51995PC0292

Ehdotus neuvoston asetukseksi kehitysmaita koskevilla alueilla tapahtuvan toiminnan yhteisrahoituksesta kehitysyhteistyötä tekevien Euroopan kansalaisjärjestöjen kanssa (95/C 251/07) KOM(95) 292 lopull. - 95/0168(SYN)

(Komission esittämä 11 päivänä heinäkuuta 1995)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 130 w artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa,

sekä katsoo, että

tiedonannossaan neuvostolle 6 päivänä lokakuuta 1975 (1) komissio esitti suuntaviivansa suhteissaan kehitysyhteistyötä tekeviin kansalaisjärjestöihin sekä yleisperusteet ja yksityiskohtaiset säännöt kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön suunnattujen määrärahojen käytölle,

talousarviosta vastuussa olevat viranomaiset perustivat vuonna 1976 kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa tapahtuvasta yhteisrahoituksesta budjetin alamomentin ja ovat siitä lähtien lisänneet jatkuvasti tämän alamomentin määrärahoja (2,5 miljoonasta ecusta vuonna 1976 174 miljoonaan ecuun vuonna 1995) komission vuosittain esittämien, määrärahojen käyttöä koskevien kertomusten perusteella,

neuvosto hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 1977 pidetyssä istunnossaan (2) edellä esitetyt yleisperusteet ja käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

Euroopan parlamentti vahvisti 14 päivänä toukokuuta 1992 annetussa kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen asemaa kehitysyhteistyössä koskevassa päätöslauselmassaan (3) kansalaisjärjestöjen erityisen ja korvaamattoman aseman sekä niiden kehitysaputoiminnan hyödyllisyyden ja tehokkuuden, ja korosti erityisesti kansalaisjärjestöjen erityisasemaa kehitysmaiden syrjäytyneen väestönosan hyväksi tehtävässä työssä, tarvetta säilyttää kansalaisjärjestöjen toiminnan itsenäisyys sekä niiden tarpeellista asemaa ihmisoikeuksien ja perustasolla tapahtuvan demokratisoitumiskehityksen edistämisessä,

neuvosto korosti 27 päivänä toukokuuta 1991 annetussa päätöslauselmassaan, joka koski yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, kansalaisjärjestöjen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta; neuvosto tunnusti lisäksi kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan yhteisön järjestelmän ja samantyyppisen kansallisella tasolla tapahtuvan toiminnan täydentävän toisiaan sekä joustavuuden tarpeen menettelyissä ja täytäntöönpanossa,

neuvosto huomioi 18 päivänä marraskuuta 1992 tehdyissä johtopäätöksissään (4) tyydytyksellä komission yhteisrahoitukseen kuuluvien kehitys- ja koulutushankkeiden valinnassa noudattamat perusteet, erityisesti kansanvallan perusteiden vahvistamisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta kehitysmaissa, ja totesi erityisellä tyydytyksellä komission täsmentäneen selvästi, että tärkeimpänä valintaperusteena pysyy hankkeen laatu, ja tuki varauksetta komissiota sen tähän näkemykseen perustuvassa suhtautumisessa, ja

on tarpeen vahvistaa hallintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kehitysmaita koskevilla alueilla tapahtuvan toiminnan yhteisrahoituksessa Euroopan kansalaisjärjestöjen kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Yhteisö rahoittaa yhdessä kehitysyhteistyötä tekevien Euroopan kansalaisjärjestöjen kanssa kehitysmaiden huono-osaisen väestön perustarpeiden tyydyttämiseen tarkoitettua toimintaa. Tämän kehitysyhteistyötä tekevien Euroopan kansalaisjärjestöjen ehdottaman ja yhdessä niiden kehitysmaissa olevien kumppaneiden kanssa toteuttaman toiminnan tavoitteena on köyhyyden vastustaminen sekä avun kohteena olevien elämän laadun ja kehityskyvyn parantaminen.

2. Yhteisö rahoittaa myös kehitysyhteistyötä tekevien Euroopan kansalaisjärjestöjen kanssa Euroopan yleiseen mielipiteeseen kohdistuvaa valistus- ja tiedotustoimintaa kehitysmaiden ongelmista ja kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välisiä suhteita koskevista ongelmista. Tämän Euroopan kansalaisjärjestöjen aloitteesta tehtävän toiminnan tavoitteena on Euroopan yleisen mielipiteen aktivointi kehityksen ja kehitysmaiden väestöön myönteisesti vaikuttavien toimintasuunnitelmien ja toiminnan hyväksi.

3. Yhteisö rahoittaa yhteisesti myös toimintaa, jonka tavoitteena on voimistaa jäsenvaltioiden kansalaisjärjestöjen välistä sekä niiden ja yhteisön laitosten välistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa.

2 artikla

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti kehitysmaissa toteutettava yhteisrahoitettu toiminta kohdistuu erityisesti maaseudun ja kaupunkien kehittämiseen paikallistasolla sosiaalisella ja taloudellisella alalla, inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja kehitysmaissa olevien paikallisten kumppanien toimielinjärjestelmän tukemiseen.

Eri alueilla kiinnitetään toiminnan laadun perustetta unohtamatta erityistä huomiota toimintaan, jonka tavoitteena on

- kansalaisyhteiskunnan ja osallistuvan kehityksen voimistaminen, ihmisoikeuksien ja kansanvallan edistäminen ja puolustaminen,

- naisen asema kehityksessä,

- kestävä kehitys.

2. Euroopan yleiseen mielipiteeseen kohdistuva tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettava valistus- ja tiedotustoiminta suunnataan selvästi määritellyille ryhmille, asianmukaisista aiheista ja ne perustuvat tasapainoiseen analyysiin ja asianmukaiseen tietoon aiheista ja ryhmistä ja niillä on eurooppalainen ulottuvuus.

Toiminnan laadun perustetta unohtamatta erityistä huomiota kiinnitetään valistustoimintaan, joka

- korostaa Euroopan yhteisön ja kehitysmaiden keskinäistä riippuvuutta,

- pyrkii välittämään kannustavan, parempaa pohjoinen-etelä-tasapainoa edistävän sanoman,

- edistää kansalaisjärjestöjen välistä yhteistoimintaa,

- edistää kehitysmaissa olevien kumppanien aktiivista osallistumista.

3. Tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdan nojalla toteutettavaan jäsenvaltioiden kansalaisjärjestöjen ja yhteisön laitosten väliseen toiminnan yhteensovittamisen vahvistamiseen kuuluu erityisesti asianmukaisten kaupankäynnin verkkojen ja viestintäverkkojen kehittämisen tukeminen.

3 artikla

1. Tämän asetuksen mukaisesta yhteisrahoituksesta osallisiksi pääsevät yhteistyön toimijat ovat kansalaisjärjestöjä, joiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

- ne muodostavat itsenäisen, voittoa tavoittelemattoman järjestön jossakin Euroopan yhteisön jäsenvaltiossa tämän maan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti,

- niiden toimipaikka on jossakin Euroopan yhteisön jäsenvaltiossa ja se on kaikkien yhteisrahoitusta koskevien päätösten tosiasiallinen keskus,

- suurimman osan niiden rahoitusvaroista on oltava peräisin Euroopasta.

2. Määritettäessä, pääseekö joku kansalaisjärjestö mukaan yhteisrahoitukseen, otetaan huomioon seuraavat seikat:

- sen kyky aktivoida Euroopan yhteisössä yhteisvastuullisuutta ja yksityisiä varoja kehitystoiminnalleen,

- sen kehitykselle antama merkitys ja siitä saama kokemus,

- sen hallinto- ja rahoituskyky.

4 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun toiminnan yhteisrahoitukseen voivat kuulua sekä sijoitusmenot että toimin tamenot, menot valuutana tai paikallisena rahana ja yleensä kaikki yhteisrahoitetun toiminnan moitteettomaan toteuttamiseen tarvittavat menot, myös kansalaisjärjestöjen tai niiden yhteysverkkojen hallinnolliset menot.

2. Kansalaisjärjestöjen, joiden kanssa yhteisrahoitussopimus tehdään, on ilmoitettava kumppaneilleen yhteisön osallistumisesta toimintaan.

3. Kansalaisjärjestöjen on tarkasteltava säännönmukaisesti mahdollisuutta, että kehitysmaissa olevat toimijat tai kumppanit, joihin toiminnan lopullinen hyöty kohdistuu, tukevat tätä toimintaa aineellisesti tai rahoituksella mahdollisuuksiensa rajoissa ja kunkin toiminnan erityisluonteen mukaisesti.

5 artikla

Yhteisön yhteisrahoituksen muoto tämän asetuksen nojalla on muodoltaan tukea, jota ei korvata.

6 artikla

1. Komission tehtävänä on tässä asetuksessa tarkoitetun toiminnan yhteisrahoituksen ohjaaminen, sitä koskeva päättäminen ja hallinta talousarviomenettelyn ja muiden voimassa olevien menettelyjen mukaisesti ja erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti ottaen huomioon kansalaisjärjestöjen ominaisuudet ja omaleimaisuus ja erityisesti niiden tähän toimintaan suuntautuva rahoitusapu.

2. Jokaisessa tämän asetuksen nojalla tehdyssä yhteisrahoitussopimuksessa määrätään erityisesti, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat valvoa paikan päällä komission voimassa olevissa säädöksissä annettujen yleisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

7 artikla

Kunkin varainhoitovuoden jälkeen komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisen selostuksen, johon kuuluu yhteenveto varainhoitovuoden aikaan rahoitetuista toimista, arvio tämän asetuksen toimeenpanosta kyseisenä varainhoitovuonna sekä yleissuuntaviivat sen tulevalle soveltamiselle.

Selostuksessa esitetään tarvittaessa johtopäätökset toteutetuista ulkopuolisista arviointitoimenpiteistä.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

(1) KOM(75) 504, 6.10.1975

(2) R/207/78 (GCD), 26.1.1978

(3) EYVL N:o C 150, 15.6.1992, sivu 273

(4) Ks. 9907/92 DEVGEN 56, 9.11.1992