51996AG0506(04)

Neuvoston 21 päivänä maaliskuuta 1996 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 20/96 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o . . ./96/EY tekemiseksi Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista (96/C 134/04)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti 129 d artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (4),

sekä katsovat, että

1) Euroopan laajuisten televerkkojen toteuttamisen ja kehittämisen tavoitteena on varmistaa tietojen jakelu ja vaihto koko yhteisössä; tämä on edellytyksenä sille, että unionin kansalaiset ja teollisuus, erityisesti PK-yritykset, voivat saada mahdollisimman suuren hyödyn televiestinnästä sellaista "tietoyhteiskuntaa" luotaessa, jossa sovellusten, palveluiden ja televiestintäverkkojen kehitys on keskeisessä asemassa varmistettaessa, että kenellä tahansa kansalaisella, yrityksellä tai julkisella viranomaisella on, myös vähiten kehittyneillä alueilla ja reuna-alueilla, saatavillaan kaikki tarvitsemansa tieto sen laadusta tai määrästä riippumatta,

2) kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevässä valkoisessa kirjassa komissio painotti, että on tärkeää toteuttaa tietoyhteiskunta, joka tuodessaan mukanaan uudenlaisia taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia suhteita auttaa yhteisöä kohtaamaan tulevan vuosisadan uudet haasteet, mukaan lukien työpaikkojen luominen; myös Brysselissä joulukuussa 1993 kokoontunut Eurooppa-neuvosto piti tätä asiaa tärkeänä,

3) sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole rajoja, jonka sisällä tapahtuva tavaroiden, henkilöiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus on varmistettava ja jossa yhteisön toteuttamat toimenpiteet sekä ne, joita ollaan toteuttamassa, edellyttävät huomattavaa tietojen vaihtoa yksilöiden, taloudellisten toimijoiden ja hallintoelinten välillä; tehokkaat välineet tietojen vaihtamiseksi ovat elintärkeitä liike-elämän kilpailukyvyn parantamiseksi; tämä tietojen vaihto voidaan varmistaa Euroopan laajuisten televerkkojen avulla; Euroopan laajuiset verkot vahvistavat sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta yhteisössä,

4) ottamalla käyttöön ja kehittämällä Euroopan laajuisia televerkkoja olisi varmistettava tietojen vaihdon vapaus yksilöiden, taloudellisten toimijoiden ja hallintoelinten välillä luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suojaa koskevia sekä henkistä ja teollista omaisuutta koskevia oikeuksia kunnioittaen,

5) ryhmä teollisuuden korkean tason edustajia suositteli 24 ja 25 päivänä kesäkuuta 1994 Korfulla kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle antamassaan kertomuksessa "Eurooppa ja maailmanlaajuinen tietoyhteiskunta" Euroopan laajuisten televerkkojen toteuttamista ja niiden yhteenliitettävyyden varmistamista muiden Euroopan verkkojen kanssa; kertomuksessa pidettiin matkaviestintää tietoyhteiskunnan peruspilarina, jonka mahdollisuuksia olisi vahvistettava; Korfulla kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi yleisen hyväksyntänsä tälle suositukselle,

6) komissio on noudattanut näitä suosituksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa "Kohti eurooppalaista tietoyhteiskuntaa: toimintasuunitelma"; neuvoston 28 päivänä syyskuuta 1994 pitämässä istunnossa tästä toimintasuunnitelmasta tehdyissä päätelmissä painotettiin, että tehokkaiden tietoliikenteen perusrakenteiden kehittäminen nopeasti laaja-alaista, johdonmukaista ja tasapainoista lähestymistapaa noudattaen on olennaisen tärkeää Euroopalle,

7) perustamissopimuksen 129 c artiklassa määrätään, että yhteisö laatii joukon suuntaviivoja, jotka koskevat tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita Euroopan laajuisten verkkojen alalla; näissä suuntaviivoissa on yksilöitävä yhteistä etua koskevat hankkeet; Euroopan laajuiset verkot teleliikenteen perusrakenteiden alalla kattavat ne kolme kerrosta, joista nämä verkot muodostuvat: sovellukset, peruspalvelut ja perusverkot,

8) tietoyhteiskunta ei voi kehittyä, ellei ole saatavilla sovelluksia ja erityisesti yhteistä etua palvelevia sovelluksia, jotka mahdollisimman tehokkaasti täyttävät käyttäjien tarpeet, tarvittaessa vanhusten ja vammaisten tarpeet mukaan lukien; sovellukset ovat näin ollen tärkeä osa yhteistä etua palvelevia hankkeita,

9) yhteistä etua palvelevat hankkeet voidaan useissa tapauksissa toteuttaa jo nykyisissä televerkoissa, erityisesti Euro-ISDN-verkoissa, ja tarjota siten Euroopan laajuisia sovellutuksia; on laadittava suuntaviivat tällaisten yhteistä etua palvelevien hankkeiden määrittämiseksi,

10) olisi varmistettava valittujen ehdotusten täytäntöönpanon koordinointi kansallisella tai alueellisella tasolla tehtyjen vastaavien aloitteiden kanssa unionin alueella,

11) tällaisia hankkeita valittaessa ja toteutettaessa olisi otettava huomioon kaikki olemassa olevien ja uusien palvelujen välittäjien tarjoamat perusrakenteet,

12) Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tehneet 9 päivänä marraskuuta 1995 päätöksen N:o 2717/95/EY (5) Euro-ISDN:n kehittämistä Euroopan laajuisena verkkona koskevista suuntaviivoista,

13) tämänhetkiset verkot, nykyinen ISDN mukaan lukien, ovat muuttumassa kehittyneiksi verkoiksi, joiden tarjoama tiedonsiirtonopeus vaihtelee aina laajakaistaisen verkon edellyttämään suorituskykyyn asti ja joita voidaan mukauttaa erilaisiin tarpeisiin, erityisesti multimediapalvelujen ja -sovellusten tarjontaan; tämä kehitys tulee johtamaan laajakaistaisten monipalveluverkkojen (IBC-verkot) toteutumiseen; IBC-verkot tulevat muodostamaan ihanteellisen alustan tietoyhteiskunnan sovelluksille,

14) päätöksellä 91/352/ETY (6) hyväksytyn RACE-ohjelman (viestintäteknologian alan tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan erityisohjelman (1990-1994)) tulokset ovat luoneet pohjan ja teknologisen perustan IBC-verkkojen käyttöönottamiselle Euroopassa,

15) päätöksellä 94/802/EY (7) hyväksytyn ESPRIT-ohjelman (tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskeva erityisohjelma tietoteknologian alalla (1994-1998)) tulokset ovat luoneet pohjan ja teknologisen perustan tietotekniikan sovellusten käyttöönottamiselle,

16) päätöksellä 91/353/ETY (8) hyväksytystä tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevasta erityisohjelmasta yleistä etua edustavien telemaattisten järjestelmien alalla (1991-1994) sekä päätöksellä 94/801/ETY (9) hyväksytystä tutkimusta ja teknologista kehitystä, mukaan lukien esittely, koskevasta erityisohjelmasta yhteistä etua palvelevien telemaattisten sovellusten alalla (1994-1998) saadut tulokset luovat pohjaa yhteistä etua palvelevien yhteentoimivien sovellusten käyttöönottamiselle koko Euroopassa,

17) olisi varmistettava, että Euroopan laajuisten televerkkojen, joiden olisi vastattava käyttäjien todellisia tarpeita, toteuttaminen ja yhteisön eri ohjelmat, erityisesti tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevaan neljänteen puiteohjelmaan kuuluvat erityisohjelmat ja sellaiset PK-yritysten hyväksi toteutettavat ohjelmat, joihin sisältyy tietosisältöön kohdistuva ohjelma (kuten INFO 2000 ja MEDIA 2) sovitetaan tehokkaasti yhteen; yhteensovittaminen on varmistettava myös yhteisön osuudesta yhteisössä tapahtuvaan hallintoelinten väliseen telemaattiseen tiedonvaihtoon (IDA) 6 päivänä marraskuuta 1995 tehdyn neuvoston päätöksen 95/468/EY (10) mukaisten ohjelmien osalta,

18) valmistavia toimenpiteitä Euroopan laajuisten verkkojen ja laajakaistaisten monipalveluverkkojen alalla (TEN-IBC) (11) koskevassa tiedonannossaan komissio tunnusti tarpeen suorittaa alan toimijoiden kanssa valmistavia toimenpiteitä asianmukaisten suuntaviivojen laatimiseksi; näiden toimenpiteiden tulokset ovat perustana tässä päätöksessä IBC-verkkoja koskeville suuntaviivoille,

19) televiestintäalaa ollaan asteittain vapauttamassa; Euroopan laajuisten sovellusten peruspalvelujen ja perusverkkojen kehittyminen riippuu pääasiassa yksityisistä aloitteista; tämän Euroopan laajuisen kehityksen on vastattava Euroopan tasolla markkinoiden tarpeita tai sellaisia yhteiskunnan todellisia, merkittäviä tarpeita, joita markkinavoimat eivät yksin tyydytä; tämä huomioon ottaen niitä alan toimijoita, joita asia koskee, pyydetään toimijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet takaavia menettelyjä noudattaen ehdottamaan yhteistä etua koskevia erityishankkeita valituilta pääalueilta; nämä menettelyt on määriteltävä ja on hyväksyttävä luettelo valituista pääalueista; yhteistä etua koskevien erityishankkeiden yksilöimisessä komissiota avustaa komitea,

20) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet 20 päivänä joulukuuta 1994 yhteistoimintatavasta EY:n perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti annettujen säädösten täytäntöönpanomenettelyssä,

21) jonkin jäsenvaltion aluetta koskevat yhteistä etua koskevat hankkeet edellyttävät asianomaisen jäsenvaltion hyväksyntää,

22) komissio toteuttaa toimenpiteet verkkojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja jäsenvaltioiden Euroopan laajuisten televerkkojen täytäntöönpanoa koskevien toimien yhteensovittamiseksi,

23) tietoyhteiskunnen tehokkaan kehittymisen kannalta on tärkeää varmistaa tehokas tietojen vaihto yhteisön ja kolmansien maiden ja erityisesti Euroopan talousalueen jäsenten välillä; sen vuoksi on tarpeen edistää verkkojen yhteenkytkemistä ja yhteentoimivuutta Euroopan tasolla, ja

24) näiden suuntaviivojen mukaisia toimenpiteitä toteutettaessa on noudatettava kaikkia perustamissopimuksessa ja täytäntöönpanosäännöksissä annettuja kilpailupolitiikkaa koskevia sääntöjä,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tässä päätöksessä vahvistetaan suuntaviivat, jotka koskevat Euroopan laajuisten verkkojen teleliikenteen perusrakenteiden alalla toteutettavien toimenpiteiden tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita. Näissä suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua palvelevia hankkeita määrittelemällä näille hankkeille valitut pääalueet ja vahvistamalla menettelytapa ja perusteet niiden tarkaksi erittelemiseksi.

2 artikla

Yhteisö tukee verkkojen yhteenkytkemistä teleliikenteen perusrakenteiden alalla, yhteentoimivien palvelujen ja sovellusten toteuttamista ja kehittämistä sekä pääsyä niihin tavoitteinaan

- tietoyhteiskuntaan siirtymisen helpottaminen erityisesti sosiaalisten ja kulttuuria koskevien tarpeiden tyydyttämisen edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi,

- yhteisön yritysten, erityisesti PK-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja sisämarkkinoiden lujittaminen,

- sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen ottaen erityisesti huomioon tarpeen liittää saarialueita, sisämaan alueita ja syrjäseutualueita yhteisön keskusalueisiin,

- työpaikkoja luovien, uusien kasvavien alojen kehityksen nopeuttaminen.

3 artikla

Painopisteinä 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamisessa ovat

- Euroopan tietoyhteiskunnan kehitystä tukevien, erityisesti yhteistä etua palvelevien sovellusten toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto,

- tiedonsaantia koko yhteisössä parantamalla ja Euroopan kulttuurien moninaisuutta hyödyntämällä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen myötävaikuttavien sovellusten toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto,

- toimet sellaisten alueiden välisten aloitteiden kannustamiseksi, joissa epäsuotuisimmat alueet toimivat yhdessä Euroopan laajuisten telepalvelujen ja sovellusten käyttöön ottamiseksi,

- sisämarkkinoiden vahvistumiseen ja työpaikkojen luomiseen myötävaikuttavien sovellusten ja palvelujen ja niistä erityisesti sellaisten, jotka tarjoavat PK-yrityksille keinoja kehittää kilpailukykyään Euroopan yhteisössä ja maailmanlaajuisesti, toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto,

- sellaisten Euroopan laajuisten peruspalvelujen määrittely ja niiden toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen ja tätä seuraava käyttöönotto, jotka tarjoavat saumattoman tiedonsaannin myös maaseutu- ja syrjäseutualueilla ja jotka ovat maailmanlaajuisesti yhteentoimivia vastaavien palvelujen kanssa,

- uusien laajakaistaisten verkkojen (IBC-verkkojen) toteutettavuuden tutkiminen ja varmistaminen sikäli, kuin se on tarpeellista tällaisten sovellusten ja palvelujen osalta, sekä tällaisten verkkojen yhteenkytkettävyyden edistäminen,

- televerkoissa ja erityisesti IBC-verkoissa olevien heikkouksien ja puutteiden yksilöiminen ja korjaaminen niiden kaikkien komponenttien yhteenkytkemisen ja yhteentoimivuuden tehostamiseksi yhteisössä ja maailmanlaajuisella tasolla.

4 artikla

Pääperiaatteet edellä 2 artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin pääsemiseksi ovat

- yhteistä etua palvelevien hankkeiden yksilöiminen,

- toimet yksityishenkilöiden, taloudellisten toimijoiden ja hallintoelinten niitä etuja koskevan tietoisuuden lisäämiseksi, joita ne voivat saada uusista kehittyneistä Euroopan laajuisista telepalveluista ja -sovelluksista,

- toimet käyttäjien ja palvelujen tarjoajien kannustamiseksi tekemään yhteisiä aloitteita Euroopan laajuisten televerkkojen ja erityisesti IBC-verkkojen alalla toteutettaviksi hankkeiksi,

- sovellusten ja erityisesti yhteistä etua palvelevien sovellusten toteutettavuuden tutkimisen ja varmistamisen ja sitä seuraavan käyttöönoton tukeminen perustamissopimuksessa määriteltyjä keinoja käyttäen, sekä julkisen ja yksityisen sektorin, erityisesti kumppanuuden muodossa tapahtuvan, yhteistyön toteuttamisen edistäminen,

- PK-yrityksille ja ammattikäyttäjille tarkoitettujen palvelujen ja sovellusten tarjonnan ja käytön, jotka ovat työllisyyden ja kasvun perusta, edistäminen,

- verkkojen yhteenkytkettävyyden ja laajakaistapalvelujen ja -sovellusten sekä niiden vaatimien perusrakenteiden yhteentoimivuuden edistäminen erityisesti multimedian osalta sekä olemassa olevien palvelujen ja sovellusten ja laajakaistapalvelujen ja -sovellusten yhteentoimivuuden edistäminen.

5 artikla

Tässä päätöksessä Euroopan laajuisten verkkojen teleliikenteen perusrakenteiden alalla kehitys toteutetaan panemalla täytäntöön yhteistä etua palvelevia hankkeita. Luettelo pääalueista, joiden joukosta yhteistä etua palvelevat hankkeet yksilöidään, on liitteessä I.

6 artikla

Yhteistä etua palvelevat hankkeet yksilöidään 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti liiteessä I olevilta aloilta liitteessä II esitettyjä arvointiperusteita käyttäen. Yksilöidyt hankkeet voivat saada yhteisön tukea Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 18 päivänä syyskuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen EY/2236/95 (12) mukaisesti.

7 artikla

1. Komissio laatii alan toimijoita kuullen työohjelman muiden Euroopan laajuisia verkkoja koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti niiden liitteessä I esitettyjen yhteistä etua palvelevien hankkeiden pääalueisiin sisältyvien osa-alueiden valitsemiseksi, joilta yhteistä etua palvelevia erityishankkeita voidaan ehdottaa. Työohjelma saatetaan tarvittaessa ajan tasalle.

2. Työohjelma on perustana komission esittämälle yhteistä etua palvelevia hankkeita koskevalle ehdotuspyynnölle.

8 artikla

1. Päätöksen täytäntöönpanosta vastaa komissio.

2. Jäljempänä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi säädetyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan kyseisessä artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmessa kuukaudessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

9 artikla

1. Edellä 8 artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan

- 7 artiklassa tarkoitettua työohjelmaa laadittaessa ja sitä ajan tasalle saatettaessa,

- ehdotuspyyntöjen sisällön määrittelyssä,

- määriteltäessä yhteistä etua palvelevia hankkeita liitteen II perusteita käyttäen,

- täydentäviä tuki- ja yhteensovittamistoimia määriteltäessä,

- työohjelman täytäntöönpanon rahoitusta koskevien ja teknisten näkökohtien arvioimiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.

2. Komissio ilmoittaa komitealle työohjelman täytäntöönpanon edistymisestä jokaisessa kokouksessaan.

10 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan digitaalisiin monipalveluverkkoihin (ISDN), tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2717/95/EY soveltamista.

11 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki yhteistä etua palvelevien hankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi tarvittavat toimenpiteet yhteisön säännöksiä noudattaen.

12 artikla

Tällä päätöksellä ei rajoiteta jäsenvaltion tai yhteisön tekemiä taloudellisia sitoumuksia.

13 artikla

Neuvosto voi tapauskohtaisesti sallia kolmansien maiden ja erityisesti Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa sopimuspuolina olevien tai yhteisön kanssa assosiointisopimuksen tehneiden maiden osallistumisen perustamissopimuksen 228 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, jotta ne voisivat myötävaikuttaa yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseen ja edistää televerkkojen yhteenkytkemistä ja yhteentoimivuutta, jos tästä ei aiheudu yhteisön tuen lisäämistä.

14 artikla

Komissio antaa joka toinen vuosi kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Kertomus sisältää arvion yhteisön tuen avulla eri hankkeiden alalla saavutetuista tuloksista suhteessa yleistavoitteisiin.

15 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty . . .

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 302, 14.11.1995, s. 23

(2) EYVL N:o C 39, 12.2.1996, s. 20

(3) EYVL N:o C 129, 2.5.1996

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 1 päivänä helmikuuta 1996 (EYVL N:o C 47, 19.2.1996, s. 15), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu . . . (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty . . . sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

(5) EYVL N:o L 282, 24.11.1995, s. 16

(6) EYVL N:o L 192, 16.7.1991, s. 8

(7) EYVL N:o L 334, 22.12.1994, s. 24

(8) EYVL N:o L 192, 16.7.1991, s. 18

(9) EYVL N:o L 334, 22.12.1995, s. 1

(10) EYVL N:o L 269, 11.11.1995, s. 23

(11) EYVL N:o C 200, 24.7.1993, s. 22

(12) EYVL N:o L 228, 23.9.1995, s. 1

LIITE I

YHTEISTÄ ETUA PALVELEVIEN HANKKEIDEN PÄÄALUEET

Euroopan laajuiset televerkot avaavat yhteisön markkinat uusille sovelluksille ja palveluille, jotka muodostavat perustan, jolle tietoyhteiskunta rakentuu. Niillä on yhteisön hyvinvoinnin turvaamisen, työpaikkojen luomisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kannalta olennaisen tärkeä merkitys.

Euroopan laajuisille televerkoille parhaiten soveltuvana kehyksenä pidetään yleensä kolmesta eri tasosta muodostuvaa mallia. Nämä tasot ovat seuraavat:

- Sovellukset, joiden kautta käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa peruspalvelujen ja perusverkkojen kanssa ammatillisten, koulutukseen liittyvien tai sosiaalisten tarpeidensa täyttämiseksi. Sovellusten on oltava keskenään yhteentoimivia hyödyttääkseen parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjiä koko yhteisössä.

- Peruspalvelut, jotka muodostuvat yhteensopivista peruspalveluista ja niiden hallinnosta. Sovelluksia koskeviin yhteisiin tarpeisiin vastaten nämä palvelut täydentävät sovelluksia ja edistävät niiden yhteentoimivuutta.

- Perusverkot, jotka muodostuvat fyysisestä yhteydestä sekä tiedonsiirto- ja kytkentätoiminnoista, niiden hallinta ja merkinantotoiminnot mukaan lukien. Näillä toiminnoilla varmistetaan Euroopan laajuisten verkkojen yhteenkytkettävyys.

Nämä kolme tasoa muodostavat tiiviin rakenteen, jossa kaksi alempaa tasoa, peruspalvelut ja perusverkot, tukevat sovelluksia. Sovelluksia ei voida tarjota, jos jompikumpi kahdesta muusta tasosta puuttuu; kunkin tason olisi kuitenkin oltava riittävän avoinna minkä tahansa sitä välittömästi edeltävän tason toiminnon tukemiseksi. Tätä taustaa vasten yhteistä etua palvelevat hankkeet olisi yksilöitävä sen mukaan, mikä on niiden toiminnallinen kyky tukea tässä päätöksessä asetettuja tavoitteita.

Seuraavissa kohdissa määritellään pääalueet, joiden joukosta yhteistä etua palvelevat hankkeet on yksilöitävä.

1. Sovellukset

Seuraavissa kohdissa määritellään pääalueet, joiden joukosta sovellushankkeet voidaan yksilöidä:

- Verkot korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia varten: Olisi toteutettava kehittynyt multimediasovelluksia sisältävä Euroopan laajuinen verkko, joka liittäisi yhteen korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia koko Euroopassa ja takaisi avoimen pääsyn niiden kirjastoihin.

- Etäopetus ja -koulutus: Kaikille yksityishenkilöille, kouluille, oppilaitoksille ja yrityksille olisi taattava kehittyneiden etäopetus- ja -koulutuspalvelujen saatavuus. Olisi perustettava keskuksia, ja niihin olisi varmistettava pääsy kaikkialta yhteisöstä opetusmateriaalin ja palvelujen tarjoamiseksi PK-yrityksille, suurille yrityksille, opetusverkoille ja julkisille viranomaisille. Olisi kehitettävä ja edistettävä uusia ammatillisen koulutuksen muotoja tietoyhteiskuntaa varten.

- Terveydenhuollon telematiikka: Olisi laajennettava yhteisiin standardeihin perustuvia Euroopan laajuisia verkkoja ja sovelluksia, joihin liitettäisiin Euroopan tasolla kaikki terveydenhuoltojärjestelmän toimijat, erityisesti yleislääkärit, sairaalat ja terveyskeskukset.

- Liikennetelematiikka: Euroopan laajuisia verkkoja olisi hyödynnettävä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla käyttäjäpainotteisten palvelujen tarjoamiseksi liikennealan logistisen tuen alalla ja lisäarvoa tuottavien palvelujen, kuten tietopalvelujen, integroitujen maksu- ja varauspalvelujen, matkansuunnittelu- ja reittineuvonnan sekä rahdin- ja kalustonhallinnan kehittämisen alalla. Lisäksi olisi huolehdittava kaupunkialueiden liikennetelematiikan palveluista ottaen huomioon standardoinnin ja yhteentoimivuuden asettamat vaatimukset. Näiden kehittyneisiin kiinteisiin televerkkoihin ja matkaviestintäverkkoihin perustuvien palveluiden käytön olisi tyydytettävä soveltuvin osin Euroopan laajuisten verkkojen välttämätöntä keskinäistä täydentävyyttä ja yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset.

- Ympäristötelematiikka: Euroopan laajuiset verkot voivat merkittävästi edistää ympäristön valvontaa ja hallintaa, mukaan lukien hätätilanteiden hallinta.

- Etätyö: Etätyön kehittäminen (kodeissa ja etäistoimistoissa), jota kehittyneet viestintäjärjestelmät tukevat, auttaa uudenlaisen joustavuuden saavuttamisessa työpisteen sijainnin ja työn järjestämisen osalta. Etätyö voi ammattitoimintoja hajauttamalla myös auttaa vähentämään asutuskeskuksiin suuntautuvan päivittäisen liikenteen ympäristölle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota näiden sovellusten yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

- PK-yritysten telemaattiset palvelut: Yhteistä etua palvelevat hankkeet tukevat Euroopan laajuisten televerkkojen ja palvelujen käyttöä yhteisön PK-yrityksissä luomalla yhteyksiä viranomaisiin, ammatillisiin järjestöihin, kuluttajiin, asiakkaisiin ja toimittajiin tietopalvelujen ja elektronisen kaupankäynnin avulla. Telematiikkaan perustuvista ratkaisuista olisi tiedotettava paremmin PK-yrityksissä.

- Elektroninen tarjouskilpailu: Olisi toteutettava Euroopan laajuinen elektroninen tarjouskilpailuverkko, jonka perusteella julkisia hankintoja tehdään elektronisin menettelyin julkisten hallintoelinten ja tavarantoimittajien välillä yhteisössä.

- Tiedon valtatiet: Olisi edistettävä kotitalouksia, yrityksiä, yhteiskunnallisia järjestöjä ja hallintoelimiä yhteen kytkeviä verkkoja ja palveluja, jotka takaavat pääsyn suorakäyttöisiin tieto-, opetus-, kulttuuri-, ajanviete- ja matkailualan multimediapalveluihin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja yhteisön tasolla. Olisi myös edistettävä yhteyksiä kaupunkiverkkojen ja alueellisten verkkojen välillä.

- Kirjastopalvelut: Olisi asennettava kehittyneitä Euroopan laajuisia kirjastoalan verkkopalveluja kaikentyyppisiin kirjastoihin (kansalliset, yliopistolliset, tieteelliset, julkiset ym. kirjastot), jotta tehostettaisiin pääsyä yhteisön kirjastoissa oleviin järjestetyn tiedon ja kultuuriperinnön varantoihin talous-, sosiaali-, opetus- ja kulttuurielämän tukemiseksi yhteisössä.

- Telamaattiset palvelut työmarkkinoilla: Olisi kehitettävä telemaattisia palveluja kuten työnhakuun liittyvässä tietopalvelussa käytettäviä tietokantoja yhteisön muuttuvien työmarkkinoiden tukemiseksi ja työttömyyden torjumiseksi.

- Kieli- ja kulttuuriperintö: Olisi tehtävä aloitteita Euroopan kulttuuri- ja taideperinnön säilyttämisen ja saatavuuden edistämiseksi sekä tiedon perusrakenteiden teknisten välineiden tarjoamien mahdollisuuksien esittelemiseksi, jotta tuettaisiin paikallisten sisältöjen kehitystä paikallisissa kielissä ja niiden levitystä.

- Kansalaisten pääsy palveluihin: Olisi kehitettävä sovelluksia, joiden avulla yhteistä etua palvelevat palvelut voitaisiin asettaa kansalaisten saataville. Esimerkkeinä näistä voisivat olla kioskipalvelujen ja päätteiden asentaminen julkisille paikoille sekä älykorttien ja elektronisen rahan käyttö. Hankkeiden suunnittelun alkuvaiheista lähtien olisi otettava huomioon vammaisten palveluihin pääsyn asettamat erityisvaatimukset.

2. Peruspalvelut

Seuraavissa kohdissa määritellään pääalueet, joiden joukosta peruspalveluverkkojen yhteistä etua palvelevat hankkeet voidaan yksilöidä:

- Euroopan laajuisten toiminnallisten peruspalvelujen täytäntöönpano, joihin sisältyvät erityisesti sähköposti, tiedostojen siirtojärjestelmät, suorakäyttöiset elektroniset tietokannat sekä videopalvelut. Koska nämä Euroopan laajuiset peruspalvelut olisi saatava pikaisesti käyttöön, niissä on hyödynnettävä olemassa olevia tai käyttöön otettavia kiinteitä verkkoja ja matkaviestinverkkoja sekä käyttäjien pääsyä niihin. Niihin olisi sisällyttävä yhteisössä toimivia palvelutoimintoja, kuten puhelinluettelot, valuuttakurssit, käyttöoikeuksien tarkistaminen, tietosuoja ja -turvallisuus, Euroopan laajuinen kioskipalvelu ja telemaattinen tuki verkossa siirtymiselle jne.

- Peruspalvelujen asteittainen laajentaminen multimediaympäristöön: Nämä palvelut tarjoavat loppukäyttäjälle pääsyn multimediapalveluihin ja voivat kattaa muun muassa multimediapostin, nopean tiedostojen siirron ja videopalvelut, mukaan lukien tilausvideo. Näiden multimediapalvelujen käyttöä yrityksissä ja työpaikoilla olisi kannustettava, ja olisi edistettävä uusien palvelutoimintojen, kuten konekääntämisen, puheentunnistuksen ja graafisten käyttäjäliitäntöjen integrointia.

- Palvelujen tarjoamisen avoimuuden ja käyttöjoustavuuden perustana olevien yleisten digitaalisten allekirjoitusten käyttöönottaminen: Peruspalvelut ovat riippuvaisia laajasta joukosta niitä täydentäviä ja niiden kanssa kilpailevia palvelujen tarjoajia. Palvelujen tarjoamisen avoimuus ja käyttöjoustavuus ovat olennaisen tärkeitä. Ne edellyttävät, että digitaaliset allekirjoitukset ovat yleisessä käytössä ja yleisesti hyväksyttyjä.

3. Perusverkot

Seuraavissa kohdissa määritellään pääalueet, joiden joukosta yhteistä etua palvelevat perusverkkoihin liittyvät hankkeet voidaan yksilöidä:

- Digitaaliset Euro-monipalveluverkot: ISDN on Euroopan laajuisen kaupallisen ja teknisen saatavuutensa vuoksi tällä hetkellä asianmukaisin ja tehokkain digitaalikytkentäinen perusverkko, jolla uusia palveluja ja sovelluksia voidaan tukea. Se tarjoaa nykyisen kehityksensä ansiosta Euroopalle monia mahdollisuuksia. Sen laajat markkinat ja maantieteellinen levinneisyys luovat edellytykset näiden uusien palvelujen ja sovellusten täytäntöönpanemiselle Euroopassa. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että ISDN on ainoastaan välivaihe ja että siitä tulee myöhemmin muodostumaan pelkkä väline käyttäjän pääsylle IBC-verkkoihin.

- Asynkronisen toimintamuodon (ATM) ja muiden IBC-verkkojen markkinoille saattaminen: tätä on pidettävä mitä suurimmassa määrin Euroopan yhteistä etua koskevana asiana.

- Olemassa olevien ja IBC-verkkojen yhteentoimivuus: olemassa olevien (kiinteisiin sekä matkaviesti- ja satelliittipalveluihin tarkoitettujen) verkkojen olisi oltava yhteenkytkettyjä ja yhteentoimivia keskenään sekä ATM-pohjaisten suurinopeuksisten verkkojen kanssa taloudellisesti asianmukaisimpien ratkaisujen tarjoamiseksi tietoyhteiskunnan toteuttamisvaiheessa ilmenevissä erilaisissa tilanteissa. Tämä on edellytyksenä IBC-verkkojen kehitykselle ja olennaisen tärkeää erityisesti PK-yrityksille kuten myös ammatti- ja kotikäyttäjien markkinoille.

4. Täydentävät yhteensovittamis- ja tukitoimet

Yhteistä etua palveleville hankkeille antamansa tuen lisäksi yhteisön olisi käynnistettävä toimet asianmukaisen ympäristön varmistamiseksi hankkeille. Toimet myötävaikuttavat suotuisan asenneilmaston kehittymiseen sekä kansallisiin ja alueellisiin yhteistoimiin uusien sovellusten ja palvelujen vauhdittamiseksi ja edistämiseksi yhdenmukaisesti muilla aloilla toteutettavien ohjelmien ja IBC-verkkojen toteuttamisen kanssa. Niihin liittyy yhteistoimia Euroopan standardointi- ja strategisten suunnittelujärjestöjen kanssa sekä yhteensovittamistoimia yhteisön eri rahoitusvälineillä rahoitettujen toimien kanssa. Toimiin sisältyy seuraavaa:

- Tavoitemääritysten kehittäminen ja pyrkiminen näihin tavoitteisiin. Nämä määritykset auttavat alan toimijoita hyvien investointipäätösten tekemisessä.

- IBC-verkkoihin pääsyn tapojen määritteleminen kaikilla kolmella yksilöidyllä tasolla.

- Yhteisten erittelyjen laatiminen eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien perusteella.

- Alan toimijoiden yhteistyön syventäminen, erityisesti uusien ja osa-alueiden palveluntoimittajien, kuten kaapelitelevisioverkkopalvelujen toimittajien, sekä käyttäjien välisen yhteistyön syventäminen.

- Tämän päätöksen nojalla toteutettavien toimien ja siihen liittyvien yhteisön ja kansallisten ohjelmien yhteensovittaminen.

LIITE II

YHTEISTÄ ETUA PALVELEVIEN HANKKEIDEN ERITTELYPERUSTEET

Yhteistä etua palvelevien hankkeiden erittely alan toimijoiden vastauksena 7 artiklassa tarkoitettuun ehdotuspyyntöön esittämien hankkeiden joukosta suoritetaan sen perusteella, missä määrin ne ovat 2 artiklassa määritettyjen tavoitteiden ja 3 artiklassa vahvistettujen painopisteiden mukaisia.

Lisäksi on otettava huomioon asetuksessa (EY) N:o 2236/95 säädetyt taloudelliset ja rahoitusta koskevat perusteet. Perusteet, joita kyseisen asetuksen mukaisesti on sovellettava päätettäessä rahoitustuen myöntämisestä erityishankkeelle, ovat

- hankkeen mahdollinen taloudellinen elinvoimaisuus, joka on varmistettava,

- hankkeen toteuttamisvalmius,

- yhteisön tuen julkista ja yksityistä rahoitusta edistävä vaikutus,

- hankkeen rahoitusjärjestelyn luotettavuus,

- välittömät tai välilliset sosiaalis-taloudelliset vaikutukset, erityisesti työllisyyteen,

- ympäristövaikutukset,

- hankkeen eri osuuksien sovittaminen ajallisesti yhteen, erityisesti rajat ylittävien hankkeiden osalta.

NEUVOSTON PERUSTELUT

I. JOHDANTO

1. Komissio en esittänyt 8 päivänä kesäkuuta 1995 tietoyhteiskunnan sovelluksien toteuttamiseen liittyviä menettelytapoja koskevassa tiedonannossa ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista.

Tämä ehdotus perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 129 d artiklan ensimmäiseen kohtaan.

2. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä 1 päivänä helmikuuta 1996.

Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 22 päivänä marraskuuta 1995 ja alueiden komitea 18 päivänä tammikuuta 1996.

Näiden lausuntojen pohjalta komissio esitti muutetun ehdotuksen 20 päivänä maaliskuuta 1996.

3. Neuvosto vahvisti yhteisen kannan 21 päivänä maaliskuuta 1996 perustamissopimuksen 189 b artiklan mukaisesti.

II. TAVOITE

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on laatia suuntaviivat, jotka koskevat televerkkojen alalla suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita, sekä yksilöidä yhteistä etua koskevat hankkeet.

III. YHTEISEN KANNAN ERITTELY

1. Yleisiä huomioita

Neuvoston yhteinen kanta aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia komission ehdotukseen. Yleisesti ottaen neuvosto kannattaa komission ehdottamaa lähestymistapaa. Neuvosto katsoo erityisesti, että kun otetaan huomioon kyseisen alan erityisluonne nopeine teknologisine muutoksineen sekä alan kasvava vapautuminen, erityishankkeiden aloitteiden on tultava yksityiseltä sektorilta ja vastattava käyttäjien tarpeisiin.

Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten osalta neuvosto on monessa tapauksessa omaksunut komission kannan sellaisena kuin se on muutetussa ehdotuksessa.

Kun neuvosto on tehnyt muutoksia komission ehdotukseen tai poikennut komission kannasta Euroopan parlamentin tarkistusten suhteen, neuvosto on pääasiallisesti toiminut seuraavien pyrkimysten pohjalta:

- taata tekstin yhdenmukaisuus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen XII osaston määräysten kanssa,

- tarkentaa suhdetta yhteisön muihin asiaankuuluviin säädöksiin ja varmistaa yhdenmukaisuus niiden kanssa, erityisesti Euro-ISDN:n (digitaalisen monipalveluverkon) kehittämistä Euroopan laajuisena verkkona koskevista suuntaviivoista 9 päivänä marraskuuta 1995 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2717/95/EY kanssa.

2. Erityisiä huomioita

(Ellei toisin ilmoiteta, viitataan yhteisen kannan tekstiin päätöksen johdanto-osan kappaleiden artiklojen osalta ja komission muutetussa ehdotuksessa käyttämään numerointiin Euroopan parlamentin tarkistusten osalta.)

i) Neuvosto on halunnut lisätä komission ehdotukseen uuden johdanto-osan kappaleen 21, jossa muistutetaan, että perustamissopimuksen 129 d artiklan mukaisesti yhteistä etua koskevilta hankkeilta, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, edellytetään viimeksi mainittu hyväksyntä.

ii) Neuvosto on useissa tapauksissa noudattanut komission kantaa Euroopan parlamentin ehdottamien tarkistusten suhteen:

- sisällyttämällä yhteiseen kantaan seuraavat tarkistukset, joskus vähäisin toimituksellisin muutoksin:

1, 2 (1 osa), 3, 4, 6 (pääperiaatteiltaan), 7 (1 osa), 10, 11 (1 osa), 15, 16 (1 osa), 20 (pääperiaatteeltaan) ja 31 (1 osa).

On huomattava, että tarkistus n:o 20 on sisällytetty pääperiaatteeltaan uuteen 10 artiklaan.

- jättämällä huomioimatta seuraavat tarkistukset:

2 (2 osa), 5, 7 (2 osa), 9, 12, 13, 14, 16 (2 osa), 17, 18, 19, 21, 27 (2 osa), 29, 30, 31 (2 osa), 32, 33 ja 35 (1 osa).

On huomattava, että tarkistuksen 17 osalta sekä neuvosto että komissio muistuttavat haluavansa pitää kiinni kolmen toimielimen välillä sovitusta yhteistoimintatavasta lisäämällä uuden johdanto-osan kappaleen 20.

iii) Sitä vastoin neuvosto ei ole katsonut voivansa yhtyä komission kantaan seuraavien Euroopan parlamentin ehdottamien tarkistusten osalta:

Tarkistus n:o 8 (komission ehdotuksen johdanto-osan kappale 19)

Neuvosto ei voinut ottaa tätä tarkistusta huomioon, sillä yhteisessä kannassa neuvosto on hyvää lainsäädäntötapaa noudattaen poistanut tämän johdanto-osan kappaleen. Neuvosto on sitä mieltä, että säädöksen johdanto-osan tulisi rajoittua antamaan perustelut artiklaosalle.

Tarkistus n:o 11 (2 osa) (2 artikla)

Tämän tarkistuksen toisen osan suhteen neuvosto katsoi, että komission alkuperäisessä ehdotuksessa 2 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan teksti on sekä kattavampi että täsmällisempi. Tästäsyystä neuvosto on halunnut säilyttää tämän tekstin yhteisessä kannassaan laajentamalla sitä kulttuuria koskeviin tarpeisiin.

Tarkistus n:o 22 (liite I, johdanto-osa)

Neuvosto katsoi, että viittaus välineiden, eli peruspalvelujen, yleiseen luonteeseen ei sovi tällaiseen suuntaviivoja antavaan päätökseen.

Tarkistus n:o 23 (liite I, 1 osa)

Neuvosto katsoo, että paikalliset kielet otetaan riittävällä tavalla huomioon päätöksen tekstissä, sekä itse artiklaosassa, etenkin 2 ja 3 artiklassa, että liitteessä I olevassa 1 kohdassa useilla sovellusalueilla, erityisesti kieli- ja kulttuuriperintöön liittyen.

Tarkistus n:o 24 (liite I, 1 osa)

Neuvosto katsoo, että etäopetuksen ja -koulutuksen sovellusten tavoitteena on tässä Euroopan laajuisten televerkkojen edistäminen, ja koulutukseen liittyvien yhteisön politiikkojen määrittely kuuluu perustamissopimuksen muiden määräysten ja muiden yhteisön välineiden piiriin.

Tarkistus n:o 25 (liite I, 1 osa)

Liikennetelematiikan sovellusalueen osalta neuvoston yhteisessä kannassa on erilainen sanamuoto kuin komission esityksessä ja tässä tarkistuksessa, jotta vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien yleisten suuntaviivojen kanssa.

Tarkistus n:o 26 (liite I, 1 osa)

Neuvosto on sisällyttänyt yhteiseen kantaansa tämän tarkistuksen viimeisen virkkeen, koska se korostaa hyödyllisellä tavalla ulottuvuutta, joka on otettava huomioon etätyön sovellusalueella. Neuvosto katsoi kuitenkin, että muut ehdotetut muutokset olivat tarpeettoman rajoittavia.

Tarkistus n:o 27 (liite I, 1 osa)

Neuvosto ei hyväksynyt Euroopan parlamentin ehdottamia ja komission muutettuun ehdotukseensa osittain hyväksymiä muutoksia, vaan on säilyttänyt komission alkuperäisen ehdotuksen sanamuodon, joka neuvoston mielestä kattaa tämän kysymyksen eri puolet täsmällisellä ja tyydyttävällä tavalla.

Tarkistus n:o 28 (liite I, 1 osa)

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta sellaisenaan, mutta on ottanut sen huomioon lisäämällä viittaukset taideperintöön ja paikallisten sisältöjen levitykseen paikallisilla kielillä.

Tarkistus n:o 34 (liite I, 4 osa)

Neuvosto katsoi, että komission ehdotuksessa oleva viittaus kolmeen yksilöityyn tasoon oli hyödyllinen tarkennus, joka kannattaa säilyttää.

Tarkistus n:o 35 (2 osa) (liite II)

Tämän tarkistuksen 2 osan suhteen yhteisen kannan tekstistä on poistettu viittaus hankkeiden kansainväliseen luonteeseen. Neuvosto arvioi, että komission ja Euroopan parlamentin ehdottamat erilaiset sanamuodot aikaansaavat tarpeetonta jäykkyyttä, kun useissa päätöksen määräyksissä, erityisesti 2 ja 3 artiklassa, sekä liitteessä I otetaan jo asianmukaisella tavalla huomioon tämä ulottuvuus.