Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 51997XR0305

Alueiden komitean päätöslauselma "Hallitustenvälisen konferenssin tuloksista"

EYVL C 64, 27.2.1998, p. 98 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

51997IR0305

Alueiden komitean päätöslauselma "Hallitustenvälisen konferenssin tuloksista"

Virallinen lehti nro C 064 , 27/02/1998 s. 0098


Alueiden komitean päätöslauselma "Hallitustenvälisen konferenssin tuloksista"

(98/C 64/18)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon 16. ja 17. kesäkuuta 1997 käsitellyn ja 2. lokakuuta 1997 allekirjoitetun Amsterdamin sopimuksen,

ottaa huomioon 15. ja 16. toukokuuta 1997 järjestetyn Euroopan alueiden ja kaupunkien huippukokouksen loppujulkilausuman,

ottaa huomioon huhtikuun 10. päivänä 1997 hyväksytyn alueiden komitean kertomuksen alueista ja kaupungeista, Euroopan tukipylväistä,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja alueiden komitean lokakuun 3. päivänä 1996 järjestämän konferenssin julkilausuman, konferenssiin osallistuivat myös Euroopan alueiden liitto sekä Euroopan alueiden ja kuntien neuvosto,

ottaa huomioon syyskuun 18. päivänä 1996 hyväksytyn alueiden komitean kertomuksen alue- ja paikallisviranomaisista, Euroopan poliittisen unionin toimijoista,

ottaa huomioon alueiden komitean 8. maaliskuuta 1996 antaman julkilausuman hallitustenväliselle konferenssille,

ottaa huomioon alueiden komitean 21. huhtikuuta 1995 antaman lausunnon Euroopan unionin perustamissopimuksen tarkistamisesta,

sekä

katsoo, että Eurooppa tarvitsee alueiden, kaupunkien ja kuntien täyttä tukea, koska niiden vahvuus piilee niiden moninaisuudessa ja itsenäisessä asemassa,

katsoo, että alueiden komitean jäsenet ottavat päättäväisesti hoitaakseen velvollisuutensa ja antavat asiantuntemuksensa Euroopan käyttöön osallistumalla entistä tiiviimmin yhteisön politiikan luomisprosessiin,

katsoo, että vain täten uudistuen Euroopan unioni kykenee tarjoamaan kansalaisilleen entistä paremman tulevaisuuden.

Alueiden komitea

1. panee tyytyväisenä merkille, että hallitustenväliselle konferenssille asetettua aikataulua noudatettiin, mikä avasi tien laajentumisneuvotteluille. Komitea katsoo kuitenkin, että uusien jäsenten hyväksyminen ja Euroopan integraation jatkuminen edellyttävät, että sovitaan tärkeiden institutionaalisten muutosten toteutuksesta, kuten komission rakenteiden muuttamisesta, neuvoston määräenemmistöpäätösten lisäämisestä ja sen neuvoston jäsenten äänimäärien painotusten muuttamisesta. On sovittava, ennen kuin Euroopan integraatiota jatketaan ja hyväksytään uusia jäseniä.

2. panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin vahvistuneen demokraattisen legitimiteetin ja päätösten valvonnan, mihin on päästy Euroopan parlamentin vaikutusvallan ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan laajentamisen myötä.

3. arvostaa hallitustenvälisen konferenssin lopputulosta merkittävänä askeleena kohti poliittista unionia. Erityisesti komitea painottaa Euroopan unionin entistä tärkeämpää roolia sosiaalikysymysten ja työllisyyspolitiikan alueella, mikä palvelee kansalaisten etua. Tällä on myös tärkeä täydentävä tehtävä siirryttäessä sovitulla tavalla yhteiseen eurooppalaiseen valuuttaan. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että sosiaalisia perusoikeuksia koskeva yhteisön peruskirja ja uusi työllisyyttä käsittelevä osasto sisällytettiin uuteen perustamissopimukseen sekä siihen, että Eurooppa-neuvosto ryhtyy toimiin kasvun ja työllisyyden puolesta.

4. panee tyytyväisenä merkille lausuman siitä, että Euroopan unioni perustuu vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin.

5. panee tyytyväisenä merkille saavutukset yhtäläisten mahdollisuuksien ja tasa-arvon edistämisessä ja suhtautuu myönteisesti uuteen syrjinnän kieltävään yleissääntöön.

6. panee tyytyväisenä merkille Amsterdamin sopimuksen määräykset siitä, että myös Euroopan parlamentti voi kuulla komiteaa.

7. panee tyytyväisenä merkille, että alueiden komitean kuulemisalaa on laajennettu työllisyyteen, sosiaalialaan, ammattikoulutukseen, ympäristö- ja liikennekysymyksiin. Komitea toteaa, että näillä aloilla unionilla ei ole yksinomaista toimivaltaa vaan ne kuuluvat läheisyysperiaatteen piiriin, minkä vuoksi alueiden komitean vastuu korostuu näissä kysymyksissä.

8. panee tyytyväisenä merkille, että neuvoston ja komission kuullessa komiteaa vapaaehtoiselta pohjalta rajojen yli ulottuvaa yhteistyötä pidetään erityisen tärkeänä, ja toivoo, että vapaaehtoista lausuntomenettelyä hyödynnettäisiin enemmän myös muissa tärkeissä tapauksissa.

9. panee tyytyväisenä merkille, että tulevaisuudessa komitea vastaa itse hallinnostaan ja sillä on oma budjettivastuu, mikä parantaa sen työskentelyn tehokkuutta.

10. a) pahoittelee, ettei EU:n perustamissopimuksen 3 b artiklaan tehty läheisyysperiaatteen näkökulmasta muutosta, jossa otettaisiin huomioon alue- ja paikallisyhteisöjen erityisasema. Alueiden komitea toistaa kantanaan, että alueelliset ja paikalliset yhteisöt pystyvät parhaiten ymmärtämään tämän vaikeaselkoisen poliittisen käsitteen ja myös vaikuttamaan siihen, että periaatetta noudatetaan. Alueiden komitea pitää Amsterdamin sopimukseen sisältyvää pöytäkirjaa toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta merkittävänä askeleena pyrittäessä kehittämään toissijaisuusperiaatteesta koko yhteisöä koskeva perusperiaate. Alueiden komitea toivoo, että tämän pöytäkirjan sisältöä ja henkeä noudatetaan kaikilta osin jokaisessa jäsenvaltiossa.

Alueiden komitea suhtautuu myönteisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevan pöytäkirjan kohdassa 9 olevaan mainintaan, että komission tulee ottaa asianmukaisesti huomioon, että yhteisölle, jäsenvaltioiden hallituksille, paikallisille sekä alue- ja paikallisviranomaisille aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen olisi oltava suhteessa tavoitteeseen.

b) panee tyytyväisenä merkille, että Amsterdamin sopimukseen on liitetty Saksan, Itävallan ja Belgian allekirjoittama julistus, jonka mukaan yhteisön toiminta "koskee toissijaisuusperiaatteen ei kuulu läheisyysperiaatteen mukaisesti ainoastaan itse jäsenvaltioiden lisäksi vaan myös niiden alueita siltä osin kuin niillä on omaa kansallisen valtiosäännön mukaista lainsäädäntövaltaa." jäsenvaltioiden hallintoelinten vastuulle niiden lainsäädäntövaltaa koskevien perustuslaillisten järjestelyjen mukaisesti. Alueiden komitea esittää toivomuksenaan, että kaikki sellaiset jäsenvaltiot, joiden alueellisilla hallintoelimillä on valtiosäännön mukaan perustuslaillista lainsäädäntövaltaa, allekirjoittaisivat julistuksen.

11. pahoittelee, että tässä hallitustenvälisessä konferenssissa ei vielä onnistuttu ottamaan huomioon perustamissopimukseen tehtyjä muutosehdotuksia alueiden komitean demokraattisen legitimiteetin vahvistamiseksi. Näitä ovat mm.:

a) kunnallisen itsehallinnon periaatteen juurruttaminen perustamissopimukseen, millä on suuri merkitys vahvan, toimintakykyisen ja kansalaisia lähellä olevan Euroopan unionin kehittämisen kannalta;

b) vaatimus, että komitean jäsenten on oltava paikallis- tai alueyhteisöjen vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisessa vastuussa jollekin yleisillä ja välittömillä vaaleilla valitulle elimelle;

c) perustamissopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen toimielinaseman vahvistaminen alueiden komitealle ja komitean jäsenten toimikauden pidentäminen Euroopan parlamentin ja komission jäsenten viisivuotiskauden mittaiseksi;

d) kanneoikeuden antaminen komitealle vedota Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen omien oikeuksiensa ajamiseksi ja kanneoikeuden antaminen alueille, joilla on lainsäädäntövaltaa.

12. pahoittelee, että rakenne- ja koheesiorahastoja koskevien säädösten antamisessa noudatettavaa hyväksymismenettelyä ei korvattu yhteispäätösmenettelyllä.

13. alueiden komitea varaa itselleen oikeuden tuoda uudelleen esiin vaatimuksensa alue- ja paikallisyhteisöjen paremmasta edustuksesta, kun perustamissopimuksen muuttaminen tulee myöhemmin ajankohtaiseksi.

Koska alueiden ja kaupunkien 15. ja 16. toukokuuta 1997 järjestämä konferenssi oli menestys ja koska sillä oli myönteisiä vaikutuksia 16. ja 17. kesäkuuta 1997 pidettyyn Amsterdamin hallitustenväliseen konferenssiin, alueiden komitea ehdottaa, että aina kun Euroopan integraation kehittämisen kannalta ollaan tekemässä kauaskantoisia päätöksiä, kutsutaan koollekoon tällainen osavaltioiden, alueiden, piirikuntien, kaupunkien ja kuntien kokous.

14. tällä hetkellä komitea pitää merkittävimpänä tehtävänään antaa Amsterdamin sopimuksen määräyksille mahdollisimman nopeasti sisältöä ja hoitaa itselleen sopimuksessa annetut tehtävät aiempaakin tehokkaammin tiiviissä yhteistyössä yhteisön muiden toimielinten kanssa.

15. komitea vahvistaa halunsa ja rajoittamattoman täyden valmiutensa toimia yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Komitea odottaa, että sen ja Euroopan parlamentin välistä kuulemismenettelyä aletaan soveltaa jo ennen Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa.

16. alueiden komitea toivoo, että komissio ja ministerineuvosto kuulevat sitä jo nyt, ennen Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa kaikissa niissä kysymyksissä, joihin kuulemisvelvoite laajennettiin sopimuksessa. Tämä koskee erityisesti työllisyyttä, ammattikoulutusta ja ympäristönsuojelua. Alueiden komitea puolestaan sitoutuu toimittamaan vastedes lausuntonsa Euroopan parlamentille.

17. toivoo, että Amsterdamin sopimuksen ratifiointi aloitettaisiin välittömästi, jotta toimielinjärjestelmässä asemaansa vahvistanut komitea voisi jatkuvasti antaa oman panoksensa Euroopan yhdentymisprosessiin. Alueiden komitea pyrkii toimissaan edistämään kansalaisten tietämystä Euroopan integraatiosta ja uuden sopimuksen sisällöstä, jotta sopimus voidaan ratifioida mahdollisimman laajassa yhteisymmärryksessä.

Bryssel, 20. marraskuuta 1997.

Alueiden komitean puheenjohtaja

Pasqual MARAGALL i MIRA

Top