51997PC0017

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön, Kanadan ja Venäjän federaation kivutonta ansastusta koskevista standardeista tehdyn kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (97/C 95/10) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(97) 17 lopull. - 97/0019(CNS)

(Komission esittämä 24 päivänä tammikuuta 1997)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 113 ja 100 a artiklan yhdessä 228 artiklan kolmannen kohdan ensimmäisen osan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon komission valtuuttamisesta neuvottelemaan Kanadan, Venäjän federaation ja muiden asianomaisten kolmansien maiden kanssa sopimuksen kivutonta ansastusta koskevista standardeista vuoden 1996 kesäkuussa tehdyn neuvoston päätöksen,sekä katsoo, että

neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3254/91 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa viitataan kivuttomasta ansastuksesta sovittuihin kansainvälisen tason standardeihin, joihin sellaisten kolmansien maiden, jotka eivät ole kieltäneet ansarautojen käyttöä, olisi mukautettava pyyntimenetelmänsä, jotta ne voisivat viedä yhteisöön tietyistä eläinlajeista valmistettuja turkiksia ja tuotteita,

1 päivänä tammikuuta 1996 ei ollut olemassa kivutonta ansastusta koskevia kansainvälisiä standardeja; kolmansilla mailla ei siten ollut mahdollisuutta taata, että asetuksessa (ETY) N:o 3254/91 liitteessä I lueteltujen lajien osalta niiden omalla alueella käytetyt pyyntimenetelmät olisivat kansainvälisellä tasolla sovittujen kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisia,

asetusehdotus asetuksen (ETY) N:o 3254/91 muuttamisesta (2) annettiin neuvostolle tiedoksi 12 päivänä tammikuuta 1996,

tämän päätöksen liitteenä oleva sopimus on edellä mainittujen neuvotteluohjeiden mukainen; se on kansainvälisellä tasolla sovittujen kivutonta ansastusta koskevien standardien mukainen, sellaisina kuin ne ovat asetuksen (ETY) N:o 3254/91 3 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa, mukainen,

sopimuksen olennainen tavoite on määrätä yhdenmukaistetuista teknisistä säännöistä, joilla pyydettyjen eläinten hyvinvointia suojataan riittävästi ja joita sovelletaan ansojen tuotantoon ja käyttöön, sekä helpottaa ansojen, turkisten ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista eläinlajeista valmistettujen tuotteiden sopimuspuolten välistä kauppaa,

kyseisen sopimuksen täytäntöönpano vaatii, että päätetään aikataulusta, jonka avulla voidaan testata ansojen yhdenmukaisuutta sopimuksessa määriteltyjen standardien kanssa niiden hyväksymiseksi ja poistaa hyväksymättömät ansat, ja

Euroopan yhteisön, Kanadan ja Venäjän federaation sopimus kivutonta ansastusta koskevista standardeista olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön, Kanadan ja Venäjän federaation sopimus kivutonta ansastusta koskevista standardeista.

Kyseisen sopimuksen ja sen allekirjoittamishetkellä annettavien julistusten tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus.

(1) EYVL N:o L 308, 9.11.1991, s. 1.

(2) KOM(95) 737 lopullinen, annettu 15.12.1995.

KANSAINVÄLINEN SOPIMUS KIVUTTOMAN ANSASTUKSEN STANDARDEISTA

JOHDANTO-OSA

KANADA,

ja EUROOPAN YHTEISÖ

VENÄJÄN FEDERAATIO,

jäljempänä `sopimuspuolet`,

PALAUTTAVAT MIELEEN voimakkaan sitoutumisensa tieteellisiin tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin perustuvan kansainvälisten kivuttoman ansastuksen standardien kehittämiseen,

VAHVISTAVAT, että sopimuspuolilla on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti yksinomainen valta omien luonnonvarojensa hyödyntämiseen omien ympäristö- ja kehittämispolitiikkojensa mukaisesti ja että sopimuspuolet ovat vastuussa alueensa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja luonnonvarojen käyttämisestä kestävällä tavalla,

TUNNUSTAVAT, että luonnonvaraisten eläinten kestävä käyttö ihmisen hyödyksi on maailmanlaajuisen suojelustrategian (World Conservation Strategy), maailman ympäristö- ja kehityskomission ja Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin periaatteiden mukaista,

TOTEAVAT Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) jäsenvaltioiden antaman sitoumuksen poistaa, niin pian kuin se on käytännössä mahdollista, kipua tuottavat ansat,

TUNNUSTAVAT, että Kansainvälisen standardisointijärjestön (ISO) vuonna 1987 aloittaman nisäkkäiden kivuttoman ansastuksen standardien kehittäminen on vielä kesken,

TUNNUSTAVAT, että kaikkien kansainvälisten teknisten standardien tarkoituksena on muun muassa yhteydenpidon kehittäminen ja kaupan helpottaminen,

TUNNUSTAVAT, että erityisesti Kanadassa, Yhdysvalloissa, Venäjän federaatiossa ja Euroopan yhteisössä on tehty merkittävää tutkimustyötä kivuttomien ja käytännöllisten ansastusmenetelmien kehittämiseksi,

KOROSTAVAT sitä merkittävää kansainvälisten kivutonta ansastusta koskevien standardien kehittämistyötä, jonka Kanadan, Yhdysvaltojen, Venäjän federaation ja Euroopan yhteisön asiantuntijoista koostunut työryhmä on tehnyt,

ARVOSTAVAT sitä, että vaikka kansainvälisiä kivutonta ansastusta koskevia standardeja ei ole, useat valtiot ovat käyttäneet toimivaltaansa eri tavoin ja saattaneet voimaan ansastusmenetelmiä ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin parantamista koskevaa lainsäädäntöä,

TUNNUSTAVAT, että jokaisen sopimuspuolen valtiosäännössä tai oikeusjärjestelmässä määritellään, mikä viranomainen ensisijaisesti vastaa sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella kivuttoman ansastuksen standardien täytäntöönpanosta,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 Artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Pyyntivälineet: tilanteen mukaan tappamiseen tai kiinniottamiseen tarkoitetut mekaaniset pyyntivälineet.

Pyyntimenetelmä: viittaa ansoihin ja niiden käyttöedellytyksiin (esimerkiksi kohdelajit, ansojen sijoittaminen, syötit, houkuttimet ja luonnolliset ympäristöolosuhteet).

Kivuttomat pyyntimenetelmät: pyyntivälineet, jotka toimivaltainen viranomainen on varmentanut kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisiksi (jäljempänä `standardit`. jotka on esitetty tämän sopimuksen liitteessä I) ja joita käytetään valmistajien määrittelemin käyttöedellytyksin.

2 artikla

Tavoitteet

Tämän kivuttoman ansastuksen standardeja koskevan kansainvälisen sopimuksen (`sopimuksen`) tavoitteet ovat seuraavat:

1. määritellä kivutonta ansastusta koskevat standardit,

2. parantaa sopimuspuolten yhteydenpitoa ja yhteistyötä näiden standardien täytäntöönpanossa ja kehittämisessä ja

3. helpottaa sopimuspuolten välistä kauppaa.

3 artikla

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan liitteessä I lueteltujen luonnonvaraisten maalla tai osittain vedessä elävien nisäkkäiden ansastuksessa käytettyihin sellaisiin pyyntimenetelmiin ja sellaisten pyyntivälineiden varmentamiseen, joita käytetään luonnonvaraisten eläinten hallintoon, tuhoeläinten valvonta mukaan lukien, turkisten, nahan tai lihan saantiin ja nisäkkäiden kiinniottamiseen suojelutarkoituksessa.

4 artikla

Muista voimassaolevista kansainvälisistä sopimuksista johtuvat velvoitteet

(1) Tämä sopimus ei millään tavalla vaikuta niiden sopimuspuolten, jotka ovat WTO:n jäseniä, Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksesta (Marrakeshin sopimuksesta) johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

(2) Niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole WTO:n jäseniä, tämä sopimus ei millään tavalla vaikuta liitteessä II luetelluista sopimuspuolten kahdenvälisistä sopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

5 artikla

Olemassa olevat toimenpiteet

Sopimuspuoli voi edelleen kieltää sellaisten pyyntivälineiden käytön alueellaan, joiden käyttö on kiellettyä tämän sopimuksen voimaantulopäivämääränä.

6 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Sen estämättä, mitä 9 artiklassa määrätään:

1. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä toistensa kanssa joko suoraan tai jonkin toimivaltaisen kansainvälisen järjestön kautta tähän sopimukseen liittyvien molempien sopimuspuolten edun mukaisista kysymyksistä.

2. Sopimuspuolet sopivat kehittävänsä ja lisäävänsä monenvälistä yhteistyötä kivuttomien pyyntimenetelmien alalla monenväliseksi eduksi ja kaupan helpottamiseksi.

7 artikla

Sopimuspuolten sitoutuminen

Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet liitteessä I määrätyn aikataulun mukaisesti sen varmistamiseksi, että niiden asiaa hoitavat toimivaltaiset viranomaiset:

1. laativat asianmukaiset menettelyt, joiden perusteella pyyntivälineet voidaan varmentaa standardien mukaisiksi,

2. valvovat, että niiden alueella käytettävät pyyntimenetelmät ovat standardien mukaiset,

3. kieltävät sellaisten ansojen käytön, joita ei ole varmennettu standardien mukaisiksi (1), ja

4. edellyttävät valmistajien merkitsevän standardien mukaisiksi varmennetut pyyntivälineet ja laatimaan ohjeet niiden asianmukaista käyttöä, turvallista toimintaa ja huoltoa varten.

8 artikla

Standardien täytäntöönpano

Standardien täytäntöönpanossa toimivaltaisten viranomaisten on parhaansa mukaan varmistettava, että:

1. on olemassa asianmukaiset menettelyt:

a) pyyntivälineiden käyttölupien myöntämiseen ja niiden peruuttamiseen,

b) kivuttomia pyyntimenetelmiä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon;

2. ansastajille opetetaan kivuttomia, turvallisia ja tehokkaita pyyntimenetelmiä, uudet, kehitettävät menetelmät mukaan lukien, ja

3. liitteessä I olevat pyyntivälineille tehtäviä kokeita koskevat suuntaviivat otetaan huomioon laadittaessa kansallisia varmentamismenettelyjä.

9 artikla

Standardien jatkuva kehittäminen

(1) Sopimuspuolet sopivat edistävänsä ja kannustavansa standardien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta.

(2) Sopimuspuolet tarkastelevat uudelleen ja ajantasaistavat liitettä I ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta käyttäen hyväksi erityisesti 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta.

10 artikla

Poikkeukset

(1) Toimivaltainen viranomainen voi tapauskohtaisesti myöntää poikkeuksia 7 artiklassa tarkoitettuihin sitoumuksiin seuraaviin tarkoituksiin, edellyttäen, että niitä ei sovelleta tämän sopimuksen tavoitteiden vastaisesti:

a) kansanterveyden ja -turvallisuuden vuoksi,

b) julkisen ja yksityisen omaisuuden suojelemiseksi,

c) eläin- ja kasvikunnan tutkimukseen, opetukseen, kannan uudelleen istuttamiseen, lisääntymiseen tai suojeluun liittyviin tarkoituksiin ja

d) alkuperäisyhteisöjen kulttuuriperinnön säilyttämiseen välttämättömät perinteiset pyyntivälineet.

(2) Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten mukana on oltava kirjallinen selvitys syistä ja edellytyksistä.

(3) Sopimuspuolten on ilmoitettava yhteiselle hallintokomitealle kirjallisesti 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista ja 2 kohdassa tarkoitetuista syistä ja edellytyksistä.

11 artikla

Tiedoksiantaminen ja tietojen vaihto

(1) Sopimuspuolet vaihtavat säännöllisesti keskenään tietoja tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä. Ne ilmoittavat toisilleen pyyntivälineiden arviointia koskevan työskentelyn etenemisestä liitteessä ilmoitetun aikataulun mukaisesti sekä siihen liittyvistä tutkimuksista ja varmennetuista ansoista.

(2) Sopimuspuolet antavat toisilleen tiedoksi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta vastuussa olevat toimivaltaiset viranomaiset.

12 artikla

Vastavuoroinen tunnustaminen

(1) Sopimuspuoli voi sallia toisen sopimuspuolen varmentamien pyyntivälineiden käytön alueellaan. Mahdolliset käyttökiellot on perusteltava kirjallisesti.

(2) Kaikkien sopimuspuolten on tunnustettava muiden sopimuspuolten pyyntimenetelmien vastaavuus, jos toisen sopimuspuolen pyyntimenetelmät ovat standardien mukaisia.

13 artikla

Sopimuspuolten välinen turkisten ja turkistuotteiden kauppa

(1) Sopimuspuolet eivät saa määrätä toisen sopimuspuolen alueelta peräisin olevien turkisten tai turkistuotteiden kauppaa rajoittavista toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan, tämän artiklan 2 kohdan ja Washingtonissa 3 päivänä maaliskuuta 1973 tehdyn luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten soveltamista.

(2) Tullialueelleen tapahtuvan maahantuonnin yhteydessä sopimuspuoli voi vaatia alkuperätodistusta, jossa todistetaan, että turkikset tai turkistuotteet on saatu eläimistä, jotka on pyydystetty tai kasvatettu minkä tahansa muun sopimuspuolen alueella. Tähän todistukseen on liitettävä maininta toimivaltaisen viranomaisten myöntämistä alkuperäasiakirjoista.

14 artikla

Yhteinen hallintokomitea

(1) Sopimuspuolet perustavat yhteisen hallintokomitean (jäljempänä `komitea`), johon kuuluu sopimuspuolten edustajia. Komitea voi käsitellä kaikkia tähän sopimukseen liittyviä kysymyksiä.

(2) Komitea pitää ensimmäisen kokouksensa 12 kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ja se kokoontuu säännöllisesti tämän jälkeen. Komitea voi myös käsitellä jotakin kysymystä kokousten välillä kirjeenvaihtona tai tulla koollekutsutuksi jonkin sopimuspuolen pyynnöstä. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan.

(3) Komitean päätökset on tehtävä yksimielisesti. Komitea voi myös ehdottaa sopimuspuolille muutoksia tähän sopimukseen ja sen liitteisiin ottaen tarvittaessa huomioon asiantuntijatyöryhmien asiaa koskevat suositukset.

(4) Komitea voi tarvittaessa ajoittain perustaa tilapäisiä tieteellisiä ja teknisiä asiantuntijatyöryhmiä, jotka antavat suosituksia seuraavista:

a) tieteellisistä ja teknisistä kysymyksistä ja

b) sopimuspuolten ehdottamista tulkinnanvaraisista kysymyksistä ja kiistojen ratkaisusuosituksista.

15 artikla

Riitojen ratkaisu

(1) Sopimuspuolten on pyrittävä neuvottelemalla kaikkia tyydyttävään ratkaisuun kaikissa asioissa, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen toimivuuteen. Jos sopimuspuolet eivät pysty ratkaisemaan erimielisyyksiään, komitea kokoontuu jonkin sopimuspuolen pyynnöstä neuvottelemaan ja ratkaisemaan asian. Komitea voi sen harkittavaksi annettua aihetta käsitellessään perustaa tarvittaessa tilapäisen tieteellisen ja/tai teknisen työryhmän tämän sopimuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(2) Jos komitea ei saa ratkaistua riita-asiaa 90 päivän kuluessa, sopimuspuolet voivat antaa valituksen tehneen sopimuspuolen pyynnöstä asian liitteessä III olevien määräysten mukaisesti perustetulle välimiesoikeudelle.

(3) Välimiesoikeus voi tehdä päätöksiä kaikissa riidoissa, jotka koskevat valituksen kohteena olevan osapuolen väärää sopimuksen tulkintaa tai soveltamista.

(4) Välimiesoikeus ei saa ylittää sopimuspuolten sille antamia toimivaltuuksia, eikä se saa tehdä päätöksiä muussa kuin tässä artiklassa määrätyltä alalta.

(5) Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tapauksiin, joissa on useampi kuin yksi valituksen tehnyt tai vastaajana toiminut sopimuspuoli.

16 artikla

Liittyminen

Kaikki maat voivat liittyä tähän sopimukseen liittyvän maan ja sopimuspuolten hyväksymin ehdoin ja edellytyksin.

17 artikla

Loppumääräykset

(1) Liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

(2) Tämä sopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin viimeinen ratifiointi-, päätös- tai hyväksymisväline toimitettiin, kunkin sopimuspuolen soveltamien sääntöjen mukaisesti.

(3) Sopimus ei ole sellaisenaan välittömästi sovellettavissa. Sopimuspuolten on noudatettava tästä sopimuksesta johtuvia sitoumuksia ja velvoitteita sisäisten menettelyjensä mukaisesti.

(4) Sopimuspuoli voi milloin tahansa ehdottaa muutoksia tähän sopimukseen. Sopimuspuolten hyväksymä muutos tulee voimaan sinä päivänä, jona hyväksytyn muutoksen viimeinen ratifiointi-, päätös- tai hyväksymisväline toimitettiin, kunkin sopimuspuolen soveltamien sääntöjen mukaisesti.

(5) Sopimuspuoli voi erota tästä sopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti vähintään kuutta kuukautta ennen. Tällaisessa tapauksessa eroavan sopimuspuolen tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteet päättyvät irtisanomisajan lopussa.

(6) Tämä sopimus laaditaan tanskan, hollannin, englannin, suomen, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin, espanjan, ruotsin ja venäjän kielillä ja kaikki kielitoisinnot ovat yhtä todistusvoimaisia. Tämä sopimus sijoitetaan Euroopan unionin neuvoston arkistoon, josta toimitetaan jokaiselle sopimuspuolelle oikeaksi todistettu jäljennös.

(1) Sopimuspuolet hyväksyvät, että 7 artiklassa ei estetä yksittäisiä henkilöitä valmistamasta ja käyttämästä ansoja edellyttäen, että tällaisten ansojen mallit ovat asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä.

LIITE I

OSA I

STANDARDIT

1 STANDARDIEN TAVOITE, PERIAATTEET JA YLEISIÄ HUOMIOITA

1.1 Tavoite

Standardien tavoitteena on varmistaa pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin riittävä taso ja parantaa sitä edelleen.

1.2 Periaatteet

1.2.1 Arvioitaessa pyyntimenetelmän kivuttomuutta on arvioitava pyydetyn eläimen hyvinvointi.

1.2.2 Päätettäessä siitä, mitkä pyyntimenetelmät ovat kivuttomia, periaatteena on se, täyttävätkö nämä menetelmät standardien 2 ja 3 osassa määrätyt kynnysvaatimukset.

1.2.3 Standardeja määriteltäessä pyyntivälineiden tulisi olla valikoivia, tehokkaita ja niiden asianomaisten vaatimusten mukaisia, joita kukin sopimuspuoli noudattaa ihmisten turvallisuuden osalta.

1.3 Yleisiä huomioita

1.3.1 Eläinten hyvinvointi osoitetaan mittaamalla, kuinka hyvin tai huonosti eläin selviytyy luonnossa ja missä määrin se tässä epäonnistuu. Koska eläinten käyttämät menetelmät luonnossa selviytymiseksi vaihtelevat, eläinten hyvinvointia arvioitaessa on käytettävä useita mittausmenetelmiä.

Pyydettyjen eläinten hyvinvointia osoittaviin indikaattoreihin kuuluvat fysiologisia tekijöitä, vammoja ja käyttäytymistä osoittavat indikaattorit. Koska joitakin näistä indikaattoreista ei ole tutkittu useiden lajien osalta, asianmukaiset lisätutkimukset ovat tarpeen kynnysarvojen määrittelemiseksi standardeissa tarvittaessa.

Vaikka eläinten hyvinvoinnin taso saattaa vaihdella suuresti, termiä "kivuton" käytetään ainoastaan niistä pyyntimenetelmistä, joissa asianomaisen eläimen hyvinvointi pidetään riittävällä tasolla, vaikka tunnustetaan, että tappavilla pyyntilaitteilla pyydettäessä eläimen hyvinvoinnin taso voi tietyn lyhyen ajan olla huono.

1.3.2 Pyyntivälineiden varmentamista varten vahvistettuihin kynnysarvoihin kuuluvat standardeissa:

- Elävänä pyytävät pyyntivälineet: indikaattoreiden taso, jonka ylittyessä pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tasoa pidetään huonona;

- tappavat pyyntivälineet: tajuttomuuden ja tunnottomuuden saavuttamiseen tarvittava aika ja tämän tilan säilyttäminen eläimen kuolemaan saakka.

1.3.3 Sen estämättä, että pyyntimenetelmien on täytettävä kynnysvaatimukset, on otettava huomioon tavoite parantaa jatkuvasti pyyntivälineiden suunnittelua ja asettamista erityisesti seuraavilta osin:

- elävänä pyytävillä pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tason parantaminen kiinnipitoaikana,

- tappavilla pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten saattaminen nopeasti tajuttomaan ja tunnottomaan tilaan ja

- muiden kuin pyyntikohteena olevien eläinten pyynnin vähentäminen mahdollisimman pieneksi.

2 ELÄVÄNÄ PYYTÄVIÄ PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

2.1 Määritelmä

Elävänä pyytävät pyyntimenetelmät: pyyntivälineet, jotka on suunniteltu ja asetettu siten, että tarkoitus ei ole tappaa pyydettyä eläintä, vaan rajoittaa sen liikkumista siinä määrin, että ihminen pääsee eläimen kanssa kosketukseen.

2.2 Muuttujat

Arvioitaessa, onko elävänä pyytävä pyyntimenetelmä standardien mukainen, on arvioitava pyyntivälineellä pyydetyn eläimen hyvinvoinnin taso.

Muuttujiin on sisällyttävä 2 kohdan 3 alakohdan 1 ja 2 alakohdassa olevat käyttäytymistä ja vammoja osoittavat indikaattorit.

Vaikutuksen taso on arvioitava kunkin muuttujan osalta.

2.3 Indikaattorit

2.3.1 Käyttäytymistä osoittavat indikaattorit

Käyttäytymistä osoittavat indikaattorit, joiden katsotaan osoittavan pyyntivälineellä pyydettyjen luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin huonoa tasoa.

1. Eläin puree itseään, mikä johtaa vakavaan vammaan (itsensä vahingoittaminen) ja

2. eläin ei liiku eikä reagoi.

2.3.2 Vammaa osoittavat indikaattorit

Vammat, joiden katsotaan osoittavan pyyntivälineellä pyydettyjen luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin huonoa tasoa:

1. Luunmurtuma

2. Polvea tai nilkkaa lähinnä olevien nivelten sijoiltaanmeno

3. Jänteen tai nivelsiteen vaurioituminen

4. Vakava luukalvovaurio

5. Vakava ulkoinen tai sisäinen verenvuoto

6. Luurankolihasten vakava vaurioituminen

7. Raajojen ischemia

8. Hampaan ydinontelon paljastava pysyvän hampaan katkeaminen

9. Silmävaurio mukaan lukien sarveiskalvon haavautuma

10. Selkäydinvaurio

11. Vakava sisäelinvaurio

12. Sydänlihaksen vaurioituminen

13. Amputaatio

14. Kuolema

2.4 Kynnysarvot

Elävänä pyytävä pyyntimenetelmä on standardin mukainen, jos:

- tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 20, ja

- vähintään 80 prosentissa näistä eläimissä ei ilmene 2 kohdan 3 alakohdan 1 ja 2 alakohdassa olevia indikaattoreita.

3 TAPPAVIA PYYNTIMENTELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

3.1 Määritelmä

Tappavat pyyntimenetelmät: pyyntivälineet, jotka on suunniteltu ja asetettu tarkoituksena tappaa pyydetty kohdelajin eläin.

3.2 Muuttujat

On määriteltävä aika, joka kuluu tajuttomuuden ja tunnottomuuden saavuttamiseen tätä tappavaa pyyntimenetelmää käytettäessä, ja tarkastettava, että tämä tila säilyy kuolemaan saakka (eli niin kauan kunnes sydämen toiminta lakkaa peruuttamattomasti).

Tajuttomuutta ja tunnottomuutta on valvottava tarkastamalla sarveiskalvo- ja silmäluomirefleksit tai muilla tieteellisesti testatuilla sopivilla vaihtoehtoisilla muuttujilla (1).

3.3 Indikaattorit ja aikarajat

>TAULUKON PAIKKA>

3.4 Kynnysarvot

Tappava pyyntimenetelmä on standardin mukainen, jos:

- tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 20, ja

- vähintään 80 prosenttia eläimistä joutuu tajuttomuuden ja tunnottomuuden tilaan aikarajan kuluessa ja on tässä tilassa kuolemaansa saakka.

OSA II

LAJILUETTELO JA AIKATAULU

4 SOPIMUKSEN 3 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN LAJIEN LUETTELO JA TÄYTÄNTÖÖNPANON AIKATAULU

4.1 Lajiluettelo

Näitä standardeja sovelletaan jäljempänä lueteltuihin lajeihin. Uusia lajeja lisätään tarvittaessa myöhemmin:

>TAULUKON PAIKKA>

4.2 Täytäntöönpanoaikataulu

4.2.1 Kuten 7 artiklassa on tarkoitettu, pyyntimenetelmät on testattava sen osoittamiseksi, että ne ovat standardien mukaiset ja että sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ovat varmentaneet kyseiset menetelmät:

- 3-5 vuoden kuluessa elävänä pyytäviä pyyntimenetelmiä koskevan sopimuksen voimaantulosta, riippuen testien ensisijaisuudesta ja testauslaitosten käyttökelpoisuudesta, ja

- viiden vuoden kuluessa tappavia pyyntimentelmiä koskevan sopimuksen voimaantulosta.

4.2.2 Kolmen vuoden kuluessa 4 kohdan 2 alakohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen määräaikojen umpeuduttua osapuolten on kiellettävä sellaisten pyyntivälineiden käyttö, joita ei ole varmennettu standardien mukaisesti, lukuun ottamatta tavanomaisia teräksestä valmistettuja elävänä pyytäviä jalkarautoja, joiden käyttö on kiellettävä neljän vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

4.2.3 Lukuun ottamatta tavanomaisia teräksestä valmistettuja elävänä pyytäviä jalkarautoja, joiden osalta toimivaltainen viranomainen määrittelee, että pyyntivälineiden testaustulokset eivät tue pyyntivälineiden varmentamista tietyille lajeille tai tietyissä ympäristöolosuhteissa, toimivaltainen viranomainen voi jatkaa lupien myöntämistä pyyntivälineiden käytölle väliaikaisesti, kun tutkimukset korvaavien pyyntivälineiden löytämiseksi jatkuvat. Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa etukäteen muille sopimuksen sopimuspuolille väliaikaista käyttöä varten hyväksyttävistä pyyntivälineistä ja tutkimusohjelman laajuudesta.

OSA III

SUUNTAVIIVAT

5 PYYNTIVÄLINEIDEN TESTAUKSEN JA PYYNTIMENETELMIEN KEHITYSTÄ KOSKEVAN TUTKIMUKSEN SUUNTAVIIVAT

Tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi pyyntimenetelmien testauksen, jonka tarkoituksena on osoittaa, että menetelmät täyttävät standardin vaatimukset, olisi oltava hyviä kokeilullisia käytäntöjä koskevien yleisten periaatteiden mukaista.

Jos testausmenetelmät on laadittu Kansainvälisessä standardointiliitossa (ISO) ja ne ovat asianmukaisia arvioitaessa, noudattavatko pyyntimenetelmät joitakin tai kaikkia standardin vaatimuksia, menetelmiä voidaan käyttää tarvittaessa.

5.1 Yleiset suuntaviivat

Testit on suoritettava laajojen tutkimuspöytäkirjojen mukaisesti.

Pyyntivälineiden testaamiseksi on tutkittava pyyntimekanismin toiminta. Pyyntivälineet on kenttätestattava erityisesti valikoivuuden arvioimiseksi. Tätä testiä voidaan käyttää myös tietojen keräämiseksi pyyntitehokkuudesta ja käyttäjäturvallisuudesta.

Elävänä pyytävät pyyntivälineet on testattava tarhaolosuhteissa erityisesti käyttäytymiseen ja fysiologisiin tekijöihin liittyvien muuttujien arvioimiseksi. Tappavat pyyntivälineet on testattava tarhaolosuhteissa erityisesti tajuttomuuden tilan tunnistamiseksi.

Kenttätesteissä pyyntivälineet on tarkastettava päivittäin.

Tappavan pyyntivälineen tehokkuus saada eläin tajuttomaan tilaan ja tappaa kohde-eläin on testattava tajuissaan olevilla, liikkuvilla eläimillä laboratoriossa, tarhaolosuhteissa tai kenttätutkimuksessa tapahtuvilla mittauksilla. Pyyntivälineen kyky iskeä kohde-eläimeen kuolettavasti olisi arvioitava.

Testausmenetelmien järjestystä voidaan vaihdella testattavien pyyntivälineiden tehokkaimman arvioinnin varmistamiseksi.

Pyyntivälineiden ei pitäisi vaarantaa käyttäjää tavanomaisessa käytössä.

Tarvittaessa olisi mitattava useampia tekijöitä pyyntivälineitä testattaessa. Kenttätesteihin olisi kuuluttava tutkimuksiin, jotka koskevat pyynnin vaikutuksia sekä kohdelajeihin että muihin kuin kohdelajeihin.

5.2 Tutkimustilanne

Pyyntiväline olisi asetettava ja sitä olisi käytettävä valmistajan tai muiden tahojen antamien parhaiden neuvojen mukaan.

Tarhaolosuhteissa olisi käytettävä tarhaa, joka luo sopivan ympäristön kohdelajin eläinten vapaalle liikkumiselle, piiloutumiselle ja tavanomaiselle käyttäytymiselle. Pyyntivälineiden virittämisen ja pyydettyjen eläinten seurannan olisi oltava mahdollista. Pyyntiväline olisi asetettava siten, että koko pyyntitapahtumasta voidaan tehdä video- ja ääninauhoitus.

Kenttätestauksessa olisi valittavat paikat, jotka muistuttavat todellisuudessa käytettyjä paikkoja. Koska pyyntivälineen valikoivuus ja mahdolliset muihin kuin kohdelajeihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat tärkeitä syitä kenttätestauksen suorittamiselle, kenttätestauspaikat on ehkä valittava erilaisista elinympäristöistä, joissa todennäköisesti on erilaisia muihin kuin kohdelajeihin kuuluvia lajeja. Jokainen pyyntiväline, viritetty pyyntiväline ja pyyntiympäristö on kuvattava. Pyyntivälineen tunnistusnumero on sisällytettävä valokuvasarjaan ennen pyyntivälineen laukeamista ja sen jälkeen.

5.3 Testihenkilöstö

Testihenkilöstöllä on oltava asiaankuuluva pätevyys ja koulutus.

Testihenkilöstön joukossa on oltava vähintään yksi henkilö, jolla on kokemusta pyyntivälineiden käytöstä ja joka kykenee pyytämään testissä käytetyt eläimet, ja vähintään yksi henkilö, jolla on kokemusta kaikista menetelmistä, joita käytetään eläinten hyvinvoinnin määrittelemiseksi elävänä pyytävien pyyntivälineiden osalta ja tajuttomuuden tilan arvioimiseksi tappavien pyyntivälineiden osalta. Esimerkiksi henkilön, jolla on kokemusta kyseisten tietojen tulkinnasta, olisi arvioitava pyydettyjen eläinten käyttäytymisreaktiot sekä pyyntivälinettä kohtaan tuntema pelko.

5.4 Eläimet

Tarhaolosuhteissa käytettyjen eläinten olisi oltava hyväkuntoisia ja senkaltaisia, joita todennäköisesti pyydettäisiin luonnossa. Käytetyillä eläimillä ei tulisi olla aikaisempaa kokemusta testattavasta pyyntivälineestä.

Ennen testausta eläimet on pidettävä asianmukaisissa olosuhteissa ja niille on annettava ruokaa ja juomaa. Eläimiä ei saa pitää tavalla, joka voi sinällään johtaa hyvinvoinnin huonoon tasoon.

Eläimet on totutettava tarhaan ennen kokeen aloittamista.

5.5 Havainnot

Käyttäytyminen

Koulutetun henkilön on tehtävä käyttäytymistä koskevat havainnot ja hänellä on oltava erityisesti tietämystä lajien etologiasta.

Pyyntivälinettä kohtaan tunnettua pelkoa voidaan arvioida pyytämällä eläin helposti tunnistettavassa tilanteessa ja altistamalla eläin uudelleen pyyntivälineelle tarkoituksenmukaisessa tilanteessa ja arvioimalla sen käyttäytymistä.

Lisä-ärsykkeiden aiheuttamat reaktiot olisi eroteltava huolella pyyntivälineen tai tilanteen aiheuttamista reaktioista.

Fysiologia

Jotkut eläimet olisi varustettava kaukomittarilla (sydämenlyönnit, hengitystiheys jne.) ennen koetta. Tällaisen laitteen asennus olisi tehtävä hyvissä ajoin ennen pyyntiä, jotta eläin toipuu laitteen asennuksen aiheuttamasta häiriöstä.

On ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin varotoimiin riittämättömien tai puolueellisten havaintojen ja muuttujien rajoittamiseksi erityisesti ihmisen näytteitä kerätessään aiheuttamien häiriöiden osalta.

Biologisten näytteiden keräys (muun muassa veri, virtsa, sylki) olisi suoritettava pyyntitilanteen ja arvioitavaan muuttujaan liittyvän aikariippuvuuden kannalta tarkoituksenmukaisina aikoina. Olisi kerättävä vertailutietoja eläimistä, joita on pidetty muualla hyvissä olosuhteissa ja muita toimintoja varten, pyyntiä edeltäviä perustietoja sekä viitetietoja eläimistä, joille on annettu voimakkaita ärsykkeitä (esimerkiksi adrenokortikotrooppisen hormonin avulla suoritettu koe).

Kaikki biologiset näytteet on kerättävä, ja ne on varastoitava parhaan tietämyksen mukaisesti säilyvyyden varmistamiseksi ennen analysointia.

Käytetyt analyyttiset menetelmät on varmennettava.

Jos tappavien pyyntivälineiden osalta on tehtävä reflekseihin liittyviä neurologisia tutkimuksia (muun muassa kipu, silmät) yhdessä EEG ja/tai VER tai SER -mittausten kanssa, asiantuntijan on suoritettava nämä mittaukset ja tutkimukset, jotta saadaan asianmukaista tietoa eläimen tajunnan asteesta ja tappamismenetelmän tehokkuudesta.

Jos eläimet eivät ole tajuttomia ja tunnottomia testipöytäkirjassa kuvatussa ajassa, ne on tapettava kipua tuottamatta.

Vammat ja patologia

Jokainen testieläin on tutkittava tarkkaan sen mahdollisesti saamien vammojen arvioimiseksi. Röntgentutkimus on suoritettava mahdollisten murtumien varmistamiseksi.

Kuolleille eläimille on suoritettava yksityiskohtainen patologinen tutkimus. Kokeneen eläinlääkärin on suoritettava post mortem -tutkimus hyväksyttyjen lääketieteellisten tutkimuskäytäntöjen mukaisesti.

Vahingoittuneet elimet ja/tai ruumiinosat on tutkittava paljain silmin ja tarvittaessa histologisesti.

5.6 Kertomus

Tutkimuskertomukseen on sisällyttävä kaikki asianomaiset tiedot kokeen suunnittelusta, aineistosta ja menetelmistä sekä tuloksista erityisesti seuraavilta osin:

- pyyntivälineen tekninen kuvaus, mukaan lukien valmistusmateriaali

- valmistajan käyttöohjeet

- testitilanteen kuvaus

- sääolot, erityisesti lämpötila ja lumen syvyys

- testihenkilöstö

- testattujen eläinten ja pyyntivälineiden lukumäärä

- kuhunkin lajiin kuuluvien, saaliiksi saatujen kohde-eläinten ja muiden kuin kohde-eläinten kokonaismäärä ja eläinten suhteellinen esiintyminen alueella ilmaistuna seuraavasti: harvinainen, tavallinen tai runsas

- valikoivuus

- yksityiskohtaiset todisteet, joiden mukaan pyyntiväline laukesi ja vahingoitti eläintä, jota ei saatu saaliiksi

- käyttäytymistä koskevat havainnot

- jokaisen mitatun fysiologisen muuttujan arvo ja käytetyt menetelmät

- vammojen ja post mortem -tutkimusten kuvaus

- tajunnan menettämiseen ja tunnottomuuteen kulunut aika

- tilastollinen analyysi

OSA IV

TUTKIMUS

6. TUTKIMUSOHJELMAT STANDARDIN SOVELTAMISALAN KEHITTÄMISEKSI

Pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tasoa on mitattava ja arvioitava tarkoituksenmukaisesti pyyntimenetelmiä testattaessa. Jos tällaisia mittauksia, erityisesti käyttäytymiseen ja fysiologisiin tekijöihin liittyviä lisämittauksia, ei ole kehitetty ja käytetty useiden lajien osalta, niiden käyttö standardissa tutkimuksen kohteena olevan lajin osalta on varmennettava tieteellisillä tutkimuksilla, jotka on suoritettu perusrajatasojen, reaktionasteikon ja muiden asiaan liittyvien arvojen määrittelemiseksi.

Tavoitteet

Sopimuspuolten 9 artiklan mukaisesti suorittaman tutkimuksen on erityisesti kohdistuttava lisämuuttujien kynnysarvojen vahvistamista varten tarvittavien perusrajojen ja viitetietojen keräämiseen tai sellaisten muiden hyvinvoinnin tasoon liittyvien mittausten tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseen, jotka eivät sisälly standardin/standardien 2 osan 3 kohdan soveltamisalaan, johon sisältyy joukko käyttäytymistä ja fysiologisia tekijöitä koskevia indikaattoreita.

Lajikohtaiset tutkimusohjelmat

Pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tason arviointia koskevan tieteellisen tiedon kehittämiseksi kukin sopimuspuoli edistää lisätutkimuksia, jotka koskevat jäljempänä olevassa taulukossa lueteltuja lajeja. Sopimuspuolten on myös suoritettava loppuun vastuullaan olevat tutkimusohjelmat määrätyssä ajassa sopimuksen tultua voimaan.

>TAULUKON PAIKKA>

Erityiset tutkittavat mitattavat tekijät

Tutkittaviin muuttujiin on sisällyttävä erityisesti:

- käyttäytymisreaktiot pyyntivälineeseen joutumisen jälkeen, mukaan lukien ääntely, äärimmäinen paniikki, viive palautumisessa tavanomaiseen käyttäytymiseen pyyntivälineestä vapautumisen jälkeen ja pyyntivälinettä kohtaan tunnettu pelko. Testattaessa pyyntivälinettä kohtaan tunnettua pelkoa on arvioitava, missä määrin eläin karttaa pyyntivälinettä tilanteessa, joka muistuttaa läheisesti aikaisempaa pyyntivälineeseen joutumista;

- fysiologiset muuttujat mukaan lukien sydämen lyöntinopeus ja rytmihäiriöt, ja lajin kannalta tarkoituksenmukaiset biologiset muuttujat (veri, virtsa, sylki), mukaan lukien lisämunuaisen kuorikerroshormonipitoisuus, prolaktiinipitoisuus, kreatiini kinaasi -toiminta, laktaatti dehydrogenaasi (ja mahdollisetsi isoensyymi 5) ja beetaendorfiini -tasot (jos pitoisuuden määrityskokeita on kehitetty).

Fysiologisiin muuttujiin saadun reaktion taso viittaa perus- ja ääritasoihin ja aikariippuvuuteen.

Perustaso tarkoittaa määrää, pitoisuutta tai tasoa, joka kyseisellä fysiologisella muuttujalla on, silloin kun ympäristölliset edellytykset eivät häiritse yksilöä. Sellaisten fysiologisten muuttujien osalta, jotka muuttuvat muutamassa sekunnissa tai minuutissa, tämän perustason olisi viitattava tiettyyn toimintoon, esimerkiksi maassa makaamiseen, seisomiseen, kävelyyn tai juoksemisen ja hyppäämiseen. Ääritasot tarkoittavat kyseisen eläimen enimmäis- tai vähimmäistasoa lähellä olevaa tasoa. Kaikilla nisäkkäillä ilmenee todennäköisesti edellä esitettyjä fysiologisia reaktioita, mutta jokaiselle testatulle lajille on määriteltävä tarkat perus- ja ääritasot ja muutoskaava.

Fysiologisten reaktioiden mittauksiin liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä osoitettaessa eläinten hyvinvoinnin heikkoa tasoa ovat se, onko mitattu taso kaukana normaalista ja se, säilyykö muuttunut taso pitkään.

Tutkimusohjelmien valvonta

Komitea valvoo ja koordinoi vastuullisten sopimuspuolten suorittamaa tutkimusta.

(1) Jos tarvitaan lisätestejä pyyntimenetelmän standardinmukaisuuden määrittelemiseksi, voidaan mitata aivosähkökäyrä (EEG) sekä tutkia näkö- ja kuuloherätevasteet (VER ja SER).

LIITE II

1. Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön ja Venäjän federaation välistä kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskeva väliaikainen sopimus, tehty Brysselissä 17.7.1995, tuli voimaan 1.2.1996.

2. Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation kumppanuus- ja yhteistyösopimus, tehty Korfulla 24.6.1994.

3. Venäjän federaation ja Kanadan välisiä kauppasuhteita koskeva sopimus, tuli voimaan 29.12.1992.

LIITE III

VÄLIMIESOIKEUS

1 artikla

Valituksen tehnyt sopimuspuoli ilmoittaa komitealle, että se haluaa siirtää riita-asian välimiesmenettelyyn sopimuksen 15 artiklan nojalla. Ilmoituksessa on mainittava riita-asian aihe ja erityisesti ne sopimuksen määräykset, joiden tulkinta tai soveltaminen ovat kyseessä.

2 artikla

(1) Välimiesoikeudessa on kolme jäsentä.

(2) Kahden sopimuspuolen välisissä riita-asioissa kumpikin nimeää välimiehen. Useamman kuin kahden sopimuspuolen välisissä riita-asioissa samaa etua ajavat sopimuspuolet nimeävät yhteisellä sopimuksella yhden välimiehen. Kummassakin tapauksessa näin nimetyt välimiehet nimeävät yhteisellä sopimuksella kolmannen välimiehen välimiesoikeuden puheenjohtajaksi.

(3) Välimiesoikeuden puheenjohtaja ei saa olla:

i) riita-asian osapuolen kansalainen,

ii) sidoksissa riita-asian osapuoliin eikä

iii) käsitellyt asiaa missään muussa ominaisuudessa.

(4) Välimiesoikeuden mahdolliset vapaat paikat täytetään alkuperäisten nimitysten tekemisessä noudatetun menettelyn mukaan.

3 artikla

Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimetty 60 päivän kuluessa siitä, kun riita-asian osapuolet nimittivät välimiehet, riita-asian osapuoli voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa nimeämään hänet.

4 artikla

(1) Välimiesoikeus tekee päätöksensä noudattaen tarkoin tämän sopimuksen määräyksiä, kansainvälistä oikeutta ja yleisiä toimivaltuuksia:

"Jotta se voi tosiasioiden ja sopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti määrittää, onko sopimuspuoli noudattanut sopimusvelvoitteitaan, ja antaa tätä koskevia päätöksiä."

(2) Välimiesoikeuden on varmistettava, että valitus on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltu.

5 artikla

(1) Jolleivät riita-asian osapuolet muuta sovi, välimiesoikeus vahvistaa oman työjärjestyksensä.

(2) Välimiesoikeuden työjärjestyksen on aina oltava tämän liitteen, välimiesoikeuden päätöksenteko-oikeuden soveltamisalan ja kansainvälisen oikeuden ja käytännön menettelytapojen oikeudenmukaisuutta koskevien periaatteiden mukainen.

6 artikla

Riita-asian osapuolten on helpotettava välimiesoikeuden työtä, ja niiden on erityisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin:

i) toimitettava sille kaikki asiaa koskevat asiakirjat, tiedot ja välineet noudattaen kuitenkin kansallisia oikeudellisia ja hallinnollisia sääntöjä ja

ii) annettava sille tarvittaessa mahdollisuus kutsua todistajia tai asiantuntijoita kuultavaksi.

7 artikla

Riidan osapuolten ja välimiesten on pidettävä salassa välimiesmenettelyn aikana tietoonsa tulleet luottamukselliset tiedot.

8 artikla

Riita-asian osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin välimiesoikeuden kustannuksista välimiesten palkkiot ja matkakulut, käännös- ja sihteeripalvelut ja muut asiaan liittyvät kulut mukaan lukien.

9 artikla

Välimiesoikeus voi kuulla suoraan riita-asian aiheesta johtuvia vastavaatimuksia ja tehdä niistä päätöksen.

10 artikla

Välimiesoikeus tekee päätöksensä sekä menettelyn että sisällön osalta välimiesten ääntenenemmistöllä. Äänten määrää ei ilmoiteta.

11 artikla

(1) Välimiesoikeuden on annettava päätöksensä tiedoksi viimeistään 180 päivän kuluessa siitä, kun kaikki välimiehet on nimetty.

(2) Riidan osapuolten suostumuksella välimiesoikeus voi yksimielisellä äänestyksellä siirtää päätöksensä tiedoksiantamisen myöhemmäksi.

12 artikla

(1) Välimiesoikeuden päätöksen yhteydessä on esitettävä kirjallinen lausunto syistä, joihin sen päätelmät perustuvat.

(2) Riidan osapuoli voi esittää välimiesoikeuden päätöksen tulkintaa tai täytäntöönpanomenettelyä koskevat riita-asian päätöksen tehneen välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

13 artikla

Välimiesoikeuden päätökset ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa.

Venäjän federaation ja Euroopan yhteisön yhteinen julistus 10 artiklan 1 kohdan d alakohdasta

Sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi Venäjän federaatio ja Euroopan yhteisö neuvottelevat 10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määrätyistä poikkeuksista.

Euroopan yhteisön julistus sopimuksen liitteeksi

Euroopan yhteisö ymmärtää, että kansainvälisen kivuttoman ansastuksen standardeja koskeva sopimuksen allekirjoittaminen on merkittävä ja välttämätön vaihe pyydettyjen eläinten riittävän hyvinvoinnin tason varmistamisessa.

Euroopan yhteisö vahvistaa siksi, että se ei toteuta mitään Euroopan unionin neuvoston asetusta N:o 3254/91 koskevia toimenpiteitä muiden tämän sopimuksen sopimuspuolten ratifiointien vaatiman kohtuullisen ajan kuluessa eikä ratifioinnin jälkeen niin kauan kun tämä sopimus on voimassa ja sen määräyksiä sovelletaan.

Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation yhteinen julistus 4 artiklan 2 kohdasta ja 15 artiklasta

Euroopan yhteisö ja Venäjän federaatio ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuksen 15 artiklalla on etusija Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön ja Venäjän federaation välistä kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen, joka on tehty Brysselissä 17.7.1995 ja tuli voimaan 1.2.1996 ("väliaikainen sopimus") ja Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ("PCA-sopimus"), joka on tehty Korfulla 24.6.1994, vastaaviin määräyksiin nähden.

Euroopan yhteisö ja Venäjän federaatio tarkistavat tilanteen, jos täytäntöönpanotoimenpiteitä toteutetaan väliaikaisen sopimuksen tai PCA-sopimuksen 101 artiklan mukaisesti.