51998AC0636

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission ehdotus maataloustuotteiden hinnoista (1998/1999) Osat I, II ja III" () (98/C 214/17)

Neuvosto päätti 19. helmikuuta 1998 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut maa- ja kalatalousjaosto antoi lausuntonsa 2. huhtikuuta 1998. Esittelijä oli Pedro Barato Triguero.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 29. 30. huhtikuuta 1998 pitämässään 354. täysistunnossa (huhtikuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 106 ääntä puolesta, 2 ääntä vastaan, ja 14 pidättyi äänestämästä.

1. Komission asiakirjan esittely

1.1. Maatalouden tuotanto ja suhdanteet vuonna 1997

1.1.1. Komission ehdotuksessa esitetään seuraava tiivistelmä maatalouden tuotannosta ja suhdanteista vuonna 1997:

Maatalouden suhdanteet olivat vuonna 1997 paljon vakaammat kuin vuonna 1996.

Huolimatta sianlihamarkkinoiden vakavasta sikaruttokriisistä alan markkinatilanne oli yleisesti ottaen suotuisa suurimmalle osalle EU:n tuottajista.

Öljysiementen, sokerijuurikkaan ja siipikarjan osalta maatalousvuosi oli melkoisen suotuisa.

Ilmasto-olosuhteet eivät olleet yhtä suotuisat kuin edellisenä vuonna, mutta eivät myöskään niin tuhoisat kuin pelättiin.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia (joiden valuuttojen arvo nousi vuonna 1997 huomattavasti) lukuunottamatta maatalouden muuntokurssit eivät muuttuneet merkittävästi vuonna 1997.

Viljojen tuotannoksi arvioidaan 202 miljoonaa tonnia, mikä on vähemmän kuin vuonna 1996, vaikka viljelyala kasvoi 2 %. Tämä puolestaan johtuu pakollisen kesannoinnin vähenemisestä (10:stä 5:een prosenttiin).

Öljysiementen tuotannossa saavutettiin ennätykselliset 14,7 miljoonaa tonnia.

Valkuaiskasvien tuotanto lisääntyi 20 prosenttia.

Myös sokerin tuotannossa saavutettiin 17 miljoonan tonnin ennätystaso.

Oliiviöljyä tuotettiin ennätykselliset 1 859 400 tonnia, minkä vuoksi oliiviöljyn hinta laski tasaisesti.

Viinin tuotanto supistunee 5 prosenttia erityisesti Italian ja Ranskan tuotannon laskun vuoksi. Toisaalta viinin laatua pidetään poikkeuksellisen hyvänä.

Maidontuotannon odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 1996 (121 miljoonaa tonnia). Myös hinnat pysyivät vakaina.

Naudanlihan tuotanto pysyi vakaana (7 950 miljoonaa tonnia). Naudanlihan vienti on edistänyt markkinahintojen vahvistumista.

Sianlihan tuotantomäärät vaihtelivat Alankomaissa ja Espanjassa esiintyneen sikaruttoepidemian vuoksi. Tämä aiheutti myös hintojen vaihtelua.

Siipikarjanlihan tuotanto nousi 3,4 prosenttia vuoteen 1996 verrattuna.

Lampaanlihan ja vuohenlihan tuotanto laski hieman.

1.1.2. Tuottajahintaindeksi laski reaalihintoina 3,4 prosenttia. Erityisen paljon 5,3 prosenttia laski peltokasvien tuottajahintaindeksi pääasiassa oliiviöljyn (-36 prosenttia) ja viljan (-8,9 prosenttia) hintojen laskun vuoksi. Eläintuotteiden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 3,1 prosenttia.

1.1.3. Komission tietojen mukaan maataloustulo laski 3,1 prosenttia vuonna 1997. On muistettava, että maataloustulon lasku koko EU:ssa johtuu hyvin erilaisista tilanteista maatalouden eri tuotantoaloilla ja eri jäsenvaltioissa.

1.2. Talousarviokehys

1.2.1. EMOTR:n tukiosaston määrärahoiksi vuodeksi 1998 on vahvistettu 40 596 miljoonaa ecua, joka on vähemmän kuin vuonna 1997 (40 805 miljoonaa ecua). Kyseinen budjettikohta vuodeksi 1998 on 43 263 miljoonaa ecua, mikä merkitsee 2 667 miljoonan ecun marginaalia.

1.3. Komission ehdotus

1.3.1. Komission ehdotus on pääosin sama kuin edellisenä markkinointivuonna seuraavin muutoksin:

Peltokasvit: Aluekohtaisiin perusviljelyaloihin liittyen komissio antaa jäsenvaltioiden vahvistaa tuottajille tiedottamista koskevan määräajan ennen syyskuun 15. päivää eikä ennen toukokuun 15. päivää.

Riisi: Tämän alan yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen yhteydessä sovitun mukaisesti komissio ehdottaa, että raakariisin hinta markkinointivuodeksi 1998/1999 vahvistettaisiin 315,5 ecuksi tonnia kohti, mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä markkinointivuonna. Kuukausittaiset korotukset 2,0 ecua tonnia kohti säilytetään kuitenkin ennallaan.

Sokeri: Viimeisimmät tilastot osoittavat, että Italia ei ole alituotantoalue, joten valkoiselle sokerille ei ehdoteta johdettua interventiohintaa.

Kuitupellava: Odottaen neuvoston päätöstä YMJ:n muuttamisesta komissio ehdottaa hehtaarituen säilyttämistä nykyisellä tasolla.

Hamppu: Hehtaarikohtaista tukea alennetaan viljelyalan lisääntymisen vuoksi.

Oliiviöljy: Komissio valmistelee parhaillaan nykyisestä järjestelmästä riippumatonta uudistusta, joka sisältää hintojen vahvistamisen markkinointivuosiksi 1998/1999 ja 1999/2000. Tämän vuoksi se ei ehdota kyseistä alaa koskevia hintoja tässä toimenpidepaketissa.

Viini: Uutta ehdotusta odotettaessa on tarpeen välttää lainsäädännöllinen tyhjiö, ja sen vuoksi uusien istutusten kieltoa sekä pysyviä lopettamistoimenpiteitä koskevaa järjestelmää ehdotetaan jatkettavaksi yhdellä vuodella.

Tupakka: YMJ:n uudistusta koskevan komission ehdotuksen hyväksymistä odotettaessa alaa koskevia nykyisiä määräyksiä jatketaan.

Naudanliha: Espanjan ja Portugalin enimmäismääriä ehdotetaan nostettaviksi siten, että hakemukset eivät ylitä enimmäismääriä yli kymmenellä prosentilla. Lisäksi vuonna 1996 päätettyä erityispalkkioon oikeutettujen urospuolisten nautojen enimmäismäärän pienentämistä vuosina 1997 ja 1998 ehdotetaan jatkettavaksi vuodella.

Lampaan- ja vuohenliha: Komissio ehdottaa perushinnan säilyttämistä entisellä tasolla sekä vakauttajan säilyttämistä 7 prosentissa.

2. Huomioita komission ehdotuksesta

2.1. Alustavia huomioita

2.1.1. Komission ehdotuksessa ei oteta huomioon hintojen vahvistamisen vaikutuksia maataloustuloon eikä sen seurauksia eurooppalaisille kuluttajille. Niinpä komitea kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisesti maataloustuotteiden hintapolitiikan kuluttajavaikutuksia EU:ssa.

2.1.2. Komission ehdotus merkitsee useimpien tuotteiden kohdalla hintojen ja liitännäistoimien jäädyttämistä edellisen markkinointivuoden tasolle. Komissio ei kuitenkaan ota huomioon vuonna 1997 tapahtunutta maatalousalan tulon pienenemistä 3,1 prosentilla. Tämä seikka on erityisen vakava, kun otetaan huomioon, että varoja on käytetty yli 2 500 miljoonaa ecua vähemmän kuin budjettikohdassa on varattu.

2.1.3. Valitettavasti komissio ei tee ehdotuksia, jotka koskisivat muita maatalouden tuotteita kuin elintarviketuotteita, kuten uusiutuvia ja kestäviä energialähteitä. Komission tulisi laatia tehokas politiikka tällaisten uudentyyppisten maataloustuotteiden edistämiseksi. Tämä voisi tapahtua myöntämällä näiden raaka-aineiden kehittämiseksi ylimääräisiä suoria tukia ja erilaisia verohelpotuksia sekä suosimalla näitä raaka-aineita polttoainetuotannossa.

2.1.4. On käsittämätöntä, ettei komissio mainitse perusteluissaan Välimeren alueen tuotteita ja erityisesti äskettäin uudistettua hedelmä- ja vihannesalaa. Komission tulee tutkia perusteellisesti ja puolueettomasti alan uudistuksen toimeenpanon vaikutukset asianomaisiin viljelijöihin ja alueisiin. Tutkimuksessa tulisi ottaa huomioon suosituimmuusasemaan perustuvan, EU:n ulkopuolisten maiden tuonnin vaikutukset.

2.2. Erityistä

2.2.1. Peltokasvit

2.2.1.1. Satoennusteet huomioonottaen komitea kehottaa komissiota vahvistamaan kesannointikiintiön ajoissa ja selvästi alemmalle tasolle kuin perusasetuksessa 1765/92.

2.2.1.2. Komitea katsoo myös, että viljojen ja valkuaiskasvien tasaustukien maksupäivä on syytä aikaistaa lokakuun 31. päivään (joulukuun 31. päivän sijasta).

2.2.1.3. Lisäksi Saksan uusien osavaltioiden perusviljelyalat tulisi komitean mielestä vahvistaa.

2.2.2. Viljat

2.2.2.1. Kuukausittaisia korotuksia vahvistettaessa komission tulisi ottaa korkotason lisäksi huomioon muitakin, viljan todellisiin varastointikustannuksiin liittyviä näkökohtia.

2.2.2.2. Tuen aloittamisessa komission tulisi muistaa, että eräillä EU:n alueilla sato korjataan useita kuukausia ennen tuen aloittamispäivämäärää.

2.2.2.3. Komission tulisi olla jokseenkin joustava laadullisia tukikelpoisuusvaatimuksia määrittäessään, varsinkin jos ne perustuvat poikkeuksellisiin ilmasto-olosuhteisiin.

2.2.2.4. Ilmasto-olosuhteet tulisi ottaa huomioon myös päätettäessä perusviljelyalan ylittämisen seuraamuksista. Ilmasto-olot saattavat pakottaa viljelijät muuttamaan viljelysuunnitelmiaan.

2.2.3. Riisi

2.2.3.1. Komitea on huolissaan Euroopan riisintuotantoalan kriisistä. Alalla on suuria vaikeuksia taata tuottajien tulot EU:n sisäisten markkinahintojen jatkuvan laskun vuoksi, joka puolestaan johtuu suurimmaksi osaksi valkoriisin massiivisesta tuonnista EU:n ulkopuolisista maista. Tätä tilannetta ei voida korjata ainoastaan pitämällä kuukausittaiset korotussummat ennallaan, kuten komissio näyttää väittävän, sillä hintojen laskettua komission ennakkoarviota enemmän hehtaarikohtaista tukea ei ole korotettu riittävästi, kuten olisi pitänyt tehdä.

2.2.4. Valkuaiskasvit

2.2.4.1. Viljelyalan väheneminen on riittävä syy näiden viljelykasvien viitetuen korottamiseen. Lisäksi palkokasveihin tulee sisällyttää eräitä viljelykasveja, kuten tarhapapu, ja lisätä vastaavasti niiden taattua enimmäisviljelyalaa viljelyn kannattavuuden takaamiseksi.

2.2.5. Öljysiemenet

2.2.5.1. Ottaen huomioon korvausten merkityksen sekä alan satojen ja maailmanmarkkinahintojen kehityksen tulisi palkkiosta maksaa etukäteen 80 prosenttia ehdotetun 50 prosentin sijasta.

2.2.5.2. Vahvistetun viitehinnan tulisi heijastaa kunkin alueen tuottajien kuukausittain saamia reaalihintoja.

2.2.6. Hamppu

2.2.6.1. Hampun tuotantotuen vähentäminen 25 prosentilla ei ole paras keino vakiinnuttaa hampun viljelyala, sillä se vaarantaa hampuntuotannon kannattavuuden tuotantoalueilla. Vähennys on perusteeton, sillä hamppu on ekologinen viljelykasvi, jonka kysyntä kasvaa voimakkaasti sen käytön jätteettömyyden vuoksi ja johon sekä tuottajat että jalostajat ovat investoineet voimakkaasti. Komitea katsoo, että hampun käytön ja kulutuksen suurten mahdollisuuksien vuoksi komission tulisi päinvastoin kannustaa sen tuotantoa.

2.2.6.2. Odottaen, että komissio esittää hampun tuotannon valvontaa koskevat ehdotuksensa lähikuukausina, komitea katsoo, ettei hampun tuotantotukia tulisi muuttaa.

2.2.7. Sokeri

2.2.7.1. Komitea muistuttaa sokerijuurikkaan viljelijöille sokerijuurikkaan puristusleikkeen myynnissä aiheutuneista tulonmenetyksistä, jotka johtuivat viljan hinnan laskusta.

2.2.7.2. Lisäksi komitea muistuttaa neuvoston komissiolle osoittamasta kehotuksesta laatia tutkimus eri alojen välisistä suhteista.

2.2.8. Hedelmät ja vihannekset

2.2.8.1. Komitea pahoittelee, että komissio on ehdotuksessaan jättänyt tämän alan tyystin huomiotta eikä ole tutkinut alan uudistuksen vaikutuksia sen ensimmäisen soveltamisvuoden jälkeen. Komitea muistuttaa tilanteesta jalostettujen sitrushedelmien alalla, joka kärsi huomattavasti siitä, ettei sen tuotantomahdollisuuksia otettu huomioon, kun kynnyshinnat vahvistettiin uudistuksen yhteydessä.

2.2.8.2. Komitea painottaa myös tarvetta laatia mehuille yhteisönlaajuiset selvät ja objektiiviset määrittely-, tunnistus- ja luokitteluperusteet, joilla parannetaan kuluttajain tiedonsaantia tuotteen laadusta ja alkuperästä.

2.2.9. Eläintuotteet

2.2.9.1. Komitea on yleisesti ottaen sitä mieltä, että EU:n eläintuotteiden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on taattava. Tämän vuoksi komitea muistuttaa, että tasaustoimet ovat tarpeen, jos eläinten- tai ympäristönsuojelumääräykset ovat tuontituotteilta vaadittavia tiukemmat.

2.2.9.2. EU:n on myös pyrittävä hyödyntämään täysimittaisesti kaikki vientimahdollisuudet, jotta tuotteitamme on saatavilla kansainvälisillä markkinoilla, ottaen huomioon kehitysmaiden maatalous.

2.2.10. Naudanliha

2.2.10.1. Komission ehdotus erityispalkkioon oikeutettujen urospuolisten nautojen kiintiön korottamisesta Espanjan ja Portugalin osalta ei vastaa sen esittämiä lukuja. Tämän vuoksi tulee selvittää, kuinka paljon palkkioon oikeutettujen urospuolisten nautojen määrä todella kasvaa. On muistettava, että koko EU:n alueella 85 prosenttia urosnaudoista on tukikelpoisia, kun Espanjassa ja Portugalissa vastaava osuus on vain 60 prosenttia. Yleensä ottaen palkkioiden jakaminen tulisi saada entistä tasapainoisemmaksi.

2.2.10.2. Komitea pahoittelee myös sitä, ettei komissio mainitse Saksan uusissa osavaltioissa sovellettavien nautapalkkioiden enimmäismääriä koskevien poikkeustoimien jatkamista 90-päisten karjojen osalta.

2.2.11. Lampaan- ja vuohenliha

2.2.11.1. Perushinnan jäädyttäminen viidentenä peräkkäisenä vuotena merkitsee käytännössä, että lampaan- ja vuohenlihan palkkiota on mahdotonta korottaa.

2.2.11.2. Toisaalta palkkioon oikeutettujen eläinten viitemäärien vahvistaminen tekee vakauttajasta tarpeettoman, minkä vuoksi ehdotamme sen lakkauttamista.

2.2.12. Maito

2.2.12.1. Komitea kannattaa komission ehdotusta hintojen pitämisestä ennallaan markkinointivuonna 1998/99. Komitea katsoo kuitenkin, että YMJ:n velvoitteiden puitteissa vientitukijärjestelmää tulisi käyttää täysimittaisesti. Tätä ei saisi estää vientitukien vahvistamiseen liittyvillä hallintotoimilla.

2.2.13. Oliiviöljy

2.2.13.1. Komitea muistuttaa, että tämän alan hinnoista tulee laatia ehdotus, sillä ei ole takuita siitä, että neuvostossa käytävä keskustelu oliiviöljyn YMJ:n uudistuksesta saadaan päätökseen ennen uuden markkinointivuoden alkamista.

2.2.14. Puuvilla

2.2.14.1. Komitea muistuttaa, että tämän alan taattuja enimmäismääriä tulee muuttaa koko EU:ssa, ja siten myös kansallisia viitearvoja tulee mukauttaa EU:n tärkeimpien puuvillantuottajamaiden todelliseen tuotantoon.

2.2.14.2. Lisäksi komitea katsoo, että tukiennakoiden laskutapaa on tarpeen parantaa. Näin voidaan ennakoiden maksupäiviä lykkäämättä pienentää komission tällä hetkellä käyttämää 15 prosentin marginaalia arvioidun tuotannon lisäämiseksi.

Bryssel, 29. huhtikuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 87, 23.3.1998.