Vain alkuperäiset YK:n Euroopan talouskomission tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön tilanne ja voimaantulopäivä olisi tarkistettava YK:n Euroopan talouskomission sääntöjä koskevan tilanneasiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta, joka on saatavilla seuraavassa internetosoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNE/CE) sääntö nro 67 – Yhdenmukaiset määräykset, jotka koskevat: I. nestekaasua moottorin polttoaineena käyttävien M- ja N-luokan ajoneuvojen erityislaitteiden hyväksyntää; II. sellaisten M- ja N-luokan ajoneuvojen hyväksyntää, jotka on varustettu erityislaitteilla nestekaasun käyttämiseksi moottorin polttoaineena, tällaisten laitteiden asennuksen osalta [2016/1829]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys 14 muutossarjaan 01 – Voimaantulopäivä: 9. lokakuuta 2014

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

I osa:   Nestekaasua moottorin polttoaineena käyttävien M- ja N-luokan ajoneuvojen erityislaitteiden hyväksyntä

II osa:   Sellaisten M- ja N-luokan ajoneuvojen hyväksyntä, jotka on varustettu erityislaitteilla nestekaasun käyttämiseksi moottorin polttoaineena, tällaisten laitteiden asennuksen osalta

LIITTEET

1.   SOVELTAMISALA

Tämän säännön soveltamisalaan kuuluvat:

2.   OSIEN MÄÄRITELMÄT JA LUOKITTELU

Ajoneuvoissa käytettävät nestekaasun käyttöön liittyvät osat luokitellaan kuvion 1 mukaisesti enimmäiskäyttöpaineen ja tehtävän perusteella.

Tätä sääntöä ei sovelleta nestekaasun käyttöön liittyviin osiin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi enimmäiskäyttöpaineessa, joka on alle 20 kPa ilmanpaineen yläpuolella.

Osa voi koostua useista osista, joista kukin on luokiteltu erikseen enimmäiskäyttöpaineen ja toiminnan mukaan.

Kuva 1

Luokittelu enimmäiskäyttöpaineen ja toiminnan mukaan

Tässä säännössä:

I OSA

NESTEKAASUA MOOTTORIN POLTTOAINEENA KÄYTTÄVIEN M- JA N-LUOKAN AJONEUVOJEN ERITYISLAITTEIDEN HYVÄKSYNTÄ

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1   Kauppanimen tai tavaramerkin haltijan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava erityislaitteen hyväksyntää.

3.2   Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

3.3   Erityislaitteiden näytekappaleet on toimitettava hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavan tutkimuslaitoksen pyynnöstä.

Pyynnöstä on toimitettava myös lisänäytekappaleita.

4.   MERKINNÄT

4.1   Kaikissa hyväksyntää varten toimitetuissa osissa on oltava valmistajan kauppanimi tai tavaramerkki ja maininta tyypistä. Muissa kuin metalliosissa on oltava myös maininta valmistuskuukaudesta ja -vuodesta. Merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.2   Kaikissa laitteissa on oltava riittävän suuri paikka hyväksyntämerkille ja osan luokittelumerkinnälle (ks. liite 2A) sekä luokan 0 komponenttien kohdalla myös työpaineelle (WP). Tämä paikka on merkittävä 3.2.2 kohdassa tarkoitettuihin piirroksiin.

4.3   Jokaisessa säiliössä on lisäksi oltava hitsaamalla kiinnitetty levy, johon on selvästi ja pysyvästi merkitty seuraavat tiedot:

4.4   Kaukosäädettävissä huoltoventtiileissä ja kaukosäädettävissä sulkuventtiileissä on 4.1 ja 4.2 kohdassa tarkoitettujen säännösten lisäksi käytettävä yhtä seuraavista lisämerkinnöistä, joka on liitteen 3 kohdan 4.7 tai liitteen 7 kohdan 1.7 vaatimusten mukainen:

5.   HYVÄKSYNTÄ

5.1   Laitetyypille on myönnettävä tyyppihyväksyntä, jos hyväksyttäväksi toimitetut laitteiden näytekappaleet täyttävät tämän säännön 6.1–6.13 kohdan vaatimukset.

5.2   Kullekin hyväksytylle laitetyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 01, jotka vastaavat 13. marraskuuta 1999 voimaan tullutta muutossarjaa 01) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa alfanumeerista koodia toisentyyppiselle laitteelle.

5.3   Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta nestekaasuun liittyvän laitetyypin tai osan hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta taikka epäämisestä tämän säännön liitteessä 2B esitetyn mallin mukaisella lomakkeella. Jos kyseessä on säiliö, ilmoitukseen on lisättävä liitteen 2B lisäyksen mukainen lomake.

5.4   Kohdissa 4.1 ja 4.3 määritellyn merkinnän lisäksi kaikkiin tämän säännön perusteella hyväksytyn tyypin mukaisiin laitteisiin on 4.2 kohdassa mainittuun paikkaan kiinnitettävä näkyvästi kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:

5.5   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

5.6   Tämän säännön liitteessä 2A annetaan esimerkkejä mainitun hyväksyntämerkin sijoittelusta.

5.7   Luokan 0 komponenttien kohdalla 5.4 kohdassa tarkoitetun hyväksyntämerkin läheisyyteen on merkittävä myös työpaine.

6.   NESTEKAASUUN LIITTYVIEN LAITTEIDEN OSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

6.1   Yleiset määräykset

Nestekaasua moottorin polttoaineena käyttävien ajoneuvojen erityislaitteiden on toimittava oikealla ja turvallisella tavalla.

Nestekaasun kanssa kosketuksissa olevien osien materiaalien on oltava nestekaasun kanssa yhteensopivia.

Sellaiset laitteiden osat, joiden virheettömään ja turvalliseen toimintaan nestekaasupolttoaine, korkea paine tai tärinä todennäköisesti vaikuttavat, on testattava asianmukaisin testausmenettelyin, jotka kuvataan tämän säännön liitteissä. Erityisesti seuraavien 6.2–6.13 kohdan vaatimusten on täytyttävä.

Tässä säännössä hyväksyttyjen nestekaasuun liittyvien laitteiden asennuksen on täytettävä asianmukaiset elektromagneettista yhteensopivuutta (EMC) koskevat säännön nro 10, muutossarja 02, vaatimukset tai vastaavat vaatimukset.

6.2   Säiliöitä koskevat vaatimukset

Nestekaasusäiliöiden on oltava tämän säännön liitteen 10 vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

6.3   Säiliöön asennettuja apulaitteita koskevat vaatimukset

6.3.1   Säiliö on varustettava seuraavilla apulaitteilla, jotka voivat olla erillisiä tai yhdistettyjä (moniventtiilit):

6.3.2   Säiliö voi tarvittaessa olla varustettu kaasutiiviillä kotelolla.

6.3.3   Säiliö voidaan varustaa tehonsyötön läpivientieristimellä toimilaitteita tai nestekaasun polttoainepumppua varten.

6.3.4   Säiliö voidaan varustaa säiliön sisällä sijaitsevalla nestekaasun polttoainepumpulla.

6.3.5   Säiliö voidaan varustaa vastaventtiilillä.

6.3.6   Säiliö on varustettava paineenrajoituslaitteella. Seuraavat laitteet tai toiminnot voidaan hyväksyä paineenrajoituslaitteena:

6.3.7   Kohdissa 6.3.1–6.3.6 kohdassa mainittujen apulaitteiden on oltava seuraavien säännösten vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksyttyjä:

6.4–6.14   Muita osia koskevat vaatimukset

Taulukossa 1 mainittujen muiden osien on oltava niitä koskevien, taulukossa mainittujen liitteiden vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksyttyjä.

Taulukko 1

6.15   Osien yleiset rakennemääräykset

6.15.1   80 prosentin sulkuventtiiliä koskevat vaatimukset

6.15.1.1   80 prosentin sulkuventtiilin kohon ja sulkuyksikön välinen liitäntä ei saa muuttaa muotoaan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

6.15.1.2   Jos säiliön 80 prosentin sulkuventtiiliin kuuluu koho, kohon on kestettävä 4 500 kPa:n ulkoinen paine.

6.15.1.3   Laitteen sulkuyksikön, joka rajoittaa täytön 80 + 0/– 5 prosenttiin sen säiliön tilavuudesta, jota varten sulkuventtiili on suunniteltu, on kestettävä 6 750 kPa:n paine. Venttiilin ollessa suljettuna täyttönopeus saa olla enintään 500 cm3 minuutissa, kun paine-ero on 700 kPa. Venttiili on testattava kaikissa säiliöissä, joissa se on tarkoitettu käytettäväksi, tai valmistajan on laskelmin osoitettava missä säiliötyypeissä venttiili soveltuu käytettäväksi.

6.15.1.4   Jos 80 prosentin sulkuventtiiliin ei kuulu kohoa, täyttöä ei saa olla mahdollista jatkaa sulkemisen jälkeen nopeudella, joka on yli 500 cm3 minuutissa.

6.15.1.5   Laitteessa on oltava pysyvä merkintä, jossa esitetään millaista säiliötyyppiä varten laite on suunniteltu, sekä läpimitta ja kulma ja tarvittaessa asennusohje.

6.15.2   Sähkökipinöiden estämiseksi osaan mahdollisesti tulleen särön pinnalla sähköllä toimivat nestekaasua sisältävät laitteet

Eristysresistanssin on oltava > 10 ΜΩ.

6.15.2.1   Tavara- ja matkustajatilan sähkökytkentöjen on täytettävä suojausluokan IP 40 vaatimukset IEC-standardin 60529-1989+A1:1999 mukaisesti.

6.15.2.2   Kaikkien muiden sähkökytkentöjen on täytettävä suojausluokan IP 54 vaatimukset IEC-standardin 60529-1989+A1:1999 mukaisesti.

6.15.2.3   Eristetyn ja tiiviin sähkökytkennän aikaansaamiseksi tehonsyötön läpivientieristimen (polttoainepumppu / toimilaitteet / polttoaineen määrän ilmaisin) on oltava ilmatiiviisti suljettua tyyppiä.

6.15.3   Sähköllä tai ulkoisella (hydraulisella, pneumaattisella) voimanlähteellä käytettäviä venttiilejä koskevat erityisvaatimukset

6.15.3.1   Jos venttiilit (esimerkiksi 80 prosentin sulkuventtiili, huoltoventtiili, sulkuventtiilit, vastaventtiilit, kaasuputken paineenrajoitusventtiili, huoltoliitäntä), toimivat sähköllä tai ulkoisella voimanlähteellä, venttiilien on oltava kiinni-asennossa, kun niiden voimanlähde on kytkettynä pois päältä.

6.15.3.2   Polttoainepumpun virran on kytkeydyttävä pois päältä, jos elektroniseen ohjainlaitteeseen tulee vika tai siitä katkeaa virta.

6.15.4   Lämmönsiirtoväliaine (yhteensopivuutta ja painetta koskevat vaatimukset)

6.15.4.1   Laitteessa olevien materiaalien, jotka ovat yhteydessä laitteen lämmönsiirtoväliaineeseen laitteen ollessa toiminnassa, on oltava yhteensopivia kyseisen nesteen kanssa ja siten suunniteltuja, että ne kestävät lämmönsiirtoväliaineen 200 kPa:n paineen. Materiaalien on täytettävä liitteen 15 kohdassa 17 vahvistetut vaatimukset.

6.15.4.2   Höyrystimen/paineensäätimen lämmönsiirtoväliaineen kotelo ei saa vuotaa 200 kPa:n paineessa.

6.15.5   Sekä korkeapaine- että matalapaineosista koostuvan osan on oltava siten suunniteltu, että matalapaineosan paine ei voi nousta yli 2,25 kertaa sitä enimmäistyöpainetta suuremmaksi, jossa käytettäväksi matalapaineosa on testattu. Säiliön paineeseen suoraan yhdistettyjen osien on oltava suunniteltu 3 000 kPa:n luokittelupaineessa käytettäviksi. Paine ei saa päästä purkautumaan moottoritilaan tai ajoneuvon ulkopuolelle.

6.15.6   Erityisvaatimukset kaasuvirtauksen estämiseksi

6.15.6.1   Luokan 1 pumppujen on oltava siten suunniteltu, että ulosvirtauspaine on enintään 3 000 kPa silloin, kun esimerkiksi putket ovat tukossa tai sulku-venttiili ei avaudu. Tämä voidaan toteuttaa siten, että pumppu kytkeytyy pois päältä tai paine kiertää takaisin säiliöön.

Luokan 0 pumppujen on oltava siten suunniteltu, että ulosvirtauspaine ei koskaan ylitä työpainetta silloin, kun esimerkiksi putket ovat tukossa tai sulkuventtiili ei avaudu. Tämä voidaan toteuttaa siten, että pumppu kytkeytyy pois päältä tai paine kiertää takaisin säiliöön.

6.15.6.2   Paineensäätimen/höyrystimen on oltava siten suunniteltu, että kaasuvirtaus estetään silloin, kun säädin-/höyrystinyksikköön syötetään nestekaasua ≤ 4 500 kPa:n paineella ja säädin ei ole toiminnassa.

6.15.7   Kaasuputken paineenrajoitusventtiiliä koskevat vaatimukset

6.15.7.1   Luokan 1 kaasuputken paineenrajoitusventtiilin on oltava siten suunniteltu, että se avautuu 3 200 ± 100 kPa:n paineessa.

Luokan 0 kaasuputken paineenrajoitusventtiilin on oltava siten suunniteltu, että se avautuu (tarvittaessa) paineessa 1,07 × työpaine ± 100 kPa.

6.15.7.2   Luokan 1 kaasuputken paineenrajoitusventtiilissä ei saa esiintyä sisäistä vuotoa 3 000 kPa:n paineeseen saakka.

Luokan 0 kaasuputken paineenrajoitusventtiilissä ei saa esiintyä sisäistä vuotoa putken käyttöpaineeseen saakka.

6.15.8   Paineenrajoitusventtiiliä (purkausventtiiliä) koskevat vaatimukset

6.15.8.1   Paineenrajoitusventtiili on asennettava säiliön sisälle tai säiliön päälle alueelle, jossa polttoaine on kaasumaisessa tilassa.

6.15.8.2   Paineenrajoitusventtiilin on oltava siten suunniteltu, että se avautuu paineessa 2 700 ± 100 kPa.

6.15.8.3   Paineenrajoitusventtiilin virtauskapasiteetin, joka määritetään paineilman avulla tavanomaista käyttöpainetta 20 prosenttia korkeammassa paineessa, on oltava vähintään

Q ≥ 10,66 × A0,82

jossa

Virtaustestin tulokset on korjattava niin, että ne vastaavat vakio-olosuhteita:

6.15.8.4   Paineenrajoitusventtiilissä ei saa esiintyä sisäistä vuotoa 2 600 kPa:n paineeseen saakka.

6.15.8.5   Paineenrajoituslaitteen (varoke) on oltava siten suunniteltu, että se avautuu 120 ± 10 °C:n lämpötilassa.

6.15.8.6   Paineenrajoituslaitteen (varoke) on oltava siten suunniteltu, että sen virtauskapasiteetti avattuna on:

Q ≥ 2,73 × A

jossa

Virtaustesti on tehtävä niin, että absoluuttinen ilmanpaine ennen venttiiliä on 200 kPa ja lämpötila 15 °C.

Virtaustestin tulokset on korjattava niin, että ne vastaavat vakio-olosuhteita:

Absoluuttinen ilmanpaine 100 kPa, lämpötila 15 °C.

6.15.8.7   Paineenrajoituslaite on asennettava säiliön päälle kaasuvyöhykkeelle.

6.15.8.8   Paineenrajoituslaite on asennettava säiliöön siten, että se voi purkaa paineen kaasutiiviiseen koteloon, jos sellainen on oltava.

6.15.8.9   Paineenrajoituslaite (varoke) on testattava liitteen 3 kohdan 7 määräysten mukaisesti.

6.15.9   Polttoainepumpun tehonhäviö

Kun polttoainetta on vähimmäismäärä, jolla moottori vielä toimii, polttoainepumppujen kehittämä lämpö ei milloinkaan saa aiheuttaa paineenrajoitusventtiilin avautumista.

6.15.10   Täyttöyksikköä koskevat vaatimukset

6.15.10.1   Täyttöyksikön on oltava varustettu vähintään yhdellä, joustavalla istukalla varustetulla vastaventtiilillä, ja sen on oltava rakenteeltaan sellainen, että sitä ei voida irrottaa.

6.15.10.2   Täyttöyksikkö on suojattava epäpuhtauksilta.

6.15.10.3   Täyttöyksikön muotoilun ja kiinnitysalueen mittasuhteiden on oltava liitteen 9 kuvien mukaiset.

Kuvassa 5 esitettyä täyttöyksikköä voidaan käyttää ainoastaan M2-, M3-, N2-, N3- ja M1-luokkien moottoriajoneuvoissa, joiden suurin sallittu kokonaismassa on suurempi kuin 3 500 kg.

6.15.10.4   Kuvassa 4 esitettyä täyttöyksikköä voidaan käyttää myös M2-, M3-, N2-, N3- ja M1-luokkien moottoriajoneuvoissa, joiden suurin sallittu kokonaismassa on suurempi kuin 3 500 kg (6).

6.15.10.5   Ulkopuolinen täyttöyksikkö yhdistetään säiliöön letkulla tai putkella.

6.15.10.6   Kevyiden ajoneuvojen eurotäyttöyksikköä koskevan eritysvaatimukset (liitteen 9 kuva 3):

6.15.10.7   Raskaiden ajoneuvojen eurotäyttöyksikköä koskevat eritysvaatimukset (liitteen 9 kuva 5):

6.15.11   Määrämittaria koskevat vaatimukset

6.15.11.1   Laitteen, jolla tarkistetaan säiliössä olevan nesteen määrä, on oltava tyypiltään epäsuora (esimerkiksi magneettinen) säiliön sisäpuolen ja ulkopuolen välillä. Jos laite, jolla tarkistetaan säiliössä olevan nesteen määrä, on tyypiltään suora, sähköliitäntöjen on täytettävä standardin IEC EN 60529:1997-06 mukaiset eristysluokkaa IP 54 koskevat vaatimukset.

6.15.11.2   Jos säiliön määrämittariin kuuluu koho, kohon on kestettävä 3 000 kPa:n ulkoinen paine.

6.15.12   Säiliön kaasutiivistä koteloa koskevat vaatimukset

6.15.12.1   Kaasutiiviin kotelon poistoaukon vapaan poikkileikkauspinnan on oltava vähintään 450 mm2.

6.15.12.2   Kaasutiiviin kotelon on oltava tiivis 10 kPa:n paineessa aukot suljettuina, sen suurin sallittu vuoto on 100 cm3 höyryä tunnissa, ja pysyviä muodonmuutoksia ei saa esiintyä.

6.15.12.3   Kaasutiiviin kotelon on kestettävä 50 kPa:n paine.

6.15.13   Ylivirtausventtiilillä varustettua kaukosäädettävää huoltoventtiiliä koskevat vaatimukset

6.15.13.1   Huoltoventtiiliä koskevat vaatimukset

6.15.13.1.1   Jos huoltoventtiili on yhdistetty nestekaasupolttoaineen syöttöpumppuun, pumpusta on ilmoitettava merkitsemällä teksti ”SISÄLTÄÄ PUMPUN” sekä pumpun tunnus joko nestekaasusäiliön merkintäkilpeen tai mahdolliseen moniventtiiliin. Kaikkien muiden sähkökytkentöjen on täytettävä suojausluokan IP 40 vaatimukset IEC-standardin 60529-1989+A1:1999 mukaisesti.

6.15.13.1.2   Luokan 1 huoltoventtiilien on kestettävä 6 750 kPa:n paine avatussa ja suljetussa asennossa. Luokan 0 huoltoventtiilien on kestettävä 2,25 WP:n paine avatussa ja suljetussa asennossa.

6.15.13.1.3   Huoltoventtiili ei saa suljettuna ollessaan vuotaa sisäisesti virtauksen suuntaan. Vuotoa saa esiintyä vastavirran suuntaan.

6.15.13.2   Ylivirtausventtiiliä koskevat vaatimukset

6.15.13.2.1   Ylivirtausventtiili on asennettava säiliön sisään.

6.15.13.2.2   Ylivirtausventtiilissä on oltava kiertokanava paineiden tasaamista varten.

6.15.13.2.3   Ylivirtausventtiilin on sulkeuduttava, kun venttiilin paine-ero on 90 kPa. Tällä paine-erolla virtauksen määrä saa olla enintään 8 000 cm3/min.

6.15.13.2.4   Ylivirtausventtiilin ollessa suljettuna kiertokanavan kautta kulkevan -virtauksen määrä saa olla enintään 500 cm3/min, kun paine-ero on 700 kPa.

7.   NESTEKAASULAITETYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1   Kaikista nestekaasulaitetyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyypin hyväksyneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Kyseinen tyyppihyväksyntäviranomainen voi tämän jälkeen joko

7.2   Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi 5.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

8.   (EI KÄYTÖSSÄ)

9.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen määräysten sekä seuraavien vaatimusten mukaisia:

10.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1   Laitetyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan 9 kohdan vaatimukset eivät täyty.

10.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava siitä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2B esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

11.   NESTEKAASUUN LIITTYVIEN LAITTEIDEN OSIA KOSKEVAT SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

11.1   Tämän säännön muutossarjan 01 virallisesta voimaantulosta alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, perustuvaa hyväksyntää.

11.2   Kun on kulunut kolme kuukautta tämän säännön muutossarjan 01 virallisesta voimaantulosta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myöntää hyväksynnän vain, jos hyväksyttävän osan tyyppi täyttää tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01.

11.3   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltää sellaista osatyyppiä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 01 nojalla.

11.4   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa 12 kuukauden aikana tämän säännön muutossarjan 01 virallisesta voimaantulosta kieltää sellaista osatyyppiä, joka on hyväksytty tämän säännön nojalla sen alkuperäisessä muodossa.

11.5   Kun on kulunut 12 kuukautta tämän säännön muutossarjan 01 voimaantulosta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltää sellaisten osatyyppien myynnin, jotka eivät ole tämän säännön muutossarjan 01 vaatimusten mukaisia, ellei osa ole tarkoitettu varaosaksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

12.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn laitetyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Saatuaan ilmoituksen kyseinen viranomainen ilmoittaa asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2B esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

13.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisen nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta on toimitettava.

II OSA

SELLAISTEN M- JA N-LUOKAN AJONEUVOJEN HYVÄKSYNTÄ, JOTKA ON VARUSTETTU ERITYISLAITTEILLA NESTEKAASUN KÄYTTÄMISEKSI MOOTTORIN POLTTOAINEENA, TÄLLAISTEN LAITTEIDEN ASENNUKSEN OSALTA.

14.   MÄÄRITELMÄT

14.1   Tämän säännön II osassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

15.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

15.1   Ajoneuvon valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on tehtävä hakemus, joka koskee ajoneuvotyypin hyväksyntää sellaisten erityslaitteiden asennuksen osalta, jotka liittyvät nestekaasun käyttöön moottorin polttoaineena.

15.2   Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena: ajoneuvon kuvaus, joka sisältää kaikki tämän säännön liitteessä 1 tarkoitetut asiaankuuluvat tiedot.

15.3   Hyväksyntätestit suorittavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

16.   HYVÄKSYNTÄ

16.1   Ajoneuvotyypille myönnetään tyyppihyväksyntä, jos tämän säännön perusteella hyväksyttäväksi toimitettuun nestekaasua (LPG) moottorin polttoaineena käyttävään ajoneuvoon on asennettu tarpeelliset nestekaasuun liittyvät erityislaitteet ja jos ajoneuvo täyttää tämän säännön 17 kohdan vaatimukset.

16.2   Kullekin hyväksytylle ajoneuvotyypille annetaan hyväksyntänumero. Numeron ensimmäiset kaksi merkkiä ilmoittavat sen muutossarjan järjestysnumeron, joka sisältää viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset hyväksynnän myöntämispäivänä.

16.3   Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta nestekaasua moottorin polttoaineena käyttävän ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta taikka epäämisestä tämän säännön liitteessä 2D esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

16.4   Kaikkiin tämän säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja edellä 16.3 kohdassa tarkoitetussa hyväksyntälomakkeessa eriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista soista:

16.5   Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, joka on hyväksytty sopimuksen liitteenä olevan yhden tai useamman muun säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön mukaisesti, edellä 16.4.1 kohdassa määriteltyä tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin edellä 16.4.1 kohdassa määritellyn tunnuksen oikealle puolelle.

16.6   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

16.7   Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

16.8   Tämän säännön liitteessä 2C annetaan esimerkkejä mainitun hyväksyntämerkin sijoittelusta.

17.   VAATIMUKSET NESTEKAASUUN LIITTYVIEN ERITYISLAITTEIDEN ASENNUKSESTA NESTEKAASUA MOOTTORIN POLTTOAINEENA KÄYTTÄVÄÄN AJONEUVOON

17.1   Yleistä

17.1.1   Ajoneuvoon asennettujen nestekaasuun liittyvien laitteiden on toimittava siten, että työpainetta, johon laite on suunniteltu ja hyväksytty, ei voida ylittää.

17.1.2   Kaikkien järjestelmän osien on oltava tyyppihyväksyttyjä yksittäisinä osina tämän säännön I osan mukaisesti.

17.1.2.1   Rajoittamatta 17.1.2 kohdan määräyksiä nestekaasun elektroniselta ohjauslaitteelta ei edellytetä erillistä tyyppihyväksyntää, jos nestekaasun elektroninen ohjauslaite on integroitu moottorin elektroniseen ohjauslaitteeseen ja se kuuluu tämän säännön II osan ja säännön nro 10 mukaisen ajoneuvoasennuksen tyyppihyväksynnän piiriin. Ajoneuvon tyyppihyväksynnän on myös oltava tämän säännön liitteessä 14 vahvistettujen soveltuvien vaatimusten mukainen.

17.1.3   Järjestelmässä käytettävien materiaalien on sovelluttava nestekaasukäyttöön.

17.1.4   Kaikki järjestelmän osat on kiinnitettävä asianmukaisella tavalla.

17.1.5   Nestekaasujärjestelmä ei saa vuotaa.

17.1.6   Nestekaasujärjestelmä on asennettava niin, että se on mahdollisimman hyvin suojattu vaurioilta, jotka aiheutuvat esimerkiksi ajoneuvon osien liikkeistä, törmäyksistä, tiepölystä tai ajoneuvon kuormaamisesta tai purkamisesta taikka kuorman liikkumisesta.

17.1.7   Nestekaasujärjestelmään saa yhdistää vain moottoriajoneuvon moottorin oikean toiminnan kannalta välttämättömät laitteet.

17.1.7.1   Sen estämättä, mitä 17.1.7 kohdassa määrätään, M2-, M3-, N2-, N3- ja M1-luokkien moottoriajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaismassa on > 3 500 kg tai joiden runkotyyppi on SA1 (8)  (9), voidaan matkustajatilan lämmittämiseksi asentaa lämmitysjärjestelmä, joka on kytketty nestekaasujärjestelmään.

17.1.7.2   Edellä 17.1.7.1 kohdassa mainitun lämmitysjärjestelmän asentaminen on sallittava, mikäli tyyppihyväksynnästä vastaava tutkimuslaitos katsoo, että lämmitysjärjestelmä on riittävän hyvin suojattu ja että se ei vaikuta nestekaasujärjestelmän normaaliin toimintaan.

17.1.7.3   Sen estämättä, mitä 17.1.7 kohdassa määrätään, yhtä polttoainetta käyttävä ajoneuvo, jossa ei ole varakäyntijärjestelmää, voidaan varustaa huoltoliitännällä nestekaasujärjestelmässä.

17.1.7.4   Edellä 17.1.7.3 kohdassa mainitun huoltoliitäntä on sallittava, mikäli tyyppihyväksynnästä vastaava tutkimuslaitos katsoo, että huoltoliitäntä on riittävän hyvin suojattu ja että se ei vaikuta haitallisesti nestekaasujärjestelmän normaaliin toimintaan. Huoltoliitäntä on yhdistettävä erilliseen kaasutiiviiseen vastaventtiiliin, jonka avulla on mahdollista käyttää ainoastaan moottoria.

17.1.7.5   Yhtä polttoainetta käyttävissä ajoneuvoissa, joihin on asennettu huoltoliitäntä, on oltava tämän säännön liitteessä 17 määritelty tarra huoltoliitännän lähellä.

17.1.8   Nestekaasua polttoaineena käyttävien M2- ja M3-luokan ajoneuvojen tunnus.

17.1.8.1   M2- ja M3-luokan ajoneuvoissa on oltava tämän säännön liitteessä 16 määritelty kilpi.

17.1.8.2   Kilpi on asennettava M2- ja M3-luokan ajoneuvojen etu- ja takaosaan sekä oikeanpuoleisella ohjauksella varustetuissa ajoneuvoissa vasemmanpuoleisten ovien ulkopuolelle ja vasemmanpuoleisella ohjauksella varustetuissa ajoneuvoissa oikeanpuoleisten ovien ulkopuolelle.

17.2   Lisävaatimukset

17.2.1   Mikään nestekaasujärjestelmän osista, mukaan luettuna niiden osana olevat suojamateriaalit, ei saa työntyä esiin ajoneuvon ulkopinnasta lukuun ottamatta täyttöyksikköä, mikäli sen ulkonema on enintään 10 mm runkopellin nimellisrajaviivasta.

17.2.2   Nestekaasun polttoainesäiliötä lukuun ottamatta yhdessäkään ajoneuvon poikkileikkauksessa mikään nestekaasujärjestelmän osista, mukaan luettuna niiden osana olevat suojamateriaalit, ei saa työntyä esiin ajoneuvon alareunasta ellei jokin toinen ajoneuvon osa 150 mm:n säteellä sijaitse alempana.

17.2.3   Mitään nestekaasujärjestelmän osaa ei saa sijoittaa 100:aa millimetriä lähemmäs pakoputkea tai vastaavaa lämmönlähdettä, ellei osia ole asianmukaisesti suojattu kuumuudelta.

17.3   Nestekaasujärjestelmä

17.3.1   Nestekaasujärjestelmässä on oltava vähintään seuraavat osat:

17.3.2   Järjestelmä voi sisältää myös seuraavat osat:

17.3.3   Kohdissa 17.3.1.2–17.3.1.5 tarkoitetut säiliön osat voivat olla yhdistetyt.

17.3.4   Kohdassa 17.3.1.7 kohdassa tarkoitettu kaukosäädettävä sulkuventtiili voidaan yhdistää paineensäätimeen/höyrystimeen.

17.3.5   Moottorin tehokkaan toiminnan edellyttämät lisäosat voidaan asentaa nestekaasujärjestelmän siihen osaan, jossa paine on alle 20 kPa.

17.4   Polttoainesäiliön asentaminen

17.4.1   Polttoainesäiliö on asennettava ajoneuvoon kiinteästi, eikä sitä saa asentaa moottoritilaan.

17.4.2   Polttoainesäiliö on asennettava oikeaan asentoon säiliön valmistajan ohjeiden mukaisesti.

17.4.3   Polttoainesäiliö on asennettava siten, ettei sen metallipinta (säiliön kiinnityskohtia lukuun ottamatta) joudu kosketuksiin toisten metallipintojen kanssa.

17.4.4   Polttoainesäiliössä on oltava kiinteät kiinnityskohdat, joista se kiinnitetään moottoriajoneuvoon, tai säiliö on kiinnitettävä moottoriajoneuvoon säiliökehyksen ja säiliöhihnojen avulla.

17.4.5   Kun ajoneuvo on käyttövalmis, polttoainesäiliön on sijaittava vähintään 200 mm tienpinnan yläpuolella.

17.4.5.1   Kohdassa 17.4.5 asetettua vaatimusta ei sovelleta, jos säiliö on riittävästi suojattu edestä ja sivuilta eikä mikään säiliön osa sijaitse tämän suojarakenteen alapuolella.

17.4.6   Polttoainesäiliöt on asennettava ja kiinnitettävä siten, että ne täynnä ollessaan kestävät (vahingoittumatta) seuraavat kiihtyvyydet:

Käytännön kokeiden sijaan voidaan käyttää laskentamenetelmää, jos hyväksyntähakemuksen esittänyt valmistaja voi osoittaa sen vastaavuuden tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla.

17.5   Polttoainesäiliötä koskevat lisävaatimukset

17.5.1   Jos useampi kuin yksi nestekaasusäiliö on liitetty yhteen ainoaan syöttöputkeen, jokaiseen säiliöön on asennettava vastaventtiili kaukosäädettävästä huoltoventtiilistä myötävirtaan, ja syöttöputkeen on asennettava putken paineenrajoitusventtiili vastaventtiilistä myötävirtaan. Asianmukainen suodatinjärjestelmä on sijoitettava vastaventtiileistä vastavirtaan, jotta vastaventtiilit eivät saostu.

17.5.2   Vastaventtiiliä ja putken paineenrajoitusventtiiliä ei vaadita, jos kaukosäädettävän huoltoventtiilin paluupaine suljettuna on yli 500 kPa.

Tässä tapauksessa kaukosäädettävien huoltoventtiilien ohjaus on järjestettävä niin, että useampi kuin yksi kaukosäädettävä venttiili ei voi olla auki samanaikaisesti. Kytkennän päällekkäisyysaika saa olla enintään kaksi minuuttia.

17.6   Polttoainesäiliön apulaitteet

17.6.1   Kaukosäädettävä huoltoventtiili, johon kuuluu säiliössä oleva ylivirtausventtiili

17.6.1.1   Ylivirtausventtiilillä varustettu kaukosäädettävä huoltoventtiili on asennettava suoraan polttoainesäiliöön ilman välikiinnikkeitä.

17.6.1.2   Ylivirtausventtiilillä varustetun kaukosäädettävän huoltoventtiilin on toimittava niin, että se virtakytkimen asennosta riippumatta sulkeutuu automaattisesti silloin, kun moottori ei käy, ja pysyy suljettuna sen ajan, kun moottori ei ole käynnissä.

17.6.1.3   Rajoittamatta 17.6.1.2 kohdan määräyksiä ylivirtausventtiilillä varustettua kaukosäädettävää huoltoventtiiliä voi pitää auki enintään 10 sekuntia ennen moottorin käynnistämistä nestekaasulla, jos nesteruiskutusjärjestelmissä tarvitaan polttoaineen uudelleenkierrätystä järjestelmän puhdistamiseksi kaasukuplista (höyrylukko).

17.6.1.4   Rajoittamatta 17.6.1.2 kohdan määräyksiä kaukosäädettävä huoltoventtiili voi pysyä avoimessa asennossa pakotettujen pysäytysvaiheiden aikana.

17.6.1.5   Jos kaukosäädettävä huoltoventtiili sulkeutuu pakotettujen pysäytysvaiheiden aikana, venttiilin on oltava liitteen 3 kohdan 4.7 vaatimusten mukainen.

17.6.2   Säiliön jousellinen paineenrajoitusventtiili

17.6.2.1   Jousellinen paineenrajoitusventtiili on asennettava polttoainesäiliöön siten, että se on yhdistetty höyrytilaan ja voi purkaa paineen ympäristön ilmaan. Jousellinen paineenrajoitusventtiili voi purkaa paineen kaasutiiviiseen koteloon, jos kotelo on 17.6.5 kohdan vaatimusten mukainen.

17.6.3   80 prosentin sulkuventtiili

17.6.3.1   Automaattisen täyttötasonrajoittimen on oltava sopiva siihen polttoainesäiliöön, johon se kiinnitetään, ja se on asennettava asianmukaiseen asentoon sen varmistamiseksi, että säiliön tilavuudesta voidaan täyttää enintään 80 prosenttia.

17.6.4   Määrämittari

17.6.4.1   Määrämittarin on oltava sopiva siihen polttoainesäiliöön, johon se kiinnitetään, ja se on asennettava asianmukaiseen asentoon.

17.6.5   Säiliön kaasutiivis kotelo

17.6.5.1   Ellei polttoainesäiliötä ole asennettu ajoneuvon ulkopuolelle ja säiliön varusteita suojattu vedeltä ja lialta, säiliöön on asennettava säiliön varusteet peittävä kaasutiivis kotelo, joka täyttää 17.6.5.2–17.6.5.5 kohdan vaatimukset.

17.6.5.2   Kaasutiiviistä kotelosta on oltava suora yhteys ulkoilmaan; tarvittaessa on käytettävä yhdysletkua ja läpivientiä.

17.6.5.3   Kaasutiiviin kotelon tuuletusaukon on osoitettava alaspäin kohdassa, jossa se tulee ulos moottoriajoneuvosta. Kaasutiiviin kotelon tuuletusaukosta purkautuva kaasu ei saa purkautua pyörätilaan eikä sitä saa suunnata lämmönlähteeseen, kuten pakoputkeen.

17.6.5.4   Moottoriajoneuvon korin pohjassa sijaitsevia kaasutiiviin kotelon tuuletukseen käytettäviä yhdysletkuja ja poistoputkia varten on varattava pinta-alaltaan vähintään 450 mm2:n vapaa aukko. Jos yhdysletkuun tai läpivientiin asennetaan kaasuputki, muu putki tai sähköjohtoja, vapaan aukon koon on tällöinkin oltava vähintään 450 mm2.

17.6.5.5   Kaasutiiviin kotelon ja yhdysletkujen on oltava kaasutiiviitä 10 kPa:n paineessa aukot suljettuina eikä niissä saa esiintyä pysyviä muodonmuutoksia; suurin sallittu vuoto on 100 cm3 tunnissa.

17.6.5.6   Yhdysletku on kiinnitettävä asianmukaisella tavalla kaasutiiviiseen koteloon ja läpivientiin, jotta varmistetaan kaasutiivis liitos.

17.7   Kaasuputket ja -letkut

17.7.1   Kaasuputket on valmistettava saumattomasta materiaalista, joko kuparista tai ruostumattomasta teräksestä tai teräksestä, joka on päällystetty korroosionkestävällä pinnoitteella.

17.7.2   Jos käytetään saumatonta kuparia, putki on suojattava kumi- tai muovipäällysteellä.

17.7.3   Kuparisten kaasuputkien ulkoläpimitta saa olla enintään 12 mm, ja seinämäpaksuuden on oltava vähintään 0,8 mm; terästä tai ruostumatonta terästä olevien kaasuputkien ulkoläpimitta saa olla enintään 25 mm, ja seinämäpaksuuden on oltava kaasukäyttöön sopiva.

17.7.4   Kaasuputki saa olla valmistettu muusta kuin metallimateriaalista, jos putki täyttää tämän säännön 6.7 kohdan vaatimukset.

17.7.5   Kaasuputken saa korvata kaasuletkulla, jos kyseinen letku täyttää tämän säännön 6.7 kohdan vaatimukset.

17.7.6   Kaasuputket, muita kuin metallisia kaasuputkia lukuun ottamatta, on kiinnitettävä siten, ettei niihin kohdistu värähtelyjä tai jännityksiä.

17.7.7   Kaasuletkut ja muut kuin metalliset kaasuputket on kiinnitettävä siten, ettei niihin kohdistu jännityksiä.

17.7.8   Kaasuputken tai -letkun kiinnityskohta on varustettava suojaavalla materiaalilla.

17.7.9   Kaasuputkia tai -letkuja ei saa sijoittaa nostopisteisiin.

17.7.10   Kanavissa olevat kaasuputket tai -letkut on varustettava suojamateriaalilla, vaikka niissä olisi suojapäällyste.

17.8   Nestekaasujärjestelmän osien väliset kaasuliitännät

17.8.1   Hitsattuja tai juotosliitoksia taikka hammastettuja puristusliittimiä ei saa käyttää. Hitsaus tai juottaminen voidaan sallia irrotettavien liittimien yhdistämiseen kaasuputkiin tai komponentteihin.

17.8.2   Kaasuputket saa yhdistää ainoastaan korroosion kannalta yhteensopivilla kiinnikkeillä.

17.8.3   Ruostumattomasta teräksestä valmistetut putket voidaan liittää toisiinsa vain ruostumattomasta teräksestä valmistetuin liittimin.

17.8.4   Liitosrasiat on valmistettava korroosionkestävästä materiaalista.

17.8.5   Kaasuputkien kiinnityksessä on käytettävä soveltuvia liittimiä, esimerkiksi teräsputkissa kaksiosaisia puristusliittimiä ja kupariputkissa liittimiä, joiden molemmilla puolilla on kierteitetty kaksoiskartionippa, tai kahta laippaa. Kaasuputket on yhdistettävä asianmukaisin liitännöin. Sellaisten liitäntöjen käyttö, jotka saattavat vaurioittaa putkea, on ehdottomasti kielletty. Asennettujen liitäntöjen murtumispaineen on oltava sama tai korkeampi kuin putken murtumispaine.

17.8.6   Liitosten määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä.

17.8.7   Liitokset on tehtävä paikkoihin, joissa ne voidaan tarkastaa.

17.8.8   Matkustajatilassa tai suljetussa tavaratilassa kaasuputki tai -letku ei saa olla kohtuuttoman pitkä. Tämä määräys täyttyy, kun kaasuputki tai -letku ei ulotu pitemmälle kuin polttoainesäiliöstä ajoneuvon sivulle.

17.8.8.1   Matkustajatilassa tai suljetussa tavaratilassa ei saa olla kaasua kuljettavia liitäntöjä; tämä ei koske

17.8.8.2   Kohtien 17.8.8 ja 17.8.8.1 kohdan määräyksiä ei sovelleta M2- tai M3-luokan ajoneuvoihin, jos kaasuputket tai -letkut ja liitännät on varustettu nestekaasua kestävällä holkilla, josta on avoin yhteys ulkoilmaan. Holkin tai kanavan avonaisen pään on sijaittava matalimmassa kohdassa.

17.9   Kaukosäädettävä sulkuventtiili

17.9.1   Kaukosäädettävä sulkuventtiili on asennettava nestekaasusäiliöstä paineensäätimeen/höyrystimeen kulkevaan kaasuputkeen mahdollisimman lähelle paineensäädintä/höyrystintä.

17.9.2   Kaukosäädettävä sulkuventtiili voi olla osa paineensäädintä/höyrystintä.

17.9.3   Sen estämättä, mitä 17.9.1 kohdassa määrätään, kaukosäädettävä sulkuventtiili voidaan asentaa nestekaasujärjestelmän valmistajan määrittelemään paikkaan moottoritilassa, jos paineensäätimen ja nestekaasusäiliön välillä on olemassa polttoaineen palautusjärjestelmä.

17.9.4   Kaukosäädettävä sulkuventtiili on asennettava siten, että polttoaineensyöttö katkeaa silloin, kun moottori ei ole käynnissä, tai, jos ajoneuvo on myös varustettu toisella polttoainejärjestelmällä, kun vaihdetaan toiseen polttoaineeseen. Kahden sekunnin viive sallitaan diagnostisia tarkoituksia varten.

17.9.5   Rajoittamatta 17.9.4 kohdan määräyksiä ylivirtausventtiilillä varustettua kaukosäädettävää sulkuventtiiliä voi pitää auki enintään 10 sekuntia ennen moottorin käynnistämistä nestekaasulla ja toiseen polttoaineeseen vaihtamista, jos nesteruiskutusjärjestelmissä tarvitaan polttoaineen uudelleenkierrätystä järjestelmän puhdistamiseksi kaasukuplista (höyrylukko).

17.9.6   Sen estämättä, mitä 17.9.4 kohdassa määrätään, kaukosäädettävä sulkuventtiili voi pysyä avoimessa asennossa pakotettujen pysäytysvaiheiden aikana.

17.9.7   Jos kaukosäädettävä sulkuventtiili sulkeutuu pakotettujen pysäytysvaiheiden aikana, venttiilin on oltava liitteen 7 kohdan 1.7 vaatimusten mukainen.

17.10   Täyttöyksikkö

17.10.1   Täyttöyksikkö on kiinnitettävä siten, ettei se pääse pyörimään, ja se on suojattava vedeltä ja lialta.

17.10.2   Jos nestekaasusäiliö on asennettu matkustamoon tai sen yhteydessä olevaan (matka)tavaratilaan, täyttöyksikkö on sijoitettava ajoneuvon ulkopuolelle.

17.11   Polttoaineen valintajärjestelmä ja sähkölaitteisto

17.11.1   Nestekaasujärjestelmän sähköiset osat on varustettava ylikuormitussuojalla, ja syöttökaapelissa on oltava vähintään yksi erillinen sulake.

17.11.1.1   Sulake on asennettava käyttäjän tiedossa olevaan paikkaan, ja siihen on päästävä käsiksi ilman apuvälineitä.

17.11.2   Sellaisiin nestekaasujärjestelmän osiin, jotka myös kuljettavat kaasua, menevää sähkövirtaa ei saa johtaa kaasuputken kautta.

17.11.3   Kaikki sähköosat, jotka on asennettu nestekaasujärjestelmän sellaiseen osaan, jossa paine on yli 20 kPa, on yhdistettävä ja eristettävä siten, että virtaa ei johdeta nestekaasua sisältävien osien läpi.

17.11.4   Sähkökaapelit on suojattava asianmukaisesti vaurioilta. Tavara- ja matkustajatilan sähkökytkentöjen on täytettävä suojausluokan IP 40 vaatimukset IEC-standardin 60529-1989+A1:1999 mukaisesti. Kaikkien muiden sähkökytkentöjen on täytettävä suojausluokan IP 54 vaatimukset IEC-standardin 60529-1989+A1:1999 mukaisesti.

17.11.5   Useampaa kuin yhtä polttoainejärjestelmää käyttävissä ajoneuvoissa on oltava polttoaineen valintajärjestelmä

17.11.6   Kaasutiiviin kotelon sähköliitokset ja -osat on valmistettava niin, ettei kipinöitä voi syntyä.

17.12   Paineenrajoituslaite

17.12.1   Paineenrajoituslaite on asennettava polttoainesäiliöön siten, että laite voi purkaa paineen 17.6.5 kohdan vaatimukset täyttävään kaasutiiviiseen koteloon silloin, kun kyseisen kotelon olemassaolosta on määrätty.

18.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) asetettujen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

19.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

19.1   Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 18 kohdan vaatimukset eivät täyty.

19.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava siitä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2D esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

20.   AJONEUVOTYYPIN MUUTTAMINEN JA TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

20.1   Kaikista nestekaasuun liittyvien ajoneuvon käyttövoimajärjestelmän erityislaitteiden asennuksen muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Kyseinen tyyppihyväksyntäviranomainen voi tämän jälkeen joko

20.2   Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan 16.3 kohdan mukaisella menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

20.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen viranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2D esitetyn mallin mukaisella tiedonantolomakkeella.

21.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Saatuaan ilmoituksen kyseinen viranomainen ilmoittaa asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2D esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

22.   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET, JOTKA KOSKEVAT NESTEKAASUJÄRJESTELMÄN OSIEN ASENNUSTA SEKÄ AJONEUVOJEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ SELLAISTEN ERITYISLAITTEIDEN ASENNUKSEN OSALTA, JOITA TARVITAAN NESTEKAASUN KÄYTTÄMISEKSI MOOTTORIN POLTTOAINEENA

22.1   Tämän säännön muutossarjan 01 virallisesta voimaantulosta alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, perustuvaa hyväksyntää.

22.2   Tämän säännön muutossarjan 01 virallisesta voimaantulosta alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltää tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, nojalla hyväksytyn osan asentamista ajoneuvoon ja käyttämistä alkuperäisvarusteena.

22.3   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 12 kuukauden ajan tämän säännön muutossarjan 01 virallisesta voimaantulosta sallia sellaisen osatyypin käytön alkuperäisvarusteena, joka on hyväksytty tämän säännön nojalla sen alkuperäisessä muodossa, kun kyseinen osa on asennettu ajoneuvoon, joka on muutettu soveltuvaksi nestekaasun käyttöön moottorin polttoaineena.

22.4   Kun on kulunut 12 kuukautta tämän säännön muutossarjan 01 virallisesta voimaantulosta on kulunut, tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on kiellettävä sellaisen osan käyttö alkuperäisvarusteena, joka ei täytä tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, vaatimuksia, kun kyseinen osa on asennettu ajoneuvoon, joka on muutettu soveltuvaksi nestekaasun käyttöön moottorin polttoaineena.

22.5   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 12 kuukauden kuluttua tämän säännön muutossarjan 01 voimaantulosta evätä ensimmäisen kansallisen rekisteröinnin (ensimmäinen käyttöönotto) sellaiselta ajoneuvolta, joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 01 mukaisia vaatimuksia.

23.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen osapuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta on toimitettava.

(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) määritelmän mukaisesti, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohta 2 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(2)  Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev. 3) liitteessä 3 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(3)  Joko yhdistetty tai erillinen.

(4)  Vain jos kaasun annostelun käyttölaite ei kuulu kiinteänä kaasunruiskutuslaitteeseen.

(5)  Vain jos kaasun sekoituskappaleen käyttöpaine on yli 20 kPa (luokka 2).

(6)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) määritelmän mukaisesti, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohdassa 2.

(7)  Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev. 3) liitteessä 3.

(8)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) määritelmän mukaisesti, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohta 2 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(9)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) määritelmän mukaisesti, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohta 2.

(10)  Nämä komponentit eivät ole välttämättömiä nestemäisen nestekaasun ruiskutuksessa.