51996AC1256

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto (toisesta) integroidusta ohjelmasta pien- ja keskisuurille yrityksille sekä käsiteollisuussektorille"

(97/C 56/03)

Talous- ja sosiaalikomitea päätti 26. syyskuuta 1996 työjärjestyksensä 23 artiklan toisen alakohdan mukaisesti laatia lausunnon aiheesta "Integroitu ohjelma pien- ja keskisuurille yrityksille sekä käsiteollisuussektorille".

Asian valmistelusta vastannut teollisuus-, kauppa-, käsiteollisuus- ja palvelujaosto antoi lausuntonsa 2. lokakuuta 1996. Esittelijänä oli Colin Lustenhouwer.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 339. täysistunnossaan 31. lokakuuta 1996, seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 47 puolesta ja 3 vastaan.

1. Johdanto

1.1. Toinen integroitu ohjelma pien- ja keskisuurille yrityksille on konkreettinen vastaus Eurooppa-neuvoston 16. joulukuuta 1995 Madridin huippukokouksessa esittämään kehotukseen ja neuvoston 22. huhtikuuta 1996 antamaan päätöslauselmaan. Varsinkin päätöslauselmassa neuvosto peräänkuulutti toimintalinjoja koskevien ponnistelujen entistä parempaa koordinointia, olivatpa kyseessä jäsenvaltioiden toimet tai erilaiset pk-yrityksille suunnatut välineet ja ohjelmat. Tässä lausunnossa termillä "pk-yritykset" tarkoitetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä siten kuin ne on eurooppalaisessa säännöstössä määritelty koskien yrityksiä talouselämän kaikilla aloilla käsiteollisuus mukaanlukien; poikkeuksen muodostaa kuitenkin maatalousala.

1.2. Integroidussa ohjelmassa on kaksi osaa:

erilaiset ns. yhteistoimet ("concerted actions") jäsenvaltioiden kanssa,

Euroopan unionin omat toimet.

Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu myös monivuotinen pk-yritysohjelma, josta komissio on antanut ehdotuksen neuvoston päätökseksi 20. maaliskuuta 1996. Komitea antoi 11. heinäkuuta 1996 lausunnon, jossa ehdotusta tuettiin voimakkaasti ().

Firenzessä 21. ja 22. kesäkuuta 1996 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti teollisuusasiain neuvostoa hyväksymään monivuotisen ohjelman ennen vuoden 1996 loppua.

1.3. Integroidun ohjelman tavoitteena on komission mukaan luoda yhtenäinen kehys, jonka avulla monet Euroopan tasolla suoraan tai epäsuoraan pk-yritysten hyväksi tehtävät toimet saadaan entistä näkyvämmin esille ja niistä tulee entistä tärkeämpiä. Kysehän on toimista, joilla loppujen lopuksi täytyy olla työllisyyttä ja taloudellista kasvua luova vaikutus.

2. Yleistä

2.1. Komitea tukee komission käsittelytapaa. Se toivoo myös, että neuvosto sitoutuu tukemaan ohjelmassa mainittuja toimia. Vain siten annetaan todellinen poliittinen signaali, että kaikilla eurooppalaisen politiikan tasoilla on otettava huomioon pk-yritysten merkitys. Tässä mielessä ohjelmalla on myös selvä tehtävä poliittisena signaalina.

Komitean mielestä on myös hyvä mennä toimissa pidemmälle, kuten ensimmäisessä integroidussa ohjelmassa on todettu. Ohjelman tulokset eivät vielä ole kovin kouriintuntuvia ja ansaitsevat lisää seurantaa. Komitean kannattaa näkemystä, että toisessa integroidussa ohjelmassa syvennetään tiettyjä ensimmäisen ohjelman näkökulmia, jotta yrittäjäympäristöä voidaan parantaa kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa.

3. Ohjelman viisi pääteemaa

3.1. Toisessa integroidussa pk-ohjelmassa mainitut toimet voidaan jakaa seuraavaan viiteen pääryhmään:

I Hallinnollisen ja lainsäädännöllisen yrittäjäympäristön yksinkertaistaminen ja parantaminen.

II Taloudellisen ja verotuksellisen ympäristön parantaminen.

III Tuki pk-yrityksille niiden kansainvälistymis- ja eurooppalaistumisstrategioiden luomisessa erityisesti entistä parempien tiedottamis- ja yhteistyöpalvelujen avulla.

IV Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja tutkimuksen, innovaation, informaatioteknologian ja koulutuksen entistä parempi saatavuus.

V Yrittäjyyden edistäminen ja tiettyjen kohderyhmien tukeminen.

3.2. Komitea on jo jokin aika sitten reagoinut moniin yllä mainituissa ryhmissä sisältyviin toimiin. TSK on antanut lausunnon pk-yritysten rahoitusongelmista, osoittanut monesti pk-yritysten yrittäjien ja työntekijöiden kouluttamisen olevan tärkeää sekä todennut monta kertaa, miten suuri merkitys tutkimustulosten levittämisellä on teknologiaa käyttäville pienyrityksille teollisuus- ja käsiteollisuusaloilla.

Seuraavassa käsitellään vain sellaisia integroidun ohjelman uusia osatekijöitä, joihin on huomautettavaa.

4. Erityistä

4.1. Ensisijaisia toimia käsittelevän osan luvussa II "Taloudellisen ja verotusympäristön parantaminen" todetaan kohdan B alakohdassa 2, että komissio aikoo antaa jäsenvaltioille suosituksen, jossa niitä kehotetaan suuntaamaan yhteisrahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta koskevat ehdotuksensa entistä enemmän pk-yrityksiin. TSK kannattaa täysin tätä näkemystä ja yhtyy Firenzen Eurooppa-neuvoston aiheesta tekemiin huomautuksiin, ts. että on annettava etusija rakennerahastojen käytettävissä olevan liikkumavaran käyttämiseen pk-yritysten tukemiseen yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa ().

4.2. Kohdan B alakohdassa 4 komissio mainitsee tiedonannon välittömistä veroista. Komitea toivoo siitä olevan tuloksena konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan yksinkertaistaa pk-yritysten kansalliset rajat ylittäviä toimia ja samalla vähentää niiden aiheuttamia kustannuksia.

4.3. Komission ajatukset pk-yritysten valmistamisesta "euron" käyttöönottoon sopivat hyvin yhteen TSK:n näkemysten kanssa, kuten on todettu lausunnossa kolmannesta monivuotisesta ohjelmasta pk-yritysten hyväksi ().

4.4. Toisen osan luvussa III (eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen) todetaan kohdassa A komission innostavan kutakin jäsenvaltiota perustamaan yhteydenpitopisteitä, joiden on luotava yhteys sisämarkkinoita koskevien säännösten noudattamista jäsenvaltioissa valvovien viranomaisten välille sekä kyseisten jäsenvaltioiden ja komission välillä. TSK toivoo painokkaasti voivansa olla mukana tässä toiminnassa, koska se on vastuussa sisämarkkinoiden tarkkailuelimestä.

4.5. Luvussa III puhutaan myös komission kannasta valtionapuun ("state aid"). Komitean mielestä on hyvä, että erilaisia, mahdollisesti kilpailua vääristäviä valtion tukimuotoja tarkastellaan entistä pontevammin ja kriittisemmin, ei ainoastaan keskushallinnossa vaan jatkuvasti myös aluetasolla. Myös näitä tukimuotoja tulee täydentää asiaan liittyvin yhteisösäännöksin.

Komitea odottaa kiinnostuneena komission puheenjohtajan Jacques Santerin "luottamussopimuksessa" mainitsemaa aloitetta, että olisi tutkittava erityisen huolellisesti nykyisen politiikan vaikutuksia työllisyyteen annettavan valtiontuen suhteen ().

4.6. Komission mielestä pk-yritykset tekevät kansalliset rajat ylittäviä sijoituksia ja avaavat uusia (vienti)markkinoita muissa EU:n jäsenvaltioissa vielä liian harvoin. Komitea on samaa mieltä siitä, että syynä on liian usein riittävien rahoitusvälineiden puute. Kaiken tuen ansaitsee myös ehdotus vastaavanlaisten sijoitusten edistämisestä kolmansiin maihin (esim. JOP) saatujen kokemusten soveltaminen Euroopan unionissa. Komitean mielestä kyseisenlaisen uuden rahoitusvälineen valmistelussa on kuitenkin välttämätöntä kuulla pankkisektoria sekä "venture capital" -rahastoja; näin se liittyy hyvin nykyisiin välineisiin, ja (myös pankkien väliset) voidaan estää kilpailuvääristymät, kun väline otetaan markkinoilla käyttöön.

4.7. Toisen osan IV luvussa komissio kiinnittää perustellusti paljon huomiota innovaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen sekä tietoyhteiskuntaan siirtymisen ongelmaan. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että erityisesti kyseisessä viimeisessä osassa on ryhdytty toimiin pk-yritysten tarpeiden kartoittamiseksi tällä alalla sekä poistamaan tietotekniikan käyttöä haittaavia esteitä. Luvussa tuetaan myös rakennerahastojen käytössä olevien välineiden käyttöä entistä useammin, jotta tietoyhteiskunta on entistä paremmin yritysten saatavilla. Työntekijöiden koulutus- ja ammattikoulutusohjelmissa tulee varmasti kiinnittää paljon huomiota näihin seikkoihin.

Bryssel, 31. lokakuuta 1996.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() TSK:n lausunto aiheesta "Komission ehdotus neuvoston päätökseksi kolmannesta monivuotisesta ohjelmasta pk-yritysten hyväksi Euroopan unionissa (1997 2000)"; EYVL N:o C 295, 7.10.1996, s. 6; esittelijä Colin Lustenhouwer, apulaisesittelijä Henri Malosse.

() "Firenzen Eurooppa-neuvosto 21. 22. kesäkuuta 1996 Puheenjohtajan päätelmät", SN300/96, s. 4.

() EYVL N:o C 295, 7.10.1996, s. 6, kohta 2.5.3.

() "Action for employment in Europe, a confidence pact. Communication of the President", kohta 2.15.