19.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 393/15

1.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa mainitaan ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, Euroopan unionin keskeisinä arvoina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo (1);

2.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 artiklassa määrätään, että unionin toiminnalla pyritään kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa;

3.

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) annetussa päätöslauselmassa (2) viitataan nuorten aktiivisen kansalaisuuden ja kaikkien nuorten sosiaalisen osallisuuden edistämiseen yhteistyön yleisten tavoitteiden joukossa ja mainitaan osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus kahtena sen kahdeksasta toiminta-alasta. Päätöslauselman mukaan se, että tunnustetaan kaikki nuoret yhteiskunnan voimavaraksi ja tuetaan nuorten oikeutta osallistua heitä koskevien politiikkojen laatimiseen nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävän jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun avulla, on niitä johtavia periaatteita, joita olisi noudatettava kaikissa nuoria koskevissa politiikoissa ja toimissa;

4.

Eurooppa 2020 -strategiassa otetaan käyttöön kolme toisiaan tukevaa painopistealuetta, joiden perustana on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Osana Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytyneisyyden torjunnan foorumia, joka on strategian lippulaivahanke, viitataan erityisesti tarpeeseen varmistaa sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus niin, että kasvun ja työllisyyden edut jakaantuvat laajalle ja köyhyydessä elävät ja sosiaalisesti syrjäytyneet voivat elää arvokkaasti ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Siinä mainitaan myös ”Nuoriso” keskeisenä alana, jonka puitteissa Nuoret liikkeellä -hankkeen avulla on määrä parantaa sekä virallisten että epävirallisten koulutusjärjestelmien tuloksia ja helpottaa nuorten pääsyä työmarkkinoille.

5.

näiden päätelmien kohteena ovat kaikki ja erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret (3).

6.

nuorten aktiivinen osallistuminen liittyy kaikkiin nuorten elämään vaikuttaviin aloihin sekä aktiiviseen osallistumiseen demokraattisiin prosesseihin;

7.

nuorten sosiaalinen osallisuus merkitsee pääsyä terveys- ja virallisten koulutuspalvelujen sekä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen piiriin sekä tieto- ja viestintäteknologia-, kulttuuri-, asumis- ja sosiaalipalvelujen piiriin ja työelämään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta;

8.

rodullinen, etninen, kulttuurinen ja uskonnollinen monimuotoisuus on yksi Euroopan unionin keskeisistä piirteistä. Monimuotoisuuden taustalla ovat suurelta osin liikkuvuus ja muuttoliike; vuonna 2011 EU:ssa asui 20,5 miljoonaa kolmansien maiden kansalaista, joita EU-yhteyksissä yleensä kutsutaan maahanmuuttajiksi ja joita on EU:n koko väestöstä neljä prosenttia. Lisäksi 12,8 miljoonaa EU:n kansalaista asuu muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan ja heidän osuutensa EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä on 2,5 prosenttia (4);

9.

maahanmuuttajien ikä vaihtelee eri jäsenvaltioiden välillä. Vuonna 2011 yli puolet oli 20–34-vuotiaita (5);

10.

talous- ja rahoituskriisin kielteiset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvat erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Erityisesti Euroopan unionin nuorisotyöttömyysaste on saavuttanut huolestuttavan yli 20 prosentin tason ja nousee edelleen alle 25-vuotiaiden osalta. Köyhyys uhkaa 21,1:tä prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista;

11.

vuoden 2010 lopulla alkaneet Välimeren eteläpuolisen alueen tapahtumat ovat käynnistäneet nuorten maahanmuuttajien parissa huomattavaa liikehdintää, jonka vaikutus tuntuu suoraan EU:n rajoilla;

12.

Euroopan kotouttamisrahasto pyrkii edistämään eurooppalaista yhteistyötä tavoitteena taata kaikille vertailukelpoiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet (6).

13.

virallisella koulutuksella sekä epävirallisella ja arkioppimisella on erittäin suuri merkitys täysipainoisen integroitumisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Kaikilla nuorilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyyn. Osallistumalla vastaanottavan maan koulutusjärjestelmään maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat parantaa tietojaan, taitojaan ja osaamistaan, mikä auttaa heitä merkittävästi työpaikan löytämisessä;

14.

epävirallinen ja arkioppiminen tukee virallista koulutusta ja voi vahvistaa nuorten sosiaalista ja taloudellista osallisuutta. Tässä yhteydessä nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden työ nuorten ja varsinkin maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa ja puolesta on tärkeää;

15.

monia epäviralliseen ja arkioppimiseen kuuluvia toimia tuetaan EU:n rahoitusohjelmien kautta. Tietyt ohjelmat, esimerkiksi nuoriso-ohjelmat, on sovitettu nuorten tarpeisiin, ja ne ovat jokaisen nuoren ulottuvilla heidän erilaisesta koulutustasostaan, taustastaan ja valinnoistaan riippumatta;

16.

yhä useammat tutkimukset osoittavat, että nuoret maahanmuuttajataustaiset naiset ja miehet kohtaavat suuria hankaluuksia koulutuksessa, työmarkkinoilla ja siirtyessään koulutuksesta työmarkkinoille huolimatta siitä, että suuri osa tästä henkilöryhmästä on sopeutunut asuinmaahansa tai syntynyt siellä (7); Tietojen mukaan työttömyys ja sosiaalinen syrjäytyminen kohdistuu lisäksi enemmän nuoriin maahanmuuttajataustaisiin naisiin kuin nuoriin miehiin;

17.

muuttajien onnistunut kotoutuminen on olennaisen tärkeää yksittäisten muuttajien ja paikallisyhteisön ohella myös koko EU:n menestymisen, keskinäisen ymmärtämyksen ja viestinnän kannalta, koska se edistää osaltaan sekä talouskasvua että kulttuurista rikkautta;

18.

mahdollisuuksien antaminen nuorille liikkuville EU:n kansalaisille ja maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotta nämä voivat käyttää omaa potentiaaliaan ja osallistua aktiivisesti paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla on olennainen tekijä paremman sosiaalisen osallisuuden sekä yhteiskuntien terveen, kestävän ja demokraattisen toiminnan ja kehittymisen kannalta;

19.

rasismi, muukalaisviha ja muu suvaitsemattomuus ovat edelleen vakavana huolenaiheena EU:ssa, muun muassa maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta. Kaikissa nuoria, maahanmuuttajataustaiset nuoret mukaan luettuina, koskevissa toimissa on noudatettava EU:n perusoikeuskirjaa, erityisesti syrjimättömyyden edistämistä, lasten oikeuksia sekä henkilötietojen suojaa eivätkä ne saa johtaa minkään erityisryhmän leimautumiseen;

20.

sosiaaliseen osallisuuteen tähtäävien strategioiden tulisi helpottaa maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumista demokratiaan ja talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämään.

21.

otetaan kaikki nuoret mukaan heihin vaikuttavien politiikkojen kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin;

22.

edistetään kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä; erityisesti siten, että eri kulttuuritaustaiset henkilöt voisivat osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan, jolloin torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja;

23.

edistetään nuorten naisten ja miesten tasa-arvoa erityisesti tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet kunnolliseen koulutukseen; ja helpotetaan joustavaa siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille;

24.

tunnustetaan epävirallisen ja arkioppimisen sekä oppimistulosten vahvistamisen keskeinen asema;

25.

tunnustetaan nuorisojärjestöjen, muun muassa maahanmuuttajanuorten järjestöjen, sekä muiden kansalaisyhteiskunnan osatekijöiden rooli nuorten osallisuuden tukemisessa;

26.

otetaan paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset aktiivisesti mukaan sosiaalisen osallisuuden politiikkojen toteuttamiseen; ja lujitetaan niiden yhteistyötä muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä, muun muassa nuorten osallistumisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemisessa;

27.

tunnustetaan vastaanottavan maan virallisten kielten ja muiden vieraiden kielten oppimisen tärkeys.

28.

ottamaan huomioon maahanmuuttajataustaisten nuorten erityistarpeet ja vaikeudet poliittisten toimintalinjojen laadinnassa sekä palvelujen tarjonnassa; järjestämään helposti saatavilla olevia palveluja nuorille, jotka ovat kokeneet tai jotka ovat vaarassa kokea syrjintää, muukalaisvihaa ja rasismia; ja tunnustamaan samalla, että nuorten aktiivisen kansalaisuuden (…) perustana ovat yhtäläisesti heidän velvollisuutensa ja sitoutumisensa aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa;

29.

edistämään nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa, jotka voivat parantaa nuorten aktiivista osallistumista, sosiaalista osallisuutta, solidaarisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä johtaa kasvavan monimuotoisuuden hyväksymiseen kaikkien nuorten keskuudessa; kehittämään innovatiivisia menetelmiä nuorisotyön toteuttamiseksi paikoissa, missä nuoret tapaavat;

30.

edistämään kaikkien nuorten henkilökohtaista kehitystä ja hyvinvointia nuorisotyötä koskevien mahdollisuuksien avulla, jotta he voisivat hyödyntää voimavarojaan ja heistä tulisi aktiivisia ja sitoutuneita yhteiskunnan jäseniä;

31.

tukemaan maahanmuuttajataustaisten nuorten aktiivista sitoutumista ja osallistumista paikallisyhteisöihinsä, erityisesti arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen mahdollisuuksien osalta;

32.

lisäämään mahdollisuuksia käyttää kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajan toimintaa, sillä ne ovat tärkeitä välineitä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi;

33.

kehittämään koulutusjärjestelmiä ja tarjoamaan opettajille tarvittava koulutus ja pätevyys, jossa otetaan huomioon kunkin yksittäisen oppijan erityistarpeet, maahanmuuttajataustaisten nuorten parempi oppimistuki mukaan luettuna;

34.

edistämään nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten monikielisyyttä ja tukemaan heidän asuinmaansa virallisten kielten taidon hankkimista, jotta he pystyisivät hankkimaan tietoa ja osallistumaan täysin koulutus-, kulttuuri- ja sosiaaliseen toimintaan;

35.

tekemään yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden ja nuorisojärjestöjen, myös maahanmuuttajanuorten järjestöjen, kanssa sekä kehittämään, edistämään ja tukemaan saatavilla olevaa vertaisoppimista molemminpuolisen kunnioituksen, suvaitsevaisuuden ja kulttuurienvälisen ymmärtämyksen lisäämiseksi;

36.

edistämään sosiaalista osallisuutta tietoyhteiskunnassa esimerkiksi parantamalla maahanmuuttajataustaisten nuorten medialukutaitoa;

37.

tukemaan nuoria liikkuvia EU:n kansalaisia ja maahanmuuttajataustaisia nuoria siirtymisessä koulutuksesta työelämään ja varmistamaan kaikkien nuorten yhtäläinen pääsy nuorisotakuujärjestelmien piiriin kansallisten lainsäädännön ja palvelujen mukaisesti;

38.

edistämään nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumista päätöksentekorakenteisiin ja lisäämään heidän tosiasiallista osallistumistaan ja vaikuttamistaan heitä koskeviin politiikkoihin ja ohjelmiin;

39.

tukemaan verkostoitumista ja kannustamaan nuorisojärjestöjen, myös maahanmuuttajanuorten järjestöjen, sekä paikallis-, alue- ja kansallisten viranomaisten sekä yksityissektorin välisiä strategisia kumppanuuksia, jotta nuorten johdolla voitaisiin järjestää monimuotoisuuden tunnustavia ja osallisuutta edistäviä hankkeita ja tapahtumia.

40.

ottamaan kaikki nuoret mukaan heihin vaikuttavien politiikkojen kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin;

41.

analysoimaan maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten ja miesten sukupuolen mukaan eriytynyttä tilannetta ja toteuttamaan yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä toimenpiteitä;

42.

tunnustamaan paikallisyhteisön tärkeän roolin maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemisessa, jotta he pystyvät lisäämään tietämystään, taitojaan ja pätevyyttään virallisen koulutuksen sekä epävirallisen ja arkioppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksien avulla;

43.

hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin Euroopan unionin kansalaisuuden teemavuotta 2013, jotta sen yhteydessä keskityttäisiin nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten liikkuvuuteen ja täysipainoiseen osallistumiseen eurooppalaisessa yhteiskunnassa, sekä vahvistamaan tietoisuutta nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen ymmärtämyksen lisäämiseksi;

44.

edistämään muuttoliikkeeseen liittyviä kysymyksiä kansallisella, alueellisella ja Euroopan tasolla käsittelevien eri sidosryhmien monialaista yhteistyötä ja synergiaa;

45.

tukemaan ohjelmia ja toimia, joilla helpotetaan nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä työmarkkinoille ja parannetaan heidän työllistyvyyttään ammatinvalinnanohjauksen sekä työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista annettavien tietojen avulla;

46.

tarkastelemaan mahdollisuuksia kohdentaa nuorille tarkoitettuja tiedotus- ja neuvontapalveluja maahanmuuttajataustaisiin nuoriin, jotta räätälöityä ja innovatiivista tiedotusta ja neuvontaa voitaisiin tarjota henkilökohtaisesti tai verkossa;

47.

kannustamaan ja tukemaan nuorisojärjestöjen, myös maahanmuuttajanuorten järjestöjen, ja tiedotusvälineiden yhteistyötä ennakkoluulottomamman kuvan antamiseksi maahanmuuttajataustaisista nuorista sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi;

48.

suhtautumaan myönteisesti epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoinnista ehdotetun neuvoston suosituksen hyväksymiseen ja tunnustamaan myös nuorisojärjestöjen roolin maahanmuuttajataustaisille nuorille erittäin tärkeän epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen keskeisinä tarjoajina;

49.

pyrkimään sen varmistamiseen, että seuraavan sukupolven EU-ohjelmat ja muut välineet, joiden kohteena ovat nuoret, ovat kaikkien nuorten saatavilla ja heidän tarpeisiinsa mukautettuja, ja vahvistamaan kaikilla tasoilla sellaisen nuorisotoiminnan tukea ja rahoitusta, jonka kohteena on EU:sta ja muista kuin EU-maista tulevien nuorten sosiaalinen osallisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu.

50.

edistämään nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten sosiaalista osallisuutta koskevia hyviä käytäntöjä asiaankuuluvien tutkimusten perusteella, esimerkkinä yhteisen tutkimuskeskuksen kertomus heikommassa asemassa oleville nuorille tarkoitetusta tieto- ja viestintätekniikasta sekä nuorisotyön arvoa koskeva tutkimus, jossa esitellään erilaista nuorisotyötoimintaa ja sen arvoa EU:n nuorille;

51.

vahvistamaan asiaankuuluvien politiikkojen välistä synergiaa, erityisesti EU:n nuorisostrategian ja Eurooppa 2020 -strategian ”osallistava kasvu” -prioriteetin yhteyttä;

52.

keräämään lisää tutkimustuloksia ja tietämystä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja nuorten liikkuvien EU:n kansalaisten osallistumisesta ja sosiaalisesta osallisuudesta.