This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 51996AP0276(01)
Decision on the common position adopted by the Council with a view to adopting a European Parliament and Council Directive on interconnection in telecommunications to ensure universal service and interoperability through open network provision (ONP) (C4-0329/96 - 95/0207(COD)) (Codecision procedure: second reading)
Decision on the common position adopted by the Council with a view to adopting a European Parliament and Council Directive on interconnection in telecommunications to ensure universal service and interoperability through open network provision (ONP) (C4-0329/96 - 95/0207(COD)) (Codecision procedure: second reading)
Decision on the common position adopted by the Council with a view to adopting a European Parliament and Council Directive on interconnection in telecommunications to ensure universal service and interoperability through open network provision (ONP) (C4-0329/96 - 95/0207(COD)) (Codecision procedure: second reading)
EYVL C 320, 28.10.1996, p. 138
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
51996AP0276(01)
Virallinen lehti nro C 320 , 28/10/1996 s. 0138
A4-0276/96 Päätös neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi (C4-0329/96 - 95/0207(COD)) (Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (C4-0329/95 - 95/0207(COD)), - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä antamansa lausunnon ((EYVL C 65, 4.3.1996, s. 69)) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle KOM(95)0379 ((EYVL C 313, 24.11.1995, s. 7)), - ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen KOM(96)0121 ((EYVL C 178, 21.6.1996, s. 3)), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklan 2 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksensä 72 artiklan, - ottaa huomioon talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevän valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A4-0276/96), 1. Tarkistaa yhteistä kantaa seuraavasti; 2. Pyytää komissiota puoltamaan parlamentin tarkistuksia lausunnossa, jonka se antaa EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti; 3. Pyytää neuvostoa hyväksymään kaikki parlamentin tarkistukset, muuttamaan yhteistä kantaa vastaavasti ja antamaan säädöksen lopullisesti; 4. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle. (Tarkistus 1) Johdanto-osan 8 kappale >Alkuperäinen teksti> (8) yleisen puhelintoiminnan rahoittamisen edellytykset asetetaan 7 päivänä helmikuuta 1994 annetussa neuvoston päätöslauselmassa; yleispalvelun tarjoamisvelvoitteet edistävät yhteisön tavoitteena olevaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta; useammalla kuin yhdellä organisaatiolla voi olla jäsenvaltiossa yleispalveluvelvoitteita; yleispalvelun nettokustannuslaskennassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon kustannukset ja tulot sekä ulkoiset taloudelliset olosuhteet ja yleispalvelun tarjoamista seuraavat aineettomat edut, mutta se ei saisi haitata käynnissä olevaa tariffien uudelleen tasapainottamiskehitystä; yleispalveluvelvoitteiden jakamiseen liittyvät rahoitusosuudet olisi eriytettävä yhteenliittämismaksuista; jos yleispalveluvelvoitteet koituvat kohtuuttomaksi rasitteeksi organisaatiolle, on aiheellista antaa jäsenvaltioiden ottaa käyttöön menettelyjä yleisen, kiinteän puhelinverkon tai yleisen kiinteän puhelinverkon palvelujen tarjoamisesta yleispalveluna koituvien nettokustannusten jakamiseksi muiden yleisissä televerkoissa toimintaa harjoittavien ja/tai yleisesti saatavilla olevia puhelinpalveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa; tässä olisi noudatettava yhteisön lainsäädäntöön kuuluvia, erityisesti syrjimättömyyttä ja suhteellisuutta koskevia periaatteita, sekä perustamissopimuksen 100 a artiklan 2 kohdan määräyksiä, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> (8) yleispalvelun tarjoamisvelvoitteet edistävät yhteisön tavoitteena olevaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta; useammalla kuin yhdellä organisaatiolla voi olla jäsenvaltiossa yleispalvelutarjontaa; tavoitteena olisi oltava se, että uusia teknologioita kuten digitaalinen monipalveluverkko (ISDN) otetaan käyttöön mahdollisimman pian ja mahdollisimman laajalla perustalla; ISDN:n ollessa jäsenvaltioissa nykyisessä kehitysvaiheessa tämä verkko ei ole kaikkien käyttäjien saatavilla eikä se siten voi olla vielä yleispalveluvelvoitteiden alainen; yleispalvelun nettokustannuslaskennassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon kustannukset ja tulot sekä ulkoiset taloudelliset olosuhteet ja yleispalvelun tarjoamista seuraavat aineettomat edut, mutta se ei saisi haitata käynnissä olevaa tariffien uudelleen tasapainottamiskehitystä; yleispalveluvelvoitteiden jakamiseen liittyvät rahoitusosuudet olisi eriytettävä yhteenliittämismaksuista; jos yleispalveluvelvoitteet koituvat kohtuuttomaksi rasitteeksi organisaatiolle, on aiheellista antaa jäsenvaltioiden ottaa käyttöön menettely yleisen, kiinteän puhelinverkon tai yleisen kiinteän puhelinverkon palvelujen tarjoamisesta yleispalveluna koituvien nettokustannusten jakamiseksi muiden yleisissä televerkoissa toimintaa harjoittavien ja/tai yleisesti saatavilla olevia puhelinpalveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa; tässä olisi noudatettava yhteisön lainsäädäntöön kuuluvia, erityisesti syrjimättömyyttä ja suhteellisuutta koskevia periaatteita, sekä perustamissopimuksen 100 a artiklan 2 kohdan määräyksiä, (Tarkistus 2) Johdanto-osan 11 kappale >Alkuperäinen teksti> (11) kun kyseessä on merkittävässä markkina-asemassa oleva organisaatio, asianmukainen erillinen kirjanpito yhteenliittämistoimintojen ja muiden toimintojen välillä varmistaa sisäisten kustannussiirtojen avoimuuden; jos organisaatio, jolla on erityis- tai yksinoikeuksia muulla kuin telealalla, tarjoaa myös telepalveluja, erillinen kirjanpito tai erilliset rakenteet ovat sopivia keinoja välttää epäoikeudenmukaisia päällekkäistukia, ainakin silloin, kun teletoiminta ylittää tietyn liikevaihdon, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> (11) kun kyseessä on merkittävässä markkina-asemassa oleva organisaatio, asianmukainen kaikkien kustannusten ja tulojen erittely ja joissakin tapauksissa erillinen kirjanpito yhteenliittämistoimintojen ja muiden toimintojen välillä varmistaa sisäisten kustannussiirtojen avoimuuden; jos organisaatio, jolla on erityis- tai yksinoikeuksia muulla kuin telealalla, tarjoaa myös telepalveluja, erillinen kirjanpito tai erilliset rakenteet ovat sopivia keinoja välttää epäoikeudenmukaisia päällekkäistukia, ainakin silloin, kun teletoiminta ylittää tietyn liikevaihdon, (Tarkistus 3) Johdanto-osan 12 kappale >Alkuperäinen teksti> (12) kansallisilla sääntelyviranomaisilla on tärkeä asema rohkaistaessa kilpailulle avointen markkinoiden kehittymistä yhteisön käyttäjien hyväksi ja turvattaessa riittävää verkkojen yhteenliittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta; kansalliset sääntelyviranomaiset voivat helpottaa yhteenliittämissopimuksista käytäviä neuvotteluja asettamalla etukäteen tiettyjä edellytyksiä ja yksilöimällä muut yhteenliittämissopimuksilla katettavat alueet; jos samassa jäsenvaltiossa olevien osapuolten välillä on erimielisyyttä yhteenliittämisestä, loukatulla sopimuspuolella on oltava mahdollisuus pyytää kansallista sääntelyviranomaista ratkaisemaan kiista; kansallisten sääntelyviranomaisten on voitava vaatia organisaatioita liittämään yhteen järjestelmänsä, jos voidaan osoittaa, että se on käyttäjien edun mukaista, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> (12) kansallisilla sääntelyviranomaisilla on tärkeä asema rohkaistaessa kilpailulle avointen markkinoiden kehittymistä yhteisön käyttäjien hyväksi ja turvattaessa riittävää verkkojen yhteenliittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta; kansalliset sääntelyviranomaiset voivat helpottaa yhteenliittämissopimuksista käytäviä neuvotteluja asettamalla etukäteen tiettyjä edellytyksiä komission määrittelemien yhteisten suuntaviivojen mukaisesti yhtenäisten yhdenmukaistettujen eurooppalaisten kotimarkkinoiden kehittymisen helpottamiseksi ja yksilöimällä muut yhteenliittämissopimuksilla katettavat alueet; jos samassa jäsenvaltiossa olevien osapuolten välillä on erimielisyyttä yhteenliittämisestä, loukatulla sopimuspuolella on oltava mahdollisuus pyytää kansallista sääntelyviranomaista ratkaisemaan kiista; kansallisten sääntelyviranomaisten on voitava vaatia organisaatioita liittämään yhteen järjestelmänsä, jos voidaan osoittaa, että se on käyttäjien edun mukaista; kaikkien operaattoreiden velvollisuutena on oltava puheluiden välittäminen ja tariffien asettaminen tilaajilleen sopivimpaan yhteenliittämispisteeseen; (Tarkistus 4) Johdanto-osan 15 kappale >Alkuperäinen teksti> (15) numerointi on yhdenvertaisen verkkoon pääsyn avaintekijä; tehokkaan kilpailun varmistamiseksi kansallisilla sääntelyviranomaisilla olisi oltava vastuu kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnoinnista ja valvonnasta sekä sellaisista telepalvelujen nimeämiseen ja osoitteitukseen liittyvistä osatekijöistä, joissa yhteensovittaminen kansallisella tasolla on tarpeen; tätä vastuuta toteuttaessaan kansallisten sääntelyviranomaisten on otettava huomioon suhteellisuuden periaate, erityisesti sen osalta, miten mahdolliset toimenpiteet vaikuttavat verkko-operaattoreihin, jälleenmyyjiin ja kuluttajiin; numeroiden siirrettävyys on käyttäjien kannalta tärkeä toiminne, joka olisi toteutettava niin nopeasti kuin se on käytännössä mahdollista; numerointisuunnitelmia olisi kehitettävä kaikkien osapuolten välisin neuvotteluin sekä sopusoinnussa Euroopan laajuisen pitkän aikavälin numerointijärjestelmän ja kansainvälisten numerointisuunnitelmien kanssa, joita käsitellään Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssissa (CEPT); Euroopassa numeroinnille asetetut vaatimukset, tarve luoda yleiseurooppalaisia ja uusia palveluja sekä maailmanlaajuiset ja yhteisvaikutukseen perustuvat telemarkkinat ovat syyt, joiden vuoksi olisi toivottavaa yhteensovittaa kansalliset näkökannat niissä kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä, joissa numerointipäätöksiä tehdään, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> (15) numerointi on yhdenvertaisen verkkoon pääsyn avaintekijä; tehokkaan kilpailun varmistamiseksi kansallisilla sääntelyviranomaisilla olisi oltava vastuu kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnoinnista ja valvonnasta sekä sellaisista telepalvelujen nimeämiseen ja osoitteitukseen liittyvistä osatekijöistä, joissa yhteensovittaminen kansallisella tasolla on tarpeen; tätä vastuuta toteuttaessaan kansallisten sääntelyviranomaisten on otettava huomioon suhteellisuuden periaate, erityisesti sen osalta, miten mahdolliset toimenpiteet vaikuttavat verkko-operaattoreihin, jälleenmyyjiin ja kuluttajiin; numeroiden siirrettävyys on käyttäjien kannalta tärkeä toiminne, joka olisi toteutettava niin nopeasti kuin se on käytännössä mahdollista; numerointisuunnitelmia olisi kehitettävä kaikkien osapuolten välisin neuvotteluin sekä sopusoinnussa Euroopan laajuisen pitkän aikavälin numerointijärjestelmän ja kansainvälisten numerointisuunnitelmien kanssa, joita käsitellään Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssissa (CEPT); Euroopassa numeroinnille asetetut vaatimukset, tarve luoda yleiseurooppalaisia ja uusia palveluja sekä maailmanlaajuiset ja yhteisvaikutukseen perustuvat telemarkkinat ovat syyt, joiden vuoksi olisi välttämätöntä, että jäsenvaltioilla ja yhteisöllä on yhteensovitettu kanta niissä kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä, joissa numerointipäätöksiä tehdään, (Tarkistus 5) Johdanto-osan 18 kappale >Alkuperäinen teksti> (18) kansallisen tai yhteisön lainsäädännön antamien muutoksenhakukeinojen lisäksi tarvitaan sovittelumenettely sellaisten rajat ylittävien riitojen ratkaisemiseksi, jotka ovat yksittäisen kansallisen sääntelyviranomaisen toimivallan ulkopuolella; näiden menettelyjen, jotka voidaan aloittaa minkä tahansa asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen aloitteesta, olisi oltava joustavia, hinnaltaan edullisia ja selkeitä, ja kaikkien osapuolten olisi oltava niissä osallisena, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> (18) kansallisen tai yhteisön lainsäädännön antamien muutoksenhakukeinojen lisäksi tarvitaan yksinkertaisia menettelyjä sellaisten rajat ylittävien riitojen ratkaisemiseksi, jotka ovat yksittäisen kansallisen sääntelyviranomaisen toimivallan ulkopuolella; näiden menettelyjen, jotka voidaan aloittaa minkä tahansa asianomaisen osapuolen aloitteesta, olisi oltava joustavia, hinnaltaan edullisia ja selkeitä, ja kaikkien osapuolten olisi oltava niissä osallisena, (Tarkistus 6) Johdanto-osan 21 kappale >Alkuperäinen teksti> (21) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet 20 päivänä joulukuuta 1994 sopimuksen yhteistoimintatavasta EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti annettujen säädösten täytäntöönpanomenettelyssä1, @@@@@@@@@@@@@@ 1 EYVL C 102, 4.4.1996, s. 1 >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Poistetaan. (Tarkistus 7) Johdanto-osan 22 kappale >Alkuperäinen teksti> (22) tiettyjen velvoitteiden täyttäminen on kytkettävä telepalvelujen ja infrastruktuurin vapauttamisen ajankohtaan, ja siinä on erityisesti asianomaisten jäsenvaltioiden osalta otettava täysin huomioon siirtymäkaudet, jotka myönnettiin 22 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (televiestintäalan tilanteen uudelleen tarkastelusta ja markkinoiden edelleen kehittämisestä) ja 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (televiestinnän infrastruktuurien vapauttamisen periaatteesta ja aikataulusta)2, mukaan lukien erityis- tai yksinoikeuksien poistaminen kyseisten jäsenvaltioiden matkaviestinverkkojen ja muiden jäsenvaltioiden kiinteiden verkkojen tai matkaviestinverkkojen välisen suoran yhteenliittämisen osalta; numeroiden siirrettävyyden tarjoamisvelvoitteen lykkäämiseen voidaan antaa lupa, jos komissio katsoo, että velvoitteesta koituu liian suuri rasite joillekin organisaatioille, @@@@@@@@@@@@@@@ 2) EYVL C 379, 31.12.1994, s. 4 >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> (22) tiettyjen velvoitteiden täyttäminen on kytkettävä telepalvelujen ja infrastruktuurin vapauttamisen ajankohtaan, ja siinä on erityisesti asianomaisten jäsenvaltioiden osalta otettava täysin huomioon siirtymäkaudet, jotka myönnettiin komission direktiivillä 96/19/EY muutetun1 komission direktiivin 90/388/ETY 2 artiklan 2 kohdassa, mukaan lukien erityis- tai yksinoikeuksien poistaminen kyseisten jäsenvaltioiden matkaviestinverkkojen ja muiden jäsenvaltioiden kiinteiden verkkojen tai matkaviestinverkkojen välisen suoran yhteenliittämisen osalta; numeroiden siirrettävyyden tarjoamisvelvoitteen lykkäämiseen voidaan antaa lupa, jos komissio katsoo, että velvoitteesta koituu liian suuri rasite joillekin organisaatioille, @@@@@@@@@@@@@@@ 2) EYVL L 74, 22.3.1996, s. 13 (Tarkistus 8) Johdanto-osan 25 kappale >Alkuperäinen teksti> (25) verkkojen yhteenliittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta kaikkialla yhteisössä koskevaa keskeistä tavoitetta ei voida riittävällä tavalla toteuttaa jäsenvaltiotasolla, vaan se voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla tällä direktiivillä, ja >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> (25) verkkojen yhteenliittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta kaikkialla yhteisössä koskevaa keskeistä tavoitetta ei voida riittävällä tavalla toteuttaa jäsenvaltiotasolla, vaan se voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla tällä direktiivillä; tätä direktiiviä uudelleen tarkasteltaessa on toivottavaa harkita mahdollisuutta perustaa Euroopan sääntelyviranomainen, joka olisi vastuussa sellaisista komission tai kansallisen sääntelyviranomaisen tämän direktiivin mukaisesti suorittamista tehtävistä, jotka tällainen Euroopan sääntelyviranomainen suorittaisi tehokkaammin, erityisesti tyydyttävän yhteenliittämisen valvonnasta rajoitetun kilpailun vallitessa, numeroinnista, yhtäläisistä standardeista ja spektriallokoinnista; (Tarkistus 9) 1 artiklan toinen kohta a (uusi) >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Kun markkinoilla on saatu aikaan tehokasta kilpailua, perustamissopimuksen kilpailusäännöt ovat periaatteessa riittäviä reilun kilpailun jälkikäteisvalvontaan, niin että tämän direktiivin tarpeellisuutta voidaan harkita uudelleen lukuun ottamatta säännöksiä, jotka koskevat yleispalvelujen tarjoamista ja riitojen ratkaisua. (Tarkistus 10) 2 artiklan 1 kohdan a alakohta >Alkuperäinen teksti> a) 'yhteenliittämisellä' saman tai toisen organisaation käyttämien televerkkojen fyysistä ja loogista yhteenliittämistä, jotta yhden organisaation käyttäjät voivat olla yhteydessä saman tai toisen organisaation käyttäjien kanssa tai käyttää toisen organisaation tarjoamia palveluja, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> a) 'yhteenliittämisellä' saman tai toisen organisaation käyttämien televerkkojen ja yhteenliittämispisteen ja/tai rajapinnan kautta tarjottavien televiestintäpalvelujen fyysistä ja loogista yhteenliittämistä, jotta yhden organisaation käyttäjät voivat olla yhteydessä saman tai toisen organisaation käyttäjien kanssa tai käyttää toisen organisaation tarjoamia palveluja, (Tarkistus 11) 5 artiklan 1 kohta >Alkuperäinen teksti> 1. Jos jäsenvaltio katsoo tämän artiklan säännösten mukaisesti, että yleispalveluvelvoitteet muodostavat kohtuuttoman rasitteen organisaatiolle, se voi ottaa käyttöön menettelyjä yleispalveluvelvoitteiden nettokustannusten jakamiseksi muiden yleisiä televerkkoja ylläpitävien ja/tai yleisesti saatavilla olevia puhelinliikenteen palveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on vaadittavia maksuja määrittäessään otettava asianmukaisesti huomioon avoimuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet. Ainoastaan liitteessä I olevassa 1 osassa mainittuja yleisiä televerkkoja ja yleisesti saatavilla olevia telepalveluja voidaan rahoittaa tällä tavalla. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 1. Jos jäsenvaltio katsoo tämän artiklan säännösten mukaisesti, että yleispalveluvelvoitteet muodostavat kohtuuttoman rasitteen organisaatiolle, se ottaa käyttöön menettelyn yleispalveluvelvoitteiden nettokustannusten jakamiseksi muiden yleisiä televerkkoja ylläpitävien ja/tai yleisesti saatavilla olevia puhelinliikenteen palveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on vaadittavia maksuja määrittäessään otettava asianmukaisesti huomioon avoimuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet. Ainoastaan liitteessä I olevassa 1 osassa mainittuja yleisiä televerkkoja ja yleisesti saatavilla olevia telepalveluja voidaan rahoittaa tällä tavalla. (Tarkistus 12) 5 artiklan 2 kohta >Alkuperäinen teksti> 2. Yleispalveluvelvoitteiden mahdollisiin kustannuksiin liittyvät maksut voivat perustua erityiseen tätä tarkoitusta varten toteutettuun järjestelmään, jota hallinnoi edunsaajista riippumaton elin, ja/tai ne voidaan maksaa yhteenliittämismaksuun lisättynä lisämaksuna. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 2. Yleispalveluvelvoitteiden mahdollisiin kustannuksiin liittyvät maksut perustuvat erityiseen tätä tarkoitusta varten toteutettuun järjestelmään, jota hallinnoi edunsaajista riippumaton elin, (Tarkistus 13) 5 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta >Alkuperäinen teksti> 5. Jos 4 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä on toteutettu, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kustannusten jakoperiaatteet ja käytettävän menettelyn yksityiskohdat ovat julkisia 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 5. Jos 4 kohdassa tarkoitettu yleispalveluvelvoitteiden nettokustannusten jakamiseen liittyvä menettely on toteutettu, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kustannusten jakoperiaatteet ja käytettävän menettelyn yksityiskohdat ovat julkisia 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti. (Tarkistus 14) 5 artiklan 6 kohta >Alkuperäinen teksti> 6. Siihen asti, kun 3, 4 ja 5 kohdassa kuvattu menettely on pantu täytäntöön, kaikista yhteenliittämisen osapuolille kuuluvista maksuista, jotka sisältävät yleispalveluvelvoitteiden kustannuksiin liittyvän maksun tai toimivat sellaisena, ilmoitetaan ennen niiden käyttöönottoa kansalliselle sääntelyviranomaiselle. Jos kansallinen sääntelyviranomainen katsoo joko omasta aloitteestaan tai asianomaisen osapuolen perustellun pyynnön johdosta, että tällaiset maksut ovat liian suuria, kyseessä olevaa organisaatiota on vaadittava alentamaan kyseisiä maksuja. Tällaisia vähennyksiä on sovellettava takautuvasti maksujen käyttöönottopäivästä alkaen, mutta aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 1998. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 6. Siihen asti, kun 3, 4 ja 5 kohdassa kuvattu menettely on pantu täytäntöön, kaikista yhteenliittämisen osapuolille kuuluvista maksuista, jotka sisältävät yleispalveluvelvoitteiden kustannuksiin liittyvän maksun tai toimivat sellaisena, ilmoitetaan ennen niiden käyttöönottoa kansalliselle sääntelyviranomaiselle. Jos kansallinen sääntelyviranomainen katsoo joko omasta aloitteestaan tai asianomaisen osapuolen perustellun pyynnön johdosta, että tällaiset maksut ovat liian suuria, kyseessä olevaa organisaatiota on vaadittava alentamaan kyseisiä maksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 17 artiklan soveltamista. Tällaisia vähennyksiä on sovellettava takautuvasti maksujen käyttöönottopäivästä alkaen, mutta aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 1998. (Tarkistus 15) 5 artiklan 6 kohta a (uusi) >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 6a. Komissio laatii ennen 31 päivää lokakuuta 1996 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yleispalvelun kustannuslaskennasta ja rahoituksesta. (Tarkistus 16) 7 artiklan 2 kohta >Alkuperäinen teksti> 2. Yhteenliittämismaksuissa noudatetaan avoimuuden ja kustannuksiin suhteuttamisen periaatetta. Sen organisaation, joka tarjoaa liittymistä palveluihinsa, on todistettava, että maksut perustuvat todellisiin kustannuksiin sisältäen kohtuullisen tuoton. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat vaatia organisaatiolta täydelliset perustelut yhteenliittämismaksuista ja tarvittaessa vaatia muutosta maksuihin. Tätä kohtaa on sovellettava myös liitteessä I olevassa 3 osassa mainittuihin organisaatioihin, jotka ovat merkittävässä markkina-asemassa. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 2. Yhteenliittämismaksuissa noudatetaan avoimuuden ja kustannuksiin suhteuttamisen periaatetta. Sen organisaation, joka tarjoaa liittymistä palveluihinsa, on todistettava, että maksut eivät ole suurempia kuin summat, jotka perustuvat todellisiin kustannuksiin sisältäen kohtuullisen tuoton, mikä erityisesti vastaisi osallistumista paikallisen verkon kiinteisiin nettokustannuksiin, jos tällainen osallistuminen on perusteltua. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat vaatia organisaatiolta täydelliset perustelut yhteenliittämismaksuista ja tarvittaessa vaatia muutosta maksuihin. Tätä kohtaa on sovellettava myös liitteessä I olevassa 3 osassa mainittuihin organisaatioihin, joiden kansallinen sääntelyviranomainen on ilmoittanut olevan merkittävässä markkina-asemassa yhteenliittämisen kansallisilla markkinoilla. (Tarkistus 17) 7 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta >Alkuperäinen teksti> 5. Kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että asianomaisten organisaatioiden käyttämät kustannuslaskentamenetelmät soveltuvat tämän artiklan vaatimusten toteuttamiseen ja että niistä laaditaan riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat liitteen V mukaisesti. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 5. Komission on laadittava 15 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti suuntaviivat, jotka koskevat kustannuslaskentamenetelmiä ja kirjanpidon avoimuutta yhteenliittämisessä. Kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että asianomaisten organisaatioiden käyttämät kustannuslaskentamenetelmät soveltuvat tämän artiklan vaatimusten toteuttamiseen, että ne ovat edellä mainittujen suuntaviivojen mukaisia ja että niistä laaditaan riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat liitteen V mukaisesti. (Tarkistus 18) 7 artiklan 6 kohta >Alkuperäinen teksti> 6. Jos 5 artiklassa kuvattuja yleispalveluvelvoitteista aiheutuvien kustannusten jakamiseen liittyviä maksuja on käytössä, ne on eriteltävä ja erikseen yksilöitävä. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Poistetaan. (Tarkistus 19) 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta >Alkuperäinen teksti> 1. Jäsenvaltioiden on vaadittava organisaatioita, jotka ylläpitävät yleisiä televerkkoja ja/tai tarjoavat yleisesti saatavilla olevia telepalveluja ja joilla on erityis- tai yksinoikeuksia palveluiden tarjoamiseen muilla aloilla samassa tai toisessa jäsenvaltiossa, pitämään erillistä kirjanpitoa teletoiminnan osalta siinä laajuudessa, kuin vaadittaisiin, jos kyseistä teletoimintaa harjoittaisi oikeudellisesti itsenäinen yhtiö, tai erottamaan teletoiminnan rakenteellisesti muista toiminnoista. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 1. Jäsenvaltioiden on vaadittava organisaatioita, jotka ylläpitävät yleisiä televerkkoja ja/tai tarjoavat yleisesti saatavilla olevia telepalveluja ja joilla on erityis- tai yksinoikeuksia palveluiden tarjoamiseen muilla aloilla samassa tai toisessa jäsenvaltiossa, pitämään avointa ja jäsenvaltioiden tarpeelliseksi katsoessa erillistä kirjanpitoa teletoiminnan osalta siinä laajuudessa, kuin vaadittaisiin, jos kyseistä teletoimintaa harjoittaisi oikeudellisesti itsenäinen yhtiö, tai erottamaan teletoiminnan rakenteellisesti muista toiminnoista, jotta voitaisiin yksilöidä kaikki meno- ja tuloerät sekä niiden laskentaperuste ja käytetyt yksityiskohtaiset kohdistamismenetelmät, jotka liittyvät niiden televiestintätoimiin ja erityisesti niiden yhteenliittämistoimintaan mukaan lukien eritelty selvitys kiinteistä varoista ja rakenteellisista kustannuksista. (Tarkistus 20) 8 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta >Alkuperäinen teksti> 2. Jäsenvaltioiden on vaadittava organisaatioita, jotka ylläpitävät yleisiä televerkkoja ja/tai tarjoavat liitteessä I olevassa 1 ja 2 osassa mainittuja yleisesti saatavilla olevia telepalveluita ja jotka kansalliset sääntelyviranomaiset ovat ilmoittaneet merkittävässä markkina-asemassa oleviksi organisaatioiksi, jotka ylläpitävät yleisiä televerkkoja ja/tai tarjoavat käyttäjien saatavissa olevia telepalveluja sekä yhteenliittämispalveluja muille organisaatioille, pitämään erillistä kirjanpitoa toisaalta niiden yhteenliittämiseen liittyvistä toiminnoista - joihin kuuluvat sekä sisäisesti tarjotut yhteenliittämispalvelut että muille tarjotut yhteenliittämispalvelut - ja toisaalta muista toiminnoista. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 2. Jäsenvaltioiden on vaadittava organisaatioita, jotka ylläpitävät yleisiä televerkkoja ja/tai tarjoavat liitteessä I oleva ssa 1 ja 2 osassa mainittuja yleisesti saatavilla olevia telepalveluita ja jotka kansalliset sääntelyviranomaiset ovat ilmoittaneet merkittävässä markkina-asemassa oleviksi organisaatioiksi, jotka ylläpitävät yleisiä televerkkoja ja/tai tarjoavat käyttäjien saatavissa olevia telepalveluja sekä yhteenliittämispalveluja muille organisaatioille, pitämään avointa ja jäsenvaltioiden tarpeelliseksi katsoessa erillistä kirjanpitoa toisaalta niiden yhteenliittämiseen liittyvistä toiminnoista - joihin kuuluvat sekä sisäisesti tarjotut yhteenliittämispalvelut että muille tarjotut yhteenliittämispalvelut - ja toisaalta muista toiminnoista, jotta voitaisiin yksilöidä kaikki meno- ja tuloerät sekä niiden laskentaperuste ja käytetyt yksityiskohtaiset kohdistamismenetelmät, jotka liittyvät yhteenliittämistoimintaan mukaan lukien eritelty selvitys kiinteistä varoista ja rakenteellisista kustannuksista. (Tarkistus 21) 9 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta a (uusi) >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> - tarve varmistaa yhtenäisten ja yhdenmukaistettujen eurooppalaisten televiestinnän kotimarkkinoiden oikeudenmukainen ja asianmukainen kehitys ja siitä johtuva tarve yhteensovittaa toimintatapojaan, suuntaviivojaan ja toimiaan muiden jäsenvaltioiden vastaavien viranomaisten ja komission kanssa ja tarvittaessa auttaa niitä, (Tarkistus 22) 11 artikla >Alkuperäinen teksti> Jos yleisiä televerkkoja ylläpitävällä ja/tai yleisesti saatavilla olevia telepalveluja tarjoavalla organisaatiolla on kansallisen lainsäädännön mukaan oikeus asentaa järjestelmiä yleisessä tai yksityisessä omistuksessa oleville maille, niiden ylle tai alle tai jos se voi toteuttaa omaisuuden pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyjä, kansallisten sääntelyviranomaisten on edistettävä sellaisten järjestelmien ja/tai omaisuuden jakamista muiden televerkkoja ylläpitävien tai yleisesti saatavilla olevia telepalveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Jos yleisiä televerkkoja ylläpitävällä ja/tai yleisesti saatavilla olevia telepalveluja tarjoavalla organisaatiolla on kansallisen lainsäädännön mukaan oikeus asentaa järjestelmiä yleisessä tai yksityisessä omistuksessa oleville maille, niiden ylle tai alle tai jos se voi toteuttaa omaisuuden pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyjä, kansallisten sääntelyviranomaisten on edistettävä sellaisten järjestelmien ja/tai omaisuuden jakamista muiden televerkkoja ylläpitävien tai yleisesti saatavilla olevia telepalveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa, erityisesti silloin, kun olennaiset vaatimukset estävät muita organisaatioita käyttämästä toteutettavia vaihtoehtoja. >Alkuperäinen teksti> Rinnakkain sijoittamiseen ja järjestelmien jakamiseen liittyvät sopimukset edellyttävät yleensä asianomaisten osapuolten välistä kaupallista ja teknistä sopimusta. Kansallinen sääntelyviranomainen voi puuttua asiaan kiistojen ratkaisemiseksi 9 artiklassa säädetyllä tavalla. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Rinnakkain sijoittamiseen ja järjestelmien jakamiseen liittyvät sopimukset edellyttävät yleensä asianomaisten osapuolten välistä kaupallista ja teknistä sopimusta. Kansallinen sääntelyviranomainen voi puuttua asiaan kiistojen ratkaisemiseksi 9 artiklassa säädetyllä tavalla. >Alkuperäinen teksti> Jäsenvaltiot voivat erityisesti vaatia järjestelmien ja/tai omaisuuden jakamista (mukaan lukien fyysinen rinnakkain sijoittaminen) vasta yleiselle lausuntokierrokselle varatun asianmukaisen määräajan jälkeen, jonka aikana kaikille asianomaisille osapuolille on annettava mahdollisuus esittää näkemyksensä. Tällaiset järjestelyt voivat sisältää järjestelmien ja/tai omaisuuden jakamisesta aiheutuvien kustannusten jakamista koskevia sääntöjä. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Jäsenvaltiot voivat vaatia järjestelmien ja/tai omaisuuden jakamista (mukaan lukien fyysinen rinnakkain sijoittaminen) vasta yleiselle lausuntokierrokselle varatun asianmukaisen määräajan jälkeen, jonka aikana kaikille asianomaisille osapuolille on annettava mahdollisuus esittää näkemyksensä. Tällaiset järjestelyt voivat sisältää järjestelmien ja/tai omaisuuden jakamisesta aiheutuvien kustannusten jakamista koskevia sääntöjä. (Tarkistus 23) 12 artiklan 2 kohta >Alkuperäinen teksti> 2. Euroopan laajuisten verkkojen ja palvelujen täyden yhteentoimivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin kansallisten kantojensa yhteensovittamisen varmistamiseksi niissä kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä, joissa numerointia koskevia päätöksiä tehdään, ottaen huomioon tulevaisuudessa numerointiin liittyvät mahdolliset muutokset Euroopassa. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 2. Euroopan laajuisten verkkojen ja palvelujen täyden yhteentoimivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja yhteisön on varmistettava kantojensa yhteensovittaminen niissä kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä, joissa numerointia koskevia päätöksiä tehdään, ottaen huomioon tulevaisuudessa numerointiin liittyvät mahdolliset muutokset Euroopassa. (Tarkistus 24) 12 artiklan 3 kohta >Alkuperäinen teksti> 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallinen sääntelyviranomainen valvoo kansallisia televiestinnän numerointisuunnitelmia riippumattomuuden takaamiseksi televerkkoja ylläpitävistä tai telepalveluja tarjoavista organisaatioista. Tehokkaan kilpailun varmistamiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että yksittäisten numeroiden ja/tai numerointialueiden myöntämismenettelyt ovat avoimia, tasapuolisia ja oikea- aikaisia ja että myöntäminen suoritetaan puolueettomasti, avoimesti ja ketään syrjimättä. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa ehtoja tiettyjen numerotunnusten ja lyhytvalintanumeroiden käytölle erityisesti, jos niitä käytetään yleishyödyllisiä palveluja varten (esimerkiksi ilmaispuhelinpalvelut, maksulliset kioskipalvelut, puhelinluettelopalvelut, hätänumeropalvelut) tai yhdenvertaisen verkkoon pääsyn varmistamiseksi. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallinen sääntelyviranomainen valvoo kansallisia televiestinnän numerointisuunnitelmia riippumattomuuden takaamiseksi televerkkoja ylläpitävistä tai telepalveluja tarjoavista organisaatioista ja numeroiden siirrettävyyden helpottamiseksi. Tehokkaan kilpailun varmistamiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että yksittäisten numeroiden ja/tai numerointialueiden myöntämismenettelyt ovat avoimia, tasapuolisia ja oikea-aikaisia ja että myöntäminen suoritetaan puolueettomasti, avoimesti ja ketään syrjimättä. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa ehtoja tiettyjen numerotunnusten ja lyhytvalintanumeroiden käytölle erityisesti, jos niitä käytetään yleishyödyllisiä palveluja varten (esimerkiksi ilmaispuhelinpalvelut, maksulliset kioskipalvelut, puhelinluettelopalvelut, hätänumeropalvelut) tai yhdenvertaisen verkkoon pääsyn varmistamiseksi. (Tarkistus 25) 12 artiklan 5 kohta >Alkuperäinen teksti> 5. Kansallisten sääntelyviranomaisten on edistettävä numeroiden siirrettävyyden mahdollistavan toiminteen mahdollisimman nopeaa käyttöönottoa, jolloin loppukäyttäjät voivat tietyssä paikassa pyynnöstä säilyttää yleisen kiinteän puhelinverkkonsa numeron tai numerot riippumatta palvelua tarjoavasta organisaatiosta, ja kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että tämä toiminne on käytettävissä ainakin kaikissa tärkeimmissä taajamissa 1 päivään tammikuuta 2003 mennessä. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 5. Kansallisten sääntelyviranomaisten on edistettävä numeroiden siirrettävyyden mahdollistavan toiminteen mahdollisimman nopeaa käyttöönottoa, jolloin loppukäyttäjät voivat tietyssä paikassa pyynnöstä säilyttää kansallisen numeron kohtuullista kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksymää maksua vastaan riippumatta palvelua tarjoavasta organisaatiosta, ja kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että tämä toiminne on käytettävissä ainakin kaikissa tärkeimmissä taajamissa 1 päivään tammikuuta 2003 mennessä. Jos tämä toiminne ei vielä ole käytössä, kansallisen sääntelyviranomaisen on varmistettava, että kun käyttäjä on vaihtanut palvelun tuottajaa, puhelu hänen vanhaan numeroonsa voidaan reitittää uudelleen käyttäjälle kohtuullista kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksymää maksua vastaan tai että soittajille ilmoitetaan uusi numero kohtuullisen pitkän ajan laskuttamatta käyttäjää tai soittajia tästä palvelusta. (Tarkistus 26) 16 artikla >Alkuperäinen teksti> Komiteamenettely (sääntelykomitea) 1. Seuraavaa menettelyä sovelletaan 19 artiklan soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan säännösten soveltamista. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Poistetaan. >Alkuperäinen teksti> 2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen. >Alkuperäinen teksti> 3. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. >Alkuperäinen teksti> 4. Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. >Alkuperäinen teksti> Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä. (Tarkistus 27) 17 artikla >Alkuperäinen teksti> Riitojen ratkaisumenettely eri jäsenvaltioiden myöntämien lupien nojalla toimivien organisaatioiden välillä >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Riitojen ratkaisu yhteisön tasolla >Alkuperäinen teksti> 1. Rajoittamatta: >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 1. Rajoittamatta: >Alkuperäinen teksti> a) toimintaa, jota komissio tai mikä tahansa jäsenvaltio voi toteuttaa perustamissopimuksen nojalla, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> a) toimintaa, jota komissio tai mikä tahansa jäsenvaltio voi toteuttaa perustamissopimuksen nojalla, >Alkuperäinen teksti> b) jäljempänä 2 ja 3 kohdassa säädettyyn menettelyyn vetoavan osapuolen, asianomaisten organisaatioiden tai muun osapuolen oikeuksia, jotka perustuvat sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön, >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> b) jäljempänä 2 ja 3 kohdassa säädettyyn menettelyyn vetoavan osapuolen, asianomaisten organisaatioiden tai muun osapuolen oikeuksia, jotka perustuvat sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön, >Alkuperäinen teksti> jäljempänä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn on oltava käytettävissä yhteenliittämistä koskevissa riidoissa eri jäsenvaltioiden myöntämien lupien nojalla toimivien organisaatioiden välillä, jos nämä riidat eivät kuulu sellaisen yhden kansallisen sääntelyviranomaisen toimivaltaan, joka käyttää toimivaltaansa 9 artiklan mukaisesti. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> jäljempänä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn on oltava käytettävissä yhteenliittämistä koskevissa riidoissa eri jäsenvaltioiden myöntämien lupien nojalla toimivien organisaatioiden välillä, jos nämä riidat eivät kuulu sellaisen yhden kansallisen sääntelyviranomaisen toimivaltaan, joka käyttää toimivaltaansa 9 artiklan mukaisesti. >Alkuperäinen teksti> 2. Mikä tahansa osapuolista voi saattaa riidan asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ratkaistavaksi. Kansallisten sääntelyviranomaisten on yhteensovitettava ponnistelunsa riidan ratkaisemiseksi 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 2. Mikä tahansa osapuolista voi saattaa riidan asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ratkaistavaksi. Kansallisten sääntelyviranomaisten on yhteensovitettava ponnistelunsa riidan ratkaisemiseksi ja annettava tietoja komissiolle 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti. >Alkuperäinen teksti> 3. Jos kansalliset sääntelyviranomaiset eivät keskenään pääse sopimukseen ratkaisusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia annettiin niiden käsiteltäväksi, jokin niistä voi käyttää 4 kohdassa säädettyä menettelyä antamalla siitä tiedon komissiolle ja toimittamalla jäljennöksen tiedonannosta asianomaisille osapuolille ja kansallisille sääntelyviranomaisille. Ratkaisu on sitova vain, jos kaikki osapuolet ovat yksimielisiä. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 3. Jos kansalliset sääntelyviranomaiset eivät keskenään pääse sopimukseen ratkaisusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia annettiin niiden käsiteltäväksi, mikä tahansa asianomaisista osapuolista tai kansallisista sääntelyviranomaisista voi käyttää 4 kohdassa säädettyä menettelyä antamalla siitä tiedon komissiolle ja toimittamalla jäljennöksen tiedonannosta asianomaisille osapuolille ja kansallisille sääntelyviranomaisille. Ratkaisu on sitova. >Alkuperäinen teksti> 4. Saatuaan 3 kohdan perusteella toimitetun tiedonannon komissio antaa sen ONP- komitean puheenjohtajan käsiteltäväksi. ONP-komitean puheenjohtaja asettaa mahdollisimman nopeasti työryhmän, johon kuuluu vähintään kaksi ONP-komitean jäsentä, yksi kunkin asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen edustaja ja ONP-komitean puheenjohtaja tai muu hänen nimeämänsä komission virkamies. Työryhmä kokoontuu yleensä 10 päivän kuluessa siitä, kun kokous kutsuttiin koolle. Puheenjohtaja voi kenen tahansa työryhmän jäsenen ehdotuksesta päättää kutsua enintään kaksi muuta asiantuntijan ominaisuudessa toimivaa henkilöä avustamaan komiteaa. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 4. Saatuaan 3 kohdan perusteella toimitetun tiedonannon komissio asettaa mahdollisimman nopeasti työryhmän, johon kuuluu vähintään kaksi ONP-komitean jäsentä, yksi kunkin asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen edustaja ja ONP-komitean puheenjohtaja tai muu hänen nimeämänsä komission virkamies. Työryhmä kokoontuu yleensä 10 päivän kuluessa siitä, kun kokous kutsuttiin koolle. Puheenjohtaja voi kenen tahansa työryhmän jäsenen ehdotuksesta päättää kutsua enintään kaksi muuta asiantuntijan ominaisuudessa toimivaa henkilöä avustamaan komiteaa. >Alkuperäinen teksti> Työryhmän on annettava menettelyä käyttävälle osapuolelle, jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille ja asiassa osallisina oleville organisaatioille mahdollisuus esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Työryhmän on annettava menettelyä käyttävälle osapuolelle, jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille ja asiassa osallisina oleville organisaatioille mahdollisuus esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. >Alkuperäinen teksti> Työryhmän on pyrittävä yksimielisyyteen osapuolten välillä. Puheenjohtaja ilmoittaa ONP-komitealle tämän menettelyn tuloksista. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Työryhmän on pyrittävä yksimielisyyteen osapuolten välillä tai muutoin määriteltävä kantansa kolmen kuukauden kuluessa. Kansallisella tasolla viipymättä toimeenpantavan ratkaisun on perustuttava tälle kannalle. Jos yksimielisyyteen kannasta ei päästä tai jos yksimielisesti sovittua kantaa ei panna toimeen kohtuullisen ajan kuluessa, joka ei perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta saa ylittää kahta kuukautta, komission on tehtävä asianmukainen ratkaisu 15 artiklan määräysten mukaisesti. Tämä ratkaisu ei vaikuta kansallisen lainsäädännön toiselle osapuolelle antamaan mahdollisuuteen valittaa asiasta asianomaisiin tuomioistuimiin vahingonkorvausta saadakseen, jos voidaan epäillä, että toisen osapuolen käyttäytyminen on johtanut taloudellisiin menetyksiin kilpailun vääristymisen vuoksi. EU:n tasolla sovittuja asioita ei kuitenkaan voida kyseenalaistaa tällaisten vaatimusten johdosta. (Tarkistus 28) 19 artikla >Alkuperäinen teksti> Komissio päättää 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tarvittavista muutoksista direktiivin liitteiden IV, V ja VII mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen tai markkinoiden ja kuluttajien kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Komissio päättää 15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tarvittavista muutoksista direktiivin liitteiden IV, V ja VII mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen tai markkinoiden ja kuluttajien kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. (Tarkistus 29) 20 artiklan 1 kohta >Alkuperäinen teksti> 1. Lykkäystä 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 9 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin, jotka koskevat asianomaisen jäsenvaltion matkaviestinverkkojen ja toisten jäsenvaltioiden kiinteiden verkkojen tai matkaviestinverkkojen välistä yhteenliittämistä, sekä 5 artiklassa säädettyihin velvoitteisiin, myönnetään niille 22 päivänä heinäkuuta 1993 ja 22 päivänä joulukuuta 1994 annetuissa neuvoston päätöslauselmissa yksilöidyille jäsenvaltioille, joiden siirtymäkautta telepalvelujen vapauttamiseksi on pidennetty, niin pitkäksi aikaa ja siltä osin, kuin ne hyödyntävät näitä siirtymäaikoja. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan käyttää niitä hyväkseen. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 1. Jäsenvaltiot, joissa verkot ovat vähemmän kehittyneitä ja joille myönnetään korkeintaan viiden vuoden lisäaika kaikkien tai joidenkin direktiivin 96/19/EY mukaisten velvoitteiden täyttämiseen, voivat pyytää vastaavaa lykkäystä joihinkin tai kaikkiin 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 9 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin, jotka koskevat asianomaisen jäsenvaltion matkaviestinverkkojen ja toisten jäsenvaltioiden kiinteiden verkkojen tai matkaviestinverkkojen välistä yhteenliittämistä, sekä 5 artiklassa säädettyihin velvoitteisiin, siinä määrin kuin on perusteltavissa yhteisön lainsäädännön sallimien telepalveluihin ja televiestinnän infrastruktuuriin liittyvien erityis- tai yksinoikeuksien nojalla. (Tarkistus 30) 20 artiklan 2 kohta >Alkuperäinen teksti> 2. Lykkäystä 12 artiklan 5 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin voidaan pyytää, jos asianomainen jäsenvaltio voi osoittaa, että niiden täyttäminen muodostaisi liiallisen rasitteen tietyille organisaatioille tai organisaatioiden ryhmille. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle perustelut lykkäyksen pyytämiselle, päivämäärä, johon mennessä vaatimukset voidaan täyttää, sekä kyseisessä määräajassa pysymiseksi suunnitellut toimenpiteet. Komissio harkitsee pyyntöä ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion nimenomaisen tilanteen sekä tarpeen varmistaa yhtenäinen sääntelyjärjestelmä yhteisön tasolla, ja ilmoittaa jäsenvaltiolle, katsooko se, että tilanne kyseisessä jäsenvaltiossa riittää perusteeksi lykkäyksen myöntämiselle, ja myönteisissä tapauksissa, mihin päivämäärään asti lykkäykselle on perusteet. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> 2. Lykkäystä 12 artiklan 5 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin voidaan pyytää, jos asianomainen jäsenvaltio voi osoittaa, että niiden täyttäminen muodostaisi liiallisen rasitteen tietyille organisaatioille tai organisaatioiden ryhmille. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle perustelut lykkäyksen pyytämiselle, päivämäärä, johon mennessä vaatimukset voidaan täyttää, sekä kyseisessä määräajassa pysymiseksi suunnitellut toimenpiteet. Komissio harkitsee pyyntöä ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion nimenomaisen tilanteen sekä tarpeen varmistaa yhtenäinen sääntelyjärjestelmä yhteisön tasolla ja lisäksi jo olemassa olevat mahdollisuudet täyttää vaatimukset muuten, ja ilmoittaa jäsenvaltiolle, katsooko se, että tilanne kyseisessä jäsenvaltiossa riittää perusteeksi lykkäyksen myöntämiselle, ja myönteisissä tapauksissa, mihin päivämäärään asti lykkäykselle on perusteet. (Tarkistus 31) 22 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohta ja toinen alakohta a (uusi) >Alkuperäinen teksti> b) 12 artiklan 5 kohdassa säädetyn aikataulun vahvistamiseksi. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> b) 12 artiklan 5 kohdassa säädetyn aikataulun vahvistamiseksi tai sen aikaistamiseksi. >EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti> Komissio tutkii myös mahdollisuutta perustaa pikaisesti Euroopan sääntelyviranomainen, joka olisi vastuussa sellaisista komission tai kansallisen sääntelyviranomaisen tämän direktiivin mukaisesti suorittamista tehtävistä, jotka voidaan suorittaa paremmin yhteisön tasolla, erityisesti tyydyttävän yhteenliittämisen valvonnasta rajoitetun kilpailun vallitessa, numeroinnista, yhtäläisistä standardeista ja spektriallokoinnista.