51995PC0310

Ehdotus neuvoston direktiiviksi vähimmäisvaatimuksista räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle alttiiksi joutuvien työntekijöiden terveyden suojelun ja turvallisuuden parantamiseksi (95/C 332/06) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(95) 310 lopull. - 95/0235(SYN)

(Komission esittämä 18 päivänä syyskuuta 1995)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 118a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa ja kaivos- ja muun vuoriteollisuuden turvallisuus- ja terveyskomissiota,

toimii yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 118a artiklassa määrätään, että neuvosto antaa direktiivein vähimmäisvaatimukset edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun paremman tason takaamiseksi,

saman artiklan mukaisesti kyseisissä direktiiveissä vältetään säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä,

työntekijöiden työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon parantaminen on tavoite, jonka ei pitäisi riippua ainoastaan taloudellisista näkökohdista,

räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle alttiiksi joutuvien työntekijöiden terveyden suojelua ja työturvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen on ehdoton edellytys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveyden suojelulle.

tämä direktiivi on toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi (1); edellä mainitun direktiivin säännöksiä sovelletaan täysin myös tapaukissa, joissa töyntekijät joutuvat alttiiksi räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle, rajoittamatta tämän direktiivin tiukempia tai tarkempia mää- räyksiä,

tämä direktiivi edistää käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden saavuttamista,

räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä maaliskuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/9/ETY (2) johdanto-osassa todetaan, että 118a artiklan perusteella on säädetty erityisesti räjähdysvaarallisissa tiloissa tehtäviä töitä koskevan täydentävän direktiivin valmistelusta, joka koskee erityisesti laitteiden käytön ja/tai niiden asennustavan vuoksi syntyvien räjähdystilojen aiheuttamaa vaaraa,

räjähdyssuojaus kuuluu turvallisuuden kannalta erityisen tärkeisiin tehtäväalueisiin; räjähdystapauksessa liekkien ja paineen hallitsemattomat vaikutukset, vahingolliset reaktiotuotteet sekä hengitykseen tarvittavan hapen kulutus ympäristön ilmasta vaarantavat työntekijöiden terveyden ja hengen,

räjähdykset tapahtuvat yleensä erittäin nopeasti, ja niihin liittyy vaara räjähdyksen leviämisestä toisiinsa liitetyissä laitoksissa; syttymisen jälkeen tilanteeseen ei yleensä voida puuttua käsin; sen vuoksi räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle alttiiksi joutuvien työntekijöiden terveyden suojelun ja turvallisuuden parantamista koskevissa vähimmäisvaatimuksissa painotetaan erityisesti mahdollisten vaarojen arviointia ennakolta sekä kaikkien tarpeellisten suojatoimenpiteiden suorittamista jo työpisteiden suunnitteluvaiheessa,

mahdollisten räjähdysvaarojen suuri määrä edellyttää työpisteen kokonaisvaltaista arviointia, jossa tekniikan kehittyessä otetaan entistä enemmän huomioon automaattisesti ohjattujen prosessien loogiset toimintahäiriöt (ohjelmistossa),

räjähdyssuojauksen järjestelytoimenpiteet on mukautettava työpisteessä ilmeneviin teknisiin ongelmiin, jotta räjähdyssuojausjärjestelmään ei jää heikkoja kohtia; direktiivin 89/391/ETY mukaisesti työnantajan on pidettävä hallussaan arviointia työntekijöiden turvallisuus- ja terveysvaaroista; tässä direktiivissä säädetään, että työnantajan on laadittava räjähdyssuojausasiakirja ja pidettävä se ajan tasalla; tätä vaatimusta on pidettävä aiemmin säädetyn velvollisuuden täsmennyksenä; tämä räjähdyssuojausasiakirja voi olla työpaikalla vallitsevista vaaroista työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle annetun direktiivin 89/391/ETY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun arvioinnin osa; räjähdyssuojausasiakirjan on sisällettävä räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle alttiiksi joutuvien työntekijöiden terveyden suojelemisen ja turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimenpiteet,

räjähdysvaarojen arviointi saattaa olla tarpeen myös yhteisön muun lainsäädännön mukaisesti; tarpeettoman kaksinkertaisen työn välttämiseksi työnantajalle olisi annettava mahdollisuus yhdistää kansallisen käytännön mukaisesti asiakirjoja, asiakirjojen osia tai muita muiden säädösten perusteella laadittuja samanvertaisia kertomuksia yhdeksi turvallisuuskertomukseksi,

ennalta ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi on tarvittaessa suunniteltava täydentäviä toimenpiteitä, jotka tulevat voimaan syttymisen jo tapahduttua; ainoastaan yhdistämällä ennalta ehkäiseviä ja täydentäviä toimenpiteitä ja ottamalla huomioon toiminnalliset olosuhteet ja tarpeellinen ylläpito voidaan saavuttaa mahdollisimman korkea turvallisuustaso,

räjähdystilojen välttäminen on pääsääntöisesti etusijalla; tapauksissa, joissa tämänhetkinen tekninen tieto ei anna siihen mahdollisuutta, räjähdystilojen syttyminen on estettävä ja mahdollisen räjähdyksen vaikutukset rajoitettava hyväksyttävällä tavalla; työnantajan on suunniteltava kaikki tarvittavat turvallisuustoimenpiteet ja suojajärjestelmät;

direktiivissä 94/9/ETY, jota sovelletaan rajoituksitta 1 päivästä heinäkuuta 2003, jaetaan laitteet ja suojajärjestelmät laiteryhmiin ja -luokkiin; tässä direktiivissä luokitellaan vyöhykkeisiin alueet, joilla voi esiintyä räjähdystiloja; tämä työnantajan tekemä luokitus liittyy käyttöpaikkaan,

tapauksissa, joissa vaaran aiheuttaa muissa kuin normaalipaineessa syntyvä räjähdysvaarallinen seos tai muu reaktiokomponentti kuin ilma, tässä direktiivissä laaditut vaatimukset eivät aina ole riittäviä ja lisätoimenpiteet ovat tarpeen,

tätä direktiiviä ei sovelleta lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettäviin alueisiin, joilla hoidetaan potilaita ja joissa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun lisäksi on otettava huomioon potilaiden suojelu; näissä tapauksissa tässä direktiivissä säädetyt vähimmäisvaatimukset eivät kaikissa tapauksissa ole riittäviä,

tätä direktiiviä ei sovelleta kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön, koska kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 29 kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/396/ETY (3) säädetään laitteiden kaupan pitämistä ja käyttöönottoa koskevista asianmukaisista vaatimuksista, jotka liittyvät sekä itse laitteisiin että niiden asennukseen sen varmistamiseksi, että ihmisten, kotieläinten ja omaisuuden turvallisuutta ei vaaranneta,

tätä direktiiviä ei sovelleta räjähteiden ja epävakaiden kemiallisten aineiden käsittelyyn, koska tässä esitetyt vaatimukset eivät ole riittäviä kaikissa tapauksissa ja lisätoimenpiteet saattavat olla tarpeellisia,

tätä direktiiviä ei sovelleta kaivannaisteollisuuteen, sellaisena kuin se on määritelty työntekijöiden suojelemisesta kaivannaisteollisuudessa annetuissa neuvoston direktiiveissä 92/91/ETY (4) ja 92/104/ETY (5), joiden tavoitteena on suojella työntekijöitä kaivannaisteollisuudessa ja jotka jo kattavat räjähdyssuojauksen; noissa direktiiveissä säädetyt vähimmäisvaatimukset ovat tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia tarkempia, ja

tätä direktiiviä ei sovelleta kuljetusvälineiden käyttöön, mukaan lukien laivat, joihin sovelletaan työntekijän suojelun kattavia kansainvälisiä sopimuksia (ADR ja IMO),

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I JAKSO YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Aihe

1. Tämä direktiivi on direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi; siinä säädetään 2 artiklan määritelmän mukaisesti räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuutta ja terveyden suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta

a) lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettäviin alueisiin, joilla hoidetaan potilaita,

b) kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön, sellaisina kuin ne on määritetty neuvoston direktiivissä 90/396/ETY (6),

c) räjähdysaineiden tai epävakaiden kemiallisten aineiden valmistamiseen, käsittelyyn, varastointiin ja kuljetukseen,

d) kaivoslouhintateollisuuden yrityksiin, jotka kuuluvat direktiiveihin 92/91/ETY ja 92/104/ETY,

e) kuljetusvälineiden käyttöön, mukaan lukien laivat, joihin sovelletaan kansainvälisten sopimusten (ADR, IMO ja niin edelleen) asianmukaisia määräyksiä.

3. Direktiiviä 89/391/ETY sekä asianomaisia erityisdirektiivejä sovelletaan täysin 1 kohdassa tarkoitettuun alaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin tiukempien ja/tai tarkempien säännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmä

Tässä direktiivissä "räjähdystilalla" tarkoitetaan normaalipaineessa syntyvää ilman ja palavien kaasujen, höyryjen, sumun tai pölyn seosta, jossa palaminen leviää syttymisen jälkeen koko vielä palamattomaan seokseen.

II JAKSO TYÖNANTAJAN VELVOITTEET

3 artikla

Räjähdysten välttämisen ja räjähdyssuojan periaatteet

Räjähdysten välttämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi työnantajan on toteutettava laitosten luonnetta vastaavia teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä noudattaen seuraavia perusperiaatteita, jotta

- estetään räjähdystilojen syntyminen

- vältetään räjähdystilojen syttyminen

- vähennetään räjähdysten vaikutuksia niin, että työntekijä ei joudu alttiiksi vaaralle.

4 artikla

Yleiset velvoitteet

1. Työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi ja terveyden suojelemiseksi ja 3 artiklassa tarkoitettujen perusperiaatteiden mukaisesti työnantajan on toteutettava vaadittavat toimenpiteet, jotta

- työympäristössä, jossa voi syntyä räjähdystiloja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantavassa määrin, otetaan huomioon asianmukaiset toimenpiteet niin, että työntekijät voivat suorittaa heille annetut tehtävät vaarantamatta omaa tai muiden turvallisuutta ja terveyttä

- työntekijöiden ollessa työympäristössä, jossa voi syntyä räjähdystiloja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantavassa määrin, varmistetaan asianmukainen valvonta

- työt, joiden aikana työntekijät saattavat joutua alttiiksi räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle, on annettava pätevien työntekijöiden tehtäviksi tai tehtävä heidän valvonnassaan

- tarvittaessa työntekijöillä on oltava nimenomaan sellaisella alueella käytettäväksi tarkoitetut työvaatteet tai henkilösuojaimet, jolla voi esiintyä räjähdystiloja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantavassa määrin.

2. Rajoittamatta neuvoston direktiivin 9/654/ETY (7), 89/655/ETY (8) ja 92/57/ETY (9) soveltamista työnantajan on varmistettava, että

- työpaikan kokonaisarvioinnin periaatteen mukaisesti työvälineet ja kaikki asennusmateriaalit soveltuvat käytettäviksi alueilla, joilla voi esiintyä räjähdystiloja ja, että ne on asetettu paikalleen, asennettu ja yhdistetty niin, että ne eivät aiheuta räjähdysvaaraa

- tarvittaessa yhdistetään tai täydennetään 3 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä ja toteutetaan riittävät toimenpiteet räjähdysten leviämisen estämiseksi

- sopivat varapoistumistiet on merkitty tarvittavissa paikoissa ja että varapoistumis- ja pelastusvälineet ovat valmiina ja huollettuina sen varmistamiseksi, että työntekijät voivat vaaran ilmetessä poistua vaarallisilta alueilta nopeasti ja turvallisesti.

3. Asianomaista terveys- ja turvallisuussuunnitelmaa noudattaen työnantajan on varmistettava, että räjähdyssuojaustoimenpiteitä varten on laadittu ja päivitetty terveys- ja turvallisuussuunnitelma, jäljempänä "räjähdyssuojausasiakirja", johon sisältyvät direktiivin 89/391/ETY 6, 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut asianomaiset vaatimukset.

Räjähdyssuojausasiakirjasta on erityisesti käytävä ilmi, että

- työntekijöihin kohdistuvat räjähdysvaarat on määritetty ja arvioitu

- toteutetaan tarpeelliset toimenpiteet tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi

- työpaikat ja työvälineet, mukaan lukien varoituslaitteet, suunnitellaan ja niitä käytetään ja huolletaan turvallisesti

- työvälineiden turvallinen käyttäminen on järjestetty direktiivin 89/655/ETY mukaisesti.

Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava ennen työn alkamista ja se on tarkistettava, jos työympäristöä, erityisesti työpaikkaa, työvälineitä tai työn kulkua muutetaan, laajennetaan tai järjestetään uudelleen merkittävästi.

4. Jos työpaikalla on työntekijöitä monesta yrityksestä, jokainen työnantaja on vastuussa kaikista alueista, jotka ovat hänen hallinnassaan.

Työnantajan, joka kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti on vastuussa työpaikasta, on yhteensovitettava kaikkien työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpano ja esitettävä räjähdyssuojausasiakirjassa tarkat tiedot tämän yhteensovittamisen tavoitteista ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä toimenpiteistä ja menetelmistä.

Tämä yhteensovittaminen ei vaikuta yksittäisten työnantajien direktiivissä 89/391/ETY säädettyyn velvollisuuteen.

5 artikla

Alueet, joilla esiintyy räjähdystiloja

1. Työnantajan on määritettävä räjähdysssuojausasiakirjassa alueet, joihin sovelletaan liitteen II mukaisia vähimmäisvaatimuksia.

Hänen on luokiteltava liitteen I mukaisesti alueet, joilla saattaa esiintyä räjähdystiloja.

2. Työnantajan on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla noudatetaan liitteessä II määrättyjä vähimmäisvaatimuksia sellaisten työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemisen parantamiseksi, jotka saattavat joutua alttiiksi räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle.

Liitteessä IV annetaan ohjeita työskentelystä vyöhykkeillä.

3. Tarvittaessa sellaisten alueiden sisäänkäynnit, joissa esiintyy räjähdystiloja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantavassa määrin, on merkittävä liitteen III mukaisesti.

6 artikla

Tiedottaminen työntekijöille

Työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa on saatava tietoa kaikista turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi työssä suoritettavista ja erityisesti tämän direktiivin 3-5 artiklan toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamista.

7 artikla

Työntekijöiden kuuleminen ja työntekijöiden osallistuminen

Työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan on kuultava direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisesti kaikissa tämän direktiivin kysymyksistä ja heidän on voitava osallistua niiden käsittelyyn.

8 artikla

Työntekijöiden kouluttaminen

Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työtekijät, jotka mahdollisesti joutuvat alttiiksi räjähdystilojen aiheuttamalle vaaralle, saavat tarvittavaa koulutusta erityisesti tämän direktiivin 3-5 artiklan mukaisesti rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 89/391/ETY 12 artiklan soveltamista.

9 artikla

Työvälineiden ja -paikkojen erityisvaatimukset

1. Räjähdystiloille alttiilla alueilla käytettävien työvälineiden, jotka annetaan työntekijöiden käyttöön yrityksissä tai laitoksissa ensimmäistä kertaa tämän direktiivin voimaantulon jälkeen ja ennen 30 päivää kesäkuuta 2003, on oltava liitteessä II A määrättyjen vähimmäisvaatimusten mukaisia silloin, kuin ei voida soveltaa muita yhteisön direktiivejä tai niitä voidaan soveltaa ainoastaan osittain.

2. Räjähdystiloille alttiilla alueilla käytettävien työvälineiden, jotka annetaan työntekijöiden käyttöön yrityksissä tai laitoksissa ensimmäistä kertaa 30 päivän kesäkuuta 2003 jälkeen, on oltava liitteessä II A ja B määrättyjen vaatimusten mukaisia.

3. Räjähdystiloille alttiita alueita sisältävien työpaikkojen, joita käytetään ensimmäistä kertaa tämän direktiivin voimaantulon jälkeen, on oltava tämän direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisia.

4. Räjähdystiloille alttiita alueita sisältävien työpaikkojen ja ennen tämän direktiivin voimaantuloa käytössä olevien työvälineiden on oltava tämän direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisia viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

5. Jos räjähdystiloille alttiita alueita sisältävissä työpaikoissa tehdään tämän direktiivin voimaantulon jälkeen muutoksia, laajennuksia ja/tai uudelleenjärjestelyjä, työnantajan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, jotta nämä muutokset, laajennukset ja/tai uudelleenjärjestelyt ovat tämän direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisia.

III JAKSO ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

10 artikla

Muutokset liitteisiin

Pelkästään teknisten muutosten tekeminen tämän direktiivin liitteisiin

- räjähdyssuojausta koskevaa teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia varten annettujen direktiivien huomioon ottamiseksi; ja/tai

- tekniikan kehityksen, kansainvälisten määräysten ja vaatimusten muutosten sekä uuden räjähdysten estämistä ja räjähdyssuojausta koskevan tietämyksen huomioon ottamiseksi,

hyväksytään direktiivin 89/391/ETY 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

Käsikirja

Yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa laaditaan käsikirja, jossa esitetään mahdollisia tapoja tämän direktiivin vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi. Käsikirjaan tehtävät muutokset ja lisäykset hyväksytään direktiivin 89/391/ETY 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12 artikla

Loppusäännökset

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1997. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Kun jäsenvaltiot saattavat voimaan näitä säännöksiä, niissä on viitattava tähän direktiivin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle niiden kansalliset säännösten tekstit, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä.

3. Jäsenvaltioiden on annettava joka viides vuosi komissiolle tämän direktiivin säännösten käytäntöön soveltamista koskeva kertomus, jossa tuodaan esille työmarkkinaosapuolten kannat.

Komissio antaa tiedot Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavalle komitealle.

13 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

(1) EYVL N:o L 183, 29.6.1989, s. 1

(2) EYVL N:o L 100, 19.4.1994, s. 1

(3) EYVL N:o L 196, 26.7.1990, s. 15

(4) EYVL N:o L 348, 28.11.1992, s. 9

(5) EYVL N:o L 404, 31.12.1992, s. 10

(6) EYVL N:o L 196, 26.7.1990, s. 15

(7) EYVL N:o L 393, 30.12.1989, s. 1

(8) EYVL N:o L 393, 30.12.1989, s. 13

(9) EYVL N:o L 245, 26.8.1992, s. 6

I LIITE

SELLAISTEN ALUEIDEN LUOKITTELU, JOILLA VOI ESIINTYÄ RÄJÄHDYSTILOJA

1. Alkuhuomautus

Seuraavaa luokittelua sovelletaan paikkoihin, joissa paikallisten ja toiminnallisten olosuhteiden vuoksi voi esiintyä räjähdystiloja sellaisessa määrin, että 3-5 artiklassa tarkoitetut suojaustoimenpiteet ovat tarpeellisia.

2. Alueet, joilla voi esiintyä räjähdystiloja

Aluetta, jolla voi esiintyä räjähdystiloja sellaisessa määrin, että tarvitaan erityisiä suojaustoimenpiteitä asianomaisten työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi, pidetään räjähdysvaarallisena tilana.

Aluetta, jolla räjähdystiloja ei esiinny sellaisessa määrin, että tarvitaan erityisiä suojaustoimenpiteitä, ei pidetä räjähdysvaarallisena tilana.

Palavilla aineilla tarkoitetaan aineita, jotka saattavat muodostaa räjähdystilan, ellei niiden ominaisuuksien tutkimus ole osoittanut, että muodostaessaan seoksen ilman kanssa, ne eivät voi itsestään aiheuttaa räjähdystä.

3. Sellaisten alueiden luokittelu, joilla voi esiintyä räjähdystiloja

Räjähdysvaaralliset tilat luokitellaan vyöhykkeisiin räjähdystilojen esiintymisen tiheyden ja keston sekä arvioitujen vaikutusten mukaisesti.

Liitteen II A mukaisesti toteutetavien toimenpiteiden laajuus määritetään tämän luokittelun perusteella. Työskentelyä vyöhykkeissä koskevat ohjeet (liite IV) sisältävät tietoa, josta voi olla hyötyä toimenpiteiden toteuttamisessa käytännössä.

Vyöhyke 0

Alue, jolla esiintyy kaasun, höyryn tai sumun ja ilman muodossa olevien palavien aineiden ja ilman seosten aiheuttamia räjähdystiloja jatkuvasti, pitkiä aikoja tai usein.

Vyöhyke 1

Alue, jolla todennäköisesti esiintyy kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevien palavien aineiden ja ilman seosten aiheuttamia räjähdystiloja satunnaisesti.

Vyöhyke 2

Alue, jolla kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevien palavien aineiden ja ilman seosten aiheuttamat räjähdystilat ovat epätodennäköisiä ja ilmetessään kestävät ainoastaan lyhyen ajan.

Vyöhyke 20

Alue, jolla esiintyy ilmaan syntyvän palavan pölypilven aiheuttamia räjähdystiloja jatkuvasti, pitkiä aikoja tai usein ja jolla saattaa syntyä paksuja palavia pölykertymiä tai kertymiä, joiden paksuutta ei tiedetä. (Pölykertymät yksinään eivät aiheuta luokittelua vyöhykkeeksi 20.)

Vyöhyke 21

Alue, jolla saattaa esiintyä ilmaan syntyvän palavan pölypilven aiheuttamia räjähdystiloja satunnaisesti ja jolla voi yleensä esiintyä palavia pölykertymiä tai -kerroksia.

Vyöhyke 22

Alue, jolla ilmaan syntyvän palavan pölypilven aiheuttamat vaaralliset räjähdystilat ovat epätodennäköisiä ja ilmetessään kestävät ainoastaan lyhyen ajan tai esiintyvät palavina pölykasaantumina tai -kerroksina.

LIITE II

A. VÄHIMMÄISVAATIMUKSET RÄJÄHDYSTILOJEN AIHEUTTAMALLE VAARALLE ALTTIIKSI JOUTUVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYDEN SUOJELUN JA TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI

Alkuhuomautus

Tässä liitteessä määrättyjä vaatimuksia sovelletaan

- kaikkiin tapauksiin, joissa työpaikkojen, työpisteiden, käytettävien laitteistojen tai aineiden ominaisuudet tai toiminnan vuoksi räjähdystiloista aiheutuvat vaarat sitä vaativat

- räjähdysvaarattomilla alueilla oleviin laitteistoihin, joita tarvitaan tai jotka myötävaikuttavat räjähdystiloissa sijaitsevien laitteistojen turvalliseen käyttöön.

1. Organisatoriset toimenpiteet

1.1. Ammattitaitoiset työntekijät

Kaikissa työpaikoissa on oltava riittävä määrä työntekijöitä, joilla on tarvittavat taidot ja tarvittava kokemus ja koulutus heille annettujen räjähdyssuojaukseen liittyvien tehtävien suorittamiseksi.

1.2. Kirjalliset ohjeet ja työskentelyluvat

Silloin kun räjähdyssuojausasiakirjassa niin vaaditaan

- jokaista työpaikkaa varten on laadittava menettelytapoja koskevat kirjalliset ohjeet ottaen huomioon laitoksen koko ja toiminnan laatu

- vaarallisiin sekä muihin töihin liittyviin ja siten vaaroja aiheuttaviin töihin on sovellettava lupajärjestelmää.

Luvat myöntää ennen työn aloittamista lupien myöntämisestä vastuussa oleva henkilö.

1.3. Turvallisuuteen ja terveyden suojeluun liittyvien toimenpiteiden säännöllinen tarkistus

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijöiden turvallisuutta ja terveyden suojelemista koskevat toimenpiteet tarkistetaan säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

2. Räjähdysvaarojen arviointi

2.1. Räjähdysvaarojen arvioinnissa on otettava huomioon

- räjähdystilojen esiintymistodennäköisyys ja niiden kesto

- sen todennäköisyys, että työpaikalla on syttymislähteitä ja että ne aktivoituvat

- todennäköisten vaikutusten laajuus.

2.2. Syttyvyyttä on arvioitava ottaen huomioon erityisesti

- palavien aineiden mahdollinen dispergoitumisaste

- palavien aineiden mahdollinen keskittyminen ilmassa niiden räjähdysrajoissa.

2.3. Räjähdysriskejä on arvioitava kokonaisuutena.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä

- laitoksiin

- käytettäviin aineisiin

- prosesseihin

- mahdolliseen yhteisvaikutukseen, mukaan lukien yhteisvaikutus työmpäristön kanssa.

2.4. Alueet, jotka ovat tai voivat olla aukkojen kautta yhteydessä räjähdystiloille alttiisiin alueisiin, on otettava huomioon arvioitaessa räjähdysriskiä.

3. Suunnitteluperiaatteet

3.1. Suunniteltaessa uusia laitoksia tai olemassa olevien laitoksien muutoksia on erityisesti otettava huomioon

- tavanomaiset toimintaolosuhteet, mukaan lukien huoltotyö

- rakenteelliset tekijät

- käyttöönotto ja käytöstä poistaminen

- toimintaviat ja ennakoitavissa olevat häiriötilat

- mahdollinen väärinkäyttö, joka on kohtuudella ennakoitavissa.

On myös tarkistettava,

- voidaanko palavat aineet korvata muilla aineilla, jotka eivät voi muodostaa räjähtäviä seoksia

- voidaanko liitäntä- ja kytkentälaitteiden käyttöä välttää alueilla, joilla saattaa esiintyä räjähdystiloja.

3.2. Jos räjähdyssuojausasiakirjassa ei voida sulkea pois työntekijöiden tai työympäristön vaarantumista, on suunniteltava aiheelliset toimenpiteet ja suojausjärjestelmät vaarojen välttämiseksi.

3.3. Jos ei voida arvioida sitä, kuinka todennäköisesti syttymislähde aktivoituu, se on suojaustoimenpiteitä valittaessa katsottava jatkuvasti aktiiviseksi.

4. Räjähdyssuojaustoimenpiteet

4.1. Jos räjähdystilassa on monenlaista palavaa kaasua, höyryä, sumua tai pölyä, suojaustoimenpiteet on suunniteltava suurimman mahdollisen vaaran mukaan.

4.2. Syttymisvaarojen estämisessä 3 artiklan mukaisesti on otettava huomioon myös sähköiset purkaukset, joissa työntekijät tai työympäristö toimivat varauksenkantajana tai -tuottajana.

4.3. Räjähdysten leviäminen vaarallisten ketjureaktioiden välityksellä on estettävä soveltuvin suojaustoimenpitein.

4.4. Työvälineet ja niitä yhdistävät laitteet on koottava niin, että ne eivät aiheuta räjähdysvaaraa. Niitä voidaan käyttää ainoastaan, jos räjähdyssuojausasiakirjasta käy ilmi, että niiden käyttöön ei liity räjähdysvaaraa. Tämä koskee myös sellaisia työvälineitä ja niitä yhdistäviä laitteita, joita ei pidetä laitteina tai suojajärjestelminä direktiivin 94/9/ETY mukaisesti, jos niiden liittäminen laitokseen voi itsestään aiheuttaa syttymisvaaran.

Kytkentälaitteisiin liittyvät erehdykset on estettävä soveltuvin suojaustoimenpitein.

4.5. Jos kannettavia laitteita voidaan käyttää vaarallisuudeltaan erilaisissa paikoissa, on toteutettava aiheelliset organisatoriset toimenpiteet turvallisen käytön varmistamiseksi, muutoin laitteet on valittava kaikkein epäedullisimpien käyttöolosuhteiden mukaan.

4.6. Räjähdystilojen mittaamisessa on käytettävä ainoastaan sellaisia mittauslaitteita, joiden toimintavarmuus ja mittaustarkkuus vastaavat todellisia käyttöolosuhteita.

4.7. Tarpeelliset räjähdyssuojaustoimenpiteet on pystyttävä toteuttamaan turvallisesti ennen räjähdyksen aiheuttavien olosuhteiden syntymistä. Tällöin työntekijöitä on varoitettava optisin merkein ja/tai äänimerkein, ja heidät on tarvittaessa poistettava alueelta.

4.8. Räjähdyspaine ja kaikki vapautuvat aineet on turvallisesti ohjattava muualle räjähdyspainetta alentavien suojausjärjestelmien avulla.

4.9. Vapautuvat kaasut, jotka mahdollisesti aiheuttavat räjähdysvaaran, on johdettava pois soveltuvalla tavalla.

4.10. Syttyvät pölykertymät laitteiden ulkopuolella on poistettava tai tehtävä vaarattomiksi.

4.11. Laitteita ja suojajärjestelmiä, joissa sähkökatko voi aiheuttaa vaaran laajenemisen, on voitava pitää turvallisessa toimintakunnossa riippumatta muusta toimintajärjestelmästä.

4.12. Automaattisesti toimivat laitteet ja suojajärjestelmät, joiden toiminta poikkeaa määräysten mukaisesta käytöstä, on voitava kytkeä pois päältä käsin.

Tämän toimenpiteen saavat suorittaa ainoastaan ammattitaitoiset henkilöt.

4.13. Kun käytetään hätäpysäytysjärjestelmää, kerääntynyt energia on johdettava pois ja eristettävä mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, ettei se enää aiheuta vaaraa.

Tätä ei sovelleta sähkökemiallisesti varastoituun energiaan.

4.14. Ennen kuin käytetään ensimmäistä kertaa työpaikkoja, joilla on räjähdystiloille alttiita alueita, on tarkistettava koko laitoksen räjähdysturvallisuus.

On pidettävä yllä räjähdyssuojauksen varmistamiseksi tarvittavia olosuhteita.

4.15. Tarkistukset on annettava tehtäväksi henkilöille, joilla on ammattikoulutuksen, kokemuksen ja sen hetkisen työn kautta hankittu pätevyys räjähdyssuojauksen alalla.

Nämä henkilöt on hyväksyttävä ja/tai nimettävä tarkistustehtävään tietyllä alalla kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

B. TYÖVÄLINEIDEN JA ASENNUSMATERIAALIEN VALINTAPERUSTEET

Ellei vaarojen arviointiin perustuvassa räjähdyssuojausasiakirjassa muuta todeta, työvälineitä ja asennusmateriaaleja on käytettävä kaikilla alueilla, joilla saattaa esiintyä räjähdystiloja, direktiivissä 94/9/ETY säädettyjen luokkien mukaisesti.

Vyöhyke 0

Vyöhykkeellä 0 on käytettävä luokan 1 sellaisilla alueilla käytettäviksi tarkoitettuja laitteita, joilla esiintyy ilman ja kaasun, höyryn tai sumun seosten aiheuttamia räjähdystiloja jatkuvasti, pitkiä aikoja tai usein.

Vyöhyke 1

Vyöhykkeellä 1 on käytettävä luokan 2 sellaisilla alueilla käytettäviksi tarkoitettuja laitteita, joilla todennäköisesti esiintyy kaasun, höyryn tai sumun aiheuttamia räjähdystiloja satunnaisesti; lisäksi vyöhykkeelle 0 sopivien laitteiden käyttö on sallittua.

Vyöhyke 2

Vyöhykkeellä 2 on käytettävä luokan 3 sellaisilla alueilla käytettäviksi tarkoitettuja laitteita, joilla kaasun, höyryn tai sumun aiheuttamat räjähdystilat ovat epätodennäköisiä ja ilmetessään esiintyvät ainoastaan harvoin tai lyhyen aikaa; lisäki vyöhykkeelle 0 tai 1 sopivien laitteiden käyttö on sallittua.

Vyöhyke 20

Vyöhykekkellä 20 on käytettävä luokan 1 sellaisilla alueilla käytettäviksi tarkoitettuja laitteita, joilla esiintyy pölyn ja ilman seoksen aiheuttamia räjähdystiloja jatkuvasti, pitkiä aikoja tai usein.

Vyöhyke 21

Vyöhykkeellä 21 on käytettävä luokan 2 sellaisilla alueilla käytettäviksi tarkoitettuja laitteita, joilla todennäköisesti esiintyy ilman ja pölyn seosten aiheuttamia räjähdystiloja satunnaisesti; lisäksi vyöhykkeelle 20 sopivien laitteiden käyttö on sallittua.

Vyöhyke 22

Vyöhykkeellä 22 on käytettävä luokan 3 sellaisilla alueilla käytettäviksi tarkoitettuja laitteita, joilla pölyleijumien aiheuttamat räjähdystilat ovat epätodennäköisiä tai ilmetessään esiintyvät ainoastaan harvoin tai lyhyen aikaa; lisäksi vyöhykkeelle 20 ja 21 sopivien laitteiden käyttö on sallittua.

Direktiivin 89/655/ETY mukaisesti työntantajan on varmistettava, että työvälineet ja asennusmateriaalit ovat sopivia todelliseen käyttö- ja huoltoympäristöön. Tarvittaessa tämä koskee myös työvaatteita ja henkilösuojaimia.

LIITE III

Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut varoitusmerkit niiden alueiden merkitsemiseksi, joilla esiintyy räjähdystiloja:

>VIITTAUS FILMIIN>

Alueet, joilla esiintyy räjähdystiloja

Tuntomerkit:

- kolmion muotoinen

- musta piktogramma keltaisella taustalla, jossa on musta reunus. (Keltaisen osuuden on peitettävä ainakin 50 prosenttia merkin alasta.)

LIITE IV

OHJEITA TÖIDEN SUORITTAMISEKSI

Tavallisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että laitokset suorittavat tehtävänsä suunnitteluparametriensa mukaisesti.

Vyöhyke 0

Työntekijöiden läsnäolo ja työskentely ei periaatteessa ole sallittua.

Syttymislähteitä, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen tavallisen toiminnan aikana tai jopa harvoin esiintyvien häiriöiden aikana, on vältettävä.

Vyöhyke 1

Sellainen työskentely, jonka aikana saattaa esiintyä syttymislähteitä tavallisessa toiminnassa, on sallittua ainoastaan silloin, kun toteutetaan räjähdyssuojausasiakirjassa tälle vyöhykkeelle määrätyt suojaustoimenpiteet.

Syttymislähteitä, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen tavallisen toiminnan aikana tai odotettavissa olevissa häiriötilanteissa, on vältettävä.

Vyöhyke 2

Sellainen työskentely, jonka aikana saattaa esiintyä syttymislähteitä tavallisessa toiminnassa, on sallittua ainoastaan silloin, kun toteutetaan räjähdyssuojausasiakirjassa tälle vyöhykkeelle määrätyt suojaustoimenpiteet.

Syttymislähteitä, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen tavallisen toiminnan aikana, on vältettävä.

Vyöhyke 20

Työntekijöiden läsnäolo ja työskentely ei periaatteessa ole sallittua.

Syttymislähteitä, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen tavallisen toiminnan aikana tai jopa harvoin esiintyvien häiriöiden aikana, on vältettävä.

Vyöhyke 21

Sellainen työskentely, jonka aikana saattaa esiintyä syttymislähteitä tavallisen toiminnan aikana, on sallittua ainoastaan silloin, kun toteutetaan räjähdyssuojausasiakirjassa tälle vyöhykkeelle määrätyt suojaustoimenpiteet.

Syttymislähteitä, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen tavallisen toiminnan aikana tai odotettavissa olevissa höiriötilanteissa, on vältettävä.

Vyöhyke 22

Sellainen työskentely, jonka aikana saattaa esiintyä syttymislähteitä tavallisen toiminnan aikana, on sallittua ainoastaan silloin, kun toteutetaan räjähdyssuojausasiakirjassa määrätyt suojaustoimenpiteet.

Syttymislähteitä, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen tavallisen toiminnan aikana, on vältettävä.

LIITE V

EPÄTÄYDELLINEN LISTA TÄMÄN DIREKTIIVIN VÄHIMMÄISVAATIMUKSIA TÄYDENTÄVISTÄ, 10 ARTIKLASSA TARKOITETUSSA KÄSIKIRJASSA KÄSITELLYISTÄ AIHEISTA

- Räjähdyssuojausasiakirjan ulkoasu ja sisältö (katso 4 artiklan 3 kohta)

- Organisatoriset toimenpiteet (katso liite II A, 1 kohta)

- Räjähdysvaarojen arviointi (katso liite II A, 2 kohta)

- Suunnitteluperiaatteet (katso liite II A, 3 kohta)

- Räjähdyssuojaustoimenpiteet (katso liite II, 4 kohta)

- Ohjeet vaarallisten paikkojen luokittelusta vyöhykkeisiin (katso liite I)

- Tietoa työvälineisiin liittyvistä standardeista.