51997AC0601

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission ehdotus maataloustuotteiden hinnoista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä 1997/1998" () (97/C 287/14)

Neuvosto päätti 26. maaliskuuta 1997 EY:n perustamissopimuksen 43 ja 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitealta lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut maa- ja kalatalousjaosto antoi lausuntonsa 6. toukokuuta 1997. Esittelijänä oli Staffan Nilsson.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28. ja 29. toukokuuta 1997 pitämässään 346. täysistunnossa (toukokuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 79 ääntä puolesta, 9 vastaan, ja 16 pidättyi äänestämästä.

1. Komission ehdotuksen sisältö

1.1. Komissio toteaa, että sen budjettitilanteen huomioon ottavassa ehdotuksessa jatketaan vuoden 1992 maatalousuudistusta, joka vakautti ja yksinkertaisti yhteistä maatalouspolitiikkaa.

1.2. Komissio ehdottaa, että hintoja ei muuteta niillä sektoreilla, jotka kuuluivat vuoden 1992 uudistuksen piiriin.

1.3. Viljan osalta komissio esittää uudelleen ehdotuksen, että naudanlihasektorilla BSE-kriisin vuoksi tarvittavat toimenpiteet rahoitettaisiin viljelyalaa ja kesantokorvauksia vähentämällä. Korvaukset laskevat keskimäärin 7,3 % ja viljelykäytöstä poistettavasta peltoalasta maksettavat korvaukset laskevat 26,8 %.

1.4. Komissio ehdottaa myös viljan interventiohinnan kuukausittaisen korotuksen laskemista 1,1 ecusta 1,0 ecuun/kk (- 10 %) markkinointivuonna 1997/1998. Ehdotusta perustellaan korkotason laskulla.

1.5. Riisin suhteen komissio ehdottaa vastaavan korotuksen alentamista 2,28 ecusta 2,0 ecuun tonnilta (- 12,3 %). Myös tässä komissio perustelee vähennystä korkotason laskulla.

1.6. Sokerin varastointikustannusten kuukausikorvauksia ehdotetaan alennettavan 0,42 ecusta/100 kg 0,35 ecuun/100 kg (- 16,7 %).

1.7. Pellavan osalta ehdotetaan, että markkinointitoimenpiteiden vähennys vahvistetaan tasolle 0 ecua markkinointivuonna 1997/1998. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että viljelijöille maksettavaa korvausta vähennetään 865,48 ecusta/ha 815,86 ecuun/ha. Kuluvana markkinointivuonna pellavan myynninedistämistä tuetaan 49,62 eculla. Siksi ehdotus ei komission mielestä vaikuta viljelijöille maksettavaan tukeen.

1.8. Hampun kohdalla ehdotetaan viljelijöille maksettavan tuen laskemista 716,63 ecuun/ha (- 7,5 %). Syynä tähän on, että komission mielestä hampun ja pellavan tukien suhdetta ei tule muuttaa. Markkinointivuonna 1996/1997 hampunviljelystä maksettava korvaus säilyi muuttumattomana, kun taas pellavanviljelystä maksettavaa korvausta vähennettiin.

1.9. Kansallisia tukia silmällä pitäen ehdotetaan silkkiäistoukkien suhteen, että tuki säilytetään entisellä tasollaan: 133,26 ecua laatikolta.

1.10. Ehdotetuin ja yhteisiä kuluja vähentävin toimenpitein komissio laskee alentavansa kustannuksia yhteensä 82 miljoonaa ecua vuonna 1998. Peltoalasta ja tuotannosta poistettavasta peltoalasta maksettavia alennettuja korvauksia koskeva 1,4 miljardin suuruinen erillinen ehdotus ei sisälly tähän laskelmaan.

1.11. Ehdotuksessa ei käsitellä tupakkaa, oliiviöljyä, durumvehnää, hunajaa eikä pellavaöljyä, koska komissio on antanut ehdotuksen markkinajärjestelyistä, ja päätöstä odotetaan aikaisintaan vuonna 1997. Sekä neuvostossa että parlamentissa käydyistä tiiviistä keskusteluista huolimatta ei ole tehty päätöstä komission ehdotuksesta, joka koskee viinialan uudistusta, banaanijärjestelmän mukauttamista, peruna-alaan liittyviä toimenpiteitä sekä tietyistä peltokasveista maksettavia korvauksia.

1.12. Yhteenvetona komissio toteaa, että ehdotus on erittäin yksinkertainen hintapaketti, jossa hinnat eivät muutu, mutta viljelyalassa ja kesannointikorvauksissa sen sijaan tapahtuu muutoksia.

1.13. Komissio huomauttaa, että hintapaketin tarkennusten puuttumista ei tule pitää merkkinä siitä, ettei uudistuksia tarvita. Monia ihmisiä koskettava yhteinen maatalouspolitiikka ei voi pysyä muuttumattomana varsinkaan jo ennustettavissa olevien muutosten, kuten EU:n laajenemisen ja maailman kauppajärjestön WTO:n seuraavan kierroksen valossa.

Lisäksi korostetaan, että kyseiset muutokset on tehtävä analyysien ja harkinnan jälkeen, ei yhdessä hintapaketin kanssa. On myös ilmoitettu, että vuonna 1997 aiotaan tehdä ehdotus maidon, lihan, viljan ja tulevan aluepolitiikan osalta. Lisäksi komission mielestä budjettikuri on jäsenvaltioille tarpeen myös vuonna 1998.

2. Maatalouden tuotanto ja talous vuonna 1996

Komission ehdotuksen perusteella voidaan maatalouden tuotannosta ja taloudesta vuonna 1996 esittää seuraava yhteenveto:

suuri viljasato vuonna 1996: 202 miljoonaa tonnia, kasvua 27 miljoonaa tonnia vuoteen 1995 verrattuna,

öljykasviviljelyn väheneminen,

sokerintuotannon pysyminen ennallaan,

viinintuotannon nousu kolmen vuoden alamäen jälkeen,

naudanlihamarkkinoiden suurvaikeudet BSE-kriisin vuoksi, tuotannon väheneminen, markkinahintojen lasku,

maidontuotannon pysyminen ennallaan: 121,3 miljoonaa tonnia,

vuoden 1996 taloudellinen kasvu EU:ssa 1,6 %, laskua verrattuna vuoden 1995 lukuun 2,4,

alustavat tilastot maataloustulosta osoittavat, että tuottajahintojen ja tuotantokustannusten välinen suhde huononi useimmissa maissa,

tukihintojen lasku ja suorien korvausten kasvu vuoden 1992 uudistuksen mukaisesti,

suuret erot jäsenvaltioiden välillä, indeksi laski kaikissa 15 jäsenvaltiossa keskimäärin 0,6 %; Suomessa indeksi laski 14,7 % ja Belgiassa se nousi 2,5 %.

3. Laajasti komission ehdotuksesta

3.1. Lausunnossa keskitytään komission markkinointivuodelle 1997/1998 ehdottamiin hintoihin sekä komission kommentteihin. Aluksi tiettyjä pääkysymyksiä kommentoidaan laajasti. Komitea on tietoinen siitä, että markkinointivuoden 1997/1998 maatalousmenojen tulee sopia budjetin puitteisiin, joita esitellään lausunnon pohjana olevan komission ehdotuksen II osan 4 luvussa. Jäljempänä esitettyjä yleisiä huomioita tuleekin tarkastella mainittua budjettitaustaa vasten.

3.2. Komitea toteaa, että sitä ei ole kuultu useiden maatalouskysymyksiä käsittelevien tiedonantojen tai muiden ehdotusten suhteen. Komitea korostaa olevan välttämätöntä, että jatkossa sitä kuullaan kaikista maataloutta koskevista tiedonannoista ja ehdotuksista.

3.3. Komitea on aiemmissa lausunnoissaan selvittänyt kantaansa sekä vuoden 1992 maatalousuudistuksen laajentamiseen että sen arviointiin. Komitea tietää hyvin, että maatalouspolitiikkaa on mukautettava myös tulevaisuudessa. EU:n ei tule allekirjoittaa uusia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia ennen kuin sopimuksen vaikutukset on analysoitu huolellisesti.

3.4. On tärkeää, että maataloutta ja maatalouspolitiikkaa suunnataan edelleen entistä vahvemmin markkinoiden ja kuluttajien toiveiden suuntaan. Kuluttajat viestivät tuottajille ennen kaikkea valinnoillaan.

3.5. Komitea toistaa tukensa vaatimukselle [joka esitettiin jo markkinointivuoden 1995/1996 hintojen vahvistamisen yhteydessä ja toistettiin vuoden 1996/1997 hinnoista annetussa lausunnossa ()], että on tutkittava tarkemmin nykyisen ja tulevan hintapaketin vaikutuksia kuluttajahintoihin, elintarvikkeiden laatuun, terveyteen, ympäristöön sekä maatalousyhteisöihin. Komission tulisi analysoida monipuolisesti etenkin YMJ:n sekä elintarviketuotannon välivaiheiden ja jakelun vaikutuksia kotitalouksien menoihin.

3.6. Komitean mielestä YMP:n jatkuvan uudistamisen kannalta on tärkeää, että sen lähtökohtana ovat sopimuksen tavoitteet, vuoden 1992 uudistuksen perusteet sekä niiden todellinen sisältö suhteessa hvk:ssa tehtäviin päätöksiin. Corkissa annetussa maaseudun kehittämistä käsittelevässä julistuksessa ehdotettu politiikka voi antaa merkittävän lisän tähän työhön.

3.7. Tärkeä käsittelyä vaativa kysymys on, kuinka maatalouden tulokehitys vaikuttaa maatalouden työllisyyteen suoraan sekä epäsuorasti. Ottaen huomioon unionin kunnianhimoiset suunnitelmat mittavan työttömyyden vähentämiseksi ehdotusta tulee tarkastella myös sen yleisten työllisyysvaikutusten kannalta.

3.8. Usko tulevaan kehitykseen on tärkeää myös Euroopan maanviljelijöille, joita asia eniten koskee vain tämä luo tahtoa kehittää maatalouselinkeinoa ja jatkaa investointeja. On suuri ero siinä, onko tulevien uudistusten perusteiden tavoitteena kehittää maataloudesta kestävää, vahvaa ja elinvoimaista vai onko perusteiden takana tietämättömyys ja riittämätön ymmärrys ja kiinnostus maatalouden tulevaisuutta kohtaan.

3.9. Viimeisenä yleiskommenttina komitea haluaa todeta, että vuonna 1996 viljasato kasvoi voimakkaasti. Hyvä sato hyödyttää maanviljelijää sekä antaa lisäksi koko yhteiskunnalle turvallisuutta. Tässä mielessä on otettava huomioon myös, että FAO järjesti syksyllä 1996 maailmankonferenssin aiheesta "ruokaa kaikille". Konferenssin järjestämiseen oli erityisesti syynä huoli maailman viljavarastojen vähenemisestä. TSK on myös todennut tämän aiemmassa lausunnossaan ().

3.10. Unionin jäsenvaltiot sitoutuivat konferenssissa laatimaan kansallisia toimintaohjelmia, joilla varmistetaan pitkän aikavälin elintarvikehuolto. Yksittäisenä vuonna saatua hyvää satoa voidaan myös tarkastella tästä näkökulmasta eikä ongelmana. Huollon epävarmuus näkyy huolena siitä, että jo tämän vuoden kuivuus saattaa aiheuttaa huomattavasti pienentyneitä satoja.

3.11. Komitea viittaa 10. syyskuuta 1992 aiheesta antamaansa lausuntoon (), joka vastasi sen aiheesta "YMP:n kehitys ja tulevaisuus" () antaman lausunnon selkeää kantaa, ja kehottaa komissiota valmistelemaan ehdotuksen yhteisön maataloustakuun käyttöönottamiseksi. Tätä satokautta koskeva aloite vaikuttaa olevan erityisesti tarpeen, koska viljelijät ovat joutuneet kärsimään sääolosuhteiden aiheuttamista vakavista vastoinkäymisistä, jotka ovat vaikuttaneet huomattavasti sadon suuruuteen käytännössä koko unionin alueella.

3.12. Ottamalla ehdotuksensa uudelleen esille komitea kiinnittää samalla komission huomiota siihen, että takuujärjestelmä on mahdollista rahoittaa ilman että yhteisön talousarvioon kohdistuu lisäpaineita. Hanke voidaan rahoittaa varoilla, jotka on tarkoitettu tuotteiden markkinoilta poistamiseen, mutta joita sääolosuhteista johtuvien vastoinkäymisten vuoksi alentuneen tarjonnan takia ei ole käytetty.

4. Yleistä komission ehdotuksesta

4.1. Komissio on antanut ehdotuksensa vuoden 1997/1998 hintapaketista hyvin myöhään. Komitea ei missään tapauksessa voi olla samaa mieltä komission väittämästä, että kyseessä on "yksinkertainen hintapaketti", kun ehdotetaan huomattavia vähennyksiä, tai että vähennykset perustuisivat johonkin oikeudelliseen syyhyn, kuten komissio kirjoittaa.

4.2. Komitea ei voi hyväksyä komission ehdottamia vähennyksiä. Se toteaa erityisesti, että nyt otetaan esiin uudestaan entistä pienempi tuki, jonka neuvosto on jo aiemmin hylännyt. Tuen alentamista perusteltiin aiemmin tapana rahoittaa naudanliha-alalla BSE-kriisin seurauksena tapahtuvat muutokset. Komitea ei voi hyväksyä tämän ehdotuksen esittämistä uudelleen.

4.3. BSE:n aiheuttama nautakarjan kasvattajia koskeva kriisi on eurooppalainen katastrofi. Asianomaisten valtioiden viranomaiset ovat toimineet puutteellisesti, mutta myös Euroopan tasolla on ollut huomattavia puutteita. Tilanne on katastrofaalinen asianomaisten tuottajien kannalta. Korvaukset eivät ole riittäviä.

4.4. Komitean ehdoton käsitys on, että BSE-katastrofin vaatimia panoksia ei voida rahoittaa ottamalla tarvittavat varat takuurahastosta.

4.5. Tulee myös korostaa, että nyt käsiteltävät hintaehdotukset vuodelle 1997/1998 koskevat syksyltä 1997 maksettavia korvauksia. Nyt tapahtunut ehdotuksen myöhästyminen tarkoittaa, ettei maataloudessa tiedetä, millä taloudellisilla ehdoilla tänä vuonna viljellään ja korjataan satoa. Komitea haluaa korostaa, miten välttämätöntä on, että päätökset tehdään niin hyvissä ajoin, että tiedetään ko. elinkeinon harjoittamiseen vaikuttavat taloudelliset ehdot tämä koskee ennen kaikkea pankkeja sekä luottolaitoksia. Kevätkylvöt on jo täytynyt saada valmiiksi ennen kuin hinnoista ja korvauksista on tehty päätös. Päätöstä voidaan nyt odottaa ehkä vasta kesäkuussa, mikä on täysin epätyydyttävää. Siksi myös ehdotettu korvausten alentaminen on kohtuutonta.

4.6. Komission tulee arvioida tuen hallintokäsittelyä ja -kuluja. Uudistettu YMP aiheuttaa suuria paineita kaikkien maatalousyritysten maksukyvylle. Siksi komission tulee tutkia mahdollisuuksia parantaa maksujärjestelmää paremmin jaotelluin maksusuorituksin. Sekä komission että jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa entistä paremmin sovittuja maksu- ja ennakkomaksupäivämääriä. On tehtävä ehdotus järjestelmän yksinkertaistamisesta.

5. Erityistä

5.1. Edellä on jo käsitelty komission ehdotusta viljan ja öljykasvien viljelyalan ja kesantokorvausten alentamisesta. Tärkein peruste on, että kun komissio toistaa aiemmin tekemänsä ehdotuksen vähennyksistä, tämä tarkoittaa, että kasvinviljely maksaa BSE-kriisin naudanlihasektorilla vaatimat toimenpiteet. Tämä ei osoita eurooppalaista solidaarisuutta vaan vääränlaista uudelleenjakoa maataloussektorilla. Komitea torjuu ehdotuksen päättäväisesti.

5.2. Komitea torjuu myös viljan ja riisin interventiohinnan kuukausikorotusten sekä sokerin varastointikorvausten alentamisen. Komissio on aiemmin ehdottanut vastaavia hinnanalennuksia, muttei ole aina saavuttanut vastakaikua neuvoston päätöksissä. Korotuksia alennettiin kuitenkin viime vuoden hinnoissa aiemmasta määrästä, joka oli 1,3 ecua/tn/kk; osittain syynä oli toivomus edistää toimitusten aikaistamista, osittain syynä oli korkotason lasku. Komitean mielestä hinnan lisäalennukset vuodelle 1997/1998 eivät ole perusteltuja.

Komitea ehdottaa myös, että tukiostoin hankittavan sadon kuiva-ainepitoisuuden raja-arvoksi voidaan tietyissä tapauksissa määrätä 15 % pohjoisten jäsenvaltioiden vaikeiden ilmasto-olojen sekä kylmien varastointiolojen takia.

5.3. Riisin osalta komitea haluaa kiinnittää toimielinten huomion sektoria halvaannuttavaan vakavaan kriisiin, jonka syynä on riisin huomattava tuonti erittäin alhaisin hinnoin yhteisön ulkopuolisista maista. Yhteisön markkinahinta on laskenut 30 %, mutta siitä huolimatta tuotteille ei onnistuta saamaan menekkiä.

5.4. Odotellessa riisin yhteismarkkinoiden nykyorganisaation tekemää tutkimusta, jonka perusteella yhteisön tuotannolle voitaisiin antaa kohtuulliset myyntitakuut, komitea vaatii, että kuukausikorotuksia ei alenneta.

5.5. Pellavajärjestelmää muutettiin vuonna 1996 tavoitteena luoda markkinoiden ja viljelyalojen välille entistä parempi tasapaino. Ehdotus maksaa pellavasta ja hampusta alennettua tukea tarkoittaa ennen kaikkea muuttumatonta suoraa tukea viljelijälle. Hinnanalennusta perustellaan sillä, että alennusten summa ylittää vuosittain kuidun myynninedistämiseen suunnatut maksut. Alennus tarkoittaa kaikesta huolimatta, että viljelyltä riistetään korvaus, joka kokonaisuudessaan kuuluisi sektorille ja joka on mennyt viljelyyn, vaikka se on suunnattu markkinapuolelle.

Komitea vastustaa alennusta, joka tarkoittaa, että uusille käyttöalueille tarkoitettua tukea vähennetään. Komitea ei myöskään kannata komission ehdottamaa hinnanalennusta hampunviljelyyn, koska perustelu ei ole oikea, sillä hamppua viljellään muualla kuin pellavaa eikä näiden kahden kasvin viljelyllä näin ollen ole keskinäistä yhteyttä.

5.6. Komitea toteaa komission ehdottavan Espanjaa ja myös Portugalia koskevaa poikkeusta, joka koskee mahdollisuutta tuottaa tiettyjä erikoistuotteita viininviljelysektorilla. Viiniköynnösten vähentämistä koskevan ohjelman kestoa on pidennetty ja komitea on kannattanut ehdotusta aikaisemmin (). Komitea esittää myös kysymyksen, miksi kertomuksen antamista viinin, kuohuviinin ja liköörin rikkidioksidipitoisuudesta lykätään jälleen.

5.7. Vuonna 1996 antamassaan lausunnossa viime vuoden hinnoista TSK korosti korkealaatuisen silkkiäistoukkaviljelyn vaikeuksia. Komitea toistaa näkemyksensä tuen riittämättömyydestä. Tuotanto on kiinnostava vaihtoehto maatalouden muille sektoreille ja työllistää myös teollisuutta. Komissiota pyydetään uudelleen esittämään yksityiskohtaisia toimia tälle tuotannonalalle.

5.8. Euroopan naudan- ja vasikanlihan tuottajilla on suuria vaikeuksia BSE-kriisin takia. Kulutuksen väheneminen on johtanut markkinoiden suureen epätasapainoon ja alentuneisiin hintoihin. TSK kaipaa komissiolta lisätoimia, joilla voidaan lievittää asianomaisille aiheutuvia seurauksia.

5.9. Maidontuotantosektorin osalta komitealla ei ole erityisiä tai komission ehdotuksesta poikkeavia kommentteja. Se haluaa kuitenkin korostaa neuvoston kokouksessaan 28. 30. huhtikuuta 1996 ilmaisemaa huolta maidon ja maitotuotteiden vaikeuksista EU-markkinoilla, joilla monet maidontuottajat ovat ankaran paineen alla. Siksi neuvosto kehotti komissiota välttämään markkinoiden heikentämistä ja tasapainottamaan maidontuottajien tulojen kehitystä.

6. Lisätään uusi luetelmakohta

- interventiojärjestelmän kuukausittaiset korotukset tulee jäädyttää nykytasolleen eikä niitä tule alentaa,

- komitea torjuu ehdotuksen maataloussektorin sisällä toteutettavasta uudelleenjaosta, jonka avulla BSE-kriisin aiheuttamiin epätavallisiin oloihin liittyvät toimet voitaisiin rahoittaa takuurahastojen varoista,

- komitea hylkää ehdotuksen, että poikkeuksellisen BSE-kriisin vaatimat toimenpiteet rahoitetaan kohdentamalla uudelleen tukea maataloussektorin sisällä ja takuurahaston varoin,

- pellavan- ja hampunviljelyn tason alentamisen perustelut eivät ole päteviä, joten hinnan alentaminen torjutaan,

- riisinviljelyalan vakavaan kriisiin kiinnitetään huomiota ja kuukausikorotukset ehdotetaan jätettäväksi ennalleen,

- nykyisen ja tulevan hintapaketin vaikutukset kuluttajahintoihin, elintarvikkeiden laatuun, terveyteen, ympäristöön ja maatalousyhteisöihin tulee tutkia,

- tulokehityksen ja tulevien ehdotusten vaikutukset työllisyyteen tulee tutkia, -jaosto suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio suunnittelee laativansa maatalouden eri sektoreita koskevan asiakirjan vuonna 1997. Jaosto edellyttää, että sitä kuullaan, ja se aikoo esittää käsityksensä tulevissa lausunnoissaan.

Bryssel, 29. toukokuuta 1997.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 101, 27.3.1997, s. 1-25

() EYVL C 204, 15.7.1996, s. 57

() EYVL C 295, 7.10.1996, s. 78

() EYVL C 313, 31.11.1992, s. 25

() EYVL C 40, 17.2.1992, s. 63, kohta 6.6.4

() EYVL C 133, 28.4.1997

LIITE talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Hylätyt muutosehdotukset

Seuraavat muutosehdotukset hylättiin käsittelyssä:

1. Lisätään kohdan 3.6. jälkeen seuraava uusi kohta 3.7. ja muutetaan lopputekstin numerointia vastaavasti:

"Viljan maailmanmarkkinahinta on jo jonkin aikaa ollut niin korkealla, että se näyttää ylittävän EU:n kattohinnan. Tässä tilanteessa on tuotantoon kohdistettavien vientimaksuja, jottei vienti käy EU-markkinoille myyntiä kannattavammaksi. Interventiohinta jää tuolloin melko merkityksettömäksi. Tämän vuoksi nyt olisikin paikallaan nostaa esiin kysymys viljan vientituen poistamisesta ja vapaan hinnanmuodostuksen sallimisesta. Tuotantokustannuksiin perustuvaa tuontimaksua kuitenkin tarvitaan, jotta kaikkein ilmeisin halpatuontivilja voidaan pitää pois EU-markkinoilta.

Lyhyellä aikavälillä tähän sisältyy mahdollisuus korottaa viljan tuottajahintaa hieman. Pitkällä aikavälillä tuloksena on hintojen ja tuotantomäärän markkinasopeutuminen ja siten huomattava säästö unionin talousarvioon, kun säästetään varat, jotka eivät kuitenkaan olisi päätyneet viljantuottajille, vaan -kauppiaille, -varastoijille ja muille `välikäsille`."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 27, ei-ääniä: 53, tyhjiä: 7.

2. Poistetaan kohdat 4.1 4.5 ja korvataan ne seuraavalla tekstillä:

"Komitea tukee komission ehdottaman hintapaketin perusperiaatteita varsinkin niiltä osin, kun sillä tuetaan muita aloja leikkaamalla vilja-alan tukia. Komitea huomauttaa, että vilja-alaa on viime vuosina tuettu liikaa ja että on pidettävä mielessä, ettei maatalousmenoja pitäisi enää kasvattaa."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 31, ei-ääniä: 60, tyhjiä: 9.

3. Lisätään uusi kohta 4.7

"Komitea toivoo, että komissio arvioi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa YMJ:n hallinnolliset kulut sekä kansallisella että yhteisön tasolla."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 32, ei-ääniä: 48, tyhjiä: 9.

4. Korvataan kohta 5.1 seuraavalla tekstillä:

"Ehdotus vähentää viljasta ja öljynsiemenistä maksettavia korvauksia ja kesannointikorvauksia on liian ankara ja tulisi muokata uudelleen. Muistettakoon, että eurooppalaisten maanviljelijöiden tulee voida viedä tuotteitaan ulkomaille ja että vuonna 1998 järjestetään kaupan vapauttamisneuvottelujen lisäkierros, ja niinpä vähennysten tulisi keskittyä hintoihin ja kesannointikorvauksiin eikä maksettaviin korvauksiin, jotka ovat varmempia, koska ne täyttävät `vihreän laatikon` vaatimukset. Lisäksi tällainen lähestymistapa pitäisi paremmin yllä tuottajien ja alueiden välistä tasapainoa."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 24, ei-ääniä: 60, tyhjiä: 14.