51995IP0147

A4-0147/95

Päätöslauselma komission asiakirjasta «Eurooppa 2000+, Euroopan aluesuunnitteluyhteistyö» (KOM(94)0354 - C4-0216/95)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission asiakirjan «Eurooppa 2000+, Euroopan aluesuunnitteluyhteistyö» (KOM(94)0354 - C4-0216/95),

- ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen B artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 129 a ja 130 a ja b artiklan,

- ottaa huomioon aiemmin antamansa päätöslauselmat: 15. joulukuuta 1983 Euroopan yhteisöjen komission Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) koskevasta seitsemännestä vuosikertomuksesta (1981) ((EYVL C 10, 16.1.1984, s. 115)), 26. lokakuuta 1990 yhteisestä aluesuunnittelupolitiikasta ((EYVL C 295, 26.11.1990, s. 652)) ja 16. syyskuuta 1992 yhteisön aluesuunnittelupolitiikasta: Eurooppa 2000 ((EYVL C 284, 2.11.1992, s. 75)),

- ottaa huomioon komission esittämän viidennen määräajoin annettavan kertomuksen yhteisön alueiden sosiaalisesta ja taloudellista tilanteesta ja kehityksestä,

- ottaa huomioon 28. toukokuuta 1993 antamansa päätöslauselman harvaan asutuista alueista ((EYVL C 176, 28.6.1993, s. 226)),

- ottaa huomioon Euroopan neuvoston ja alueiden komitean antamat päätöslauselmat,

- ottaa huomioon aluepoliittisen valiokunnan mietinnön (A4-0147/95),

A. katsoo, että yksi Euroopan unionista tehtyyn sopimuksen kirjatuista perustavoitteista on taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, jolla tarkoitetaan erityisesti eri alueiden välisten kehitystasojen erojen vähentämistä ja että EY:n perustamissopimuksen mukaisesti niin jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen kuin kaikkien yhteisön poliitikkojenkin on osaltaan vaikutettava taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamistavoitteen saavuttamiseen,

B. katsoo, että viidenteen määräajoin annettavaan kertomukseen yhteisön alueiden sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä sisältyvien tietojen mukaan unionin eri vyöhykkeiden väliset erot ovat edelleen huomattavia toteutetuista toimenpiteistä huolimatta ja että epäedullisessa asemassa olevat alueet kohtaavat vielä uusia vaikeuksia kun edetään kohti rahaliittoa,

C. ottaa huomioon, että viime vuosien suuriin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja poliittisiin muutoksiin liittyy unionin maantieteellisten puitteiden huomattava muutos Saksan yhdistymisen, Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymisen sekä suhteisiin Itä-Euroopan ja Välimeren maiden kanssa liittyvien uusien puitteiden vuoksi, ja että tästä on seurauksena alueen monimuotoisuuden ja vaihtelevuuden vahvistuminen,

D. katsoo, että alueella, jolla rajoja ei ole, lukuisat ongelmat ylittävät kansalliset puitteet - esimerkkinä kaupungistuminen suurten jokien ympäristössä - siten että jäsenvaltioiden päätöksillä on selvästi niiden omat alueet ylittäviä vaikutuksia, ja että yhteisön politiikoilla, erityisesti rakenne-, maatalous-, ympäristö- ja kuljetuspolitiikalla sekä Euroopan laajuisten verkkojen politiikalla on huomattava vaikutus Euroopan alueen kehitykseen, vaikka niitä ei sovelleta kokonaisvaltaisen strategian mukaisesti,

E. katsoo, että Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa todetaan tarve sisällyttää ympäristöulottuvuus kaikkiin unionin politiikkoihin, ja että ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on määritelty uudet puitteet, joilla pyritään varmistamaan kestävä kehitys, jolle annetaan vahvistus valkoisessa kirjassa kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä hahmotellussa elvytysstrategiassa, ja katsoo, että ympäristöllä on jatkuvasti entistä suurempi merkitys alueiden vetovoimalle ja niille syille minkä vuoksi yritykset ja väestöryhmät näille alueille asettuvat,

F. toteaa, että missään nimessä ei voida hyväksyä, että yhteisen Euroopan alueella on miljoonia työttömiä, ja että aluesuunnittelupolitiikalla on tuettava valkoisessa kirjassa kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä tarkoitettuja työllisyystoimenpiteitä,

G. ottaa huomioon Euroopan neuvoston aluesuunnittelun alalla tekemän työn ja erityisesti aluesuunnittelusta annetun Euroopan ohjelman ja peruskirjan,

H. ottaa huomioon vuodesta 1989 lähtien aluesuunnittelusta vastanneiden epävirallisten ministerikokousten toiminnan, jonka tuloksena komissio on laatinut strategiset asiakirjat «Eurooppa 2000" ja «Eurooppa 2000+", sekä alueiden kehitystä ja muuttamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamisen, jonka avulla jäsenvaltioiden välinen jatkuva neuvonpito ja yhteistyö on mahdollista,

I. ottaa huomioon, että aluekehityskomitea ja komissio ovat saaneet valtuuden laatia yhteisön alueen kehityssuunnitelman, jonka on tarkoitus on olla poliittinen ja toiminnallinen jatke «Eurooppa 2000+" -asiakirjan sisältämille analyyseille,

J. ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti ilmaissut kannattavansa yhteisen aluesuunnittelupolitiikan täytäntöönpanoa,

K. katsoo, että Euroopan kilpailukyky paranee vain panostamalla enemmän tutkimukseen ja teknologian siirtoon, että heikommin kehittyneillä alueilla on vakavia puutteita näillä aloilla ja että tieteellis- teknisestä tietotaidosta on tullut ratkaisevan tärkeä tuotantotekijä, mikä edellyttää «tiedon yhteiskunnan» luomista Euroopan tasolla,

L. ottaa huomioon niiden töiden korkeatasoisuuden, jotka ovat «Eurooppa 2000+ Euroopan aluesuunnitteluyhteistyö» -asiakirjan perustana, jossa osoitetaan Euroopan alueen kehittyvän siten, että erot alueella vielä kasvavat ja vahvistetaan uudelleen, että unionin tasapainoinen ja kestävä kehitys edellyttää yhteisen aluesuunnittelupolitiikan täytäntöönpanoa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi,

M. katsoo, että Maastrichtin sopimuksessa määriteltyjä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteita on vaikeampaa saavuttaa tietyillä Euroopan unionin vyöhykkeillä niiden maantieteellisiin olosuhteisiin tai väestöön liittyvien rajoitusten vuoksi, kuten on laita eristyksissä sijaitsevilla tai etäisillä vuoristo- tai rannikkoalueilla, harvaan asutuilla maaseutualueilla, Euroopan pohjoisimmilla alueilla tai saarialueilla, joilla yksi tai useampi edellä mainituista tekijöistä pahentaa pysyvän eristyneisyyden vaikutuksia,

N. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin «Eurooppa 2000+" -kertomusta koskevassa lausunnossa esitetyt pyynnöt ovat yhä voimassa,

O. ottaa huomioon, että «Eurooppa 2000+, Euroopan aluesuunnitteluyhteistyö» -asiakirjan laatimisen jälkeen unioni on laajentunut uusilla jäsenvaltioilla, ja että tämän vuoksi asiakirja on ajanmukaistettava,

1. On sitä mieltä, että Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen on kiireellisesti sisällytettävä sen uudistamisen yhteydessä vuonna 1996 osakokonaisuudet, jotka ovat välttämättömiä aluesuunnittelupolitiikan täytäntöönpanemiseksi Euroopan tasolla ja erityisesti:

a) tehtävä mahdolliseksi yhteisen hyväksynnän antaminen «suuntaviivoille», joilla taataan yhteisön eri politiikkojen yhtenäisyys ja täydentävyys, jotta saavutetaan tasapainoinen ja kestävä kehitys samalla vahvistaen taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta alueella;

b) vahvistettava Euroopan laajuisten verkkojen politiikkaa laajentamalla ne koulutukseen ja ammattikoulutukseen, tutkimukseen ja ympäristökysymyksiin;

c) vahvistettava oikeudelliset puitteet rajat ylittävän ja alueiden välisen yhteistyön helpottamiseksi;

d) edistettävä osaltaan Euroopan unionin vaiheittaista laajentumista;

ja pyytää komissiota ja neuvostoa ilmoittamaan parlamentille sopivana ajankohtana siitä konkreettisesta sisällöstä, jonka muodossa eurooppalainen aluesuunnittelupolitiikka mahdollisesti liitettäisiin Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jotta parlamentin toimivaltainen valiokunta voi ryhtyä analysoimaan kyseisiä ehdotuksia yksityiskohtaisesti;

Aluesuunnittelu yhteenkuuluvuuden saavuttamisen ensisijaisena välineenä

2. Katsoo, että aluesuunnittelua on pidettävä ennen kaikkea unionin eri alueiden välisten erojen poistamisen välineenä kuten nimenomaan todetaan Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, jonka 130 b artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot harjoittavat talouspolitiikkaansa ja sovittavat sitä yhteen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi ja että yhteisten politiikkojen täytäntöönpanossa otetaan nämä tavoitteet huomioon ja osallistutaan niiden toteuttamiseen;

3. Katsoo, että eurooppalaisen tason aluesuunnittelun on ennen kaikkea nojauduttava siihen rakenteita konkreettisesti jäsentävään rooliin, joka yhteisön rahoitusvälineillä on, ja että sen avulla on suuntauduttava rakennerahastojen, koheesiorahaston sekä «pehmeiden tekijöiden» (kulttuuri, koulutus, jne.) edistämiseen tarkoitetun ohjelman toiminnan kehittämiseen ja hyödyntämisen tehostamiseen;

4. Katsoo, että elinvoimaisen Euroopan alueen edellytyksenä on pitkän tähtäimen strategia luonnonperinnön ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi erottamattomana osana kestävän kehityksen käsitettä;

5. Pyytää lisäksi, että Euroopan luonnonperintöä puolustavan strategian puitteissa kiinnitetään erityistä huomiota uudelleenmetsittämistä koskeviin sitoumuksiin lukuisilla unionin alueilla, siten että varmistetaan erottamaton yhteys työllisyyspolitiikan ja kestävän kehityksen välillä;

6. Toteaa, että vesivaroilla, infrastruktuurilla, maataloudella, metsillä ja matkailulla on oltava merkittävä asema aluesuunnittelussa;

7. On komission kanssa samaa mieltä siitä, että aluesuunnittelu on välttämätön edellytys unionin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi, mutta korostaa erityisesti, että on välttämätöntä myös varmistaa eri alueiden kilpailukyky, jos tasavertaiset mahdollisuudet halutaan säilyttää, toisin sanoen eri alueille on taattava tasavertaisesti välineiden ja infrastruktuurien saatavuus;

8. Pyytää komissiota ottamaan huomioon tulevissa eurooppalaisen aluesuunnittelun kehityshankkeissa liikenneinfrastruktuurin (Euroopan laajuiset liikenneverkot) suunnittelun puitteissa viime aikoina tapahtuneen kehityksen ja muutokset ja erityisesti analysoimaan yksityiskohtaisesti niiden vaikutukset syrjäisiin ja usein epäedullisessa asemassa oleviin rannikkoalueisiin;

9. Suhtautuu myönteisesti «Eurooppa 2000+" -asiakirjassa tehtyyn analyysiin julkisen rahoituksen roolista ja pyytää komissiota tarkentamaan edelleen tätä tarkastelua, jotta horisontaaliset aluesuunnittelua palvelevat toimenpiteet voidaan arvioida määrällisesti, erityisesti ottamalla käyttöön indikaattori, joka ilmaisee julkisen rahoituksen osuuden tuloihin jokaista alueen asukasta kohti, erityisesti ottaen huomioon väestötiheyden, talouden, infrastruktuurien keskittymisen ja ympäristönsuojelun tason, siten että varsinaista aluesuunnittelua koskevien horisontaalisten politiikkojen osuutta tarkastellaan erillisenä; pahoittelee sitä, että julkisen rahoituksen alueellista vaikutusta koskevassa kohdassa ei ole analyysia julkisten palvelujen roolista, siltä osin kuin julkisten palvelujen uudelleenjaettavien varojen poistuminen voi yhä enemmän heikentää syrjäisiä ja epäedullisessa asemassa olevia alueita; tukee sellaisen seurantamenetelmän kehittämistä, jonka avulla voidaan valvoa tehokkaasti unionin aluepolitiikkaa nykyisten toimivaltaisten hallintojärjestelmien puitteissa ja jonka avulla unionin ja sen jäsenvaltioiden toimeenpaneman talouspolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan tarkastella erityisesti vähiten kehittyneillä alueilla;

10. Korostaa lisäksi sitä, että Euroopan unionin alueeseen kuuluu ns. «syrjäisimpiä alueita», joilla on erityisiä ominaispiirteitä ja erityisesti suuri etäisyys Euroopan mantereeseen, ja joilla sen vuoksi väistämättä on toisenlainen näkemys eurooppalaisesta aluesuunnittelupolitiikasta kuin muilla unionin alueilla;

11. Painottaa alueiden välisen suunnittelun tarvetta rajallisten vesivarojen suojelemiseksi ja säilyttämiseksi; vahvistaa, että on välttämätöntä luoda rajat ylittävä vesiensuojeluvyöhykkeiden verkosto sekä säilyttää ja vahvistaa veden alueelliset kiertokulut; pyytää tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanemista veden kulutuksen vähentämiseksi ja veden laadun parantamiseksi;

Läheisyysperiaate. Täytäntöönpanotavat

12. Toteaa, että aluesuunnitteluun ja alueiden kehittämiseen vaikuttava poliittinen ja hallinnollinen toimivalta kuuluu sekä unionille ja jäsenvaltioille että alueellisille ja paikallisille viranomaisille; suosittaa, että läheisyysperiaatetta noudatetaan erittäin tarkasti ja painottaa sitä, että yhteisön suuntaviivat eurooppalaiselle aluesuunnittelupolitiikalle laaditaan kaikkien asianomaisten institutionaalisten elinten välisessä yhteistyössä;

13. Katsoo, että yhteistyön ja koko Euroopan tasolle yhtäläisesti määritettyihin yhteisiin indikaattoreihin perustuvan tiedonvaihdon on oltava aluesuunnittelun ensisijaisena toimintatapana;

14. Pitää myönteisenä viime vuosina tapahtunutta institutionaalista kehitystä, mutta on sitä mieltä, että on korvaamattoman tärkeää:

a) antaa aluesuunnittelusta vastaaville ministerineuvoston kokouksille virallinen asema,

b) antaa aluekehityskomitealle pysyvä asema,

c) nopeuttaa eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista;

d) mukauttaa eurooppalaisen aluesuunnittelun yleinen kehys säännöllisesti uusiin olosuhteisiin;

e) huolehtia siitä, että tässä eurooppalaisen aluesuunnittelupolitiikan institutionaalisessa syventämisessä paikalliset ja alueelliset toimijat, joilla on pätevyyksiä kehitys- tai maankäyttösuunnitelmien laatimiseen, otetaan mukaan menettelyyn tietojenvaihtoa tai tarvittaessa suoraa osallistumista varten;

15. Pyytää komissiota ja aluekehityskomiteaa saattamaan yhteisön aluekehityssuunnitelmaa koskevat työnsä mahdollisimman nopeasti päätökseen ja täydentämään niitä tulevaisuudessa vuosittaisilla aluesuunnittelukertomuksilla; pyytää niitä ottamaan huomioon tämän päätöslauselman ja varaa itselleen oikeuden antaa kyseisistä asiakirjoista lausunnon;

16. Tukee komission aluesuunnittelun alan aloitteiden jatkuvuutta erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen 10 artiklan puitteissa, ja katsoo myös, että komission työ tietojärjestelmien, erityisesti Eurostatin koordinoiman maantieteellisen tietojärjestelmän (Geographical Information System (GIS)), kehittämisessä on erittäin tärkeää;

17. Pyytää Euroopan komissiota ja neuvostoa ilmoittamaan parlamentille mahdollisimman pian uudesta eurooppalaista aluesuunnittelupolitiikkaa (EAKR:a koskevan asetuksen 10 artiklan mukaiset kokeilutoiminnat, INTERREG-yhteisöaloitteen laajentaminen ja tehostaminen) koskevista uusista rahoituspuitteista, jotta sillä on tasavertaisena budjettivallan käyttäjänä riittävästi aikaa muodostaa mielipiteensä kaavailluista toimenpiteistä;

18. Katsoo, että erityisesti unionin kokoonpanossa ja geopoliittisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen on olennaista jatkaa ja syventää yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa aluesuunnittelun alalla;

19. Pyytää Euroopan komissiota ja aluekehityskomiteaa, Kyproksen, Maltan sekä Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden valtioiden tulevan Euroopan unioniin liittymisen sekä kaikkien aluesuunnittelupolitiikkojen pitkäaikaisen luonteen huomioon ottaen, ottamaan laajentunutta unionia varten laaditut parametrit käyttöön tästä lähtien, jotta näin varaudutaan riittävän ajoissa näiden maiden liittymiseen kytkeytyviin ongelmiin; katsoo, että Euroopan unionin ja liittymistä hakevien valtioiden välillä on asianmukaista luoda neuvotteluihin ja harmonisointiin pyrkivä yhteistyö aluesuunnittelun alalla;

Toiminta-alueet

20. Toistaa olevansa vakuuttunut tarpeesta kehittää pitkän tähtäimen strategia Euroopan maantieteellisen tasapainon palauttamiseksi ja arvioi, että on välttämätöntä säilyttää yhtenäinen näkemys etsittäessä ratkaisuja läheisesti toisiinsa liittyviin ongelmiin; arvioi, että ratkaisujen löytäminen kaupunkikeskittymien ongelmiin on tuskin mahdollista, jos maaseutualueiden roolia ei huomioida, myöskään ei voida asettaa etusijalle kaupunkien ruuhkaongelmien käsittelyä muiden riittävä liikennöintiä tarvitsevien alueiden eristämisen kustannuksella; katsoo, että on etsittävä työ- ja asuinpaikkojen, kauppojen sekä muiden palveluiden, vapaa-ajan käytön alueiden sekä ympäristön paranemisen välinen tasapaino, ottaen huomioon jako- ja uudelleenjakoprosessin yhteiskunnalliset vaikutukset;

21. Katsoo, että Euroopan laajuisilla verkoilla on perustava asema aluesuunnittelussa, ja että sen vuoksi on kiireellistä täydentää liikenne- ja energia-asioita koskevia suuntaviivoja ja käynnistettävä tietoyhteiskunta säilyttäen samalla palvelujen yleispätevyyttä koskevan edellytyksen; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on tarpeen täydentää pääverkkoja alemman tason verkoilla ja viittaa siihen rooliin, joka rakennerahastojen ja koheesiorahaston yhteisrahoituksella on tässä oltava, mikä edellyttää riittävää yhteensovittamista;

22. On huolestunut siitä, että välittömään kannattavuuteen pyrittäessä uhkana on, että verkkojen sijoittamisessa suositaan keskeisiä ylikansoitettuja alueita siten lisätään epätasapainoa, vaikka olisi välttämätöntä liittää uudelleen mukaan eristynee alueet, ja tässä yhteydessä viittaa ETY:n perustamissopimuksen 129 b artiklassa määriteltyihin ensisijaisiin tavoitteisiin;

23. Katsoo, että on tarpeen luoda ja sijoittaa Euroopan laajuisia tietoverkkoja siten, että maaseutualueille voidaan luoda mahdollisimman pian tulevaisuuden alojen - informatiikan, palveluiden ja teknologian alojen - työpaikkoja;

24. Painottaa uudelleen, että yhteiset kuljetukset ja erityisesti ympäristöystävälliset kuljetukset on asetettava etusijalle yksityisliikenteen kustannuksella;

25. Katsoo kuitenkin, että Euroopan laajuisia verkkoja koskevien hankkeiden ei pitäisi vaurioittaa ympäristöä;

26. Katsoo, että on olennaista säilyttää, vakauttaa ja kehittää maaseutualueita, joita erityisesti joillakin alueilla uhkaa autioituminen ja väestökato, unionin alueellisen tasapainon sekä Euroopan luonnonperinnön ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi; on sitä mieltä, että on välttämätöntä syventää analyysia niistä vaikutuksista, joita yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kehityttämisellä voi olla näille alueille;

27. Katsoo, että kaupunki- ja maaseutualueiden kaikkia ongelmia ei voida käsitellä erillisinä, ja tukee tässä mielessä komission ehdottama strategiaa, jonka mukaan etusija annetaan sellaisten pienten ja keskisuurien keskittymien kehittämiselle, jotka pystyvät samanaikaisesti kiihdyttämään ympäröivien maaseutualueiden kehitystä ja kannustamaan taloudellisten toimintojen hajauttamista osallistumalla suurten kaupunkien ruuhkaongelmien vähentämiseen;

28. On tietoinen siitä, että suuriin kaupunkikeskittymiin liittyy kipeitä ruuhkien, ympäristön tilan huononemisen ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelmia; tuo julki huolensa kasvavasta suurten kaupunkikeskittymien välisestä kilpailusta toimintojen houkuttelemiseksi, mikä voi ainoastaan pahentaa ongelmia; puoltaa näkemystä, jonka mukaan etusija annetaan kaupunkien ja niiden alueisiin integroitumisen väliselle yhteistyölle, ja tukee komission hyväksymää strategiaa, jolla pyritään edistämään useisiin keskuksiin perustuvan kaupunkijärjestelmän kehittämistä arvostaen samalla joka tapauksessa kaupungistumisen kehitysmallien moninaisuutta eri jäsenvaltioissa;

29. Varoittaa siitä, että syrjäisten alueiden integrointi unionin taloudelliseen rakenteeseen on aluesuunnittelun vaikein haaste; muistuttaa tässä yhteydessä, että infrastruktuurien tasapuolinen saatavuus on kaikissa tapauksissa varmistettava oikeudenmukaisten mahdollisuuksien säilyttämiseksi, ja muistuttaa siitä, että syrjäisten alueiden eristymisen lopettaminen on yksi Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määritetyistä ensisijaisuuksista, joihin Euroopan laajuisten verkkojen toteuttaminen perustetaan;

30. Kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen loppuasiakirjan liitteenä olevassa julistuksessa nro 26 määritellyt syrjäisimmät alueet ovat etäisiä saaristoalueita, ja että nämä syyt oikeuttavat laajempaan erityiskohteluun, joka olisi asianmukaista vahvistaa unionissa erityisessä lainsäädöksessä;

31. Pyytää, että komissio ottamaa seuraavissa asiakirjoissaan syrjäisimmät alueet keskeiseksi osaksi erityisalueiden käsittelyään (osa B) samoin perustein kuin kaupunki-, maaseutu- ja raja-alueet eikä käsittele niitä enää liitteessä;

32. Pitää erittäin merkittävinä rajat ylittäviä yhteistyökokeiluja ja vetoaa jäsenvaltioihin, jotta ne vahvistaisivat tällaista yhteistyötä, ja pyytää tämän perusteella, että INTERREG II-ohjelma on vahvistettava mahdollisimman tehokkaaksi edistämällä yhteistyön pysyviä rakenteita poliittisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna sekä unionin sisäisten että ulkoisten rajojen puitteissa;

33. Pyytää, että rajat ylittävä ulottuvuus otetaan nopeasti unionin ja IVY- maiden välisen yhteistyön osaksi, ja että se sisällytetään tulevaan TACIS-ohjelmaan;

34. Pyytää komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen INTERREG II -aloitteen sovellusalueen laajentamiseksi aluesuunnittelutoimiin; tämän aloitteen laajentamiseen on liityttävä vastaava lisäys aloitteen talousarviomäärärahoihin;

35. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan neuvostolle.