51996AG0911(11)

Neuvoston 8 päivänä heinäkuuta 1996 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 51/96 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o . . ./96/EY tekemiseksi kulttuuriperintöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta ("Rafael"-ohjelma) (96/C 264/11)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat, että

1) kokonaisuutena ajatellen Euroopan selkeimmin havaittavaa ja vaikutusvaltaisinta todellisuutta eivät ole vain maantieteelliset, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset, vaan myös kulttuuriset tekijät,

2) perustamissopimuksen IX osasto käsittelee erityisesti kulttuuria, ja siinä määrätään, että yhteisö myötävaikuttaa jäsenvaltioiden kulttuurien kehittymiseen kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä,

3) perustamissopimuksen 128 artiklassa pidetään kulttuuriperintöä erityisenä toiminta-alana ja että kulttuuriperintö ilmentää kansallisia ja alueellisia identiteettejä sekä kansojen välisiä yhteyksiä, ja on tärkeää turvata sen säilyminen ja parantaa kansalaisten pääsyä osallisiksi kulttuuriperinnöstä (mukaan lukien ne, joille siitä osalliseksi pääseminen on erityinen ongelma) keskinäisen tuntemuksen ja arvostuksen lisäämiseksi,

4) yhteisön toiminta voi auttaa paremmin säilyttämään kulttuuriperintöä edistämällä kokemusten ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä rohkaisemalla toimintaan liittyvää synergiaa ja yhteistyökumppanuutta,

5) yhteiskunnallis-taloudellisen ulottuvuutensa perusteella kulttuuriperinnön säilyttäminen sisältyy yhteiskuntasuunnittelun alaan ja voi merkittävällä tavalla vaikuttaa työpaikkojen luomiseen ja aluekehitykseen samoin kuin kansalaisten elämän laudun ja arkiympäristön parantamiseen; oman aikamme luovalla toiminnalla voi olla siinä tärkeä asema,

6) kulttuuri muodostaa tietoyhteiskunnan näkökulmasta tärkeän toiminta-alan, kuten korostetaan komission tiedonannossa "Kohti eurooppalaista tietoyhteiskuntaa: toimintasuunnitelma",

7) on tarpeen tehdä kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevaa tutkimusta yhteisön tasolla ja toteuttaa yhteisön tutkimus-, teknologian kehitys- ja esittelytoimintaa sellaisten tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn puiteohjelman (4) määräysten mukaisesti, joista voi olla hyötyä tälle ohjelmalle,

8) komissio on saanut kokemusta tähänastisen toiminnan yhteydessä erityisesti arkkitehtonisen kulttuuriperinnön alalla ja saavuttanut tuloksia kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa käymissään neuvotteluissa,

9) Euroopan parlamentti pitää tärkeänä yhteisön toimintaa kulttuuriperinnön hyväksi, ja erityisesti koulutusta, tutkimustyötä, nuorisoon kohdistuvaa tiedottamista, yhteistyötä kolmansien maiden ja Euroopan neuvoston kanssa samoin kuin yhteyksiä yhteisön muihin, erityisesti koulutukseen ja aluekehitykseen liittyviin, politiikkoihin (5),

10) Euroopan parlamentti on antanut päätöslauselmat yhteisön osallistumisesta poikkeuksellisen merkittävän arkkitehtonisen kulttuuriperinnön restaurointiin (6),

11) neuvosto on ilmaissut mielenkiintonsa yhteistyön lisäämiseen arkkitehtonisen kulttuuriperinnön, esineistön, taideteosten ja arkistojen alalla, erityisesti asiantuntemuksen vaihdossa, dokumentoinnissa ja koulutuksessa ja ottaen huomioon kulttuurijärjestöjen verkkojen tärkeän aseman Euroopan kulttuuriyhteistyössä (7),

12) tiedonannossaan "Uusia näkökulmia yhteisön toimintaan kulttuurin alalla" komissio toteaa, että olisi laajennettava yhteisön toimintaa irtaimeen kulttuuriperintöön ja edistettävä asianomaisten toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä samoin kuin kokemusten ja erityistiedon levittämistä, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat kannustaneet tällaista lähestymistapaa (8),

13) Euroopan toimielimet ovat painottaneet kulttuuriperinnön eri näkökohtien liittämistä johdonmukaiseen yhteisön toimintaan (9), jossa otetaan huomioon irtaimen ja kiinteän kulttuuriperinnön rikkaus ja monimuotoisuus ja tuetaan useiden asianomaisten tekijöiden työtä,

14) on tärkeätä saattaa yleisellä tiedottamisella kulttuuriperinnön suojelemisen tärkeys mahdollisimman laajan yleisön tietoisuuteen,

15) yhteisön toiminnassa olisi otettava huomioon kulttuuriperinnön määritelmän kehittyvä luonne ja toiminnan on käsitettävä kaikki kulttuuriperinnön alat rohkaisemmalla monialaisia lähestymistapoja,

16) komissio on järjestänyt kuulemisia kaikkien osapuolten kanssa, joita asia koskee, erityisesti jäsenvaltioiden viranomaisten, ammattilaisten, valtioista riippumattomien järjestöjen, säätiöiden ja yhdistysten kanssa kulttuuriperintöä koskevan toimintaohjelman valmistelemiseksi,

17) kulttuuriperinnöllä yhteisössä on lukuisia yhteyksiä kolmansien maiden kulttuuriperintöön ja sen vuoksi se muodostaa hyvin sopivan alueen yhteistyömuotojen kehittämiseksi kolmansien maiden, Euroopan neuvoston ja alan muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, kuten UNESCOn kanssa perusta missopimuksen määräysten ja edellä mainittujen päätelmien ja päätöslauselmien mukaisesti,

18) Eurooppa-neuvoston Kööpenhaminan kokous on 21-23 päivänä kesäkuuta 1993 tehnyt päätelmät yhteisön ohjelmien aloittamisesta assosiointisopimusten osapuolina olevissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja yhteisö on allekirjoittanut eräiden kolmansien maiden kanssa yhteistyösopimukset, joihin kuuluu osana myös kulttuuriosio,

19) tässä päätöksessä luodaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka muodostavat ensisijaisen ohjeen budjettivallan käyttäjälle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä 6 päivänä maaliskuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen 1 kohdan mukaisesti,

20) tämän ohjelman mukaisessa toiminnassa otetaan myös huomioon sen toiminnan täydentävyys, joka voidaan käynnistää muiden yhteisön politiikkojen puitteissa,

21) tämän ohjelman täytäntöönpanossa nojaudutaan läheiseen yhteistyöhön kansallisten viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että yhteisön toiminta tukee ja täydentää kansallista toimintaa noudattamalla edelleen toissijaisuusperiaatetta, sellaisena kuin se on määritelty perustamissopimuksen 3b artiklassa,

22) saatujen kokemusten perusteella saattaa olla tarpeen muuttaa liitteessä määrätyille eri hanketyypeille myönnettävälle rahoitustuelle vahvistettuja rajoja (toiminnat I, II ja III), ja

23) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä on tehty 20 päivänä joulukuuta 1994 sopimus yhteistoimintatavasta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti annettujen säädösten täytäntöönpanomenettelystä (10),

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tässä päätöksessä laaditaan kulttuuriperintöä koskeva "Rafael"-toimintaohjelma, jäljempänä `tämä ohjelma`, ajalle 1 päivä tammikuuta 1997 - 31 päivä joulukuuta 2000.

Tämän ohjelman tavoitteena on yhteistyön avulla tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa merkittävän eurooppalaisen kulttuuriperinnön alalla.

2 artikla

Tämän ohjelman soveltamisalalla tarkoitetaan:

- `kulttuuriperinnöllä` kiinteää ja irtainta perintöä (museot ja kokoelmat, kirjastot, arkistot, mukaan lukien valokuva-, elokuva- sekä äänitearkistot) arkeologista ja vedenalaista perintöä, arkkitehtonista perintöä sekä kulttuurikokonaisuuksia, -paikkoja ja -maisemia (kulttuuri- ja luonnonkohteiden kokonaisuuksia),

- `vaalimisella` kaikkia toimenpiteitä, jotka osaltaan edistävät kulttuuriperinnön tuntemista, hoitamista, konservointia, restaurointia, arvostamista ja saatavuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä kulttuuriperintöä.

3 artikla

Tällä ohjelmalla edistetään jäsenvaltioiden välistä eurooppalaista yhteistyötä kulttuuriperinnön alalla. Sillä tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimintaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti myötävaikuttaen niiden kulttuurien kehittymiseen kukoistaviksi ja pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä.

Tätä varten ja 1 artiklan 2 kohdassa esitetyn yleistavoitteen mukaisesti tällä ohjelmalla on seuraavat, maidenvälisen yhteistyön kehittämiseen perustuvat erityistavoitteet:

a) rohkaista merkittävän eurooppalaisen kulttuuriperinnön osa-alueiden konservointia ja restaurointia edistämällä sen arvostusta ja laajentamalla sen vaikutuspiiriä,

b) edistää maidenvälisen yhteistyön kehittämistä kulttuuriperinnön alan laitosten ja/tai toimijoiden välillä myötävaikuttaakseen taitotiedon jakamiseen ja parhaiden käytäntöjen kehittämiseen kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla,

c) parantaa kaikkien kansalaisten pääsyä osalliseksi Euroopan kulttuuriperinnöstä ja rohkaista kansalaisia, erityisesti lapsia ja nuoria, osallistumaan aktiivisesti Euroopan kulttuuriperinnön suojeluun ja sen arvon ylläpitämiseen,

d) edistää maidenvälistä yhteistyötä kulttuuriperinnön eri ryhmiin ja aloihin sovellettavien uusien teknologioiden kehittämiseksi sekä kulttuuriperintöön kuuluvien perinteisten ammattien ja menetelmien suojelemiseksi,

e) kannustaa ottamaan huomioon kulttuuriperintöä koskeva ulottuvuus yhteisön muissa ohjelmissa ja politiikoissa,

f) edistää yhteistyötä kolmansien maiden ja asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

4 artikla

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi tämän ohjelman puitteissa luotavilla hankkeilla on oltava eurooppalainen ulottuvuus, niiden on tuotettava lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioissa toteutettavaan toimintaan, ja niiden on täytettävä seuraavat ehdot:

- myötävaikutettava kulttuuriperinnön vaikutuspiirin laajenemiseen, tätä koskeva tiedonlevitys mukaan lukien,

- herätettävä esimerkillisellä, uudistavalla tai tiedottavalla luonteellaan mielenkiintoa yhteisön tasolla,

- käsiteltävä kulttuuriperinnön suojelusta aiheutuvia ongelmia ja edistettävä parhaiden suojelukäytäntöjen kehittämistä,

- oltava omiaan tuottamaan kulttuuria ja koulutusta koskevia tai yhteiskunnallis-taloudellisia kerrannaisvaikutuksia.

5 artikla

Liitteessä esitettyjä toimia sovelletaan 3 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tavoitteiden toteuttamiseen. Ne pannaan täytäntöön 7 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

6 artikla

1. Tähän ohjelmaan voivat osallistua assosioituneet Keski- ja Itä-Euroopan maat näiden maiden kanssa tehtyjen tai tehtävien assosiointisopimusten yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Kypros ja Malta voivat osallistua tähän ohjelmaan, ja se tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön sellaisten muiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat tehneet kulttuurilausekkeita sisältäviä assosiointi- tai yhteistyösopimuksia näiden maiden kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti hankittavien lisämäärärahojen pohjalta.

2. Yhteisö ja jäsenvaltiot suosivat Euroopan neuvoston sekä muiden kulttuuriperinnön alan asianomaisten kansainvälisten järjestöjen (esim. UNESCOn) kanssa tehtävää yhteistyötä varmistamalla kunkin elimen ja järjestön omalle ominaislaadulle ja itsenäiselle toiminnalle arvoa antaen täytäntöön pantavien välineiden toisiaan täydentävän luonteen ja huolehtimalla siitä, että voimavarat käytetään mahdollisimman hyvin.

7 artikla

1. Komissio panee ohjelman täytäntöön tämän päätöksen mukaisesti.

2. Tämän tehtävän toteuttamisessa komissiota avustaa komitea, joka muodostuu kahdesta edustajasta kutakin jäsenvaltiota kohti ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Komitean jäsenet voivat käyttää apunaan asiantuntijoita tai neuvonantajia.

3. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä, jotka koskevat:

- vuosittaista työsuunnitelmaa

- yleistä tasapainoa eri toimintojen välillä

- liitteessä luetelluissa kaikissa toimissa esitettyjen erityyppisten hankkeiden valinnassa noudatettavia yksityiskohtaisia sääntöjä ja valintaperusteita

- hankkeita, joissa pyydetty yhteisön osuus on suurempi kuin 30 000 ecua. Komitea voi tarkistaa tätä rajaa saadun kokemuksen perusteella

- yhteisön rahoitusosuudelle asetettujen rajojen muutosta liitteessä määrättyjen eri hanketyyppien osalta (Toiminnat I, II ja III)

- ohjelman valvontaa ja arviointia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sekä 11 artiklassa määrättyjen arviointikertomusten päätelmiä ja kaikkia niistä johtuvia ohjelman mukautustoimenpiteitä.

4. Komitea antaa lausuntonsa 3 kohdassa tarkoitetusta toimenpide-ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle.

Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kahdella kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

5. Hankkeiden valinnasta vastaavien lautakuntien jäsenet nimetään jäsenvaltioiden ehdotuksesta. Asiat on käsiteltävä lautakunnissa luottamuksellisesti ja päätöksenteon on perustuttava konsensukseen, lautakuntien kokoonpanosta voidaan antaa tietoja vasta kun niiden työ on saatettu päätökseen.

8 artikla

1. Komissio voi kuulla komiteaa kaikissa muissakin kuin 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tämän ohjelman täytäntöönpanoa koskevissa asioissa.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Komitean lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

3. Komitean edustaja ilmoittaa komitealle hyvissä ajoin ja säännöllisesti ohjelman puitteissa myönnetyistä rahoitustuista (määrä, kesto, jakauma ja tuensaajat).

9 artikla

1. Rahoituspuitteiksi tämän ohjelman toteuttamista varten 1 artiklassa mainituksi kaudeksi vahvistetaan 30 miljoonaa ecua.

2. Budjettivallan käyttäjä antaa luvan vuosittaisiin määrärahoihin rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

3. Komission ehdotuksesta tarkistetaan toisen vuoden loppuun mennessä 1 kohdassa tarkoitetut rahoituspuitteet uudelleen talousarviotilanne ja ohjelman ensimmäisessä vaiheessa saadut tulokset huomioon ottaen.

10 artikla

Komissio pyrkii tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vahvistamaan, että ohjelmassa ja muissa kulttuuriohjelmissa, samoin kuin muissa perustamissopimuksen määräysten mukaisissa ohjelmissa, joihin sisältyy kulttuuriperintöön liittyviä näkökulmia, määrätyt toiminnat ovat johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä; komissio arvioi myös niiden kokonaisvaikutusta kulttuuriperintöön.

11 artikla

1. Kahden vuoden ja kuuden kuukauden kuluttua tämän ohjelman täytäntöönpanon alkamisesta ja tätä seuraavan kuuden kuukauden kuluessa komissio esittää komiteaa kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaisen arviointikertomuksen saavutetuista tuloksista, ja tarvittaessa kaikista ohjelman mukauttamistoimenpiteistä. Tällä kertomuksella on tarkoitus arvioida määrän ja laadun osalta, missä määrin ohjelmassa on ollut mahdollista toteuttaa 3 artiklassa esitetyt tavoitteet.

2. Ohjelman toteuttamisen päättyessä komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle laadullisen ja määrällisen näkökulman sisältävän kertomuksen ohjelman täytäntöönpanosta ja tuloksista 1 kohdassa mainittuihin tavoitteisiin nähden.

12 artikla

Tämä ohjelma, johon liitetään kunkin toiminnan tai toimenpiteen osalta menettelyä, hakemusten esittämiselle asettuja määräaikoja ja hakemukseen liitettäviä asiakirjoja koskevat käytännön ohjeet, julkaistaan vuosittain Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

Komissio antaa etusijan tätä ohjelmaa koskevien tietojen julkistamiselle ja levittämiselle, jotta kaikki kulttuurialan toimijat ja verkot saavat tietoa niitä koskevista toiminnoista ja ovat niistä perillä.

Kaikilta ohjelmasta taloudellista tukea saavilta hankkeilta edellytetään Euroopan unionin lipun käyttämistä ja rahoituslähteen mainitsemista.

Tehty . . .

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 256, 2.10.1995, s. 38

(2) EYVL N:o C 100, 2.4.1996, s. 119

(3) Euroopan parlamentin lausunto annettu . . . (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta vahvistettu . . . (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin päätös tehty 8 päivänä heinäkuuta 1996 (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1110/94/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 1994, Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta (1994-1998), EYVL N:o L 126, 18.5.1994, s. 1.

(5) Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan kulttuuriperinnön suojaamisesta, EYVL N:o C 62, 30.5.1974, s. 5.

Euroopan parlamentin päätöslauselma arkkitehtonisen ja arkeologisen perinnön suojaamisesta, EYVL N:o C 267, 11.10.1982, s. 25.

Euroopan parlamentin päätöslauselma yhteisön arkkitehtonisen ja arkeologisen perinnön soujaamisesta, EYVL N:o C 309, 5.12.1988, s. 423.

Euroopan parlamentin päätöslauselma arkkitehtonisen perinnön säilyttämisestä ja kulttuuriomaisuuden suojaamisesta, EYVL N:o 72, 15.3.1993, s. 160.

(6) Euroopan parlamentin päätöslauselma Athosvuoren luostarialueelle annettavasta taloudellisesta avusta, EYVL N:o C 144, 15.6.1981, s. 92.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Palermon kaupungin historiallisen keskustan restaurointiin myönnettävästä yhteisön rahoituksestea, EYVL N:o C 187, 18.7.1988, s. 160.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Lissabonissa sijaitsevan Chiadon alueen jälleenrakentamiseen annettavasta avusta, EYVL N:o C 262, 10.10.1988, s. 110.

Euroopan parlamentin päätöslauselma yhteisön arkkitehtonisen ja arkeologisen perinnön säilyttämisestä, EYVL N:o C 309, 5.12.1988, s. 423.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Barcelonan Liceo-teatterin tulipalosta, EYVL N:o C 61, 28.2.1994, s. 184.

(7) Neuvostossa 13 päivänä marraskuuta 1986 kokoontuneiden kulttuuriasioista vastaavien ministerien päätöslauselma Euroopan arkkitehtonisen perinnön säilyttämisestä, EYVL N:o C 320, 13.12.1986, s. 1.

Neuvostossa 13 päivänä marraskuuta 1986 kokoontuneiden kulttuuriasioista vastaavien ministerien päätöslauselma esineistön ja taideteosten säilyttämisestä, EYVL N:o C 320, 13.12.1986, s. 3.

Neuvostossa 14 päivänä marraskuuta 1991 kokoontuneiden neuvoston ja kulttuuriministerien päätöslauselma arkistoja koskevista säännöksistä ja määräyksistä, EYVL N:o C 314, 5.12.1991, s. 2.

Neuvoston päätelmät, tehty 17 päivänä kesäkuuta 1994, arkistoja koskevan yhteistyön lisäämisestä, EYVL N:o C 235, 23.8.1994, s. 3.

Neuvostossa 14 päivänä marraskuuta 1991 kokoontuneiden neuvoston ja kulttuuriministerien päätöslauselma Euroopan kulttuuriverkostoista, EYVL N:o C 314, 5.12.1991, s. 1.

(8) Euroopan parlamentin päätöslauselma komission uusia näkökulmia yhteisön toimintaan kulttuurin alalla koskevasta tiedonannosta, EYVL N:o C 42, 15.2.1993, s. 173.

Euroopan parlamentin päätöslauselma yhteisön politiikasta kulttuurin alalla, EYVL N:o C 44, 14.2.1994, s. 184.

Neuvostossa 12 päivänä marraskuuta 1992 kokootuneiden neuvoston ja kulttuuriasioista vastaavien ministerien päätelmät yhteisön toiminnan suuntaviivoista kulttuurin alalla, EYVL N:o C 336, 19.12.1992, s. 1.

(9) Euroopan parlamentin päätöslauselma arkkitehtonisen perinnön säilyttämisestä ja kulttuuriomaisuuden suojaamisesta, EYVL N:o 72, 15.3.1993, s. 160.

Neuvoston päätelmät, tehty 17 päivänä kesäkuuta 1994, kulttuuriperintöä koskevan yhteisön toimintasuunnitelman laatimisesta, EYVL N:o C 235, 23.8.1994, s. 1.

(10) EYVL N:o C 102, 4.4.1996, s. 1

LIITE

KULTTUURIPERINTÖÄ KOSKEVA YHTEISÖN TOIMINTAOHJELMA, "RAFAEL"-OHJELMA

"Rafael"-ohjelman tavoitteena on toissijaisuusperiaatetta noudattaen tukea Euroopan tasolla toteutettavia toimia kaikilla irtaimen ja kiinteän kulttuuriomaisuuden osa-alueilla.

TOIMINTA I Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojeleminen ja sen arvostuksen lisääminen eurooppalaisella yhteistyöllä

- Tällä toiminnalla pyritään myötävaikuttamaan eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen, suojelemiseen ja sen arvostuksen lisäämiseen, erityisesti uhanalaisen kulttuuriperinnön osalta, rohkaisemalla parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja yhdistämistä kulttuuriperinnön säilyttämiselle ja restauroinnille suotuisan ympäristön luomiseksi.

- Tämä toiminta toteutetaan seuraavin toimenpitein:

1. Tukemalla kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja suojelemiseen tähtääviä hankkeita, joita voidaan kutsua "kulttuuriperinnön eurooppalaisiksi laboratorioiksi" niiden kiinnostavuuden tai sisällön esimerkillisen luonteen vuoksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä hankkeet, joiden on kohdistuttava teoksiin, muistomerkkeihin tai paikkoihin, joilla on poikkeuksellinen historiallinen, arkkitehtoninen tai taiteellinen merkitys, erityisesti sellaisiin, joiden säilyttäminen vaatii tieteelliseltä ja/tai tekniseltä kannalta erityisen vaativia toimia.

Näiden "laboratorioiden", joille voidaan antaa yhteisön tukea ohjelman mukaisesti neljän vuoden ajaksi, tulee erityisesti liittää toimintaansa parhaista asiantuntijoista koostuva monen alan eurooppalainen ryhmä erityisen vaikeiden säilyttämisongelmien tutkimiseksi ja sopivien lähestymistapojen, menetelmien ja/tai tekniikoiden kehittämiseksi, mikä varmistaa lisäarvon jokaiselle hankkeelle. Hankkeiden vastuuhenkilöiden on varmistettava hankkeiden kuluessa hankitun kokemuksen asianmukainen levittäminen.

2. Tukemalla yhteisten teemojen piiriin kuuluvia eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilytys- ja suojeluhankkeita, joista komissio päättää kulttuaan tämän päätöksen 7 artiklassa mainittua komiteaa ja ottaen huomioon kulttuuriperinnön eri osa-alueiden ongelmat. Tällaiset asianomaisesta omaisuudesta vastuussa olevan/olevien henkilön/henkilöiden esittämät hankkeet voivat kestää korkeintaan kolme vuotta. Etusija annetaan esimerkinluonteisille hankkeille, joilla on kulttuurisia, teknisiä, yhteiskunnallis-taloudellisia ja/tai kulttuuriperinnön saavutettavuuteen vaikuttavia kerrannaisvaikutuksia. Hankkeista vastuussa olevien henkilöiden on varmistettava kohteen hoitamis- ja/tai säilyttämisongelman yhteydessä hankittujen kokemusten asianmukainen levitys ammattilaisten keskuudessa.

Yhteisön tuella pyritään myötävaikuttamaan tämän toiminnan piirissä kehitettävien hankkeiden eurooppalaiseen lisäarvoon ja luomaan edellytykset eurooppalaisen taitotiedon kehittämiselle.

Hankkeita varten on esitettävä tasapainoinen rahoitussuunnitelma, josta ilmenee hankkeiden toteuttamiseen tarvittavat varat ja jonka hallintokulut eivät saa ylittää kahtatoista prosenttia hankkeeseen kohdistuvasta yhteisön rahoitusosuudesta.

Yhteen hankkeeseen kohdistuva, tähän toimintaan kuuluva yhteisön rahoitustuki ei voi ylittää viittäkymmentä prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista eikä voi 2 kohtaan kuuluvien hankkeiden osalta ylittää 150 000:ta ecua.

Hankkeista on laadittava erityinen hakemus Euroopan yhteisölle. Hakemukseen on liitettävä:

- yksityiskohtainen kuvaus toteutettavista toimista. Jäsenvaltioissa olevien toimivaltaisten viranomaisten on laadittava hankkeen teknisestä vaatimustenmukaisuudesta lausunto, joka on toimitettava komissiolle hakemuksien jättämiselle asetetun määräajan kuluessa. Jos tämä lausunto ei saavu asetetun määräajan kuluessa, hankkeen valintamenettelyä jatketaan;

- alustava yksityiskohtainen talousarvio toteutettavista toimista.

Tälle toiminnalle annettava tuki on noin 50 % koko ohjelmalle osoitetusta rahoituksesta.

TOIMINTA II Yhteistyö kokemusten vaihdossa ja kultuuriperintöön sovellettavien menetelmien kehittämisessä

- Tällä toiminnalla pyritään rohkaisemaan maiden välisen yhteistyön vahvistamista taitotiedon yhdistämiseksi ja parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi verkkojen ja kumppanuussuhteiden avulla ja alan ammattilaisten liikkuvuudella kulttuuriperintösektorin laitosten ja/tai toimijoiden kesken. Erityistä huomiota kiinnitetään kulttuuriperinnön eri aloihin sovellettavien uusien menetelmien kehittämiseen ja kulttuuriperinnön alan perinteisten ammattien ja menetelmien säilyttämiseen.

Käsiteltävästä aihepiiristä riippuen verkostoihin voi kuulua julkisia ja/tai yksityisiä laitoksia ja/tai toimijoita kulttuuriperinnön alalta sekä tarvittaessa muita julkisia ja/tai yksityisiä laitoksia, tutkimuskeskuksia ja yrityksiä, joita asia erityisesti koskee.

- Tätä toimintaa toteutetaan seuraavin toimenpitein:

1. Innovaatio ja uudet teknologiat

1.1. Tukemalla hankkeita, joiden avulla pyritään kulttuuriperintöalan tutkimustarpeiden tunnistamiseen, joita yhteisön tasolla on kehitettävä, tutkimusten levittämiseen kulttuuriperintöalan ammattilaisten keskuudessa sekä käytännön sovellutusten kehittämiseen kenttätyötä tekevien ammattilaisten käyttöön. Näitä toimenpiteitä kehitetään mahdollisimman suuressa määrin yhteisvaikutuksellisesti tutkimuksen puiteohjelman kanssa. Kaikki myöhemmät mahdolliset tutkimustoimet toteutetaan T& K-puiteohjelman piirissä sen määräysten mukaisesti.

1.2. Tukemalla hankkeita, joilla pyritään soveltamaan uusia menetelmiä ja palveluja (restauroinnin ja suojelun menetelmiä, audiovisuaali- ja multimediatuotteita, kehittyneitä tieto- ja viestintäpalveluja jne.) kulttuuriperinnön eri aloihin.

2. Ammattilaisten liikkuvuus ja täydennyskoulutus

2.1. Tukemalla kulttuuriperinnön eri osa-alueiden ja erikoisalojen piirissä sellaisia ammattilaisten vaihtohankkeita, joiden avulla he pääsevät työskentelemään korkeintaan 12 kuukauden ajaksi vastaavaan ammattiympäristöön toisessa jäsenvaltiossa.

Yhteisön tuki suunnataan vaihtojen järjestämiseen ja lisäkulujen, esimerkiksi matka- ja majoituskulujen, kattamisen avustamiseen.

2.2. Tukemalla luonteeltaan maiden välisiä hankkeita, joilla pyritään edistämään kulttuuriperintösektorin ammattilaisten täydennyskoulutusta uusien menetelmien ja kulttuuriperintösektoriin sovellettavien, kehittyneiden tieto- ja viestintäpalvelujen alalla, ja sellaisia hankkeita, joilla pyritään kehittämään ja säillyttämään kulttuuriperinnön alan perinteisiä ammattimenetelmiä.

3. Kokemusten ja tietojen vaihto

3.1. Tukemalla kokemusten vaihtoa suorittamalla tutkimuksia ja kyselyjä sekä järjestämällä työkokouksia ja seminaareja erityisesti seuraavilla aloilla:

- teknisten suositusten (standardien) kehittäminen asianmukaisten käyttötapojen ja käytäntöjen parantamiseksi kulttuuriperinnön hoidon ja/tai konservoinnin alalla

- kulttuuriesineitä koskevien riskitekijöiden ja niiden konservointitilaa koskevien säännöllisten tarkastusjärjestelmien tunnistaminen

- kulttuuriesineiden, teosten ja muistomerkkien ehkäisevä suojeleminen vahingoilta sekä niiden konservoinnin edellytykset

- kulttuuriperinnön suojelun ammattilaisten pätevyys

- kulttuuriesineiden dokumentointi

- teosten lainausedellytykset vaihtuvia näyttelyitä varten

- yhteisön muiden politiikkojen vaikutukset kulttuuriperinnön alalla

3.2. Tukemalla kulttuuriperintöalan laitosten hankkeita, joissa käytetään telemaattista viestintätekniikkaa (on-line, CD-ROM, CD-I jne.) erityistietojen keräämistä/vaihtoa ja levittämistä varten, erityisesti seuraavilla aloilla:

- jäsenvaltioiden kulttuuriperintöä koskeva lainsäädäntö

- kulttuuriperintöä koskevat luettelot ja inventoinnit

- alakohtainen hakemisto täydennyskoulutuskursseista

- yhtenäiset tietokannat kulttuuriesineiden luettelointia ja kuvausta varten

- kulttuuriperintöä koskevat tilastot ja mittaimet

- kulttuuriperintöä koskevien uutta luovien hankkeiden luettelot ja hakemistot

- jäsenvaltioiden kulttuuriperinnön suojelua, restaurointia, hoitoa ja levittämistä koskevat käytännöt ja järjestelmät

- kulttuuriperintöä koskevat käytännön oppaat, käsikirjat ja tiedotteet

Asianomaisten laitosten ja/tai toimijoiden esittämissä hakemuksissa on esitettävä hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavat rahoitustakuut. Yhteisön osuus tämän toiminnan puitteissa ei missään tapauksessa voi olla yli 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista eikä se voi ylittää 50 000:ta ecua, paitsi 1.2 ja 2.2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden osalta, joissa yhteisön osuus voi olla enintään 150 000 ecua, ja 2.1 ja 3.1 (neljäs luetelmakohta) tarkoitettujen hankkeiden osalta, joissa yhteisön osuus voi olla enintään 100 000 ecua.

TOIMINTA III Kulttuuriperinnön saatavuus, kansalaisten osallistuminen kulttuuriperintöön ja kulttuuriperinnön tuntemus

- Tämän toiminnan tarkoituksena on parantaa kulttuuriperinnön saatavuutta kansalaisille rohkaisemalla sen tuntemusta edistäviä hankkeita, joilla on eurooppalainen ulottuvuus, sekä rohkaisemalla kehittyneiden tieto- ja viestintämenetelmien ja -palvelujen käyttöä.

- Tämä toiminta toteutetaan seuraavin toimenpitein:

1. Tukemalla eri maiden kulttuuriperinnön alan laitosten ja/tai toimijoiden välisiä yhteistyöhankkeita, joissa käytetään multimediajärjestelmiä ja -tuotteita tai muita viestintämuotoja, kulttuuriperinnön esittämiseksi eurooppalaisessa ulottuvuudessaan ja erityisesti kaikkien muiden eurooppalaisten kulttuurilaitosten kokoelmiin sisältyvien tyyliltään samanlaisten ja/tai toisiaan täydentävien taideteosten saattamiseksi yleisön ulottuville.

2. Tukemalla Euroopan tasolla toteutettavia toimia kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemiseksi.

3. Tukemalla kulttuuriperintöä koskevia, kaikille Euroopan unionin kansalaisille tarkoitettuja monikielisiä esityksiä museoissa, muistomerkeillä, kohteissa, kirjastoissa, arkistoissa jne. Hankkeet voivat koskea esittelytekstejä, esitteitä, näyttelypaneeleja, sähköisiä opastusjärjestelmiä, audiovisuaalisia tai multimediatuotteita jne.

4. Tukemalla maiden välisiä yhteistyöhankkeita, joihin kuuluu laitoksia ja/tai toimijoita vähintään kolmesta yhteisön jäsenvaltiosta ja joiden tarkotuksena on edistää kulttuuriperintöä koskevaa yleisön valistamista, kuten näyttelyitä, opetusohjelmia, maiden välisiä kulttuurikiertomatkoja jne.

Asianomaisten toimielinten ja/tai toimijoiden esittämissä hakemuksissa on esitettävä hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavat rahoitustakuut. Yhteisön osuus tämän toiminnan puitteissa ei missään tapauksessa voi olla yli 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista eikä se voi ylittää 50 000:ta ecua, paitsi edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden osalta, joissa yhteisön osuus voi olla enintään 150 000 ecua.

TOIMINTA IV Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

- Tämän toiminnan tarkoituksena on kehittää hankkeita kolmansien maiden kanssa ja luoda synergiaa muiden kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston ja UNESCOn, toteuttaman toiminnan kanssa,

- Toiminta toteutetaan seuraavin toimenpitein:

1. Tukemalla yhteistyötä kolmansien maiden kanssa toimintoihin I, II ja III liittyvillä aloilla.

Kolmansien maiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat 4 artiklassa.

2. Tukemalla synergiahankkeita yhteistyössä kulttuuriperinnön alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston ja UNESCOn kanssa. Yhteisö ja asianomainen kansainvälinen järjestö yhdessä päättävät tapauskohtaisesti synergian saavuttamiseksi taphtuvan yhteistyön menettelyistä 7 artiklan 3 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

NEUVOSTON PERUSTELUT

I. JOHDANTO

1. Komissio esitteli 6 päivänä huhtikuuta 1995 Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 128 artiklaan perustuvan ehdotuksen päätökseksi RAFAEL-ohjelmasta.

2. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa 12 päivänä lokakuuta 1995 (1) ja alueiden komitea 21 päivänä syyskuuta 1995 (2).

3. Neuvosto vahvisti yhteisen kantansa 8 päivänä heinäkuuta 1996 perustamissopimuksen 189 b artiklan mukaisesti.

II. EHDOTUKSEN TAVOITE

Ehdotuksessa käsitellään irtainta ja kiinteää kulttuuriperintöä koskevan erityistoimintaohjelman täytäntöönpanoa yhteisön tasolla.

1. Yleisiä huomioita

Neuvosto hyväksyi yhteisessä kannassaan komission ehdotuksen olennaisen sisällön tehden siihen kuitenkin eräitä tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia.

2. Erityisiä huomioita

2.1. Neuvoston komission ehdotukseen tekemät muutokset

a) Päätöksen soveltamisala

Neuvosto lisäsi 1 artiklan toiseen alakohtaan ohjelman yleisen tavoitteen määritelmän seuraavasti:

"Tämän ohjelman tavoitteena on yhteistyön avulla tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa merkittävän eurooppalaisen kulttuuriperinnön alalla."

Vaikka neuvosto yleisesti ottaen säilytti komission ehdotuksen sisältämät ohjelman erityistavoitteet sellaisinaan, se toisaalta täsmensi ja täydensi niitä 3 artiklassa lisäten niihin muun muassa:

- maiden välisen yhteistyön edistämisen kehittämällä uusia teknologioita sekä suojelemalla kulttuuriperintöön kuuluvia perinneammatteja ja -tekniikoita,

- kulttuuriperintöä koskevan ulottuvuuden huomioon ottamisen yhteisön muissa ohjelmissa ja politiikoissa.

Päätöksen liitteessä olevien toimintojen osalta neuvosto toisaalta määritteli niiden sisällön ja toisaalta supisti niiden määrän viidestä nelijään muuttaen komission ehdotuksessa itsenäisen toimintakokonaisuuden muodostaneet "verkot ja kumppanuussuhteet" nykyisen toiminta II:n toteuttamiskeinoksi ("Yhteistyö kokemusten vaihdossa ja kulttuuriperintöön sovellettavien tekniikoiden kehittämisessä").

Neuvosto lisäsi maininnan siitä, että toiminta I:lle ("Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojeleminen ja sen arvostuksen lisääminen eurooppalaisella yhteistyöllä") annettava tuki on noin viisikymmentä prosenttia koko ohjelmalle osoitetusta rahoituksesta. Neuvosto myös täsmensi, että "yhteisön tuella pyritään kehittämään tämän toiminnan piirissä kehitettävien hankkeiden yleiseurooppalaista lisäarvoa ja luomaan edellytykset eurooppalaisen taitotiedon kehittämiselle."

b) Komiteamenettely

SOKRATES-, LEONARDO- ja Nuorten Eurooppa III-ohjelmista sekä KALEIDOSKOOPPI-ohjelmasta tehtyjen päätösten mukaisesti perustettujen komiteoiden tavoin neuvosto valitsi komitean, joka toimii tapauskohtaisesti joko hallintokomiteana tai neuvoa-antavana komiteana.

c) Ohjelman kesto ja rahoitus

Perustamissopimuksen 189 b artiklassa mainitun menettelyn edellyttämien määräaikojen vuoksi neuvosto totesi ettei ohjelma voinut tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Neuvoston yhteisessä kannassa vahvistettiin näin ollen voimaantulopäiväksi 1 päivänä tammikuuta 1997.

Neuvosto katsoi myös, että koska yhteisön vuoden 1996 talousarvioon on merkitty 10 miljoonaa ecua RAFAEL-ohjelman kaltaisia toimintoja varten, vuotta 1996 voitaisiin pitää ohjelman valmisteluvuotena. Tästä syystä neuvosto vahvisti ohjelman kestoksi neljä vuotta 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien. Ohjelman rahoituspuitteiksi vahvistetaan 30 miljoonaa ecua.

Neuvosto sopi lisäksi siitä, että ohjelmaa varten merkitään 10 miljoonaa ecua vuosien 1997 ja 1998 budjettimenettelyissä.

Ohjelman 30 miljoonan ecun rahoituspuitteita tarkastellaan 9 artiklan uuden 3 kohdan mukaisesti komission esityksestä uudelleen ennen toisen vuoden loppua ottaen huomioon talousarviotilanteen ja ohjelman ensimmäisestä vaiheesta saadut tulokset.

Ohjelmaa arvioidaan kahden vuoden ja kuuden kuukauden kuluttua sen täytäntöönpanosta tämän ajanjakson päättymistä seuraavien kuuden kuukauden kuluessa, ja arviointiin voidaan sisällyttää tarvittaessa toiminpiteitä ohjelman tarkistamiseksi.

2.2. Euroopan parlamentin tarkistukset

2.2.1. Komission ehdotukseensa sisällyttämät Euroopan parlamentin tarkistukset

Euroopan parlamentin istunnon yhteydessä 12 päivänä lokakuuta 1995 antamassaan lausumassa komissio ilmoitti sisällyttävänsä ehdotukseensa 36 parlamentin ehdottamista 72 tarkistuksesta joko sellaisenaan tai niiden henkeä noudattaen tai niiden sisältämän ajatuksen huomioiden.

2.2.2. Neuvoston hyväksymät parlamentin tarkistukset

Neuvosto hyväksyi parlamentin ehdottamista tarkistuksista 38 joko sellaisenaan tai osittain tai niiden sanamuotoa muuttaen. Näitä ovat tarkistukset N:o:

1, 2, 3, 12, 14, 15, 18, 21, 23, 24, 25, 26, 27, 29, 30, 32, 33, 34, 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 47, 50, 51, 53, 54, 55, 57, 59, 64, 66, 67, 69, 73

2.2.3. Neuvoston hylkäämät parlamentin tarkistukset

- Tarkistukset 28 ja 44

Talousarvoita koskevat määräykset.

Neuvosto katsoi olevan tarpeen noudattaa tarkasti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä maaliskuuta 1995 antamaa lausumaa.

- Tarkistukset 13, 68 ja 71

Jäsenvaltioiden viranomaisten välinen sekä näiden ja KIE-maiden viranomaisten välinen yhteistyö taideteosten laittoman viennin ehkäisemiseksi.

Neuvosto katsoi, etteivät nämä tarkistukset kuulu päätösehdotuksen perustana olevan 128 artiklan soveltamisalaan.

- Tarkistukset 60, 62 ja 63

Kulttuuriperintöä käsittelevien televisio-ohjelmien ja multimediahankkeiden suunnittelun tukeminen. Tutkimuksen tekeminen entistäjien tilanteesta entistäjän ammatin ja alan koulutuksen organisoimiseksi. Kulttuuriperinnön säilymiselle välttämättömien käsityöläisammattien tukeminen edistämällä yhteistoimintaa sellaisten teollisuuden alojen kanssa, jotka tuottavat pitkälle kehitettyjä materiaaleja ja teknologiaa.

Neuvosto katsoi, että näiden tarkistusten sisältö kuuluu pitkälti muiden yhteisön politiikkojen alaan.

- Tarkistukset 4, 5, 7, 8, 10, 11, 16, 17, 19, 22, 31, 35, 46, 48, 49, 52, 61, 65, 70, 72

Nämä tarkistukset sisälsivät viittauksia sellaisiin tilanteisiin tai toimintoihin, jotka eivät kuulu päätöksen piiriin.

Neuvosto katsoi, etteivät nämä tarkistukset kuulu päätöksen soveltamisalaan.

- Tarkistus 6

Viittaus uusien teknologioiden käytön lisäämiseen, jotta vältettäisiin liian suurista vierailijamääristä kulttuuriperinnölle aiheutuvat vahingot.

Neuvosto hylkäsi tämän tarkistuksen, joka vaikuttaa antavan liian kielteisen kuvan yleisön oikeudesta tutustua kulttuuriperintöön, mikä puolestaan olisi ristiriidassa ohjelman yhden erityistavoitteen kanssa.

- Tarkistus 9

Viittaus avartavamman matkailun kehittämiseen.

Neuvosto katsoi, ettei kulttuuriperinnön arvotuksen lisäämisen ja erityyppisen matkailun kehittämisen välillä ollut itsestäänselvää yhteyttä.

- Tarkistus 20

Viittaus RAFAEL-ohjelman yhteydessä tarvittaviin asianmukaisiin rahoituskeinoihin.

Neuvostokatsoi, ettei tällainen viittaus olisi asianmukainen säädöstekstissä.

- Tarkistus 43

Kulttuuriperintöön liittyvät kuvaannolliset toimet.

Neuvosto katsoi, ettei tämä tarkistus enää kuulu sen yhteisestä kannasta tekemän muutetun ehdotuksen piiriin.

- Tarkistus 56

Toivomus siitä, että museoissa sekä historiallisten muistomerkkien ja matkailunähtävyyksien yhteydessä tehtävät monikieliset esittelyt tapahtuisivat paikallisella kielellä.

Neuvosto katsoi, että ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaiset voivat päättää tällaisista määräyksistä.

- Tarkistus 58

Viittaus aloitteisiin, joiden tarkoituksena on helpottaa alan toimijoiden ja yleisön mahdollisuuksia tutustua arkistoihin.

Neuvosto katsoi, että jäsenvaltioissa voimassa olevat käytännöt ja lainsäädännöt ovat hyvin erilaisia, mistä syystä parlamentin toivoma lähestymistapa on käytännössä mahdoton toteuttaa.

PÄÄTELMÄT

Neuvosto katsoo, että sen yhteinen kanta on sisällöltään tasapainoinen teksti, joka antaa mahdollisuuden kulttuuriperintöä koskevaan hedelmälliseen toimintaan Euroopan tasolla.

(1) EYVL N:o C 287, 30.10.1995

(2) EYVL N:o C 100, 2.4.1996