51998AR0241

Alueiden komitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) liittymistä valmistelevasta rakennepolitiikan välineestä (ISPA)"

(1999/C 51/02)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi aiheesta "Liittymistä valmisteleva rakennepolitiikan väline" KOM(98) 138 lopull. 98/0091 (CNS) (),

ottaa huomioon neuvoston 4. kesäkuuta 1998 perustamissopimuksen 198 c artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon työvaliokunnan 12. maaliskuuta 1998 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu valiokunta 1:n "Aluepolitiikka Rakennerahastot Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Rajanylittävä ja alueidenvälinen yhteistyö" tehtäväksi,

ottaa huomioon valiokunta 1:n syyskuun 30. päivänä 1998 hyväksymän lausuntoluonnoksen CdR 241/98 rev., jonka esittelijät olivat Bruno Bracalente ja Günther Meyer,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä" (CdR 167/98 fin) (),

hyväksyi 18. 19. marraskuuta 1998 pitämässään 26. täysistunnossa (marraskuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

1. Komission esittämien ajatusten esittely

1.1. Komissio on tehnyt Agenda 2000 -asiakirjan () puitteissa joukon ehdotuksia, joiden avulla on määrä tehostaa kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaan (KIE-maat) ja Kyproksen liittymisvalmisteluja. Kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaan (Bulgaria, T Osekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia) ja Kyproksen liittymisprosessi alkoi virallisesti 30. maaliskuuta 1998. Puolan, T Osekin tasavallan, Viron, Slovenian, Unkarin ja Kyproksen (5 + 1) kanssa aloitettiin jäsenyysneuvottelut kahdenvälisissä hallituskonferensseissa 31. maaliskuuta 1998.

Jokaista hakijamaata varten otettiin käyttöön erillinen kumppanuusjärjestelmä "Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavasta avusta ja erityisesti liittymiskumppanuusjärjestelmän perustamisesta" () annetun neuvoston asetuksen perusteella. Nämä liittymiskumppanuusjärjestelmät ovat yhteisön ja hakijamaiden välisiä sopimuksia, jotka sisältävät selviä ohjeita hakijamaille sekä näkymiä yhteisön taloudellisesta ja teknisestä tuesta.

1.2. Luxemburgissa vuoden 1997 joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pääsi sopimukseen liittymistä valmistelevan tuen huomattavasta korotuksesta ja täydensi Phare-ohjelmaa liittymistä edeltävällä ohjelmalla. Komissio teki vastaavat asetusehdotukset vuoden 1998 maaliskuun alussa.

1.3. Phare-ohjelman kautta myönnettävän tuen lisäksi (alustava talousarvio vuodeksi 1999 on 1,3 miljardia ecua ja vuodesta 2000 lähtien 1,5 miljardia ecua, vaikka edunsaajamaiden määrä vähenee joidenkin maiden jäseneksi liittymisen jälkeen) hakijamaiden on määrä saada tukea yhteisöltä maatalouden rakennemuutokseen ja rakennepolitiikan valmisteluun (mm. menettelyihin ja teknisiin menetelmiin).

Kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maan on määrä saada kautena 2000 2006 EMOTR:n tukiosastosta maataloussektorin uudistamiseksi (johon sisältyy maatalouden tehokkaan hallinnon sekä luotettavan eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutarkastusjärjestelmän rakentaminen) vuosittain 500 miljoonaa ecua vuoden 1997 käyvillä hinnoilla. Jako perustuu mm. viljelyalaan ja maatalouden työllistämien henkilöiden määrään.

1.4. Uudelle liittymistä valmistelevalle rakennepolitiikan välineelle (ISPA) on määrä myöntää vuosittain 1,04 miljardia ecua, joka jaetaan kymmenelle Keski- ja Itä-Euroopan maalle. Komission ehdotus sisältää seuraavaa:

vuosittain käytettävissä olevat varat jaetaan kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maan kesken niiden väestömäärän, pinta-alan ja (ostovoimapariteettina ilmaistun) BKT:n perusteella;

laaditaan rahoituspöytäkirjat, joissa määrätään jälkiarviointia, hallintoa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

päätetään varojen sitomisesta monivuotisten hankkeiden perusteella;

annetaan mahdollisuus poistaa tuki, mikäli toimenpiteen toteuttamista ei ole aloitettu rahoitus-pöytäkirjassa säädetyn määräajan kuluessa.

1.5. Sellaisia toimia on määrä edistää, jotka on asetettu etusijalle yhteisön säännöstön voimaan saattamiseen tähtäävissä valtiokohtaisissa ohjelmissa. Tässä ei ole kysymys "ad hoc -investointien" yhteisrahoituksesta, vaan sellaisten hankkeiden tukemisesta, joilla voi olla kestävää vaikutusta strategisina katalysaattoreina.

1.6. Yhteisön antamien liittymistä valmistelevien lisätukien (Phare, ISPA ja maatalouden kehittämistuki) tiiviin yhteensovittamisen varmistamiseksi komissio suunnittelee horisontaalista yhteensovittamisasetusta sekä komitean asettamista. Komitean tehtävä olisi estää tukien päällekkäisyys ja varmistaa tuettujen hankkeiden yhteensopivuus.

1.7. Liittymistä valmistelevaa rakennepolitiikan rahoitusvälinettä on asetusehdotuksen mukaan koheesiorahastojen tavoin määrä käyttää kahdella alalla:

ympäristönsuojelun alalla: yhteisön säännöstön muuntaminen kansalliseksi oikeudeksi (painopisteet: veden ja ilman laadun sekä jätehuollon parantaminen) ja

liikenteen alalla: liittäminen Euroopan laajuisiin verkkoihin ja niiden itään laajentumisen helpottaminen.

1.8. Rahoitusta saavat lähtökohtaisesti hankkeet, joiden kustannukset ovat vähintään viisi miljoonaa ecua. ISPA:n kautta annettava tuki voisi olla korkeintaan 85 prosenttia julkisista menoista. Tämä osuus pienenee paitsi jos yhteisöllä on odotettavissa hankkeesta erityistä etua. Osuus pienenee yhteisrahoituksen saatavuuden ja hankkeesta mahdollisesti saatavien tulojen perusteella sekä saastuttaja maksaa -periaatteen asianmukaisen soveltamisen kautta. Yhteisrahoituksen pitäisi tulla ensisijaisesti yksityiseltä sektorilta.

1.9. Asetusehdotuksen mukaan alustavat selvitykset ja teknisen avun toimet voidaan poikkeuksellisesti rahoittaa 100-prosenttisesti. Alustaviin selvityksiin ja toteutettavuustutkimuksiin myönnetyt varat eivät saa ylittää kahta prosenttia ISPA:n kokonaisrahoituksesta.

1.10. Komissiota avustaa ISPA-asetuksen täytäntöönpanossa neuvoa-antava komitea.

1.11. Asetusehdotus on määrä hyväksyä yhdessä yhteensovittamisasetuksen ja liittymistä edeltävää maatalousalan tukea koskevan asetuksen kanssa.

2. Komission ehdotusten arviointi

2.1. Komitea on tyytyväinen jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen Unkarin, Puolan, T Osekin tasavallan, Slovenian, Viron ja Kyproksen kanssa ja uskoo jäseneksiliittymisprosessin yhteisen aloituksen vahvistavan sen, että laajentuminen säilyy kaikki hakijamaat kattavana prosessina. Komitea pitää laajentumista historiallisena prosessina koko Euroopalle ja korostaa tarvetta jatkaa intensiivisesti Välimeren alueen kanssa käytävää vuoropuhelua ja kaiken kaikkiaan edistää Euroopan yhdentymistä.

2.2. Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden laaja taloudellinen ja poliittinen muutosprosessi on edelleen kesken, ja ne valmistautuvat unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä muiden paikallis- ja alueviranomaisten tuella täysjäsenyyden mukanaan tuomien velvollisuuksien täyttämiseen. AK korostaa, että yhteisö ja hakijamaat voivat ratkaista kohtaamansa ongelmat vain yhdessä.

2.3. Komitea on tyytyväinen rakennetuen eri välineisiin, joiden avulla hakijamaita tuetaan yhteisön säännöstön voimaan saattamisessa.

2.4. AK:n näkökulmasta on myönteistä, että jäsenyyttä hakeneiden maiden omia ponnistuksia yhteisön oikeuden ottamiseksi osaksi niiden omaa lainsäädäntöä tuetaan Phare-ohjelman kautta.

2.5. AK on tyytyväinen siihen, että komissio on asetusehdotuksessaan ensisijaisesti ottanut huomioon liikenteen ja ympäristön kehittämisen ja parantamisen pakottavan tarpeen. Se on tosin sitä mieltä, että tässä yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myös muihin infrastruktuuriverkkoihin (energia, tietoliikenne) ja täten muuttaa asetuksen 2 artiklan sisältö vastaamaan 1 artiklan 1 kohtaa.

2.6. Yhteisön rakennetukien kohdennetusta lähestymistavasta tämänhetkisten koheesiomaiden alueilla saadut myönteiset kokemukset osoittavat, että taloudellinen tuki on hyödyllinen väline taloudellisten kehitysmahdollisuuksien parantamisessa. AK on sen takia tyytyväinen jäsenyyttä valmistelevien uusien välineiden käyttöönottoon. Erityisesti liittymistä valmistelevan rakennepolitiikan välineen (ISPA) kautta myönnettävä täydentävä tuki auttaa hakijamaita poistamaan rakenteellisia puutteita erityisesti ympäristön ja liikenteen alalla ja valmistautumaan EU:n kilpailupaineeseen. On erityisen tärkeää koordinoida ISPA-väline ja Phare-ohjelman "Institution Building" -osa (julkisten toimielimien ja hallinnon uudistaminen), jolla tuetaan hakijamaiden hallintokapasiteetin kasvattamista mm. rakennerahastoja varten.

2.7. Alueiden komitea pitää tarpeellisena, että paikallis- ja aluetason edustajat voivat osallistua tasa-arvoisina kumppaneina näiden liittymistä valmistelevien rakennepoliittisten välineiden (ISPA) esitutkimuksiin, ohjelmointiin ja toteutukseen.

2.8. AK kannattaa periaatetta, jonka mukaan Keski- ja Itä-Euroopan maat osallistuvat hankkeiden rahoitukseen. Komitea korostaa, että yksityisyritysten osallistuminen on hyödyllinen väline sisämarkkinoille tyypillisen sisäisen kilpailun dynaamisten voimien vapauttamisessa. Komitea korostaa lisäksi, että tukivälineen suunniteltujen esittely- ja tiedotustoimien puitteissa on ryhdyttävä huomattaviin ponnistuksiin yksityisen osallistumisen edistämiseksi, jotta käytettävissä olevat varat voidaan suunnata sellaisiin hankkeisiin, joista on odotettavissa tuloa. Komitea pitää välttämättömänä, että vahvistetun koheesion tavoitteiden saavuttamiseksi kaikki yhteisön liittymistä valmisteleva tuki ja käytettävissä olevat kokonaisvarat yhteensovitetaan tiiviisti.

2.9. AK lähtee siitä, että erityisesti ympäristöhankkeiden kohdalla suhtaudutaan joustavasti asetusehdotuksessa mainittuun hankekohtaiseen 5 miljoonan ecun kynnysarvoon. Alueiden komitea huomauttaa tässä yhteydessä, että hankkeiden koolle asetettavat korkeat vähimmäisvaatimukset voivat rajoittaa alue- ja paikallisviranomaisten mahdollisuuksia panna hankkeita alulle tai osallistua niihin. Tämä koskee erityisesti hakijamaita, joissa paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuudet ja liikkumavara talousarviokysymyksissä ovat toistaiseksi varsin rajalliset.

2.10. AK:n mielestä liitteessä I mainittuihin hakemuksen tietoihin tulee lisätä seuraavat kohdat:

työturvallisuus- ja hygieniavaatimusten täyttäminen;

(asetuksen 13 artiklan mukaiset) suunnitellut esittely- ja tiedotustoimet.

2.11. AK katsoo, että infrastruktuurijärjestelmien intermodaalisuutta tulisi korostaa rahoitusselvityksen 9.3 kohdassa luetelluissa perusteissa. Mainitussa kohdassa olevaa luetteloa täydennettäessä voitaisiin vielä harkita turvallisuusstandardien parantamista koskevan perusteen lisäämistä.

3. Päätelmät ja suositukset

3.1. AK kannattaa tämän rakennepolitiikan välineen perussuuntausta. Sen mielestä Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa tehdystä rajanylittävästä yhteistyöstä saatujen kokemusten perusteella on kuitenkin tarpeen kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ympäristöystävällisiin ja rajanylittäviin liikenneyhteyksiin ja sisällyttää myös uusien rajanylityspaikkojen perustaminen tuettaviin hankkeisiin. Sen lisäksi näille maille tulisi tiedottaa erityisen tärkeillä aloilla paikallis- ja aluetasolla toteutettavista ympäristöhankkeista, jotta niille välittyy yhteisön säännöstön voimaan saattamisessa tärkeitä edistyksellisiä kokemuksia jätehuollosta ja vesiensuojelusta.

3.2. Komitean näkemyksen mukaan komission myöntämän teknisen tuen tulisi vaikuttaa siihen, että voidaan yksilöidä erityisiä, valtiokohtaisia vaatimuksia vastaavia hankkeita. Valtiokohtaisten vaatimusten tulisi lisäksi olla ratkaisevassa asemassa jaettaessa varoja eri infrastruktuurihankkeille.

3.3. AK tukee komission kantaa, jonka mukaan kaksi prosenttia kokonaisvaroista varataan alustavien selvitysten rahoittamiseen sekä teknisen tuen menoihin, mikäli näitä varoja käytetään pääasiassa hakijamaiden instituutioiden ja hallinnon kapasiteetin lisäämiseen ja siihen liittyen paikallis- ja alueviranomaisten valmentamiseen hallinnoimaan tukea.

3.4. Komitean mielestä on erityisen tärkeää, että varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa on määrä ottaa käyttöön teknisiä uutuuksia tai varmistaa korkeatasoiset ympäristönsuojelunormit, hankkeille myönnettävän teknisen avun toimiin yhdistetään henkilöstön koulutusta.

Rajanylittävä ja alueiden välinen yhteistyö sekä paikallistasolla kerätyt kokemukset ovat AK:n näkemyksen mukaan erityisen tärkeä panos Euroopan yhdentymiseen ja yhteistyöhön. AK korostaa tarvetta antaa kaikille halukkaille yrityksille mahdollisuus osallistua arviointimenettelyyn. AK painottaa, että sekä hakijamaiden että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset voivat antaa arvokkaan panoksen laajentumisprosessiin. Niillä on tämän vuoksi tehtävä myös ISPA:n toteuttamisessa erityisesti sellaisten hallinto- ja toimivaltauudistusten aikana, joilla lisätään niiden valtuuksia mm. ympäristöalalla.

Myös tässä yhteydessä on paikallaan hyödyntää tähän asti toteutetusta rakennepolitiikasta saatuja kokemuksia. Asetukseen yhteisön tuesta maaseutualueiden liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa maissa sisältyvän kumppanuusperiaatteen tulisi niin ikään olla ISPA-toimien tavoitteena. Paikallis- ja alueviranomaisten on voitava vähitellen vaikuttaa toteutuksen kaikkiin vaiheisiin (suunnitteluun, hankkeiden valintaan sekä seurantaan ja arviointiin). Ensimmäinen vaihe on, että niille myönnetään edustus komiteoissa, jotka valvovat ja arvioivat ISPA:n toteutusta riippumatta siitä, onko ko. viranomaisilla hankkeen toteuttamisen edellyttämä toimivalta tai koskeeko hanke niitä suoranaisesti, kuten asetusehdotuksessa säädetään.

3.5. Hakijamaat Euroopan laajuisiin verkkoihin yhdistävien hankkeiden tulee vahvistaa tulevien jäsenmaiden ja koko unionin välistä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suunnittelutoimet jäsenyyttä hakeneiden maiden liittämiseksi Euroopan laajuisiin verkkoihin pitäisi mukauttaa sekä tämänhetkisten jäsenvaltioiden raja-alueiden että kaikkien kyseisen verkon kehityksestä riippuvien alueiden tarpeisiin. AK korostaa tässä yhteydessä vielä kerran tarvetta tukea vastedeskin tarkoituksenmukaisella tavalla rajanylittävää yhteistyötä Interregin ja Phare/CBC:n () puitteissa sekä varmistaa molemmista ohjelmista tuettujen hankkeiden täydellinen yhteensopivuus. Komissiota kehotetaan asettamaan tulevaisuudessa tämän yhteistyön edistäminen yhteiselle rahoitukselliselle ja organisatoriselle pohjalle, jotta poistettaisiin rajanylittävien hankkeiden toteuttamisen hallinnollis-tekniset esteet ja edistettäisiin täten rajanylittävää yhteistyötä.

Bryssel 18. marraskuuta 1998.

Alueiden komitean puheenjohtaja

Manfred DAMMEYER

() EYVL C 164, 29.5.1998, s. 4.

() EYVL C 373, 2.12.1998, s. 1.

() Agenda 2000 "Kohti vahvempaa ja laajempaa unionia" KOM(97) 2000 lopull.

() Neuvoston asetus (EY) N:o 622/98 EYVL L 85, 20.3.1998, s. 1.

() Cross border cooperation, rajanylittävä yhteistyö.