitettävä kertomus EU:n viinintuotantokyvyn kehityksestä sekä istutussäännöksistä saaduista kokemuksista. Vain näin voidaan päättää ajoissa viljelysäännösten jatkamisesta tai muuttamisesta.

3.1.5. Komitea muistuttaa siitä, että tietyillä viininviljelyalueilla paikkausistutusoikeudet menevät hukkaan, koska niitä ei käytetä. Tämän estämiseksi komission, jäsenvaltioiden ja alueiden olisi yhteistyössä pyrittävä organisatorisiin ratkaisuihin. Komitea ehdottaa ekologian ja Euroopan viininviljelyalueiden säilyttämisen vuoksi, että paikkausistutusoikeuden voimassaoloaikaa pidennetään nykyisestä kahdeksasta kahteentoista vuoteen. Komitean mielestä jäsenvaltioiden olisi voitava päättää siitä, voivatko viinitilojen omistajat käyttää paikkausistutusoikeuksiaan niiden koko voimassaoloajan vai onko oikeudet, mikäli niitä ei käytetä määräajan (esim. kahdeksan vuoden) kuluessa, luovutettava alueellisiin tai jäsenvaltioiden varantoihin.

3.1.6. Komitea kannattaa sitä, että jäsenvaltiot valtuutetaan perustamaan istutusoikeuksien varantoja sekä säätelemään varantoihin siirrettyjen oikeuksien myöntämisestä ja käyttämisestä sekä tiettyjen yritysten ensisijaisesta kohtelusta valtiollisten tai alueellisten rakenteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komitea on sitä mieltä, että asia on läheisyysperiaatteen mukaisesti hoidettava EU:n jäsenvaltioissa ja viininviljelyalueilla.

3.1.7. Jotta viinintuotantokyky ei laajene epätoivotusti, komitea ehdottaa, että jäsenvaltioiden myöntämät uuden viljelmän istutusoikeudet voisivat vuosina 2000 2005 olla enintään 1 %:a jäsenvaltioiden kokonaisviininviljelyalasta. Tätä osuutta voidaan nostaa 2 %:iin, jos jäsenvaltion tai alueen viininviljelyala on vuosina 1995 2000 pienentynyt, koska paikkausistutusoikeuksia ei ole käytetty tai viininviljelyalaa on raivattu paljon.

3.1.8. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on tarkistanut viininviljelyalojen raivauspolitiikkaansa. Koska toteutus kuuluu hallintokomiteamenettelyn piiriin, uusia säännöksiä voidaan arvioida vasta sitten, kun komissio on päättänyt soveltamissäännöksistä.

3.1.9. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa viininviljelyalueita koskevia mukauttamistoimia eurooppalaisten viinintuottajien kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Ehdotettujen mukauttamistoimien ohella olisi edistettävä myös vanhojen viljelyalojen uudistamista markkinat ja laatu huomioon ottaen. Komitean mielestä tätä uudistusehdotuksen tärkeää osuutta varten on asetettava käyttöön riittävästi varoja, jotka olisi annettava jäsenvaltioille niiden viininviljelyalojen perusteella. Jäsenvaltiot voivat tässä yhteydessä päättää siitä, minkälaisia mukauttamisohjelmia niiden viininviljelyalueilla valitaan. Komitea pitää tuottajaorganisaatioiden roolia mittavana kehitettäessä ja toteutettaessa mukauttamistoimia.

3.1.10. Komitea pitää ehdotettuja viininviljelytoimia riittämättöminä. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää myös kellaroinnin, rekisteröinnin ja markkinoinnin uudistuksia. Komitean mielestä komission ehdotus liittää kellaroinnin ja markkinoinnin alalla tehtävät mukauttamistoimet Agenda 2000:n horisontaalisiin rakennetoimiin on riittämätön. Se muistuttaa komission nimenomaan sanoneen, että viininviljelyn yhteydessä tarvitaan erityistoimia alan erityispiirteiden vuoksi.

3.1.11. Komitea kannattaa yhteisön ohjelmaa, joka hyödyttää epäsuotuisissa olosuhteissa toimivia viininviljelijöitä. Epäsuotuisiin olosuhteisiin lukeutuu etenkin viininviljely rinne- ja mäkipalstoilla. Näin on määrä ottaa huomioon myös viininviljelyn yhteiskunnallis-taloudellinen, ekologinen ja kulttuurinen merkitys epäsuotuisilla alueilla.

3.1.12. Komitea korostaa asianmukaisesti ylläpidettyjen viininviljelyrekisterien merkitystä organisoitaessa Euroopan viinimarkkinoita. Niiden olisi oltava edellytyksenä uuden viljelmän istutusoikeuksien saannille, osallistumiselle rakenne- ja mukauttamistoimiin sekä III osaston tukitoimiin.

3.2. III osasto: Markkinamekanismit

Komissio haluaa ehdotuksillaan estää sen, että interventiota käytetään "keinotekoisena ylituotannon poistokanavana". Samalla se haluaa pitää yllä juotavaksi tarkoitetun alkoholin ja viiniköynnöksestä saatavien tuotteiden kaikkia perinteisiä myyntikanavia.

3.2.1. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on TSK:n vaatimusten mukaisesti yksinkertaistanut interventiotoimia.

3.2.2. Komitea kannattaa yksityisen varastoinnin tuen säilyttämistä.

3.2.3. Komission ehdotuksessa otetaan huomioon säännölliset toimitukset juotavaksi tarkoitetun alkoholin markkinoille, jotka ovat viinin ja viinituotteiden tärkeä perinteinen ostaja. Yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden kanssa olisi kuitenkin vielä tutkittava, vastaavatko tätä varten varatut määrät todellista tarvetta.

3.2.4. Ehdotuksessa mainitusta, markkinoita suhdannevaihtelujen aikana tukevasta erityisestä tislaustoimenpiteestä ei anneta riittävästi tietoa, jotta sen tehokkuutta voidaan arvioida. Tämän vuoksi komitea ehdottaa, että komissio selventää, miten se aikoo käyttää välinettä markkinoiden tukemiseksi kriisitilanteissa. On erityisen tärkeää, että suhdannevaihteluita tasoittavaa välinettä voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi ja sille varataan riittävä rahoitus. Välineen piiriin on myös kuuluttava riittävä määrä tuotantoa markkinoiden vakauttamiseksi.

3.3. IV osasto: Tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot

Komissio esittää yksityiskohtaiset puite-ehdot, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat hyväksyvät tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot.

3.3.1. Komitea kannatti 22. helmikuuta 1995 antamassaan lausunnossa toimialakohtaisia järjestöjä ja organisaatioita koskevaa yleistä puitesäännöstä. Komissio on nyt esittänyt hyvin yksityiskohtaisen ehdotuksen tuottajaorganisaatioista ja toimialakohtaisista organisaatioista. Hedelmä- ja vihannesalalla on annettu samantyyppinen säännös. Komitea muistuttaa, että viiniala eroaa perustavanlaatuisesti hedelmä- ja vihannesalasta. Näin ollen se vaatii ottamaan entistä paremmin huomioon jäsenvaltioiden hyvin erilaiset rakenteet.

3.3.2. Komitea katsoo, että tuottajaorganisaatioiden ensisijainen tehtävä on parantaa tuottajamarkkinoiden rakenteita. Tätä varten on luotava erityiset viinialaa koskevat puitesäännökset, joissa kuvataan tehtävät ja vastuualueet viinin markkinajärjestelyn yhteydessä, sillä tuottajayhteisöjä koskevat nykyiset horisontaaliset säännöt eivät enää sisälly Agenda 2000:een. Valtaoikeuksien siirtoa sekä yleisen sitovuuden ulottamista myös niihin, jotka eivät kuulu organisaatioihin, ei tulisi sisällyttää puitesääntöihin.

3.3.3. Komitea ehdottaa sitävastoin, että toimialakohtaisia organisaatioita koskevat säännöt laadittaisiin nykyistä yleisluontoisemmiksi. Toimialan kaikkia erilaisia organisaatiorakenteita varten olisi luotava kehys, jonka puitteissa ne voisivat antaa markkinajärjestelyä koskevia yleisesti sitovia sääntöjä yhdellä tai useammalla yhteisön alueella. Jäsenvaltioiden olisi voitava tunnustaa toimialan edustavat organisaatiorakenteet.

3.4. V osasto: Enologiset käsittelyt ja käytännöt sekä tuote-eritelmät; kuvaus, nimitys, tarjontamuoto ja suojaus

Laatutavoitteita ajatellen komissio ehdottaa, että perinteisistä enologisista käsittelyistä säädetään viinin markkinajärjestelmässä hyväksi osoittautuneella tavalla, kun taas teknisistä kysymyksistä on tulevaisuudessa tarkoitus päättää hallintokomiteassa. Nimitystä ja tarjontamuotoa koskevat säännökset on määrä tarkastaa ja yksinkertaistaa sekä muotoilla siten, että niistä saa entistä helpommin yleiskuvan. Komitea korostaa tässä yhteydessä erityisesti laajoja tuotetietoja.

3.4.1. Komitea on tyytyväinen siihen, että TSK:n 22. helmikuuta 1995 antaman lausunnon mukaisesti komissio ottaa enologisten käsittelyjen ja tuotantoedellytysten yhteydessä huomioon Euroopan viininviljelyalueiden erilaiset toimipaikka-, ilmasto- ja sääolot. Komitea on kuitenkin sitä mieltä, että komission olisi kutsuttava alan asiantuntijakomiteoita tutkimaan uusia enologisia käsittelyjä ennen niiden hyväksymistä hallintokomiteamenettelyssä.

3.4.2. Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on TSK:n kehotuksesta ryhtynyt muokkaamaan perinpohjaisesti EU:n nimityssäännöksiä sekä poistamaan kieltoperiaatetta. Koska komissio kuitenkin ehdottaa, että koko tarkastustyö tehdään hallintokomiteamenettelyllä, TSK kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksensa nimityssäännösten uudistuksesta sekä tekemään yhteistyötä kaikkien asianosaisten kanssa. Myös tässä yhteydessä alan asiantuntijakomiteoiden olisi tutkittava ehdotuksia.

3.5. VI osasto: Määritellyllä alueella tuotetut laatuviinit

Tma-laatuviinejä koskevat säädökset, jotka on tähän asti koottu erityisasetukseen, on komission ehdotuksen mukaan tarkoitus liittää viinin markkinajärjestelyyn. Komissio ehdottaa myös tuotosta koskevien säännösten muuttamista.

3.5.1. Komitea torjui jo 22. helmikuuta 1995 antamassaan lausunnossa komission ehdotukset rajoittaa hehtaarituotosta koskevien säännösten laatimisvaraa, sillä se on läheisyysperiaatteen vastaista.

3.5.2. Sen sijaan komitea kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia siitä, miten tma-laatuviinien myyntiä voidaan edistää kansainvälisillä markkinoilla. Komitea pahoittelee tässä yhteydessä sitä, että vuoden 1994 ehdotuksessa esitetyt laatutuotteiden tiedotuskampanjaan liittyvät toimet eivät enää sisälly komission nyt tekemään ehdotukseen; kyseiset toimet on ilmeisesti määrä liittää horisontaalisiin säännöksiin. Koska viini on luonteeltaan erityinen tuote, komitea kannattaa painokkaasti itsenäisiä tiedotusohjelmia viinin laatupolitiikan tukemiseksi.

3.6. Osasto VII: Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa

Komissio muistuttaa ehdotuksensa perusteluosassa siitä, että sen tekemät ehdotukset ovat seurausta WTO-sopimuksen solmimisesta.

3.6.1. Komitea pahoittelee, ettei komission ehdotuksiin sisälly erityistoimia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä kansainvälisessä kaupassa. Kilpailukyvyn vahvistaminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä yhteisön ulkopuoliset maat laajentavat tuotantoaan ja lisäävät huomattavasti vientiään.

3.6.2. Yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevien puristemehujen tai jalostamattomien viinien tuonnin salliminen viinituotteiden valmistusta varten olisi erittäin haitallista EU:n viininviljelylle. Komitea muistuttaa väärinkäytön vaarasta eikä näin ollen hyväksy tuontia niin kauan kuin väärinkäyttö- ja valvontaongelmat ovat ratkaisematta. Yhteisön ulkopuolisten maiden tuotteiden "eurooppalaistaminen" ei ole hyväksyttävää, sillä se johtaisi kuluttajia harhaan ja aiheuttaisi suuria taloudellisia haittoja eurooppalaisille viinintuottajille.

3.6.3. Komitea kehottaakin komissiota asettamaan ulkomaankauppakomitean, jonka tehtävä on valmistella suosituksia EU:n tukitoimiksi viinialan tuotteiden vientiä varten. Erityisesti on:

säilytettävä Euroopan viinien identiteetti etenkin alkuperänimitysten ja perinteisten merkintöjen suojelemiseksi;

laajennettava markkinoille pääsyä;

toteutettava edistämis-, hyödyntämis- ja tiedotustoimia;

vahvistettava komission myötävaikutusta erityisissä kansainvälisissä elimissä.

Aktiivista ulkomaankauppapolitiikkaa varten on varattava riittävä rahoitus ("ulkomaankaupparahasto").

4. Päätelmät

4.1. Komitea muistuttaa, että viininviljely on Euroopassa oleellinen osa kulttuuria ja sillä on yksittäisillä viljelyalueilla pitkät perinteet. Viininviljelyalueilla muut talouden alat, kuten gastronomia, matkailu ja käsiteollisuus, ovat riippuvaisia viininviljelystä. Viininviljelyalueet muodostavat yleensä ainutlaatuisen kulttuurimaiseman, jota viininviljelijöiden on hoidettava ympäristöä säästävillä viljelymenetelmillä. Viinin markkinajärjestelyn uudistuksessa on otettava huomioon taloudellinen ja kulttuurinen tausta, jotta tuetaan viininviljelyalueiden elämänarvoja, sosiaalista rakennetta, perusrakenteita, ympäristöä ja taloutta.

4.2. Komitea esittää jälleen vaatimuksensa, että säännösten purkamiseen ja byrokratian vähentämiseen on suhtauduttava vakavasti, läheisyysperiaatetta on toteutettava käytännössä ja talouden itsesäätelyä on vahvistettava.

4.3. Komitea kehottaa komissiota tarkastamaan uudistusehdotuksen siten, että kaikki asianosaiset voivat toteuttaa tulevaisuuteen suuntautunutta ja dynaamista markkinapolitiikkaa kunnianhimoisin toimenpitein.

4.4. Komitea kehottaa kaikkia asianomaisia tahoja edistämään uudistusehdotuksesta käytäviä neuvotteluita, jotta Agenda 2000:een liittyvästä uudistuksesta voidaan päättää vuoden 1999 ensimmäisen puoliskon aikana. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan valmistella KIE-maihin kuuluvien tärkeiden viininviljelymaiden liittymistä unioniin.

Bryssel 27. tammikuuta 1999.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Beatrice RANGONI MACHIAVELLI

() EYVL C 271, 31.8.1998, s. 21.

() EYVL C 133, 16.5.1994, s. 22.

() EYVL C 110, 2.5.1995, s. 30.

() EYVL C 407, 28.12.1998, s. 35.